Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32020D0422(01)

    Komission päätös, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2020, yhteisen vararahaston varainhoitoa koskevista ohjeista 2020/C 131/03

    C/2020/1896

    EUVL C 131, 22.4.2020, p. 3–11 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document In force

    22.4.2020   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 131/3


    KOMISSION PÄÄTÖS,

    annettu 25 päivänä helmikuuta 2020,

    yhteisen vararahaston varainhoitoa koskevista ohjeista

    (2020/C 131/03)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen,

    ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (1) ja erityisesti sen 213 artiklan 5 kohdan,

    on kuullut komission tilinpitäjää,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Käyttämällä rahoitusvälineitä, talousarviotakuita ja rahoitusapua voidaan varmistaa, että unionin talousarviovarat käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tämän vuoksi on tarpeen rahoittaa takuurahastoja, jotta voidaan kattaa merkittävien maksumäärärahamäärien käyttöönotto silloin kun se mahdollisesti on tarpeen.

    (2)

    Euroopan strategisten investointien rahaston takuurahaston ja Euroopan kestävän kehityksen rahaston takuurahaston varoja hallinnoi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 (2) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 (3) mukaan komissio. Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahaston varoja hallinnoi neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 (4) mukaan Euroopan investointipankki (EIP).

    (3)

    Komissio ehdottaa, että vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen soveltamispäivästä alkaen otetaan käyttöön kaksi uutta kattavaa talousarviotakuuta. Nämä ovat InvestEU-takuu, sellaisena kuin se sisältyy lainsäätäjien osittaiseen yhteiseen tulkintaan ehdotuksesta (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta, ja ulkosuhdetoimien takuujärjestely, sellaisena kuin se sisältyy ehdotukseen (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta. InvestEU-ohjelman perustamisesta annettua ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koskevan lainsäätäjien osittaisen yhteisen tulkinnan 9 artiklan 1 kohdan mukaan InvestEU-takuu voidaan rahoittaa muun muassa jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla. Ulkosuhdetoimien takuujärjestely, josta tuetaan talousarviotakuilla, makrotaloudellisella rahoitusavulla ja kolmansille maille neuvoston päätöksen 77/270/Euratom (7) nojalla myönnetyillä lainoilla katettuja toimenpiteitä, olisi perustettava nykyisen EKKR-takuun ja ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahaston pohjalta. EKKR-takuurahastossa ja ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastossa 31 päivänä joulukuuta 2020 olevien nettovarojen saldo olisi siirrettävä yhteiseen vararahastoon.

    (4)

    Rahoitusvälineistä, talousarviotakuista tai rahoitusavusta johtuvien rahoitusvastuiden kattamiseksi saatuja varoja olisi säilytettävä yhteisessä vararahastossa. Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 211 artiklan 4 kohdan ja 212 artiklan 1 kohdan mukaan yhteinen vararahasto olisi muodostettava seuraavista varoista: unionin yleisestä talousarviosta suoritettavat rahoitusosuudet sovellettavien asetusten ja erityisesti monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen mukaisesti sen jälkeen, kun on tarkasteltu mahdollisuuksia määrärahojen uudelleen kohdentamiseen; yhteisessä vararahastossa säilytettävien varojen sijoittamisesta saadut tuotot; varat, jotka on peritty takaisinmaksun laiminlyöneiltä velallisilta takuu- tai lainasopimuksessa määrätyn takaisinperintämenettelyn mukaisesti; tulot ja muut maksut, jotka unioni on saanut takuu- tai lainasopimuksen mukaisesti; tapauksen mukaan jäsenvaltioiden ja kolmansien osapuolten käteisrahana suorittamat rahoitusosuudet, jotka liittyvät unionin rahoitusvälineisiin, talousarviotakuisiin tai rahoitusapuun.

    (5)

    Yhteisen vararahaston varat olisi jaettava osioihin, joista kukin vastaa kutakin vararahaston rahoitukseen osallistuvaa välinettä. Osioiden varojen hallinnoinnilla yhtenä suurena varojen poolina on useita etuja. Se tarjoaa operatiivisia mittakaavaetuja varainhoidossa. Se mahdollistaa kattavammat varojen hajauttamisesta saatavat edut sekä sen, että käteisvaroja ja muita rahavaroja on varainhoitoasetuksen 213 artiklassa tarkoitetun tosiasiallisen rahoitusasteen mukaisesti tarpeen pitää hallussa vähemmän.

    (6)

    Yhteiseen vararahastoon ja sen rahoittamiseen sovellettavien sääntöjen olisi sisällettävä vankka sisäinen valvontakehys, jotta voidaan varmistaa, että EU:n talousarviovarojen käyttö on tehokasta ja vaikuttavaa ja että varojen hoito ja jakaminen on tehokasta.

