EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32021D1095

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/1095, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2021, menetelmän vahvistamisesta Next Generation EU -välineen puitteissa toteutettaviin lainanotto- ja velanhoitotoimiin liittyvien kustannusten jakamiseksi

C/2021/4864

EUVL L 236, 5.7.2021, p. 75–85 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 22/12/2022; Kumoaja 32022D2545

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2021/1095/oj

5.7.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 236/75


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2021/1095,

annettu 2 päivänä heinäkuuta 2021,

menetelmän vahvistamisesta Next Generation EU -välineen puitteissa toteutettaviin lainanotto- ja velanhoitotoimiin liittyvien kustannusten jakamiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta 14 päivänä joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Covid-19-kriisin johdosta hyväksyttiin Next Generation EU -elpymispaketti, josta rahoitetaan elpymiseen liittyviä aloitteita samalla kun edistetään Euroopan unionin talouden vihreää ja digitaalista siirtymää. Next Generation EU -ohjelmiksi katsotaan ohjelmat, joita rahoitetaan neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (3) 2 artiklan 2 kohdan nojalla, siltä osin kuin niillä toteutetaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.

(2)

Päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 5 artiklan 1 kohdassa komissiolle annetaan valtuudet ottaa unionin puolesta pääomamarkkinoilta lainaksi varoja enintään 750 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) siten, että määrästä enintään 360 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) voidaan käyttää lainojen myöntämiseen ja enintään 390 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) voidaan käyttää menojen kattamiseen.

(3)

Päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 5 artiklan 2 kohdan mukaan menoihin käytettäväksi lainattujen varojen pääoman takaisinmaksu ja niihin liittyvät korot katetaan unionin talousarviosta.

(4)

Asetuksen (EU) 2021/241 15 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) 220 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti tukea saava jäsenvaltio maksaa asetuksessa (EU) 2021/241 tarkoitettuja lainoja varten lainatuista varoista aiheutuvat kustannukset.

(5)

Kun komission monipuolista varainhankintastrategiaa sovelletaan Next Generation EU -välineen lainanotto- ja velanhoitotoimien toteuttamiseen, pääomaa ei enää hankinta liiketoimikohtaisesti. Liiketoimikohtaisessa menettelytavassa varainhankintakustannukset olivat selvästi yksilöitävissä ja liittyivät tiettyyn lainanottotoimeen, jolloin asianomaiset kustannukset voitiin siirtää lainansaajalle yhdessä lainanottotoimella hankittujen varojen kanssa. Sen sijaan Next Generation EU -välineen monipuolisen varainhankintastrategian yhteydessä välineen puitteissa suoritettavat maksut on tarkoitus rahoittaa käyttämällä yhtä ainoaa rahoituspoolia, joka koostuu sekä lyhytaikaisista että pitkäaikaisista varainhankintavälineistä, joista otetaan varoja silloin kun tuensaajille on suoritettava maksuja. Monipuolisella varainhankintastrategialla varmistetaan edullisimmat ehdot silloin kun lainaksi otetaan huomattavia määriä varoja ja lainoilla on erilaiset maturiteetit. Sen vuoksi tarvitaan räätälöity lähestymistapa, jotta kuhunkin maksuun liittyvä osuus yhteisistä kustannuksista voidaan laskea ja kohdentaa oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja läpinäkyvästi.

(6)

Tämän oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja läpinäkyvän lähestymistavan varmistamiseksi komission olisi otettava käyttöön yhteinen ja yhtenäinen kustannusmenetelmä, jota sovelletaan sekä lainoihin liittyviin maksuihin että asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ulkoisiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin liittyviin maksuihin.

(7)

Olisi otettava käyttöön uusi kustannustenjakomenetelmä, jolla varmistetaan, että tuensaajaluokat eivät rahoita toistensa kustannuksia. Lainoihin liittyvät lainanottokustannukset olisi osoitettava kokonaisuudessaan niiden jäsenvaltioiden maksettaviksi, jotka hyötyvät asetuksen (EU) 2021/241 mukaisista lainoista. Asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ulkoisiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin liittyvät lainanottokustannukset katetaan kokonaisuudessaan unionin talousarviosta niiden tosiasiallisten kustannusten perusteella, jotka ovat aiheutuneet hankittujen varojen asianomaisen osuuden hankkimisesta ja maksamisesta eri tuensaajille. Menetelmän olisi katettava kaikki Next Generation EU -välineen puitteissa toteutettavasta lainanotosta komissiolle aiheutuvat kustannukset, mukaan luettuina kaikki hallinnolliset kustannukset, ja sen avulla olisi varmistettava, että kunkin maksun osalta lasketaan eri kustannusluokat.

