(1)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 214/2013 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa. Voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 0–26,1 prosenttia, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Tutkimukseen, joka johti alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon, viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 215/2013 (3) käyttöön myös tasoitustullin Kiinasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa. Voimassa olevat tasoitustullit ovat 13,7–44,7 prosenttia.

(3)

Yhdistettyjen tullien taso on 13,7–58,3 prosenttia.

(4)

Julkaistuaan polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) komissio vastaanotti 13 päivänä joulukuuta 2017 pyynnön näiden toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Pyynnön esitti Euroopan terästeollisuuden järjestö EUROFER, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kokonaistuotannosta unionissa on yli 70 prosenttia. Pyyntö perustui siihen, että lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

(5)

Komissio ilmoitti 14 päivänä maaliskuuta 2018Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(6)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä14 päivänä maaliskuuta 2018 julkaistulla ilmoituksella (6) myös Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa sovellettavien lopullisten tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (7) 18 artiklan mukaisesti.

(7)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattaa 1 päivän tammikuuta 2017 ja 31 päivän joulukuuta 2017 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin jaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2014 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti virallisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta seuraaville osapuolille: pyynnön esittäjä, tiedossa olevat tuottajat ja niiden järjestöt unionissa, tiedossa olevat vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa, tiedossa olevat etuyhteydettömät tuojat unionissa, unionin käyttäjät, joita asian tiedettiin koskevan, ja viejämaan viranomaiset.

(9)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisille osapuolille annettiin myös mahdollisuus pyytää kirjallista kuulemista tutkimuksesta vastaavien komission yksiköiden ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(10)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(11)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajien otoksen perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Ennen vireillepanoa 21 unionin tuottajaa oli toimittanut otoksen valintaa varten pyydetyt tiedot ja ilmaissut olevansa halukkaita yhteistyöhön komission kanssa. Komissio oli tämän perusteella valinnut otokseen alustavasti kolme tuottajaa, joiden todettiin olevan unionin tuotannonalaa edustavia samankaltaisen tuotteen tuotantomäärän ja myynnin osalta unionissa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus oli 28 prosenttia unionin tuotannonalan arvioidusta kokonaistuotannosta ja 27 prosenttia unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärästä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei saatu, joten alustava otos vahvistettiin. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(12)

Tutkimuksen vireillepanoa koskevassa pyynnössä yksilöitiin yhdeksän etuyhteydetöntä tuojaa, joita pyydettiin toimittamaan otantaa koskevia tietoja. Yksikään niistä ei ottanut yhteyttä.

(13)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(14)

Otantalomakkeen palautti kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, mutta kumpikaan niistä ei tuottanut orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita, jotka määriteltiin vireillepanoilmoituksessa. Kolmas vientiä harjoittava tuottaja otti yhteyttä kuusi viikkoa otantalomakkeen palauttamiselle annetun määräajan jälkeen. Kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle annettiin asianomaisen osapuolen asema, mutta sen ei katsottu toimivan yhteistyössä, koska se ei vastannut otantalomakkeeseen eikä yrittänyt vastata vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettuun lomakkeeseen.

(15)

Sen vuoksi Kiinassa ei ollut yhteistyössä toimineita vientiä harjoittavia tuottajia.

(16)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kolmelle otokseen valitulle unionin tuottajalle, pyynnön esittäjälle sekä Kiinan viranomaisille. Vastaukset saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta ja pyynnön esittäjältä.

(17)

Komissio tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien asianomaisten osapuolten toimitiloihin:

(18)

Ottaen huomioon tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla olevan riittävän näytön perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(19)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten tarvittavien tietojen keräämiseksi komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa kaikkia asianomaisen maan vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä III pyydetyt tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen käytetyistä tuotantopanoksista. Samat kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka lähettivät otantavastauksen, toimittivat myös liitteessä III pyydetyt tiedot. Koska ne eivät tuottaneet tarkastelun kohteena olevaa tuotetta, tarkastelun kohteena olevan tuotteen kannalta merkityksellisiä vastauksia ei saatu.

(20)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tarpeellisina tutkimukselleen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen myös Kiinan viranomaisille. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta.

(21)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa myös kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan tietoja sekä asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta 37 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät esittäneet asiasta näkökantojaan tai toimittaneet lisänäyttöä.

(22)

Lisäksi komissio täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(23)

Komissio julkaisi 13 päivänä huhtikuuta 2018 ensimmäisen asiakirja-aineistoon liitetyn muistion (8), jäljempänä ’13 päivänä huhtikuuta 2018 päivätty muistio’, jossa pyydettiin asianomaisten osapuolten näkökantoja merkityksellisistä lähteistä, joita komissio voi käyttää normaaliarvon määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan toisen alakohdan mukaisesti. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelevana olevan tuotteen tuotannossa. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi kuusi mahdollista edustavaa maata: Argentiina, Etelä-Afrikka, Kolumbia, Malesia, Meksiko ja Thaimaa.

(24)

Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissio sai huomautuksia ainoastaan pyynnön esittäjältä. Huomautuksia ei saatu asianomaisen maan viranomaisilta eikä vientiä harjoittavilta tuottajilta.

(25)

Komissio käsitteli pyynnön esittäjältä 13 päivänä huhtikuuta 2018 päivättyyn muistioon saatuja huomautuksia 3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätyssä toisessa muistiossa, joka koski normaaliarvon määrittämistä (9), jäljempänä ’3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätty muistio’. Komissio laati myös tuotannontekijöiden luettelon ja päätteli, että tässä vaiheessa Meksiko oli asianmukaisin edustava maa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään asiasta huomautuksia. Komissio sai huomautuksia ainoastaan pyynnön esittäjältä. Näitä huomautuksia käsitellään tässä asetuksessa.

(26)

Komissio ilmoitti 22 päivänä helmikuuta 2019 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön polkumyyntitullit, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä.

(27)

Mikään osapuoli ei esittänyt huomautuksia lopullisista päätelmistä.

(28)

Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli Kiinasta peräisin olevat tietyt orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet eli seostamattomasta teräksestä ja seosteräksestä (ruostumatonta terästä lukuun ottamatta) valmistetut levyvalmisteet, jotka on maalattu, lakattu tai muovipinnoitettu ainakin yhdeltä puolelta, lukuun ottamatta niin kutsuttuja kerroslevyjä, joita käytetään rakentamisessa ja jotka koostuvat kahdesta ulkopintana toimivasta metallilevystä, joiden välissä oleva eristemateriaali toimii vakauttajana, lukuun ottamatta tuotteita, joissa on sinkkipölyä sisältävä loppupinnoite (sinkkiä runsaasti sisältävä maali, jonka painosta vähintään 70 prosenttia on sinkkiä), ja lukuun ottamatta tuotteita, joissa on kromi- tai tinapinnoitettu substraatti, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 70 80, ex 7212 40 80, ex 7225 99 00 ja ex 7226 99 70 (Taric-koodit 7210708011, 7210708091, 7212408001, 7212408021, 7212408091, 7225990011, 7225990091, 7226997011 ja 7226997091), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’ tai ’orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet’.

(29)

Tarkastelun kohteena oleva tuote saadaan lisäämällä teräslevyvalmisteisiin orgaaninen pinnoite. Orgaaninen pinnoite sekä suojaa terästuotteita että antaa niille esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia.

(30)

Tarkastelun kohteena olevia tuotteita käytetään pääasiassa rakennussektorilla ja rakentamisessa käytettävien tuotteiden jatkojalostukseen. Muita käyttötarkoituksia ovat kodinkoneet.

(31)

Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia samankaltaisesta tuotteesta. Alkuperäisen tutkimuksen tavoin tässä toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, että Kiinan ja edustavan maan Meksikon kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella sekä unionin tuottajien unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(32)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(33)

Kuten 15 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät siis toimittaneet kyselyvastauksia, esimerkiksi tietoja vientihinnoista ja kustannuksista, kotimarkkinahinnoista ja kustannuksista, kapasiteetista, tuotannosta ja investoinneista. Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään ottaneet kantaa asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, kuten komission yksikköjen valmisteluasiakirjaan ”Significant Distortions in the Economy of the People's Republic of China for the Purposes of Trade Defense Investigations” (10), jäljempänä ’raportti’, eivätkä pyynnön esittäjän toimittamaan lisänäyttöön, joka osoitti, että valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikutti hintoihin ja kustannuksiin. Näin ollen komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja.

(34)

Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille ja 14 kappaleessa mainitulle kolmannelle vientiä harjoittavalle tuottajalle perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan soveltamisesta ja antoi niille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissiolle ei esitetty huomautuksia.

(35)

Perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäljempänä esitettävät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät perustuvat käytettävissä oleviin tietoihin, erityisesti tarkastelun vireillepanoa koskevassa pyynnössä ja asianomaisten osapuolten huomautuksissa esitettyihin tietoihin sekä 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saataviin tilastotietoihin.

(36)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saadut tilastotiedot osoittavat, että Kiinasta tuotiin unioniin orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita vain vähän eli 6 338 tonnia, joka on 0,1 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta. Orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuotiin kuitenkin 16 jäsenvaltioon, ja tuonti jakaantui koko tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle. Näin ollen komissio päätteli, että tosiasiallinen tuonti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli edustavaa, ja se tarkasteli, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(37)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(38)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(39)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan määritelmän mukaan ”[m]erkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

(40)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(41)

Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin kiistämään tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Komissio laati tätä varten raportin, jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) alalla ja tietyillä sektoreilla (kuten teräksen ja kemikaalien alalla). Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa. Myös pyyntöön sisältyi merkityksellistä näyttöä, joka täydensi raporttia.

(42)

Pyynnön esittäjä viittasi pyynnön 71 kappaleessa ja liitteessä 18 erääseen Yhdysvaltojen kauppaministeriön asiakirjaan (11), jäljempänä ’Yhdysvaltojen asiakirja’. Yhdysvaltojen asiakirjan mukaan terässektori on luokiteltu perus- ja pilarituotannonalaksi, jolla valtion on säilytettävä suhteellisen vahva määräysvalta. Yhdysvaltojen asiakirjassa viitataan SASAC-asiakirjaan (12), jossa jaetaan talouden sektorit kolmeen luokkaan ja niihin liittyviin alaluokkiin sen mukaan, miten tarpeellisena valtion määräysvaltaa pidetään: 1) strategiset tuotannonalat, jotka vaikuttavat kansalliseen turvallisuuteen ja ovat talouden elinehto ja joilla valtion on säilytettävä absoluuttinen määräysvalta; 2) perus- ja pilarituotannonalat, joilla valtion on säilytettävä suhteellisen vahva määräysvalta; ja 3) muut tuotannonalat, joilla valtion on säilytettävä vaikutusvalta. SASAC-asiakirjassa asetetaan myös yleinen tavoite, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä luodaan ryhmä keskeisiä yrityksiä, joilla on kohtalaisen vahva vaikutus tuotannonalan kehittämiseen ja jotka voimistavat tuotannonalan kehittämistä; tämän osana luodaan vahva perusta, jotta petrokemian, televiestinnän, sähkön, merenkulun ja rakennusteollisuuden alan merkittävät keskeiset yritykset kehittyvät ja niistä tulee globaalisti ensiluokkaisia yrityksiä ja auto- ja koneteollisuuden ja tietotekniikka-alan merkittävistä keskeisistä yrityksistä tulee globaalisti ensiluokkaisia yrityksiä.