    (7)

    Yhteisen vararahaston varainhoitoa koskevilla ohjeilla olisi varmistettava tarvittava likviditeetti, jotta kaikki katettaviksi tulevat ulosvirtaukset, kuten takausvaateet, voidaan viipymättä kattaa täysimääräisesti, ja turvattava korkealla luottamustasolla vararahaston pääoman säilyminen sijoitushorisontilla. Varainhoitajan olisi hoidettava varoja käyttämällä varojen strategisena allokaationa ilmaistua sijoitusstrategiaa, joka vastaa vararahaston sijoitustavoitteita ja riskinsietokykyä. Sijoitusstrategian pohjalta olisi määritettävä strateginen vertailuarvo, jäljempänä ’vertailuarvo’. Vertailuarvo olisi asetettava alan hyvien käytänteiden mukaisesti.

    (8)

    Poikkeaminen vertailuarvosta varojen allokoinnin ja/tai salkun riskiominaisuuksien osalta olisi tietyissä rajoissa sallittava odotetun tuoton lisäämiseksi. On kuitenkin selvää, että merkittävät muutokset markkinaolosuhteissa tai muut sijoitusympäristöön vaikuttavat tekijät voivat aiheuttaa poikkeamia sijoitussalkun odotetuista arvoista.

    (9)

    Varoja olisi hoidettava käyttämällä sellaista sijoituskohteiden valikoimaa, jolla varmistetaan asianmukainen riski-tuotto-suhde ja tarvittava sijoitussalkun likviditeetti. Johdannaisia ei saisi käyttää keinotteluun. Omaisuuserien valintaperusteissa olisi otettava kaikilta osin huomioon komission tavoitteet, jotka liittyvät kestävän rahoituskehyksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen. Ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa tukevista investointikäytännöistä on tulossa yhä tärkeämpiä etenkin kun otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskeva komission tiedonanto (8), ja komission olisi näytettävä esimerkkiä tällä osa-alueella.

    (10)

    Varainhoitajan olisi varainhoitoasetuksen 212 artiklan ja 213 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaan pidettävä tietty vähimmäismäärä vararahaston varoista käteisenä tai muina rahavaroina (ns. maksuvalmiuspuskuri) vakavaraisuussääntöjen ja niiden maksuennusteiden mukaisesti, jotka hyväksyjäyksiköt laativat rahoitusvälineistä, talousarviotakuista tai rahoitusavusta.

    (11)

    Sijoitusstrategian hyväksymisessä ja toteuttamisessa olisi käytettävä hallintorakennetta, jolla varmistetaan riskienhallintatoiminnon riippumattomuus. On tarpeen rajata selkeästi varainhoitajan ja tilinpitäjän sekä niiden yhteisen vararahaston eri osioita vastaavia rahoitusvälineitä, talousarviotakuita ja rahoitusaputoimia täytäntöönpanevien komission yksiköiden tehtävät, joiden henkilöstölle tulojen ja menojen hyväksyjälle siirretyt asianomaiset tehtävät on siirretty (jäljempänä ’hyväksyjäyksiköt’).

    (12)

    Varainhoitajan olisi valvottava, että sijoitusstrategia toteutetaan niiden sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, jotka tilinpitäjä vahvistaa, sekä toiminnan vakautta koskevien sääntöjen ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Varainhoitoasetuksen 213 artiklan 3 kohdan mukaan varainhoitaja laskee vuosittain tosiasiallisen rahoitusasteen ja antaa saman asetuksen 214 artiklan mukaan yhteisestä vararahastosta vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen.

    (13)

    Komissio on antanut Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon (9) varainhoitoasetuksen 212 artiklassa tarkoitetusta riippumattomasta arvioinnista. Tiedonannossa vahvistetaan, että komission olisi vastattava yhteisen vararahaston varainhoidosta.

    (14)

    Varainhoitajalla ei saisi olla varainhoitoasetuksen nojalla yhteensopimattomia velvollisuuksia, eli varainhoitajan velvollisuudet olisi pidettävä erillään vararahaston rahoitukseen osallistuvista rahoitusvälineistä vastaavien hyväksyjäyksiköiden ja tilinpitäjän velvollisuuksista.

    (15)

    Budjettipääosastossa on vakiintunutta kokemusta useiden sijoitussalkkujen hoitamisesta, ja sillä on asianmukainen hallintokehys ja asianmukaiset sisäiset säännöt, joilla voidaan varmistaa yhteisen vararahaston varojen tehokas hoitaminen. Näiden tehtävien hoitamisesta vastasi aikaisemmin talouden ja rahoituksen pääosasto, joka hoiti niitä 31 päivään joulukuuta 2019 asti. Komission jäsenten vastuualueista 1 päivänä joulukuuta 2019 tehdyn komission puheenjohtajan päätöksen (P(2019)1) mukaisesti talouden ja rahoituksen pääosaston linja L ”Varainhallinta ja rahoitustoiminta” siirretään talouden ja rahoituksen pääosastosta budjettipääosastoon lukuun ottamatta talous- ja rahaliiton syventämistä käsittelevää tiimiä, joka jää talouden ja rahoituksen pääosastoon. Sen vuoksi on tarpeen rajata selkeästi varainhoitajan rooli komissiossa ja siirtää varainhoitajan vastuualueet ja tehtävät budjettipääosaston pääjohtajalle.

