EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32019R1241

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1241 annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta

PE/59/2019/REV/1

EUVL L 198, 25.7.2019, p. 105–201 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 09/04/2024

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1241/oj

25.7.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 198/105


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1241

annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019,

kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (4) säädetään yhteisestä kalastuspolitiikasta (YKP) kalavarojen säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi kestävällä tavalla.

(2)

Tekniset toimenpiteet ovat YKP:n täytäntöönpanon tukivälineitä. Teknisiä toimenpiteitä koskevan nykyisen sääntelyrakenteen arviointi kuitenkin osoitti, että sillä tuskin saavutetaan YKP:n tavoitteita ja että olisi omaksuttava uusi lähestymistapa, jotta teknisten toimenpiteiden vaikuttavuutta saataisiin lisättyä, keskittyen hallintorakenteen mukauttamiseen.

(3)

Teknisten toimenpiteiden sääntelyä varten on tarpeen laatia kehys. Kyseisessä kehyksessä olisi toisaalta esitettävä yleiset säännöt, joita sovelletaan kaikilla unionin vesillä, ja toisaalta säädettävä sellaisten teknisten toimenpiteiden hyväksymisestä, joissa otetaan huomioon kalastustoiminnan alueelliset ominaispiirteet asetuksella (EU) N:o 1380/2013 käyttöönotetun alueellistamisprosessin avulla.

(4)

Kehyksen olisi katettava kalavarojen pyynti ja aluksesta purkaminen sekä pyydysten käyttö ja kalastustoiminnan vuorovaikutus meriekosysteemien kanssa.

(5)

Tätä asetusta olisi sovellettava unionin ja kolmansien maiden kalastusalusten ja jäsenvaltioiden kansalaisten unionin vesillä toteuttamiin kalastustoimiin – sanotun rajoittamatta lippuvaltion ensisijaista vastuuta – sekä unionin kalastusaluksiin, jotka toimivat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuilla unionin vesien syrjäisimmillä alueilla. Tätä asetusta olisi sovellettava myös unionin kalastusalusten ja jäsenvaltioiden kansalaisten osalta unionin ulkopuolisilla vesillä teknisiin toimenpiteisiin, jotka on hyväksytty Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC) sääntelyalueella ja Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) sopimusalueella.

(6)

Teknisiä toimenpiteitä olisi tarpeen mukaan sovellettava virkistyskalastukseen, jolla voi olla huomattava vaikutus kala-, äyriäis- ja nilviäiskantoihin.

(7)

Teknisillä toimenpiteillä olisi edistettävä YKP:n tavoitteiden saavuttamista eli sitä, että kalastetaan kestävän enimmäistuoton tasoilla, vähennetään ei-toivottuja saaliita ja lopetetaan saaliiden poisheittäminen, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY (5) säädetyn ympäristön hyvän tilan saavuttamista.

(8)

Teknisillä toimenpiteillä olisi myös osaltaan edistettävä eritoten nuorten ja kutevien meriympäristön lajien yhdyskuntien suojelua siten, että käytetään valikoivia pyydyksiä ja toteutetaan tahattomien saaliiden välttämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Teknisillä toimenpiteillä, tarvittaessa myös kannustimia käyttämällä, olisi lisäksi minimoitava pyydysten vaikutukset meren ekosysteemeihin ja varsinkin herkkiin lajeihin ja luontotyyppeihin. Niillä olisi myös edistettävä sellaisten hoitotoimenpiteiden käyttöönottoa, joilla pyritään täyttämään neuvoston direktiivin 92/43/ETY (6) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY ja direktiivin 2009/147/EY (7) mukaiset vaatimukset.

(9)

Teknisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi olisi vahvistettava tahattomien saaliiden määriin, erityisesti säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien meriympäristön lajien saaliiden määriin, herkkien lajien tahattomien saaliiden määriin ja sellaisten merenpohjan elinympäristöjen laajuuteen, joihin kalastus vaikuttaa kielteisesti, liittyvät päämäärät. Kyseisissä päämäärissä olisi otettava huomioon YKP:n tavoitteet, unionin ympäristölainsäädäntö, erityisesti direktiivi 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (8), ja parhaat kansainväliset käytännöt.

(10)

Jotta varmistetaan yhdenmukaisuus teknisten sääntöjen tulkintaa ja täytäntöönpanoa koskien, teknisistä toimenpiteistä annettujen voimassa olevien asetusten sisältämät pyydysten ja kalastustoimintojen määritelmät olisi saatettava ajan tasalle ja konsolidoitava.

(11)

Olisi kiellettävä tietyt tuhoa aiheuttavat pyydykset tai kalastusmenetelmät, joissa käytetään räjähteitä, myrkkyä, huumaavia aineita, sähkövirtaa, paineilmavasaroita tai muita lyömävälineitä, jalokorallin tai muunlaisten korallien tai korallimaisten lajien keräämiseen tarkoitetut vedettävät laitteet ja kauhat sekä tietyt harppuunat. Jos ne ovat tässä asetuksessa kiellettyjä, tällaisilla pyydyksillä tai menetelmillä pyydettyjen meriympäristön lajien myyntiä, esillä pitämistä tai myyntiin tarjoamista ei saisi sallia.

(12)

Sähköpulssitroolia olisi voitava edelleen käyttää siirtymäkauden ajan 30 päivään kesäkuuta 2021 asti ja tietyin tiukoin edellytyksin.

(13)

Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) lausunnon perusteella olisi vahvistettava tietyt yhteiset säännöt, joissa asetetaan vedettävien pyydysten käyttöä koskevat rajoitukset ja verkkojen ja troolien perien rakenne, jotta voidaan ehkäistä huonoja käytäntöjä, jotka johtavat valikoimattomaan kalastukseen.

(14)

Ajoverkoilla voidaan pyytää laajoilla alueilla, ja ne voivat johtaa herkkien lajien huomattaviin saaliisiin; jotta voidaan rajoittaa ajoverkkojen käyttöä, tällaisten pyydysten käyttöä koskevat nykyiset rajoitukset olisi konsolidoitava.

(15)

Seisovilla verkoilla harjoitettava kalastus ICES-alueilla 3a, 6a, 6b, 7b, 7c, 7j ja 7k sekä ICES-suuralueilla 8, 9, 10 ja 12 linjan 27° W itäpuolella vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on yli 200 metriä, olisi STECF:n lausunnon perusteella tietyin poikkeuksin kiellettävä jatkossakin herkkien syvänmeren lajien suojelemiseksi.

(16)

Tiettyjen harvinaisten kalalajien, kuten joidenkin hai- ja rauskulajien, ollessa kyseessä jopa rajoitettu kalastustoiminta voisi vaarantaa vakavasti niiden säilymisen. Tällaisten lajien suojelemiseksi olisi otettava käyttöön niiden yleinen kalastuskielto.

(17)

Jotta herkkiä meriympäristön lajeja, kuten direktiiveissä 92/43/ETY ja 2009/147/EY vahvistettuja merinisäkkäitä, merilintuja ja meressä eläviä matelijoita, voitaisiin suojella, jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla vähennetään kyseisten lajien saaliita mahdollisimman paljon ja mahdollisuuksien mukaan lopetetaan niiden joutuminen saaliiksi.

(18)

Jotta voidaan jatkossakin suojella herkkiä merellisiä luontotyyppejä Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan rannikoiden edustalla ja Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten ympärillä sekä NEAFC:n sääntelyalueella, pohjakalastuksessa käytettäviä pyydyksiä koskevat nykyiset rajoitukset olisi säilytettävä.

(19)

Jos tieteellisissä lausunnoissa tuodaan esille muita tällaisia elinympäristöjä, olisi voitava ottaa käyttöön vastaavia rajoituksia kyseisten elinympäristöjen suojelemiseksi.

(20)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti olisi vahvistettava säilyttämisen vähimmäisviitekoot, jotta voidaan varmistaa meriympäristön lajien nuorten yksilöiden suojelu ja kalakantojen elvytysalueiden perustaminen sekä kaupallisten vähimmäiskokojen vahvistaminen.

(21)

Olisi määriteltävä meriympäristön lajien koon mittaamistapa.

(22)

Jäsenvaltioiden olisi voitava toteuttaa pilottihankkeita, joiden tavoitteena on selvittää, miten ei-toivottuja saaliita voitaisiin välttää ja vähentää mahdollisimman paljon ja miten niiden ilmeneminen voitaisiin lopettaa. Jos näiden hankkeiden tuloksista tai tieteellisistä lausunnoista ilmenee, että ei-toivotut saaliit ovat merkittäviä, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä ottamaan käyttöön teknisiä toimenpiteitä kyseisten ei-toivottujen saaliiden vähentämiseksi.

(23)

Tässä asetuksessa olisi asetettava perustason vaatimukset kullekin merialueelle. Kyseiset perustason vaatimukset johdetaan nykyisistä teknisistä toimenpiteistä ottaen huomioon STECF:n lausunto ja sidosryhmien näkemykset. Kyseisten vaatimusten olisi sisällettävä vedettävien pyydysten ja seisovien verkkojen perussilmäkoot, säilyttämisen vähimmäisviitekoot, kielto- tai rajoitusalueet sekä luonnonsuojelutoimenpiteet herkkien lajien saaliiden ehkäisemiseksi tietyillä alueilla sekä muut voimassa olevat alueellisesti erityiset tekniset toimenpiteet.

(24)

Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus laatia yhteisiä suosituksia tarkoituksenmukaisiksi teknisiksi toimenpiteiksi, jotka poikkeavat näistä perustasoista, asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 vahvistetun alueellistamisprosessin mukaisesti ja tieteelliseen näyttöön perustuen.

(25)

Tällaisten alueellisten teknisten toimenpiteiden meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiselle tuottaman hyödyn olisi vastattava vähintään perustason vaatimusten tuottamia hyötyjä, erityisesti koskien hyödyntämismalleja sekä herkkien lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa.

(26)

Laatiessaan yhteisiä suosituksia, jotka koskevat pyydysten vaihtoehtoisten koko- ja lajivalikoivien ominaisuuksien hyväksymistä perussilmäkokoihin verrattuna, jäsenvaltioista muodostuvien alueellisten ryhmien olisi varmistettava, että tällaisilla toimilla saavutetaan vähintään samankaltainen tai parempi valikoivuus kuin perustason pyydyksillä.

(27)

Laatiessaan rajoitusalueita koskevia yhteisiä suosituksia nuorten ja kutevien yksilöiden yhdyskuntien suojelemiseksi, jäsenvaltioista muodostuvien alueellisten ryhmien olisi määriteltävä yhteisissä suosituksissaan pyyntikieltojen tavoitteet, maantieteellinen laajuus ja kesto, sekä pyydyksiä koskevat rajoitukset sekä seuranta- ja valvontajärjestelyt.

(28)

Laatiessaan säilyttämisen vähimmäisviitekokoja koskevia yhteisiä suosituksia jäsenvaltioista muodostuvien alueellisten ryhmien olisi varmistettava, että meriympäristön lajien nuorten yksilöiden suojelua koskevaa YKP:n tavoitetta noudatetaan samalla kun varmistetaan, etteivät markkinat häiriinny ja ettei säilyttämisen vähimmäisviitekokoja pienemmille kaloille luoda markkinoita.

(29)

Olisi sallittava alueellistamisen kautta sellaisen vaihtoehdon kehittäminen, jossa asetetaan reaaliaikaisia pyyntikieltoja yhdistettyinä siirtymistä koskeviin säännöksiin lisätoimenpiteenä herkkien lajien, nuorten tai kutevien yksilöiden yhdyskuntien suojelemiseksi. Tällaisten alueiden perustamista koskevat edellytykset, mukaan lukien pyyntikieltojen maantieteellinen laajuus sekä kesto, sekä seuranta- ja valvontajärjestelyt olisi määriteltävä asianomaisissa yhteisissä suosituksissa.

(30)

Innovatiivisten pyydysten vaikutusten arvioinnin perusteella kyseisten innovatiivisten pyydysten käyttö tai niiden käytön laajentaminen voitaisiin sisällyttää vaihtoehdoksi jäsenvaltioista muodostuvien alueellisten ryhmien esittämiin yhteisiin suosituksiin. Innovatiivisten pyydysten käyttöä ei saisi sallia, jos tieteellinen arvio osoittaa, että niiden käytöllä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia herkkiin luontotyyppeihin ja muihin kuin kohdelajeihin.

(31)

Laatiessaan yhteisiä suosituksia herkkien lajien ja luontotyyppien suojelusta jäsenvaltioista muodostuvien alueellisten ryhmien olisi voitava kehittää uusia ehkäiseviä toimenpiteitä kyseisiin lajeihin ja luontotyyppeihin kohdistuvien kalastustoiminnan vaikutusten vähentämiseksi. Jos tieteellinen näyttö osoittaa, että herkkien lajien ja luontotyyppien suojelun tasoon kohdistuu vakava uhka, jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tiettyjen pyydysten rakennetta ja toimintaa koskevia lisärajoituksia tai jopa kiellettävä näiden pyydysten käyttö tietyllä alueella kokonaan. Tällaisia rajoituksia voitaisiin soveltaa erityisesti ajoverkkojen käyttöön, sillä ajoverkot ovat tietyillä alueilla johtaneet merkittäviin herkkien lajien saaliisiin.

(32)

Asetus (EU) N:o 1380/2013 mahdollistaa väliaikaisten poisheittämissuunnitelmien laatimisen purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa varten tapauksissa, joissa kyseiselle kalastukselle ei ole voimassa monivuotista suunnitelmaa. Osana tällaisia suunnitelmia olisi sallittava se, että otetaan käyttöön teknisiä toimenpiteitä, jotka liittyvät tiukasti purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoon ja joiden tarkoituksena on lisätä valikoivuutta ja vähentää mahdollisimman paljon ei-toivottuja saaliita.

(33)

Olisi voitava toteuttaa saaliiden ja poisheitettyjen saaliiden täydellistä dokumentointia koskevia pilottihankkeita. Tällaisissa hankkeissa voitaisiin soveltaa poikkeuksia tässä asetuksessa vahvistettuihin silmäkokoa koskeviin sääntöihin sillä edellytyksellä, että poikkeukset osaltaan edistävät tämän asetuksen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamista.

(34)

Tähän asetukseen olisi sisällytettävä tiettyjä NEAFC:n hyväksymiä teknisiä toimenpiteitä koskevia säännöksiä.

(35)

Jotta ei estettäisi tieteellistä tutkimusta tai palautus- ja siirtoistutuksia, tässä asetuksessa vahvistettuja teknisiä toimenpiteitä ei saisi soveltaa kalastustoimiin, jotka saattavat olla tarpeen tällaisen toiminnan toteuttamiseksi. Jos tieteellisiin tutkimustarkoituksiin toteutettavat kalastustoimet edellyttävät poikkeusta tämän asetuksen mukaisista teknisistä toimenpiteistä, kyseisiin kalastustoimiin olisi sovellettava asianmukaisia edellytyksiä.

(36)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla hyväksytään tiettyjä virkistyskalastusta, vedettävien pyydysten käyttökieltoja sekä herkkiä lajeja ja luontotyyppejä koskevia toimenpiteitä, luettelo kaloista, äyriäisistä ja nilviäisistä, joiden kohdennettu kalastus on kielletty, kohdennetun kalastuksen määritelmä ja saaliiden ja poisheitettyjen saaliiden täydellistä dokumentointia koskevat pilottihankkeet sekä teknisiä toimenpiteitä osana väliaikaisia poisheittämissuunnitelmia, säilyttämisen vähimmäisviitekokoja, pyydysten silmäkokoja ja kieltoalueita koskevia teknisiä toimenpiteitä ja muita teknisiä toimenpiteitä tietyillä merialueilla, herkkiä lajeja koskevia ehkäiseviä toimenpiteitä sekä keskeisinä indikaattorikantoina käytettävien lajien luettelo. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (9) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(37)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien osalta: sellaisten laitteiden tarkka määrittely, joilla vähennetään vedettävän pyydyksen kulumista ja lujitetaan sitä tai vähennetään saaliin karkaamista vedettävien pyydysten etuosasta; määriteltyihin perustason pyydyksiin kiinnitettävien valikoivien laitteiden tarkka määrittely; sähköpulssitroolin tarkka määrittely; pyydysten rakennetta koskevien rajoitusten sekä seuranta- ja valvontatoimenpiteiden, jotka lippujäsenvaltion tulisi hyväksyä, määrittely; sääntöjen määrittäminen seuraavien osalta: seuranta- ja valvontatoimenpiteet, jotka lippujäsenvaltion tulisi hyväksyä, kun käytetään seisovia pyydyksiä 200–600 metrin syvyydessä, seuranta- ja valvontatoimenpiteet, jotka on hyväksyttävä tiettyjen kielto- tai rajoitusalueiden osalta, ja valaiden karkottamiseksi seisovista verkoista käytettyjen laitteiden signaalia ja käyttötapaa koskevat ominaisuudet sekä menetelmät, joilla merilintujen, meressä elävien matelijoiden ja kilpikonnien tahattomat saaliit vähennetään mahdollisimman pieniksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (10) mukaisesti.

(38)

Komission olisi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioiden ja asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien toimittamien tietojen perusteella ja STECF:n esitettyä asiasta arvionsa. Kyseisessä kertomuksessa olisi arvioitava, missä laajuudessa teknisillä toimenpiteillä on sekä alueellisella tasolla että unionin tasolla myötävaikutettu tämän asetuksen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseen.

(39)

Kyseisen kertomuksen tavoitteita varten soveltuvia valikoivuusindikaattoreita, kuten parhaan valikoivuuden tuottavan pituuden (Lopt) tieteellistä käsitettä, voitaisiin käyttää vertailuvälineenä YKP:n ei-toivottujen saaliiden vähentämistavoitteiden saavuttamisessa ajan mittaan tapahtuvan edistymisen seuraamiseksi. Kyseiset indikaattorit eivät tässä yhteydessä ole sitovia tavoitteita vaan seurantavälineitä, joiden avulla voidaan saada tietoa alueellisella tasolla tapahtuvaa käsittelyä tai päätöksentekoa varten. Joidenkin keskeisten indikaattorikantojen osalta indikaattoreita ja niitä sovellettaessa käytettäviä arvoja olisi pyydettävä asianmukaisilta tieteellisiltä elimiltä, ja indikaattoreissa olisi otettava huomioon myös sekakalastus ja uudistumispiikit. Komissio voisi sisällyttää kyseiset indikaattorit tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevaan kertomukseen. Keskeisten indikaattorikantojen luettelon olisi sisällettävä sellaisilla saalisrajoituksilla hoidettavat pohjakalalajit, joissa otetaan huomioon purettujen saaliiden, poisheitettyjen saaliiden ja kalastustoiminnan suhteellinen merkitys kullekin merialueelle.

(40)

Komission kertomuksessa olisi viitattava ICES:n lausuntoon innovatiivisten pyydysten alalla saavutetusta edistymisestä tai niiden vaikutuksesta. Raportissa olisi myös tehtävä johtopäätöksiä hyödyistä tai kielteisistä vaikutuksista meriekosysteemeihin ja herkkiin luontotyyppeihin sekä valikoivuudesta.

(41)

Jos komission kertomuksen perusteella on näyttöä siitä, ettei tavoitteita ja päämääriä ole saavutettu alueellisella tasolla, kyseisen alueen jäsenvaltioiden olisi toimitettava suunnitelma korjaavista toimista, joilla on tarkoitus varmistaa, että kyseiset tavoitteet ja päämäärät voidaan saavuttaa. Komission olisi myös ehdotettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tähän asetukseen tarvittavia muutoksia kyseisen kertomuksen perusteella.

(42)

Koska tehtäviä muutoksia on paljon ja ne ovat merkittäviä, neuvoston asetukset (EY) N:o 894/97 (11), (EY) N:o 850/98 (12), (EY) N:o 2549/2000 (13), (EY) N:o 254/2002 (14), (EY) N:o 812/2004 (15) ja (EY) N:o 2187/2005 (16) olisi kumottava.

(43)

Neuvoston asetuksia (EY) N:o 1967/2006 (17) ja (EY) N:o 1224/2009 (18) sekä asetusta (EU) N:o 1380/2013 olisi muutettava.

(44)

Komissiolla on tällä hetkellä valta hyväksyä ja muuttaa alueellisen tason teknisiä toimenpiteitä Itämerta, Pohjanmerta, läntisiä vesialueita ja läntistä Välimerta koskevista monivuotisista suunnitelmista annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/1139 (19), (EU) 2018/973 (20), (EU) 2019/472 (21) ja (EU) 2019/1022 (22) nojalla. Näissä asetuksissa annettujen valtuutusten soveltamisalan selkiyttämiseksi ja sen täsmentämiseksi että niissä säädettyjen valtuutusten nojalla annettujen delegoitujen säädösten on täytettävä tietyt tässä asetuksessa asetetut vaatimukset, kyseisiä asetuksia olisi muutettava oikeusvarmuuden vuoksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan tekniset toimenpiteet, jotka koskevat

a)

meren elollisten luonnonvarojen pyyntiä ja aluksesta purkamista;

b)

pyydysten toimintaa; ja

c)

kalastustoiminnan vuorovaikutusta meriekosysteemien kanssa.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan unionin kalastusalusten ja jäsenvaltioiden kansalaisten 5 artiklassa tarkoitetuilla kalastusalueilla harjoittamaan toimintaan, sanotun rajoittamatta lippuvaltion ensisijaista vastuuta, sekä kolmansien maiden lipun alla purjehtivien tai kolmansissa maissa rekisteröityjen kalastusalusten toimintaan, kun kyseiset alukset kalastavat unionin vesillä.

2.   Jäljempänä olevaa 7, 10, 11 ja 12 artiklaa sovelletaan myös virkistyskalastukseen. Jos virkistyskalastuksella on tietyllä alueella merkittävä vaikutus, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 15 artiklan nojalla ja 29 artiklan mukaisesti tämän asetuksen muuttamiseksi siten, että 13 artiklan tai liitteissä V–X olevien A tai C osien asiaankuuluvia määräyksiä sovelletaan myös virkistyskalastukseen.

3.   Jollei 25 ja 26 artiklassa vahvistetuista edellytyksistä muuta johdu, tässä asetuksessa vahvistettuja teknisiä toimenpiteitä ei sovelleta kalastustoimiin, jotka toteutetaan yksinomaan seuraavissa tarkoituksissa:

a)

tieteelliset tutkimukset; ja

b)

meriympäristön lajien palautus- ja siirtoistutukset.

3 artikla

Tavoitteet

1.   YKP:n täytäntöönpanoa tukevina välineinä teknisten toimenpiteiden on myötävaikutettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan sovellettavissa säännöksissä vahvistettuihin tavoitteisiin.

2.   Teknisillä toimenpiteillä on erityisesti edistettävä seuraavien tavoitteiden saavuttamista:

a)

optimoidaan hyödyntämismallit meren elollisten luonnonvarojen nuorten ja kutevien yksilöiden yhdyskuntien suojelemiseksi;

b)

varmistetaan, että kalastuksen seurauksena saatavia herkkien meriympäristön lajien tahattomia saaliita, direktiiveissä 92/43/ETY ja 2009/147/EY luetellut lajit mukaan luettuina, vähennetään mahdollisimman paljon ja mahdollisuuksien mukaan lopetetaan niiden ilmeneminen niin, että ne eivät muodosta uhkaa kyseisten lajien suojelun tasolle;

c)

varmistetaan muun muassa asianmukaisia kannustimia käyttämällä, että kalastuksesta merellisiin luontotyyppeihin aiheutuvat kielteiset ympäristövaikutukset minimoidaan;

d)

otetaan käyttöön kalastuksenhoitotoimenpiteet direktiivien 92/43/ETY, 2000/60/EY ja 2008/56/EY, erityisesti direktiivin 2008/56/EY 9 artiklan 1 kohdan mukaisen ympäristön hyvän tilan saavuttamisen osalta, sekä direktiivin 2009/147/EY noudattamiseksi.

4 artikla

Päämäärät

1.   Teknisillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että

a)

säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien meriympäristön lajien saaliita vähennetään mahdollisimman pitkälle asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)

merinisäkkäiden, meressä elävien matelijoiden, merilintujen ja muiden lajien, joita ei hyödynnetä kaupallisesti, tahattomat saaliit eivät ylitä unionin lainsäädännössä ja unionia sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettuja tasoja;

c)

kalastustoiminnasta merenpohjaan aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 5 kohdan j alakohdan mukaisia.

2.   Sitä, missä määrin kyseisissä päämäärissä on edistytty, tarkastellaan osana 31 artiklassa säädettyä raportointiprosessia.

5 artikla

Kalastusalueiden määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia kalastusalueiden maantieteellisiä määritelmiä:

a)

”Pohjanmerellä” tarkoitetaan ICES-alueilla (23) 2a ja 3a ja ICES-suuralueella 4 sijaitsevia unionin vesiä;

b)

”Itämerellä” tarkoitetaan ICES-alueilla 3b, 3c ja 3d sijaitsevia unionin vesiä;

c)

”luoteisilla vesillä” tarkoitetaan ICES-suuralueilla 5, 6 ja 7 sijaitsevia unionin vesiä;

d)

”lounaisilla vesillä” tarkoitetaan ICES-suuralueita 8, 9 ja 10 (unionin vedet) ja CECAF-alueita (24) 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.0 (unionin vedet);

e)

”Välimerellä” tarkoitetaan 5°36′ läntisestä pituuspiiristä itään olevia Välimeren merivesiä;

f)

”Mustallamerellä” tarkoitetaan vesiä GFCM:n maantieteellisellä osa-alueella 29, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan ja parlamentin asetuksen (EU) N:o 1343/2011 (25) liitteessä I;

g)

”Intian valtamerellä ja Länsi-Atlantilla sijaitsevilla unionin vesillä” tarkoitetaan Guadeloupea, Ranskan Guayanaa, Martiniquea, Mayottea, Réunionia ja Saint-Martinia ympäröiviä vesiä, jotka kuuluvat jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

h)

”NEAFC:n sääntelyalueella” tarkoitetaan NEAFC-yleissopimusalueen vesiä, jotka sijaitsevat sopimuspuolten lainkäyttövaltaan kuuluvien vesialueiden ulkopuolella, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1236/2010 (26);

i)

”GFCM-sopimusalueella” tarkoitetaan Välimerta ja Mustaamerta sekä niitä yhdistäviä vesialueita, sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (EU) N:o 1343/2011.