(43)

Uudelleenvalssausprosessin edellyttämien kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen kustannusten osalta pyynnön esittäjä viittasi aiempiin EU:n asetuksiin (13), joilla otettiin käyttöön tasoitustulleja ja joissa komissio vahvisti, että sekä kuumavalssatut että kylmävalssatut levyvalmisteet ovat tuettuja. Pyynnön esittäjän mukaan tämä johti lopputuotteiden keinotekoisen alhaisiin kustannushintoihin. Lisäksi pyynnön esittäjä siteerasi ThinkDeskin (14) laatimaa raporttia ja väitti sen tarjoavan näyttöä siitä, että monet kiinalaiset tuottajat kykenivät tarjoamaan kuumavalssattuja levyvalmisteita Kiinan markkinoilla vääristyneillä hinnoilla.

(44)

Pyynnön esittäjä väitti myös, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen nykyiset kotimarkkinahinnat Kiinassa ovat edelleen alemmat kuin kansainväliset hinnat Global Plattsin (15) tietojen perusteella.

(45)

Sinkkiin ja valtion omistamien yritysten hallitsevaan asemaan kaivostoiminnan alalla liittyen pyynnön esittäjä toimitti raportissa esitetyn näytön lisäksi näyttöä, jonka mukaan Kiinassa sovelletaan sinkkiin 30 prosentin vientiveroa (ks. pyynnön 87–89 kohta ja liite 18).

(46)

Pyynnön esittäjä väitti vielä, että kemiallisiin komponentteihin liittyy merkittäviä vääristymiä, jotka puolestaan johtavat merkittäviin vääristymiin maaleissa ja muissa kemiallisissa pinnoitteissa, joita käytetään orgaanisilla aineilla pinnoitetun teräksen tuotannossa. Perustana ne käyttivät raporttiin (luku 16 ”Chemical Sector”) sisältyvää näyttöä. Raportissa mainitaan erityisesti Kiinan kemianteollisuuden yritysten hallintojärjestön tietoihin perustuen, että suurimmat kemian alan yritykset (vuonna 2015 myyntitulojen perusteella) Kiinassa ovat valtion omistamia yrityksiä, muun muassa kahdeksan kymmenestä suurimmasta kemian alan yrityksestä (16). Lisäksi pyynnön esittäjä viittasi KPMG-raporttiin (ks. pyynnön liite 18), jossa todetaan, että kymmenen suurinta kemian alan yritystä ovat valtion omistuksessa.

(47)

Sähkön osalta pyynnön esittäjä väitti – raportin lisäksi – että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat hyötyvät sähkön etuuskohteluhinnoista (17), ja Chongquing Wanda Steel Strip -yritys on sen mukaan hyötynyt sähkön hinnoista, jotka ovat alemmat kuin yleisesti suuriin teollisuusyrityksiin sovellettava hinta (18). Pyynnön esittäjä toimitti vielä julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden mukaan Shougang Group ja Inner Mongolia Baotou Steel Union hyötyivät tuetusta sähkönhinnasta (19).

(48)

Etuuskohteluun perustuvien lainojen ja muun taloudellisen tuen osalta pyynnön esittäjä viittasi raportin lisäksi hiljattaiseen lehdistötiedotteeseen, jossa väitettiin, että Kiinan viranomaisten määräysvaltaa paikallispankeissa on lujitettu entisestään uudella lainsäädännöllä vuonna 2017 (20). Pyynnön esittäjä siteerasi myös Yhdysvaltojen asiakirjaa, jonka mukaan ”ala on edelleen merkittävästi vääristynyt sekä riskihinnoittelun että resurssien jakamisen näkökulmasta. Lisäksi korkoprosenttien vaihtelun analyysi viittaa siihen, että korkoprosentit ovat edelleen tiukasti sidoksissa hallituksen julkaisemiin viitekorkoihin eivätkä määräydy markkinoiden mukaan. Löyhä budjettikuri, ei-markkinaehtoiset hinnat, implisiittiset valtion takuut ja valtion poliittinen ohjeistus vääristävät suoraan tai välillisesti pankkisektoria, pankkien välisiä markkinoita, joukkolainamarkkinoita ja varjopankkitoimintaa. Nämä vääristymät voidaan liittää suoraan valtion omistajuuteen ja valvontaan sekä valtion laajamittaiseen ja läpikotaiseen rooliin Kiinan rahoitusjärjestelmässä” (21).

(49)

Pyynnön esittäjä muistutti, että komissio on aiemmissa tutkimuksissaan vahvistanut orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden suurten tuottajien saavan erimuotoisia tukia, jollaisia ovat muun muassa etuuskohteluun perustuva lainananto, velan osakkeiksi muuntaminen, pääomanlisäykset ja vapautus osinkojen maksamisesta Kiinan valtiolle pääosakkeenomistajana (22). Lisäksi pyynnön esittäjä yksilöi vuosikertomusten perusteella muita orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajia, jotka olivat hyötyneet etuuskohteluun perustuvista lainoista (23).

(50)

Lopuksi pyynnön esittäjä siteerasi ThinkDeskin laatimaa raporttia, jossa yksilöitiin ainakin kuusi orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajaa, jotka hyötyivät valtion tukitoimenpiteistä (velkavivun purkaminen ja velan osakkeiksi muuntaminen Kiinan terästeollisuudessa vuosina 2016–2017). ThinkDesk yksilöi nämä toimenpiteet tukitoimenpiteiksi (24).

(51)

Pyynnössä tuotiin esiin joukko väitettyjä muita, raportissa jo todettuja vääristymiä Kiinassa verotuen ja alhaisten ympäristövaatimusten muodossa. Pyynnön esittäjä viittasi erityisesti komission aiempiin päätelmiin erilaisista välittömään verotukseen kohdistuvista vapautus- ja huojennusohjelmista, joilla vähennetään keinotekoisesti teräsyritysten verotettavaa tuloa, sekä välillistä verotusta (alv) ja tuontitariffeja koskevista ohjelmista ja erilaisista (tilapäisistä) avustusohjelmista (25). Pyynnön esittäjä väitti, että nämä ohjelmat ovat edelleen käytössä.

(52)

Ympäristövaatimusten osalta pyynnön esittäjä siteerasi OECD:n raporttia (26) (ks. pyynnön liite 18), jossa väitetysti osoitetaan, että Kiinan viranomaiset tarjoavat välillistä tukea teräksen valmistajille, koska ympäristöön liittyviä perusvaatimuksia ei panna täytäntöön, kun taas unionin tuottajiin sovelletaan paljon tiukempia ympäristövaatimuksia, etenkin ottaen huomioon REACH-asetuksen tuoreet muutokset, joilla kielletään kromaattien käyttö orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannon esikäsittelyvaiheessa (asiaa käsitellään pyynnön 12–16 kappaleessa).

(53)

Komissio tarkastelee, onko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suorittaa tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan luettuna julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan raporttiin sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkastellaan merkittävää valtion puuttumista maan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan luettuna. Kuten 16–20 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös raportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön hakijan toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

(54)

Kiinan talousjärjestelmän perusta eli nk. sosialistinen markkinatalous ei sovi yhteen markkinavoimien vapaan toiminnan kanssa. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään kansantalouden johtavana voimana, ja valtion tehtävänä on varmistaa sen lujittaminen ja kasvu (27). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomaisena toimeksiantona. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (28).

(55)

Asiaa koskevan Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat superrakenteen, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (29). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(56)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (30). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(57)

Yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelun järjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Provinssitason suunnitelmat ovat yleensä melko yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös välinevalikoima tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita, joskin tämä oli yleisempää aiemmilla suunnitelmakierroksilla. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että suunnitelmat ovat luonteeltaan sitovia. Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.2.2.5 jakso) (31).

(58)

Taloudellisten resurssien jakamisen tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.2.2.8 jakso) (32). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkovelkakirjamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Nämä rahoitussektorin osat ovat vähemmän merkityksellisiä kuin pankkisektori, mutta ne on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (33).

(59)

Sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (34). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemiseksi, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (35).

(60)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (36).

(61)

Kun otetaan huomioon valtion puuttuminen toimintaan ja valtion omistajuuden hallitseva asema Kiinan talousmallissa, valtion omistamat yritykset ovat olennainen osa Kiinan taloutta. Valtio ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan valtion omistamiin yrityksiin. Valtio muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua näiden yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin (ks. myös 3.2.2.4 jakso) sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla (37). Vastineeksi valtion omistuksessa olevat yritykset saavat Kiinan taloudessa erityisen aseman, johon liittyy erilaisia taloudellisia etuuksia, etenkin suoja kilpailulta ja tuotantopanosten, myös rahoituksen, saaminen etuuskohtelun mukaisesti (38).

(62)

Erityisesti terässektorin yrityksistä Kiinan valtion omistuksessa on merkittävä osuus. Nimellisesti valtion omistuksessa ja yksityisomistuksessa olevien yritysten lukumäärän arvioidaan olevan lähes tasoissa, mutta Kiinan viidestä teräksentuottajasta, jotka kuuluvat maailman 10 suurimman teräksentuottajan joukkoon, neljä on valtion omistuksessa olevia yrityksiä (39). Kymmenen suurimman tuottajan osuus tuotannonalan koko tuotoksesta vuonna 2016 oli noin 36 prosenttia, mutta Kiinan valtio pyrkii konsolidoimaan raudan ja teräksen tuotannosta 60–70 prosenttia noin kymmenelle suurelle yrityksille vuoteen 2025 mennessä (40). Tällaiseen konsolidointiin voi liittyä kannattavien yksityisten yritysten pakotettuja yhteenliittymiä heikosti suoriutuvien valtion omistuksessa olevien yritysten kanssa (41).

