a)

kuvailtava toimintansa laji ja laajuus sekä toiminta-alueensa;

b)

yksilöitävä vakavat turvallisuusriskit, joita organisaation itsensä harjoittama tai organisaation alihankkijoiden, kumppaneiden tai tavarantoimittajien sen valvonnassa harjoittama rautatieliikennetoiminta aiheuttaa;

c)

yksilöitävä asianomaiset osapuolet (esimerkiksi sääntelyelimet, viranomaiset, rataverkon haltijat, alihankkijat, tavarantoimittajat ja kumppanit), mukaan lukien rautatiejärjestelmän ulkopuoliset osapuolet, jotka ovat olennaisia toimijoita turvallisuusjohtamisjärjestelmän kannalta;

d)

yksilöitävä turvallisuuteen liittyvät oikeudelliset ja muut vaatimukset, jotka johtuvat c alakohdassa tarkoitetuista asianomaisista osapuolista, ja ylläpidettävä niitä;

e)

varmistettava, että d alakohdassa tarkoitetut vaatimukset otetaan huomioon turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja ylläpitämisessä;

f)

laadittava turvallisuusjohtamisjärjestelmän soveltamisalaa koskeva kuvaus, jossa ilmoitetaan, mitkä liiketoiminnan osat kuuluvat soveltamisalan piiriin ja mitkä eivät, ottaen huomioon d alakohdassa tarkoitetut vaatimukset.

a)

ottamalla tilivelvollisuuden ja vastuun turvallisuudesta kokonaisuudessaan omiin nimiinsä;

b)

varmistamalla, että eri tasoilla organisaatiossa työskentelevä johtohenkilöstö on sitoutunut turvallisuuden ylläpitoon oman toimintansa kautta sekä suhteessaan työntekijöihin ja alihankkijoihin;

c)

varmistamalla, että organisaatio on laatinut turvallisuuspolitiikan ja turvallisuustavoitteet, ne on ymmärretty ja ne ovat yhteensopivia organisaation valitseman strategisen suunnan kanssa;

d)

varmistamalla, että turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat vaatimukset integroidaan organisaation liiketoimintaprosesseihin;

e)

varmistamalla, että käytettävissä on turvallisuusjohtamisjärjestelmää varten tarvittavat resurssit;

f)

varmistamalla, että turvallisuusjohtamisjärjestelmällä torjutaan tehokkaasti organisaatiossa syntyviä turvallisuusriskejä;

g)

kannustamalla työntekijöitä tukemaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimusten noudattamista;

h)

edistämällä turvallisuusjohtamisjärjestelmän jatkuvaa parantamista;

i)

varmistamalla, että turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon organisaation liiketoimintariskien tunnistamisessa ja hallinnassa, ja antamalla selvityksen siitä, kuinka turvallisuuden ja muiden liiketoiminnallisten tavoitteiden väliset ristiriidat tunnistetaan ja ratkaistaan;

j)

edistämällä myönteistä turvallisuuskulttuuria.

a)

se on asianmukainen organisaation lajiin ja sen harjoittaman rautatieliikennetoiminnan laajuuteen nähden;

b)

se on organisaation pääjohtajan (tai ylimmän johdon edustajan/edustajien) hyväksymä;

c)

sitä toteutetaan aktiivisesti ja se on saatettu koko henkilökunnan tietoon ja saataville.

a)

siinä sitoudutaan kaikkien turvallisuuteen liittyvien oikeudellisten ja muiden vaatimusten noudattamiseen;

b)

se tarjoaa puitteet turvallisuustavoitteiden asettamiselle ja organisaation turvallisuustason arvioinnille kyseisiin tavoitteisiin nähden;

c)

siinä sitoudutaan niin omasta toiminnasta kuin muiden toiminnasta johtuvien turvallisuusriskien hallintaan;

d)

siinä sitoudutaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän jatkuvaan parantamiseen;

e)

sitä ylläpidetään liiketoimintastrategian sekä organisaation turvallisuustason arvioinnin perusteella.

