Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 32019D1205

    Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1205, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2019, Flanderin aluetta koskevan poikkeuksen myöntämisestä Belgian pyynnöstä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 5180)

    C/2019/5180

    EUVL L 190, 16.7.2019, p. 1–10 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2022

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2019/1205/oj

    16.7.2019   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 190/1

    KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/1205,

    annettu 12 päivänä heinäkuuta 2019,

    Flanderin aluetta koskevan poikkeuksen myöntämisestä Belgian pyynnöstä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti

    (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 5180)

    (Ainoastaan hollannin- ja ranskankieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY (1) ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Belgialle myönnettiin komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2015/1499 (2) poikkeus, jolla Belgian sallitaan levittää maahan Flanderin alueella tietyin edellytyksin enintään 250 kilogrammaa karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa lohkoilla, joilla viljellään nurmea tai maissia, jonka aluskasvina on nurmikasveja, leikkonurmea, jonka jälkeen viljellään maissia, tai niitettävää ruista, jonka jälkeen viljellään maissia, ja enintään 200 kilogrammaa karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa lohkoilla, joilla viljellään talvivehnää tai ruisvehnää ja sen jälkeen kerääjäkasveja, tai sokeri- tai rehujuurikkaita.

    (2)

    Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2015/1499 myönnetty poikkeus koski noin 2 870 tilaa ja 94 280 hehtaaria, ja sen voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2018.

    (3)

    Belgia esitti 21 päivänä joulukuuta 2018 komissiolle pyynnön direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisen poikkeuksen uusimiseksi Flanderin alueen osalta.

    (4)

    Pyydetty poikkeus koskee Belgian aikomusta sallia, että tietyillä tiloilla Flanderissa levitetään maahan 250 kilogrammaa laiduntavan karjan lannasta ja käsitellystä lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohti vuodessa lohkoilla, joilla viljellään nurmea, nurmea ja apilaa, maissia, jonka aluskasvina on nurmikasveja, tai leikkonurmea tai niitettävää ruista, jonka jälkeen viljellään maissia, ja enintään 200 kilogrammaa karjanlannasta ja käsitellystä lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohti vuodessa lohkoilla, joilla viljellään talvivehnää tai ruisvehnää ja sen jälkeen kerääjäkasveja, tai juurikkaita.

    (5)

    Tiedot, jotka Belgia on toimittanut täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2015/1499 myönnetyn poikkeuksen yhteydessä, osoittavat, ettei poikkeus ole johtanut veden laadun heikkenemiseen. Komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille direktiivin 91/676/ETY toimeenpanosta vuosina 2012–2015 (3) toimittama kertomus osoittaa, että Flanderin alueen pohjaveden osalta keskimääräiset nitraattipitoisuudet ovat 81 prosentissa seuranta-asemista alle 50 mg/l ja 63 prosentissa seuranta-asemista alle 25 mg/l. Seurantatietojen mukaan pohjaveden nitraattipitoisuus oli vähenemässä verrattuna edelliseen raportointikauteen (2008–2011). Pintavesien osalta keskimääräiset nitraattipitoisuudet ovat 95 prosentissa seuranta-asemista alle 50 mg/l ja 75 prosentissa seuranta-asemista alle 25 mg/l. Suurimmassa osassa pintavesien seurantapisteistä nitraattipitoisuudet ovat laskussa. Raportointikautena 2012–2015 noin 76 prosenttia kaikista joista luokiteltiin joko rehevöityneiksi tai erittäin runsasravinteisiksi, ja tämä tilanne on samanlainen kuin aiemmalla raportointikaudella (2008–2011).

    (6)

    Belgian Flanderin alueesta toimittamat tuoreemmat tiedot osoittavat, ettei pohja- ja pintavesien laatu nitraattien aiheuttaman pilaantumisen osalta Flanderin alueella ole parantunut vuodesta 2015.

    (7)

    Flanderin alue aikoo saavuttaa toimintaohjelman kaudella 2019–2022 kaikkien valuma-alueiden osalta seuraavat vedenlaatutavoitteet: Pintavesien osalta vähennetään keskimääräistä etäisyyttä tavoitteeseen 4 mg/l:llä, jos keskimääräinen pitoisuus on tavoitteen 20 mg/l yläpuolella; matalissa pohjavesissä, joissa palautuminen on hitaampaa, saavutetaan yleinen vähintään 3 mg/l:n vähentymissuuntaus kaikilla valuma-alueilla, joilla keskimääräinen pitoisuus on yli 50 mg/l tai 40–50 mg/l ja suuntaus on nouseva.