(63)

Koska valtio puuttuu voimakkaasti toimintaan ja valtion omistamia yrityksiä on paljon terästeollisuuden alalla, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat teräksen tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin terässektorilla kohdistetaan 3.2.2.5 jaksossa tarkoitettua poliittista valvontaa ja ohjausta.

(64)

Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotantoon kohdistuvaa valtion valvontaa ja ohjausta ei ole suljettu pois kuvatuista yleisistä puitteista. Useat suurimmista orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajista ovat valtion omistuksessa. Saatavilla olevan näytön perusteella vaikuttaa siltä, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajiin Kiinassa kohdistuu sama Kiinan valtion harjoittama omistajuus, valvonta, poliittinen valvonta tai ohjaus, eivätkä ne siten toimi markkinaperiaatteiden mukaisesti (42).

(65)

Sen lisäksi, että Kiinan valtio harjoittaa määräysvaltaa talouselämään valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä Kiinan lainsäädännön mukaan, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (43), mutta Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiöoikeuden mukaisesti jokaisessa yrityksessä on oltava Kiinan kommunistisen puolueen organisaatio ja yrityksen on tarjottava tarvittavat edellytykset puolueorganisaation toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Kiinan kommunistinen puolue on kuitenkin vahvistanut vaatimuksiaan valvoa liiketoimintapäätöksiä valtion omistamissa yrityksissä poliittisena periaatteena ainakin vuodesta 2016 lähtien. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (44). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen organisaatiot yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (45). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa, myös orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajiin ja niiden tuotantopanosten toimittajiin.

(66)

Erityisesti terässektorilla (mukaan luettuna tarkastelun kohteena oleva tuote ja tärkeimpien tuotantopanosten toimittajat) monet suurimmista teräksentuottajista (myös orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat) ovat valtion omistuksessa. Joihinkin viitataan nimenomaisesti terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelmassa (2016–2020) (46) esimerkkeinä 12. viisivuotissuunnitelmakauden saavutuksista (esim. Baosteel, Anshan Iron and Steel ja Wuhan Iron and Steel). Valtion omistamien orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajien julkisissa asiakirjoissa korostetaan toisinaan yhteyttä Kiinan valtioon. Esimerkiksi Baoshan Iron & Steel (tai Baosteel) totesi vuoden 2016 puolivuotisraportissaan, että yritys on sitoutunut alueelliseen 13. viisivuotissuunnitelmaan ja laajaan yhteisymmärrykseen paikallishallinnon kanssa resurssien jakamisesta, urbaanien tuotannonalojen yhteenliittämisestä ja ekologisen ympäristön rakentamisesta (47). Hiljattaisessa tiettyjä Kiinasta peräisin olevia raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja levyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (48) komissio vahvisti, että kolme neljästä otokseen valitusta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä oli valtion omistamia yrityksiä. Kaikissa näissä kolmessa ryhmässä yrityksen hallituksen puheenjohtaja toimi myös ryhmän kommunistisen puolueen organisaation puoluekomitean sihteerinä.

(67)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.2.2.8 jakso) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vaikuttaa vääristävästi markkinoihin (49). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä, myös valtion omistamissa yrityksissä, terässektorilla ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(68)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetit ja tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit, suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (50).

(69)

Kiinan valtio pitää terästeollisuutta, mukaan luettuna orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotanto korkealuokkaisena terästuotteena, keskeisenä tuotannonalana (51). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, esimerkiksi terästeollisuuden mukauttamis- ja päivittämissuunnitelmassa (2016–2020). Suunnitelmassa todetaan, että terästeollisuus on ”Kiinan taloudelle merkittävä perustuotannonala, kansallinen kulmakivi” (52). Suunnitelmassa esitetyt päätehtävät ja -tavoitteet kattavat tuotannonalan kehittämisen kaikki näkökulmat (53).

(70)

Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmassa (54) ehdotetaan korkealuokkaisia terästuotteita tuottavien yritysten tukemista (55). Siinä käsitellään myös tuotteiden laadun, kestävyyden ja luotettavuuden saavuttamista tukemalla yrityksiä, jotka käyttävät puhtaaseen teräksen tuotantoon, tarkkuusvalssaukseen ja laadunparannukseen liittyvää teknologiaa (56).

(71)

Teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa (57) (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos), jäljempänä ’luettelo’, listataan rauta ja teräs kannustettavina tuotannonaloina. Luettelossa kannustetaan etenkin kehittämään ja käyttämään teknologiaa terästuotteiden suorituskyvyn ja laadun parantamiseksi ja niiden päivittämiseksi, mukaan luettuna muttei yksinomaisesti autoihin tarkoitetut erikoislujat teräslevyt, joiden vetolujuus on vähintään 600 MPa, korkean suorituskyvyn putkijohtoteräs öljyn ja kaasun siirtämiseen, erikoislujat leveät ja paksut teräslevyt laivoja varten, laivanrakennusteräs, keskipaksut levyt, joiden vetolujuus on vähintään 420 MPa, rakennuksia, siltoja ja muita rakenteita varten, teräs suurinopeuksisia ja raskaita lasteja varten tarkoitetuille rautateille, matalan ydinhäviön ja korkean magneettisen induktion piiteräs, korroosion- ja kulutuksenkestävä teräs, resursseja säästävä ruostumaton seosteräs (moderni ferriittinen ruostumaton teräs, ruostumaton dupleksiteräs ja typellä stabiloitu ruostumaton teräs), erityiset terästangot ja valssilangat korkean suorituskyvyn perusosiin (korkean suorituskyvyn pyörästöt, vähintään luokan 12.9 pultit, erikoislujat jouset ja pitkäikäiset laakerit) ja korkealaatuiset erikoisteräksestä taotut materiaalit (työkaluteräs ja muottiteräs, ruostumaton teräs ja teräs koneita varten). Luettelon sovellettavuus vahvistettiin hiljattaisessa tiettyjä Kiinasta peräisin olevia raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja levyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (58).

(72)

Kiinan viranomaiset ohjeistavat alan kehittämistä erilaisilla poliittisilla välineillä ja ohjeilla, jotka liittyvät esimerkiksi seuraaviin: markkinoiden koostumus ja rakenneuudistus, raaka-aineet (59), sijoitukset, kapasiteetin poistaminen, tuotevalikoima, tuotannon siirtäminen ja päivittäminen. Kiinan viranomaiset ohjaavat ja määräävät näillä ja muilla keinoilla lähes kaikkia näkökohtia alan kehittämisessä ja toiminnassa (60). Tämänhetkinen ylikapasiteettiongelma on kiistatta selvin osoitus Kiinan viranomaisten politiikan vaikutuksista ja siitä seuraavista vääristymistä.

(73)

Kiinan viranomaisilla on siis käytettävissä toimenpiteitä, joilla kannustetaan toimijoita noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita ja tuetaan kannustettuja tuotannonaloja, mukaan luettuna orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotanto korkealuokkaisena terästuotteena ja sen tuottamiseen käytetyt raaka-aineet. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta normaalisti.

(74)

Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon, eikä vähiten siksi, että maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyy lukuisia puutteita, jotka tosiasiassa estävät konkurssimenettelyn. Lisäksi valtiolla on maksukyvyttömyysmenettelyissä edelleen vahva ja aktiivinen rooli, ja se vaikuttaa usein suoraan menettelyn tulokseen (61).

(75)

Lisäksi omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeisiä suhteessa maan omistajuuteen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa (62). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyllä. Nämä säännökset jätetään kuitenkin säännöllisesti huomiotta, ja tietyt ostajat saavat maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (63). Lisäksi viranomaisilla on usein poliittisia tavoitteita, esimerkiksi taloudellisten suunnitelmien täytäntöönpano, kun ne jakavat maata (64).

(76)

Sen vuoksi Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ei vaikuta toimivan asianmukaisesti, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maan tarjoamiseen ja hankintaan Kiinassa. Nämä seikat vaikuttavat käytettävissä olevan näytön perusteella pätevän myös terässektorilla ja erityisesti orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden osalta. Komissio on vahvistanut, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden (65) ja niiden raaka-aineen, kuumavalssatun teräksen (66), tuottajat saivat etua maankäyttöoikeuksien myöntämisestä riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(77)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä täysin Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (67). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen yhdistys ei kuitenkaan ole riippumaton viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on vähäistä (68). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaille. Tämän tuloksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (69). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(78)

Siitä, että terässektoriin, mukaan luettuna orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotanto, ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siis orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotantoon sekä suoraan (tarkasteltavana olevan tuotteen valmistus) että välillisesti (pääoman tai tuotantopanosten hankkiminen yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa järjestelmää Kiinassa).

(79)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(80)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista valtion omistamien pankkien (70) vahva asema; rahoitusta myöntäessään nämä pankit ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat (71)) ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yritykset. Näin tehdessään pankit noudattavat nimenomaista oikeudellista velvoitetta hoitaa liiketoimintaansa kansantalouden ja sosiaalisen kehittämisen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (72). Tähän yhdistyy täydentäviä sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta aloille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi aloiksi (73).

(81)

Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta esimerkiksi kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(82)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä eri syistä, esimerkiksi siksi, että riskinarviointiin vaikuttaa yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus. Arvioiden mukaan vaikuttaa voimakkaasti siltä, että Kiinan luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alempia kansainvälisiä luokituksia.

(83)

Tähän yhdistyy täydentäviä sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta aloille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi aloiksi (74). Tämän tuloksena painottuu lainananto valtion omistuksessa oleville yrityksille, suurille yksityisille yrityksille, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimiville yrityksille, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(84)

Toiseksi, lainanoton kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina sijoitusten kasvun kannustamiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön, ja sijoitusten tuotot ovat yhä pienempiä. Tästä on osoituksena yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei noudata normaaleja kaupallisia reaktioita.