a)

tunnistettava ja analysoitavat kaikki toiminnalliset, organisatoriset ja tekniset riskit, jotka ovat merkityksellisiä organisaation harjoittaman toiminnan lajin, laajuuden ja toiminta-alueen suhteen. Nämä riskit voivat johtua muun muassa inhimillisistä ja organisatorisista tekijöistä, kuten työmäärästä, työn suunnittelusta, väsymyksestä tai menettelyjen soveltuvuudesta sekä muiden asianomaisten osapuolten toiminnasta (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö);

b)

arvioitava a alakohdassa tarkoitetut riskit asianmukaisia riskinarviointimenetelmiä soveltamalla;

c)

kehitettävä ja otettava käyttöön turvallisuustoimenpiteitä, niihin liittyvät tehtävät mukaan luettuina (ks. 2.3 Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet);

d)

kehitettävä järjestelmä turvallisuustoimenpiteiden vaikuttavuuden valvomiseksi (ks. 6.1 Valvonta);

e)

tunnistettava tarpeet tehdä yhteistyötä muiden asianomaisten osapuolten (esimerkiksi rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden, valmistajan, huoltopalvelujen tarjoajan, kunnossapidosta vastaavan yksikön, raideliikenteen kalustoyksikön haltijan, palvelujen tarjoajan ja hankintayksikön) kanssa soveltuvin osin jaettujen riskien sekä riittävien turvallisuustoimenpiteiden käyttöönoton osalta;

f)

tiedotettava riskeistä henkilöstölle ja asianosaisille ulkopuolisille tahoille (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä).

a)

niiden on oltava linjassa turvallisuuspolitiikan ja (soveltuvin osin) organisaation strategisten tavoitteiden kanssa;

b)

niiden on liityttävä ensisijaisiin riskeihin, jotka vaikuttavat organisaation turvallisuustasoon;

c)

niiden on oltava mitattavissa;

d)

niissä on otettava huomioon sovellettavat lakisääteiset ja muut vaatimukset;

e)

niitä on arvioitava niiden saavutusten perusteella ja tarvittaessa tarkistettava;

f)

ne on annettava tiedoksi.

a)

turvallisuuteen liittyvien tehtävien edellyttämän pätevyyden (mukaan lukien tiedot, taidot, käyttäytyminen, joka ei liity tekniikkaan, ja asenteet) määrittäminen;

b)

valintaperiaatteet (peruskoulutustaso, psykologinen ja fyysinen soveltuvuus);

c)

alkuvaiheen koulutus, kokemus ja pätevyys;

d)

jatkuva koulutus ja olemassa olevan pätevyyden säännöllinen ajantasaistaminen;

e)

pätevyyden ajoittainen arviointi sekä psykologisen ja fyysisen kunnon tarkastukset sen varmistamiseksi, että pätevyyttä ja taitoja ylläpidetään ajan mittaan;

f)

turvallisuusjohtamisjärjestelmän olennaisia osia koskeva erityiskoulutus, jotta henkilöstö pystyy suorittamaan turvallisuuteen liittyvät tehtävänsä.

a)

koulutusohjelma toteutetaan määritettyjen pätevyysvaatimusten ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden perusteella;

b)

tarvittaessa koulutuksella varmistetaan, että henkilöstö on toimintakykyinen kaikissa toimintaolosuhteissa (normaalin toiminnan aikana, suorituskyvyltään alentuneen toiminnan aikana ja hätätilanteissa);

c)

koulutuksen kesto ja kertauskoulutuksen toistumistiheys ovat asianmukaisia koulutustavoitteisiin nähden;

d)

tiedot säilytetään koko henkilöstön osalta (ks. 4.5.3 Dokumentoitujen tietojen hallinta);

e)

koulutusohjelmaa arvioidaan ja auditoidaan säännöllisesti (ks. 6.2 Sisäiset tarkastukset) ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia (ks. 5.4 Muutosten hallinta).

a)

ovat merkityksellisiä, kattavia ja kohderyhmän ymmärrettävissä;

b)

ovat paikkansapitäviä;

c)

ovat tarkkoja;

d)

ovat johdonmukaisia;

e)

ovat hallinnoituja (ks. 4.5.3 Dokumentoitujen tietojen hallinta);

f)

annetaan tiedoksi ennen niiden voimaantuloa;

g)

vastaanotetaan ja ymmärretään.

a)

rautatieliikenteen turvallisuuteen liittyvien toimintojen ja prosessien tunnistaminen ja kuvaus, mukaan lukien turvallisuuteen liittyvät tehtävät ja niihin liittyvät vastuut (ks. 2.3 Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet);

b)

kyseisten prosessien vuorovaikutus;

c)

menettelyt tai muut asiakirjat, joissa kuvataan, kuinka prosessit toteutetaan;

d)

alihankkijoiden, kumppaneiden ja tavarantoimittajien yksilöinti sekä kuvaus tarjottujen palvelujen tyypistä ja laajuudesta;

e)

organisaation ja muiden d alakohdassa tarkoitettujen osapuolten välisten sellaisten sopimusjärjestelyjen ja muiden liiketoimintajärjestelyjen tunnistaminen, joita tarvitaan organisaation turvallisuusriskien ja alihankkijoiden käyttöön liittyvien turvallisuusriskien hallitsemiseen;

f)

viittaus tässä asetuksessa vaadittuihin dokumentoituihin tietoihin.