    (8)

    Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Flanderi on vahvistanut tehostetun toimintaohjelman kaudelle 2019–2022. Vuoden 2020 lopussa on tarkoitus tarkistaa nimetyt aluetyypit, joilla toteutetaan tehostettuja toimenpiteitä. Tarkistus perustuu pintavesien laadusta talvina 2018–2019 ja 2019–2020 sekä pohjavesien laadusta vuosina 2018 ja 2019 saatuihin seurantatuloksiin. Lainsäädäntöä, jolla direktiivi 91/676/ETY saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä Flanderin alueella, ”asetus vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta” (4), jäljempänä ’lanta-asetus’, on muutettu kauden 2019–2022 toimintaohjelman mukaisesti 24 päivänä toukokuuta 2019, ja sitä sovelletaan yhdessä tämän päätöksen kanssa.

    (9)

    Lanta-asetusta sovelletaan Flanderin koko alueella.

    (10)

    Lanta-asetukseen sisältyy vaatimuksia sekä typen että fosfaattien levittämisestä maalle.

    (11)

    Lannan käsittelystä jäävä lannan kiinteä osa olisi toimitettava valtuutettuihin kierrätyslaitoksiin haju- ja muiden päästöjen vähentämiseksi, maatalous- ja hygieniaominaisuuksien parantamiseksi, käsittelyn helpottamiseksi sekä typen ja fosfaattien talteenoton parantamiseksi.

    (12)

    Belgian esittämistä Flanderin aluetta koskevista tausta-asiakirjoista käy ilmi, että ehdotettu määrä eli 250 ja 200 kilogrammaa karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa ovat puolueettomasti perusteltavissa esimerkiksi pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla.

    (13)

    Belgian toimittamat Flanderin aluetta koskevat viimeisimmät tiedot kaudelta 2015–2017 osoittavat sikojen määrän pienentyneen 4,7 prosenttia. Siipikarjan määrä kasvoi 14,3 prosenttia vuosina 2014–2017. Nautakarjan määrä on pysynyt samana. Jotta pyydetyn poikkeuksen soveltaminen ei johtaisi karjatalouden lisääntymiseen, toimivaltaiset viranomaiset rajoittavat kasvatettavan karjan lukumäärää kullakin tilalla (ravinnepäästöoikeudet) Flanderin alueella lanta-asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

    (14)

    Belgian toimittamat Flanderin aluetta koskevat tiedot kaudelta 2012–2015 osoittavat karjanlannasta peräisin olevan typen käytön vähentyneen 4,9 prosenttia kaudella 2012–2014 verrattuna kauteen 2004–2007. Uusimmat saatavilla olevat luvut vuosilta 2015, 2016 ja 2017 osoittavat, että karjanlannasta peräisin olevan typen käyttö on vähentynyt vuosina 2014–2017 4,0 prosenttia, mikä tarkoittaa 90,6 tuhatta tonnia vuonna 2017. Raportointikaudella 2012–2015 mineraalitypen käyttö oli samanlaisella tasolla kuin kautena 2008–2011. Viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot vuosilta 2015, 2016 ja 2017 osoittavat, että mineraalitypen käyttö lisääntyi 48,6 tuhanteen tonniin vuonna 2017, mikä tarkoittaa 21 prosentin nousua vuoteen 2014 verrattuna.

    (15)

    Lohkoilla, joiden maaperässä fosfaatin saatavuus on alhainen (luokka I), ja lohkoilla, jotka ovat tavoitealueella (luokka II), voi olla tarpeen käyttää kemiallisia fosfaattilannoitteita. Näitä lannoitteita ei tulisi käyttää lohkoilla, joiden maaperässä fosfaatin saatavuus on kohtuullinen (luokka III) tai joiden maaperässä fosfaatin saatavuus on korkea (luokka IV).

    (16)

    Flanderin alueella on vesien seuranta-asemien tiheä verkosto. Kyseistä verkostoa voidaan käyttää vaihtoehtona tämänhetkiselle poikkeuksen seurantaverkostolle, ja sen olisi sallittava tarkkailla niiden tilojen suoriutumista, jotka hyötyvät Belgian pyytämän poikkeuksen mukaisesta luvasta, verrattuna tiloihin, jotka eivät hyödy tällaisesta luvasta, sekä seurata sitä, saavutetaanko direktiivin 91/676/ETY tavoitteet. Ravinnepäästömallin kalibroinnin ja validoinnin vuoksi olisi tehtävä lisätutkimusta, jotta ymmärretään paremmin yhteys lohkojen tason nitraattihävikkien sekä valuma-alueen (osien) tason pintaveden ja pohjaveden nitraattipitoisuuden välillä.