6 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

1)

”hyödyntämismallilla” tarkoitetaan sitä, miten kalastuskuolevuus jakautuu kannan ikä- ja kokoprofiilissa;

2)

”valikoivuudella” tarkoitetaan kvantitatiivista ilmaisua, joka esitetään todennäköisyytenä saada saaliiksi tietyn kokoisia ja/tai tietyn lajisia meren elollisia luonnonvaroja;

3)

”kohdennetulla kalastuksella” tarkoitetaan pyyntiponnistusta, joka kohdennetaan tiettyyn lajiin tai lajien ryhmään ja joka voidaan määrittää tarkemmin alueellisella tasolla tämän asetuksen 27 artiklan 7 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä;

4)

”ympäristön hyvällä tilalla” tarkoitetaan ympäristön tilaa merivesissä, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 kohdassa;

5)

”lajin suojelun tasolla” tarkoitetaan lajiin kohdistuvien eri tekijöiden yhteisvaikutusta, joka voi vaikuttaa kyseisen lajin populaatioiden levinneisyyteen ja runsauteen pitkällä aikavälillä;

6)

”luontotyypin suojelun tasolla” tarkoitetaan luontotyyppiin ja sille tyypillisiin lajeihin kohdistuvien eri tekijöiden yhteisvaikutusta, joka voi vaikuttaa kyseisen luontotyypin luonnolliseen levinneisyyteen, rakenteeseen ja toimintoihin sekä sille tyypillisten lajien säilymiseen pitkällä aikavälillä;

7)

”herkällä luontotyypillä” tarkoitetaan luontotyyppiä, jonka suojelun tasoon, myös alueen laajuuteen ja bioottisten ja abioottisten osatekijöiden kuntoon (rakenteeseen ja toimintoihin), ihmisen toiminnan, myös kalastustoiminnan, aiheuttamat paineet vaikuttavat kielteisesti. Herkkiin luontotyyppeihin kuuluvat erityisesti direktiivin 92/43/ETY liitteessä I luetellut luontotyypit ja liitteessä II luetellut lajien elinympäristöt, direktiivin 2009/147/EY liitteessä I luetellut lajien elinympäristöt, elinympäristöt, joiden suojeleminen on tarpeen direktiivin 2008/56/EY mukaisen ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi, ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 734/2008 (27) 2 artiklan b alakohdassa määritellyt haavoittuvat meriekosysteemit;

8)

”herkällä lajilla” tarkoitetaan lajia, jonka suojelun tasoon, myös lajin elinympäristöön, levinneisyyteen sekä populaation kokoon tai tilaan, ihmisen toiminnan, myös kalastustoiminnan, aiheuttamat paineet vaikuttavat kielteisesti. Herkkiin lajeihin kuuluvat erityisesti direktiivin 92/43/ETY liitteissä II ja IV luetellut lajit, direktiivin 2009/147/EY soveltamisalaan kuuluvat lajit ja lajit, joiden suojelu on tarpeen direktiivin 2008/56/EY mukaisen ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi;

9)

”pienillä pelagisilla lajeilla” tarkoitetaan sellaisia lajeja kuin makrilli, silli ja silakka, piikkimakrilli, sardelli, sardiini, mustakitaturska, hopeakuoreet, kilohaili ja karjukala;

10)

”neuvoa-antavilla toimikunnilla” tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 43 artiklan mukaisesti perustettuja sidosryhmiä;

11)

”troolilla” tarkoitetaan pyydystä, jota vedetään aktiivisesti yhdellä tai useammalla kalastusaluksella ja jonka takaosan sulkee pussi tai perä;

12)

”vedettävillä pyydyksillä” tarkoitetaan mitä tahansa trooleja, ankkuroituja kierrenuottia, pohjaharoja ja niiden kaltaisia pyydyksiä, joita liikutellaan aktiivisesti vedessä yhdellä tai useammalla kalastusaluksella tai muulla mekaanisella järjestelmällä;

13)

”pohjatroolilla” tarkoitetaan troolia, joka on suunniteltu ja varustettu toimimaan merenpohjassa tai sen lähellä;

14)

”pohjapyyntiin tarkoitetulla paritroolilla” tarkoitetaan pohjatroolia, jota vetää yhtä aikaa kaksi alusta, yksi troolin kummallakin puolella. Troolin vaakasuunnassa olevaa aukkoa pitää auki kahden pyydystä vetävän aluksen välinen etäisyys;

15)

”pelagisella troolilla” tarkoitetaan troolia, joka on suunniteltu ja varustettu toimimaan välivedessä;

16)

”puomitroolilla” tarkoitetaan troolipyydystä, jonka verkko pidetään vaakatasossa avoinna puomin, siipiverkon tai vastaavanlaisen välineen avulla;

17)

”sähköpulssitroolilla” tarkoitetaan troolia, jossa käytetään sähkövirtaa meren elollisten luonnonvarojen pyytämiseksi;

18)

”ankkuroidulla kierrenuotalla” tai ”skotlantilaisella nuotalla” tarkoitetaan vedettävää saartopyydystä, jota käytetään aluksesta kahden pitkän köyden (nuottaköydet) avulla, jotka on suunniteltu kokoamaan kalat kohti nuotan suuaukkoa. Tämä pyydys on valmistettu verkosta, joka on suunnittelultaan samankaltainen pohjatroolin kanssa;

19)

”rannalta vedettävällä nuotalla” tarkoitetaan saartopyydyksiä ja vedettäviä nuottia, jotka lasketaan alukselta ja vedetään kohti rantaa samalla kun niitä käytetään rannalta tai rannalle kiinnitetystä tai ankkuroidusta aluksesta;

20)

”saartopyydyksellä” tarkoitetaan verkkoa, joka pyydystää kalan saartamalla sen sekä sivuilta että alhaalta päin. Se voi olla joko kurevaijerilla varustettu tai ilman sitä;

21)

”kurenuotalla” tai ”pyörönuotalla” tarkoitetaan mitä tahansa saartopyydystä, jonka pohja kurotaan umpeen verkon pohjassa olevalla kurevaijerilla, joka kulkee pohjaköyden kanssa renkaiden läpi ja jonka avulla verkko voidaan kuroa umpeen;

22)

”pohjaharalla” tarkoitetaan pyydystä, jota vedetään joko aktiivisesti aluksen pääkoneella (veneellä vedettävä hara) tai moottoroidulla vinssillä ankkuroidusta aluksesta (pumppuhara) simpukoiden, kotiloiden tai sienien pyydystämiseksi ja joka muodostuu kooltaan ja muodoltaan vaihtelevaan jäykkään kehikkoon tai tankoon kiinnitetystä verkkopussista tai metallikorista ja jonka alaosassa voi olla joko pyöristetty, terävä tai hammastettu terä ja jossa voi olla jalaksia ja sukelluslevyjä. Jotkin pohjaharat on varustettu hydraulisella koneistolla (hydrauliset pohjaharat). Käsin tai käsikäyttöisellä vinssillä matalassa vedessä joko veneellä tai ilman venettä simpukoiden, kotiloiden tai sienien pyydystämiseksi vedettävää pohjaharaa (käsin vedettävä hara) ei pidetä tässä asetuksessa tarkoitettuna vedettävänä pyydyksenä;

23)

”seisovilla verkoilla” tarkoitetaan mitä tahansa tavallisia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja, jotka on ankkuroitu merenpohjaan, jotta kalat uisivat niihin ja takertuisivat verkkoon tai jäisivät kiinni verkon silmiin;

24)

”ajoverkolla” tarkoitetaan verkkoa, joka pysyy kellukkeiden avulla pinnan tuntumassa tai tietyllä etäisyydellä sen alapuolella ja joka ajelehtii virtausten mukana joko irrallisena tai sen aluksen mukana, johon se on kiinnitetty. Siinä voi olla laitteita, joilla pyritään vakauttamaan verkkoa tai rajoittamaan sen ajelehtimista;

25)

”verkolla” tarkoitetaan yhdestä verkkoliinasta tehtyä seisovaa verkkoa, joka pysyy vedessä pystysuorassa kohojen ja painojen avulla;

26)

”pussiverkolla” tarkoitetaan seisovaa verkkoa, joka koostuu havasseinästä, joka on varustettu niin, että havas roikkuu köysistä löysemmin kuin tavallisessa verkossa;

27)

”riimuverkolla” tarkoitetaan seisovaa verkkoa, joka on tehty useista havaskerroksista, jossa kahden uloimman suurisilmäisen kerroksen välissä on pienisilmäinen havas;

28)

”yhdistetyllä verkko-riimuverkolla” tarkoitetaan ankkuroitua verkkoa, jossa tavallinen verkko on yhdistetty riimuverkkoon, joka muodostaa yhdistelmäpohjaverkon alaosan;

29)

”pitkälläsiimalla” tarkoitetaan pyydystä, joka koostuu pituudeltaan vaihtelevasta selkäsiimasta, johon perukkeet (tapsit) koukkuineen kiinnitetään etäisyyksin, jotka vaihtelevat kohdelajin mukaan. Selkäsiima ankkuroidaan joko vaakasuunnassa pohjaan tai lähelle pohjaa tai pystysuunnassa, tai sen voidaan antaa ajelehtia lähellä pintaa;

30)

”erilaisilla merroilla” tarkoitetaan äyriäisten, simpukoiden tai kalojen pyydystämiseen tarkoitettuja häkkien tai korien muotoisia ansoja, joissa on yksi tai useampi suuaukko ja jotka sijoitetaan merenpohjaan tai sen yläpuolelle;

31)

”käsisiimalla” tarkoitetaan yhtä siimaa, jossa on yksi tai useampi viehe tai syötillinen koukku;

32)

”Pyhän Andreaksen ristillä” tarkoitetaan kauhaa, joka saksimaista toimintaa käyttäen pyydystää esimerkiksi simpukoita tai jalokorallia merenpohjasta;

33)

”perällä” tarkoitetaan troolin perimmäistä, joko lieriön muotoista, kehältään kauttaaltaan samanlaista, tai muodoltaan kapeneva osaa. Perä voi koostua yhdestä tai useammasta paneelista (havaskappaleesta), jotka on kiinnitetty toisiinsa sivuistaan, ja siihen voi kuulua pidennysosa, joka koostuu yhdestä tai useammasta paneelista, jotka sijaitsevat heti varsinaisen perän edessä;

34)

”silmäkoolla” tarkoitetaan

i)

solmitun havaksen osalta saman, täysin levitetyn silmän kahden vastakkaisen solmun välistä pisintä etäisyyttä;

ii)

solmuttoman havaksen osalta saman, mahdollisimman pitkäksi venytetyn silmän vastakkaisten liitosten välistä sisäistä etäisyyttä;

35)

”neliösilmällä” tarkoitetaan nelisivuista silmää, joka koostuu kahdesta samansuuntaisesta silmätankoparista, joilla on sama nimellispituus ja joista yksi pari on samansuuntainen verkon pituusakselin kanssa ja toinen pari on siihen nähden suorassa kulmassa;

36)

”vinoneliösilmällä” tarkoitetaan silmää, joka koostuu neljästä samanpituisesta silmätangosta, ja jonka kaksi lävistäjää ovat kohtisuorassa verkon pituusakseliin nähden ja yksi lävistäjä on samansuuntainen sen kanssa;

37)

”T90-trooleilla” tarkoitetaan trooleja, ankkuroituja kierrenuottia ja niiden kaltaisia vedettäviä pyydyksiä, joiden solmittua vinoneliösilmäistä havasta on käännetty perässä ja pidennysosassa 90°:ta siten, että havas on enimmäkseen hinauksen suuntainen;

38)

”Bacoma-valikointiristikolla” tarkoitetaan solmuttomasta neliösilmäisestä havaksesta valmistettua valikointiristikkoa, joka on kiinnitetty perän yläpuoliseen havaskappaleeseen niin, että sen alareuna on enintään neljän silmän päässä sulkuköydestä;

39)

”seulaverkolla” tarkoitetaan havaskappaletta, joka on kiinnitetty katkaraputroolin koko kehälle perän tai pidennysosan eteen ja joka kapenee kärjeksi, jossa se kiinnittyy katkaraputroolin alahavakseen. Poistumisreikä on se aukko, jossa seulaverkko ja perä kohtaavat ja jonka ansiosta lajit tai yksilöt, jotka ovat liian isoja kulkemaan seulan läpi, pääsevät pyydyksestä pois, kun taas katkaravut kulkeutuvat seulan läpi perään;

40)

”korkeudella” tarkoitetaan märkinä ja yläköyteen nähden suorassa kulmassa venytettyjen verkon silmien (solmut mukaan luettuna) korkeuksien summaa;

41)

”vedessäoloajalla” tarkoitetaan aikaa siitä hetkestä, kun pyydys lasketaan veteen, siihen hetkeen, kun pyydys on kokonaisuudessaan nostettu kalastusalukselle;

42)

”pyydysten seuranta-antureilla” tarkoitetaan sähköisiä etäantureita, jotka asennetaan pyydyksiin seuraamaan keskeisiä suoritusparametreja, kuten trooliovien välistä etäisyyttä tai saaliin määrää;

43)

”painollisella siimalla” tarkoitetaan syötillisillä koukuilla varustettua siimaa, johon on lisätty painoja lisäämään sen uppoamisnopeutta ja siten lyhentämään aikaa, jonka se on alttiina merilinnuille;

44)

”akustisilla karkotinlaitteilla” tarkoitetaan laitteita, joiden tarkoituksena on karkottaa merinisäkkäiden kaltaiset lajit pyydyksistä lähettämällä akustisia signaaleja;

45)

”lintujenkarkotussiimoilla” (kutsutaan myös ”tori-siimoiksi”) tarkoitetaan viirillisiä siimoja, joita hinataan kalastusaluksen perän läheisestä korkeasta kohdasta samaan aikaan kun käytetään syötillisiä koukkuja, merilintujen karkottamiseksi pois koukkujen luota;

46)

”palautusistutuksella” tarkoitetaan tietynlajisten luonnonvaraisten eläinten päästämistä vapaaksi vesiin, joissa niitä esiintyy luonnostaan, jotta vesiympäristön luonnollista tuotantoa voidaan käyttää kalastettavien yksilöiden määrän ja/tai luonnollisen uudistumisen lisäämiseksi;

47)

”siirtoistutuksella” tarkoitetaan menettelyä, jossa ihminen tarkoituksellisesti siirtää ja päästää lajin alueille, joilla on kyseisen lajin vakiintunut populaatio;

48)

”valikoivuuden suoritusindikaattorilla” tarkoitetaan vertailuvälinettä, jota voidaan käyttää YKP:n ei-toivottujen saaliiden vähentämistavoitteiden saavuttamisessa ajan mittaan tapahtuvan edistymisen seuraamiseksi;

49)

”harppuunalla” tarkoitetaan pneumaattista tai mekaanista kannettavaa asetta, jolla ammutaan nuolia vedenalaisessa kalastuksessa;

50)

”parhaan valikoivuuden tuottavalla pituudella (Lopt)” tarkoitetaan keskimääräistä pyyntipituutta, joka parhaiden saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella optimoi kannan yksilöiden kasvun.

II LUKU

YHTEISET TEKNISET TOIMENPITEET

1 JAKSO

Kielletyt pyydykset ja käyttötavat

7 artikla

Kielletyt pyydykset ja menetelmät

1.   On kiellettyä pyytää tai kerätä meriympäristön lajeja käyttäen seuraavia menetelmiä:

a)

myrkylliset, huumaavat tai syövyttävät aineet;

b)

sähkövirta, lukuun ottamatta sähköpulssitroolia, jonka käyttö on sallittua ainoastaan liitteessä V olevassa D osassa esitettyjen erityisten säännösten nojalla;

c)

räjähteet;

d)

paineilmavasarat ja muut lyömävälineet;

e)

jalokorallin tai muunlaisten korallien tai korallimaisten organismien keräämiseen tarkoitetut vedettävät laitteet;

f)

pyhän Andreaksen risti ja vastaavanlaiset erityisesti jalokorallin tai muunlaisten korallien tai korallimaisten lajien keräämiseen tarkoitetut kauhat;

g)

kaikenlaiset ammukset, lukuun ottamatta niitä, joita käytetään kasvatuskasseissa olevien tai tonnikalarysällä pyydettyjen tonnikalojen tappamiseen, ja atraimia tai harppuunoita, joita käytetään virkistyskalastuksessa ilman paineilmalaitetta aamunkoitosta auringonlaskuun.

2.   Sen estämättä, mitä 2 artiklassa säädetään, tätä artiklaa sovelletaan unionin aluksiin kansainvälisillä vesillä ja kolmansien maiden vesillä, paitsi jos monenvälisissä kalastusjärjestöissä tai kahden- tai monenvälisten sopimusten nojalla hyväksytyissä taikka kolmannen maan hyväksymissä säännöissä erityisesti toisin määrätään.

2 JAKSO

Pyydyksiä ja niiden käyttöedellytyksiä koskevat yleiset rajoitukset

8 artikla

Vedettävien pyydysten käyttöä koskevat yleiset rajoitukset

1.   Liitteiden V–XI soveltamiseksi kyseisissä liitteissä tarkoitetun hinattavan pyydyksen silmäkoolla tarkoitetaan minkä tahansa sellaisen verkon perän osan ja minkä tahansa sen pidennysosan vähimmäissilmäkokoa, joka on kalastusaluksella ja joka on kiinnitetty tai joka voidaan kiinnittää mihin tahansa hinattavaan verkkoon. Tätä kohtaa ei sovelleta havaslaitteisiin, joita käytetään pyydysten seuranta-antureiden kiinnittämiseen, tai silloin kun niitä käytetään laitteissa kalojen ja kilpikonnien päästämiseksi ulos verkosta. Meriympäristön lajien koko- tai lajivalikoivuutta parantavista lisäpoikkeuksista voidaan säätää 15 artiklan mukaisesti annetulla delegoidulla säädöksellä.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta pohjaharoihin. Jos aluksella on pohjaharoja, matkan aikana on kuitenkin noudatettava seuraavia:

a)

on kiellettyä jälleenlaivata meren eliöitä;

b)

Itämerellä on kiellettyä pitää aluksella tai purkaa aluksesta meren eliöitä, ellei niiden elopainosta vähintään 85 prosenttia ole simpukoita ja/tai punalevää (Furcellaria lumbricalis);

c)

kaikilla muilla merialueilla paitsi Välimerellä, jolla sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1967/2006 13 artiklaa, on kiellettyä pitää aluksella tai purkaa aluksesta meren eliöitä, ellei niiden elopainosta vähintään 95 prosenttia ole simpukoita, kotiloita tai sieniä.

Tämän kohdan b ja c alakohtaa ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 1380/201315 artiklassa asetetun purkamisvelvoitteen alaisten lajien tahattomiin saaliisiin. Tällaiset tahattomat saaliit on purettava aluksesta ja luettava kiintiöihin.

3.   Jos yksi tai useampi kalastusalus vetää samanaikaisesti useampaa verkkoa, jokaisen verkon on oltava samaa nimellissilmäkokoa. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 15 artiklan nojalla ja 29 artiklan mukaisesti tästä kohdasta poikkeamiseksi, mikäli useiden silmäkooltaan erilaisten verkkojen käyttö tuottaa meren elollisten luonnonvarojen säilymisen kannalta vähintään vastaavan hyödyn kuin nykyiset pyyntimenetelmät.

4.   On kiellettyä käyttää laitetta, joka tukkii tai muulla tavoin tehokkaasti pienentää perän tai vedettävän pyydyksen minkä tahansa osan silmäkokoa, ja pitää aluksella tähän tarkoitukseen nimenomaisesti suunniteltua laitetta. Tämä kohta ei estä käyttämästä erityisiä laitteita, joilla vähennetään vedettävän pyydyksen kulumista ja lujitetaan sitä tai vähennetään saaliin karkaamista vedettävien pyydysten etuosasta.

5.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä 4 kohdassa tarkoitettujen perien ja laitteiden tarkkaa määrittelyä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi. Kyseisten täytäntöönpanosäädösten on perustuttava parhaisiin saatavilla oleviin tieteellisiin ja teknisiin lausuntoihin, ja niissä voidaan määritellä

a)

langan paksuutta koskevat rajoitukset;

b)

perän ympärysmittaa koskevat rajoitukset;

c)

havasmateriaalin käyttöä koskevat rajoitukset;

d)

perien rakenne ja kiinnitys;

e)

sallitut laitteet, joilla voidaan vähentää kulumista; ja

f)

laitteet, joilla voidaan vähentää saaliin karkaamista.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9 artikla

Seisovien verkkojen ja ajoverkkojen käyttöä koskevat yleiset rajoitukset

1.   Aluksella ei saa pitää tai käyttää yhtä tai useampaa ajoverkkoa, joiden yksittäinen tai yhteenlaskettu pituus on yli 2,5 kilometriä.

2.   On kiellettyä käyttää ajoverkkoja liitteessä III lueteltujen lajien kalastamiseen.

3.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, aluksella on kiellettyä pitää tai käyttää ajoverkkoja Itämerellä.

4.   On kiellettyä käyttää ankkuroituja verkkoja, pussiverkkoja ja riimuverkkoja seuraavien lajien pyytämiseksi:

a)

valkotonnikala (Thunnus alalunga);

b)

tonnikala (Thunnus thynnus);

c)

merilahna (Brama brama);

d)

miekkakala (Xiphias gladius);

e)

seuraavien lajien tai heimojen hait: Hexanchus griseus, Cetorhinus maximus, kaikki Alopiidae-heimon lajit, Carcharhinidae, Sphyrnidae, Isuridae, Lamnidae.

5.   Edellä olevasta 4 kohdasta poiketen kyseisessä kohdassa tarkoitettujen hailajien Välimerellä saatuja enintään kolmen yksilön tahattomia saaliita voidaan pitää aluksella tai purkaa aluksesta edellyttäen, että ne eivät ole unionin oikeuden nojalla suojeltuja lajeja.

6.   On kiellettyä käyttää ankkuroitavia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja missään sellaisessa paikassa, jonka kartan mukainen syvyys on yli 200 metriä.

7.   Sen estämättä, mitä tämän artiklan 6 kohdassa säädetään,

a)

liitteessä V olevan C osan 6.1 kohdassa, liitteessä VI olevan C osan 9.1 kohdassa ja liitteessä VII olevan C osan 4.1 kohdassa esitettyjä erityisiä poikkeuksia sovelletaan, jos kartan mukainen syvyys on 200–600 metriä;

b)

ankkuroitavien verkkojen, pussiverkkojen ja riimuverkkojen käyttö paikassa, jonka kartan mukainen syvyys on yli 200 metriä, sallitaan Välimerellä.

3 JAKSO

Herkkien lajien ja luontotyyppien suojeleminen

10 artikla

Rauhoitetut kala-, äyriäis- ja nilviäislajit

1.   Direktiivin 92/43/ETY liitteessä IV tarkoitettujen kala-, äyriäis- ja nilviäislajien pyytäminen, aluksella pitäminen, jälleenlaivaaminen tai aluksesta purkaminen on kiellettyä, paitsi jos myönnetään poikkeuksia mainitun direktiivin 16 artiklan nojalla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen lajien lisäksi unionin alukset eivät saa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, varastoida, myydä, pitää esillä tai tarjota myyntiin liitteessä I lueteltuja lajeja tai lajeja, joiden kalastus on kielletty muiden unionin säädösten nojalla.

3.   Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lajeja saadaan tahattomasti saaliiksi, niitä ei saa vahingoittaa ja yksilöt on päästettävä heti takaisin mereen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa mahdollistetaan tahattomasti tapettujen yksilöiden tieteellinen tutkimus sovellettavan unionin oikeuden mukaisesti.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti liitteessä I esitetyn luettelon muuttamiseksi, jos parhaiden saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen mukaan luettelon muuttaminen on tarpeen.

5.   Tämän artiklan 4 kohdan nojalla hyväksytyillä toimenpiteillä pyritään saavuttamaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa asetettu tavoite, ja niissä voidaan ottaa huomioon herkkien lajien suojelemista koskevat kansainväliset sopimukset.

11 artikla

Merinisäkkäiden, merilintujen ja meressä elävien matelijoiden saaliit

1.   Direktiivin 92/43/ETY liitteissä II ja IV tarkoitettujen merinisäkkäiden ja meressä elävien matelijoiden sekä direktiivissä 2009/147/EY tarkoitettujen merilintujen pyytäminen, pitäminen aluksella, jälleenlaivaus tai aluksesta purkaminen on kiellettyä.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettuja lajeja saadaan saaliiksi, niitä ei saa vahingoittaa ja yksilöt on päästettävä heti takaisin mereen.

3.   Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettujen tahattomasti saaliiksi saatujen meriympäristön lajien yksilöiden aluksella pitäminen, jälleenlaivaaminen tai aluksesta purkaminen on sallittua silloin, kun se on tarpeen yksittäisten eläinten toipumisen auttamiseksi ja tahattomasti tapettujen yksilöiden tieteellisen tutkimuksen mahdollistamiseksi, ja edellyttäen, että asianomaisille kansallisille toimivaltaisille viranomaisille on annettu kaikki tiedot ennakolta mahdollisimman pian saaliiksi saamisen jälkeen ja sovellettavan unionin oikeuden mukaisesti.

4.   Jäsenvaltiot voivat parhaiden saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella ottaa lippunsa alla purjehtivien alusten osalta käyttöön ehkäiseviä toimenpiteitä tai tiettyjen pyydysten käyttöä koskevia rajoituksia. Tällaisilla toimenpiteillä on vähennettävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lajien saaliita mahdollisimman paljon ja mahdollisuuksien mukaan lopetettava niiden joutuminen saaliiksi, ja niiden on oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisia ja vähintään yhtä tiukkoja kuin unionin oikeuden nojalla sovellettavat tekniset toimenpiteet.