(8)

Kustannusten laskenta- ja jakamismenetelmässä olisi erotettava toisistaan kolme kustannusluokkaa. Ensimmäinen luokka sisältää varainhankintakustannukset, ja siinä on kyse korko- ja muista kuluista, jotka komission on maksettava asianomaisten maksujen rahoittamiseksi liikkeeseen lasketuista eri välineistä. Toinen sisältää likviditeetinhallintakustannukset, joilla tarkoitetaan likviditeettitileillä tulevien maksujen kattamiseksi väliaikaisesti varantoina säilytettävistä määristä aiheutuvia kustannuksia. Kolmas luokka muodostuu hallinnollisista kustannuksista, jotka aiheutuvat monipuolisen varainhankintastrategian täytäntöönpanoa varten tarvittavien teknisten ja operatiivisten valmiuksien kehittämisestä ja ylläpitämisestä.

(9)

Pitkäaikaisten lainanottotoimien varainhankintakustannukset olisi johdettava kustannuksista, jotka aiheutuvat kaikista sellaisen kuuden kuukauden ajanjakson aikana toteutetuista lainanottotoimista, jolle maksupäivä pääsääntöisesti osuu. Kuuden kuukauden aikaosiot ovat perusteltuja sen vuoksi, että on tarpeen varmistaa, että maksusta veloitettavat varainhankintakustannukset liittyvät läheisesti maksun suoritusajankohtana voimassa oleviin markkinahintoihin eivätkä perustu jonkin kaukaisen ajanjakson aikana aiheutuneisiin varainhankintakustannuksiin. Varainhankintavälineet ja niihin liittyvät kustannukset kohdennetaan näin tarkoituksenmukaisiin osioihin. Varainhankintavälineiden pooli vahvistetaan lopullisesti vasta kuuden kuukauden aikaosion päättyessä. Tämän pitäisi mahdollistaa se, että samoja varainhankintakustannuksia sovelletaan kaikkiin samanaikaisiin maksuihin, jotka on kohdennettu samaan aikaosioon, sekä varmistaa oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja läpinäkyvän lähestymistavan soveltaminen erityisesti jäsenvaltioiden kesken. Jäsenvaltioiden olisi maksettava omat osuutensa kustannuksista. Sama koskee unionin talousarviota asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta. Näin vältetään mielivaltaisuus tai sattumanvaraisuus, jotka olivat tunnusomaisia perinteiselle back-to-back-järjestelmälle. Kyseisessä järjestelmässä tuensaajalle aiheutuvat kustannukset perustuivat ehtoihin, jotka voitiin saada sinä nimenomaisena päivänä, jona laina otettiin. Lukuun ottamatta ensimmäistä aikaosiota, jonka olisi katettava kesäkuun 1 päivän 2021 ja joulukuun 31 päivän 2021 välinen ajanjakso, kunkin aikaosion olisi katettava kuuden kuukauden jakso, joka alkaa joko 1 päivänä tammikuuta tai 1 päivänä heinäkuuta. Viimeisen aikaosion aktiivisen jakson olisi päätyttävä 31 päivänä joulukuuta 2026, jolloin aikaosioita on kaikkiaan yksitoista. Aikaosiot olisi lakkautettava heti, kun lainoilla rahoitetut suoritetut maksut on maksettu kokonaisuudessaan takaisin.

(10)

Vaikka lainansaajilta perittävät korot pysyvät vakaina, suoritetaan säännöllisesti marginaalinen korkojen uudelleenlaskenta silloin, kun rahoituspoolin erääntyviä välineitä on korvattava. Komissio aikoo kehittää valmiuksiaan hyödyntää swapien kaltaisia johdannaisia hallitakseen jäljellä olevaa korkoriskiä ja tarjotakseen jäsenvaltioille mahdollisuuden kiinteäkorkoisiin lainoihin. Kiinteäkorkoisen järjestelyn valitsevien jäsenvaltioiden olisi vastattava kaikista kustannuksista, joita tästä vaihtoehdosta aiheutuu.