(85)

Kolmanneksi, vaikka korkoprosentit vapautettiin nimellisesti lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään ole tulosta vapaista markkinavoimista, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus on edelleen 45 prosenttia kaikesta lainanannosta, ja kohdennettu lainananto vaikuttaa olevan kasvussa, koska sen osuus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2015 lähtien heikentyneistä taloudellisista olosuhteista huolimatta. Keinotekoisen alhaiset lainankorot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(86)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa osoittaa pääoman kohdentamisen heikkenevää tehokkuutta, eikä nähtävissä ole luotonannon kiristymistä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Tilanteessa, jossa riskin aiheuttamat velat lisääntyvät, Kiinan valtio on valinnut maksukyvyttömyystilanteiden välttämisen. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla ns. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esim. yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(87)

Markkinoiden vapauttamiseksi viime aikoina toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät systeemiset ongelmat ja vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(88)

Siitä, että terässektoriin, mukaan luettuna orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotanto, ei kohdistuisi edellä kuvattu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan, ei esitetty mitään näyttöä. Pyynnön esittäjän toimittamassa ThinkDeskin raportissa päinvastoin todettiin, että monet orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kiinalaiset tuottajat olivat saaneet etua rahoitustoimista, jotka eivät olleet markkinoiden mukaisia. Komissio vahvisti lisäksi, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden (75) ja niiden raaka-aineen kuumavalssatun teräksen (76) tuottajat saivat etua etuuskohtelun mukaisesta lainanannosta, jota on pidettävä tukena. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan johti siihen, että markkinaolosuhteisiin kohdistui vakavia vaikutuksia kaikilla tasoilla.

(89)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät eivät rajoitu yleisesti terästeollisuuteen tai erityisesti orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannonalaan. Käytettävissä oleva näyttö päinvastoin osoittaa, että Kiinan järjestelmää, sellaisena kuin se on kuvattuna 3.2.2.1–3.2.2.5 jaksossa ja raportin A osassa, koskevat tosiseikat ja ominaisuudet pätevät kaikkialla maassa ja kaikilla talouden sektoreilla. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään 3.2.2.6–3.2.2.8 jaksossa ja raportin B osassa.

(90)

Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden valmistamista varten tarvitaan monenlaisia tuotantopanoksia. Asiakirja-aineistoon ei sisälly mitään näyttöä siitä, että näitä tuotantopanoksia ei hankittaisi Kiinasta. Kun orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat ostavat/hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Tuotantopanosten toimittajat esimerkiksi työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista/pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(91)

Tämän seurauksena orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää, mutta myös kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maahan, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotantopanos on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, joihin kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(92)

Edellä 3.2.2.2–3.2.2.9 esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja terässektorilla (mukaan luettuna tarkasteltavana oleva tuote), osoitettiin, että hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(93)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavissa jaksoissa esitetään. Komissio muistuttaa, että yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä ja että mitään sellaisia väitteitä ei esitetty, joiden mukaan kotimarkkinoiden kustannukset olisivat vääristymättömiä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(94)

Edustava maa valittiin seuraavien kriteereiden perusteella:

(95)

Kuten 13 päivänä huhtikuuta 2018 päivätyn muistion 24 ja 25 kappaleessa selitetään, komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että se oli yksilöinyt kuusi mahdollista edustavaa maata (Argentiina, Etelä-Afrikka, Kolumbia, Malesia, Meksiko ja Thaimaa) ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan muita maita.

(96)

Maailmanpankki pitää Argentiinaa, Etelä-Afrikkaa, Kolumbiaa, Malesiaa, Meksikoa ja Thaimaata maina, joiden taloudellinen kehitys vastaa Kiinan tasoa, eli ne kaikki on luokiteltu ”ylemmän keskitulotason” maiksi bruttokansantulon, jäljempänä ’BKTL’, perusteella.

(97)

Pyynnön esittäjä väitti, että Meksiko kuuluu NAFTA-jäsenyytensä ansiosta Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueeseen ja sen taloudellisen kehityksen taso on paljon korkeampi kuin Kiinan, mikä vaikuttaa mahdollisesti kustannuksiin Meksikossa. Komissio analysoi mahdollisten edustavien maiden asianmukaisuutta Maailmanpankin BKTL-tietokannan perusteella. Sen mukaan Meksiko on ylemmän keskitulotason maa, jonka kehityksen taso on näin ollen vastaava kuin Kiinan. Tähän maaluokkaan kuuluu maita, joiden BKTL henkeä kohti oli 3 896–12 055 USD vuonna 2017, jolta tuoreimmat kauppatiedot ovat saatavilla. Luokitusta sovelletaan kuhunkin yksittäiseen maahan eikä maaryhmiin, jotka kuuluvat vapaakauppa-alueisiin tai tulliliittoihin tai vastaaviin. Komissio katsoi, että kaikki yksilöidyt kuusi mahdollista edustavaa maata olivat yhtäläisesti vertailukelpoisia Kiinan kanssa taloudellisen kehityksen osalta. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(98)

Komissio ilmoitti 13 päivänä huhtikuuta 2018 päivätyssä muistiossa, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotetaan tiettävästi Argentiinassa, Etelä-Afrikassa, Kolumbiassa, Malesiassa, Meksikossa ja Thaimaassa.

(99)

Komissio totesi, että näistä maista kolmen eli Argentiinan, Kolumbian ja Thaimaan osalta on vielä todennettava julkisten tietojen saatavuus siltä osin kuin on kyse tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajan julkisista taloudellisista tiedoista.

(100)

Kolumbian ja Thaimaan osalta ei löydetty julkisesti saatavilla olevia taloudellisia tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajasta. Argentiinan osalta julkisesti saatavilla olevat taloudelliset tiedot koskivat Ternium-konsernia, joka tuotti tarkastelun kohteena olevaa tuotetta kyseisessä maassa. Konsernin osalta saatavilla olevista taloudellisista tiedoista ei kuitenkaan käynyt selvästi ilmi, mikä osa tiedoista liittyi konsernin toimintaan Argentiinassa, koska sen tietojen ilmoitettiin liittyvän Argentiinaan yhdessä muiden maiden kuten Bolivian, Chilen, Paraguayn ja Uruguayn kanssa. Sen vuoksi tiedot eivät olleet riittävän täsmällisiä, jotta niitä olisi voitu käyttää asianmukaisina vertailuarvoina.

(101)

Pyynnön esittäjä toisti 13 päivänä huhtikuuta 2018 päivätystä muistiosta esittämissään huomautuksissa pyynnön, jonka mukaan Etelä-Afrikka olisi asianmukaisin edustava maa. Maassa on kaksi tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajaa. Yhden tuottajan eli Safal Steel (Pty) Ltd.:n taloudelliset tiedot eivät olleet julkisesti saatavilla. Vaikkakin toisen yrityksen (ArcelorMittal South Africa) taloudelliset tiedot olivat saatavilla, sen toiminta oli tappiollista tutkimusajanjakson samoin kuin koko tarkastelujakson aikana. Tämän vuoksi sitä ei voitu valita, koska tappiollisen yrityksen rahoitustietoihin ei sisälly korvattavaa voittotekijää. Koska komissio ei löytänyt Etelä-Afrikasta muita tarkastelun kohteena olevia tuottajia, joiden taloudelliset tiedot olisivat olleet julkisesti saatavilla, komissio katsoi, että maa ei sovellu edustavaksi maaksi.

(102)

Pyynnön esittäjä väitti 3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätystä muistiosta esittämissään huomautuksissa, että komissio oli hylännyt virheellisesti Etelä-Afrikan edustavana maana, koska se, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajan toiminta on tappiollista yhtenä vuotena, ei voi olla ratkaiseva tekijä edustavan maan valinnassa.

(103)

Koska komissiolla oli runsaasti valinnanvaraa edustavan maan valinnassa, se päätti valita maan, jossa maassa toimivan yrityksen julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella voitiin määrittää kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan viimeisen alakohdan mukaisesti.

(104)

Sen vuoksi se, että ArcelorMittal South Africa tuotti tappiota, oli ratkaiseva tekijä komission arviossa, kun se valitsi edustavaa maata, ja pyynnön esittäjän väite hylättiin.

(105)

Malesiassa taloudelliset tiedot olivat julkisesti saatavilla yrityksestä CSC Steel Holdings Berhad, joka on taiwanilaisen yrityksen China Steel Corporation tytäryhtiö. CSC Steel Holdings Berhad tuotti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja se tuotti voittoa.

(106)

Pyynnön esittäjä väitti, että julkisesti saatavilla oleviin tietoihin nojautuminen ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten osalta saattaa johtaa epäluotettaviin tietoihin. Komissio katsoi, että julkisesti saatavilla olevien tietojen luotettavuutta on analysoitava tapauskohtaisesti. Tässä tapauksessa komission käytettävissä ei ollut tai pyynnön esittäjä ei toimittanut näyttöä, jonka perusteella SCS Steel Holdings Berhardin taloudelliset tiedot olisi jätettävä huomiotta. Näin ollen väite hylättiin.

(107)

Meksikossa komissio löysi julkisesti saatavilla olevia tietoja Ternium-konsernista, etenkin sen vuoden 2017 vuosikertomuksesta. Konserni tuottaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta Meksikossa, ja Meksikon osuus tuotteen konsolidoidusta myynnistä – joka raportoidaan erikseen muilta maantieteellisiltä alueilta – on yli 55 prosenttia. Lisäksi Ternium-konserni tuotti voittoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(108)

Näin ollen komissio katsoi, että edustavan maan lopullinen valinta tehdään Malesian ja Meksikon välillä.

(109)

Pyynnön esittäjä viittasi huomautuksissaan Yhdysvaltojen käytäntöön käyttää metallisektorilla toimivien yritysten, kuten alumiinintuottajien, koria. Komissio kuitenkin pitää aina mahdollisuuksien mukaan parhaana vaihtoehtona julkisesti saatavilla olevia tietoja yrityksistä, jotka tosiasiallisesti tuottavat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta. Komissio harkitsee muiden soveltuvien vaihtoehtojen käyttöä vain, jos tällaista tuotantoa ei ole tai muiden tekijöiden vuoksi ei ole mahdollista käyttää yrityksiä, jotka tuottavat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta jossakin taloudelliselta kehitykseltään vastaavantasoisessa maassa. Tässä tapauksessa tämä ei ollut tarpeen, koska olemassa on orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajia, joiden tiedot ovat julkisesti saatavilla. Näin ollen väite hylättiin.

(110)

Vahvistettuaan, että edustavan maan valintaa varten oli kaksi soveltuvaa maata, Malesia ja Meksiko, komissio arvioi niiden sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa voidakseen asettaa niistä toisen etusijalle perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(111)

Komissio vahvisti, että Malesia on jäljessä kansainvälisten työnormien noudattamisessa ja perusasetuksen liitteessä I a tarkoitettujen ILOn yleissopimusten ratifioinnissa. Malesia ei ole varsinkaan ratifioinut kolmea ILOn kahdeksasta perusyleissopimuksesta (järjestäytymisvapaus, pakkotyön poistaminen ja syrjimättömyys). Lisäksi Malesia on allekirjoittanut yhden merkittävistä ympäristösopimuksista (79) muttei ole ratifioinut sitä.