5.   Tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyillä toimenpiteillä pyritään 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistetun päämäärän saavuttamiseen. Jäsenvaltioiden on valvontaa varten ilmoitettava toisille jäsenvaltioille, joita asia koskee, tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyistä säännöksistä. Niiden on myös asetettava tällaisia toimenpiteitä koskevat asianmukaiset tiedot julkisesti saataville.

12 artikla

Herkkien luontotyyppien, mukaan lukien haavoittuvat meriekosysteemit, suojeleminen

1.   On kiellettyä käyttää liitteessä II täsmennettyjä pyydyksiä kyseisessä liitteessä esitetyillä asiaankuuluvilla alueilla.

2.   Siinä tapauksessa, että parhaissa saatavilla olevissa tieteellisissä lausunnoissa suositellaan muuttamaan liitteessä II esitettyä alueiden luetteloa, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti ja asetuksen (EU) N:o 1380/201311 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen liitteen II muuttamiseksi tämän mukaisesti. Tällaisia muutoksia hyväksyessään komissio kiinnittää erityistä huomiota kalastustoiminnan siirtymisestä muille herkille alueille aiheutuvien kielteisten vaikutusten lieventämiseen.

3.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut luontotyypit tai muut herkät luontotyypit, mukaan lukien haavoittuvat meriekosysteemit, sijaitsevat jonkin jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, kyseinen jäsenvaltio voi ottaa asetuksen (EU) N:o 1380/201311 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen käyttöön pyyntikieltoalueita tai muita säilyttämistoimenpiteitä tällaisten luontotyyppien suojelemiseksi. Tällaisten toimenpiteiden on oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisia ja vähintään yhtä tiukkoja kuin unionin oikeuden mukaiset toimenpiteet.

4.   Tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti hyväksytyillä toimenpiteillä pyritään 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa vahvistetun päämäärän saavuttamiseen.

4 JAKSO

Säilyttämisen vähimmäisviitekoot

13 artikla

Säilyttämisen vähimmäisviitekoot

1.   Tämän asetuksen liitteissä V–X olevissa A osissa täsmennettyjä meriympäristön lajien säilyttämisen vähimmäisviitekokoja sovelletaan seuraavissa tarkoituksissa:

a)

meriympäristön lajien nuorten yksilöiden suojelemisen varmistaminen asetuksen (EU) N:o 1380/201315 artiklan 11 ja 12 kohdan nojalla;

b)

kalakantojen elvytysalueiden perustaminen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 8 artiklan nojalla;

c)

kaupallisten vähimmäiskokojen vahvistaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (28) 47 artiklan 2 kohdan nojalla.

2.   Meriympäristön lajin koko on mitattava liitteen IV mukaisesti.

3.   Jos meriympäristön lajin koon mittaamista varten on määrätty useampi kuin yksi tapa, yksilön ei katsota olevan säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempi, jos minkä tahansa näistä menetelmistä soveltaminen antaa tulokseksi koon, joka on vähintään yhtä suuri kuin säilyttämisen vähimmäisviitekoko.

4.   Hummereita, langusteja, simpukoita ja kotilosimpukoita, jotka kuuluvat mihin tahansa niistä lajeista, joiden säilyttämisen vähimmäisviitekoot on vahvistettu liitteissä V, VI tai VII, saa pitää aluksella ja purkaa aluksesta vain kokonaisina.

5 JAKSO

Toimenpiteet poisheittämisen vähentämiseksi

14 artikla

Pilottihankkeet ei-toivottujen saaliiden välttämiseksi

1.   Jäsenvaltiot voivat toteuttaa pilottihankkeita, joiden tavoitteena on tutkia keinoja, joilla vältetään ei-toivottuja saaliita, vähennetään ne mahdollisimman pieniksi ja lopetetaan niiden saaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1380/201314 artiklan soveltamista. Näissä pilottihankkeissa on otettava huomioon asiaan kuuluvien neuvoa-antavien toimikuntien lausunnot, ja niiden on perustuttava parhaisiin saatavilla oleviin tieteellisiin lausuntoihin.

2.   Jos kyseisten pilottihankkeiden tulokset tai muut tieteelliset lausunnot osoittavat, että ei-toivotut saaliit ovat merkittäviä, asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä ottamaan käyttöön teknisiä toimenpiteitä kyseisten ei-toivottujen saaliiden vähentämiseksi asetuksen (EU) N:o 1380/201319 artiklan mukaisesti.

III LUKU

ALUEELLISTAMINEN

15 artikla

Alueelliset tekniset toimenpiteet

1.   Alueellisella tasolla vahvistettavat tekniset toimenpiteet esitetään seuraavissa liitteissä:

a)

liitteessä V Pohjanmeren osalta;

b)

liitteessä VI luoteisten vesien osalta;

c)

liitteessä VII lounaisten vesien osalta;

d)

liitteessä VIII Itämeren osalta;

e)

liitteessä IX Välimeren osalta;

f)

liitteessä X Mustanmeren osalta;

g)

liitteessä XI Intian valtamerellä ja Länsi-Atlantilla sijaitsevien unionin vesien osalta;

h)

liitteessä XIII herkkien lajien osalta.

2.   Jotta voidaan ottaa huomioon asiaan kuuluvan kalastustoiminnan alueelliset erityispiirteet, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 29 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/201318 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa liitteissä esitettyjen teknisten toimenpiteiden muuttamiseksi, täydentämiseksi, kumoamiseksi tai niistä poikkeamiseksi, mukaan lukien pantaessa täytäntöön purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/201315 artiklan 5 ja 6 kohdan yhteydessä. Komissio antaa nämä delegoidut säädökset asetuksen (EU) N:o 1380/201318 artiklan mukaisesti toimitetun yhteisen suosituksen perusteella ja tämän asetuksen III luvun asiaankuuluvien artikloiden mukaisesti.

3.   Tällaisten delegoitujen säädösten antamiseksi jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, voivat toimittaa asetuksen (EU) N:o 1380/201318 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisiä suosituksia ensimmäisen kerran viimeistään 24 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen 18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen antamisesta. Kyseiset jäsenvaltiot voivat myös toimittaa tällaisia suosituksia, kun ne katsovat sen tarpeelliseksi.

4.   Tämän artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen teknisten toimenpiteiden

a)

avulla on pyrittävä saavuttamaan tämän asetuksen 3 ja 4 artiklassa säädetyt tavoitteet ja päämäärät;

b)

avulla on pyrittävä saavuttamaan muissa asiaankuuluvissa YKP:n alalla hyväksytyissä unionin säädöksissä ja erityisesti asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa suunnitelmissa vahvistetut tavoitteet sekä noudattamaan niissä säädettyjä edellytyksiä;

c)

ohjenuorana on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 3 artiklassa vahvistettuja hyvän hallinnon periaatteita;

d)

on hyödytettävä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä erityisesti hyödyntämismallien sekä herkkien lajien ja luontotyyppien saaman suojelun tason osalta vähintään vastaavalla tavalla kuin 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Lisäksi on otettava huomioon kalastustoiminnan mahdolliset vaikutukset meriekosysteemiin.

5.   Jäljempänä 27 artiklassa ja liitteissä V–XI olevissa B osissa säädettyjen silmäkoon tarkkoja määrittelyjä koskevien edellytysten soveltaminen ei saa heikentää 14 päivänä elokuuta 2019 voimassa olevia valikoivuusvaatimuksia, erityisesti nuorten yksilöiden saaliiden lisääntymisen muodossa, ja sillä on pyrittävä saavuttamaan 3 ja 4 artiklassa säädetyt tavoitteet ja päämäärät.

6.   Jäsenvaltioiden on esitettävä 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi toimitetuissa yhteisissä suosituksissa tieteellistä näyttöä kyseisten toimenpiteiden hyväksymisen tueksi.

7.   Komissio voi pyytää STECF:ää arvioimaan 2 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä suosituksia.

16 artikla

Pyydysten laji- ja kokovalikoivuus

Edellä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen pyydysten koko- ja lajivalikoivuusominaisuuksiin liittyvien toimenpiteiden hyväksymiseksi toimitetussa yhteisessä suosituksessa on esitettävä tieteellistä näyttöä, joka osoittaa, että kyseisillä toimenpiteillä saavutetaan vähintään vastaavat valikoivuusominaisuudet tiettyjen lajien tai lajiyhdistelmien osalta kuin liitteissä V–X olevissa B osissa ja liitteessä XI olevassa A osassa esitetyillä pyydyksillä.

17 artikla

Kielto- tai rajoitusalueet nuorten ja kutevien yksilöiden yhdyskuntien suojelemiseksi

Liitteissä V–VIII ja liitteessä X oleviin C osiin ja liitteessä XI olevaan B osaan liittyvien, 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi tai uusien kielto- tai rajoitusalueiden vahvistamiseksi toimitettuun yhteiseen suositukseen on sisällytettävä tällaisten kielto- ja rajoitusalueiden osalta seuraavat osatekijät:

a)

pyyntikiellon tarkoitus;

b)

pyyntikiellon maantieteellinen laajuus ja kesto;

c)

tiettyjä pyydyksiä koskevat rajoitukset; ja

d)

seuranta- ja valvontajärjestelyt.

18 artikla

Säilyttämisen vähimmäisviitekoot

Liitteissä V–X oleviin A osiin liittyvien, 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi toimitetussa yhteisessä suosituksessa on noudatettava meriympäristön lajien nuorten yksilöiden suojelemista koskevaa tavoitetta.

19 artikla

Reaaliaikaiset pyyntikiellot ja siirtymistä koskevat säännökset

1.   Reaaliaikaisiin pyyntikieltoihin, joiden tavoitteena on varmistaa herkkien lajien, nuorten yksilöiden yhdyskuntien, kalojen kutevien yksilöiden yhdyskuntien tai äyriäis- tai nilviäislajien kutevien yksilöiden yhdyskuntien suojeleminen, liittyvien, 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi toimitettuun yhteiseen suositukseen on sisällytettävä seuraavat osatekijät:

a)

pyyntikieltojen maantieteellinen laajuus ja kesto;

b)

lajit ja kynnysarvot, jotka johtavat pyyntikieltoon;

c)

hyvin valikoivien pyydysten käyttö muutoin suljetuilla alueilla; ja

d)

seuranta- ja valvontajärjestelyt.

2.   Siirtymistä koskeviin säännöksiin liittyvien, 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi toimitettuun yhteiseen suositukseen on sisällytettävä

a)

lajit ja kynnysarvot, jotka johtavat siirtymisvelvoitteeseen;

b)

etäisyys, joka aluksen on siirryttävä aiemmasta kalastusasemastaan.

20 artikla

Innovatiiviset pyydykset

1.   Innovatiivisten pyydysten käyttöön tietyllä merialueella liittyvissä, 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi toimitetussa yhteisessä suosituksessa on oltava arvio tällaisten pyydysten käytön todennäköisistä vaikutuksista kohdelajeihin ja herkkiin lajeihin ja luontotyyppeihin. Asianomaisten jäsenvaltioiden on kerättävä asianmukaiset tarvittavat tiedot tätä arviota varten.

2.   Innovatiivisten pyydysten käyttöä ei sallita, jos 1 kohdassa tarkoitetut arviot osoittavat, että pyydysten käyttö johtaa herkkiin luontotyyppeihin ja muihin kuin kohdelajeihin kohdistuviin merkittäviin kielteisiin vaikutuksiin.

21 artikla

Luonnonsuojelutoimenpiteet

Herkkien lajien ja luontotyyppien suojelemiseen liittyvissä, 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi toimitetussa yhteisessä suosituksessa voidaan erityisesti

a)

laatia luetteloja herkistä lajeista ja luontotyypeistä, jotka kalastustoiminta kyseisellä alueella parhaiden saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen mukaan eniten vaarantaa;

b)

määritellä täydentävien tai vaihtoehtoisten toimenpiteiden käyttö liitteessä XIII tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi 11 artiklassa tarkoitettujen lajien tahattomien saaliiden vähentämiseksi mahdollisimman pieniksi;

c)

antaa tietoja nykyisten ehkäisevien toimenpiteiden ja seurantajärjestelyjen tehokkuudesta;

d)

määritellä toimenpiteitä, joilla pyydysten vaikutukset herkkiin luontotyyppeihin minimoidaan;

e)

määritellä rajoituksia, jotka koskevat tiettyjen pyydysten toimintaa, tai ottaa käyttöön tiettyjen pyydysten täydellinen käyttökielto alueella, jolla tällaiset pyydykset uhkaavat kyseisen alueen 10 ja 11 artiklassa tarkoitettujen lajien tai muiden herkkien luontotyyppien suojelun tasoa.

22 artikla

Väliaikaisiin poisheittämissuunnitelmiin kuuluvat alueelliset toimenpiteet

1.   Kun jäsenvaltiot esittävät yhteisiä suosituksia teknisten toimenpiteiden ottamiseksi käyttöön asetuksen (EU) N:o 1380/201315 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa väliaikaisissa poisheittämissuunnitelmissa, kyseiset suositukset voivat sisältää muun muassa seuraavat osatekijät:

a)

pyydysten tarkat määrittelyt ja pyydysten käyttöä koskevat säännöt;

b)

pyydysten muutosten tarkat määrittelyt tai valikoivien laitteiden käyttö parantamaan koko- tai lajivalikoivuutta;

c)

tiettyjen pyydysten käytön ja kalastustoiminnan rajoittaminen tai kieltäminen tietyillä alueilla tai tiettyinä aikoina;

d)

säilyttämisen vähimmäisviitekoot;

e)

asetuksen (EU) N:o 1380/201315 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyt poikkeukset.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on pyrittävä saavuttamaan 3 artiklassa säädetyt tavoitteet ja erityisesti varmistamaan nuorten tai kutevien kalojen, äyriäisten ja nilviäisten yhdyskuntien suojelu.

23 artikla

Saaliiden ja poisheitettyjen saaliiden täydellistä dokumentointia koskevat pilottihankkeet

1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 29 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/201318 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi määrittämällä pilottihankkeet, joilla kehitetään saaliiden ja poisheitettyjen saaliiden täydellistä dokumentointia koskeva järjestelmä, joka perustuu mitattavissa oleviin tavoitteisiin ja päämääriin tulosperusteisen kalastuksenhoidon aikaansaamiseksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa pilottihankkeissa voidaan poiketa liitteissä V–XI olevissa B osissa vahvistetuista toimenpiteistä tietyn alueen osalta enintään yhden vuoden ajan edellyttäen, että voidaan osoittaa, että tällaisilla pilottihankkeilla pyritään saavuttamaan 3 ja 4 artiklassa asetetut tavoitteet ja päämäärät ja että erityisesti pyritään parantamaan asianomaisen pyydyksen tai kalastusmenetelmän valikoivuutta tai muuten vähentämään sen ympäristövaikutusta. Yhden vuoden ajanjaksoa voidaan pidentää yhdellä lisävuodella samoin edellytyksin. Se on rajattava korkeintaan viiteen prosenttiin aluksista kyseisellä alalla jäsenvaltiota kohti.

3.   Kun jäsenvaltiot esittävät yhteisiä suosituksia 1 kohdassa tarkoitettujen pilottihankkeiden toteuttamiseksi, niiden on esitettävä tieteellinen näyttö niiden hyväksymisen tueksi. STEFC:n on arvioitava yhteiset suositukset ja julkistettava nämä arvioinnit. Kuuden kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus, jossa esitetään tulokset, mukaan lukien yksityiskohtainen arvio valikoivuudessa tapahtuneista muutoksista ja muista ympäristövaikutuksista.

4.   STECF:n on arvioitava 3 kohdassa tarkoitettu kertomus. Jos uusi pyydys tai kalastusmenetelmä vaikuttaa arvioinnin mukaan myönteisesti 2 kohdassa asetetun tavoitteen saavuttamiseen, komissio voi tehdä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti ehdotuksen kyseisen pyydyksen tai kalastusmenetelmän yleisen käytön sallimisesta. STECF:n arviointi on julkistettava.

5.   Siirretään komissiolle valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi laatimalla tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun saaliiden ja poisheitettyjen saaliiden täydellistä dokumentointia koskevan järjestelmän tekniset erittelyt.

24 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

1.   Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä

a)

liitteissä V–IX olevissa B osissa esitettyihin pyydyksiin kiinnitettyjen valikoivien laitteiden tarkat määrittelyt;

b)

yksityiskohtaiset säännöt liitteessä V olevassa D osassa kuvattujen pyydysten tarkoista määrittelyistä liittyen pyydysten rakennetta koskeviin rajoituksiin ja niistä seuranta- ja valvontatoimenpiteistä, jotka lippujäsenvaltion on toteutettava;

c)

yksityiskohtaiset säännöt seuranta- ja valvontatoimenpiteistä, jotka lippujäsenvaltion on toteutettava, kun käytetään liitteessä V olevan C osan 6 kohdassa, liitteessä VI olevan C osan 9 kohdassa ja liitteessä VII olevan C osan 4 kohdassa tarkoitettuja pyydyksiä;

d)

yksityiskohtaiset säännöt seuranta- ja valvontatoimenpiteistä, jotka on toteutettava liitteessä V olevan C osan 2 kohdassa ja liitteessä VI olevan C osan 6 ja 7 kohdassa kuvattujen kielto- tai rajoitusalueiden osalta;

e)

yksityiskohtaiset säännöt liitteessä XIII olevassa A osassa tarkoitettujen akustisten karkotinlaitteiden signaalia ja käyttötapaa koskevista ominaisuuksista;

f)

yksityiskohtaiset säännöt liitteessä XIII olevassa B osassa tarkoitettujen lintujenkarkotussiimojen ja painollisten siimojen suunnittelusta ja käytöstä;

g)

yksityiskohtaiset säännöt liitteessä XIII olevassa C osassa tarkoitettujen kilpikonnien päästämiseksi ulos verkosta tarkoitettujen laitteiden teknisistä tiedoista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset on annettava 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

IV LUKU

TIETEELLINEN TUTKIMUS SEKÄ PALAUTUS- JA SIIRTOISTUTUKSET

25 artikla

Tieteellinen tutkimus

1.   Tässä asetuksessa säädettyjä teknisiä toimenpiteitä ei sovelleta kalastustoimiin, joita toteutetaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin, seuraavin edellytyksin:

a)

kalastustoimien on tapahduttava lippujäsenvaltion luvalla ja sen alaisuudessa;

b)

komissiolle ja niille jäsenvaltioille, joiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä kalastustoimia toteutetaan, jäljempänä ”rannikkojäsenvaltiot”, on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa etukäteen aikomuksesta toteuttaa tällaisia kalastustoimia, ja samalla on ilmoitettava toimiin osallistuvat alukset sekä tieteelliset tutkimukset, jotka on tarkoitus tehdä;

c)

kalastustoimia toteuttavalla aluksella tai toteuttavilla aluksilla on oltava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukainen voimassa oleva kalastuslupa;

d)

aluksen päällikön edellytetään ottavan alukselle rannikkojäsenvaltion tarkkailija kalastustoimien ajaksi, jos rannikkojäsenvaltio pyytää sitä lippujäsenvaltiolta, jollei tämä ole turvallisuussyistä mahdotonta;

e)

kalastustoimien, joita kaupalliset alukset toteuttavat tieteellisiin tutkimustarkoituksiin, on oltava ajallisesti rajoitettua. Jos tiettyä tutkimusta varten kalastustoimia toteuttavia kaupallisia aluksia on enemmän kuin kuusi, lippujäsenvaltion on ilmoitettava tästä komissiolle vähintään kolme kuukautta etukäteen ja pyydettävä tarvittaessa STECF:n lausuntoa varmistaakseen, että tällainen osallistumisen taso on tieteellisesti perusteltua; jos osallistumisen taso ei STECF:n lausunnon mukaan ole perusteltua, asianomaisen jäsenvaltion on muutettava tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä sen mukaisesti;

f)

jos käytetään sähköpulssitroolia, tieteelliseen tutkimukseen osallistuvien alusten on noudatettava ICES:n tai STECF:n tarkastamaan tai validoimaan tieteelliseen tutkimussuunnitelmaan kuuluvaa erityistä tieteellistä protokollaa, sekä seurantaa, valvontaa ja arviointia koskevaa järjestelmää.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa täsmennettyihin tarkoituksiin pyydettyjä meriympäristön lajeja voidaan myydä, varastoida, pitää esillä tai tarjota myyntiin edellyttäen, että ne lasketaan kiintiöihin soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 1224/200933 artiklan 6 kohdan mukaisesti ja

a)

ne täyttävät tämän asetuksen liitteissä IV–X vahvistetut säilyttämisen vähimmäisviitekoot; tai

b)

ne myydään muihin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi.

26 artikla

Palautus- ja siirtoistutukset

1.   Tässä asetuksessa säädettyjä teknisiä toimenpiteitä ei sovelleta kalastustoimiin, joiden ainoana tarkoituksena ovat meriympäristön lajien palautus- tai siirtoistutukset, edellyttäen että kyseiset toimet pannaan täytäntöön sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden, jolla tai joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, luvalla ja alaisuudessa.

2.   Jos palautus- tai siirtoistutuksia pannaan täytäntöön toisen jäsenvaltion tai toisten jäsenvaltioiden vesillä, komissiolle ja kaikille kyseisille jäsenvaltioille on ilmoitettava vähintään 20 kalenteripäivää etukäteen aikomuksesta toteuttaa tällaisia kalastustoimia.

V LUKU

SILMÄKOON TARKKOJA MÄÄRITTELYJÄ KOSKEVAT EDELLYTYKSET

27 artikla

Silmäkoon tarkkoja määrittelyjä koskevat edellytykset

1.   Liitteissä V–VIII tarkoitetuilla saaliiden prosenttiosuuksilla tarkoitetaan lajin sallittua enimmäisprosenttiosuutta kyseisissä liitteissä asetettujen tiettyjen silmäkokovaatimusten täyttämiseksi. Kyseiset prosenttiosuudet eivät rajoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaista saaliiden purkamisvelvoitetta.

2.   Saaliiden prosenttiosuudet lasketaan kaikkien aluksesta kunkin kalastusmatkan jälkeen purettujen meren elollisten luonnonvarojen elopainon osuuden perusteella.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut saaliiden prosenttiosuudet voidaan laskea yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella.

4.   Tätä artiklaa sovellettaessa kokonaisen keisarihummerin painon vastaavuus saadaan kertomalla keisarihummerin pyrstön paino kolmella.

5.   Jäsenvaltiot voivat myöntää kalastuslupia asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisesti lippunsa alla purjehtiville aluksille, kun ne harjoittavat kalastustoimintaa käyttäen tiettyjä liitteissä V–XI esitettyjä silmäkokoja. Tällaiset luvat voidaan keskeyttää tai peruuttaa, jos todetaan, että alus ei ole noudattanut määriteltyjä saaliiden prosenttiosuuksia, jotka on esitetty liitteissä V–VIII.

6.   Tämä artikla ei rajoita asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista.

7.   Komissiolle siirretään valta antaa 15 artiklan nojalla ja 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritellään tarkemmin liitteissä V–X olevissa B osissa ja liitteessä XI olevassa A osassa mainittuja asiaankuuluvia lajeja koskeva ”kohdennetun kalastuksen” käsite. Tätä varten jäsenvaltioiden, joiden välitöntä kalastuksenhoitoetua asianomaiset kalastukset koskevat, on toimitettava ensimmäiset yhteiset suosituksensa viimeistään 15 päivänä elokuuta 2020.

VI LUKU

TEKNISET TOIMENPITEET NEAFC:N SÄÄNTELYALUEELLA

28 artikla

Tekniset toimenpiteet NEAFC:n sääntelyalueilla

Tekniset toimenpiteet NEAFC:n sääntelyalueilla esitetään liitteessä XII.

VII LUKU

MENETTELYSÄÄNNÖKSET

29 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 14 päivästä elokuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 2 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa, 10 artiklan 4 kohdassa, 12 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa, 23 artiklan 1 ja 5 kohdassa, 27 artiklan 7 kohdassa sekä 31 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa, 10 artiklan 4 kohdassa, 12 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa, 23 artiklan 1 ja 5 kohdassa, 27 artiklan 7 kohdassa sekä 31 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 2 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 3 kohdan, 10 artiklan 4 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 2 kohdan, 23 artiklan 1 ja 5 kohdan, 27 artiklan 7 kohdan ja 31 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

30 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 47 artiklalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

31 artikla

Uudelleentarkastelu ja kertomukset

1.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien neuvoa-antavien toimikuntien toimittamien tietojen perusteella ja STECF:n esitettyä asiasta arvionsa. Kyseisessä kertomuksessa on arvioitava, missä laajuudessa teknisillä toimenpiteillä on sekä alueellisella tasolla että unionin tasolla myötävaikutettu 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden ja 4 artiklassa vahvistettujen päämäärien saavuttamiseen. Kertomuksessa on myös viitattava ICES:n lausuntoon innovatiivisten pyydysten alalla saavutetusta edistymisestä tai niiden vaikutuksesta. Kertomuksessa on tehtävä johtopäätöksiä hyödyistä tai kielteisistä vaikutuksista meriekosysteemeihin ja herkkiin luontotyyppeihin sekä valikoivuudesta.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen on sisällettävä muun muassa arviointi teknisten toimenpiteiden myötävaikutuksesta hyödyntämismallien optimointiin 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn mukaisesti. Tätä varten kertomus voi sisältää muun muassa liitteessä XIV lueteltujen keskeisinä indikaattorikantoina käytettävien lajien valikoivuuden suoritusindikaattorina parhaan valikoivuuden tuottavan pituuden (Lopt) verrattuna kunkin käsiteltävän vuoden aikana pyydettyjen kalojen keskipituuteen.

3.   Jos kertomuksen perusteella on näyttöä siitä, ettei tavoitteita ja päämääriä ole saavutettu alueellisella tasolla, kyseisen alueen jäsenvaltioiden on esitettävä 12 kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen antamisesta suunnitelma, jossa esitetään toteutettavat toimet, joilla on tarkoitus osaltaan edistää mainittujen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamista.

4.   Komissio voi myös ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tähän asetukseen tarvittavia muutoksia tämän kertomuksen perusteella. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 15 artiklan nojalla ja 29 artiklan mukaisesti liitteessä XIV esitetyn lajiluettelon muuttamiseksi.