    (16)

    Varainhoitoasetuksen 212 artiklan 3 kohdan mukaan tilinpitäjän on otettava käyttöön menettelyt, joita sovelletaan yhteiseen vararahastoon liittyviin tulo- ja menotapahtumiin sekä yhteisen vararahaston varainhoitajan suostumuksella kyseisen rahaston varoihin ja velkoihin.

    (17)

    Rahoitusvälineistä, talousarviotakuista ja rahoitusavusta vastaavien hyväksyjäyksiköiden olisi aktiivisesti seurattava vastuullaan olevia rahoitusvastuita ja tiedotettava varainhoitajalle niiden kehityksestä vuosittain, ja jos niissä tapahtuu olennaisia muutoksia, viipymättä.

    (18)

    Komission olisi täsmennettävä, miten varainhoitaja, tilinpitäjä ja hyväksyjäyksiköt hoitavat tässä päätöksessä säädetyt tehtävänsä ja velvollisuutensa, ja vahvistettava, miten yhteisen vararahaston varainhoidosta vastaava hallintorakenne toimii. Sisäisellä hallinnollisella asiakirjalla ja varainhoitajan ja hyväksyjäyksiköiden välisellä palvelutasosopimuksella olisi vahvistettava lisäsäännöt, jotka ovat tarpeen tämän päätöksen soveltamiseksi.

    (19)

    Varoista, jotka liittyvät nykyiseen Euroopan strategisten investointien rahastoon ja nykyiseen Euroopan kestävän kehityksen rahastoon, joilla molemmilla oli oma takuurahasto, olisi muodostettava yhteiseen vararahastoon kaksi osiota. Sen vuoksi on tarpeen kumota kyseisten takuurahastojen varainhoitoa koskevat suuntaviivat.

    (20)

    Varainhoitoasetuksen 282 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaan säännöksiä, joilla perustetaan yhteinen vararahasto, sovelletaan vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen soveltamispäivästä alkaen. Sen vuoksi tätä päätöstä olisi sovellettava samasta päivästä alkaen,

    ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

    1 artikla

    Yhteisen vararahaston varat ja sen rahoitukseen osallistuvat rahoitusvälineet

    1.   Ottaen huomioon varainhoitoasetuksen 211 artiklan 4 kohta ja 212 artiklan 1 kohta yhteisessä vararahastossa säilytetään etenkin seuraavien sen rahoitukseen osallistuvien rahoitusvälineiden takuurahastovaroja, joista säädetään säädöksissä, joilla perustetaan seuraavat talousarviotakuut ja rahoitusaputoimet:

    a)

    Euroopan strategisten investointien rahaston takuu;

    b)

    Euroopan kestävän kehityksen rahaston takuu ja ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto.

    2.   Yhteisessä vararahastossa säilytetään myös muiden sen rahoitukseen osallistuvien välineiden vastaavia varoja edellyttäen, että kyseeseen tulevien talousarviotakuiden, rahoitusvälineiden ja rahoitusaputoimien perustamista koskeviin ehdotettuihin säädöksiin sisältyvät asianomaiset säännökset tulevat voimaan.

    3.   Tämän lisäksi ja varainhoitoasetuksen 279 artiklan 3 kohta huomioon ottaen yhteiseen vararahastoon voidaan siirtää käteisvaroina tai hyväksyttävien rahoitusvarojen omistusoikeuksina lisäksi seuraavien yhteisen vararahaston rahoitukseen osallistuvien välineiden rahastoitavia varoja:

    a)

    nykyiset rahoitusvälineet, joilla on suuri jäljellä oleva sijoitussalkku, jonka sijoituskohteiden valikoima on sama kuin tämän asetuksen 8 artiklassa säädetty yhteisen vararahaston sijoituskohteiden valikoima, edellyttäen, että siirtäminen on varainhoitoasetuksen 279 artiklan 3 kohdan mukaista;

    b)

    muut komission politiikkavälineet, joilla on suuria aikaisemmin hankittuja jäljellä olevia sijoitussalkkuja, joiden sijoituskohteiden valikoima on sama kuin 8 artiklassa määritelty yhteisen vararahaston sijoituskohteiden valikoima;

    c)

    jäsenvaltioiden niin pyytäessä, yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen varoista yhteiseen vararahastoon osana InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osiota hallinnoitavaksi mahdollisesti osoitettava osuus.