(112)

Meksikossa sitä vastoin noudatetaan ILOn työnormeja, koska se on ratifioinut kaikki perusyleissopimukset, järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevia yleissopimuksia lukuun ottamatta. Lisäksi se on allekirjoittanut ja ratifioinut kaikki merkittävät ympäristöalan yleissopimukset.

(113)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Meksiko täyttää kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, jotta sitä voitaisiin pitää asianmukaisena edustavana maana. Erityisesti Meksikossa on tarkastelun kohteena olevan tuotteen merkittävää tuotantoa ja kattavat tiedot saatavilla kaikista tuotannontekijöistä, tuotannollisista yleiskuluista, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitosta. Lisäksi Meksikon sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso on korkeampi.

(114)

Komissio ilmoitti 3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätyllä muistiolla asianomaisille osapuolille, että se sisällyttää normaaliarvon muodostamiseen yrityksen Ternium SA Mexico myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan neljännen alakohdan mukaisesti. Komissio sisällyttää laskelmiin lisäksi saman yrityksen tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin.

(115)

Pyynnön esittäjä väitti 3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätystä muistiosta esittämissään huomautuksissa, että olisi parempi käyttää ArcelorMittal South African (paikallinen yritys) konsolidoimattomia tietoja kuin Ternium-konsernin (globaali konserni) konsolidoituja tietoja; Terniumin tuotannon osuus Meksikossa on yli 55 prosenttia konsolidoidusta myynnistä. Väite perustui siihen, että konsolidoimattomat tiedot edustavat paikallisen yrityksen eivätkä globaalin konsernin tuloksia ja heijastavat näin väitteen mukaan paremmin edustavan maan kiinteitä tuotannollisia yleiskuluja, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa. ArcelorMittal South African tietoja ei kuitenkaan voitu käyttää, koska yrityksen toiminta on tappiollista, joten väite oli perusteeton, ja se hylättiin sen vuoksi.

(116)

Pyynnön esittäjä väitti 3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätystä muistiosta esittämissään huomautuksissa myös, että vaikka Meksiko on asianmukainen edustava maa, Ternium SA Mexico on osa kansainvälistä yritystä, Ternium-konsernia, jonka taloudelliset tiedot heijastavat toimintaa maissa, joissa on erilainen taloudellisen kehityksen taso.

(117)

Siitä huolimatta, että Ternium-konserni on kansainvälinen yritys, komissio päätteli, että Ternium SA Mexicosta julkisesti saatavilla olevat tiedot ovat riittävän tarkkoja tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannosta Meksikossa, ja hylkäsi tämän vuoksi väitteen. Ottaen huomioon 3.2.3 jaksossa esitetyn analyysin komissio päätti käyttää Ternium SA Mexicon taloudellisia tietoja, jotka ovat saatavilla vuoden 2017 osalta ja kattavat näin ollen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson.

(118)

Komissio totesi 3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätyssä muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää Global Trade Atlas -tietokantaa, jäljempänä ’GTA’, määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden vääristymättömät kustannukset. Komissio käytti vuoden 2018 Doing Business -tietoja sähkökustannusten osalta, kansallisia tilastoja maakaasun osalta, liittovaltion verolakia vesikustannusten osalta sekä Ternium SA Mexicon taloudellisia tietoja määrittääkseen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset, voiton sekä tuotannolliset yleiskulut.

(119)

Kuten 23 kappaleessa jo todetaan, komissio totesi 13 päivänä huhtikuuta 2018 päivätyssä muistiossaan määrittävänsä tuotannontekijöiden ja lähteiden alustavan luettelon, jota on tarkoitus käyttää kaikkien niiden tuotannontekijöiden, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman, osalta, joita yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja käytti tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(120)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tietoja määrittääkseen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannossa käytetyt tuotannontekijät. Kiinalaisten orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajien verkkosivustoilla julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella niiden tuotantoprosessit ja raaka-aineet vaikuttavat olevan täysin samat kuin pyynnön esittäjän toimittamat.

(121)

Tuotantoprosessin lähtöpisteeksi otettiin substraatti tai peruskela, koska pyynnön esittäjän tuotantoprosessi alkoi tästä perustasta. Lisäksi alkuperäisessä tutkimuksessa saatujen tietojen (paras käytettävissä oleva näyttö) perusteella komissio vahvisti, että myös vientiä harjoittavat tuottajat aloittivat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannon substraatista. Alkuperäisessä tapauksessa yksikään integroitunut tuottaja ei toiminut yhteistyössä.

(122)

Ilman yhteistyössä toimineita tuottajia komissiolla ei ollut tarkempia tullikoodeja kuin kuusinumeroiset HS-koodit, jotka pyynnön esittäjä toimitti. HS-koodit vastasivat täysin Meksikon tullikoodeja.

(123)

Kaikki pyynnön esittäjän toimittamat tiedot huomioon ottaen on yksilöity seuraavat tuotannontekijät ja HS-koodit:

Taulukko 1

(124)

Pyynnön esittäjä vahvisti, että kuumasinkittyjä teräskeloja käytetään tarkastelun kohteena olevan tuotteen edustavimman lajin ensisijaisena substraattina. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä asianomaisilta osapuolilta saatu huomautuksia, komissio ei kerännyt tietoja muista mahdollisista substraateista, kuten kuumavalssatuista tai kylmävalssatuista teräskeloista.

(125)

Metallipinnoituksen osalta pyynnön esittäjä vahvisti, että sinkkipinnoituksen käyttö on vallitsevaa. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä asianomaisilta osapuolilta saatu huomautuksia, komissio ei pitänyt tarpeellisena kerätä tietoja alumiinilla tapahtuvasta metallipinnoituksesta.

(126)

On syytä huomata, että kuumasinkitystä teräskelasta muodostuvaan substraattiin sisältyy jo metallipinnoite (joko sinkki tai sinkkiseos). Metallipinnoitteen käyttöä koskevia tietoja kerättiin vain siksi, että voitiin tehdä oikaisuja normaaliarvoa koskeviin laskelmiin eri tuotelajien metallipinnoitteessa käytetyn sinkin tai sinkkiseosten eri määrien osalta.

(127)

Pyynnön esittäjän tietojen perusteella ei pystytty määrittämään apuaineiden käyttöä tarkastelun kohteena olevan tuotteen yksikköä kohti. Pyynnön esittäjä käsitteli apuaineita tuotannollisina yleiskuluina. Näiden tietojen puuttuessa komissio ei näin ollen kyennyt vahvistamaan käytettyjen apuaineiden käyttösuhteita ja vääristymättömiä arvoja. Komissio kuitenkin vahvisti, että kaikki apuaineet yhdessä muodostivat merkityksettömän osuuden valmiin tuotteen valmistuskustannuksista tonnia kohti. Voidakseen ottaa asianmukaisesti huomioon nämä kustannukset muodostetun normaaliarvon laskemisessa komissio korotti Meksikon vääristymättömiä valmistuskustannuksia (raaka-aineet, työvoima, energia ja vesi) prosenttiosuudella, joka vastaa apuaineiden osuutta pyynnön esittäjän toimittamissa valmistuskustannuksissa. Komissio katsoi, että tällä menetelmällä otetaan asianmukaisesti huomioon apuaineiden osuus valmistuskustannusten kokonaismäärässä laskennallisesti muodostetussa normaaliarvossa.

(128)

Pyynnön esittäjä ei ilmoittanut nestekaasun, vedyn tai typen käytöstä. Sen vuoksi näitä alun perin yksilöityjä tuotannontekijöitä ei käytetty normaaliarvon muodostamiseen.

(129)

Pyynnön esittäjä ilmoitti vielä, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotantoprosessissa syntynyt romu olisi otettava huomioon. Tätä varten oli yksilöitävä romun luonne ja vastaava HS-koodi. Tässä tapauksessa yksilöitiin sinkitty teräsromu (ks. taulukko 123 kappaleessa).

(130)

Komissio käytti tuontihintoja, koska Meksikon markkinoilta ei ollut saatavilla tietoja raaka-aineista ja romusta. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista, Kiinaa lukuun ottamatta, tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli 92 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Käytettävissä olevan näytön perusteella ja koska asianomaiset osapuolet eivät toimittaneet vastaväitteitä, komissio katsoi, että samat vääristymät vaikuttavat vientihintoihin. Muista kolmansista maista – ilman Kiinaa – tuleva tuonti oli edelleen edustavaa ja sen osuus Meksikoon tuoduista kokonaismääristä oli 94–100 prosenttia.

(131)

Voidakseen määrittää 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti raaka-aineiden vääristymättömän hinnan (vientiä harjoittavan tuottajan tehtaalle toimitettuna) komissio sovelsi edustavan maan (Meksikon) tuontitullia tuontihintaan ja lisäsi kotimaan kuljetuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän toimittamia tietoja kotimaan kuljetuskustannuksista.

(132)

ILOn tilastoista saatiin tietoja kuukausipalkoista valmistussektorilla ja viikoittaisista työtunneista Meksikossa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Pyynnön esittäjä väitti, että Etelä-Afrikkaa koskevia tietoja voitaisiin oikaista inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä kuluttajahintaindeksiä tai South African Reserve Bank -pankin julkaisemia valmistussektorin työvoimakustannusindeksejä. Koska komissio päätti käyttää Meksikoa asianmukaisena edustavana maana, josta nämä tiedot ovat saatavilla, väite oli kuitenkin perusteeton.

(133)

Sähkön hinnat saatiin suoraan vuoden 2018 Doing Business -raportista. Raportissa käytetään standardoitua menetelmää kWh-kohtaisen hinnan määrittämiseksi Meksikossa.

(134)

Vaihtoehtoisesti komissio harkitsi Meksikon sähkön tuottajien ja jakelijoiden julkaisemien sähkötariffien käyttämistä. Meksikossa hallitseva sähkön toimittaja on valtion omistama yritys CFE (Comisión Federal de Electricidad).

(135)

Pyynnön esittäjä väitti, että vuoden 2018 Doing Business -raportissa esitetyt sähkökustannukset vaikuttivat keinotekoisen alhaisilta verrattuna useimpiin maihin, minkä vuoksi se ehdotti sen alueen hintojen käyttämistä, jolla tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotetaan, ottaen huomioon mahdolliset oikaisut toimituskanavan, erityismaksujen ja alv:n osalta.

(136)

Pyynnön esittäjä ei toimittanut riittävää näyttöä, joka olisi osoittanut, että alv:a, erityismaksuja ja toimituskanavia koskevat oikaisut olisivat tarpeellisia ja sovellettavissa kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin. Näin ollen komissio hylkäsi väitteen ja päätti käyttää vuoden 2018 Doing Business -raportin tietoja, jotka ovat kattavimpia ja yksiselitteisimpiä.