32 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 1967/2006 seuraavasti:

a)

kumotaan 3, 8–12, 14, 15, 16 ja 25 artikla;

b)

poistetaan liitteet II, III ja IV.

Viittauksia kumottuihin tai poistettuihin artikloihin ja liitteisiin pidetään viittauksina tämän asetuksen asiaankuuluviin säännöksiin.

33 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 IV osaston IV luku seuraavasti:

a)

kumotaan 3 jakso;

b)

lisätään jakso seuraavasti:

4 jakso

Jalostaminen aluksella ja pelaginen kalastus

54 a artikla

Jalostaminen aluksella

1.   On kiellettyä suorittaa kaloille kalastusaluksella mitä tahansa fyysistä tai kemiallista jalostustoimintaa kalajauhon, kalaöljyn tai vastaavien tuotteiden valmistamiseksi tai jälleenlaivata pyydettyjä kaloja toiseen alukseen tällaisia tarkoituksia varten.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta seuraaviin:

a)

kalanjätteiden jalostus tai jälleenlaivaus; tai

b)

kalastusaluksella tapahtuva surimin valmistus.

54 b artikla

Saaliin käsittely- ja purkamisrajoitukset pelagisilla aluksilla

1.   Vedenerottimen tankojen väli voi asetuksen (EU) N:o 1236/2010 3 artiklan 2 kohdassa määritellyllä NEAFC-yleissopimusalueella toimivilla makrillia, silliä ja piikkimakrillia pyytävillä pelagisilla kalastusaluksilla olla enintään 10 millimetriä.

Tankojen on oltava hitsattuja paikoilleen. Jos vedenerottimessa käytetään tankojen sijasta reikiä, reikien halkaisija saa olla enintään 10 millimetriä. Vedenerottimen edessä olevissa kouruissa olevien reikien halkaisija saa olla enintään 15 millimetriä.

2.   NEAFC-yleissopimusalueella toimivat pelagiset alukset eivät saa purkaa kaloja vesilinjansa alapuolella puskurisäiliöistä tai jäähdytetyistä merivesisäiliöistä.

3.   Aluksen päällikön on lähetettävä lippujäsenvaltion toimivaltaisille kalastusviranomaisille kaaviot, jotka koskevat makrillia, silliä ja piikkimakrillia NEAFC-yleissopimusalueella pyytävien pelagisten alusten saaliin käsittely- ja purkamisvalmiuksia ja jotka ovat lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten oikeaksi todistamia, samoin kuin kaikki niihin tehtävät muutokset. Aluksen lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä toimitettujen kaavioiden paikkansapitävyyttä koskevia säännöllisiä tarkastuksia. Jäljennökset on säilytettävä aluksella koko ajan.

54 c artikla

Automaattiseen lajitteluun tarkoitettujen laitteiden käyttöä koskevat rajoitukset

1.   On kiellettyä pitää kalastusaluksella laitteita, joilla voidaan automaattisesti lajitella koon tai sukupuolen mukaan silliä, makrillia tai piikkimakrillia.

2.   Kyseisten laitteiden pito ja käyttö on kuitenkin sallittava, jos

a)

aluksella ei samanaikaisesti pidetä tai käytetä joko silmäkooltaan 70 millimetriä pienempää vedettävää pyydystä tai yhtä taikka useampaa kurenuottaa tai vastaavaa pyydystä; tai

b)

koko saalis, joka voidaan laillisesti pitää aluksella,

i)

säilytetään jäädytettynä;

ii)

lajitellut kalat jäädytetään välittömästi lajittelun jälkeen ja lajiteltuja kaloja ei päästetä takaisin mereen; ja

iii)

laitteet on asennettu ja sijoitettu alukselle siten, että jäädytys tapahtuu välittömästi eikä meriympäristön lajien laskeminen takaisin mereen ole enää mahdollista.

3.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, jokainen alus, jolla on oikeus kalastaa Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, voi pitää mukanaan automaattiseen lajitteluun tarkoitettuja laitteita Kattegatissa edellyttäen, että tähän tarkoitukseen on myönnetty 7 artiklan mukainen kalastuslupa. Kalastusluvassa määritellään lajit, alueet, ajankohdat ja kaikki muut vaaditut edellytykset, joita sovelletaan lajitteluun tarkoitettujen laitteiden käyttöön ja aluksella pitoon.

4.   Tätä artiklaa ei sovelleta Itämerellä.”

34 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 12 kohta seuraavasti:

”12.   Niiden lajien osalta, joihin ei sovelleta 1 kohdassa mainittua purkamisvelvoitetta, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien lajien saaliita ei saa pitää aluksella, vaan ne on päästettävä heti takaisin mereen, paitsi jos ne käytetään elävinä syötteinä.”

35 artikla

Asetuksen (EU) 2016/1139 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) 2016/1139 8 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”1   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 16 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti seuraavista teknisistä toimenpiteistä, siltä osin kuin niihin ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/1241 (*1):

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1241, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 105).”;"

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on edistettävä tämän asetuksen 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista ja niiden on oltava asetuksen (EU) 2019/1241 15 artiklan 4 kohdan mukaisia.”.

36 artikla

Asetuksen (EU) 2018/973 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) 2018/973 9 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”1.   Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 16 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/201318 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta seuraavien teknisten toimenpiteiden osalta, siltä osin kuin niihin ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/1241 (*2):

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1241, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 105).”;"

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on edistettävä tämän asetuksen 3 artiklassa säädettyjen päämäärien saavuttamista, ja niiden on oltava asetuksen (EU) 2019/1241 15 artiklan 4 kohdan mukaisia.”.

37 artikla

Asetuksen (EU) 2019/472 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) 2019/472 9 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”1.   Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 18 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta seuraavien teknisten toimenpiteiden osalta, siltä osin kuin niihin ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/1241 (*3):

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1241, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 105).”;"

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on edistettävä tämän asetuksen 3 artiklassa säädettyjen päämäärien saavuttamista ja niiden on oltava asetuksen (EU) 2019/1241 15 artiklan 4 kohdan mukaisia.”.

38 artikla

Asetuksen (EU) N:o 2019/1022 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) 2019/1022 13 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 18 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla seuraavat tekniset säilyttämistoimenpiteet, siltä osin kuin niihin ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/1241 (*4):

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1241, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 105).”;"

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on edistettävä tämä asetuksen 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista ja niiden on oltava asetuksen (EU) 2019/1241 15 artiklan 4 kohdan mukaisia.”.

39 artikla

Kumoamiset

Kumotaan asetukset (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

40 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä kesäkuuta 2019.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. CIAMBA


(1)  EUVL C 389, 21.10.2016, s. 67.

(2)  EUVL C 185, 9.6.2017, s. 82.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. kesäkuuta 2019.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(6)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(9)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(11)  Neuvoston asetus (EY) N:o 894/97, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1997, tietyistä kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä (EYVL L 132, 23.5.1997, s. 1).

(12)  Neuvoston asetus (EY) N:o 850/98, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1998, kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla (EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1).

(13)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2549/2000, annettu 17 päivänä marraskuuta 2000, teknisistä lisätoimenpiteistä turskakannan elvyttämiseksi Irlanninmerellä (ICES-alue VIIa) (EYVL L 292, 21.11.2000, s. 5).

(14)  Neuvoston asetus (EY) N:o 254/2002, annettu 12 päivänä helmikuuta 2002, vuonna 2002 sovellettavista toimenpiteistä Irlanninmeren (ICES-alue VIIa) turskakannan elvyttämiseksi (EYVL L 41, 13.2.2002, s. 1).

(15)  Neuvoston asetus (EY) N:o 812/2004, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2004, kalastuksen tahattomia valassaaliita koskevista toimenpiteistä sekä asetuksen (EY) N:o 88/98 muuttamisesta (EUVL L 150, 30.4.2004, s. 12).

(16)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2187/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005, kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 88/98 kumoamisesta (EUVL L 349, 31.12.2005, s. 1).

(17)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11).

(18)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1139, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 kumoamisesta (EUVL L 191, 15.7.2016, s. 1).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/973, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevan monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta, purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa Pohjanmerellä koskevien yksityiskohtien erittelemisestä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 676/2007 ja (EY) N:o 1342/2008 kumoamisesta (EUVL L 179, 16.7.2018, s. 1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/472, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, läntisillä vesialueilla ja niiden lähivesialueilla kalastettuja kantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, asetusten (EU) 2016/1139 ja (EU) 2018/973 muuttamisesta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007 ja (EY) N:o 1300/2008 kumoamisesta (EUVL L 83, 25.3.2019, s. 1).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1022, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 1).

(23)  ICES-alueet (International Council for the Exploration of the Sea eli Kansainvälinen merentutkimusneuvosto), sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 218/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 70).

(24)  CECAF-alueet (Keski-Atlantin itäosa tai FAO-pääkalastusalue 34), sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 216/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, muualla kuin Pohjois-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 1).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 44).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1236/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla alueella sovellettavasta valvontaa ja täytäntöönpanotoimia koskevasta suunnitelmasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2791/1999 kumoamisesta (EUVL L 348, 31.12.2010, s. 17).

(27)  Neuvoston asetus (EY) N:o 734/2008, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2008, aavan meren haavoittuvien meriekosysteemien suojelusta pohjakalastuksessa käytettävien pyydysten haittavaikutuksilta (EUVL L 201, 30.7.2008, s. 8).

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).


LIITE I

KIELLETYT LAJIT

10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lajit, joita ei saa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, varastoida, myydä, pitää esillä tai tarjota myyntiin:

a)

seuraavat saharauskun lajit kaikilla unionin vesillä:

i)

puukkosaharausku (Anoxypristis cuspidata);

ii)

pikkusaharausku (Pristis clavata);

iii)

saharausku (Pristis pectinata);

iv)

harmaasaharausku (Pristis pristis);

v)

kampasaharausku (Pristis zijsron);

b)

jättiläishai (Cetorhinus maximus) ja valkohai (Carcharodon carcharias) kaikilla vesillä;

c)

pehmovalohai (Etmopterus pusillus) ICES-alueella 2a ja suuralueella 4 sijaitsevilla unionin vesillä sekä ICES-suuralueilla 1, 5, 6, 7, 8, 12 ja 14 sijaitsevilla unionin vesillä;

d)

paholaisrausku (Manta alfredi) kaikilla unionin vesillä;

e)

jättiläispaholaisrausku (Manta birostris) kaikilla unionin vesillä;

f)

seuraavat rauskulajit kaikilla unionin vesillä:

i)

sarvirausku (Mobula mobular);

ii)

Guinean pikkupaholaisrausku (Mobula rochebrunei);

iii)

Japanin paholaisrausku (Mobula japanica);

iv)

silopaholaisrausku (Mobula thurstoni);

v)

pikkupaholaisrausku (Mobula eregoodootenkee);

vi)

kääpiöpaholaisrausku (Mobula munkiana);

vii)

tropiikinpaholaisrausku (Mobula tarapacana);

viii)

lyhyteväpaholaisrausku (Mobula kuhlii);

ix)

pikkupaholaisrausku (Mobula hypostoma);

g)

mustavatsarausku (Raja (Dipturus) nidarosiensis) ICES-alueilla 6a, 6b, 7a, 7b, 7c, 7e, 7f, 7g, 7h ja 7k sijaitsevilla unionin vesillä;

h)

pullonokkarausku (Raja alba) ICES-suuralueilla 6–10 sijaitsevilla unionin vesillä;

i)

kitararauskut (Rhinobatidae) ICES-suuralueilla 1–10 ja 12 sijaitsevilla unionin vesillä;

j)

merienkeli (Squatina squatina) kaikilla unionin vesillä;

k)

lohi (Salmo salar) ja meritaimen (Salmo trutta) kalastettaessa millä tahansa vedettävällä verkolla jäsenvaltioiden perusviivoista mitattuna 6 meripeninkulman ulkopuolella sijaitsevilla vesillä ICES-suuralueilla 1, 2 ja 4–10 (unionin vedet);

l)

järvisiika (Coregonus oxyrhynchus) ICES-alueella 4b (unionin vedet);

m)

adriansampi (Acipenser naccarii) ja sampi (Acipenser sturio) unionin vesillä;

n)

kuteva naaraslangusti (Palinurus spp.) ja kuteva naarashummeri (Homarus gammarus) Välimerellä, paitsi jos näitä lajeja käytetään palautus- tai siirtoistutuksiin;

o)

kivitaateli (Lithophaga lithophaga), Pinna nobilis -simpukka ja nävertäjäsimpukka (Pholas dactylus) unionin vesillä Välimerellä;

p)

merisiili (Centrostephanus longispinus).


LIITE II

KALASTUSKIELTOALUEET HERKKIEN LUONTOTYYPPIEN SUOJELEMISEKSI

Asetuksen 12 artiklan soveltamiseksi seuraavia kalastustoiminnan rajoituksia sovelletaan alueilla, jotka jäävät WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

A OSA

Luoteiset vedet

1.

On kiellettyä käyttää pohjatrooleja tai niiden kaltaisia vedettäviä verkkoja, ankkuroitavia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja ja ankkuroituja pitkiäsiimoja seuraavilla alueilla:

 

Belgica Mound Province:

51°29,4′ N, 11°51,6′ W

51°32,4′ N, 11°41,4′ W

51°15,6′ N, 11°33,0′ W

51°13,8′ N, 11°44,4′ W

51°29,4′ N, 11°51,6′ W

 

Hovland Mound Province:

52°16,2′ N, 13°12,6′ W

52°24,0′ N, 12°58,2′ W

52°16,8′ N, 12°54,0′ W

52°16,8′ N, 12°29,4′ W

52°04,2′ N, 12°29,4′ W

52°04,2′ N, 12°52,8′ W

52°09,0′ N, 12°56,4′ W

52°09,0′ N, 13°10,8′ W

52°16,2′ N, 13°12,6′ W

 

Porcupinematalikon luoteisosa, alue I:

53°30,6′ N, 14°32,4′ W

53°35,4′ N, 14°27,6′ W

53°40,8′ N, 14°15,6′ W

53°34,2′ N, 14°11,4′ W

53°31,8′ N, 14°14,4′ W

53°24,0′ N, 14°28,8′ W

53°30,6′ N, 14°32,4′ W

 

Porcupinematalikon luoteisosa, alue II:

53°43,2′ N, 14°10,8′ W

53°51,6′ N, 13°53,4′ W

53°45,6′ N, 13°49,8′ W

53°36,6′ N, 14°07,2′ W

53°43,2′ N, 14°10,8′ W

 

Porcupinematalikon lounaisosa:

51°54,6′ N, 15°07,2′ W

51°54,6′ N, 14°55,2′ W

51°42,0′ N, 14°55,2′ W

51°42,0′ N, 15°10,2′ W

51°49,2′ N, 15°06,0′ W

51°54,6′ N, 15°07,2′ W

2.

Kaikkia 1 kohdassa kuvatuilla alueilla kalastavia pelagisia aluksia koskevat seuraavat edellytykset:

niiden on oltava hyväksyttyjen alusten luettelossa, ja niillä on oltava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukainen kalastuslupa;

niiden on kuljetettava aluksella yksinomaan pelagisia pyydyksiä;

niiden on ilmoitettava Irlannin kalastuksenseurantakeskukselle, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EY) N:o 1224/2009 4 artiklan 15 alakohdassa, neljä tuntia etukäteen aikomuksestaan saapua haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelualueelle ja samalla ilmoitettava aluksella olevat kalojen määrät;

niillä on oltava toimintakykyinen ja täysin käytössä oleva turvallinen alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS), joka vastaa kaikilta osiltaan asiaa koskevia sääntöjä, kun ne ovat millä tahansa 1 kohdassa kuvatulla alueella;

niiden on annettava VMS-raportit tunnin välein;

niiden on ilmoitettava Irlannin kalastuksenseurantakeskukselle poistumisestaan alueelta ja samalla ilmoitettava aluksella olevat kalojen määrät; ja

niiden on kuljetettava trooleja, joiden perän silmäkoko on 16–79 mm.

3.

On kiellettyä käyttää mitä tahansa pohjatrooleja tai niiden kaltaisia vedettäviä verkkoja seuraavilla alueilla:

Darwin Mounds:

59°54′ N, 6°55′ W

59°47′ N, 6°47′ W

59°37′ N, 6°47′ W

59°37′ N, 7°39′ W

59°45′ N, 7°39′ W

59°54′ N, 7°25′ W

B OSA

Lounaiset vedet

1.   El Cachucho

1.1

On kiellettyä käyttää pohjatrooleja, ankkuroitavia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja ja ankkuroituja pitkiäsiimoja seuraavilla alueilla:

44°12′ N, 5°16′ W

44°12′ N, 4°26′ W

43°53′ N, 4°26′ W

43°53′ N, 5°16′ W

44°12′ N, 5°16′ W

1.2

Alukset, jotka harjoittivat suomuturskan (Phycis blennoides) kohdennettua kalastusta ankkuroiduilla pitkilläsiimoilla vuosina 2006, 2007 ja 2008, voivat jatkaa kalastamista alueella, joka sijaitsee leveyspiirin 44°00,00′ N eteläpuolella, edellyttäen että niillä on asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisesti myönnetty kalastuslupa.

1.3

Kaikilla tällaisen kalastusluvan saaneilla aluksilla on niiden suurimmasta pituudesta riippumatta 1.1 kohdassa kuvatulla alueella kalastaessaan oltava käytössään toimintakykyinen ja täysin käytössä oleva turvallinen VMS-järjestelmä, joka vastaa asiaa koskevia sääntöjä.

2.   Madeira ja Kanariansaaret

On kiellettyä käyttää ankkuroitavia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja yli 200 metrin syvyydessä tai pohjatrooleja tai niiden kaltaisia vedettäviä pyydyksiä seuraavilla alueilla:

27°00′ N, 19°00′ W

26°00′ N, 15°00′ W

29°00′ N, 13°00′ W

36°00′ N, 13°00′ W

36°00′ N, 19°00′ W

3.   Azorit

On kiellettyä käyttää ankkuroitavia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja yli 200 metrin syvyydessä tai pohjatrooleja tai niiden kaltaisia vedettäviä pyydyksiä seuraavilla alueilla:

36°00′ N, 23°00′ W

39°00′ N, 23°00′ W

42°00′ N, 26°00′ W

42°00′ N, 31°00′ W

39°00′ N, 34°00′ W

36°00′ N, 34°00′ W


LIITE III

LUETTELO LAJEISTA, JOIDEN PYYNTI AJOVERKOILLA ON KIELLETTY

Valkotonnikala: Thunnus alalunga

Tonnikala: Thunnus thynnus

Isosilmätonnikala: Thunnus obesus

Boniitti: Katsuwonus pelamis

Sarda: Sarda sarda

Keltaevätonnikala: Thunnus albacares

Mustaevätonnikala: Thunnus atlanticus

Tunniina: Euthynnus spp.

Sinievätonnikala: Thunnus maccoyii

Fregattimakrilli: Auxis spp.

Merilahnat: Brama rayi

Marliinit: Tetrapturus spp.; Makaira spp.

Purjekalat: Istiophorus spp.

Miekkakalat: Xiphias gladius

Makrillihauet: Scomberesox spp.; Cololabis spp.

Dolfiinit: Coryphaena spp.

Hait: Hexanchus griseus; Cetorhinus maximus, Alopiidae; Carcharhinidae, Sphyrnidae, Isuridae, Lamnidae

Pääjalkaiset: kaikki lajit


LIITE IV

MEREN ELIÖIDEN KOON MITTAAMINEN

1.

Kalojen koko on mitattava kuvassa 1 esitetyllä tavalla leuan kärjestä pyrstöevän kärkeen.

2.

Keisarihummerin (Nephrops norvegicus) koko mitataan kuvassa 2 esitetyllä tavalla joko:

selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa selkäkilven uloimman selänpuoleisen reunan keskipisteeseen, tai

kokonaispituutena otsapiikin kärjestä peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita.

Irrotettujen keisarihummerin pyrstöjen osalta: pyrstön ensimmäisen jaokkeen etureunasta peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita. Pyrstön on oltava mitattaessa suorana, sitä ei saa venyttää ja se on mitattava selkäpuolelta.

3.

Hummerin (Homarus gammarus) koko Pohjanmeren alueella lukuun ottamatta Skagerrakia tai Kattegatia mitataan kuvassa 3 esitetyllä tavalla selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa selkäkilven uloimpaan reunaan.

4.

Skagerrakista tai Kattegatista pyydetyn hummerin (Homarus gammarus) koko mitataan kuvassa 3 esitetyllä tavalla joko:

selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa selkäkilven uloimman selänpuoleisen reunan keskipisteeseen, tai

kokonaispituutena otsapiikin kärjestä peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita.

5.

Langustin (Palinurus spp.) koko mitataan kuvassa 4 esitetyllä tavalla selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti otsapiikin kärjestä selkäkilven uloimman selänpuoleisen reunan keskikohtaan.

6.

Simpukoiden koko mitataan kuvassa 5 esitetyllä tavalla kuoren pisimmästä osasta.

7.

Hämähäkkiravun (Maja squinado) koko mitataan kuvassa 6 esitetyllä tavalla selkäkilven pituutena keskiviivaa pitkin otsapiikkien välisestä selkäkilven reunasta selkäkilven takaosan reunaan.

8.

Isotaskuravun (Cancer pagurus) koko mitataan kuvassa 7 esitetyllä tavalla selkäkilven suurimpana leveytenä kohtisuoraan selkäkilven pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden.

9.

Kuningaskotilon (Buccinum spp.) koko mitataan kuvassa 8 esitetyllä tavalla kuoren pituutena.

10.

Miekkakalan (Xiphias gladius) koko mitataan kuvassa 9 esitetyllä tavalla alaleuan kärjestä pyrstön loveen.

Kuva 1 Kalalajit

Image 1

Kuva 2 Keisarihummeri

(Nephrops norvegicus)

Image 2

Kuva 3 Hummeri

(Homarus gammarus)

Image 3

Kuva 4 Langustit

(Palinurus spp.)

Image 4

Kuva 5 Simpukat

Image 5

Kuva 6 Hämähäkkiravut

(Maja squinado)

Image 6

Kuva 7 Isotaskurapu

(Cancer pagurus)

Image 7

Kuva 8 Kuningaskotilo

(Buccinum spp.)

Image 8

Kuva 9 Miekkakala

(Xiphias gladius)

Image 9

LIITE V

POHJANMERI (1)

A OSA

Säilyttämisen vähimmäisviitekoot

Laji

Pohjanmeri

Turska (Gadus morhua)

35 cm

Kolja (Melanogrammus aeglefinus)

30 cm

Seiti (Pollachius virens)

35 cm

Lyyraturska (Pollachius pollachius)

30 cm

Kummeliturska (Merluccius merluccius)

27 cm

Lasikampelat (Lepidorhombus spp.)

20 cm

Merianturat (Solea spp.)

24 cm

Punakampela (Pleuronectes platessa)

27 cm

Valkoturska (Merlangius merlangus)

27 cm

Molva (Molva molva)

63 cm

Tylppäpyrstömolva (Molva dypterygia)

70 cm

Keisarihummeri (Nephrops norvegicus)

Kokonaispituus 85 mm Selkäkilven pituus 25 mm Keisarihummerin pyrstöt 46 mm

Makrillit (Scomber spp.)

30 cm (5)

Silli (Clupea harengus)

20 cm (5)

Piikkimakrillit (Trachurus spp.)

15 cm (5)

Sardelli (Engraulis encrasicolus)

12 cm tai 90 yksilöä / kg (5)

Meribassi (Dicentrarchus labrax)

42 cm

Sardiini (Sardina pilchardus)

11 cm (5)

Hummeri (Homarus gammarus)

87 mm (selkäkilven pituus)

Hämähäkkirapu (Maja squinado)

120 mm

Kuningatarkampasimpukat (Chlamys spp.)

40 mm

Mattosimpukka (Ruditapes decussatus)

40 mm

Pikkumattosimpukka (Venerupis pullastra)

38 mm

Japaninmattosimpukka (Venerupis philippinarum)

35 mm

Venussimpukka (Venus verrucosa)

40 mm

Fasolaarisimpukka (Callista chione)

6 cm

Veitsisimpukat (Ensis spp.)

10 cm

Vinohammassimpukka (Spisula solida)

25 mm

Liemisimpukat (Donax spp.)

25 mm

Veitsisimpukka (Pharus legumen)

65 mm

Kuningaskotilo (Buccinum undatum)

45 mm

Meritursas (Octopus vulgaris)

750 g

Langustit (Palinurus spp.)

95 mm (selkäkilven pituus)

Syvänmerenkatkarapu (Parapenaeus longirostris)

22 mm (selkäkilven pituus)

Isotaskurapu (Cancer pagurus)

140 mm (2)  (3)  (4)

Isokampasimpukka (Pecten maximus)

100 mm

Turska (Gadus morhua)

30 cm

Kolja (Melanogrammus aeglefinus)

27 cm

Seiti (Pollachius virens)

30 cm

Lyyraturska (Pollachius pollachius)

Kummeliturska (Merluccius merluccius)

30 cm

Lasikampelat (Lepidorhombus spp.)

25 cm

Merianturat (Solea spp.)

24 cm

Punakampela (Pleuronectes platessa)

27 cm

Valkoturska (Merlangius merlangus)

23 cm

Molva (Molva molva)

Tylppäpyrstömolva (Molva dypterygia)

Keisarihummeri (Nephrops norvegicus)

Kokonaispituus 105 mm

Keisarihummerin pyrstöt 59 mm

Selkäkilven pituus 32 mm

Makrillit (Scomber spp.)

20 cm (5)

Silli (Clupea harengus)

18 cm (5)

Piikkimakrillit (Trachurus spp.)

15 cm (5)

Hummeri (Homarus gammarus)

Kokonaispituus 220 mm

Selkäkilven pituus 78 mm

B OSA

Silmäkoot

1.   Vedettävien pyydysten perussilmäkoot

1.1

Alusten on käytettävä vähintään 120 mm:n silmäkokoa tai vähintään 90 mm:n silmäkokoa Skagerrakissa ja Kattegatissa (6), sanotun kuitenkaan rajoittamatta purkamisvelvoitetta.