    4.   Hyväksyjäyksikön on etukäteen ilmoitettava 3 kohdassa tarkoitetusta rahastoon otettavien lisävarojen siirtämisestä yhteiseen vararahastoon sen varainhoitajalle ja sovittava siitä tämän kanssa etukäteen.

    5.   Kaikkiin sellaisiin olemassa oleviin sitoumuksiin, jotka pidetään voimassa yhteisen vararahaston ulkopuolella, sovelletaan varainhoitoasetuksen 279 artiklan 3 kohdan nojalla edelleen jo sovittuja varainhoitoa koskevia suuntaviivoja ja ohjeita.

    2 artikla

    Yhteisen vararahaston varainhoidon yleinen tavoite

    1.   Yhteisen vararahaston varoja on hoidettava siten, että varmistetaan tarvittava likviditeetti, jotta kaikki katettaviksi tulevat ulosvirtaukset ja takausvaateet voidaan viipymättä kattaa täysimääräisesti, ja turvataan korkealla luottamustasolla pääoman säilyminen rahaston sijoitushorisontilla.

    2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yleisen tavoitteen saavuttamiseksi yhteisen vararahaston varainhoitaja hoitaa varoja toiminnan vakautta koskevien sääntöjen ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden sekä komission tilinpitäjän vahvistamien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

    3.   Yhteisen vararahaston salkku on muodostettava siten, että varmistetaan laaja hajautus hyväksyttävien omaisuusluokkien, maantieteellisten alueiden, liikkeeseenlaskijoiden ja maturiteettien kesken salkun arvon vaihteluiden hallitsemiseksi.

    3 artikla

    Yhteisen vararahaston rakenne ja toiminta

    1.   Yhteisen vararahaston varat on jaettava osioihin, joista kukin vastaa kutakin 1 artiklassa tarkoitettua yhteisen vararahaston rahoittamiseen osallistuvaa välinettä.

    2.   Kunkin osion osuus määritetään suhteutettuna kunkin yhteisen vararahaston rahoittamiseen osallistuvan välineen maksuihin, jotka suoritetaan yhteiseen vararahastoon ja yhteisestä vararahastosta.

    3.   Kaikki yhteisen vararahaston rahoittamiseen osallistuvien välineiden velat on katettava käyttämällä yhteisen vararahaston varoja asianomaisen osion osuutta vastaavaan määrään asti. Kaikkien edellä tarkoitetun osuuden ylittävien nostojen on oltava poikkeuksellisia ja väliaikaisia, ja ne on maksettava takaisin asianomaisesta rahoitukseen osallistuvasta välineestä nimellismääräisinä.

    4.   Jos yhteisessä vararahastossa olevat asianomaisen osion osuutta vastaavat varat on käytetty loppuun, komissio pyytää budjettivallan käyttäjältä tarvittavat määrärahat tehtyjen sitoumusten täyttämiseksi.

    5.   Komissio voi poikkeustapauksissa varainhoitoasetuksen 30 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti siirtää omassa talousarvion pääluokassaan määrärahoja talousarviotakuuta koskevasta budjettikohdasta toista talousarviotakuuta koskevaan budjettikohtaan poikkeustapauksissa, joissa jälkimmäistä varten yhteiseen vararahastoon otetut varat eivät riitä takuun nojalla vaaditun maksun suorittamiseen, ja edellyttäen, että siirretty määrä palautetaan myöhemmin varainhoitoasetuksen 30 artiklan 1 kohdan g alakohdassa ja 212 artiklan 4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    6.   Komissio ilmoittaa varainhoitoasetuksen 211 artiklan 7 kohdan mukaisesti budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian, jos jonkin osion osuuksien yhteenlaskettu arvo laskee alle 50 prosenttiin tosiasiallisen rahoitusasteen soveltamisen jälkeen saadusta ennakoidusta määrästä, ja uudelleen, jos tämä arvo laskee alle 30 prosenttiin kyseisestä määrästä.

    4 artikla

    Takausvaateiden kattaminen

    1.   Yhteisen vararahaston kattamiin rahoitusvälineisiin, talousarviotakuisiin ja rahoitusaputoimiin liittyvät takausvaateet, jäljempänä ’takausvaateet’, on maksettava siten, että varmistetaan kyseisten siirtojen jäljitettävyys ja kirjaaminen komission kirjanpitojärjestelmässä.

    2.   Takausvaateet ja muut asiaankuuluvat maksupyynnöt voidaan kattaa käteisellä ja/tai yhteisen vararahaston varojen myynnillä ja/tai takaisinostosopimuksilla, sovellettavien riskirajojen mukaisesti.