    (17)

    Pyynnön tutkimisen jälkeen voidaan katsoa, etteivät ehdotetut määrät eli 250 ja 200 kilogrammaa laiduntavan karjan lannasta ja käsitellystä lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa estä direktiivin 91/676/ETY tavoitteiden saavuttamista edellyttäen, että noudatetaan tiettyjä tiukkoja edellytyksiä niiden tehostettujen toimien lisäksi, jotka toteutetaan kauden 2019–2022 toimintaohjelman mukaisesti.

    (18)

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY (5) vahvistetaan yleiset säännöt, joiden tavoitteena on unionin ympäristöpolitiikkoja ja ympäristöön mahdollisesti vaikuttavia politiikkoja tai toimintoja tukevan unionin paikkatietoinfrastruktuurin perustaminen. Tämän päätöksen yhteydessä kerättyjen paikkatietojen olisi tapauksen mukaan oltava kyseisen direktiivin säännösten mukaisia. Jotta voidaan vähentää hallinnollista taakkaa ja parantaa tietojen johdonmukaisuutta, Belgian olisi tämän päätöksen nojalla tarvittavia tietoja kerätessään käytettävä tarvittaessa tietoja, jotka on hankittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (6) V osaston II luvun mukaisesti perustetun yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän puitteissa.

    (19)

    Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukaiset,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 artikla

    Poikkeus

    Myönnetään tämän päätöksen 4–12 artiklassa säädetyin edellytyksin poikkeus, jota Belgia on pyytänyt Flanderin alueen puolesta ja jonka tarkoituksena on sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja mainittuja määriä suurempi karjanlannasta peräisin olevan typen levitys maahan.

    2 artikla

    Soveltamisala

    Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti myönnettyä poikkeusta sovelletaan tilan tiettyihin lohkoihin, joilla viljellään typentarpeeltaan suuria kasvustoja, joiden kasvukausi on pitkä ja joita varten on myönnetty lupa 4–7 artiklan mukaisesti.

    3 artikla

    Määritelmät

    Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

    a)

    ’tiloilla’ maatiloja riippumatta siitä, harjoitetaanko niillä karjankasvatusta vai ei;

    b)

    ’lohkolla’ yksittäistä peltoa tai peltojen ryhmää, joiden sato, maaperätyyppi ja lannoituskäytännöt ovat samanlaiset;

    c)

    ’nurmella’ pitkä- tai lyhytikäistä nurmea (lyhytikäisen nurmen kesto on yleensä vähemmän kuin neljä vuotta);

    d)

    ’typentarpeeltaan suurilla kasvustoilla, joiden kasvukausi on pitkä’, mitä tahansa seuraavista:

    i)

    nurmea;

    ii)

    nurmea, josta alle 50 prosenttia on apilaa;

    iii)

    maissia, jonka alle kylvetään ennen sadonkorjuuta tai sen jälkeen kerääjäkasveiksi nurmikasveja, jotka leikataan ja poistetaan pellolta;

    iv)

    leikkonurmea tai niitettävää ruista, jonka jälkeen viljellään maissia;

    v)

    talvivehnää tai ruisvehnää, jonka jälkeen viljellään kerääjäkasvia;

    vi)

    sokeri- tai rehujuurikkaita;

    e)

    ’laiduntavalla karjalla’ nautakarjaa (lukuun ottamatta lihavasikoita), lampaita, vuohia ja hevosia;

    f)

    ’lannan käsittelyllä’ lannan erottelua kahteen osaan eli kiinteään ja nestemäiseen sen levitettävyyden sekä typen ja fosfaattien talteenoton parantamiseksi;

    g)

    ’käsitellyllä lannalla’ lannan käsittelystä saatavaa nestemäistä osaa;

    h)

    ’typpi- ja fosfaattipitoisuudeltaan alhaisella lietelannalla’ käsiteltyä lantaa, jonka typpipitoisuus on enintään yksi kilogramma typpeä ja fosfaattipitoisuus enintään yksi kilogramma fosfaatteja tonnissa lietelantaa;

    i)

    ’maaprofiililla’ maanpinnan tason alla olevaa maaperäkerrosta 0,90 metrin syvyyteen saakka, paitsi jos pohjaveden keskimääräinen korkein taso on tätä matalampi; jälkimmäisessä tapauksessa siihen syvyyteen saakka, jolla on pohjaveden keskimääräinen korkein taso.

    j)

    ’lannoitussuunnitelmalla’ suunniteltua käyttöä ja käytettävissä olevia ravinteita koskevaa ennakkolaskelmaa;

    k)

    ’lannoitekirjanpidolla’ ravinnetasetta, joka perustuu ravinteiden todelliseen käyttöön ja hyödyntämiseen.