(11)

Aikaosioon sisältyvien maksujen määrän olisi oltava yhtä suuri kuin siihen kohdennettujen pitkäaikaisten varainhankintavälineiden määrä. Useimmissa tapauksissa hankitut varat maksetaan samassa aikaosiossa ja kohdennetaan samaan aikaosioon kuin niiden hankkimiseen käytettävien pitkäaikaisten varainhankintavälineiden liikkeeseenlasku. Ennakoimattomat viivästykset maksujen suorittamisessa voivat kuitenkin johtaa tilanteisiin, joissa pitkäaikaiseenvarainhankintaan perustuvat varat on saatu mutta niitä ei voida maksaa alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Siinä tapauksessa maksua voidaan lykätä ja se voidaan suorittaa seuraavan aikaosion kuluessa. Jos näitä varainhankintatarpeita vastaavat varat on kuitenkin jo hankittu ja kohdennettu edelliseen aikaosioon, niitä ei voida enää käyttää muihin tarpeisiin tässä aikaosiossa. Näissä olosuhteissa kyseiset maksut olisi voitava kohdentaa siihen aikaosioon, johon varainhankintavälineet on kohdennettu. Yhtä lailla olisi voitava kohdentaa seuraavan aikaosion pitkäaikaiset varainhankintavälineet edelliseen aikaosioon siinä tapauksessa, että edellisen aikaosion pitkäaikaisten varainhankintavälineiden määrä ei riitä kattamaan maksujen määrää.

(12)

Komission on myös ennakoitava edeltävässä aikaosiossa maksutarpeet, joita syntyy seuraavan aikaosion alkuvaiheessa. Tällaisten tilanteiden huomioon ottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että komissiolla on käytettävissään edullisin ehdoin resurssit maksujen suorittamiseksi lähellä aikaosioiden välistä siirtymää, komission olisi voitava kohdentaa pitkäaikaisia varainhankintavälineitä seuraavaan aikaosioon.

(13)

Valmius hallinnoida varainhankintatoimien likviditeettiä turvautumalla lyhtyaikaiseen lainanottoon ja käteisvarojen hallussapitoon vakavaraisuustarkoituksia varten on monipuolisen varainhankintastrategian keskeinen ja määräävä piirre. Komissio voi tällaisen likviditeetinhallinnan avulla vastata kaikkiin maksutarpeisiin ja mukauttaa liikkeeseenlaskua markkinaolosuhteisiin. Tästä valmiudesta aiheutuu kustannuksia, jotka syntyvät siitä, että varoja hankitaan lyhytaikaisten arvopapereiden liikkeeseenlaskun avulla ja että osaa hankituista varoista säilytetään väliaikaisesti likviditeettitilillä, jotta voidaan varmistaa kyky suorittaa vaadittaessa kaikki maksut. Tässä päätöksessä olisi vahvistettava perusta näiden likviditeettikustannusten laskemiselle ja niiden perimiselle oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kaikilta kyseeseen tulevilta hankittujen varojen saajilta asianomaisen vuoden aikana.

(14)

Tiettyyn aikaosioon kohdennettujen pitkäaikaisten varainhankintavälineiden määrää suuremmat kyseisen aikaosion maksutarpeet tai suoritettavat korkomaksut voivat johtaa likviditeettivajeen syntymiseen aikaosiossa. Tiettyyn aikaosioon kohdennettujen pitkäaikaisten varainhankintavälineiden määrää pienemmät kyseisen aikaosion maksutarpeet tai kyseiseen aikaosioon kohdennetut Next Generation EU -välineeseen suoritetut takaisin maksamatta olevia määriä koskevat takaisinmaksut voivat johtaa likviditeettiylijäämän muodostumiseen. Näiden likviditeettiylijäämien tai -vajeiden kompensointi on välttämätön edellytys Next Generation EU -varainhankintastrategian täytäntöönpanolle. Näitä kustannuksia ei pitäisi kattaa asianomaisista aikaosioista, vaan ne olisi erotettava muista kustannuksista ja niitä olisi hallinnoitava osana erillisiä likviditeetinhallintakustannuksia. On tarpeen ottaa käyttöön mekanismi likviditeettivajeista tai -ylijäämistä aiheutuvien kustannusten selvittämiseksi, jotta ne voidaan kattaa varainhankintaohjelmasta kokonaistasolla likviditeetinhallintakustannusten muodossa. Komission olisi käytettävä likviditeetinhallintaosiota aikaosioissa mahdollisesti olevan positiivisen tai negatiivisen käteisvarasaldon tasaamiseksi niin, että se vastaa maksujen kokonaismäärää.

(15)

Monipuolisen varainhankintastrategian täytäntöönpano edellyttää sellaisten uusien valmiuksien hankkimista, joita tarvitaan, jotta pääsy pääomamarkkinoille tapahtuu mahdollisimman edullisin ehdoin ja jotta varmistetaan tällaisen infrastruktuurin jatkuva ja tehokas ylläpito. Tähän sisältyvät kustannukset, joita aiheutuu likviditeettitilien ylläpitämisestä, EU:n velkasitoumuksia ja joukkovelkakirjoja koskevien huutokauppojen järjestämisessä tarvittavien valmiuksien hankkimisesta sekä uusien sisäisten tiedonkäsittelyvalmiuksien käyttöönotosta. Tällaiset kustannukset, jotka aiheutuvat suoraan Next Generation EU -välineen lainanotto- ja maksutoimista, olisi katsottava yleiskustannuksiksi, joissa erotetaan toisistaan Next Generation EU -lainanotto- ja maksuinfrastruktuurin luomiseen ja sen ylläpitoon liittyvät kustannukset. Nämä kustannukset olisi otettava huomioon hallintokuluihin liittyvissä palvelukustannuksissa.