    3.   Kun toteutuskumppanilta saadaan takausvaade tai asiaankuuluva maksupyyntö tai kun on tarpeen varmistaa, että maksuvalmiuspuskurissa on varainhoitoasetuksen 212 artiklan ja 213 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti tietty vähimmäismäärä varoja käteisenä tai muina rahavaroina komission keskuskassassa, asianomaisesta rahoitukseen osallistuvasta välineestä vastaava hyväksyjäyksikkö antaa täydennysmääräyksen maksuvalmiuspuskurin arvon palauttamiseksi asianomaisessa budjettikohdassa. Komission keskuskassa pyytää näiden täydennysmääräysten perusteella määrien siirtämistä takausvaateiden tai maksupyyntöjen käsittelyä varten erityisesti perustetulle tilille, josta ne annetaan käytettäviksi hyväksyjäyksiköille, jotka voivat käyttää niitä maksujen suorittamiseen toteutuskumppaneille.

    4.   Hyväksyjäyksiköiden on toimitettava ennakkotiedot kaikista takausvaateista tai asiaankuuluvista maksupyynnöistä heti, kun ne ovat saatavilla, jotta varainhoitaja voi valmistautua asianmukaisesti kattamaan kyseiset takausvaateet ja maksupyynnöt. Rahoitukseen osallistuvista välineistä vastaavien hyväksyjäyksiköiden on aktiivisesti seurattava vastuullaan olevia rahoitusvastuita toimittaakseen ennusteita tuloista ja ennakkotietoja odotettavissa olevista takausvaateista siinä määrin kuin tällaisia tietoja on saatavilla.

    5.   Yhteisen vararahaston toimintaa koskevassa vuosikertomuksessa on oltava tiedot yhteisestä vararahastosta katetuista takausvaateista ja asiaankuuluvista maksupyynnöistä.

    5 artikla

    Sijoitusstrategia

    1.   Varainhoitajan on laadittava sijoitusstrategia, joka ohjaa yhteisen vararahaston varojen hoitoa 2 artiklassa säädettyjen sijoitustavoitteiden saavuttamiseksi. Sijoitusstrategia on ilmaistava varojen strategisena allokaationa, jossa salkkuun kuuluville hyväksyttäville omaisuusluokille vahvistetaan ohjeelliset tavoiteosuudet.

    2.   Varainhoitajan on määritettävä varojen strategista allokaatiota vastaava strateginen vertailuarvo, jäljempänä ’vertailuarvo’, johon yhteisen vararahaston arvonkehitystä verrataan.

    3.   Sijoitusstrategiaa ja vertailuarvoa ehdottaa varainhoitaja, ja ne hyväksyy tilinpitäjä yhteistyössä hyväksyjäyksiköiden kanssa niitä kuultuaan.

    4.   Sijoitusstrategiaa ja vertailuarvoa voidaan muuttaa, jos taloudellisissa olosuhteissa tapahtuu asianmukaisesti dokumentoitu ja perusteltu muutos, jos rahoitukseen osallistuvien välineiden tarpeissa tai tilanteessa tapahtuu olennainen muutos tai jos sisään- ja ulosvirtausarviot muuttuvat merkittävästi. Sijoitusstrategian muuttamisessa on noudatettava samaa menettelyä kuin sen alkuperäisessä hyväksymisessä. Sijoitusstrategia on laadittava ottaen huomioon yhteisen vararahaston sijoitushorisontti ja riskinsietokyky.

    5.   Yhteisen vararahaston sijoitushorisontin on kuvastettava sen rahoitukseen osallistuvien välineiden sijoitushorisonttien yhdistelmää, ja siinä on otettava huomioon talousarviosta suoritettavien rahoitusosuuksien aikataulu sekä rahoitukseen osallistuvista välineistä vastaavien hyväksyjäyksiköiden ennen alkuperäisen sijoitusstrategian laatimista toimittamat arviot sisään- ja ulosvirtauksista sekä arviot, jotka kyseiset yksiköt laativat sisään- ja ulosvirtauksista kunkin rahoitukseen osallistuvan välineen elinkaaren ajalta vuosittain tai tilanteessa, jossa odotettavissa on merkittäviä muutoksia.

    6.   Varainhoitajan on määriteltävä yhteisen vararahaston riskinsietokyky sen varainhoitotoiminnasta aiheutuvien tappioiden hyväksyttäväksi enimmäismääräksi. Riskinsietokyky on ilmaistava käyttämällä riskiparametreja, kuten todennäköistä tappiolukua (Value-at-Risk), ja riskiparametrit on määritettävä erittäin suurella luottamustasolla siten, että todennäköisyys sille, että todelliset tappiot ylittävät odotetut enimmäistappiot, on hyvin pieni.