1.2

Purkamisvelvoitetta rajoittamatta ja sen estämättä, mitä 1.1 kohdassa säädetään, alukset voivat käyttää seuraavassa lueteltuja pienempiä silmäkokoja Pohjanmerellä ja Skagerrakissa ja Kattegatissa edellyttäen, että

i)

sovellettavassa taulukossa määriteltyjä edellytyksiä noudatetaan ja turskan, koljan ja seitin sivusaaliit ovat enintään 20 prosenttia kokonaissaaliista, joka ilmoitetaan kunkin kalastusmatkan jälkeen purettujen meren elollisten luonnonvarojen elopainona; tai

ii)

käytössä on muita valikoivuutta koskevia muutoksia, jotka STECF on arvioinut yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä ja jotka komissio on hyväksynyt. Näiden valikoituvuutta koskevien muutosten on tuotettava samat tai paremmat valikoivuusominaisuudet turskalle, koljalle ja seitille kuin 120 mm:n silmäkoko tuottaa.

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 100 mm (7)

Pohjanmeri leveyspiirin 57° 30′N eteläpuolella

Punakampelan ja merianturan kohdennettu kalastus ovitrooleilla, puomitrooleilla ja nuotilla. On asennettava vähintään 90 mm:n neliösilmäinen valikointiristikko.

Vähintään 80 mm (7)

ICES-alueet 4b ja 4c

Merianturan kohdennettu kalastus puomitroolilla. Verkon etuosan yläosaan on asennettava valikointiristikko, jonka silmäkoko on vähintään 180 mm.

Valkoturskan, makrillin ja lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia, kohdennettu kalastus pohjatrooleilla. On asennettava vähintään 80 mm:n neliösilmäinen valikointiristikko.

Vähintään 80 mm

Pohjanmeri

Keisarihummerin (Nephrops norvegicus) kohdennettu kalastus. On asennettava vähintään 120 mm:n neliösilmäinen valikointiristikko tai lajitteluristikko, jonka tankojen väli on enintään 35 mm, tai vastaava valikoiva laite.

Lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia ja joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus. On asennettava vähintään 80 mm:n neliösilmäinen valikointiristikko.

Rauskujen kohdennettu kalastus.

Vähintään 80 mm

ICES-alue 4c

Merianturan kohdennettu kalastus ovitrooleilla. On asennettava vähintään 80 mm:n neliösilmäinen valikointiristikko.

Vähintään 70 mm (neliösilmä) tai 90 mm (vinoneliösilmä)

Skagerrak ja Kattegat

Keisarihummerin (Nephrops norvegicus) kohdennettu kalastus. On asennettava lajitteluristikko, jonka tankojen väli on enintään 35 mm, tai vastaava valikoiva laite.

Vähintään 40 mm

Koko alue

Kalmarien kohdennettu kalastus (Loliginidae, Ommastrephidae).

Vähintään 35 mm

Skagerrak ja Kattegat

Pohjankatkaravun (Pandalus borealis) kohdennettu kalastus. On asennettava lajitteluristikko, jonka tankojen väli on enintään 19 mm, tai vastaava valikoiva laite.

Vähintään 32 mm

Koko alue Skagerrakia ja Kattegatia lukuun ottamatta

Pohjankatkaravun (Pandalus borealis) kohdennettu kalastus. On asennettava lajitteluristikko, jonka tankojen väli on enintään 19 mm, tai vastaava valikoiva laite.

Vähintään 16 mm

Koko alue

Pienten pelagisten lajien, joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus.

Harmaaturskan kohdennettu kalastus. Harmaaturskan kalastuksessa on asennettava lajitteluristikko, jonka tankojen väli on enintään 35 mm.

Hietakatkarapujen ja Pandalus montagui -katkarapujen kohdennettu kalastus. On asennettava erotteleva trooli tai lajitteluristikko kansallisten tai alueellisten sääntöjen mukaisesti.

Pienempi kuin 16 mm

Koko alue

Tuulenkalan kohdennettu kalastus.

2.   Seisovien verkkojen ja ajoverkkojen perussilmäkoot

2.1

Alusten on käytettävä vähintään 120 mm:n silmäkokoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta purkamisvelvoitetta.

2.2

Purkamisvelvoitetta rajoittamatta ja sen estämättä, mitä 2.1 kohdassa säädetään, alukset voivat käyttää seuraavassa lueteltuja pienempiä silmäkokoja Pohjanmerellä ja Skagerrakissa ja Kattegatissa, edellyttäen että sovellettavassa taulukossa määriteltyjä edellytyksiä noudatetaan ja turskan, koljan ja seitin sivusaaliit ovat enintään 20 prosenttia kokonaissaaliista, joka ilmoitetaan kunkin kalastusmatkan jälkeen purettujen meren elollisten luonnonvarojen elopainona.

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 100 mm

Koko alue

Koljan, valkoturskan, hietakampelan ja meribassin kohdennettu kalastus

Vähintään 90 mm

Koko alue

Kampelakalojen tai lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia tai joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus

Vähintään 50 mm

Koko alue

Pienten pelagisten lajien, joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus

C OSA

Kielto- tai rajoitusalueet

1.   Kalastuskieltoalue tuulenkalan suojelemiseksi ICES-alueilla 4a ja 4b

1.1

Kielletään tuulenkalan kalastus kaikilla vedettävillä pyydyksillä, joiden perän silmäkoko on pienempi kuin 32 mm, maantieteellisellä alueella, jota rajaavat Englannin ja Skotlannin itärannikko ja joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

Englannin itärannikko leveyspiirin 55°30′ N kohdalla

55° 30′ N, 01° 00′ W

58° 00′ N, 01° 00′ W

58° 00′ N, 02° 00′ W

Skotlannin itärannikko pituuspiirin 02°00′ W kohdalla.

1.2

Kalastustoiminta tieteellisissä tutkimustarkoituksissa on sallittua alueella esiintyvän tuulenkalakannan sekä kiellon vaikutusten seuraamiseksi.

2.   Kalastuskieltoalue nuorten punakampeloiden suojelemiseksi ICES-suuralueella 4.

2.1

Alukset, joiden suurin pituus on yli 8 metriä, eivät saa käyttää pohjatrooleja, puomitrooleja, ankkuroituja kierrenuottia tai niiden kaltaisia vedettäviä pyydyksiä maantieteellisillä alueilla, jotka jäävät seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

a)

alue, joka ulottuu 12 meripeninkulman päähän Ranskan rannikosta leveyspiirin 51°00′ N pohjoispuolella sekä Belgian ja Alankomaiden rannikosta leveyspiirin 53°00′ N eteläpuolella peruslinjoista mitattuna;

b)

seuraavat koordinaatit yhdistävän linjan rajoittama alue:

Tanskan länsirannikko leveyspiirin 57°00′ N kohdalla

57°00′ N, 7°15′ E

55°00′ N, 7°15′ E

55°00′ N, 7°00′ E

54°30′N, 7°00′ E

54°30′ N, 7°30′ E

54°00′ N, 7°30′ E

54°00′ N, 6°00′ E

53°50′ N, 6°00′ E

53°50′ N, 5°00′ E

53°30′ N, 5°00′ E

53°30′ N, 4°15′ E

53°00′ N, 4°15′ E

Alankomaiden rannikko leveyspiirin 53°00′ N kohdalla

alue, joka ulottuu 12 meripeninkulman päähän Tanskan länsirannikosta leveyspiiristä 57°00′ N pohjoiseen aina Hirtshalsin majakalle asti peruslinjoista mitattuna.

2.2

Seuraavat alukset saavat kalastaa 2.1 kohdassa tarkoitetulla alueella:

a)

alukset, joiden koneteho ei ole yli 221 kW ja jotka pyytävät pohjatrooleilla tai ankkuroiduilla kierrenuotilla,

b)

pareittain pyytävät alukset, joiden yhteinen koneteho ei ole millään hetkellä yli 221 kW ja jotka pyytävät pohjapyyntiin tarkoitetuilla paritrooleilla,

c)

alukset, joiden koneteho on yli 221 kW, saavat pyytää pohjatrooleilla tai ankkuroiduilla kierrenuotilla, ja pareittain pyytävät alukset, joiden yhteinen koneteho on yli 221 kW, saavat pyytää pohjapyyntiin tarkoitetuilla paritrooleilla edellyttäen, että tällaiset alukset eivät harjoita punakampelan ja merianturan kohdennettua kalastusta ja että ne noudattavat tässä liitteessä olevassa B osassa esitettyjä asianomaisia silmäkokoja koskevia sääntöjä.

2.3

Kun 2.2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut alukset käyttävät puomitrooleja, puomien pituus tai yhteisten puomitroolien yhteenlaskettu pituus mitattuna puomien pituuksien summana on enintään 9 metriä, tai sitä ei voida pidentää yli 9 metrin pituiseksi, paitsi jos ne käyttävät pyydystä, jonka silmäkoko on 16–31 mm. Ensisijaisesti hietakatkaravun (Crangon crangon) pyyntiä harjoittavat alukset saavat kuitenkin käyttää puomitrooleja, joiden puomien yhteenlaskettu pituus on yli 9 metriä, jos ne käyttävät pyydystä, jonka silmäkoko on 80–99 mm, sillä edellytyksellä, että kyseisille aluksille on myönnetty ylimääräinen kalastuslupa tähän tarkoitukseen.

2.4

Alusten, joilla on lupa kalastaa 2.1 kohdassa tarkoitetulla alueella, on oltava kunkin jäsenvaltion komissiolle toimittamassa luettelossa. Luettelossa olevien, 2.2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen alusten kokonaiskoneteho ei saa ylittää jäsenvaltioille 1 päivänä tammikuuta 1998 kuulunutta kokonaiskonetehoa. Sallituilla aluksilla on oltava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisesti myönnetty kalastuslupa.

3.   Puomitroolien käyttöä 12 meripeninkulman etäisyydellä Yhdistyneen kuningaskunnan rannikosta koskevat rajoitukset

3.1

On kiellettyä käyttää aluksella puomitrooleja 12 meripeninkulman alueiden sisäpuolella Yhdistyneen kuningaskunnan rannikolta aluevesiä rajoittavista perusviivoista mitattuna.

3.2

Poiketen siitä, mitä 3.1 kohdassa säädetään, kalastus puomitrooleilla määritetyllä alueella on sallittua edellyttäen, että

alusten koneteho ei ole yli 221 kW eikä alusten suurin pituus yli 24 metriä; ja

puomin pituus tai puomin kokonaispituus, mitattuna puomien summana, on enintään 9 metriä, tai sitä ei voida pidentää yli 9 metrin pituiseksi, paitsi jos harjoitetaan hietakatkaravun (Crangon crangon) kohdennettua kalastusta alle 31 mm:n vähimmäissilmäkoolla.

4.   Kilohailin pyyntiä sillin suojelemiseksi ICES-alueella 4b koskevat rajoitukset

Kalastaminen kaikilla vedettävillä pyydyksillä, joiden perän silmäkoko on pienempi kuin 32 mm, ja kaikilla seisovilla verkoilla, joiden perän silmäkoko on pienempi kuin 30 mm, on kiellettyä maantieteellisillä alueilla, jotka jäävät seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle, seuraavilla ajanjaksoilla:

tammikuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään ja lokakuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään ICES-tilastoruudussa 39E8. Tässä asetuksessa tarkoitetaan ICES-tilastoruudulla aluetta, joka rajoittuu linjaan, joka kulkee Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikolta suoraan itään leveyspiiriä 55°00′ N pisteeseen 1°00′ W, siitä suoraan pohjoiseen pisteeseen 55°30′ N ja siitä suoraan länteen Yhdistyneen kuningaskunnan rannikolle;

tammikuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään ja lokakuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään Moray Firthin sisäisillä, pituuspiirin 3°30′ W länsipuolella sijaitsevilla vesillä ja Firth of Forthin sisäisillä, pituuspiirin 3°00′ W länsipuolella sijaitsevilla vesillä;

heinäkuun 1 päivästä lokakuun 31 päivään seuraavien koordinaattien rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

Tanskan länsirannikko leveyspiirin 55°30′ N kohdalla

leveyspiiri 55°30′ N, pituuspiiri 7°00′ E

leveyspiiri 57°00′ N, pituuspiiri 7°00′ E

Tanskan länsirannikko leveyspiirin 57°00′ N kohdalla.

5.   Erityiset säännökset, jotka koskevat Skagerrakia ja Kattegatia ICES-alueella 3a

5.1

Puomitroolin käyttö Kattegatissa on kiellettyä.

5.2

Unionin alusten on kiellettyä kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, varastoida, myydä sekä pitää esillä tai tarjota myyntiin lohta ja meritaimenta.

5.3

On kiellettyä käyttää vedettäviä pyydyksiä, joiden perän silmäkoko on pienempi kuin 32 mm, 1 päivästä heinäkuuta 15 päivään syyskuuta Skagerrakissa ja Kattegatissa perusviivoista kolmen meripeninkulman päähän ulottuvilla vesillä, jollei harjoiteta pohjankatkaravun (Pandalus borealis) kohdennettua kalastusta. Syöttinä käytettäväksi tarkoitettujen kivinilkan (Zoarces viviparus), tokkojen (Gobiidae) tai simpun (Cottus spp.) kohdennetussa kalastuksessa voidaan käyttää silmäkooltaan mitä tahansa verkkoja.

6.   Seisovien verkkojen käyttö ICES-alueilla 3a ja 4a

6.1

Tämän asetuksen 9 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä tässä liitteessä olevan B osan 2 kohdassa säädetään, seuraavia pyydyksiä on sallittua käyttää vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä:

kummeliturskan kohdennetussa kalastuksessa käytetyt ankkuroitavat verkot, joiden silmäkoko on vähintään 100 mm ja jotka ovat enintään 100 silmän korkuisia, jos kaikkien käytettyjen verkkojen kokonaispituus ei ole yli 25 km alusta kohti ja vedessäpitoaika on enintään 24 tuntia;

merikrotin kohdennetussa kalastuksessa käytetyt pussiverkot, joiden silmäkoko on vähintään 250 mm ja jotka ovat enintään 15 silmän korkuisia, jos kaikkien käytettyjen verkkojen kokonaispituus ei ole yli 100 km ja vedessäoloaika on enintään 72 tuntia.

6.2

Kielletään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2336 (8) liitteessä I lueteltujen syvänmeren haiden kohdennettu kalastus vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä. Tahattomasti saaliiksi saadut syvänmeren hait, joiden kalastus on tässä asetuksessa ja muussa unionin lainsäädännössä luokiteltu kielletyksi, on kirjattava ja siinä määrin kuin se on mahdollista, vapautettava heti vahingoittumattomina. Ne syvänmeren hait, joihin sovelletaan saalisrajoituksia, pidetään aluksella. Tällaiset saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin. Jos kyseisen jäsenvaltion käytettävissä ei ole lainkaan tai riittävästi kiintiötä, komissio voi turvautua asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 5 kohtaan. Jos jäsenvaltion alusten tahattomasti saaliiksi saamien syvänmeren haiden saaliit ylittävät 10 tonnia, kyseiset alukset eivät enää saa hyödyntää 6.1 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia.

D OSA

Sähköpulssitroolien käyttö ICES-alueilla 4b ja 4c

1.

Kalastaminen sähköpulssitrooleilla kielletään kaikilla unionin vesillä 1 päivästä heinäkuuta 2021 alkaen.

2.

Kalastaminen sähköpulssitrooleilla sallitaan vielä 30 päivänä kesäkuuta 2021 päättyvän siirtymäkauden ajan ICES-alueilla 4b ja 4c tässä osassa asetetuin edellytyksin sekä tämän asetuksen 24 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti määritellyin edellytyksin, jotka koskevat käytetyn pulssin ominaispiirteitä ja valvonta- ja seurantatoimenpiteitä, seuraavat WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen mitatut koordinaatit yhdistävän loksodromin eteläpuolella:

Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikolla oleva piste leveyspiirin 55° N kohdalla

itään pisteeseen leveyspiirin 55° N ja pituuspiirin 5° E kohdalla

pohjoiseen pisteeseen leveyspiirin 56° N kohdalla

itään pisteeseen Tanskan länsirannikolla leveyspiirin 56° N kohdalla.

Tällöin sovelletaan seuraavia ehtoja:

a)

enintään 5 prosenttia jäsenvaltion puomitroolarilaivastosta käyttää sähköpulssitroolia;

b)

kunkin puomitroolin kilowatteina ilmaistu sähköteho on enintään yhtä suuri kuin puomin pituus metreinä kerrottuna 1,25:llä;

c)

elektrodien välinen tehollinen jännite on enintään 15 V;

d)

alus on varustettu automaattisella atk-järjestelmällä, joka kirjaa puomia kohden käytetyn enimmäistehon ja elektrodien välisen tehollisjännitteen vähintään viimeisten sadan troolin vedon osalta. Ainoastaan valtuutetulla henkilöstöllä on mahdollisuus muuttaa tämän automaattisen atk-järjestelmän tietoja;

e)

yhden tai useamman pelotusketjun käyttö pohjaketjun edessä on kiellettyä.

3.

Aluksille ei tänä aikana myönnetä uusia lupia.

4.

Jäsenvaltiot voivat 30 päivään kesäkuuta 2021 saakka niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä enintään 12 meripeninkulman sisällä niiden perusviivoista toteuttaa syrjimättömiä toimenpiteitä, joilla sähköpulssitroolien käyttöä rajoitetaan tai se kielletään. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille tämän kohdan nojalla käyttöön otetuista toimenpiteistä.

5.

Sähköpulssitroolia käyttävän aluksen päällikön on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1004 (9) 12 artiklan mukaisesti otettava alukselle rannikkojäsenvaltion tarkkailija kalastustoimien ajaksi, jos rannikkojäsenvaltio pyytää sitä lippujäsenvaltiolta.

(1)  Tämän liitteen soveltamiseksi:

Kattegat rajoittuu pohjoisessa Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ulottuvaan ja siitä lähimpään Ruotsin rannikon kohtaan jatkuvaan linjaan, ja etelässä linjaan Hasenøre Hovedista Gniben Oddeen, Korshagesta Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin;

Skagerrak rajoittuu lännessä linjaan Hanstholmin majakasta Lindesnesin majakkaan, ja etelässä Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ulottuvaan ja sen jälkeen lähimpään Ruotsin rannikon kohtaan jatkuvaan linjaan;

Pohjanmeri sisältää ICES-suuralueen 4 ja ICES-alueen 2a pohjoisen leveysasteen 64° N eteläpuolella sijaitsevan tämän viereisen osan sekä ICES-alueen 3a osan, joka ei kuulu Skagerrakiin, sellaisena kuin se on määriteltynä toisessa luetelmakohdassa.

(2)  Unionin vesillä ICES-alueella 4a. ICES-alueilla 4b ja 4c sovellettava säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 130 mm.

(3)  ICES-alueisiin 4b ja 4c kuuluvalla alueella, jonka rajoina ovat Englannin rannikolla piste 53°28′22″ N, 0°09′24″ E, suora linja, joka yhdistää edellä mainitun pisteen pisteeseen 53°28′22″ N, 0°22′24″ E, Yhdistyneen kuningaskunnan kuuden meripeninkulman vyöhykkeen raja sekä suora linja, joka yhdistää pisteen 51°54′06″ N, 1°30′30″ E ja Englannin rannikolla olevan pisteen 51°55′48″ N, 1°17′00″ E, sovellettava säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 115 mm.

(4)  Erilaisilla merroilla pyydettyjen isotaskurapujen saaliista saa irrallisia saksia olla enintään 1 prosentti isotaskuravun kokonaissaaliin painosta. Millä tahansa muulla pyydyksellä pyydetyn isotaskuravun puretusta saaliista enintään 75 kg saa olla irrallisia saksia.

(5)  Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa säädetään, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa ei sovelleta sardiiniin, sardelliin, silliin, piikkimakrilliin ja makrilliin, jos niitä kutakin on enintään 10 prosenttia aluksella pidettyjen saaliiden kokonaiselopainosta.

Säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien tai makrillien prosenttiosuus lasketaan osuutena kaikkien aluksella lajittelun jälkeen olevien tai aluksesta purettavien meren eliöiden elopainosta.

Prosenttiosuus voidaan laskea yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella. Mainittua 10 prosentin rajaa ei saa ylittää jälleenlaivauksen, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana.

(6)  Skagerrakin ja Kattegatin osa-alueilla on asennettava silmäkooltaan vähintään 270 mm:n vinoneliösilmäinen ylähavas tai silmäkooltaan vähintään 140 mm:n neliösilmäinen ylähavas. Kattegatin osa-alueella voidaan asentaa silmäkooltaan vähintään 120 mm:n neliösilmäinen valikointiristikko (trooleihin lokakuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään ja nuottiin elokuun 1 päivästä lokakuun 31 päivään).

(7)  On kiellettyä käyttää aluksella puomitroolia, jonka silmäkoko on 32–99 mm, seuraavat pisteet yhdistävän linjan pohjoispuolella: linja alkaa Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikolta pisteestä 55° pohjoista leveyttä, siitä itään pisteeseen 55° pohjoista leveyttä, 5° itäistä pituutta, sieltä pohjoiseen pisteeseen 56° pohjoista leveyttä ja siitä itään Tanskan länsirannikolla olevaan pisteeseen 56° pohjoista leveyttä. On kiellettyä käyttää puomitroolia, jonka silmäkoko on 32–119 mm, ICES-alueella 2a ja ICES-suuralueella 4 linjan 56° 00′ pohjoista leveyttä pohjoispuolella.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2336, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, Koillis-Atlantin syvänmeren kantojen kalastusta koskevista erityisedellytyksistä, Koillis-Atlantin kansainvälisillä vesillä harjoitettavaa kalastusta koskevista säännöksistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2347/2002 kumoamisesta (EUVL L 354, 23.12.2016, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1004, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta (EUVL L 157, 20.6.2017, s. 1).


LIITE VI

LUOTEISET VEDET

A OSA

Säilyttämisen vähimmäisviitekoot

Laji

Koko alue

Turska (Gadus morhua)

35 cm

Kolja (Melanogrammus aeglefinus)

30 cm

Seiti (Pollachius virens)

35 cm

Lyyraturska (Pollachius pollachius)

30 cm

Kummeliturska (Merluccius merluccius)

27 cm

Lasikampelat (Lepidorhombus spp.)

20 cm

Merianturat (Solea spp.)

24 cm

Punakampela (Pleuronectes platessa)

27 cm

Valkoturska (Merlangius merlangus)

27 cm

Molva (Molva molva)

63 cm

Tylppäpyrstömolva (Molva dypterygia)

70 cm

Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) Keisarihummerin pyrstöt

Kokonaispituus 85 mm Selkäkilven pituus 25 mm (1) 46 mm (2)

Makrillit (Scomber spp.)

20 cm (6)

Silli (Clupea harengus)

20 cm (6)

Piikkimakrillit (Trachurus spp.)

15 cm (6)

Sardelli (Engraulis encrasicolus)

12 cm tai 90 yksilöä kiloa kohti (6)

Meribassi (Dicentrarchus labrax)

42 cm

Sardiini (Sardina pilchardus)

11 cm (6)

Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo)

33 cm

Hummeri (Homarus gammarus)

87 mm

Hämähäkkirapu (Maja squinado)

120 mm

Kuningatarkampasimpukat (Chlamys spp.)

40 mm

Mattosimpukka (Ruditapes decussatus)

40 mm

Pikkumattosimpukka (Venerupis pullastra)

38 mm

Japaninmattosimpukka (Venerupis philippinarum)

35 mm

Venussimpukka (Venus verrucosa)

40 mm

Fasolaarisimpukka (Callista chione)

6 cm

Veitsisimpukat (Ensis spp.)

10 cm

Vinohammassimpukka (Spisula solida)

25 mm

Liemisimpukat (Donax spp.)

25 mm

Veitsisimpukka (Pharus legumen)

65 mm

Kuningaskotilo (Buccinum undatum)

45 mm

Meritursas (Octopus vulgaris)

750 g

Langustit (Palinurus spp.)

95 mm

Syvänmerenkatkarapu (Parapenaeus longirostris)

22 mm (selkäkilven pituus)

Isotaskurapu (Cancer pagurus)

140 mm (3)  (4)

Isokampasimpukka (Pecten maximus)

100 mm (5)

Säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien tai makrillien prosenttiosuus lasketaan osuutena kaikkien aluksella lajittelun jälkeen olevien tai aluksesta purettavien meren eliöiden elopainosta.

Prosenttiosuus voidaan laskea yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella. Mainittua 10 prosentin rajaa ei saa ylittää jälleenlaivauksen, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana.

B OSA

Silmäkoot

1.   Vedettävien pyydysten perussilmäkoot

1.1

Alusten on käytettävä vähintään 120 mm:n silmäkokoa (7) tai ICES-suuralueella 7b–7k vähintään 100 mm: n silmäkokoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta purkamisvelvoitetta.

1.2

Purkamisvelvoitetta rajoittamatta ja sen estämättä, mitä 1.1 kohdassa säädetään, alukset voivat käyttää seuraavassa lueteltuja pienempiä silmäkokoja luoteisilla vesillä edellyttäen, että

i)

sovellettavassa taulukossa määriteltyjä edellytyksiä noudatetaan ja turskan, koljan ja seitin sivusaaliit ovat enintään 20 prosenttia kokonaissaaliista, joka ilmoitetaan kunkin kalastusmatkan jälkeen purettujen meren elollisten luonnonvarojen elopainona; tai

ii)

käytössä on muita valikoivuutta koskevia muutoksia, jotka STECF on arvioinut yhden tai usean jäsenvaltion pyynnöstä ja jotka komissio on hyväksynyt. Näiden valikoituvuutta koskevien muutosten on tuotettava samat tai paremmat valikoivuusominaisuudet turskalle, koljalle ja seitille kuin 120 mm:n silmäkoko tai ICES-suuralueella 7b–7k 100 mm:n silmäkoko tuottavat.