a)

yhteenveto turvallisuuteen liittyvien muutosten merkittävyystasoa koskevista päätöksistä sekä tiivistelmä merkittävistä muutoksista täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 402/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)

organisaation turvallisuustavoitteet seuraavalle vuodelle (seuraaville vuosille) sekä selvitys siitä, miten vakavat turvallisuusriskit vaikuttavat kyseisten turvallisuustavoitteiden asettamiseen;

c)

tulokset sisäisistä onnettomuus-/vaaratilannetutkinnoista (ks. 7.1 Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen) ja muista valvontatoimenpiteistä (ks. 6.1 Valvonta, 6.2 Sisäiset tarkastukset ja 6.3 Johdon katselmus) asetuksen (EU) N:o 1078/2012 (2) 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

d)

yksityiskohtaiset tiedot kansallisten tutkintaelinten antamien suositusten täytäntöönpanosta (ks. 7.1 Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen);

e)

organisaation turvallisuusindikaattorit, joiden avulla arvioidaan organisaation turvallisuustasoa (ks. 6.1 Valvonta);

f)

tarvittaessa RID-ohjesäännössä (3) tarkoitetun turvallisuusneuvonantajan laatiman vuosikertomuksen päätelmät sellaisesta organisaation toiminnasta, joka liittyy vaarallisten aineiden (4) kuljetukseen.

a)

huomioitava strategian laatiminen ja inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden alan asiantuntemuksen ja tunnustettujen menetelmien käyttö;

b)

puututtava riskeihin, jotka liittyvät laitteiden suunnitteluun ja käyttöön, tehtäviin, työolosuhteisiin ja organisatorisiin järjestelyihin, ottaen huomioon niin inhimilliset kyvyt kuin rajoitukset sekä tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen suorituskykyyn.

a)

sovelletaan hyväksyttävän riskitason kriteerejä ja turvallisuustoimenpiteitä (ks. 3.1.1 Riskinarviointi);

b)

laaditaan suunnitelma(t) turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi (ks. 3.2 Turvallisuustavoitteet ja -suunnittelu);

c)

kerätään tietoja operatiivisten järjestelyjen oikeaoppisen soveltamisen ja tehokkuuden mittaamiseksi (ks. 6.1 Valvonta).

a)

olemassa olevien tai uusien junareittien ja junaliikennepalvelujen suunnittelu, mukaan luettuina uudentyyppisen kaluston käyttöönotto, tarve kaluston liisaukseen ja/tai henkilöstövuokraamiseen ulkopuolisilta tahoilta sekä operatiivisessa tarkoituksessa tapahtuva kunnossapitoa koskeva tietojenvaihto kunnossapidosta vastaavien tahojen kanssa;

b)

juna-aikataulujen kehittäminen ja täytäntöönpano;

c)

junien tai kaluston valmistelu ennen lähtöä, mukaan lukien ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja junan kokoonpano;

d)

junien liikennöinti tai kaluston liikkuminen eri toimintaolosuhteissa (normaalin ja suorituskyvyltään alentuneen toiminnan aikana ja hätätilanteissa);

e)

toiminnan mukauttaminen kunnossapidosta vastaavien tahojen antamien, liikennöinnistä poistoa koskevien pyyntöjen tai liikennöintiin palauttamista koskevien ilmoitusten mukaisesti;

f)

kaluston liikkumista koskevat luvat;

g)

käyttöliittymien käytettävyys junan ohjaamoissa ja liikenteenohjauskeskuksissa sekä huoltohenkilöstön käyttämien laitteiden kanssa.

a)

henkilöstö toimii saamansa koulutuksen mukaisesti ja noudattaa työohjeita ja korjaaviin toimiin ryhdytään tarvittaessa;

b)

henkilöstö suorittaa erityiskoulutuksen siinä tapauksessa, että tiedossa on muutoksia, jotka vaikuttavat toimintojen suorittamiseen tai henkilöstön työtehtäviin;

c)

henkilöstöön sovelletaan asianmukaisia toimenpiteitä onnettomuuksien ja vaaratilanteiden jälkeen.

a)

varmistettava, että omaisuutta käytetään aiottuun tarkoitukseen ja se pidetään turvallisessa käyttökunnossa, soveltuvin osin direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja sen suorituskyky pysyy ennakoidulla tasolla;

b)

hallinnoitava omaisuutta normaalin ja alentuneen suoritustason toiminnan aikana;

c)

niin pian kuin kohtuudella mahdollista pyrittävä havaitsemaan toiminnallisten vaatimusten noudattamatta jättämiset ennen omaisuuden käyttöä tai sen aikana, mukaan lukien käyttörajoitusten soveltaminen tarvittaessa omaisuuden turvallisen käyttökunnon varmistamiseksi (ks. 6.1 Valvonta).