    6 artikla

    Sijoitusstrategian toteuttaminen varainhoitajan toimesta

    1.   Varainhoitajan on toteutettava sijoitusstrategia ottaen huomioon varainhoitoa koskevat ohjeet sekä asiaa koskevat säännökset ja menettelyt.

    2.   Varainhoitajan on valvottava tässä päätöksessä säädettyjen prosessien toimintaa.

    3.   Varainhoitajan on annettava kertomus 11 artiklan mukaisesti.

    4.   Varainhoitajan riskienhallintayksikön on ilmoitettava tilinpitäjälle kaikista varojen moitteettomaan ja järkevään hoitoon liittyvistä merkittävistä ongelmista.

    5.   Varainhoitajan on valvottava kaikkien sijoitusstrategian tehokkaan toteuttamisen kannalta tarpeellisten tukipalvelujen (kirjanpito, analyysit, kaupankäyntiratkaisut) hankintaa.

    6.   Sijoitusstrategian tehokkaan ja tuloksekkaan toteuttamisen varmistamiseksi varainhoitajalla on valtuudet siirtää tietyt toiminnot tai prosessit akkreditoiduille palveluntarjoajille, joilla on kaikki niille siirrettyjen palvelujen tarjoamiseen tarvittavat luvat. Siirtää voidaan seuraavat toiminnot:

    a)

    yhteisen vararahaston osioiden varojen ja osuuksien arvostaminen ja kirjanpito;

    b)

    yhteisen vararahaston varojen tallessapito, säilytys ja hallinnointi;

    c)

    vertailuindeksien laatiminen, arvostaminen ja ylläpito, markkinatiedot.

    7 artikla

    Arvonkehityksen mittaaminen ja salkun arvostaminen

    1.   Varainhoitajan on tuotettava vähintään kuukausittainen nettovarallisuusarvo (NAV) yhteiselle vararahastolle. Kaikki transaktiot (sisään- ja ulosvirtaukset) on arvostettava kuukauden lopun nettovarallisuusarvoon.

    2.   Varojen sijoittamisesta seuraavat, yhteisen vararahaston nettovarallisuusarvon mukaiset kokonaisvoitot tai -tappiot on kohdennettava suhteessa rahoitusvälineitä, talousarviotakuita ja rahoitusapua vastaavien asianomaisten osioiden osuuksiin yhteisestä vararahastosta.

    3.   Salkku on arvostettava käyttämällä varainhoitajan ehdottamia arvostusmenetelmiä ja -menettelyjä, jotka tilinpitäjä on hyväksynyt. Näihin menetelmiin ja menettelyihin voivat kuulua markkinoiden päätöshinnat, ulkopuolisten tahojen laatimat hinta-arviot, toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat ja, jos näitä ei ole saatavilla, sisäiset tai ulkoiset arvostusmallit. Jos varoja on ostettu tai myyty, on käytettävä transaktiohintoja.

    4.   Salkun arvonkehitystä on arvioitava käyvän arvon perusteella ottaen huomioon instrumenttien markkinahinnat. Salkun arvonkehitys on laskettava sekä absoluuttisena lukuna että 5 artiklan mukaisesti suhteessa vertailuarvoon.

    5.   Yhteisen vararahaston välittömät varainhoitokustannukset on katettava yhteisen vararahaston varoista. Näihin varainhoitokustannuksiin on sisällyttävä säilytyspalkkiot, ulkopuolisen tilintarkastuksen kustannukset, kaupankäynti- ja suojauskulut, pankkikulut sekä arvopapereiden lainaksi antamiseen ja muihin 8 artiklan mukaisesti hyväksyttäviin toimiin liittyvät kustannukset.

    6.   Kaupankäynti-infrastruktuurin kustannukset, mukaan lukien yhteisen vararahaston varojen hoitoon suoraan liittyvät tietopalvelukustannukset, voidaan vähentää yhteisen vararahaston varoista.

    8 artikla

    Hyväksyttävät sijoituskohteet

    1.   Yhteinen vararahasto saa sijoittaa ainoastaan seuraaviin kohteisiin:

    a)

    euromääräiset rahamarkkinavarat;

    b)

    kiinteäkorkoiset arvopaperit;

    c)

    velkainstrumentteihin ja oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin tehtävät sijoitukset, jotka ovat säänneltyä yhteistä sijoitustoimintaa.