    4 artikla

    Vuosittainen hakemus ja sitoumus

    1.   Viljelijöiden, jotka haluavat käyttää tämän päätöksen mukaista poikkeusta, on tehtävä toimivaltaisille viranomaisille hakemus vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta. Vuotta 2019 koskeva hakemus on jätettävä viimeistään 31 päivänä heinäkuuta.

    2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen hakemuksen yhteydessä viljelijöiden on kirjallisesti sitouduttava täyttämään 6, 7 ja 8 artiklassa säädetyt edellytykset.

    5 artikla

    Lupien myöntäminen

    Luvat, jotka koskevat karjanlannasta peräisin olevan typen käyttämistä, on myönnettävä 6, 7 ja 8 artiklassa esitettyjen edellytykset mukaisesti.

    6 artikla

    Lannan käsittelyn edellytykset

    1.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että lannan käsittelystä jäävä lannan kiinteä osa toimitetaan valtuutettuihin laitoksiin kierrätystä varten.

    Valtuutettujen laitosten on annettava vuosittain toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot käsiteltäväksi lähetetyn lannan määrästä, lannan kiinteän osan ja käsitellyn lannan määränpäästä sekä niiden typpi- ja fosfaattipitoisuuksista.

    2.   Poikkeusta hyödyntävien, lantaa käsittelevien viljelijöiden on annettava vuosittain toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot käsiteltäväksi lähetetyn lannan määrästä, vastaanotetun käsitellyn lannan määrästä sekä niiden typpi- ja fosfaattipitoisuuksista.

    3.   Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava menetelmät, joilla voidaan arvioida käsitellyn lannan koostumusta, vaihtelua koostumuksessa ja käsittelyn tehokkuutta, kullakin yksittäistä poikkeusta hyödyntävällä tilalla, ja päivitettävä säännöllisesti näitä menetelmiä.

    4.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että lannan käsittelystä aiheutuvat ammoniakkipäästöt ja muut päästöt kerätään ja käsitellään sellaisten laitosten ympäristövaikutusten ja -haittojen vähentämiseksi, joiden päästöt ylittävät viitetilanteen, toisin sanoen raakalannan varastoinnin ja levittämisen osalta.

    5.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että laaditaan luettelo laitoksista, joiden päästöt on käsiteltävä, ja että kyseistä luetteloa päivitetään säännöllisesti.

    7 artikla

    Lannan ja muiden lannoitteiden käytön edellytykset

    1.   Edellyttäen, että 2–11 kohdassa säädettyjä edellytyksiä noudatetaan, vuosittain maahan levitettävä määrä laiduntavan karjan lantaa, käsiteltyä lantaa sekä typpi- ja fosfaattipitoisuudeltaan alhaista lietelantaa, mukaan lukien eläinten omat jätökset, saa olla enintään

    a)

    250 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa, kun lohkoilla viljellään

    i)

    nurmea tai maissia, jonka aluskasvina on nurmikasveja;

    ii)

    leikkonurmea, jonka jälkeen viljellään maissia;

    iii)

    niitettävää ruista, jonka jälkeen viljellään maissia;

    iv)

    nurmea, josta alle 50 prosenttia on apilaa;

    b)

    200 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa, kun lohkoilla viljellään

    i)

    talvivehnää ja sen jälkeen kerääjäkasveja;

    ii)

    ruisvehnää ja sen jälkeen kerääjäkasveja;

    iii)

    sokeri- tai rehujuurikkaita.

    2.   Käsiteltyä lantaa voidaan käyttää ainoastaan, jos sen typen ja fosfaattien välinen suhde (N/P2O5) on vähintään 3,3, paitsi jos se vastaa typpi- ja fosfaattipitoisuudeltaan alhaisen lietelannan määritelmää.

    3.   Typen ja fosfaattien kokonaislevityksen maahan on vastattava kyseessä olevan kasvuston ravinnetarvetta, ja siinä on otettava huomioon maaperästä peräisin oleva typpimäärä sekä käsittelyn seurauksena lisääntynyt typen saatavuus. Se ei saa ylittää lanta-asetuksessa vahvistettuja enimmäismääriä fosfaatin ja typen levittämiselle maahan.

    4.   Kemiallisia fosfaattilannoitteita ei saa levittää muualle kuin maaperälle, jolla fosfaatin saatavuus on alhainen (luokka I), ja maaperälle, jotka sijaitsee tavoitealueella (luokka II).