(137)

Maakaasun hinta Meksikossa on saatavilla tilastotietokannasta, jota pitää yllä energiansääntelykomissio (Comisión Reguladora de Energía). Saadut tiedot kattavat heinäkuun ja joulukuun 2017 välisen kauden.

(138)

Pyynnön esittäjä väitti, että Etelä-Afrikan osalta voitaisiin käyttää GTA-tietokannasta saatua nesteytetyn maakaasun (HS-koodi 2711 11) tuontihintaa tonnia kohti, ja se voitaisiin muuntaa hinnaksi gigajoulea kohti. Koska komissio päätti käyttää Meksikoa asianmukaisena edustavana maana, josta nämä tiedot ovat saatavilla, se hylkäsi väitteen.

(139)

Pyynnön esittäjä ilmoitti komissiolle, että 13 päivänä huhtikuuta 2018 päivätyssä muistiossa yksilöityjen tuotannontekijöiden lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetään paineilmaa. Paineilma ostetaan nestemäisen ilman muodossa.

(140)

Komissio määritti nestemäisen ilman asianmukaiseksi HS-koodiksi 2853 90. Kyseiseen HS-koodiin kuuluu kuitenkin muitakin kemikaaleja. Meksikon kansallisen tariffiluokittelun mukaan tarkempaa luokitusta ei ole. Sen vuoksi GTA-tietokannasta hankitut tiedot sisältäisivät muidenkin epäorgaanisten yhdisteiden (mukaan luettuna tislattu vesi, vesi sähkön- tai lämmönjohtokyvyn mittaamista varten ja puhtaudeltaan sitä vastaava vesi) ja amalgaamien (muiden kuin jalometallien amalgaamien) tuonnin.

(141)

Edellisessä kappaleessa kuvatuista syistä komissio piti GTA-tietokannan käyttämistä epätarkoituksenmukaisena. On syytä huomata, että paineilma muodosti merkityksettömän osuuden valmiin tuotteen valmistuskustannuksista tonnia kohti. Voidakseen ottaa huomioon nämä kustannukset vääristymättömän normaaliarvon laskemisessa komissio korotti vääristymättömiä valmistuskustannuksia (raaka-aineet, työvoima, energia ja vesi) prosenttiosuudella, joka vastaa paineilman osuutta pyynnön esittäjän toimittamissa valmistuskustannuksissa. Komissio katsoi, että tällä menetelmällä otetaan asianmukaisesti huomioon paineilman osuus valmistuskustannusten kokonaismäärässä laskennallisesti muodostetussa normaaliarvossa.

(142)

Meksikossa veden hinta määrätään kuntien tasolla. Lisäksi veden sääntelystä vastaava Meksikon viranomainen CONAGUA (Comisión Nacional del Agua) julkaisee vettä koskevia tilastotietoja, joista näkyy myös teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden hinta tietyissä kunnissa. Tuorein laitos on vuodelta 2016 ja se kattaa vuoden 2015.

(143)

Voidakseen käyttää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sovellettuja hintoja komissio käytti veden hintoja Méxicossa. Ne olivat saatavilla liittovaltion verolaissa, sellaisena kuin se on muutettuna joulukuussa 2016, ja niitä sovellettiin 1 päivästä tammikuuta 2017.

(144)

Komissio noudatti seuraavia kahta vaihetta laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi.

(145)

Ensin komissio vahvisti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio kertoi tämän jälkeen käyttötekijät, jotka todettiin pyynnön esittäjän tuotantoprosessissa raaka-aineiden, työvoiman, energian ja veden osalta, vääristymättömillä yksikkökustannuksilla, jotka todettiin edustavassa maassa Meksikossa. Lisäksi niiden tuotannontekijöiden osalta, joista pyynnön esittäjä ei toimittanut tarkkoja käyttötekijöitä (etenkin apuaineet ja paineilma), komissio sovelsi vääristymättömiin välittömiin valmistuskustannuksiin prosenttiosuutta, joka vastasi näiden tuotannontekijöiden osuutta pyynnön esittäjän ilmoittamista valmistuskustannuksista.

(146)

Toiseksi komissio sovelsi edellä yksilöityihin valmistuskustannuksiin Ternium SA Mexicon tuotannollisia yleiskuluja, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Ne yksilöitiin Ternium SA Mexicon vuoden 2017 vuosikertomuksen perusteella ja ilmaistiin seuraavina prosenttiosuuksina:

(147)

14,12 prosentin tuotannolliset yleiskulut (80), joita sovellettiin valmistuskustannuksiin (raaka-aineet, työvoima, energia ja vesi);

(148)

12,56 prosentin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset (81), joita sovellettiin valmistuskustannusten ja tuotannollisten yleiskulujen summaan;

(149)

15,09 prosentin voitto (82), jota sovellettiin valmistuskustannusten, tuotannollisten yleiskulujen ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten summaan.

(150)

Tällä perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Koska yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, normaaliarvo vahvistettiin koskemaan koko maata eikä kutakin viejää ja tuottajaa erikseen.

(151)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin Eurostatin CIF-hintoja koskevien tietojen perusteella ja oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle.

(152)

Komissio vertasi laskennallista normaaliarvoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti vientihintaan (noudettuna lähettäjältä -tasolla).

(153)

Tähän perustuva painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana oli 134 prosenttia.

(154)

Näin ollen komissio totesi, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(155)

Kuten edellä on vahvistettu, Kiinasta peräisin olevaa orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteita tuotiin polkumyynnillä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta tuonti oli suhteellisen vähäistä. Jotta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, komissio tutki myös polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin. Tätä varten analysoitiin seuraavia seikkoja: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytännöt muilla markkinoilla, muiden markkinoiden saavutettavuus ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(156)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonti Kiinasta unioniin oli määrältään melko vähäistä (noin 0,1 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta), joskin sitä pidettiin edustavana (ks. 36 kappale). Sen vuoksi komissio päätti analysoida myös tiedot, jotka koskivat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden myyntiä Kiinasta kolmansiin maihin, vahvistaakseen polkumyynnin jatkumista koskevat päätelmänsä. Polkumyyntilaskelmissa käytettiin kolmansiin maihin suuntautuvan myynnin hintoja Kiinan vientitilastojen perusteella.

(157)

Normaaliarvo Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan polkumyynnin arvioimiseksi määritettiin 37–150 kappaleen mukaisesti.

(158)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinta määritettiin pyynnön esittäjän toimittaman Kiinan vientitietokannan tietojen perusteella. Nämä tiedot esitettiin vapaasti aluksessa (FOB) -tasolla, ja komissio vähensi niistä satamapalvelukustannukset ja kotimaan kuljetuskustannukset Kiinassa pyynnön esittäjän arvion mukaisesti ja laski vientihinnan noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(159)

Komissio vertasi laskennallista normaaliarvoa ja muihin maihin kuin unioniin suuntautuvan viennin hintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(160)

Edellä esitetty vertailu osoitti, että koko maata koskeva polkumyyntimarginaali kaikkiin kolmansiin maihin (unionia lukuun ottamatta) suuntautuvan viennin osalta oli 118 prosenttia ja viiteen merkittävimpään vientikohteeseen (Filippiinit, Etelä-Korea, Intia, Venäjä ja Vietnam) suuntautuvan viennin osalta 112–160 prosenttia. Tämä vahvisti päätelmää, jonka mukaan unioniin suuntautuvalle viennille määritetty polkumyyntimarginaali oli kohtuullinen erittäin vähäisestä myyntimäärästä huolimatta.

(161)

Koska yhteistyössä toimineita tuottajia ei ollut, Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti vahvistettiin käytettävissä olevien tietojen ja erityisesti pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(162)

Kiinan tuotantokapasiteetti ylitti merkittävästi tämänhetkiset tuotantomäärät. Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestön CISAn mukaan väripinnoitetun teräksen tuotantokapasiteetti oli 40 miljoonaa tonnia vuonna 2013. Tuotantomäärä oli 7,5 miljoonaa tonnia, joten kapasiteetin käyttöaste oli vain noin 20 prosenttia. Jos toimenpiteet kumotaan, kiinalaisilla tuottajilla on riittävästi käyttämätöntä kapasiteettia (arviolta 32,5 miljoonaa tonnia), jotta ne voivat täyttää orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden polkumyyntituonnilla unionin markkinat, joilla kulutus on 4,5 miljoonaa tonnia.

(163)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jonka ne voisivat käyttää tuottaakseen orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita unionin markkinoille vietäväksi, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(164)

Intiassa, Malesiassa, Pakistanissa, Turkissa ja Vietnamissa on voimassa Kiinasta peräisin olevien orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiin kohdistuvia kaupan suojatoimenpiteitä, mikä osoittaa samantyyppistä hinnoittelukäytäntöä kuin Kiinasta unioniin suuntautuvassa viennissä.

(165)

Sen vuoksi komissio katsoi, että jos nykyiset toimenpiteet kumotaan, on todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat suuntaisivat vientiä unioniin polkumyyntihinnoin.

(166)

Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden unionin myyntihinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 194–338 euroa (tai 28–59 prosenttia) tonnia kohti korkeampi kuin Kiinan CIF-vientihinta sen suurimmille vientimarkkinoille (ks. 160 kappale). Se oli myös 211–226 euroa (tai 31–33 prosenttia) tonnia kohti korkeampi kuin Kiinan keskimääräinen CIF-vientihinta kaikkiin kolmansiin maihin (unionia lukuun ottamatta). Kiinan vienti viisille suurimmille vientimarkkinoille oli 48 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(167)

Jos toimenpiteet kumotaan, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat näin ollen suunnata mahdollisesti orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiä merkittäviä määriä kolmansista maista unionin markkinoille.

(168)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että riippumatta siitä, esiintyikö tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana polkumyyntiä, on erittäin todennäköistä, että polkumyynti toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(169)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinasta peräisin oleva tuonti unionin markkinoille jatkui polkumyyntihinnoin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Pienistä tuontimääristä huolimatta todetut polkumyyntimarginaalit vastaavat polkumyyntimarginaaleja, jotka todettiin Kiinan viennissä kolmansiin maihin. Ottaen huomioon 3.3.2–3.3.4 jaksossa tarkastellut tekijät komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat veisivät merkittäviä määriä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita unioniin polkumyyntihinnoilla, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Näin ollen polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä on näyttöä.