a)

kunnossapitotarpeen tunnistaminen, jotta omaisuus säilyisi turvallisessa käyttökunnossa, suunnitellun ja todellisen käytön sekä suunnitteluominaisuuksien perusteella;

b)

huoltoa varten tapahtuvien omaisuuden liikennöinnistä poistojen hallinnointi, kun puutteita on todettu tai kun omaisuuden kunto heikkenee a alakohdassa tarkoitetun turvallisen käyttökunnon rajan ulkopuolelle;

c)

omaisuuden liikennöintiin palauttamisten hallinnointi mahdollisine huollon jälkeisine käyttörajoituksineen, jotta voidaan varmistaa omaisuuden turvallinen käyttökunto;

d)

valvonta- ja mittauslaitteiden hallinta, jotta voidaan varmistaa, että niitä voidaan käyttää aiottuun tarkoitukseen.

a)

olennaisten tietojen vaihto organisaation sisällä tai kunnossapidosta vastaavien ulkopuolisten tahojen kanssa (ks. 5.3 Alihankkijat, kumppanit ja tavarantoimittajat) erityisesti turvallisuuteen liittyvistä häiriöistä, onnettomuuksista, vaaratilanteista sekä omaisuuden mahdollisista käyttörajoituksista;

b)

kaikkien tarvittavien tietojen jäljitettävyys, mukaan luettuina a alakohtaan liittyvät tiedot (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä ja 4.5.3 Dokumentoitujen tietojen hallinta);

c)

tietojen kirjaaminen ja kyseisten tietojen ylläpito, mukaan luettuna omaisuuden turvallisuuteen vaikuttavien muutosten hallinta (ks. 5.4 Muutosten hallinta).

a)

lakisäänteiset ja muut vaatimukset, jotka liittyvät turvallisuuteen (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö);

b)

sopimuksessa määriteltyjen tehtävien suorittamiseen vaadittava pätevyystaso (ks. 4.2 Pätevyys);

c)

vastuu suoritettavista tehtävistä;

d)

odotettu turvallisuustaso, joka on ylläpidettävä sopimuksen keston ajan;

e)

velvollisuudet, jotka koskevat turvallisuuteen liittyvien tietojen vaihtoa (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä);

f)

turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen jäljitettävyys (ks. 4.5 Dokumentoidut tiedot).

a)

alihankkijoiden, kumppanien ja tavarantoimittajien kaikkien toimien ja toiminnan turvallisuustaso, jotta voidaan varmistaa, että ne noudattavat sopimuksessa vahvistettuja vaatimuksia;

b)

alihankkijoiden, kumppanien ja tavarantoimittajien tietoisuus turvallisuusriskeistä, joita ne aiheuttavat organisaation toiminnalle.

a)

hätäpalveluihin voidaan ottaa pikaisesti yhteys;

b)

hätäpalveluille annetaan kaikki merkityksellinen tieto sekä etukäteen, jotta ne voivat valmistella toimiaan, että hätätilanteen aikana;

c)

ensiavun antaminen varmistetaan sisäisesti.

a)

kaiken sellaisen henkilöstön hälyttämiseksi, jolla on vastuuta hätätilanteiden hoitamisesta;

b)

tiedottamisesta kaikille osapuolille (esim. rataverkon haltijalle, alihankkijoille, viranomaisille ja hätäpalveluille), mukaan lukien matkustajille annettavat hätätilanneohjeet;

c)

tarvittavien päätösten tekemiseksi hätätilanteen tyypistä riippuen.

a)

tarkastaakseen, että turvallisuusjohtamisjärjestelmän kaikkia prosesseja ja menettelyjä, toiminnalliset, organisatoriset ja tekniset turvallisuustoimenpiteet mukaan luettuina, sovelletaan asianmukaisesti ja ne ovat tehokkaita;

b)

varmistaakseen, että turvallisuusjohtamisjärjestelmää sovelletaan kokonaisuudessaan asianmukaisesti, ja tarkastaakseen, saavuttaako se odotetut tulokset;

c)

tutkiakseen, täyttääkö turvallisuusjohtamisjärjestelmä tämän asetuksen vaatimukset;

d)

tunnistaakseen ja toteuttaakseen korjaustoimenpiteet ja arvioidakseen niiden vaikuttavuutta (ks. 7.2 Jatkuva parantaminen) tarvittaessa, jos havaitaan a, b tai c alakohtaan liittyviä olennaisia noudattamatta jättämisiä.