    5.   Kullakin tilalla on laadittava ja säilytettävä koko viljelyalan kattava lannoitussuunnitelma

    Lannoitussuunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot:

    a)

    karjan lukumäärä;

    b)

    kuvaus säilytys- ja varastointijärjestelmistä, käytettävissä olevat lannanvarastointitilat mukaan luettuina;

    c)

    laskelma tilalla tuotetun lannan sisältämän typen määrästä (josta on vähennetty eläinsuojissa ja varastoinnissa syntyvä hävikki) sekä fosforin määrästä;

    d)

    lannan käsittelyn kuvaus ja käsitellyn lannan ominaispiirteet;

    e)

    tilan ulkopuolelle toimitettavan tai tilalle tuotavan lannan määrä, laji ja ominaisuudet;

    f)

    viljelykierto ja niiden lohkojen maa-ala, joilla viljellään typentarpeeltaan suuria kasvustoja, joiden kasvukausi on pitkä, sekä lohkot, joilla viljellään muita kasvustoja;

    g)

    arvio viljelykasvien tarvitsemista typen ja fosforin määristä kullakin lohkolla;

    h)

    maaperän typen ja fosforin määrää koskevien maaperäanalyysien tulokset, jos tällaisia analyysejä on tehty;

    i)

    laskelma lannasta peräisin olevan typen ja fosforin käytöstä kullakin lohkolla;

    j)

    kemiallisina ja muina lannoitteina lisättävää typpeä ja fosforia koskeva laskelma kultakin lohkolta;

    k)

    laskelmat typen ja fosforin käyttöä koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi.

    Lannoitussuunnitelmien on oltava saatavilla tilalla kultakin kalenterivuodelta kyseisen vuoden 15 päivään helmikuuta mennessä. Suunnitelmia on tarkistettava viimeistään seitsemän päivän kuluessa viljelykäytäntöjen muuttumisesta.

    6.   Kullakin tilalla on pidettävä lannoitekirjanpitoa, ja kunkin kalenterivuoden kirjanpito on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään seuraavan kalenterivuoden 15 päivänä maaliskuuta.

    7.   Lannoituskirjanpidossa on esitettävä seuraavat tiedot:

    a)

    kasvustojen pinta-alat;

    b)

    karjan määrä ja laji;

    c)

    lannantuotanto eläintä kohden;

    d)

    tilalle muualta tuotujen lannoitteiden määrä;

    e)

    tilalta viedyn lannan määrä ja vientikohde.

    8.   Kullakin poikkeusta hyödyntävällä tilalla on oltava saatavilla maaperän typpi- ja fosforianalyysin tulokset.

    Typpi- ja fosforinäytteet on otettava ja analyysi on tehtävä vähintään neljän vuoden välein viimeistään 31 päivänä toukokuuta kullakin viljelykierron ja maaperän ominaisuuksien suhteen yhtenevällä tilan osalla.

    Analyyseja on tehtävä vähintään yksi kultakin viiden hehtaarin viljelyalalta.

    9.   Maaprofiilin nitraattipitoisuus on mittautettava tunnustetuilla laboratorioilla joka vuosi 1 päivän lokakuuta ja 15 päivän marraskuuta välisenä aikana vähintään kuudella prosentilla kaikista 5 artiklan mukaisen luvan piiriin kuuluvista lohkoista ja yhdellä prosentilla muista lupaa hyödyntävillä tiloilla käytössä olevista lohkoista siten, että mittauksia tehdään vähintään 85 prosentilla kyseisistä tiloista. Kutakin kahden hehtaarin suuruista viljelyalaa kohti on otettava vähintään kolme näytettä, jotka edustavat kolmea maaprofiilin eri kerrostumaa.

    10.   Lantaa, käsiteltyä lantaa, typpi- ja fosfaattipitoisuudeltaan alhaista lietelantaa, jonka kokonaistyppipitoisuus on yli 0,60 kilogrammaa tonnia kohti, sekä kemiallisia tai muita lannoitteita ei saa levittää 5 artiklan mukaisen luvan piiriin kuuluvilla lohkoilla kunkin vuoden 1 päivän syyskuuta ja seuraavan vuoden 15 päivän helmikuuta välisenä aikana.

    11.   Vähintään kaksi kolmasosaa lannasta peräisin olevan typen määrästä, laiduntavan karjan jätöksiä lukuun ottamatta, on levitettävä ennen kunkin vuoden 1 päivää kesäkuuta.

    8 artikla

    Maankäyttöä koskevat edellytykset

    1.   Edellä olevan 5 artiklan mukaisen luvan piiriin kuuluvien viljelijöiden on kynnettävä nurmi 15 päivän helmikuuta ja 30 päivän huhtikuuta välisenä aikana. Elävöittämiseksi tehtävän nurmen ja savimaalla sijaitsevan nurmen kyntäminen voidaan tehdä myös 15 päivän syyskuuta ja 30 päivän välisenä aikana.