(16)

Hallintokuluihin liittyviin palvelukustannuksiin sisältyvät kaikki hallinnolliset kustannukset, jotka aiheutuvat suoraan Next Generation EU -välineen täytäntöönpanosta. Nämä kustannukset ovat joko eräiden operatiivisten valmiuksien luomisesta aiheutuvia kertaluonteisia perustamiskustannuksia tai välttämättömiä toistuvia kustannuksia, jotka johtuvat suoraan Next Generation EU -välineen toimista ja aiheutuvat ajan kuluessa.

(17)

Toistuvien kustannusten olisi muodostettava suurin osa tiettynä vuonna suoritettaviin maksuihin kohdistettavista säännöllisistä vuotuisista kustannuksista, kun taas perustamiskustannukset olisi kirjattava kertaluonteisiksi kuluiksi.

(18)

Hallintokuluihin liittyviin palvelukustannuksiin sisältyvät hallinnolliset kustannukset olisi rajoitettava tyhjentävässä luettelossa mainittuihin kustannuksiin, jotka liittyvät suoraan Next Generation EU -välineeseen. Yhteenlasketut hallintokuluihin liittyvät palvelukustannukset muodostavat hyvin pienen osan Next Generation EU -välineen toimista aiheutuvista kokonaiskustannuksista. Mikäli tulevaisuudessa ilmenee perusteltu tarve laajentaa hallinnollisten kustannusten luetteloa, komissio järjestää sitä ennen asianmukaisen kuulemisen, johon osallistuu myös jäsenvaltioiden asiantuntijoita. Tällainen kuuleminen järjestettäisiin myös ennen muiden tämän menetelmän näkökohtien muuttamista, mikäli muutokset vaikuttaisivat unionin talousarviosta katettaviin tai jäsenvaltioille aiheutuviin kustannuksiin.

(19)

Jälkikäteislaskutus olisi suunniteltava siten, että varmistetaan kustannusten periminen vuodesta 2022 alkaen siihen asti, kun Next Generation EU -välineen lainanotto- ja velanhoitotoimista ei enää aiheudu kustannuksia.

(20)

Komission olisi annettava kustakin maksusta vahvistusilmoitus riippumatta siitä, onko kyse asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista vai jäsenvaltioille asetuksen (EU) 2021/241 mukaisesti myönnetyistä lainoista, jäljempänä ’elpymis- ja palautumistukivälineen lainat’.

(21)

Asetuksen (EU) 2021/241 mukaisesti myönnettävät lainat on pantava täytäntöön vakiomuotoisin rahoitusehdoin (maturiteetti ja takaisinmaksuprofiili) jokaisen jäsenvaltioille suoritettavan maksun osalta. Kun on kyse asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ulkoisiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin liittyvistä maksuista, vahvistusilmoitus muodostaa tärkeimmän perusteena olevan asiakirjan, jossa tällaiset rahoitusehdot määritellään EU:n talousarvion kannalta. Vahvistusilmoituksen tarkoituksena on määrittää kustannuksia koskeva maksupyyntö ilmoituksessa esitettyjen rahoitusehtojen pohjalta. Ehtojen olisi sisällettävä maksun suorituspäivä, taloudellisen tuen määrä sekä asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdan mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen varainhankintakustannusten maksupäivä.

(22)

Jäsenvaltioiden allekirjoittamiin lainasopimuksiin sisältyvissä asianmukaisissa viittauksissa selvennetään, että suoritettujen maksujen kustannukset määritetään soveltamalla tässä päätöksessä vahvistettua menetelmää.

(23)

Kustannustenjakomenetelmässä määritetään menettely niiden lainanoton kustannusten laskemiseksi, jotka katetaan unionin talousarviosta päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ja jotka jäsenvaltioiden on katettava asetuksen (EU) 2021/241 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Näin ollen kyseessä on päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 5 artiklan 3 kohdassa ja asetuksen (EU) 2021/241 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lainanotto- ja lainanantotoimien hallinnointijärjestely.