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 80 mm (8)

ICES-suuralue 7

Kummeliturskan, lasikampelan ja merikrotin tai valkoturskan, makrillin ja lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia ja joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus pohjatrooleilla. On asennettava vähintään 120 mm:n neliösilmäinen valikointiristikko (11)  (14).

Merianturan ja lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia, kohdennettu kalastus ovitrooleilla. On asennettava vähintään 80 mm:n neliösilmäinen valikointiristikko (11).

Vähintään 80 mm

Koko alue

Keisarihummerin (Nephrops Norvegicus) (10) kohdennettu kalastus. On asennettava vähintään 120 mm:n neliösilmäinen valikointiristikko tai lajitteluristikko, jonka tankojen väli on enintään 35 mm, tai vastaava valikoiva laite.

Vähintään 80 mm

ICES-alueet 7a, 7b, 7d, 7e, 7f, 7 g, 7h ja 7j

Merianturan kohdennettu kalastus puomitroolilla. Verkon etuosan yläosaan on asennettava ristikko, jonka silmäkoko on vähintään 180 mm (13).

Vähintään 80 mm

ICES-alueet 7d ja 7e

Valkoturskan, makrillin ja lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia ja joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus pohjatrooleilla.

Vähintään 40 mm

Koko alue

Kalmarien kohdennettu kalastus (Loliginidae, Ommastrephidae)

Vähintään 16 mm

Koko alue

Pienten pelagisten lajien, joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus.

Hietakatkarapujen ja Pandalus montagui -katkarapujen kohdennettu kalastus. On asennettava erotteleva trooli tai lajitteluristikko kansallisten sääntöjen mukaisesti.

Pienempi kuin 16 mm

Koko alue

Tuulenkalan kohdennettu kalastus

2.   Seisovien verkkojen ja ajoverkkojen perussilmäkoot

2.1

Alusten on käytettävä vähintään 120 mm:n silmäkokoa (15), sanotun kuitenkaan rajoittamatta purkamisvelvoitetta.

2.2

Purkamisvelvoitetta rajoittamatta ja sen estämättä, mitä 2.1 kohdassa säädetään, alukset voivat käyttää seuraavassa lueteltuja pienempiä silmäkokoja luoteisilla vesillä edellyttäen, että sovellettavassa taulukossa määriteltyjä edellytyksiä noudatetaan ja turskan, koljan ja seitin sivusaaliit ovat enintään 20 prosenttia kokonaissaaliista, joka ilmoitetaan kunkin kalastusmatkan jälkeen purettujen meren elollisten luonnonvarojen elopainona.

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 100 mm (16)

Koko alue

Kampelakalojen tai lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia ja joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus

Valkoturskan, hietakampelan ja meribassin kohdennettu kalastus

Vähintään 50 mm

Koko alue

Pienten pelagisten lajien, joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus

Rusotäplämullon kohdennettu kalastus

3.

Tämä asetus ei rajoita komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/2034 (17) soveltamista kyseisen delegoidun asetuksen soveltamisalaan kuuluvaan kalastukseen.

C OSA

Kielto- tai rajoitusalueet

1.   Kalastuskieltoalue turskan säilyttämiseksi ICES-alueella 6a

Kunkin vuoden tammikuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään ja lokakuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään kalastustoiminnan harjoittaminen on kiellettyä millä tahansa vedettävillä pyydyksillä ja seisovilla verkoilla alueella, joka jää seuraavien WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

55°25′ N, 7°07′ W

55°25′ N, 7°00′ W

55°18′ N, 6°50′ W

55°17′ N, 6°50′ W

55°17′ N, 6°52′ W

55°25 N, 7°07 W

2.   Kalastuskieltoalue turskan säilyttämiseksi ICES-alueilla 7f ja 7 g

2.1

Kaikki kalastustoiminta vuosittain 1 päivästä helmikuuta 31 päivään maaliskuuta on kiellettyä seuraaviin ICES-tilastoruutuihin sisältyvillä alueilla: 30E4, 31E4, 32E3. Kieltoa ei sovelleta kuuden meripeninkulman etäisyydelle perusviivasta ulottuvaan alueeseen.

2.2

Kalastustoiminta erilaisia mertoja käyttäen on sallittua määritellyillä alueilla ja määriteltyinä ajanjaksoina edellyttäen, että

i)

aluksella ei ole muita pyydyksiä kuin erilaisia mertoja; ja

ii)

purkamisvelvoitteen alaisten lajien sivusaaliit puretaan aluksesta ja luetaan kiintiöihin.

2.3

Pienten pelagisten lajien kohdennettu kalastus vedettävillä pyydyksillä, joiden silmäkoko on alle 55 mm, on sallittua, edellyttäen että

i)

aluksella ei ole verkkoja, joiden silmäkoko on 55 mm tai suurempi; ja

ii)

purkamisvelvoitteen alaisten lajien sivusaaliit puretaan aluksesta ja luetaan kiintiöihin.

3.   Kalastuskieltoalue turskan säilyttämiseksi ICES-alueella 7a

3.1

Kielletään vuosittain 14 päivästä helmikuuta 30 päivään huhtikuuta minkä tahansa pohjatroolin, nuotan ja vastaavan vedettävän verkon, minkä tahansa tavallisen verkon, pussiverkon ja riimuverkon ja minkä tahansa koukuilla varustetun pyydyksen käyttö ICES-alueella 7a siinä osassa, jota rajaavat Irlannin ja Pohjois-Irlannin itärannikko ja seuraavat WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen mitattavat maantieteelliset koordinaatit yhtäjaksoisesti yhdistävät suorat viivat:

Pohjois-Irlannin Ardsin niemimaan itärannikolla sijaitseva kohta 54°30′ N

54°30 N, 04°50′ W

53°15 N, 04°50′ W

Irlannin itärannikolla sijaitseva kohta 53°15′ N

3.2

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetulla alueella ja ajanjaksolla on sallittua käyttää pohjatrooleja edellyttäen, että trooleihin on asennettu STECF:n arvioimat valikoivat laitteet.

4.   Rockallin koljan kalastuskieltoalue ICES-suuralueella 6

Pitkäsiimakalastusta lukuun ottamatta kaikenlainen kalastus on kiellettyä alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

57°00′ N, 15°00′ W

57°00′ N, 14°00′ W

56°30′ N, 14°00′ W

56°30′ N, 15°00′ W

57°00′ N, 15°00′ W

5.   Kalastuskieltoalue keisarihummerin säilyttämiseksi ICES-alueilla 7c ja 7k

5.1

Kielletään keisarihummerin (Nephrops norvegicus) ja sen ohessa saatavien lajien (eli turska, lasikampelat, merikrotti, kolja, valkoturska, kummeliturska, punakampela, lyyraturska, seiti, rauskut, meriantura, keila, tylppäpyrstömolva, molva ja piikkihai) kohdennettu kalastus kunkin vuoden 1 päivästä toukokuuta 31 päivään toukokuuta maantieteellisellä alueella, joka jää seuraavien WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

52°27′ N, 12°19′ W

52°40′ N, 12°30′ W

52°47′ N, 12°39,60′ W

52°47′ N, 12°56′ W

52°13,5′ N, 13°53,83′W

51°22′ N, 14°24′ W

51°22′ N, 14°03′ W

52°10′ N, 13°25′ W

52°32′ N, 13°07,50′ W

52°43′ N, 12°55′W

52°43′ N, 12°43′ W

52°38,80′ N, 12°37′ W

52°27′ N, 12°23′ W

52°27′ N, 12°19′ W

5.2

Kauttakulku Porcupinematalikon läpi kuljettaen aluksella 5.1 kohdassa tarkoitettuja lajeja sallitaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 50 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

6.   Erityissäännöt tylppäpyrstömolvan suojelemiseksi ICES-alueella 6a

6.1

Kielletään kunkin vuoden 1 päivästä maaliskuuta 31 päivään toukokuuta tylppäpyrstömolvan kohdennettu kalastus ICES-alueen 6a alueilla, jotka jäävät seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

Skotlannin mannerjalustan reuna

59°58′ N, 07°00′ W

59°55′ N, 06°47′ W

59°51′ N, 06°28′ W

59°45′ N, 06°38′ W

59°27′ N, 06°42′ W

59°22′ N, 06°47′ W

59°15′ N, 07°15′ W

59°07′ N, 07°31′ W

58°52′ N, 07°44′ W

58°44′ N, 08°11′ W

58°43′ N, 08°27′ W

58°28′ N, 09°16′ W

58°15′ N, 09°32′ W

58°15′ N, 09°45′ W

58°30′ N, 09°45′ W

59°30′ N, 07°00′ W

59°58′ N, 07°00′ W

Rosemarymatalikon reuna

60°00′ N, 11°00′ W

59°00′ N, 11°00′ W

59°00′ N, 09°00′ W

59°30′ N, 09°00′ W

59°30′ N, 10°00′ W

60°00′ N, 10°00′ W

60°00′ N, 11°00′ W

Lukuun ottamatta WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien seuraavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien rajaamaa aluetta:

59°15′ N, 10°24′ W

59°10′ N, 10°22′ W

59°08′ N, 10°07′ W

59°11′ N, 09°59′ W

59°15′ N, 09°58′ W

59°22′ N, 10°02′ W

59°23′ N, 10°11′ W

59°20′ N, 10°19′ W

59°15′ N, 10°24′ W

6.2

Aluksella voidaan pitää ja aluksesta purkaa tylppäpyrstömolvan sivusaaliita kuuteen tonniin saakka. Kun alus saavuttaa tylppäpyrstömolvan kyseisen kuuden tonnin rajan,

a)

sen on lopetettava kalastaminen välittömästi ja poistuttava kyseiseltä alueelta;

b)

se ei voi saapua uudestaan kummallekaan näistä alueista ennen kuin sen saalis on purettu;

c)

se ei saa päästää takaisin mereen mitään tylppäpyrstömolvan määriä.

6.3

Kielletään pohjatroolien, pitkiensiimojen ja seisovien verkkojen käyttö kunkin vuoden 15 päivästä helmikuuta 15 päivään huhtikuuta alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

60°58,76′ N, 27°27,32′ W

60°56,02′ N, 27°31,16′ W

60°59,76′ N, 27°43,48′ W

61°03,00′ N, 27°39,41′ W

60°58,76′ N, 27°27,32′ W

7.   Makrillin kalastusta ICES-alueilla 7e, 7f, 7 g ja 7h koskevat rajoitukset

7.1

Kielletään makrillin kohdennettu kalastus vedettävillä pyydyksillä, joiden perän silmäkoko on pienempi kuin 80 mm, tai kurenuotilla, paitsi jos makrillin paino on elopainoisena enintään 15 prosenttia kaikista aluksella olevista pyydetyn makrillin ja muiden meren eliöiden kokonaismääristä, alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

Yhdistyneen kuningaskunnan etelärannikko leveyspiirin 02°00′ W kohdalla

49° 30′ N, 2° 00′ W

49° 30′ N, 7° 00′ W

52° 00′ N, 7° 00′ W

Yhdistyneen kuningaskunnan länsirannikko leveyspiirin 52°00′ N kohdalla.

7.2

On sallittua kalastaa 7.1 kohdassa tarkoitetulla alueella

seisovilla verkoilla ja/tai käsisiimoilla,

pohjatrooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai niiden kaltaisilla vedettävillä verkoilla, joiden silmäkoko on yli 80 mm.

7.3

Alukset, joita ei ole varustettu kalastusta varten ja joihin makrilli jälleenlaivataan toiselta alukselta, sallitaan 7.1 kohdassa määritellyllä alueella.

8.   Puomitroolien käyttöä 12 meripeninkulman etäisyydellä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin rannikosta koskevat rajoitukset

8.1

Puomitroolien, joiden silmäkoko on alle 100 mm, käyttö on kiellettyä ICES-alueella 5b ja ICES-suuralueella 6 leveyspiirin 56° N pohjoispuolella.

8.2

On kiellettyä käyttää aluksella puomitrooleja 12 meripeninkulman alueiden sisäpuolella Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin rannikoilta aluevesiä rajoittavista perusviivoista mitattuna.

8.3

Kalastus puomitrooleilla määritetyllä alueella on sallittua edellyttäen, että

alusten koneteho ei ole yli 221 kW eikä alusten suurin pituus yli 24 metriä, ja

puomin pituus tai puomin kokonaispituus, mitattuna puomien summana, on enintään 9 metriä, tai sitä ei voida pidentää yli 9 metrin pituiseksi, paitsi jos harjoitetaan hietakatkaravun (Crangon crangon) kohdennettua kalastusta alle 31 mm:n perän silmäkoolla.

9.   Seisovien verkkojen käyttö ICES-alueilla 5b, 6a, 6b, 7b, 7c, 7h, 7j ja 7k

9.1

Edellä 9 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä tässä liitteessä olevan B osan 2 kohdassa säädetään, seuraavia pyydyksiä on sallittua käyttää vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä:

kummeliturskan kohdennetussa kalastuksessa käytetyt ankkuroitavat verkot, joiden silmäkoko on vähintään 100 mm ja jotka ovat enintään 100 silmän korkuisia, jos kaikkien käytettyjen verkkojen kokonaispituus ei ole yli 25 km alusta kohti ja vedessäpitoaika on enintään 24 tuntia;

merikrotin kohdennetussa kalastuksessa käytetyt pussiverkot, joiden silmäkoko on vähintään 250 mm ja jotka ovat enintään 15 silmän korkuisia, jos kaikkien käytettyjen verkkojen kokonaispituus ei ole yli 100 km ja vedessäoloaika on enintään 72 tuntia.

9.2

Kielletään asetuksen (EU) 2016/2336 liitteessä I lueteltujen syvänmeren haiden kohdennettu kalastus vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä. Tahattomasti saaliiksi saadut syvänmeren hait, joiden kalastus on tässä asetuksessa ja muussa unionin lainsäädännössä luokiteltu kielletyksi, on kirjattava ja siinä määrin kuin se on mahdollista, vapautettava heti vahingoittumattomina. Ne syvänmeren hait, joihin sovelletaan saalisrajoituksia, pidetään aluksella. Tällaiset saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin. Jos kyseisen jäsenvaltion käytettävissä ei ole lainkaan tai riittävästi kiintiötä, komissio voi turvautua asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 5 kohtaan. Jos jäsenvaltion alusten tahattomasti saaliiksi saamien syvänmeren haiden saaliit ylittävät 10 tonnia, kyseiset alukset eivät enää saa hyödyntää 9.1 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia.

(1)  ICES-alueilla 6a ja 7a sovellettava säilyttämisen vähimmäisviitekoko: kokonaispituus 70 mm ja selkäkilven pituus 20 mm.

(2)  ICES-alueilla 6a ja 7a sovellettava säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 37 mm.

(3)  Unionin vesillä ICES-suuralueilla 5, 6 (etelään leveyspiiristä 56° N) ja 7, paitsi ICES-alueilla 7d, 7e ja 7f, sovellettava säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 130 mm.

(4)  Erilaisilla merroilla pyydettyjen isotaskurapujen saaliista saa irrallisia saksia olla enintään 1 prosentti isotaskuravun kokonaissaaliin painosta. Millä tahansa muulla pyydyksellä pyydetyn isotaskuravun puretusta saaliista enintään 75 kg saa olla irrallisia saksia.

(5)  ICES-alueella 7a leveyspiirin 52°30′ N pohjoispuolella ja ICES-alueella 7d sovellettava säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 110 mm.

(6)  Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa säädetään, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa ei sovelleta sardiiniin, sardelliin, silliin, piikkimakrilliin eikä makrilliin, jos niitä kutakin on enintään 10 prosenttia aluksella pidettyjen saaliiden kokonaiselopainosta.

(7)  Otetaan käyttöön vaiheittain kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(8)  Tämä ei rajoita komission asetuksen (EY) N:o 494/494/2002 (9).

(9)  Komission asetus (EY) N:o 494/2002, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2002, teknisistä lisätoimenpiteistä kummeliturskakannan elvyttämiseksi ICES-suuralueilla III, IV, V, VI ja VII sekä ICES-alueilla VIII a, b, d ja e (EYVL L 77, 20.3.2002, s. 8). 5 artiklan soveltamista.

(10)  Vähintään 70 mm:n silmäkokoa sovelletaan ICES-alueella 7a aluksiin, joissa on yksinkertainen rikaus.

(11)  Tämä ei rajoita komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 737/2012 (12) 2 artiklan 5 kohdan soveltamista.

(12)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 737/2012, annettu 14 päivänä elokuuta 2012, tiettyjen kalakantojen suojelemisesta Kelttienmerellä (EUVL L 218, 15.8.2012, s. 8).

(13)  Tätä säännöstä ei sovelleta ICES-alueeseen 7d.

(14)  Tätä säännöstä ei sovelleta valkoturskan, makrillin ja lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia, kohdennettuun kalastukseen ICES-alueilla 7d ja 7e.

(15)  Merikrotin kalastuksessa on käytettävä vähintään 220 mm:n silmäkokoa. Lyyraturskan ja kummeliturskan kohdennetussa kalastuksessa on käytettävä vähintään 110 mm:n silmäkokoa ICES-alueilla 7d ja 7e.

(16)  Alueella 7d sovelletaan vähintään 90 mm:n silmäkokoa.

(17)  Komission delegoitu asetus (EU) 2018/2034, annettu 18 päivänä lokakuuta 2018, tiettyjä pohjakalalajien kalastuksia luoteisilla vesialueilla koskevasta poisheittämissuunnitelmasta kaudelle 2019–2021(EUVL L 327, 21.12.2018, s. 8).


LIITE VII

LOUNAISET VEDET

A OSA

Säilyttämisen vähimmäisviitekoot

Laji

Koko alue

Turska (Gadus morhua)

35 cm

Kolja (Melanogrammus aeglefinus)

30 cm

Seiti (Pollachius virens)

35 cm

Lyyraturska (Pollachius pollachius)

30 cm

Kummeliturska (Merluccius merluccius)

27 cm

Lasikampelat (Lepidorhombus spp.)

20 cm

Merianturat (Solea spp.)

24 cm

Punakampela (Pleuronectes platessa)

27 cm

Valkoturska (Merlangius merlangus)

27 cm

Molva (Molva molva)

63 cm

Tylppäpyrstömolva (Molva dypterygia)

70 cm

Keisarihummeri (Nephrops norvegicus)

Kokonaispituus 70 mm

Selkäkilven pituus 20 mm

Keisarihummerin pyrstöt

37 mm

Makrillit (Scomber spp.)

20 cm (6)

Silli (Clupea harengus)

20 cm (6)

Piikkimakrillit (Trachurus spp.)

15 cm (1)  (6)  (7)

Sardelli (Engraulis encrasicolus)

12 cm tai 90 yksilöä kiloa kohti (2)  (6)

Meribassi (Dicentrarchus labrax)

36 cm

Sardiini (Sardina pilchardus)

11 cm (6)

Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo)

33 cm

Hummeri (Homarus gammarus)

87 mm

Hämähäkkirapu (Maja squinado)

120 mm

Kuningatarkampasimpukat (Chlamys spp.)

40 mm

Mattosimpukka (Ruditapes decussatus)

40 mm

Pikkumattosimpukka (Venerupis pullastra)

38 mm

Japaninmattosimpukka (Venerupis philippinarum)

35 mm

Venussimpukka (Venus verrucosa)

40 mm

Fasolaarisimpukka (Callista chione)

6 cm

Veitsisimpukat (Ensis spp.)

10 cm

Vinohammassimpukka (Spisula solida)

25 mm

Liemisimpukat (Donax spp.)

25 mm

Veitsisimpukka (Pharus legumen)

65 mm

Kuningaskotilo (Buccinum undatum)

45 mm

Meritursas (Octopus vulgaris)

750 g (3)

Langustit (Palinurus spp.)

95 mm

Syvänmerenkatkarapu (Parapenaeus longirostris)

22 mm (selkäkilven pituus)

Isotaskurapu (Cancer pagurus)

140 mm (4)  (5)

Isokampasimpukka (Pecten maximus)

100 mm

B OSA

Silmäkoot

1.   Vedettävien pyydysten perussilmäkoot

1.1

Alusten on käytettävä vähintään 70 mm:n silmäkokoa (8) (9) tai vähintään 55 mm:n silmäkokoa ICES-alueella 9a pituuspiirin 7°23′48″W itäpuolella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta purkamisvelvoitetta.

1.2

Purkamisvelvoitetta rajoittamatta ja sen estämättä, mitä 2.1 kohdassa säädetään, alukset voivat käyttää seuraavassa lueteltuja pienempiä silmäkokoja lounaisilla vesillä edellyttäen, että

i)

sovellettavassa taulukossa määriteltyjä edellytyksiä noudatetaan ja kummeliturskan sivusaaliit ovat enintään 20 prosenttia kokonaissaaliista, joka ilmoitetaan kunkin kalastusmatkan jälkeen purettujen meren elollisten luonnonvarojen elopainona; tai

ii)

käytössä on muita valikoivuutta koskevia muutoksia, jotka STECF on arvioinut yhden tai usean jäsenvaltion pyynnöstä ja jotka komissio on hyväksynyt. Näiden muutosten on tuotettava samat tai paremmat valikoivuusominaisuudet kummeliturskalle kuin 70 mm:n silmäkoko tai ICES-alueella 9a pituuspiirin 7°23′48″ W itäpuolella 55 mm:n silmäkoko tuottavat.

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 55 mm

Koko alue lukuun ottamatta ICES-aluetta 9a pituuspiirin 7°23′48″ W itäpuolella

Makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan kohdennettu kalastus pohjatrooleilla

Lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia ja joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus

Pilkkupagellin kohdennettu kalastus

Vähintään 35 mm

Koko alue

Kiila-anturan kohdennettu kalastus

Vähintään 55 mm

ICES-alue 9a pituuspiirin 7°23′48″ W länsipuolella

Äyriäisten kohdennettu kalastus

Vähintään 16 mm

Koko alue

Pienten pelagisten lajien, joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus

Katkarapujen (Palaemon serratus, Crangon crangon) ja taskurapujen (Polybius henslowii) kohdennettu kalastus

Alle 16 mm

Koko alue

Tuulenkalan kohdennettu kalastus

2.   Seisovien verkkojen ja ajoverkkojen perussilmäkoot

2.1

Alusten on käytettävä vähintään 100 mm:n silmäkokoa (10) tai vähintään 80 mm:n silmäkokoa ICES-alueella 8c ja ICES-suuralueella 9.

2.2

Purkamisvelvoitetta rajoittamatta ja sen estämättä, mitä 2.1 kohdassa säädetään, alukset voivat käyttää seuraavassa lueteltuja pienempiä silmäkokoja lounaisilla vesillä, edellyttäen että sovellettavassa taulukossa määriteltyjä edellytyksiä noudatetaan ja kummeliturskan sivusaaliit ovat enintään 20 prosenttia kokonaissaaliista, joka ilmoitetaan kunkin kalastusmatkan jälkeen purettujen meren elollisten luonnonvarojen elopainona.

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 80 mm

Koko alue lukuun ottamatta ICES-aluetta 8c ja ICES-suuraluetta 9

Meribassin, valkoturskan, piikkikampelan, kampelan ja lyyraturskan kohdennettu kalastus

Vähintään 60 mm

Koko alue

Lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia ja joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus

Vähintään 50 mm

Koko alue

Pienten pelagisten lajien (11), joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus

Vähintään 40 mm

Koko alue

Rusotäplämullon, katkarapujen (Penaeus spp.), sirkkaäyriäisen, kiila-anturan ja huulikalan kohdennettu kalastus

C OSA

Kielto- tai rajoitusalueet

1.   Kalastuskieltoalue kummeliturskan säilyttämiseksi ICES-alueella 9a

On kiellettyä kalastaa millä tahansa troolilla, ankkuroidulla kierrenuotalla tai vastaavalla vedettävällä verkolla maantieteellisellä alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

a)

lokakuun 1 päivästä seuraavan vuoden tammikuun 31 päivään:

43°46,5′N, 07°54,4′W

44°01,5′N, 07°54,4′W

43°25,0′N, 09°12,0′W

43°10,0′N, 09°12,0′W

b)

joulukuun 1 päivästä seuraavan vuoden helmikuun viimeiseen päivään:

piste Portugalin länsirannikolla leveyspiirin 37°50′ N kohdalla

37°50′N, 09°08′W

37°00′N, 9°07′W

piste Portugalin länsirannikolla leveyspiirin 37°00′ N kohdalla

2.   Kalastuskieltoalue keisarihummerin säilyttämiseksi ICES-alueella 9a

2.1

Kielletään keisarihummerin (Nephrops norvegicus) kohdennettu kalastus millä tahansa pohjatroolilla, ankkuroidulla kierrenuotalla tai vastaavalla vedettävällä verkolla tai merroilla maantieteellisillä alueilla, jotka jäävät seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

a)

1 päivästä kesäkuuta 31 päivään elokuuta:

42°23′ N, 08°57′ W

42°00′ N, 08°57′ W

42°00′ N, 09°14′ W

42°04′ N, 09°14′ W

42°09′ N, 09°09′ W

42°12′ N, 09°09′ W

42°23′ N, 09°15′ W

42°23′ N, 08°57′ W

b)

1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta:

37°45′ N, 09°00′ W

38°10′ N, 09°00′ W

38°10′ N, 09°15′ W

37°45′ N, 09°20′ W

2.2

On sallittua kalastaa pohjatrooleilla tai niiden kaltaisilla vedettävillä verkoilla tai merroilla 2.1 kohdan b alakohdassa kuvatuilla maantieteellisillä alueilla ja kuvattuna aikana edellyttäen, että kaikki keisarihummerin (Nephrops norvegicus) sivusaaliit puretaan aluksesta ja luetaan kiintiöihin.

2.3

Keisarihummerin (Nephrops norvegicus) kohdennettu kalastus 2.1 kohdassa tarkoitetuilla maantieteellisillä alueilla ja muulloin kuin siinä tarkoitettuina aikoina on kiellettyä. Keisarihummerin (Nephrops norvegicus) sivusaaliit on purettava ja luettava kiintiöihin.

3.   Sardellin kohdennettua kalastusta ICES-alueella 8c koskevat rajoitukset

3.1

Kielletään sardellin kohdennettu kalastus pelagisilla trooleilla ICES-alueella 8c.