    2.   Edellä olevan 5 artiklan mukaisen luvan piiriin kuuluvien viljelijöiden on kylvettävä typentarpeeltaan suuria kasvustoja kahden viikon kuluessa nurmen kyntämisestä lukuun ottamatta savimaita, jotka kynnetään 15 päivän syyskuuta ja 30 päivän lokakuuta välisenä aikana.

    3.   Kun pitkäikäinen nurmi kynnetään, lannoitteita käytetään ainoastaan viljakasveja, rapsia, juurikkaita, nurmea ja ruusukaalia varten sen jälkeen, kun on tehty maaperäanalyysi, jossa on otettu huomioon mineraalityppi ja muut tekijät, joiden perusteella voidaan arvioida maaperän orgaanisen aineksen mineralisoitumisesta vapautuvan typen määrä.

    4.   Viljelykiertoon ei saa sisältyä ilmakehän typpeä sitovia palko- tai muita kasveja. Viljelykiertoon voi kuitenkin sisältyä apila nurmella, josta alle 50 prosenttia on apilaa.

    5.   Kerääjäkasvit on kylvettävä kahden viikon kuluessa talvivehnän ja ruisvehnän korjaamisesta, kuitenkin viimeistään 15 päivänä syyskuuta.

    6.   Kerääjäkasvustoja ei saa kyntää ennen 15 päivää helmikuuta.

    9 artikla

    Lannan tuotantoon ja kuljetukseen liittyvät toimenpiteet

    1.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kullakin tilalla pidettävän karjan lukumäärää koskevia rajoituksia (ravinnepäästöoikeudet) noudatetaan Flanderin alueella lanta-asetuksen säännösten mukaisesti.

    2.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kaikki valtuutettujen kuljettajien suorittamat lantakuljetukset rekisteröidään maantieteellisten paikannusjärjestelmien avulla.

    3.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että lannan typpi- ja fosfaattipitoisuus arvioidaan ennen kuljetusta. Lantanäytteet on analysoitava tunnustetuissa laboratorioissa ja analyysien tulokset on annettava tiedoksi toimivaltaisille viranomaisille sekä viljelijälle, jolle lanta toimitetaan.

    4.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kuljetuksen mukana on asiakirja, jossa ilmoitetaan kuljetetun lannan määrä sekä sen typpi- ja fosfaattipitoisuus.

    10 artikla

    Seuranta

    1.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että laaditaan ja päivitetään vuosittain karttoja, joista ilmenevät tilojen prosenttiosuus, lohkojen lukumäärä, karjan prosenttiosuus, maatalousmaan prosenttiosuus ja paikallinen maankäyttö kunkin 5 artiklan mukaisen luvan piirissä kussakin kunnassa.

    2.   Toimivaltaisen viranomaisen on kerättävä ja päivitettävä vuosittain tiedot kunkin yksittäisen poikkeuksen piiriin kuuluvista viljelykierroista ja maatalouskäytännöistä.

    3.   Jotta poikkeuksen vaikutuksia vedenlaatuun voidaan arvioida, on ylläpidettävä komission päätöksen 2008/64/EY (7) 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua seurantaverkostoa näytteiden ottamiseksi pintavesistä ja matalista pohjavesistä. Seurantaverkosto aikoo seurata myös Pohjanmereen virtaavien jokien nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksia. Alkuperäisten seurantakohteiden lukumäärää ei saa vähentää eikä kohteiden sijaintia muuttaa tämän päätöksen soveltamisaikana.

    4.   Seurantaa on tehostettava hiekkamailla olevilla maatalouden valuma-alueilla.

    5.   On pidettävä yllä vähintään 150:tä tilaa vastaavia, päätöksellä 2008/64/EY perustettuja seurantakohteita, kunnes tämä korvataan vuonna 2020 kohdistetulla seurannalla, jotta saadaan tietoa paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja lannoituskäytännöistä, maavesistä, maaprofiilin mineraalitypestä syksyllä ja maaperän fosforipitoisuudesta sekä vastaavasta typpihävikistä juuristovyöhykkeen kautta sekä poikkeuksen piiriin kuuluvissa että tavanomaisissa olosuhteissa. Yhdessä 8 kohdassa tarkoitettujen erityisen seurannan kanssa näiden uusien järjestelyjen avulla voidaan arvioida tämän päätöksen 5 artiklan mukaisen luvan piiriin kuuluvien tilojen ympäristönsuojelun tasoa verrattuna tiloihin, jotka eivät hyödy kyseisestä luvasta, sekä seurata sitä, saavutetaanko direktiivin 91/676/ETY tavoitteet.

    Seurantakohteiden on edustettava pääasiallisia maaperätyyppejä (savi-, hiekka- ja lössimaa), lannoituskäytäntöjä ja kasvustoja.