a)

suunnitelmallinen sisäisten tarkastusten aikataulu, jota voidaan tarkistaa riippuen aikaisempien tarkastusten ja suoritustason valvonnan tuloksista;

b)

pätevien tarkastajien yksilöinti ja valinta (ks. 4.2 Pätevyys);

c)

tarkastusten tulosten analysointi ja arviointi;

d)

korjaavien tai parannuksiin tähtäävien toimenpiteiden tarpeen tunnistaminen;

e)

kyseisten toimenpiteiden tehokkuuden ja päätökseen saattamisen varmistaminen;

f)

tarkastusten tekemiseen ja niiden tuloksiin liittyvät asiakirjat;

g)

tarkastusten tulosten ilmoittaminen ylimmälle johdolle.

a)

yksityiskohtaiset tiedot siitä, kuinka edellisten johdon katselmusten perusteella pyydetyissä toimissa on edistytty;

b)

muutokset sisäisissä ja ulkoisissa olosuhteissa (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö);

c)

organisaation turvallisuustaso seuraaviin seikkoihin nähden:

d)

suositellut parannukset.

a)

on ilmoitettava ja ne on kirjattava, tutkittava ja analysoitava syyn löytämiseksi;

b)

on tarvittaessa ilmoitettava kansallisille elimille.

a)

kansallisen turvallisuusviranomaisen, kansallisen tutkintaelimen ja alan / sisäisen tutkinnan suositukset arvioidaan ja toteutetaan, jos se on aiheellista, tai annetaan toimeksi;

b)

merkitykselliset raportit/tiedot muilta asianomaisilta osapuolilta, kuten rautatieyrityksiltä, rataverkon haltijoilta, kunnossapidosta vastaavilta yksiköiltä ja raideliikenteen kalustoyksikön haltijoilta pannaan merkille ja otetaan huomioon.

a)

valvonta (ks. 6.1 Valvonta);

b)

sisäiset tarkastukset (ks. 6.2 Sisäiset tarkastukset);

c)

johdon katselmus (ks. 6.3 Johdon katselmus);

d)

onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen (ks. 7.1 Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen).

a)

kuvailtava toimintansa luonne ja laajuus;

b)

yksilöitävä vakavat turvallisuusriskit, joita organisaation itsensä harjoittama tai organisaation alihankkijoiden, kumppaneiden tai tavarantoimittajien sen valvonnassa harjoittama rautatieliikennetoiminta aiheuttaa;

c)

yksilöitävä asianomaiset osapuolet (esimerkiksi sääntelyelimet, viranomaiset, rautatieyritykset, rataverkon haltijat, alihankkijat, tavarantoimittajat ja kumppanit), mukaan lukien rautatiejärjestelmän ulkopuoliset osapuolet, jotka ovat olennaisia toimijoita turvallisuusjohtamisjärjestelmän kannalta;

d)

yksilöitävä turvallisuuteen liittyvät oikeudelliset ja muut vaatimukset, jotka johtuvat c alakohdassa tarkoitetuista asianomaisista osapuolista, ja ylläpidettävä niitä;

e)

varmistettava, että d alakohdassa tarkoitetut vaatimukset otetaan huomioon turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja ylläpitämisessä;

f)

laadittava turvallisuusjohtamisjärjestelmän soveltamisalaa koskeva kuvaus, jossa ilmoitetaan, mitkä liiketoiminnan osat kuuluvat soveltamisalan piiriin ja mitkä eivät, ottaen huomioon d alakohdassa tarkoitetut vaatimukset.

a)

rataverkon haltijoiden harjoittaman rautatieliikennetoiminnan ’luonteella’ tarkoitetaan toiminnan luonnehdintaa sen kohdealan perusteella, mukaan lukien infrastruktuurin suunnittelu ja rakentaminen, infrastruktuurin kunnossapito, liikennesuunnittelu, liikenteen hallinta ja valvonta, sekä rautatieinfrastruktuurin käytön perusteella, mukaan lukien tavanomaiset ja/tai suurnopeusradat, matkustaja- ja/tai tavaraliikenne;

b)

rataverkon haltijoiden harjoittaman rautatieliikennetoiminnan ’laajuudella’ tarkoitetaan laajuutta, jonka määrittävät radan pituus ja rataverkon haltijan arvioitu koko rautatiesektorilla työskentelevien työntekijöiden lukumäärällä mitattuna.