(24)

Next Generation EU -elpymispakettiin liittyvien kustannusten yhdenmukaisen jakautumisen varmistamiksi tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä kesäkuuta 2021. Koska tätä päätöstä olisi sovellettava Next Generation EU -välineen lainanottotoimiin ja maksuihin, jotka on suoritettu ennen päätöksen voimaantuloa, sen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tätä päätöstä olisi sovellettava jäsenvaltioille asetuksen (EU) 2021/241 mukaisesti myönnettyihin lainoihin asianomaisten lainasopimusten voimaantulosta alkaen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 JAKSO

KOHDE, MÄÄRITELMÄT JA YLEISET SÄÄNNÖT

1 artikla

Kohde ja perusperiaatteet

1.   Tässä päätöksessä vahvistetaan yksi yhtenäinen menetelmä asetuksen (EU) 2020/2094 2 artiklan 2 kohdan nojalla rahoitettavissa ohjelmissa toteutettavista lainanotto- ja velanhoitotoimista aiheutuvien varainhankintakustannusten, likviditeetinhallintakustannusten ja hallintokulujen jakamiseksi siltä osin kuin kyseisillä toimilla toteutetaan mainitun asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.

2.   Kustannustenjakomenetelmän täytäntöönpanossa noudatetaan oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita varmistamalla, että kustannukset jakautuvat saadun tuen suhteellisen osuuden perustella.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1)

’varainhankintavälineillä’ Next Generation EU -välineen lainanotto- ja velanhoitotoimien täytäntöönpanoa varten komission varainhankintastrategian mukaisesti liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjoja, velkakirjoja, yritystodistuksia, valtion velkasitoumuksia tai mitä tahansa muita asianmukaisia lyhyen ja/tai pitkän aikavälin rahoitusinstrumentteja;

2)

’elpymis- ja palautumistukivälineen lainasopimuksella’ komission ja jäsenvaltion välillä asetuksen (EU) 2021/241 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyä sopimusta;

3)

’maksulla’ mitä tahansa maksua, joka suoritetaan jäsenvaltiolle elpymis- ja palautumistukivälineen lainasopimuksen puitteissa asetuksen (EU) 2020/2094 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti tai ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4)

’korkokaudella’ kahdentoista (12) kuukauden jaksoa tai muuta sellaista ajanjaksoa, joka voidaan määritellä vahvistusilmoituksessa ja joka alkaa maksun suorituspäivästä tai edeltävästä koronmaksupäivästä;

5)

’likviditeetinhallinnalla’ varainhankintavälineisiin ja maksuihin liittyvien kassavirtojen hallintaa;

6)

’Next Generation EU -lainanottotoimilla’ markkinoilla toteutettavia toimia ja erityisesti velan liikkeeseenlaskuja, joiden tarkoituksena on ottaa enintään 750 000 miljoonaa euroa lainaa vuoden 2018 hintoina päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti, lainojen uusiminen mukaan luettuna;

7)

’Next Generation EU -velanhoitotoimilla’ Next Generation EU -välineen lainanottotoimista aiheutuvaan velkaan liittyviä markkinatoimia, joiden tarkoituksena on optimoida jäljellä olevan velan rakenne ja lieventää korko- ja likviditeettiriskiä ja muita rahoitusriskejä;

8)

’lyhytaikaisella varainhankintavälineellä’ Next Generation EU -välineen lainanottotoimiin perustuvaa varainhankintatoimea, jolla hankitaan rahoitusta enintään yhden vuoden pituisen jakson ajaksi;

9)

’pitkäaikaisella varainhankintavälineellä’ Next Generation EU -välineen lainanottotoimiin perustuvaa varainhankintatoimea, jolla hankitaan rahoitusta yli yhden vuoden pituisen jakson ajaksi.

2 JAKSO

OSIOT JA KUSTANNUSTEN LASKEMINEN

3 artikla

Aikaosiot

1.   Aikaosio on aktiivinen kuuden kuukauden ajan alkaen 1 päivästä tammikuuta tai 1 päivästä heinäkuuta. Ensimmäinen aikaosio kattaa kuitenkin kesäkuun 1 päivän 2021 ja joulukuun 31 päivän 2021 välisen ajanjakson. Viimeisen aikaosion aktiivinen jakso päättyy 31 päivänä joulukuuta 2026.

2.   Aikaosio muodostuu sen aktiivisen jakson aikana suoritetuista maksuista ja niihin liittyvistä, aikaosioon kohdennetuista varainhankintavälineistä. Kaikki maksut on kohdennettava siihen aikaosioon, joka on aktiivinen maksun suorituspäivänä.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, silloin kun edelliseen aikaosioon kohdennetuilla pitkäaikaisilla varainhankintavälineillä hankittujen varojen määrä ylittää kyseiseen aikaosioon ensimmäisen alakohdan mukaisesti kohdennettujen maksujen määrän, maksut on kohdennettava kyseiseen edelliseen aikaosioon kunnes aikaosion maksujen yhteenlaskettu määrä vastaa aikaosioon kohdennetuilla pitkäaikaisilla varainhankintavälineillä hankittujen varojen määrää.