(170)

Komissio totesi myös näyttöä siitä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, polkumyynti todennäköisesti toistuu. Kiinan käyttämätön kapasiteetti oli erittäin merkittävä unionin kulutukseen nähden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi muilla markkinoilla oli voimassa Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntö kolmansilla markkinoilla tukee havaintoa polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Unionin markkinoiden houkuttelevuus kokonsa ja hintojensa vuoksi ja se, että muut markkinat ovat suljettuja polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi, osoittivat, että Kiinasta peräisin oleva vienti ja Kiinan ylikapasiteetti todennäköisesti suunnattaisiin unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Näin ollen komissio katsoi, että oli erittäin todennäköistä, että polkumyyntitoimenpiteiden kumoaminen johtaisi siihen, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vienti Kiinasta unioniin lisääntyisi polkumyyntihinnoilla.

(171)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja joka tapauksessa toistumiseen.

(172)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita valmisti unionissa yli 20 tiedossa olevaa tuottajaa, joista jotkin olivat toisiinsa etuyhteydessä. Useat näistä tuottajista kuuluvat teräksentuottajakonserneihin.

(173)

Unionin kokonaistuotannon määräksi arvioitiin 4 752 003 tonnia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana otokseen valittujen tuottajien toimittamien kyselyvastausten ja pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella. Unionin tuottajat, jotka vastasivat koko unionin tuotannosta, muodostavat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(174)

Tutkimuksessa todettiin, että osa unionin tuotannonalasta käyttää tuotantoaan kytkösmarkkinoilla eli se siirretään (ilman laskua) ja/tai toimitetaan siirtohinnalla saman yrityksen tai yritysryhmän sisällä jatkojalostusta varten. Jotta unionin tuotannonalan tilanteesta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, kaikesta orgaanisella aineella pinnoitettuihin terästuotteisiin liittyvästä toiminnasta hankittiin tietoja, jotka analysoitiin.

(175)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin (sitä koskevan asetuksen johdanto-osan 68 ja 69 kappale) tässäkin katsottiin, että taloudelliset indikaattorit, kuten tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat ja kyky hankkia pääomaa, riippuvat koko toiminnasta huolimatta siitä, onko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai myydäänkö se vapailla markkinoilla. Unionin markkinoiden myyntimäärän ja myyntihintojen, markkinaosuuden, kasvun, vientimäärän ja hintojen tarkastelussa keskitytään kuitenkin tilanteeseen vapailla markkinoilla (eikä näin ollen oteta huomioon kytkösmarkkinoiden toimintaa). Vahinkoindikaattoreita oikaistiin näin ollen unionin tuotannonalan tiedossa olleen kytkösmarkkinakäytön ja -myynnin osalta ja niitä arvioitiin erikseen.

(176)

Unionin kulutus vahvistettiin seuraavien perusteella: i) tuontitilastot Taric-tasolla käyttämällä perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan perusteella kerättyjä tietoja ja ii) unionin tuotannonalan myyntimäärä (mukaan luettuna kytkösmarkkinoiden liiketoimet) unionissa pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan. Myyntimäärille tehtiin ristiintarkistus ja niitä päivitettiin tarvittaessa otokseen valittujen unionin tuottajien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien tulosten perusteella.

(177)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

(178)

Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 18 prosenttia.

(179)

Komissio määritti tuonnin määrän ja hinnat Taric-tason tuontitilastojen perusteella käyttämällä perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan nojalla kerättyjä tietoja.

(180)

Tarkastelujakson aikana tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

(181)

Tarkastelujakson aikana tuonnin määrä Kiinasta oli vähäinen. Kiinan markkinaosuus vaihteli hieman tarkastelujaksolla ja oli 0,1 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(182)

Tuonti on pysytellyt alhaisella tasolla siitä lähtien, kun väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön syyskuussa 2012. Alhaisen tason oletetaan olevan tulosta voimassa olevista toimenpiteistä.

(183)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

(184)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kohosivat tarkastelujakson aikana 87 prosenttia. Voidaan olettaa, että tämä suuntaus johtuu ainakin osittain raaka-aineiden kohonneista hinnoista.

(185)

Yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien keskimääräistä myyntihintaa etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla verrattiin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisiin hintoihin. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, luotettavaa tuotelajikohtaista vertailua ei voitu tehdä, ja Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisen hinnan määrittämiseen käytettiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontitilastoja. Koska etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, tuonnin jälkeisten kustannusten oikaisujen tason määrittämiseen käytettiin pyyntöön sisältyneitä arvioita.

(186)

Tämän menetelmän perusteella vertailu osoitti, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat 27,8 prosentilla (eli hyvin saman tasoisesti kuin alkuperäisessä tutkimuksessa).

(187)

Kiinasta muille kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hintojen analyysi osoitti lisäksi, että Kiina myi joillakin pääasiallisilla vientimarkkinoillaan samankaltaisilla tai joskus jopa alhaisemmilla hinnoilla kuin unionin markkinoilla, mikä vahvistaa päätelmää, että Kiinan nykytasoiset hinnat alittaisivat unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla.

(188)

Kolmansista maista tarkastelujaksolla unioniin tulleen tuonnin määrän ja markkinaosuuden kehitys sekä keskimääräiset tuontihinnat esitetään taulukossa 5.

Taulukko 5

(189)

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä lisääntyi tarkastelujakson aikana niin, että sen markkinaosuus oli 14,8 prosenttia. Suurin osa tästä tuonnista tuli Intiasta ja Koreasta, ja seuraavaksi suurin osa tuli Turkista ja Taiwanista.

(190)

Yleisesti ottaen kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat korkeammat kuin Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat. Vuodesta riippuen kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat joko korkeammat tai alemmat kuin unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat unionissa.

(191)

Polkumyyntituonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan koskevan tarkastelun yhteydessä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(192)

Makrotaloudellisia indikaattoreita (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, kasvu, polkumyyntimarginaalien suuruus ja aiemman polkumyynnin vaikutuksista toipuminen) arvioitiin koko unionin tuotannonalan tasolla. Arviointi perustui pyynnön esittäjän toimittamiin tietoihin, joita verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuihin kyselyvastauksiin.

(193)

Mikrotaloudelliset indikaattorit (varastot, myyntihinnat, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti ja palkat) analysoitiin otokseen valittujen unionin tuottajien tasolla. Arvio perustui niiden antamiin tietoihin, jotka todennettiin paikalla tehtävän tarkastuskäynnin aikana.

(194)

Koska pyynnön esittäjä ei edusta yhtä kolmesta otokseen valitusta yrityksestä, taulukoissa 9–14 olevat tiedot esitetään perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti vaihteluväleinä yritysten arkaluonteisten tietojen suojaamiseksi.

(195)

Unionin tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

(196)

Tarkastelujakson aikana esiintyi vähäistä kasvua tuotantomäärässä (+ 8 %) ja kapasiteetissa (+ 5 %) ja kapasiteetin käyttöaste kohosi 2 prosenttia niin, että se oli 89 prosenttia.

(197)

Unionin tuotannonalan myynti unionissa (kytkösmarkkinamyynti mukaan luettuna) kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

(198)

Unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla lisääntyi 14 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(199)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni tarkastelujakson aikana 84,9 prosenttiin.

(200)

Unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

(201)

Unionin tuottajien työllisyys ja työvoiman tuottavuus, mitattuna tuotoksena (tonnia) työntekijää ja vuotta kohti, lisääntyivät tarkastelujaksolla. Lisääntyminen heijastaa yleistä tuotannon ja myyntimäärän kasvua.

(202)

Unionin tuotannonala sai etua unionin markkinoiden kasvusta, vaikkakin ne tuotantolaitokset, joihin alhainen kapasiteetin käyttöaste vaikutti enemmän alkuperäisen tutkimuksena aikana, olivat edelleen elpymisvaiheessa. Unionin tuotannonala säilytti merkittävän markkinaosuuden koko tarkastelujakson ajan.

(203)

Polkumyynti jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana merkittävällä tasolla, kuten 3 jaksossa selitetään. Kiinalaisten tuottajien myyntihinnat alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat merkittävästi, ja unionin tuotannonala on edelleen haavoittuvassa tilanteessa.

(204)

Koska Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä oli paljon pienempi kuin alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana, komissio päätteli, että polkumyyntimarginaalin merkittävyyden vaikutus unionin tuotannonalaan oli huomattavasti vähäisempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(205)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

(206)

Unionin tuottajien varastot kasvoivat tarkastelujakson aikana. Tätä indikaattoria ei kuitenkaan pidetä kovin merkityksellisenä unionin tuottajien taloudellisen tilanteen arvioinnin kannalta. Orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuotetaan enimmäkseen tilausten perusteella. Varastojen osuus kokonaismyynnistä oli joka tapauksessa noin 2 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(207)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja tuotannon yksikkökustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

(208)

Unionin tuotannonala pystyi nostamaan myyntihintojaan tarkastelujakson aikana 11 prosentilla. Hinnat laskivat vuosina 2014–2015 ja 2015–2016 mutta kohosivat jälleen vuosina 2016–2017. Sekä hintojen laskeminen että kohoaminen liittyvät tiiviisti raaka-ainehintojen muutoksiin.

(209)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosenttiosuutena tämän myynnin liikevaihdosta. Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse.

(210)

Unionin tuotannonalan ei enää ollut tappiollinen tarkastelujakson aikana. Kannattavuuden paraneminen liittyi selvästi siihen, että unionin tuotannonala onnistui lisäämään myynti- ja tuotantomääriään ja nostamaan myyntihintojaan alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeisinä vuosina. Kannattavuus oli kuitenkin edelleen alle tavoitevoiton, jota pidettiin terveenä ja kestävänä alkuperäisessä tutkimuksessa (6,7 %).

Taulukko 12

(211)

Kassavirran kehittyminen tarkastelujaksolla heijastelee pääasiassa unionin tuotannonalan yleisen kannattavuuden kehitystä.

(212)

Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonala, joka on erittäin pääomavaltainen, teki säännöllisiä investointeja tuotantolaitteiston optimointiin ja päivittämiseen. Lisäksi tehtiin merkittäviä investointeja ympäristönsuojeluun ja turvallisuuden parantamiseen liittyvien lakisääteisten vaatimusten noudattamiseksi. Yrityksestä riippuen investoinneilla pyrittiin vähentämään kustannuksia, optimoimaan energiankäyttöä ja/tai uudistamaan tuotantolaitoksia, joihin alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana todettu alhainen kapasiteetin käyttöaste oli vaikuttanut kielteisesti.