    2.   Yhteinen vararahasto hankkii edellä mainittuihin omaisuusluokkiin kuuluvia vastuita sijoittamalla seuraaviin instrumentteihin tai toteuttamalla seuraavia toimia:

    a)

    talletukset;

    b)

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1131 (10) soveltamisalaan kuuluvat rahamarkkinainstrumentit ja rahamarkkinarahastot, jotka tarjoavat päivittäistä likviditeettiä;

    c)

    velkainstrumentit, kuten joukkovelkakirjalainat ja vekselit, sekä arvopaperistetut instrumentit, jotka täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2402 (11) säädetyt yksinkertaista, läpinäkyvää ja standardoitua (YLS) arvopaperistamista koskevat kriteerit;

    d)

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (12) soveltamisalaan kuuluvat yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset, mukaan lukien pörssilistatut rahastot, jotka sijoittavat sellaisiin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin tai velkainstrumentteihin, joiden tapauksessa enimmäistappiot eivät voi ylittää sijoitettuja määriä;

    e)

    takaisinostosopimukset varainhoitoasetuksen 212 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

    f)

    käänteiset takaisinostosopimukset;

    g)

    arvopapereiden lainaksianto-operaatiot tunnustettujen selvitysjärjestelmien, kuten Clearstreamin ja Euroclearin, kanssa tai tämän tyyppisiin operaatioihin erikoistuneiden johtavien rahoituslaitosten kanssa.

    3.   Johdannaisia, jotka ovat termiini- tai futuurisopimuksia tai swap-sopimuksia, saa käyttää ainoastaan tehokkaaseen salkunhoitoon, eikä niitä saa käyttää keinotteluun tai positioiden vivuttamiseen. Johdannaisia voidaan käyttää sijoituspolitiikan mukaisesti duraation mukauttamiseen, luottoriskin tai muun merkityksellisen riskin vähentämiseen tai varojen allokaatioon tehtäviin muutoksiin.

    4.   Yhteisen vararahaston varoja voidaan sijoittaa Yhdysvaltain dollarin määräisiin suojattuihin erittäin likvideihin joukkolainoihin, joiden liikkeeseenlaskijana on valtio tai ylikansallinen yhteisö, ainoastaan hajautusta ja toista korkokäyrää edustavien vastuiden hankkimista varten. Kaikilta valuuttariskeiltä on suojauduttava käyttämällä asianmukaisesti swap-sopimuksia tai muita valuuttasuojaukseen tarkoitettuja instrumentteja 3 kohdassa säädetyllä tavalla.

    5.   Varainhoitaja voi tilinpitäjän suostumuksella laajentaa hyväksyttävien sijoituskohteiden joukkoa sisällyttämällä siihen muita sijoitusstrategian ja -tavoitteiden mukaisia omaisuusluokkia ja sijoitustoimia sekä Kansainvälisen valuuttarahaston ajoittain laatimaan luetteloon sisältyviä muiden kehittyneiden talouksien valuuttoja edellyttäen, että ne suojataan valuuttariskiltä. Uusien omaisuusluokkien, sijoitustoimien tai kehittyneiden talouksien valuuttojen sisällyttämistä koskevien päätösten tueksi on esitettävä kunkin omaisuusluokan, sijoitustoimen tai valuutan osalta vankat perustelut siitä, miten laajennetut sijoitusmahdollisuudet parantavat yhteisen vararahaston riski-tuotto-suhdetta. Tähän on sisällyttävä arvio toimintavalmiuksista, joita tarvitaan näiden uusien investointimahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

    9 artikla

    Luettelo toimista, joita ei hyväksytä sijoitustarkoituksiin eettisistä tai moraalisista syistä

    1.   Varainhoitaja ei saa tietoisesti sijoittaa yhteisen vararahaston varoja sellaisten yritysten liikkeeseen laskemiin arvopapereihin, joiden on lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä todettu harjoittavan toimintaa,

    a)

    joka katsotaan unionin sääntelykehyksen ja kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten nojalla laittomaksi tai kielletyksi eettisin tai moraalisin perustein;

    b)

    joka liittyy sovellettavassa kansainvälisessä oikeudessa kiellettyjen ampumatarvikkeiden tai aseiden kehittämiseen, tuotantoon ja kauppaan.

    2.   Yhteisen vararahaston varoja ei saa sijoittaa sellaisten yritysten liikkeeseen laskemiin arvopapereihin, jotka varainhoitajalla olevien tietojen mukaan saavat yli 25 prosenttia vuotuisista kokonaistuloistaan seuraavassa luetelluista toiminnoista:

    a)

    rahapelitoiminta (tuotantoon, rakentamiseen, jakeluun, käsittelyyn, kauppaan tai ohjelmistoihin liittyvä toiminta);

    b)

    tupakkaan liittyvät tuotteet ja toiminta (tuotanto, jakelu, jalostus ja kauppa);

    c)

    seksikauppa ja siihen liittyvät rakenteet, palvelut ja media.

    10 artikla

    Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökohdat

    1.   Yhteisen vararahaston sijoitusstrategia on toteutettava noudattaen unionin toimintapoliittista tavoitetta, joka koskee kestävän rahoituksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä, siten, että kyseistä tavoitetta noudatetaan niin suuressa määrin kuin tämä on yhteisen vararahaston pääoman säilyttämistä koskevan tavoitteen mukaista.

