(1)

Basel III -säännöstöllä otettiin käyttöön yksinkertainen, läpinäkyvä ja ei-riskiperusteinen vähimmäisomavaraisuusaste, joka toimii vankkana riskiperusteisia pääomavaatimuksia täydentävänä toimenpiteenä. Baselin pankkivalvontakomitean joulukuussa 2017 julkaisemassa vähimmäisomavaraisuusastetta koskevassa standardissa (jäljempänä Baselin pankkivalvontakomitean omavaraisuusastetta koskeva standardi) todetaan, että lainkäyttöalueen toimivaltainen viranomainen voi rahapolitiikan täytäntöönpanon helpottamiseksi harkintansa mukaan päättää, että keskuspankkivarannot jätetään väliaikaisesti vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa vastuumäärän ulkopuolelle, kun makrotalouden olosuhteet ovat poikkeukselliset.

(2)

Baselin pankkivalvontakomitean omavaraisuusastetta koskeva standardi saatettiin ensin osaksi unionin lainsäädäntöä asetuksella (EU) N:o 575/2013. Asetuksen (EU) N:o 575/2013 430 artiklassa edellytetään, että laitokset toimittavat toimivaltaisille viranomaisille tietyt tiedot vähimmäisomavaraisuusasteestaan ja sen osatekijöistä, ja toisaalta kyseisen asetuksen 451 artiklassa edellytetään, että laitokset julkistavat tietyt tiedot vähimmäisomavaraisuusasteestaan ja ylivelkaantumisriskin hallinnasta.

(3)

Asetusta (EU) N:o 575/2013 muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/876 (3) muun muassa sen vuoksi, että otettaisiin huomioon Baselin pankkivalvontakomitean omavaraisuusastetta koskevaan standardiin tehdyt tarkistukset, joilla pyrittiin varmistamaan kansainvälisesti tarkasteltuna yhtäläiset kilpailumahdollisuudet laitoksille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin mutta toimivat unionin ulkopuolella, sekä varmistamaan, että vähimmäisomavaraisuusaste täydentää jatkossakin tehokkaasti riskiperusteisia omien varojen vaatimuksia. Asetuksella (EU) 2019/876 otettiin käyttöön vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva vaatimus, joka täydentää vähimmäisomavaraisuusasteen ilmoittamista ja julkistamista koskevaa järjestelmää. Kyseisellä asetuksella muutettiin asetuksen (EU) N:o 575/2013 429 a artiklaa, jotta säädettäisiin mahdollisuudesta jättää tietyt keskuspankkivastuut laitoksen vastuiden kokonaismäärän laskennan ulkopuolelle poikkeuksellisissa olosuhteissa ja rahapolitiikan toteuttamisen helpottamiseksi. Vähimmäisomavaraisuusaste olisi mitoitettava uudelleen siten, että se kompensoi näiden vastuiden ulkopuolelle jättämisen vaikutuksen. Uudelleenmitoittamisella olisi varmistettava rahoitusvakauteen kohdistuvien, asianomaiseen pankkisektoriin vaikuttavien riskien torjuminen sekä vähimmäisomavaraisuusasteella aikaansaadun häiriönsietokyvyn säilyminen. Nämä vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat muutokset, mukaan luettuna harkintavalta jättää tietyt keskuspankkivastuut vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle, tulevat sovellettaviksi 28 päivänä kesäkuuta 2021.

(4)

Asetusta (EU) N:o 575/2013 on sittemmin muutettu edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/873 (4) muun muassa sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset määrittävät vähimmäisomavaraisuusasteen uudelleenkalibrointia varten – asianomaista keskuspankkia kuultuaan – päivämäärän, josta poikkeuksellisten olosuhteiden katsotaan alkaneen, ja ilmoittavat julkisesti tämän päivämäärän.

(5)

Covid-19-pandemian vuoksi Euroopan keskuspankki (EKP) totesi 16 päivänä syyskuuta 2020 sellaisten poikkeuksellisten olosuhteiden olemassaolon, jotka oikeuttavat asetuksen (EU) N:o 575/2013 500 b artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa lueteltujen keskuspankkiin liittyvien vastuiden jättämisen vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle rahapolitiikan toteuttamisen helpottamiseksi. (5) Näiden vastuiden ulkopuolelle jättämistä sovelletaan 27 päivään kesäkuuta 2021.