    6.   Tietoa yksittäistä poikkeusta hyödyntävien tilojen paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja -käytännöistä, ravinteiden käytöstä ja lannantuotannosta kerätään vuosittain.

    7.   Tämän artiklan 5 ja 6 kohdassa ja 7 artiklassa tarkoitettua tietoa voidaan käyttää mallipohjaisissa laskelmissa, joilla selvitetään nitraatin huuhtoutumista ja fosforin hävikkiä pelloilta, joille levitetään laiduntavan karjan lantaa ja käsiteltyä lantaa vuosittain enintään 250 tai 200 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden.

    8.   Seurantaverkostoon kuuluvien tilojen matalista pohjavesistä, pintavesistä, valumavesistä ja vesivirroista on kerättävä tietoja, joista käy ilmi juuristovyöhykkeestä pohjaveteen ja pintaveteen siirtyvän veden nitraatti- ja fosforipitoisuus.

    9.   Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava aluekohtainen seuranta vuodesta 2020 alkaen tutkimuspilottina ainakin kahdella valuma-alueella tai kahdessa valuma-alueen osassa, jotta ravinnepäästömallin kalibroinnin ja validoinnin vuoksi ymmärretään paremmin yhteys lohkojen tason nitraattihävikkien sekä valuma-alueen (osien) tason pintaveden ja pohjaveden nitraattipitoisuuden välillä. Kyseinen tutkimuspilotti yhdistetään pilottihankkeeseen, joka koskee typen ja fosfaattien jatkuvaa seurantaa vesistöissä.

    11 artikla

    Valvonta ja tarkastukset

    1.   Toimivaltaiset viranomaiset tekevät kaikille poikkeushakemuksille hallinnollisen tarkastuksen. Jos tarkastuksessa havaitaan, etteivät 6, 7 ja 8 artiklassa säädetyt edellytykset täyty, asiasta ilmoitetaan hakijalle. Tällaisessa tapauksessa hakemus katsotaan hylätyksi.

    2.   Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava peltotarkastusohjelma, joka perustuu riskianalyysiin, aikaisempien vuosien tarkastusten tuloksiin ja direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanolainsäädännön soveltamista koskevien yleisten pistokoetarkastusten tuloksiin.

    3.   Peltotarkastuksia on tehtävä vähintään 7 prosentille 5 artiklan mukaista lupaa hyödyntävistä maatiloista, ja tarkastusten avulla on arvioitava 6–8 artiklassa vahvistettujen edellytysten noudattamista.

    4.   Jos jonakin vuonna käy ilmi, että 5 artiklan mukaisen luvan piiriin kuuluva tila ei täytä 6, 7 ja 8 artiklassa säädettyjä edellytyksiä, luvanhaltijaa rangaistaan kansallisten sääntöjen mukaisesti eikä luvanhaltijalle myönnetä lupaa seuraavalle vuodelle.

    5.   Edellä 7 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut mittaustulokset on tarkastettava. Jos tarkastus osoittaa, ettei edellytyksiä ole noudatettu, mukaan luettuna lanta-asetuksessa määritellyn raja-arvon ylittyminen, asiasta ilmoitetaan viljelijälle ja lohkoa tai lohkoja koskeva seuraavan vuodenlupahakemus katsotaan hylätyksi.

    6.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että vähintään 2 prosentille lantakuljetuksista tehdään tarkastus, joka perustuu riskienarviointiin ja 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten tarkastusten tuloksiin.

    7.   Tarkastuksiin on kuuluttava vähintään valtuuttamista koskevien velvoitteiden täyttämisen tarkastaminen, kuljetusasiakirjojen tarkastaminen, lannan alkuperän ja määränpään todentaminen sekä näytteidenotto kuljetettavasta lannasta.

    8.   Näytteet voidaan tarvittaessa ottaa lastausoperaation aikana käyttäen ajoneuvoihin asennettuja automaattisia näytteenottolaitteita.

    9.   Lantanäytteet on analysoitava toimivaltaisten viranomaisten tunnustamissa laboratoriossa ja analyysien tulokset on annettava tiedoksi toimittavalle ja vastaanottavalle viljelijälle.

    10.   Toimivaltaisille viranomaisille on annettava tarvittavat valtuudet ja keinot, jotta ne voivat todentaa tämän päätöksen nojalla myönnettyä lupaa koskevien edellytysten noudattamisen.

