(1)

Neuvosto totesi 22 päivänä kesäkuuta 2018 perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että Unkarin oli havaittu vuonna 2017 poikenneen merkittävästi julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta. Kyseisen havaitun merkittävän poikkeaman johdosta neuvosto antoi 22 päivänä kesäkuuta 2018 suosituksen (2), jossa se suositti, että Unkari toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kyseiseen poikkeamaan puuttumiseksi. Neuvosto totesi sittemmin, että Unkari ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia kyseisen suosituksen johdosta, ja antoi 4 päivänä joulukuuta 2018 tarkistetun suosituksen (3). Neuvosto totesi sittemmin, että Unkari ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia kyseisen tarkistetun suosituksen johdosta.

(2)

Neuvosto totesi 14 päivänä kesäkuuta 2019, että Unkarissa oli vuonna 2018 jälleen havaittu merkittävä poikkeama julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta. Tämän perusteella neuvosto antoi Unkarille suosituksen (4), jossa suositettiin, että Unkari toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (5) nimelliskasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2019 ja enintään 4,7 prosenttia vuonna 2020, mikä vastaa vuoden 2019 osalta 1,0 prosentin ja vuoden 2020 osalta 0,75 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Vuoden 2020 osalta suositetun sopeutuksen katsottiin olevan asianmukainen sillä edellytyksellä, että sopeutusvaatimusta noudatetaan vuonna 2019. Neuvosto suositti Unkarille myös, että se käyttää mahdolliset satunnaistulot alijäämän supistamiseen ja että julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman pysyvä paraneminen olisi varmistettava julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä kasvua edistävällä tavalla. Neuvosto vahvisti, että Unkarin on viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2019 raportoitava toimista, jotka se on toteuttanut 14 päivänä kesäkuuta 2019 annetun suosituksen pohjalta.

(3)

Komissio teki 26 päivänä syyskuuta 2019 tehostettuun valvontaan kuuluvan valvontakäynnin Unkariin paikalla tapahtuvaa valvontaa varten asetuksen (EY) N:o 1466/97 –11 artiklan 2 kohdan nojalla. Komissio toimitti alustavat havaintonsa Unkarin viranomaisille kommentteja varten ja raportoi havainnoistaan tämän jälkeen neuvostolle 20 päivänä marraskuuta 2019. Kyseiset havainnot julkistettiin. Komission kertomuksessa todetaan, että Unkarin viranomaiset aikovat pitää voimassa vuoden 2019 lähentymisohjelmassa asetetun vuotta 2019 koskevan nimellisen alijäämätavoitteen, joka on 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Unkarin viranomaiset tarkistivat vuoden 2020 alijäämätavoitetta 1 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja asettivat näin ollen kunnianhimoisemman tavoitteen kuin vuoden 2019 lähentymisohjelmassa vahvistettu 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Unkarin viranomaiset aikovat näin ollen noudattaa 14 päivänä kesäkuuta 2019 annettua suositusta ainoastaan vuoden 2020 osalta.

(4)

Unkarin viranomaiset toimittivat 15 päivänä lokakuuta 2019 kertomuksen toimista, jotka on toteutettu neuvoston 14 päivänä kesäkuuta 2019 antaman suosituksen johdosta. Vaikka makrotalouden ja julkisen talouden kehitys ovat tähän mennessä olleet arvioitua suotuisampia vuonna 2019, kyseisessä kertomuksessa Unkarin viranomaiset pitävät ennallaan vuoden 2019 lähentymisohjelmassa asetetun julkisen talouden alijäämätavoitteen, joka on 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Vuoden 2020 nimellistä alijäämää koskevaksi tavoitteeksi Unkarin viranomaiset vahvistavat 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä vastaa vuoden 2020 talousarviota; tavoite on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen parempi kuin vuoden 2019 lähentymisohjelmassa esitetty tavoite. Kertomuksessa mainitaan vuoden 2020 alijäämätavoitteeseen sisältyvä suuri liikkumavara (1 % suhteessa BKT:hen), jonka avulla on tarkoitus hallita ulkoisia riskejä ja jota voitaisiin käyttää vain, jos alijäämätavoite odotetaan saavutettavan. Kertomuksessa luetellaan Unkarin hallituksen 30 päivänä toukokuuta 2019 hyväksymässä talouden suojelun toimintasuunnitelmassa esitetyt alijäämää kasvattavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on ylläpitää kasvuvauhti tulevina vuosina 2 prosenttiyksikköä unionin keskiarvoa suurempana. Kertomuksessa on lueteltu useita talousohjelmia, jotka jäävät suurelta osin kvantifioimatta eikä kertomus sisällä julkisen talouden kehitysarvioita vuosiksi 2019 ja 2020. Tämän vuoksi kertomus ei täytä neuvoston suosittamaa raportointivaatimusta.