(6)

Covid-19-pandemia sekä siitä seurannut ja edelleen jatkuva tarve vahvasti kasvua tukevaksi mitoitetulle rahapolitiikalle – joka puolestaan on merkittävällä tavalla riippuvainen pankkiperusteisen rahapolitiikan välittymiskanavan häiriöttömästä toiminnasta – ovat EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan poikkeuksellisia olosuhteita, jotka oikeuttavat tiettyjen eurojärjestelmän keskuspankkeihin liittyvien vastuiden jättämisen laitosten vastuiden kokonaismäärän laskennan ulkopuolelle asetuksen (EU) N:o 575/2013 429 a artiklan 5 kohdan mukaisesti.]

(7)

On odotettavissa, että tiettyjen keskuspankkisaamisten jättäminen vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle asetuksen (EU) N:o 575/2013 429 a artiklan 5 kohdan nojalla 31 päivään maaliskuuta 2022 saakka auttaa covid-19-pandemiasta johtuvana poikkeuksellisena aikana luottolaitoksia edelleen täyttämään reaalitalouden rahoittamiseen liittyvän tehtävänsä, ilman että vakavaraisuuden sääntelykehyksen keskeiset osatekijät vaarantuvat. Päättymispäiväksi valittiin 31 päivä maaliskuuta 2022, jotta edistettäisiin covid-19-pandemiasta johtuvaan tilanteeseen liittyvien poikkeuksellisten rahapoliittisten toimenpiteiden, mukaan lukien pandemiaan liittyvän väliaikaisen osto-ohjelman (PEPP) mukaiset tällä hetkellä suunnitellut netto-ostot, toteutusta.

(8)

Ajankohta, jona poikkeuksellisten olosuhteiden katsotaan alkaneen, määräytyy covid-19-pandemiaan liittyvien rahapoliittisten toimenpiteiden aloittamista edeltävän vuosineljänneksen päättymisen perusteella. EKP ilmoitti 12.3.2020 väljentävänsä kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO-III) ehtoja tukeakseen yritysten ja kotitalouksien luotonsaannin jatkuvuutta, ottaen huomioon covid-19-pandemiaan liittyvät häiriöt ja tilapäiset rahoitusvajeet. EKP ilmoitti 18.3.2020 myös 750 miljardin euron suuruisesta pandemiaan liittyvästä osto-ohjelmasta, jolla pyritään torjumaan vakavia riskejä, joita pandemia aiheuttaa rahapolitiikan välittymismekanismille ja euroalueen näkymille. Poikkeuksellisten olosuhteiden katsotaan näin ollen alkaneen 31 päivänä joulukuuta 2019.

(9)

Laskennan ulkopuolelle jätettäviin vastuisiin voivat kuulua keskuspankin sijaintivaltion laillisena valuuttana käytettävät kolikot ja setelit sekä omaisuuserät, jotka ovat saatavia keskuspankilta – keskuspankissa pidettävät varannot mukaan luettuina – siltä osin kuin nämä vastuut ovat merkityksellisiä rahapolitiikan välittymisen ja siten rahapolitiikan toteuttamisen kannalta. Tällaiset vastuut kattavat talletusmahdollisuuden piiriin kuuluvat talletukset ja varantotilien saldot eurojärjestelmässä, mukaan luettuina varat, joita pidetään vähimmäisvarantovelvoitteen täyttämiseksi. Vastuita, jotka edustavat saamisia keskuspankilta ja jotka eivät liity rahapolitiikan toteuttamiseen, ei tulisi jättää vastuiden kokonaismäärän laskennan ulkopuolelle.

(10)

EKP:tä on kuultu sen rahapoliittisessa tehtävässä asetuksen (EU) N:o 575/2013 429 a artiklan 5 kohdan mukaisesti tiettyjen vastuiden poissulkemisen oikeuttavien poikkeuksellisten olosuhteiden määrittämisestä sekä siitä päivästä, jona poikkeuksellisten olosuhteiden katsotaan alkaneen. (6)

(11)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 500 b artiklaa, johon päätös (EU) 2020/1306 (EKP/2020/44) perustuu, sovelletaan 27 päivään kesäkuuta 2021. Sen vuoksi on tarpeen kumota päätös (EU) 2020/1306 (EKP/2020/44).

1.

’eurojärjestelmällä’ tarkoitetaan Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (7) 2 artiklan 29 kohdassa määriteltyä eurojärjestelmää;

2.

’talletusmahdollisuudella’ tarkoitetaan suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 2 artiklan 21 kohdassa määriteltyä talletusmahdollisuutta;

3.

’varantotileillä’ tarkoitetaan Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) (8) 2 artiklan 7 kohdassa määriteltyjä varantotilejä;

4.

’vähimmäisvarantovelvoitteilla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä vähimmäisvarantovelvoitteita;

5.

’merkittävällä valvottavalla yhteisöllä’ tarkoitetaan Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) (9) 2 artiklan 16 kohdassa määriteltyä merkittävää valvottavaa yhteisöä,