(213)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto seuraili tarkastelujakson aikana tarkasti kannattavuuden kehitystä.

(214)

Kyky hankkia pääomaa on parantunut toimenpiteiden käyttöönotosta lähtien.

(215)

Keskimääräiset palkat kohosivat hieman tarkastelujaksolla, mutta vähemmän kuin yksikkökohtaiset tuotantokustannukset.

(216)

Vahinkoanalyysi osoittaa, että unionin tuotannonalan tilanne koheni merkittävästi tarkastelujaksolla. Lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto maaliskuussa 2013 antoi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä hitaasti mutta varmasti polkumyynnin vahingollisista vaikutuksista. Unionin tuotannonalan toimenpiteistä saama merkittävä hyöty näkyy muun muassa siinä, että unionin tuotanto- ja myyntimäärät ovat lisääntyneet, kassavirta ja investointien tuotto ovat positiiviset, myyntihinnat ovat yleisesti korkeammat kuin tuotannon yksikkökustannukset, työvoimakustannukset ovat kohonneet vain vähän ja kannattavuus on kohentunut merkittävästi.

(217)

Vaikka unionin tuotannonala onkin enimmäkseen elpynyt aiemmasta vahingosta ja vaikuttaa olevan oikealla tiellä parantaakseen tilannettaan edelleen pitkällä aikavälillä, se on edelleen haavoittuvassa tilanteessa heikon kannattavuutensa vuoksi, joka on edelleen alle tavoitevoiton.

(218)

Kuten 4.6 jaksossa osoitetaan, unionin tuotannonala on elpynyt suureksi osaksi aiemmasta vahingosta, joka aiheutui kiinalaisesta polkumyyntituonnista. Tässä jaksossa tarkastellaan kuitenkin, heikkeneekö unionin tuotannonalan epävarma tilanne edelleen ja johtaako se aineellisen vahingon toistumiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(219)

Jos toimenpiteet kumotaan, Kiinasta tulevan tuonnin määrän odotetaan lisääntyvän rajusti. Alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana tuonnin määrä oli yli 702 000 tonnia, kun se tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli 6 338 tonnia.

(220)

Kiinan terästuotannon ylikapasiteetti on hyvin tiedossa (83). Pyynnön esittäjän toimittamat tiedot (Plantfacts) osoittavat, että Kiinan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kapasiteetti on 7 miljoonaa tonnia (eli yli nelinkertainen siihen nähden, mikä näiden terästuotteiden todettavissa oleva kulutus Kiinassa on). Tämä vaikuttaa olevan varovainen arvio. Pyynnön esittäjä toimitti myös Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestön vuonna 2013 julkaisemia tarkkoja tietoja, joiden mukaan Kiinan väripinnoitetun teräksen tuotantokapasiteetti oli lähes 40 miljoonaa tonnia kyseisenä vuotena.

(221)

Vientimäärä Kiinasta unioniin kutistui alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, mutta kiinalaiset tuottajat valmistavat merkittäviä määriä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja vievät siitä yli 80 prosenttia. World Steel Associationin julkaisemien tietojen mukaan Kiina tuotti yli 8 miljoonaa tonnia orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita vuodessa vuosina 2013–2014. Yksi valitusta tukevista yrityksistä toimitti metallurgian alan uutiskirjeestä (China Metallurgical Newsletter of the China Metallurgical Information and Standardization Research Institute & the Metallurgical Council of the China Council for the Promotion of International Trade) saatuja lukuja, joiden mukaan Kiina tuotti orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita noin 8 miljoonaa tonnia vuodessa vuosina 2015–2017. Kyseinen pyynnön esittäjä arvioi samassa yhteydessä, että vuosina 2015–2017 orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden todettavissa oleva kulutus Kiinassa oli 1–1,8 miljoonaa tonnia vuodessa.

(222)

Niin tärkeät kuin vientimarkkinat ovatkin Kiinan tuotannonalalle, Kiinalla on kuitenkin yhä suurempia vaikeuksia päästä niille. Vuosina 2016–2018 esimerkiksi Intia, Malesia, Vietnam, Pakistan ja Turkki ottivat käyttöön kaupan suojatoimenpiteitä, jotka vaikuttavat Kiinasta peräisin olevaan orgaanisella aineella pinnoitettuihin terästuotteisiin. Yhdysvalloissa on sovellettu tammikuusta 2018 lähtien monista maista, myös Kiinasta, peräisin olevaan teräkseen (orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet mukaan luettuna) 25 prosentin tullia (84).

(223)

Unionin markkinat ovat suurimmat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden markkinat Aasian ja Pohjois-/Keski-Amerikan markkinoiden jälkeen.

(224)

Kiinan tietokannan mukaan Kiinasta vietiin hiljattain merkittäviä määriä unionin ulkopuolisiin maihin alhaisilla hinnoilla. Vuonna 2017 Kiinan FOB-hinnat unioniin olivat 10,5 prosenttia korkeammat kuin esimerkiksi Koreaan, jossa ovat tämän tuotteen Kiinan pääasialliset vientimarkkinat. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana unionin ulkopuolisiin maihin viedyt määrät olivat suurempia kuin unionin tuotannonalan koko tuotanto ja todettavissa oleva kulutus unionissa. Unionin markkinat ovat houkuttelevat hinnoittelun, avoimuuden (tuotteeseen ei kohdistu tuontitulleja) ja kulutuksen kasvun vuoksi, joten katsotaan, että jos toimenpiteet lakkautetaan, kiinalaiset viejät suuntaavat todennäköisesti merkittäviä määriä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita kannattavammille unionin markkinoille. Se, että unioni hyväksyi hiljattain tiettyihin terästuotteisiin, myös orgaanisella aineella pinnoitettuihin terästuotteisiin, kohdistuvia suojatoimenpiteitä, ei muuta tätä päätelmää. Tariffikiintiöiden mukaiset tuontimäärät on asetettu tasoille, jotka saattavat antaa Kiinalle mahdollisuuden viedä merkittäviä määriä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita.

(225)

Lisäksi Kiinasta unionin markkinoille tuleva tuonti alitti merkittävästi unionin tuottajien hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. 4.3.2 jakso), etenkin jos ei oteta huomioon polkumyynnin vastaisten tullien vaikutusta.

(226)

Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden markkinoilla on voimakas hintakilpailu, koska kilpailu tapahtuu pääasiassa hintojen perusteella. Unionin tuotannonalan hintoihin kohdistuvaa painetta pahentaa vielä se, että pyynnön mukaan Kiinasta peräisin oleva myynti tapahtuu yleensä suhteellisen suurina määrinä. Jos halvoin polkumyyntihinnoin tulevaa tuontia myydään merkittäviä määriä unionin markkinoilla, unionin tuottajat menettävät suuria myyntimääriä. Kyky hankkia pääomaa ja investoida saattaa heikentyä, jos unionin tuottajien kannattavuus putoaa vielä tai kääntyy negatiiviseksi.

(227)

Komissio päättelee näin ollen, että Kiinasta tulevaan tuontiin kohdistuvien toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(228)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, onko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista. Unionin edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista eli sekä unionin tuotannonalan että tuojien ja käyttäjien eduista tehtyyn arviointiin.

(229)

On syytä muistaa, että alkuperäisessä tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty unionin edun vastaisena. Lisäksi tässä tutkimuksessa – joka on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, eli siinä analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa – voidaan arvioida, onko nykyisillä polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(230)

Tämän perusteella tutkittiin, voitaisiinko päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti todennäköisesti jatkuu ja siitä aiheutuva vahinko toistuu.

(231)

Tutkimuksessa tuli esiin, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy, sillä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Unionin tuotannonalan tilanne heikkenisi nopeasti myyntimäärien ja -hintojen alentuessa, mikä johtaisi kannattavuuden voimakkaaseen pienenemiseen. Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden hyödyntää paremmin potentiaaliaan unionin markkinoilla, joilla vallitsevat tasavertaiset toimintaedellytykset.

(232)

Tämän vuoksi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

(233)

Tutkimuksessa otettiin yhteyttä yhdeksään tiedossa olevaan tuojaan, joita pyydettiin toimimaan yhteistyössä (ks. 12 kappale). Yksikään niistä ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä millään tavalla tutkimuksessa.

(234)

Alkuperäisessä tutkimuksessa havaittiin, että tuojien voitot ja toimituslähteet huomioon ottaen toimenpiteiden käyttöönoton mahdollinen negatiivinen vaikutus tuojiin ei olisi kohtuuton tai vaikutusta ei olisi lainkaan.

(235)

Tässä tutkimuksessa asiakirja-aineistosta ei ole saatu mitään näyttöä, joka viittaisi vastakkaiseen, joten voidaan vahvistaa, että tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole ollut merkittävää kielteistä vaikutusta tuojien taloudelliseen tilanteeseen eikä toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi tuojiin kohtuuttomasti.

(236)

Tutkimuksessa otettiin yhteyttä noin kuuteenkymmeneen tiedossa olevaan käyttäjään, joita pyydettiin toimimaan yhteistyössä. Yksikään käyttäjä ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä millään tavalla tutkimuksessa.

(237)

Alkuperäisessä tutkimuksessa kyselyvastauksen toimitti kymmenen käyttäjää. Tuolloin havaittiin, että käyttäjien voitot ja toimituslähteet huomioon ottaen toimenpiteiden käyttöönoton vaikutus käyttäjiin ei olisi kohtuuton tai vaikutusta ei olisi lainkaan.

(238)

Tässä tutkimuksessa asiakirja-aineistosta ei ole saatu mitään näyttöä, joka viittaisi siihen, että voimassa olevat toimenpiteet olisivat vaikuttaneet niihin kielteisesti. Pyynnön esittäjä itse asiassa toimitti näyttöä, jonka mukaan keskeisten käyttäjien kannattavuus parani tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Pyynnön mukaan voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole suurta vaikutusta käyttäjiin ja kuluttajiin, koska orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden osuus jatkojalostustuotteiden kustannuksista on mitätön (esimerkiksi 0,42 euroa pesukoneen tuotantokustannuksista tai 0,4 prosenttia investoinnista tyhjään tehdasrakennukseen).

(239)

Tällä perusteella vahvistettiin, ettei nykyisin voimassa olevilla toimenpiteillä ollut merkittävää negatiivista vaikutusta käyttäjien taloudelliseen tilanteeseen ja ettei toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi niihin kohtuuttomasti.

(240)

Näin ollen komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuontia koskevien lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

(241)

Tämän vuoksi Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(242)

Yritys voi pyytää yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (85). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(243)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (86) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(244)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,