(5)

Komission syksyn 2019 talousennusteen mukaan nettomääräisten julkisten perusmenojen kasvu on vuonna 2019 arviolta 6,8 prosenttia suhteessa BKT:hen eli selvästi suurempi kuin suositettu 3,3 prosentin kasvu suhteessa BKT:hen (poikkeama on 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan paranevan 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun suositettu parannus olisi 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen (poikkeama on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Näin ollen molemmat pilarit viittaavat siihen, että suositetusta sopeutuksesta poiketaan. Menojen kasvun vertailuarvoon vaikuttaa negatiivisesti tämänhetkisiä arvioita alempi BKT-deflaattori, jota oli käytetty kyseisen indikaattorin perustana. Lisäksi kansallisesti rahoitettujen investointien tasoittaminen vaikuttaa marginaalisesti ja negatiivisesti menojen kasvun vertailuarvoon. Rakenteelliseen rahoitusasemaan puolestaan vaikuttaa positiivisesti potentiaalisen kasvun suurempi arvio, joka on kyseisen indikaattorin perustana mutta tulovajeet vaikuttavat rakenteelliseen rahoitusasemaan negatiivisesti. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, yleisarvio vahvistaa, että suositetusta sopeutuksesta poiketaan vuonna 2019.

(6)

Komission syksyn 2019 talousennusteen mukaan nettomääräisten julkisten perusmenojen kasvu on vuonna 2020 arviolta 7,5 prosenttia suhteessa BKT:hen eli selvästi suurempi kuin suositettu 4,7 prosentin kasvu suhteessa BKT:hen (poikkeama on 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen). Rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan paranevan 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin neuvoston suosittama 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin ollen menojen kasvulle asetetun vertailuarvon perusteella on vaarana, että vaaditusta sopeutuksesta poiketaan, kun taas rakenteellinen rahoitusasema viittaa siihen, että vaatimuksia on noudatettu; ero näiden arvioiden välillä on suhteellisen suuri. Julkiset investoinnit ovat lisääntyneet tasaisesti viime vuosina, ja niiden osuus on vuonna 2019 unionin ylivoimaisesti suurin eli 6,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tässä yhteydessä vuodeksi 2020 suunniteltu supistaminen nähdään julkisten investointien tason normalisointina pidemmällä aikavälillä. Vaikka investointien väheneminen otetaan kokonaisuudessaan huomioon rakenteellisen rahoitusaseman muutoksessa, investointien tasoitettu vaikutus menojen kasvulle asetettuun vertailuarvoon antaa liian negatiivisen kuvan julkisen talouden sopeutuksesta. Menojen kasvun vertailuarvoon vaikuttaa negatiivisesti myös tämänhetkisiä arvioita alempi BKT-deflaattori. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, menojen kasvun vertailuarvon perusteella vaikuttaa siltä, että vaatimuksia noudatetaan. Samaan aikaan rakenteelliseen rahoitusasemaan vaikuttaa positiivisesti se, että sitä laskettaessa käytetty potentiaalisen BKT:n kasvua koskeva arvio (piste-estimaatti) on suurempi kuin menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa määritettäessä käytetty keskipitkän aikavälin keskiarvo. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, yleisarvio vahvistaa, että Unkari toteuttaa suositetun sopeutuksen vuonna 2020.

(7)

Edellä esitetyt havainnot johtavat päätelmään, jonka mukaan Unkarin toimet neuvoston 14 päivänä kesäkuuta 2019 antaman suosituksen johdosta ovat olleet riittämättömiä. Julkisen talouden sopeutustoimet eivät riitä varmistamaan, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimelliskasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2019, mikä vastaa 1,0 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen, kun taas vuonna 2020 suunnitellut julkisen talouden sopeutustoimet ovat yleisesti ottaen johdonmukaisia suositetun sopeutuksen kanssa,