3.   Muut kuin 4 kohdassa tarkoitetut pitkäaikaiset varainhankintavälineet on kohdennettava siihen aikaosioon, joka on aktiivinen sen Next Generation EU -lainanottotoimen toteuttamishetkellä, jossa pitkäaikaiset varainhankintavälineet otetaan käyttöön.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään:

a)

varainhankintavälineet, joilla on tarkoitus rahoittaa maksu seuraavassa aikaosiossa, voidaan kohdentaa kyseiseen seuraavaan aikaosioon;

b)

jos maksujen määrä aktiivisen aikaosion lopussa ylittää pitkäaikaisilla varainhankintavälineillä hankittujen varojen määrän, aikaosion aktiivisen jakson päättymisen jälkeen toteutetuissa Next Generation EU -lainanottotoimissa käyttöön otetut pitkäaikaiset varainhankintavälineet on kohdennettava kyseiseen aikaosioon, kunnes pitkäaikaisilla varainhankintavälineillä hankittujen varojen määrä vastaa kyseisen aikaosion maksujen määrää.

4.   Sellaiset pitkäaikaiset varainhankintavälineet, joilla korvataan erääntyviä pitkäaikaisia varainhankintavälineitä, on kohdennettava samaan aikaosioon.

4 artikla

Likviditeetinhallintaosio

1.   Likviditeetinhallintaosio on toiminnassa siihen asti, kun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut varat on maksettu kokonaan takaisin.

2.   Likviditeetinhallintaosio muodostuu lyhytaikaisista varainhankintavälineistä.

5 artikla

Kustannusten laskeminen

Varainhankintakustannukset, likviditeetinhallintakustannukset ja hallintokuluihin liittyvät palvelukustannukset lasketaan tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

3 JAKSO

LASKUTUS

6 artikla

Vahvistusilmoitus

1.   Komissio antaa kunkin maksun osalta vahvistusilmoituksen, jossa esitetään kustannuksia koskevan maksupyynnön ehdot.

2.   Vahvistusilmoituksessa määritellään kunkin maksun osalta varainhankintakustannuksia ja lainapääoman takaisinmaksua koskevat maksuehdot.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vahvistusilmoitus sisältää erityisesti seuraavat tiedot:

a)

maksun määrä;

b)

maturiteetti;

c)

takaisinmaksuaikataulu;

d)

maksun kohdentaminen aikaosioon;

e)

korkokausi ja varainhankintakustannusten maksupäivä.

4.   Lainoja koskevan vahvistusilmoituksen on sisällettävä myös muita tietoja, jotka mainitaan elpymis- ja palautumistukivälineen lainasopimuksissa.

7 artikla

Varainhankintakustannusten laskuttaminen

Komissio laskuttaa varainhankintakustannukset 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun korkokauden päättyessä. Kun on kyse maksuista, jotka katsotaan asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi, laskut voidaan ryhmitellä kalenterivuoden neljänneksittäin.

8 artikla

Likviditeetinhallintakustannusten laskuttaminen

Komissio laskuttaa likviditeetinhallintakustannukset kunkin kalenterivuoden alussa edellisen kalenterivuoden aikana aiheutuneiden kustannusten osalta.

9 artikla

Hallintokuluihin liittyvien palvelukustannusten laskuttaminen

Komissio laskuttaa elpymis- ja palautumistukivälineen lainoja saavilta jäsenvaltioilta edellisenä kalenterivuonna aiheutuneisiin hallintokuluihin liittyvät palvelukustannukset.

4 JAKSO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

10 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2021.

Tehty Brysselissä 2 päivänä heinäkuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(2)  EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(3)  Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).


LIITE

1.   Varainhankintakustannusten laskeminen

Varainhankintakustannukset lasketaan seuraavien vaiheiden mukaisesti:

 

Vaihe 1: Aikaosioon tai likviditeetinhallintaosioon sisältyvän yksittäisen varainhankintavälineen päivittäisten kokonaiskustannusten laskeminen

Päivittäinen kertymä lasketaan seuraavasti:

 

Image 1

Agio/disagio jaetaan kunkin varainhankintavälineen osalta lineaarisesti välineen elinkaaren ajalle:

 

Image 2

jossa liikkeeseenlaskuhinta = kokonaishinta (ml. pankkimaksut)

Kunkin varainhankintavälineen päivittäiset kokonaiskustannukset lasketaan seuraavasti:

 

Image 3

 

Vaihe 2: Varainhankinnan päivittäisten kokonaiskustannusten laskeminen

Kunkin aikaosion (AO1–AO11) päivittäiset kokonaiskustannukset ennen likviditeettisaldojen tasaamista muodostuvat kaikkien aikaosioon kohdennettujen varainhankintavälineiden päivittäisten kokonaiskustannusten summasta:

 

Image 4

Likviditeetinhallintaosion päivittäiset varainhankintakustannukset ovat seuraavat:

Image 5

 

Vaihe 3: Aikaosioiden päivittäisen likviditeettisaldon laskeminen

Aikaosion päivittäinen likviditeettisaldo lasketaan päivittäin seuraavasti:

 

Image 6

 

Vaihe 4: Varainhankintavälineiden osuutta aikaosion likviditeettiylijäämästä koskevien päivittäisten kustannusten laskeminen

Päivittäiset varainhankintakustannukset, jotka liittyvät varainhankintavälineiden osuuteen vaiheen 3 positiivisesta tuloksesta (’likviditeettiylijäämä’), lasketaan seuraavasti:

 

Image 7

 

Vaihe 5: Aikaosion varainhankintakustannusten ja likviditeetinhallintaosion kustannusten laskeminen, mikäli aikaosiossa on likviditeettiylijäämä

Likviditeettiylijäämä siirretään asianomaisesta aikaosiosta likviditeetinhallintaosioon.

Sen aikaosion varainhankintakustannukset, josta likviditeettiylijäämä siirretään, lasketaan seuraavasti:

 

Image 8

Likviditeettiylijäämän vastaanottavan likviditeetinhallintaosion kustannukset lasketaan seuraavasti:

Image 9

 

Vaihe 6: Sellaisen aikaosion varainhankintakustannusten laskeminen, jossa on likviditeettivaje

Vaiheen 3 negatiivinen tulos (’likviditeettivaje’) aikaosiossa tasataan siirtämällä likviditeetinhallintaosiosta likviditeettiä sen päivittäisin varainhankintakustannuksin (vaihe 5).

Image 10

 

Vaihe 7: Maksuun liittyvien varainhankintakustannusten laskeminen

Maksuun liittyvät päivittäiset varainhankintakustannukset lasketaan kertomalla aikaosion päivittäiset varainhankintakustannukset tasaamisen jälkeen maksun suhteellisella osuudella siitä aikaosiosta, johon maksu on kohdennettu.

Image 11

2.   Likviditeetinhallintakustannusten laskeminen

Likviditeetinhallintakustannukset (LHK) lasketaan kalenterivuoden neljänneksittäin seuraavasti:

Image 12

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen likviditeetinhallintakustannukset kesäkuun 1 päivän 2021 ja joulukuun 31 päivän 2021 välisenä aikana lasketaan koko ajanjaksolle seuraavasti:

Image 13

Likviditeetinhallinnan neljännesvuosittaiset kustannukset kohdennetaan kullekin maksulle seuraavasti:

 

Image 14

3.   Hallintokuluihin liittyvien palvelukustannusten laskeminen

Hallintokuluihin liittyvät palvelukustannukset muodostuvat elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen toistuvista hallinnollisista kustannuksista ja perustamiskustannuksista.

3.1.   Toistuvien hallinnollisten kustannusten laskeminen

Toistuviin hallinnollisiin kustannuksiin sisältyvät kaikki kustannukset, joita komissiolle aiheutuu NextGenerationEU-välineen lainanotto- ja velanhoitotoimien toteuttamisesta, ja niitä ovat seuraavat:

(a)

oikeudelliset kulut, mukaan luettuina oikeudellisista lausunnoista aiheutuvat kulut;

(b)

tilinhoitoon liittyvät toistuvat kustannukset;

(c)

ulkoisen tarkastuksen kustannukset;

(d)

huutokauppapaikan ylläpitomaksut;

(e)

luottoluokituslaitosten palkkiot;

(f)

listautumiseen, veroihin, rekisteröintiin, julkaisemiseen ja selvitykseen liittyvät maksut;

(g)

tietotekniikkaan liittyvät maksut;

(h)

markkinatutkimuksiin liittyvät menot.

Siltä osin kuin nämä kustannukset ovat yhteisiä muiden rahoitustukiohjelmien yhteydessä toteutetuille NextGenerationEU-välineen lainanottotoimille, laskelmaan sisällytettävät kustannukset lasketaan määräosuutena NextGenerationEU-välineen lainanotto- ja varainhallintatoimista asianomaisena kalenterivuonna. Tällaisia kustannuksia ei tule maksettavaksi elpymis- ja palautumistukivälineen lainoista vuodelta 2021.