    2.   Yhteisen vararahaston sijoituspolitiikan toteuttamisessa on noudatettava kaikkea asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, jolla edistetään ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviä rahoitusvälineitä, sekä unionin sääntelykehyksessä vahvistettuja asiaankuuluvia standardeja, järjestelmiä, perusteita ja prosesseja.

    3.   Varainhoitaja kuulee kestävää rahoitusta käsittelevää EU:n teknistä asiantuntijaryhmää tai sen seuraajaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden huomioon ottamisesta yhteisen vararahaston sijoitusstrategiassa.

    4.   Varainhoitajan on seurattava yhteisen vararahaston ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää profiilia ja raportoitava siitä säännöllisesti, myös 11 artiklassa tarkoitetussa vuosikertomuksessa.

    11 artikla

    Yhteistä vararahastoa koskevat kertomukset ja sen tilinpäätös

    1.   Varainhoitoasetuksen 214 artiklan 2 kohdan mukaiseen vuosikertomukseen on sisällytettävä keskeiset tiedot salkun yleisestä koostumuksesta, takausvaateiden lukumääristä, transaktioiden lukumääristä ja salkun arvonkehityksestä vertailuarvoon verrattuna.

    2.   Vuosikertomuksessa tarkastellaan yhteisen vararahaston yleistä arvonkehitystä ja sen tuloksiin ja toimiin liittyvää merkittävää kehitystä vuoden aikana.

    3.   Tilinpitäjän on varmistettava, että yhteisen vararahaston varoja koskeva tilinpäätös laaditaan hyvissä ajoin ja konsolidoidaan unionin tilinpäätökseen.

    4.   Varainhoitajan on pyynnöstä annettava tilinpitäjälle kaikki tiedot ja apu tämän vaatimuksen täyttämisen helpottamiseksi.

    5.   Varainhoitajan on laadittava riskejä ja arvonkehitystä koskevat kertomukset kuukausittain.

    6.   Varainhoitajan on tilinpitäjän, Euroopan parlamentin tai neuvoston sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä annettava tietoja yhteisen vararahaston tilanteesta ja arvonkehityksestä.

    12 artikla

    Kumoaminen

    Kumotaan komission päätös C(2016) 165 (13) ja komission päätös C(2017) 7693 (14).

    13 artikla

    Varainhoitajan vastuualueiden siirtäminen

    Komissio siirtää varainhoitajan vastuualueet ja tehtävät budjettipääosaston pääjohtajalle lukuun ottamatta varainhoitoasetuksen 214 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja raportointivelvoitteita.

    Budjettipääosaston pääjohtaja hoitaa näitä vastuualueita ja tehtäviä jatkuvalta pohjalta ja toimittaa kaikki yhteisen vararahaston toimintaa koskevat suositukset ja kertomukset komission jäsenten kollegiolle.

    14 artikla

    Soveltamisen alkamispäivä

    Tätä päätöstä sovelletaan vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen soveltamispäivästä.

    Tehty Brysselissä 25 päivänä helmikuuta 2020.

    Komission puolesta

    Johannes HAHN

    Komission jäsen


    (1)  EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

    (2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

    (3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1601, annettu 26 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta (EUVL L 249, 27.9.2017, s. 1).

    (4)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (kodifioitu toisinto) (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10).

    (5)  Lainsäätäjien osittainen yhteinen tulkinta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta (COM(2018) 439 final, 6.6.2018).

    (6)  COM(2018) 460 final, 14.6.2018.

    (7)  Neuvoston päätös 77/270/Euratom, tehty 29 päivänä maaliskuuta 1977, komission valtuuttamisesta ottamaan Euratom-lainoja ydinlaitosten rahoittamiseen osallistumiseksi (EYVL L 88, 6.4.1977, s. 9).

    (8)  COM(2019) 640 final, 11.12.2019.

    (9)  COM(2020) 130.

    (10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1131, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, rahamarkkinarahastoista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 8).

    (11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35).

    (12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

    (13)  Komission päätös C(2016) 165, annettu 21 päivänä tammikuuta 2016, Euroopan strategisten investointien rahaston takuurahaston varainhoidon suuntaviivojen hyväksymisestä.

    (14)  Komission päätös C(2017) 7693, annettu 22 päivänä marraskuuta 2017, Euroopan kestävän kehityksen rahaston takuurahaston varainhoitoa koskevien suuntaviivojen hyväksymisestä ja Euroopan yhteisön (EY), Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) ja selvitystilassa olevan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) ja myöhemmän hiili- ja terästutkimusrahaston varojen talousarvion ulkopuolisten rahoitustoimien hallinnoinnista tehdyn päätöksen C(2005) 2992 muuttamisesta.


    Top