a)

ottamalla tilivelvollisuuden ja vastuun turvallisuudesta kokonaisuudessaan omiin nimiinsä;

b)

varmistamalla, että eri tasoilla organisaatiossa työskentelevä johtohenkilöstö on sitoutunut turvallisuuden ylläpitoon oman toimintansa kautta sekä suhteessaan työntekijöihin ja alihankkijoihin;

c)

varmistamalla, että organisaatio on laatinut turvallisuuspolitiikan ja turvallisuustavoitteet, ne on ymmärretty ja ne ovat yhteensopivia organisaation valitseman strategisen suunnan kanssa;

d)

varmistamalla, että turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat vaatimukset integroidaan organisaation liiketoimintaprosesseihin;

e)

varmistamalla, että käytettävissä on turvallisuusjohtamisjärjestelmää varten tarvittavat resurssit;

f)

varmistamalla, että turvallisuusjohtamisjärjestelmällä torjutaan tehokkaasti organisaatiossa syntyviä turvallisuusriskejä;

g)

kannustamalla työntekijöitä tukemaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimusten noudattamista;

h)

edistämällä turvallisuusjohtamisjärjestelmän jatkuvaa parantamista;

i)

varmistamalla, että turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon organisaation liiketoimintariskien tunnistamisessa ja hallinnassa, ja antamalla selvityksen siitä, kuinka turvallisuuden ja muiden liiketoiminnallisten tavoitteiden väliset ristiriidat tunnistetaan ja ratkaistaan;

j)

edistämällä myönteistä turvallisuuskulttuuria.

a)

se on asianmukainen organisaation luonteeseen ja sen harjoittaman rautatieliikennetoiminnan laajuuteen nähden;

b)

se on organisaation pääjohtajan (tai ylimmän johdon edustajan/edustajien) hyväksymä;

c)

sitä toteutetaan aktiivisesti ja se on saatettu koko henkilökunnan tietoon ja saataville.

a)

siinä sitoudutaan kaikkien turvallisuuteen liittyvien oikeudellisten ja muiden vaatimusten noudattamiseen;

b)

se tarjoaa puitteet turvallisuustavoitteiden asettamiselle ja organisaation turvallisuustason arvioinnille kyseisiin tavoitteisiin nähden;

c)

siinä sitoudutaan niin omasta toiminnasta kuin muiden toiminnasta johtuvien turvallisuusriskien hallintaan;

d)

siinä sitoudutaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän jatkuvaan parantamiseen;

e)

sitä ylläpidetään liiketoimintastrategian sekä organisaation turvallisuustason arvioinnin perusteella.

a)

tunnistettava ja analysoitavat kaikki toiminnalliset, organisatoriset ja tekniset riskit, jotka ovat merkityksellisiä organisaation harjoittaman toiminnan luonteen ja laajuuden suhteen. Nämä riskit voivat johtua muun muassa inhimillisistä ja organisatorisista tekijöistä, kuten työmäärästä, työn suunnittelusta, väsymyksestä tai menettelyjen soveltuvuudesta sekä muiden asianomaisten osapuolten toiminnasta (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö);

b)

arvioitava a alakohdassa tarkoitetut riskit asianmukaisia riskinarviointimenetelmiä soveltamalla;

c)

kehitettävä ja otettava käyttöön turvallisuustoimenpiteitä, niihin liittyvät tehtävät mukaan luettuina (ks. 2.3 Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet);

d)

kehitettävä järjestelmä turvallisuustoimenpiteiden vaikuttavuuden valvomiseksi (ks. 6.1 Valvonta);

e)

tunnistettava tarpeet tehdä yhteistyötä muiden asianomaisten osapuolten (esimerkiksi rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden, valmistajan, huoltopalvelujen tarjoajan, kunnossapidosta vastaavan yksikön, raideliikenteen kalustoyksikön haltijan, palvelujen tarjoajan ja hankintayksikön) kanssa soveltuvin osin jaettujen riskien sekä riittävien turvallisuustoimenpiteiden käyttöönoton osalta;

f)

tiedotettava riskeistä henkilöstölle ja asianosaisille ulkopuolisille tahoille (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä).

a)

niiden on oltava linjassa turvallisuuspolitiikan ja (soveltuvin osin) organisaation strategisten tavoitteiden kanssa;

b)

niiden on liityttävä ensisijaisiin riskeihin, jotka vaikuttavat organisaation turvallisuustasoon;

c)

niiden on oltava mitattavissa;

d)

niissä on otettava huomioon sovellettavat lakisääteiset ja muut vaatimukset;

e)

niitä on arvioitava niiden saavutusten perusteella ja tarvittaessa tarkistettava;

f)

ne on annettava tiedoksi.