    12 artikla

    Raportointi

    Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle vuosittain 30 päivänä kesäkuuta kertomus, johon sisältyvät seuraavat tiedot:

    a)

    10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kartat, joista käy ilmi tilojen, karjan ja maatalousmaan prosenttimäärä sekä paikallinen maankäyttö ja tiedot 5 artiklan mukaisen luvan piiriin kuuluvien tilojen viljelykierrosta ja maatalouskäytännöistä;

    b)

    10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun veden seurannan tulokset, pinta- ja pohjavesien ja Pohjanmereen virtaavien vesien laadun muutossuuntauksia koskevat tiedot mukaan luettuina, sekä selvitys poikkeuksen vaikutuksista vedenlaatuun;

    c)

    arvio syksyllä havaituista maaprofiilin nitraattijäämistä 5 artiklan mukaisen luvan piiriin kuuluvilla lohkoilla sekä niiden vertailu nitraattijäämiä ja niiden muutossuuntauksia koskeviin tietoihin muiden kuin poikkeuksen piiriin kuuluvien lohkojen osalta, joilla on samanlainen viljelykierto. Muihin kuin 5 artiklan mukaisen luvan piiriin kuuluviin lohkoihin olisi sisällytettävä kyseistä lupaa hyödyntävillä tiloilla sijaitsevat lohkot ja muilla tiloilla sijaitsevat lohkot;

    d)

    maaperän fosforianalyysi lohkoista, jotka kuuluvat 5 artiklan mukaisen luvan piiriin, sekä lohkoista, jotka eivät hyödy kyseisestä luvasta;

    e)

    10 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot juuristovyöhykkeestä siirtyvän veden nitraatti- ja fosforipitoisuudesta;

    f)

    10 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tiedot paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja -käytännöistä, ravinteiden käytöstä ja lannantuotannosta, sekä tulokset mallipohjaisista laskelmista, joilla selvitetään nitraatti- ja fosforihävikkiä tiloilta, jotka hyötyvät 5 artiklan mukaisesta luvasta;

    g)

    arviointi lupaa koskevien edellytysten noudattamisesta tiloilla ja lohkoilla suoritettavien tarkastusten ja lantakuljetuksia koskevien tarkastusten avulla sekä tiedot hallinnollisissa ja peltotarkastuksissa todetuista tiloista, jotka eivät täytä edellytyksiä;

    h)

    tiedot lannan käsittelystä, lannan kiinteän osan prosessointi ja käyttö mukaan luettuina, ja yksityiskohtaiset tiedot käsittelyjärjestelmien ominaispiirteistä ja tehokkuudesta sekä käsitellyn lannan koostumuksesta;

    i)

    tiedot 5 artiklan mukaista lupaa hyödyntävien tilojen lukumäärästä ja niiden lohkojen lukumäärästä, joille on levitetty käsiteltyä lantaa ja nitraatti- ja fosfaattipitoisuudeltaan alhaista lietelantaa, sekä levitetyn lannan tai lietelannan määristä;

    j)

    tiedot 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista menetelmistä käsitellyn lannan koostumuksen ja sen vaihtelujen sekä käsittelyn tehokkuuden arvioimiseksi kullakin 5 artiklan mukaista lupaa hyödyntävällä tilalla;

    k)

    selvitys 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista lannan käsittelylaitoksista;

    l)

    tiivistelmä 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta aluekohtaisesta seurannasta saaduista tiedoista ja niiden arviointi;

    m)

    kunkin karjaryhmän lukumäärän kehitys Flanderin alueella ja tiloilla, jotka hyödyntävät 5 artiklan mukaista lupaa.

    Kertomukseen sisältyvien paikkatietojen on tarvittaessa oltava direktiivin 2007/2/EY säännösten mukaisia. Tarvittavia tietoja kerätessään Belgian on käytettävä tapauksen mukaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän puitteissa tuotettuja tietoja.

    13 artikla

    Soveltamisaika

    Tätä päätöstä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2022.

    14 artikla

    Osoitus

    Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle.

    Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2019.

    Komission puolesta

    Karmenu VELLA

    Komission jäsen

    (1)  EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1.

    (2)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1499, annettu 3 päivänä syyskuuta 2015, Flanderin aluetta koskevan poikkeuksen myöntämisestä Belgian pyynnöstä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti (EUVL L 234, 8.9.2015, s. 10)

    (3)  Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanosta, laadittuna jäsenvaltioiden vuosia 2012–2015 koskevien kertomusten perusteella, 4.5.2018, COM(2018) 257 final.

    (4)  Decreet van 22 December 2006 houdende de bescherming van water tegen de verontreiniging door nitraten uit agrarische bronnen. (Belgisch Staatsblad, 29. joulukuuta 2006, s. 76368).

    (5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

    (6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

    (7)  Komission päätös 2008/64/EY, tehty 21 päivänä joulukuuta 2007, Belgian pyytämän, Flanderin aluetta koskevan poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti (EUVL L 16, 19.1.2008, s. 28).

    Top