Toistuvat hallinnolliset kustannukset lasketaan seuraavasti:

 

Image 15

Toistuvat hallinnolliset kustannukset jaetaan seuraavasti:

Image 16

3.2.   Perustamiskustannusten laskeminen ja jakaminen

Perustamiskustannuksiin sisältyvät kaikki kustannukset, joita komissiolle aiheutuu NextGenerationEU-välineen lainanotto- ja velanhoitotoimien toteuttamisesta tai kyseisiin toimiin liittyvästä teknisestä avusta, mukaan luettuina kustannukset, jotka liittyvät seuraaviin:

(a)

NextGenerationEU-tilien perustaminen;

(b)

huutokauppapaikan perustaminen;

(c)

sijoittajien hallintavälineen perustaminen;

(d)

muut tietotekniikkakustannukset;

(e)

markkinatutkimukset;

(f)

konsulttipalkkiot.

Elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen tuensaajakohtaiset perustamiskustannukset lasketaan seuraavien vaiheiden mukaisesti:

i.

Elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen perustamiskustannukset lasketaan seuraavasti:

 

Image 17

ii.

Elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen perustamiskustannukset jaetaan vuosien 2021, 2022 ja 2023 osalta kaikkien elpymis- ja palautumistukivälineen lainasopimuksen allekirjoittaneiden jäsenvaltioiden kesken aina sille vuodelle, jona lainasopimus on allekirjoitettu, seuraavasti:

 

Image 18

iii.

Mahdolliset jakamattomat perustamiskustannukset lasketaan 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen seuraavasti:

 

Image 19

Ne kohdennetaan ylimääräisinä perustamiskustannuksina jäsenvaltioille elpymis- ja palautumistukivälineen lainasopimuksen nojalla suoritettaviin maksuihin seuraavasti:

Image 20

3.3.   Palvelukustannusten laskeminen tuensaajaa kohti

Image 21

4.   Lyhenneluettelo

ACCpäivittäinen

Kullekin varainhankintavälineelle kertyneet korkomenot päiväkohtaisesti eriteltyinä

HALL KulutVuotuinen

Kalenterivuoden aikana aiheutuneiden hallintokulujen summa

agio/disagiopäivittäinen

Agio tai disagio perustuen päiväkohtaiseen liikkeeseenlaskun kokonaishintaan

Tuensaaja

Elpymis- ja palautumistukivälineen lainoihin perustuvia maksuja saavat jäsenvaltiot sekä unionin talousarvio, johon suoritetaan maksuja asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdan mukaisina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina

Yksittäisen maksupyynnön VHK AO(x)

Maksupyynnön varainhankintakustannukset aikaosiossa X

VHKpäivittäiset välinettä kohti

Päivittäiset varainhankintakustannukset varainhankintavälinettä kohti

VHKpäivittäisetLHOtasaamisen jälkeen

Likviditeetinhallintaosion päivittäiset varainhankintakustannukset tasaamisen jälkeen

VHKpäivittäisetLHOennen tasaamista

Likviditeetinhallintaosion päivittäiset varainhankintakustannukset ennen tasaamista

VHKpäivittäisetAO(vaje)tasaamisen jälkeen

Päivittäiset varainhankintakustannukset tasaamisen jälkeen niiden osioiden osalta, joissa oli alun perin likviditeettivaje

VHKpäivittäisetAO(ylijäämä)tasaamisen jälkeen

Päivittäiset varainhankintakustannukset tasaamisen jälkeen niiden osioiden osalta, joissa oli alun perin likviditeettiylijäämä

VHKpäivittäisetAO(x)ennen tasaamista

Osion X päivittäiset varainhankintakustannukset ennen tasaamista

VHKpäivittäisetLikviditeettiylijäämäAO(ylijäämä)

Aikaosion likviditeettiylijäämään liittyvät päivittäiset varainhankintakustannukset

VHKpäivittäisetLikviditeetin siirto LHO:sta

Likviditeetinhallintaosioon siirrettävään likviditeettiin liittyvät päivittäiset varainhankintakustannukset

Kuponki

Liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjasta maksamat korot

LikviditeettiAO(x)

Likviditeetin määrä aikaosiossa X

LHO

Likviditeetinhallintaosio

LHKvuosineljännes

Likviditeetinhallintakustannukset vuosineljänneksellä

Nimellinen

Nimellismäärä

Likviditeetin tuottovuosineljännes

Likviditeetin tuotto vuosineljänneksellä

AO(x)

Aikaosioon X sisältyvät kustannuksia koskevat maksupyynnöt ja likviditeetti yhteensä


Top