(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 (2) vahvistetaan tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärät.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta, jäljempänä ’CONTAM-lautakunta’, julkaisi 8 päivänä marraskuuta 2011 tieteellisen lausunnon riskeistä, joita elintarvikkeissa ja rehussa esiintyvät pyrrolitsidiinialkaloidit aiheuttavat kansanterveydelle (3). CONTAM-lautakunta totesi, että 1,2-tyydyttymättömät pyrrolitsidiinialkaloidit saattavat olla ihmisillä genotoksisia karsinogeeneja. CONTAM-lautakunta totesi, että paljon hunajaa syöville pikkulapsille ja lapsille saattaa aiheutua terveysongelmia. Hunajan lisäksi altistumista pyrrolitsidiinialkaloideille voivat aiheuttaa muutkin ravintolähteet, mutta CONTAM-lautakunta ei tietojen puutteen vuoksi pystynyt määrittämään niitä. Vaikka tietoja esiintyvyydestä ei ollut saatavilla, lautakunta totesi, että altistumiseen pyrrolitsidiinialkaloideille siitepölyn, teen, yrttiuutejuomien ja kasviperäisten ravintolisien kautta liittyy riski sekä akuuteista että kroonisista vaikutuksista ihmisissä.

(3)

Elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi huhtikuussa 2013 ehdotuspyynnön tutkiakseen pyrrolitsidiinialkaloidipitoisuuksia eläinperäisissä elintarvikkeissa, kuten maidossa, maitotuotteissa, munissa, lihassa ja lihatuotteissa, sekä kasviperäisissä elintarvikkeissa, kuten (yrtti)teessä ja ravintolisissä, eri alueilla Euroopassa. Tutkimusten tulokset julkaistiin 3 päivänä elokuuta 2015 (4).

(4)

Elintarvikeviranomainen julkaisi 26 päivänä elokuuta 2016 tieteellisen raportin arvioinnista, joka koski Euroopan väestön ravinnon kautta tapahtuvaa altistumista pyrrolitsidiinialkaloideille (5). Raportissa otettiin huomioon uudet esiintyvyystiedot. Raportissa todettiin, että tee ja yrttiuutejuomat altistavat ihmisiä eniten pyrrolitsidiinialkaloideille, mutta myös siitepölypohjaiset lisäravinteet ovat merkittävässä osassa. Hunajan käyttöön liittyvä altistuminen pyrrolitsidiinialkaloideille oli vähäisempää. Raportin mukaan myös yrttilisät voivat aiheuttaa merkittävää altistumista, mutta esiintyvyystietoja ei ollut riittävästi.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi 27 päivänä heinäkuuta 2017 lausunnon ihmisten terveydelle aiheutuvista riskeistä, jotka liittyvät hunajassa, teessä, yrttiuutejuomissa ja ravintolisissä esiintyviin pyrrolitsidiinialkaloideihin (6). CONTAM-lautakunta asetti uudeksi viitearvoksi 237 μg painokiloa kohti päivässä arvioidessaan pyrrolitsidiinialkaloidien aiheuttamaa syöpäriskiä ja totesi, että altistuminen pyrrolitsidiinialkaloideille saattaa olla vaaraksi ihmisten terveydelle. Terveyshaittoja voi aiheutua etenkin niille, jotka juovat paljon teetä ja yrttiuutejuomia, mutta erityisesti nuoremmille väestöryhmille.

(6)

Pyrrolitsidiinialkaloidien esiintyminen näissä elintarvikkeissa voidaan minimoida tai estää hyvillä viljely- ja sadonkorjuukäytännöillä. Asettamalla enimmäismäärät varmistetaan, että kaikilla tuotantoalueilla sovelletaan hyviä viljely- ja sadonkorjuukäytäntöjä, joilla taas varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Tästä syystä on aiheellista vahvistaa enimmäismäärät elintarvikkeissa, jotka sisältävät huomattavasti pyrrolitsidiinialkaloideja ja jotka lisäävät siksi altistumista tai ovat haavoittuvien väestöryhmien altistumisen kannalta merkittäviä.

(7)

Joillakin tuotantoalueilla hyviä viljely- ja sadonkorjuukäytäntöjä ei vielä ole otettu käyttöön tai ne on otettu käyttöön vasta äskettäin. Tämän vuoksi on aiheellista säätää kohtuullisesta määräajasta, jonka aikana nämä käytännöt saadaan otettua käyttöön kaikilla tuotantoalueilla. Hyvien viljely- ja sadonkorjuukäytäntöjen täysimääräiseen täytäntöönpanoon tarvitaan kaksi kasvukautta, jotta elintarvikealan toimijat voivat tuottaa riittävästi tässä asetuksessa säädettyjen uusien vaatimusten mukaisia elintarvikkeita.

(8)

Koska tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat elintarvikkeet säilyvät pitkään, jopa kolme vuotta, on aiheellista säätää huomattavan pitkästä siirtymäajasta, jotta elintarvikkeet, jotka on laillisesti saatettu markkinoille ennen tämän asetuksen soveltamispäivää, voidaan pitää markkinoilla riittävän pitkään. Jotta ennen soveltamispäivää tuotetut tuotteet voidaan myydä loppukuluttajalle, 18 kuukauden siirtymäaika on aiheellinen.

(9)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1881/2006 olisi muutettava.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,