3.2

Pelagisten troolien ja kurenuottien pitäminen aluksella yhtä aikaa ICES-alueella 8c on kiellettyä.

4.   Seisovien verkkojen käyttö ICES-suuralueilla 8, 9, 10 ja 12 pituuspiiristä 27° W itään

4.1

Edellä 9 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä tässä liitteessä olevan B osan 2 kohdassa säädetään, seuraavia pyydyksiä on sallittua käyttää vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä:

Kummeliturskan kohdennetussa kalastuksessa käytetyt ankkuroitavat verkot, joiden silmäkoko on vähintään 80 mm ICES-alueella 8c ja ICES-suuralueella 9 ja 100 mm kaikilla muilla alueilla ja jotka ovat enintään 100 silmän korkuisia, jos kaikkien käytettyjen verkkojen kokonaispituus ei ole yli 25 km alusta kohti ja vedessäoloaika on enintään 24 tuntia.

Merikrotin kohdennetussa kalastuksessa käytetyt pussiverkot, joiden silmäkoko on vähintään 250 mm ja jotka ovat enintään 15 silmän korkuisia, jos kaikkien käytettyjen verkkojen kokonaispituus ei ole yli 100 km ja vedessäpitoaika on enintään 72 tuntia.

Merikrotin kohdennetussa kalastuksessa ICES-suuralueella 9 käytetyt riimuverkot, joiden silmäkoko on vähintään 220 mm ja jotka ovat enintään 30 silmän korkuisia, jos kaikkien käytettyjen verkkojen kokonaispituus ei ole yli 20 km alusta kohti ja vedessäoloaika on enintään 72 tuntia.

4.2

Kielletään asetuksen (EU) 2016/2336 liitteessä I lueteltujen syvänmeren haiden kohdennettu kalastus vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä. Tahattomasti saaliiksi saadut syvänmeren hait, joiden kalastus on tässä asetuksessa ja muussa unionin lainsäädännössä luokiteltu kielletyksi, on kirjattava ja siinä määrin kuin se on mahdollista, vapautettava heti vahingoittumattomina. Ne syvänmeren hait, joihin sovelletaan saalisrajoituksia, pidetään aluksella. Tällaiset saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin. Jos kyseisen jäsenvaltion käytettävissä ei ole lainkaan tai riittävästi kiintiötä, komissio voi turvautua asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 5 kohtaan. Jos jäsenvaltion alusten tahattomasti saaliiksi saamien syvänmeren haiden saaliit ylittävät 10 tonnia, kyseiset alukset eivät enää saa hyödyntää 6.1 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia.

4.3

Biskajanlahdella tietyillä vedettävillä pyydyksillä sallittua kalastusta koskevat edellytykset

Poiketen siitä, mitä teknisistä lisätoimenpiteistä kummeliturskakannan elvyttämiseksi ICES-suuralueilla 3–7 sekä ICES-alueilla 8a, 8b, 8d ja 8e annetun asetuksen (EY) N:o 494/2002 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, kalastustoiminta sellaisilla trooleilla, kierrenuotilla tai niiden kaltaisilla pyydyksillä, puomitrooleja lukuun ottamatta, joiden silmäkoko on 70–99 mm, on sallittua asetuksen (EY) N:o 494/2002 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritetyllä alueella, jos pyydyksissä on 100 mm:n neliösilmäinen valikointiristikko.


(1)  Säilyttämisen vähimmäisviitekokoa ei sovelleta Azorien saarten lähivesillä, jotka kuuluvat Portugalin suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan, pyydettyyn sinipiikkimakrilliin (Trachurus picturatus).

(2)  ICES-suuralueella 9 ja CECAF-alueella 34.1.2 sovellettava säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 9 cm.

(3)  Itäisellä Keski-Atlantilla CEFAC-alueen kalastusalueen 34 alueisiin 34.1.1, 34.1.2 ja 34.1.3 sekä suuralueeseen 34.2.0 kuuluvilla vesillä sovelletaan puhdistetun tuotteen painoa 450 g.

(4)  Unionin vesillä ICES-suuralueilla 8 ja 9 sovellettava säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 130 mm.

(5)  Erilaisilla merroilla pyydettyjen isotaskurapujen saaliista saa irrallisia saksia olla enintään 1 prosentti isotaskuravun kokonaissaaliin painosta. Millä tahansa muulla pyydyksellä pyydetyn isotaskuravun puretusta saaliista enintään 75 kg saa olla irrallisia saksia.

(6)  Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/201315 artiklassa säädetään, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa ei sovelleta sardiiniin, sardelliin, silliin, piikkimakrilliin ja makrilliin, jos niitä kutakin on enintään 10 prosenttia aluksella pidettyjen saaliiden kokonaiselopainosta.

Säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien tai makrillien prosenttiosuus lasketaan osuutena kaikkien aluksella lajittelun jälkeen olevien tai aluksesta purettavien meren eliöiden elopainosta.

Prosenttiosuus voidaan laskea yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella. Mainittua 10 prosentin rajaa ei saa ylittää jälleenlaivauksen, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana.

(7)  Enintään 5 prosenttia piikkimakrilleista voi olla kooltaan 12–15 cm. Tämän määrän valvomiseksi saaliiden painoon sovelletaan muuntokerrointa 1,20. Näitä säännöksiä ei sovelleta purkamisvelvoitteen alaisiin saaliisiin.

(8)  Tämä säännös ei rajoita asetuksen (EY) N:o 494/2002 2 artiklan soveltamista.

(9)  Keisarihummerin (Nephrops norvegicus) kohdennetussa kalastuksessa, on asennettava vähintään 100 mm:n neliösilmäinen valikointiristikko tai vastaava valikoiva laite, kun kalastus tapahtuu ICES-alueilla 8a, 8b, 8d ja 8e. Merianturan kohdennetussa kalastuksessa puomitroolilla verkon etuosan yläosaan on asennettava ristikko, jonka silmäkoko on vähintään 180 mm.

(10)  Merikrotin kohdennetussa kalastuksessa käytetään vähintään 220 mm:n silmäkokoa.

(11)  Sardiinien pyynnissä voidaan käyttää alle 40 mm:n silmäkokoa.


LIITE VIII

ITÄMERI

A OSA

Säilyttämisen vähimmäisviitekoot

Laji

Maantieteelliset alueet

Säilyttämisen vähimmäisviitekoko

Turska (Gadus morhua)

Osa-alueet 22–32

35cm

Punakampela (Pleuronectes platessa)

Osa-alueet 22–32

25 cm

Lohi (Salmo salar)

Osa-alueet 22–30 ja 32

60 cm

Osa-alue 31

50 cm

Kampela (Platichthys flesus)

Osa-alueet 22–25

23 cm

Osa-alueet 26, 27 ja 28

21 cm

Osa-alueet 29–32, leveyspiirin 59° eteläpuolella

18 cm

Piikkikampela (Scophtalmus maximus)

Osa-alueet 22–32

30 cm

Silokampela (Scophthalmus rhombus)

Osa-alueet 22–32

30 cm

Ankerias (Anguilla anguilla)

Osa-alueet 22–32

35 cm

Meritaimen (Salmo trutta)

Osa-alueet 22–25 ja 29–32

40 cm

Osa-alueet 26, 27 ja 28

50 cm

B OSA

Silmäkoot

1.   Vedettävien pyydysten perussilmäkoot

1.1

Alusten on käytettävä silmäkooltaan vähintään 120 mm:n T90-troolia tai vähintään 105 mm:n silmäkokoa varustettuna Bacoma-valikointiristikolla, jonka silmäkoko on 120 mm, sanotun kuitenkaan rajoittamatta purkamisvelvoitetta.

1.2

Purkamisvelvoitetta rajoittamatta ja sen estämättä, mitä 1.1 kohdassa säädetään, alukset voivat käyttää seuraavassa lueteltuja pienempiä silmäkokoja Itämerellä edellyttäen, että

i)

sovellettavassa taulukossa määriteltyjä edellytyksiä noudatetaan ja turskan sivusaaliit ovat enintään 10 prosenttia kokonaissaaliista, joka ilmoitetaan kunkin kalastusmatkan jälkeen purettujen meren elollisten luonnonvarojen elopainona; tai

ii)

käytössä on muita valikoivuutta koskevia muutoksia, jotka STECF on arvioinut yhden tai usean jäsenvaltion pyynnöstä ja jotka komissio on hyväksynyt. Näiden valikoivuutta koskevien muutosten on tuotettava samat tai paremmat valikoivuusominaisuudet turskalle kuin silmäkooltaan 120 mm:n T90-trooli tai 120 mm:n Bacoma-valikointiristikolla varustettu 105 mm:n silmäkoko tuottavat.

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 90 mm

Osa-alueet 22 ja 23

Kampelakalojen kohdennettu kalastus (1)

Valkoturskan kohdennettu kalastus

Vähintään 32 mm

Osa-alueet 22–27

Silakan, makrillin, piikkimakrillin ja mustakitaturskan kohdennettu kalastus

Vähintään 16 mm

Osa-alueet 22–27

Kilohailin kohdennettu kalastus (2)

Vähintään 16 mm

Koko alue

Muiden lajien kuin kampelakalojen sekä lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia ja joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus

Vähintään 16 mm

Osa-alueet 28–32

Pienten pelagisten lajien, joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus

Pienempi kuin 16 mm

Koko alue

Tuulenkalan kohdennettu kalastus

2.   Seisovien verkkojen perussilmäkoot

2.1

Alusten on käytettävä lohen kalastuksessa vähintään 110 mm:n tai 157 mm:n silmäkokoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta purkamisvelvoitetta.

2.2

Purkamisvelvoitetta rajoittamatta ja sen estämättä, mitä 2.1 kohdassa säädetään, alukset voivat käyttää seuraavassa lueteltuja pienempiä silmäkokoja Itämerellä, edellyttäen että sovellettavassa taulukossa määriteltyjä edellytyksiä noudatetaan, turskan sivusaaliit ovat enintään 10 prosenttia kokonaissaaliista, joka ilmoitetaan kunkin kalastusmatkan jälkeen purettujen meren elollisten luonnonvarojen elopainona ja lohen sivusaaliit ovat enintään viisi yksilöä.

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset (3)

Vähintään 90 mm

Koko alue

Kampelakalojen kohdennettu kalastus

Pienempi kuin 90 mm

Koko alue

Pienten pelagisten lajien kohdennettu kalastus

Vähintään 16 mm

Koko alue

Lajien, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia ja joita ei mainita muualla tässä taulukossa, kohdennettu kalastus

C OSA

Kielto- tai rajoitusalueet

1.

Kalastusta vedettävillä pyydyksillä koskevat rajoitukset

Kalastus millä tahansa vedettävillä pyydyksillä on kielletty koko vuoden maantieteellisellä alueella, joka jää seuraavien WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

54°23′ N, 14°35′ E

54°21′ N, 14°40′ E

54°17′ N, 14°33′ E

54°07′ N, 14°25′ E

54°10′ N, 14°21′ E

54°14′ N, 14°25′ E

54°17′ N, 14°17′ E

54°24′ N, 14°11′ E

54°27′ N, 14°25′ E

54°23′ N, 14°35′ E

2.   Lohen ja meritaimenen pyyntiä koskevat rajoitukset

2.1

Lohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) kohdennettu kalastus on kiellettyä

a)

kunkin vuoden 1 päivästä kesäkuuta 15 päivään syyskuuta osa-alueilla 22–31;

b)

kunkin vuoden 15 päivästä kesäkuuta 30 päivään syyskuuta osa-alueella 32.

2.2

Pyyntikieltoalue rauhoitusaikana on neljän meripeninkulman ulkopuolella perusviivoista mitattuna.

2.3

Aluksella saa pitää rysällä pyydettyä lohta (Salmo salar) ja meritaimenta (Salmo trutta).

3.   Riianlahtea koskevat erityistoimenpiteet

3.1

Osa-alueella 28–1 kalastavilla aluksilla on oltava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisesti myönnetty kalastuslupa.

3.2

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alusten, joille on myönnetty 3.1 kohdassa tarkoitettu kalastuslupa, nimi ja kansallinen rekisterinumero on luettelossa, joka on yleisön saatavilla verkkosivustolla, jonka osoitteen kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle ja jäsenvaltioille.

3.3

Luetteloon sisältyvien alusten on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

luetteloissa olevien alusten kokonaiskoneteho (kW) ei saa ylittää kyseisen jäsenvaltion osa-alueella 28–1 vuosina 2000–2001 toimineiden alusten kokonaiskonetehoa; ja

b)

aluksen koneteho ei saa millään hetkellä ylittää 221:tä kW.

3.4

Edellä 3.2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa oleva yksittäinen alus voidaan korvata yhdellä tai useammalla aluksella edellyttäen, että

a)

korvaaminen ei lisää 3.3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kyseisen jäsenvaltion kokonaiskonetehoa; ja

b)

korvaavan aluksen koneteho ei ylitä millään hetkellä 221:tä kilowattia.

3.5

Minkä tahansa 3.2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa olevan yksittäisen aluksen moottori voidaan korvata edellyttäen, että

a)

moottorin korvaaminen ei nosta millään hetkellä konetehoa yli 221 kW:n; ja

b)

korvaavan moottorin teho ei ole niin suuri, että korvaaminen lisäisi 3.3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kyseisen jäsenvaltion kokonaiskonetehoa.

3.6

Troolikalastus osa-alueella 28–1 on kiellettyä alle 20 metrin syvyisissä vesissä.

4.   Kalastusta koskevat aluerajoitukset

4.1

Kielletään kaikki kalastustoiminta kunkin vuoden 1 päivästä toukokuuta 31 päivään lokakuuta alueilla, jotka jäävät seuraavien WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

a)

Alue 1:

55°45′ N, 15°30′ E

55°45′ N, 16°30′ E

55°00′ N, 16°30′ E

55°00′ N, 16°00′ E

55°15′ N, 16°00′ E

55°15′ N, 15°30′ E

55°45′ N, 15°30′ E

b)

Alue 2:

55°00′ N, 19°14′ E

54°48′ N, 19°20′ E

54°45′ N, 19°19′ E

54°45′ N, 18°55′ E

55°00′ N, 19°14′ E

c)

Alue 3:

56°13′ N, 18°27′ E

56°13′ N, 19°31′ E

55°59′ N, 19°13′ E

56°03′ N, 19°06′ E

56°00′ N, 18°51′ E

55°47′ N, 18°57′ E

55°30′ N, 18°34′ E

56°13′ N, 18°27′ E

4.2

Lohen kohdennettu kalastus tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 157 mm, tai ajosiimoilla, on sallittua. Aluksella ei saa pitää muita pyydyksiä.

4.3

Turskan kohdennettu kalastus 5.2 kohdassa täsmennetyillä pyydyksillä on kiellettyä.

5.   Kampelan ja piikkikampelan pyyntiä koskevat rajoitukset

5.1

Seuraavien kalalajien aluksella pitäminen on kiellettyä, kun ne on pyydetty jäljempänä mainituilla maantieteellisillä alueilla ja mainittuina aikoina:

Laji

Maantieteelliset alueet

Ajanjakso

Kampela

Osa-alueet 26–29 etelään 59° 30′ pohjoisesta leveydestä

15 päivästä helmikuuta 15 päivään toukokuuta

Osa-alue 32

15 päivästä helmikuuta 31 päivään toukokuuta

Piikkikampela

Osa-alueet 25, 26 ja 28 etelään 56° 50′ pohjoisesta leveydestä

1 päivästä kesäkuuta 31 päivään heinäkuuta

5.2

Kohdennettu kalastus trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai muilla niiden kaltaisilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on vähintään 90 mm, taikka tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 90 mm, on kiellettyä. Kampelan ja piikkikampelan sivusaaliita voidaan pitää aluksella ja purkaa alukselta, jos niitä on enintään 10 prosenttia aluksella pidettyjen saaliiden kokonaiselopainosta, 6.1 kohdassa tarkoitettuina aikoina.

6.   Ankeriaan pyyntiä koskevat rajoitukset

Millä tahansa aktiivisilla pyydyksillä pyydettyjen ankeriaiden pitäminen aluksella on kiellettyä. Jos ankeriaita saadaan tahattomasti saaliiksi, niitä ei saa vahingoittaa ja ne on heti vapautettava.


(1)  Puomitroolin käyttöä ei sallita.

(2)  Saaliista enintään 45 prosenttia elopainosta voi olla silakkaa.

(3)  Kielletään yli 9 km:n pituisten tavallisten verkkojen, pussiverkkojen ja riimuverkkojen käyttö aluksilla, joiden suurin pituus on alle 12 metriä, ja yli 21 km:n pituisten tällaisten verkkojen käyttö aluksilla, joiden suurin pituus on yli 12 metriä. Tällaisten pyydysten pisin vedessäoloaika on 48 tuntia, paitsi jos kalastetaan jään alla.


LIITE IX

VÄLIMERI

A OSA

Säilyttämisen vähimmäisviitekoot

Laji

Koko alue

Meribassi (Dicentrarchus labrax)

25 cm

Rengassargi (Diplodus annularis)

12 cm

Nokkasargi (Diplodus puntazzo)

18 cm

Isosargi (Diplodus sargus)

23 cm

Kaulussargi (Diplodus vulgaris)

18 cm

Sardelli (Engraulis encrasicolus)

9 cm (1)

Meriahvenet (Epinephelus spp.)

45 cm

Marmoripagelli (Lithognathus mormyrus)

20 cm

Kummeliturska (Merluccius merluccius)

20 cm

Mullot (Mullus spp.)

11 cm

Täpläpagelli (Pagellus acarne)

17 cm

Pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo)

33 cm

Punapagelli (Pagellus erythrinus)

15 cm

Pargo (Pagrus pagrus)

18 cm

Hylkyahven (Polyprion americanus)

45 cm

Sardiini (Sardina pilchardus)

11 cm (2), (4)

Makrillit (Scomber spp.)

18 cm

Meriantura (Solea vulgaris)

20 cm

Kultaotsasargi (Sparus aurata)

20 cm

Piikkimakrillit (Trachurus spp.)

15 cm

Keisarihummeri (Nephrops norvegicus)

20 mm SP (3)

70 mm KP (3)

Hummeri (Homarus gammarus)

105 mm SP (3)

300 mm KP (3)

Langustit (Palinuridae)

90 mm SP (3)

Syvänmerenkatkarapu (Parapenaeus longirostris)

20 mm SP (3)

Isokampasimpukka (Pecten jacobeus)

10 cm

Mattosimpukat (Venerupis spp.)

25 mm

Venussimpukat (Venus spp.)

25 mm

B OSA

Silmäkoot

1.

Vedettävien pyydysten perussilmäkoot

Seuraavia silmäkokoja on sovellettava Välimerellä.

Silmäkoko (5)

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 40 mm:n neliösilmäinen perä (6)

Koko alue

Aluksen omistajan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä voidaan 40 mm:n neliösilmäisen perän sijasta vaihtoehtoisesti käyttää vinoneliösilmäistä perää, jonka silmäkoko on 50 mm2

Vähintään 20 mm

Koko alue

Sardiinin ja sardellin kohdennettu kalastus

2.

Saartopyydysten perussilmäkoot

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 14 mm

Koko alue

Ei ole

3.

Seisovien verkkojen perussilmäkoot

Seuraavia ankkuroitavien verkkojen silmäkokoja on sovellettava Välimerellä.

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 16 mm

Koko alue

Ei ole

4.

Mikäli tämän asetuksen 15 artiklassa ei muuta määritetä, nykyisiä poikkeuksia 1, 2 ja 3 kohdan säännöksistä voidaan edelleen soveltaa alukselta vedettäviin nuottiin ja rannalta vedettäviin nuottiin, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1967/200619 artiklassa tarkoitetun hoitosuunnitelman piiriin, kun poikkeukset on myönnetty kyseisen asetuksen 9 artiklan puitteissa.

C OSA

Pyydysten käyttöä koskevat rajoitukset

1.   Pohjaharojen käyttöä koskevat rajoitukset

Pohjaharojen enimmäisleveys on 3 metriä, lukuun ottamatta sienten kohdennetussa pyynnissä käytettyjä pohjaharoja.

2.   Kurenuottien käyttöä koskevat rajoitukset

Kurenuottien ja kurevaijerittomien nuottien pituus saa olla 800 metriä ja korkeus 120 metriä, lukuun ottamatta tonnikalan kohdennetussa kalastuksessa käytettyjä kurenuottia.

3.   Seisovien verkkojen käyttöä koskevat rajoitukset

3.1

On kiellettyä käyttää seuraavia seisovia verkkoja:

a)

riimuverkot, joiden korkeus on yli 4 metriä;

b)

ankkuroitava verkko tai yhdistetty verkko-riimuverkko, jonka korkeus on yli 10 metriä, paitsi jos tällaiset verkot ovat alle 500 metrin pituisia, jolloin sallitaan enintään 30 metrin korkeus.

3.2

On kiellettyä käyttää mitä tahansa tavallista verkkoa, pussiverkkoa tai riimuverkkoa, joka on valmistettu yli 0,5 mm:n paksuisesta langasta.

3.3

On kiellettyä pitää aluksella tai laskea yli 2 500 metriä yhdistettyä verkko-riimuverkkoa ja yli 6 000 metriä mitä tahansa tavallista verkkoa, pussiverkkoa tai riimuverkkoa.

4.

Pitkiensiimojen käyttöä koskevat rajoitukset

4.1

Pohjapitkälläsiimalla kalastavien alusten on kiellettyä pitää aluksella tai käyttää yli 5 000:ta koukkua, lukuun ottamatta yli kolmen päivän kalastusmatkoja tekeviä aluksia, joilla voidaan pitää tai käyttää enintään 7 000:ta koukkua.

4.2

Pintasiimoilla kalastavien alusten on kiellettyä pitää aluksella tai käyttää enemmän koukkuja kuin seuraavassa alusta kohti esitetään:

a)

2 500 koukkua, kun harjoitetaan miekkakalan kohdennettua kalastusta; ja

b)

5 000 koukkua, kun harjoitetaan valkotonnikalan kohdennettua kalastusta.

4.3

Aluksella, joka lähtee yli kahden päivän kalastusmatkalle, voi säilyttää saman määrän varakoukkuja.

5.

Erilaisten mertojen käyttöä koskevat rajoitukset

On kiellettyä pitää aluksella tai laskea yli 250 mertaa alusta kohti syvänmeren äyriäisten pyytämiseksi.

6.

Pilkkupagellin kohdennettua kalastusta koskevat rajoitukset

Pilkkupagellin (Pagellus bogaraveo) kohdennettu kalastus seuraavilla pyydyksillä on kiellettyä:

tavalliset verkot, pussiverkot ja riimuverkot, joiden silmäkoko on pienempi kuin 100 mm;

pitkätsiimat, joissa koukkujen kokonaispituus on pienempi kuin 3,95 cm ja leveys pienempi kuin 1,65 cm.

7.

Harppuunakalastusta koskevat rajoitukset

On kiellettyä kalastaa harppuunalla, jos sitä käytetään vedenalaista hengityslaitetta (paineilmalaitetta) käyttäen tai yöllä auringonlaskusta aamunkoittoon.


(1)  Jäsenvaltiot voivat käyttää säilyttämisen vähimmäisviitekoon asemesta 110 kappaletta/kg.

(2)  Jäsenvaltiot voivat käyttää säilyttämisen vähimmäisviitekoon asemesta 55 kappaletta/kg.

(3)  SP = selkäkilven pituus; KP – kokonaispituus.

(4)  Tätä säilyttämisen vähimmäisviitekokoa ei sovelleta ihmisravinnoksi tarkoitettuihin sardiininpoikasiin, jotka pyydetään aluksesta tai rannalta vedettävillä nuotilla, jos tällainen pyynti on asetuksen (EY) N:o 1967/2006 19 artiklassa tarkoitetussa hoitosuunnitelmassa vahvistettujen kansallisten säännösten mukaisesti luvallista, edellyttäen, että kyseinen sardiinikanta on turvallisissa biologisissa rajoissa.

(5)  On kiellettyä käyttää havasta, jonka langan paksuus on yli 3 mm, tai monilankaista punosta; tai havasta, jonka langan paksuus on yli 6 mm missä tahansa pohjatroolin osassa.

(6)  Aluksella saa pitää tai käyttää ainoastaan yhdentyyppistä verkkoa (joko 40 mm:n neliösilmä tai 50 mm:n vinoneliösilmä).


LIITE X

MUSTAMERI

A OSA

Säilyttämisen vähimmäisviitekoot

Laji

Säilyttämisen vähimmäisviitekoko

Piikkikampela (Psetta maxima)

45 cm

B OSA

Silmäkoot

1.   Vedettävien pyydysten perussilmäkoot pohjakalakantojen osalta

Seuraavia silmäkokoja on sovellettava Mustallamerellä:

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 40 mm

Koko alue

Aluksen omistajan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä voidaan 40 mm:n neliösilmäisen perän sijasta vaihtoehtoisesti käyttää vinoneliösilmäistä perää, jonka silmäkoko on 50 mm (1)

2.   Seisovien verkkojen perussilmäkoot

Seuraavia seisovien verkkojen silmäkokoja on sovellettava Mustallamerellä:

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 400 mm

Koko alue

Piikkikampelan kalastuksessa käytetyt ankkuroitavat verkot

3.   Troolien ja pohjaharojen käyttöä koskevat rajoitukset

Troolien ja pohjaharojen käyttö on kielletty yli 1 000 metrin syvyydessä.


(1)  Aluksella saa pitää tai käyttää ainoastaan yhdentyyppistä verkkoa (joko 40 mm:n neliösilmä tai 50 mm:n vinoneliösilmä).


LIITE XI

INTIAN VALTAMERELLÄ JA LÄNSI-ATLANTILLA SIJAITSEVAT UNIONIN VEDET

A OSA

1.   Vedettävien pyydysten perussilmäkoot

Seuraavia silmäkokoja on sovellettava unionin vesillä Intian valtamerellä ja Länsi-Atlantilla.