a)

pätevyyden (mukaan lukien tiedot, taidot, käyttäytyminen, joka ei liity tekniikkaan, ja asenteet) tunnistaminen;

b)

valintaperiaatteet (peruskoulutustaso, psykologinen ja fyysinen soveltuvuus);

c)

alkuvaiheen koulutus, kokemus ja pätevyys;

d)

jatkuva koulutus ja olemassa olevan pätevyyden säännöllinen ajantasaistaminen;

e)

pätevyyden ajoittainen arviointi sekä psykologisen ja fyysisen kunnon tarkastukset sen varmistamiseksi, että pätevyyttä ja taitoja ylläpidetään ajan mittaan;

f)

turvallisuusjohtamisjärjestelmän olennaisia osia koskeva erityiskoulutus, jotta henkilöstö pystyy suorittamaan turvallisuuteen liittyvät tehtävänsä.

a)

koulutusohjelma toteutetaan määritettyjen pätevyysvaatimusten ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden perusteella;

b)

tarvittaessa koulutuksella varmistetaan, että henkilöstö on toimintakykyinen kaikissa toimintaolosuhteissa (normaalin toiminnan aikana, suorituskyvyltään alentuneen toiminnan aikana ja hätätilanteissa);

c)

koulutuksen kesto ja kertauskoulutuksen toistumistiheys ovat asianmukaisia koulutustavoitteisiin nähden;

d)

tiedot säilytetään koko henkilöstön osalta (ks. 4.5.3 Dokumentoitujen tietojen hallinta);

e)

koulutusohjelmaa arvioidaan ja auditoidaan säännöllisesti (ks. 6.2 Sisäiset tarkastukset) ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia (ks. 5.4 Muutosten hallinta).

a)

ovat merkityksellisiä, kattavia ja kohderyhmän ymmärrettävissä;

b)

ovat paikkansapitäviä;

c)

ovat tarkkoja;

d)

ovat johdonmukaisia;

e)

ovat hallinnoituja (ks. 4.5.3 Dokumentoitujen tietojen hallinta);

f)

annetaan tiedoksi ennen niiden voimaantuloa;

g)

vastaanotetaan ja ymmärretään.

a)

rautatieliikenteen turvallisuuteen liittyvien toimintojen ja prosessien tunnistaminen ja kuvaus, mukaan lukien turvallisuuteen liittyvät tehtävät ja niihin liittyvät vastuut (ks. 2.3 Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet);

b)

kyseisten prosessien vuorovaikutus;

c)

menettelyt tai muut asiakirjat, joissa kuvataan, kuinka prosessit toteutetaan;

d)

alihankkijoiden, kumppaneiden ja tavarantoimittajien yksilöinti sekä kuvaus tarjottujen palvelujen tyypistä ja laajuudesta;

e)

organisaation ja muiden d alakohdassa tarkoitettujen osapuolten välisten sellaisten sopimusjärjestelyjen ja muiden liiketoimintajärjestelyjen tunnistaminen, joita tarvitaan organisaation turvallisuusriskien ja alihankkijoiden käyttöön liittyvien turvallisuusriskien hallitsemiseen;

f)

viittaus tässä asetuksessa vaadittuihin dokumentoituihin tietoihin.

a)

yhteenveto turvallisuuteen liittyvien muutosten merkittävyystasoa koskevista päätöksistä sekä tiivistelmä merkittävistä muutoksista täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 402/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)

organisaation turvallisuustavoitteet seuraavalle vuodelle (seuraaville vuosille) sekä selvitys siitä, miten vakavat turvallisuusriskit vaikuttavat kyseisten turvallisuustavoitteiden asettamiseen;

c)

tulokset sisäisistä onnettomuus-/vaaratilannetutkinnoista (ks. 7.1 Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen) ja muista valvontatoimenpiteistä (ks. 6.1 Valvonta, 6.2 Sisäiset tarkastukset ja 6.3 Johdon katselmus) asetuksen (EU) N:o 1078/2012 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

d)

yksityiskohtaiset tiedot kansallisten tutkintaelinten antamien suositusten täytäntöönpanosta (ks. 7.1 Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen);

e)

organisaation turvallisuusindikaattorit, joiden avulla arvioidaan organisaation turvallisuustasoa (ks. 6.1 Valvonta);

f)

tarvittaessa RID-ohjesäännössä (1) tarkoitetun turvallisuusneuvonantajan laatiman vuosikertomuksen päätelmät sellaisesta organisaation toiminnasta, joka liittyy vaarallisten aineiden (2) kuljetukseen.

a)

huomioitava strategian laatiminen ja inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden alan asiantuntemuksen ja tunnustettujen menetelmien käyttö;

b)

puututtava riskeihin, jotka liittyvät laitteiden suunnitteluun ja käyttöön, tehtäviin, työolosuhteisiin ja organisatorisiin järjestelyihin, ottaen huomioon niin inhimilliset kyvyt kuin rajoitukset sekä tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen suorituskykyyn.