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 100 mm

Kaikki Ranskan Guayanan departementin rannikon edustalla olevat vesialueet, jotka kuuluvat Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan

Ei ole

Vähintään 45 mm

Kaikki Ranskan Guayanan departementin rannikon edustalla olevat vesialueet, jotka kuuluvat Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan

Katkarapujen (Penaeus subtilis, Penaeus brasiliensis, Xiphopenaeus kroyeri) kohdennettu kalastus.

2.   Saartopyydysten perussilmäkoot

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 14 mm

Koko alue

Ei ole

B OSA

Kielto- tai rajoitusalueet

Mayottea ympäröivän 24 meripeninkulman alueella harjoitettavaa kalastustoimintaa koskevat rajoitukset

Alukset eivät saa käyttää kurenuottia tonnikalan ja sen lähilajien parviin 24 meripeninkulman etäisyydellä Mayotten rannikoilta mitattuna aluevesiä rajoittavista perusviivoista.


LIITE XII

NEAFC:N SÄÄNTELYALUE

A OSA

Säilyttämisen vähimmäisviitekoot

Laji

NEAFC

Kolja (Melanogrammus aeglefinus)

30 cm

Molva (Molva molva)

63 cm

Tylppäpyrstömolva (Molva dipterygia)

70 cm

Makrillit (Scomber spp.)

30 cm

Silli (Clupea harengus)

20 cm

B OSA

Silmäkoot

1.   Vedettävien pyydysten perussilmäkoot

Seuraavia perän silmäkokoja on sovellettava NEAFC:n sääntelyalueella.

Perän silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 100 mm

Koko alue

Ei ole

Vähintään 35 mm

Koko alue

Mustalakiturskan kohdennettu kalastus

Vähintään 32 mm

ICES-suuralueet 1 ja 2

Pohjankatkaravun (Pandalus borealis) kohdennettu kalastus

On asennettava lajitteluristikko, jonka tankojen väli on enintään 22 mm

Vähintään 16 mm

Koko alue

Makrillin, villakuoreen ja hopeakuoreiden kohdennettu kalastus

2.   Seisovien verkkojen perussilmäkoot

Seuraavia seisovien verkkojen silmäkokoja on sovellettava NEAFC:n sääntelyalueella.

Silmäkoko

Maantieteelliset alueet

Edellytykset

Vähintään 220 mm

Koko alue

Ei ole

C OSA

Kielto- tai rajoitusalueet

1.   Toimenpiteet punasimpun kalastuksessa Irmingerinmerellä ja lähivesillä

1.1

Kielletään punasimpun pyynti kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueella 5 ja unionin vesillä ICES-suuralueilla 12 ja 14.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, punasimpun pyynti on sallittua 11 päivästä toukokuuta 31 päivään joulukuuta alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle, jäljempänä ”punasimpun suojelualue”:

64°45′ N, 28°30′ W

62°50′ N, 25°45′ W

61°55′ N, 26°45′ W

61°00′ N, 26°30′ W

59°00′ N, 30°00′ W

59°00′ N, 34°00′ W

61°30′ N, 34°00′ W

62°50′ N, 36°00′ W

64°45′ N, 28°30′ W.

1.2

Sen estämättä, mitä 1.1 kohdassa säädetään, punasimpun kalastus voidaan sallia unionin säädöksellä punasimpun suojelualueen ulkopuolella Irmingerinmerellä ja lähivesillä kunkin vuoden 11 päivästä toukokuuta 31 päivään joulukuuta tieteellisen lausunnon perusteella ja edellyttäen, että NEAFC on laatinut punasimppua koskevan elvytyssuunnitelman kyseiselle maantieteelliselle alueelle. Kalastukseen saavat osallistua vain sellaiset unionin alukset, joilla on jäsenvaltionsa antama lupa ja joista on ilmoitettu komissiolle asetuksen (EU) N:o 1236/2010 5 artiklassa säädetyn mukaisesti.

1.3

Kielletään sellaisten troolien käyttö, joiden silmäkoko on alle 100 mm.

1.4

Muuntokerroin tässä kalastuksessa pyydetylle punasimpulle, joka on perattu ja jolta on poistettu pää, japanilainen leikkaus mukaan luettuna, on 1,70.

1.5

Punasimpun suojelualueen ulkopuolella kyseistä kalastusta harjoittavan kalastusaluksen päällikön on toimitettava asetuksen (EU) N:o 1236/2010 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty saalisilmoitus päivittäin sen jälkeen, kun kyseisen kalenteripäivän kalastustoimet on saatu päätökseen. Siihen on merkittävä aluksella olevat, viimeisimmän saalisilmoituksen jälkeen pyydetyt saaliit.

1.6

Asetuksen (EU) N:o 1236/2010 5 artiklan lisäksi punasimpun kalastuslupa on voimassa vain, jos alusten toimittamat ilmoitukset ovat mainitun asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisia ja ne kirjataan sen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

1.7

Edellä 1.6 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti.

2.   Erityissäännöt tylppäpyrstömolvan suojelemiseksi

2.1

Kunkin vuoden 1 päivästä maaliskuuta 31 päivään toukokuuta aluksella on kiellettyä pitää kalastusmatkaa kohti yli 6 tonnin suuruisia tylppäpyrstömolvan määriä niillä ICES-alueen 6a alueilla, jotka jäävät seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

a)

Skotlannin mannerjalustan reuna

59°58′ N, 07°00′ W

59°55′ N, 06°47′ W

59°51′ N, 06°28′ W

59°45′ N, 06°38′ W

59°27′ N, 06°42′ W

59°22′ N, 06°47′ W

59°15′ N, 07°15′ W

59°07′ N, 07°31′ W

58°52′ N, 07°44′ W

58°44′ N, 08°11′ W

58°43′ N, 08°27′ W

58°28′ N, 09°16′ W

58°15′ N, 09°32′ W

58°15′ N, 09°45′ W

58°30′ N, 09°45′ W

59°30′ N, 07°00′ W

59°58′ N, 07°00′ W;

b)

Rosemarymatalikon reuna

60°00′ N, 11°00′ W

59°00′ N, 11°00′ W

59°00′ N, 09°00′ W

59°30′ N, 09°00′ W

59°30′ N, 10°00′ W

60°00′ N, 10°00′ W

60°00′ N, 11°00′ W

Lukuun ottamatta WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien seuraavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien rajaamaa aluetta:

59°15′ N, 10°24′ W

59°10′ N, 10°22′ W

59°08′ N, 10°07′ W

59°11′ N, 09°59′ W

59°15′ N, 09°58′ W

59°22′ N, 10°02′ W

59°23′ N, 10°11′ W

59°20′ N, 10°19′ W

59°15′ N, 10°24′ W.

2.2

Jos tylppäpyrstömolvaan sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/201315 artiklassa asetettua purkamisvelvoitetta, 2.1 kohtaa ei sovelleta.

Tylppäpyrstömolvan pyynti millä tahansa pyydyksellä 2.1 kohdassa tarkoitettuina aikoina ja siinä tarkoitetuilla alueilla on kiellettyä.

2.3

Edellä 2.1 kohdassa tarkoitetuille alueille saavuttaessa ja niiltä poistuessa kalastusaluksen päällikön on merkittävä saapumis- ja poistumispäivä, -kellonaika ja -paikka aluspäiväkirjaan.

2.4

Jos alus saavuttaa jommallakummalla 2.1 kohdassa tarkoitetuista kahdesta alueesta 6 tonnin tylppäpyrstömolvan määrän,

a)

sen on lopetettava kalastaminen välittömästi ja poistuttava kyseiseltä alueelta;

b)

se ei voi saapua uudestaan kummallekaan näistä alueista ennen kuin sen saalis on purettu;

c)

se ei saa päästää takaisin mereen mitään tylppäpyrstömolvan määriä.

2.5

Asetuksen (EU) 2016/233616 artiklassa tarkoitettujen tarkkailijoiden, jotka on nimetty tarkkailijoiksi jommallakummalla 1 kohdassa tarkoitetulla alueella oleville kalastusaluksille, on mitattava tylppäpyrstömolvasaaliiden asianmukaisissa näytteissä olevat kalat ja määriteltävä osanäytteessä olevien kalojen sukukypsyyden aste. Jäsenvaltioiden on STECF:n lausunnon perusteella vahvistettava yksityiskohtaiset protokollat näytteenottoa ja tulosten vertailua varten.

2.6

Kielletään pohjatroolien, pitkäsiimojen ja verkkojen käyttö kunkin vuoden 15 päivästä helmikuuta 15 päivään huhtikuuta alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

60°58,76′ N, 27°27,32′ W

60°56,02′ N, 27°31,16′ W

60°59,76′ N, 27°43,48′ W

61°03,00′ N, 27°39,41′ W

60°58,76′ N, 27°27,32′ W.

3.   Toimenpiteet punasimpun kalastuksessa kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueilla 1 ja 2

3.1

Punasimpun kohdennettu kalastus kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueilla 1 ja 2 sallitaan vain kunkin vuoden 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana aluksille, jotka ovat aiemmin pyytäneet punasimppua NEAFC-sääntelyalueella.

3.2

Alusten on rajoitettava muun kalastuksen yhteydessä saamansa punasimpun sivusaaliit enintään yhteen prosenttiin aluksella pidettävästä kokonaissaaliista.

3.3

Muuntokerroin tässä kalastuksessa pyydetylle punasimpulle, joka on perattu ja jolta on poistettu pää, japanilainen leikkaus mukaan luettuna, on 1,70.

3.4

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1236/2010 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, kyseistä kalastusta harjoittavien kalastusalusten päälliköiden on ilmoitettava saaliinsa päivittäin.

3.5

Asetuksen (EU) N:o 1236/2010 5 artiklan lisäksi punasimpun kalastuslupa on voimassa vain, jos alusten toimittamat ilmoitukset ovat mainitun asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisia ja ne kirjataan sen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.6

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tieteelliset tarkkailijat keräävät tieteellisiä tietoja niiden lipun alla purjehtivilla aluksilla. Kerättyihin tietoihin on sisällyttävä vähintään edustavat tiedot sukupuoli-, ikä- ja pituusjakaumasta syvyyksittäin. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava nämä tiedot ICESille.

3.7

Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille päivämäärän, jona NEAFC:n sihteeristö ilmoittaa NEAFC:n sopimuspuolille, että suurin sallittu saalis (TAC) on käytetty kokonaisuudessaan. Jäsenvaltioiden on kiellettävä lippunsa alla purjehtivilta aluksilta punasimpun kohdennettu kalastus kyseisestä päivästä alkaen.

4.   Rockallin koljan kalastuskieltoalue ICES-suuralueella 6

Pitkäsiimakalastusta lukuun ottamatta kaikenlainen kalastus on kiellettyä alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

57°00′ N, 15°00′ W

57°00′ N, 14°00′ W

56°30′ N, 14°00′ W

56°30′ N, 15°00′ W

57°00′ N, 15°00′ W.

D OSA

Kalastuskieltoalueet herkkien luontotyyppien suojelemiseksi

1.

Kalastus pohjatrooleilla ja seisovilla pyydyksillä, joihin luetaan ankkuroidut verkot ja ankkuroidut pitkätsiimat, on kielletty seuraavilla alueilla, jotka jäävät WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

osa Reykjanesin selännettä (Reykjanes Ridge):

55°04.5327′ N, 36°49.0135′ W

55°05.4804′ N, 35°58.9784′ W

54°58.9914′ N, 34°41.3634′ W

54°41.1841′ N, 34°00.0514′ W

54°00′ N, 34°00′ W

53°54.6406′ N, 34°49.9842′ W

53°58.9668′ N, 36°39.1260′ W

55°04.5327′ N, 36°49.0135′ W

Atlantin keskiselänteen pohjoisosa:

59°45′ N, 33°30′ W

57°30′ N, 27°30′ W

56°45′ N, 28°30′ W

59°15′ N, 34°30′ W

59°45′ N, 33°30′ W

Atlantin keskiselänteen keskiosa (Charlie-Gibbs Fracture zone ja Subpolar Frontal Region):

51°53°30′ N, 38°00′ W

53°30′ N, 36°49′ W

55°04.5327′ N, 36°49′ W

54°58.9914′ N, 34°41.3634′ W

54°41.1841′ N, 34°00′ W

53°30′ N, 30°00′ W

51°30′ N, 28°00′ W

49°00′ N, 26°30′ W

49°00′ N, 30°30′ W

30′ N, 32°00′ W

51°30′ N, 38°00′ W

53°30′ N, 38°00′ W

Atlantin keskiselänteen eteläosa:

44°30′ N, 30°30′ W

44°30′ N, 27°00′ W

43°15′ N, 27°15′ W

43°15′ N, 31°00′ W

44°30′ N, 30°30′ W

Altairin merenalaiset vuoret (Altair Seamounts):

45°00′ N, 34°35′ W

45°00′ N, 33°45′ W

44°25′ N, 33°45′ W

44°25′ N, 34°35′ W

45°00′ N, 34°35′ W

Antialtairin merenalaiset vuoret (Antialtair Seamounts):

43°45′ N, 22°50′ W

43°45′ N, 22°05′ W

43°25′ N, 22°05′ W

43°25′ N, 22°50′ W

43°45′ N, 22°50′ W

Hattonin matalikko (Hatton Bank):

59°26′ N, 14°30′ W

59°12′ N, 15°08′ W

59°01′ N, 17°00′ W

58°50′ N, 17°38′ W

58°30′ N, 17°52′ W

58°30′ N, 18°22′ W

58°03′ N, 18°22′ W

58°03′ N, 17°30′ W

57°55′ N, 17°30′ W

57°45′ N, 19°15′ W

58°11,15′ N, 18°57,51′ W

58°11,57′ N, 19°11,97′ W

58°27,75′ N, 19°11,65′ W

58°39,09′ N, 19°14,28′ W

58°38,11′ N, 19°01,29′ W

58°53,14′ N, 18°43,54′ W

59°00,29′ N, 18°01,31′ W

59°08,01′ N, 17°49,31′ W

59°08,75′ N, 18°01,47′ W

59°15,16′ N, 18°01,56′ W

59°24,17′ N, 17°31,22′ W

59°21,77′ N, 17°15,36′ W

59°26,91′ N, 17°01,66′ W

59°42,69′ N, 16°45,96′ W

59°20,97′ N, 15°44,75′ W

59°21′ N, 15°40′ W

59°26′ N, 14°30′ W

North West Rockall:

57°00′ N, 14°53′ W

57°37′ N, 14°42′ W

57°55′ N, 14°24′ W

58°15′ N, 13°50′ W

57°57′ N, 13°09′ W

57°50′ N, 13°14′ W

57°57′ N, 13°45′ W

57°49′ N, 14°06′ W

57°29′ N, 14°19′ W

57°22′ N, 14°19′ W

57°00′ N, 14°34′ W

56°56′ N, 14°36′ W

56°56′ N, 14°51′ W

57°00′ N, 14°53′ W

South-West Rockall (Empress of Britain Bank):

Alue 1

56°24′ N, 15°37′ W

56°21′ N, 14°58′ W

56°04′ N, 15°10′ W

55°51′ N, 15°37′ W

56°10′ N, 15°52′ W

56°24′ N, 15°37′ W

Alue 2

55°56.90 N -16°11.30 W

55°58.20 N -16°11.30 W

55°58.30 N -16°02.80 W

55°56.90 N -16°02.80 W

55°56.90 N -16°11.30 W

Alue 3

55°49.90 N -15°56.00 W

55°48.50 N -15°56.00 W

55°48.30 N -15°50.60 W

55°49.60 N -15°50.60 W

55°49.90 N -15°56.00 W

Edora’s bank

56°26.00 N -22°26.00 W

56°28.00 N -22°04.00 W

56°16.00 N -21°42.00 W

56°05.00 N -21°40.00 W

55°55.00 N -21°47.00 W

55°45.00 N -22°00.00 W

55°43.00 N -23°14.00 W

55°50.00 N -23°16.00 W

56°05.00 N -23°06.00 W

56°18.00 N -22°43.00 W

56°26.00 N -22°26.00 W

Southwest Rockall Bank

Alue 1

55°58.16 N -16°13.18 W

55°58.24 N -16°02.56 W

55°54.86 N -16°05.55 W

55°58.16 N -16°13.18 W

Alue 2

55°55.86 N -15°40.84 W

55°51.00 N -15°37.00 W

55°47.86 N -15°53.81 W

55°49.29 N -15°56.39 W

55°55.86 N-15°40.84 W

Hatton-Rockall Basin

Alue 1

58°00.15 N -15°27.23 W

58°00.15 N -15°38.26 W

57°54.19 N -15°38.26 W

57°54.19 N -15°27.23 W

58°00.15 N -15°27.23 W

Alue 2

58° 06.46 N -16° 37.15 W

58° 15.93 N -16° 28.46 W

58° 06.77 N -16° 10.40 W

58° 03.43 N -16° 10.43 W

58° 01.49 N -16° 25.19 W

58° 02.62 N -16° 36.96 W

58° 06.46 N-16° 37.15 W

Hattonin matalikko 2 (Hatton Bank 2):

Alue 1

57°51.76 N -18°05.87 W

57°55.00 N -17°30.00 W

58°03.00 N -17°30.00 W

57°53.10 N -16°56.33 W

57°35.11 N -18°02.01 W

57°51.76 N -18°05.87 W

Alue 2

57°59.96 N -19°05.05 W

57°45.00 N -19°15.00 W

57°50.07 N -18°23.82 W

57°31.13 N -18°21.28 W

57°14.09 N -19°28.43 W

57°02.21 N -19°27.53 W

56°53.12 N -19°28.97 W

56°50.22 N -19°33.62 W

56°46.68 N -19°53.72 W

57°00.04 N -20°04.22 W

57°10.31 N -19°55.24 W

57°32.67 N -19°52.64 W

57°46.68 N -19°37.86 W

57°59.96 N -19°05.05 W

Logachev Mound:

55°17′ N, 16°10′ W

55°34′ N, 15°07′ W

55°50′ N, 15°15′ W

55°33′ N, 16°16′ W

55°17′ N, 16°10′ W

West Rockall Mound:

57°20′ N, 16°30′ W

57°05′ N, 15°58′ W

56°21′ N, 17°17′ W

56°40′ N, 17°50′ W

57°20′ N, 16°30′ W

2.

Kun NEAFC-sääntelyalueeseen kuuluvilla uusilla tai nykyisillä pohjakalastusalueilla suoritettavien kalastustoimien aikana elävän korallin tai elävien sienieläinten määrä vetokertaa kohden on yli 60 kilogrammaa elävää korallia ja/tai yli 800 kilogrammaa eläviä sienieläimiä, aluksen on ilmoitettava asiasta lippuvaltiolleen, lopetettava kalastaminen ja siirryttävä vähintään kahden meripeninkulman päähän sijainnista, joka ilmeisesti on lähinnä tarkkaa paikkaa, josta kyseinen saalis on saatu.

LIITE XIII

EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET HERKKIEN LAJIEN TAHATTOMIEN SAALIIDEN VÄHENTÄMISEKSI

Herkkien lajien tahattomien saaliiden seuraamiseksi ja vähentämiseksi sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

1.

A, B ja C osassa vahvistetut toimenpiteet.

2.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet tieteellisen tiedon keräämiseksi herkkien lajien tahattomista saaliista.

3.

Jos ICES:n tai STECF:n tarkastaman taikka GFCM:n validoiman tieteellisen näytön mukaan herkille lajeille aiheutuu haittaa pyydyksistä, jäsenvaltioiden on toimitettava yhteisiä suosituksia ehkäiseviksi lisätoimenpiteiksi asianomaisen lajin tai asianomaisen alueen tahattomien saaliiden vähentämiseksi tämän asetuksen 15 artiklan nojalla.

4.

Jäsenvaltioiden on seurattava ja arvioitava tämän liitteen nojalla toteutettujen ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuutta.

A OSA

Valaat

1.   Kalastustoiminta, jossa akustisten karkotinlaitteiden käyttö on pakollista

1.1

Alukset, joiden suurin pituus on vähintään 12 metriä, eivät saa käyttää pyydyksiä tietyillä jäljempänä määritellyillä alueilla, ellei samanaikaisesti käytetä aktiivisia akustisia karkotinlaitteita.

Alue

Pyydys

Itämeren alue, jota rajoittaa linja, joka alkaa Ruotsin rannikolta pisteestä 13° itäistä pituutta, sieltä suoraan etelään pisteeseen 55° pohjoista leveyttä, sieltä suoraan itään pisteeseen 14° itäistä pituutta ja sieltä suoraan pohjoiseen Ruotsin rannikolle; sekä alue, jota rajoittaa linja, joka alkaa Ruotsin itärannikolta pisteestä 55° 30′ pohjoista leveyttä, sieltä suoraan itään pisteeseen 15° itäistä pituutta, sieltä suoraan pohjoiseen pisteeseen 56° pohjoista leveyttä, sieltä suoraan itään pisteeseen 16° itäistä pituutta, sieltä suoraan pohjoiseen Ruotsin rannikolle

Pohjaan ankkuroitavat verkot tai pussiverkot

Itämeri, osa-alue 24 (lukuun ottamatta edellä mainittua aluetta)

Pohjaan ankkuroitavat verkot tai pussiverkot

ICES-suuralue 4 ja ICES-alue 3a (vain 1 päivästä elokuuta 31 päivään lokakuuta)

Pohjaan ankkuroitavat verkot tai pussiverkot tai näiden verkkojen yhdistelmät, joiden kokonaispituus on enintään 400 metriä

Pohjaan ankkuroitavat verkot tai pussiverkot (vähintään 220 mm)

ICES-alueet 7e, 7f, 7 g, 7h ja 7j

Pohjaan ankkuroitavat verkot tai pussiverkot

ICES-alue 7d

Pohjaan ankkuroitavat verkot tai pussiverkot

1.2

Edellä olevaa 1.1 kohtaa ei sovelleta kalastustoimiin, joita toteutetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden luvalla tai alaisuudessa ja joiden tavoitteena on uusien teknisten toimenpiteiden kehittäminen valaiden tahattoman pyydystämisen ja tappamisen vähentämiseksi.

1.3

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet seuratakseen ja arvioidakseen tieteellisin tutkimuksin tai pilottihankkein akustisten karkotinlaitteiden käytön ajan mittaan ilmeneviä vaikutuksia kyseisessä kalastustoiminnassa ja kyseisillä alueilla.

2.   Kalastustoiminta, jota on valvottava

2.1

Jäsenvaltioiden on vuosittain toteutettava ja otettava käyttöön valvontaohjelmia lippunsa alla purjehtiville aluksille, joiden suurin pituus on vähintään 15 metriä, valaiden sivusaaliiden valvomiseksi jäljempänä määritetyissä kalastusmuodoissa ja jäljempänä määritetyin edellytyksin.

Alue

Pyydys

ICES-suuralueet 6, 7 ja 8

Pelagiset troolit (yksittäiset ja paritroolit)

Välimeri (itään linjasta 5° 36′ läntistä pituutta)

Pelagiset troolit (yksittäiset ja paritroolit)

ICES-alueet 6a, 7a ja 7b, 8a, 8b ja 8c sekä 9a

Pohjaan ankkuroidut verkot tai pussiverkot, joiden silmäkoko on vähintään 80 mm

ICES-suuralue 4, ICES-alue 6a ja ICES-suuralue 7 lukuun ottamatta ICES-alueita 7c ja 7k

Ajoverkot

ICES-alueet 3a, 3b, 3c, 3d etelään linjasta 59° pohjoista leveyttä, 3d pohjoiseen linjasta 59° pohjoista leveyttä (vain 1 päivästä kesäkuuta 30 päivään syyskuuta) sekä ICES-suuralueet 4 ja 9

Pelagiset troolit (yksittäiset ja paritroolit)

ICES-suuralueet 6, 7 ja 8 sekä 9

Korkeasuiset troolit

ICES-alueet 3b, 3c ja 3d

Pohjaan ankkuroidut verkot tai pussiverkot, joiden silmäkoko on vähintään 80 mm

2.2

Edellä olevaa 2.1 kohtaa ei sovelleta kalastustoimiin, joita toteutetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden luvalla tai alaisuudessa ja joiden tavoitteena on uusien teknisten toimenpiteiden kehittäminen valaiden tahattoman pyydystämisen ja tappamisen vähentämiseksi.

B OSA

Merilinnut

Jos tämän liitteen johdantokappaleen 2 kohdassa tarkoitetut tiedot osoittavat, että tietynlaisessa kalastuksessa tahattomana saaliina saadaan niin paljon merilintuja, että tämä uhkaa vakavasti näiden merilintulajien suojelun tasoa, jäsenvaltioiden on käytettävä lintujenkarkotussiimoja ja/tai painollisia siimoja, mikäli on tieteellisesti osoitettu, että niistä on säilyttämisen kannalta hyötyä kyseisellä alueella, ja, jos siitä on käytännön hyötyä, laskettava pitkäsiimat pimeän aikaan mahdollisimman vähäisellä, turvallisuuden kannalta tarpeellisella kannen valaistuksella.

C OSA

Merikilpikonnat

1.   Kalastustoiminta, jossa on pakollista käyttää laitetta kilpikonnien päästämiseksi ulos verkosta.

1.1

Alukset eivät saa käyttää alempana eriteltyjä pyydyksiä tietyillä jäljempänä määritellyillä alueilla, ellei samanaikaisesti käytetä laitetta kilpikonnien päästämiseksi ulos verkosta.

Alue

Laji

Pyydys

Intian valtamerellä ja Länsi-Atlantilla sijaitsevat unionin vedet

Katkaravut (Penaeus spp., Xiphopenaeus kroyeri)

Kaikki katkaraputroolit

1.2

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä 1.1 kohdassa tarkoitetun laitteen tarkkaa määrittelyä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi.

LIITE XIV

VALIKOIVUUDEN SUORITUSINDIKAATTOREINA KÄYTETTÄVÄT LAJIT

Pohjanmeri

Luoteiset vedet

Lounaiset vedet

Itämeri

Välimeri

Turska

Turska

Kummeliturska

Turska

Kummeliturska

Kolja

Kolja

Valkoturska

Punakampela

Rusotäplämullo

Seiti

Seiti

Lasikampela

 

 

Valkoturska

Valkoturska

 

 

 

Punakampela

Punakampela

 

 

 


Top