a)

sovelletaan hyväksyttävän riskitason kriteerejä ja turvallisuustoimenpiteitä (ks. 3.1.1 Riskinarviointi);

b)

laaditaan suunnitelma(t) turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi (ks. 3.2 Turvallisuustavoitteet ja -suunnittelu);

c)

kerätään tietoja operatiivisten järjestelyjen oikeaoppisen soveltamisen ja tehokkuuden mittaamiseksi (ks. 6.1 Valvonta).

a)

liikenteen turvallisten rajojen määrittäminen rataverkon suunnitteluominaisuuksien perusteella liikennesuunnittelun ja -valvonnan tarpeisiin;

b)

liikennesuunnittelu, mukaan luettuina aikataulut ja junareittien jakaminen;

c)

reaaliaikainen liikenteen hallinta normaalitilassa ja suorituskyvyltään alentuneessa toimintatilassa, mukaan luettuina käyttörajoitusten soveltaminen ja liikennehäiriöiden hallinnointi;

d)

poikkeuksellisia lähetyksiä koskevien edellytysten asettaminen.

a)

henkilöstö toimii saamansa koulutuksen mukaisesti ja noudattaa työohjeita ja korjaaviin toimiin ryhdytään tarvittaessa;

b)

henkilöstö suorittaa erityiskoulutuksen siinä tapauksessa, että tiedossa on muutoksia, jotka vaikuttavat liikennöintitoimintaan tai henkilöstön työtehtäviin;

c)

henkilöstöön sovelletaan asianmukaisia toimenpiteitä onnettomuuksien ja vaaratilanteiden jälkeen.

a)

varmistettava, että omaisuutta käytetään aiottuun tarkoitukseen ja sitä huolletaan niin, että se säilyy turvallisessa käyttökunnossa ja sen suorituskyky pysyy ennakoidulla tasolla;

b)

hallinnoitava omaisuutta normaalin ja alentuneen suoritustason toiminnan aikana;

c)

niin pian kuin kohtuudella mahdollista pyrittävä havaitsemaan toiminnallisten vaatimusten noudattamatta jättämiset ennen omaisuuden käyttöä tai sen aikana, mukaan lukien käyttörajoitusten soveltaminen tarvittaessa omaisuuden turvallisen käyttökunnon varmistamiseksi (ks. 6.1 Valvonta).

a)

kunnossapitotarpeen tunnistaminen, jotta rataverkko säilyisi turvallisessa käyttökunnossa, suunnitellun ja todellisen käytön sekä suunnitteluominaisuuksien perusteella;

b)

huoltoa varten tapahtuvien omaisuuden liikennöinnistä poistojen hallinnointi, kun puutteita on todettu tai kun omaisuuden kunto heikkenee a alakohdassa tarkoitetun turvallisen käyttökunnon rajan ulkopuolelle;

c)

omaisuuden liikennöintiin palauttamisten hallinnointi mahdollisine huollon jälkeisine käyttörajoituksineen, jotta voidaan varmistaa omaisuuden turvallinen käyttökunto;

d)

valvonta- ja mittauslaitteiden hallinta, jotta voidaan varmistaa, että niitä voidaan käyttää aiottuun tarkoitukseen.

a)

olennaisten tietojen vaihto organisaation sisällä tai huollosta vastaavien ulkopuolisten tahojen kanssa (ks. 5.3 Alihankkijat, kumppanit ja tavarantoimittajat) erityisesti turvallisuuteen liittyvistä häiriöistä, onnettomuuksista, vaaratilanteista sekä omaisuuden mahdollisista käyttörajoituksista;

b)

kaikkien tarvittavien tietojen jäljitettävyys, mukaan luettuina a alakohtaan liittyvät tiedot (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä ja 4.5.3 Dokumentoitujen tietojen hallinta);

c)

tietojen kirjaaminen ja kyseisten tietojen ylläpito, mukaan luettuna omaisuuden turvallisuuteen vaikuttavien muutosten hallinta (ks. 5.4 Muutosten hallinta).

a)

lakisäänteiset ja muut vaatimukset, jotka liittyvät turvallisuuteen (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö);

b)

sopimuksessa määriteltyjen tehtävien suorittamiseen vaadittava pätevyystaso (ks. 4.2 Pätevyys);

c)

vastuu suoritettavista tehtävistä;

d)

odotettu turvallisuustaso, joka on ylläpidettävä sopimuksen keston ajan;

e)

velvollisuudet, jotka koskevat turvallisuuteen liittyvien tietojen vaihtoa (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä);

f)

turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen jäljitettävyys (ks. 4.5 Dokumentoidut tiedot).

a)

alihankkijoiden, kumppanien ja tavarantoimittajien kaikkien toimien ja toiminnan turvallisuustaso, jotta voidaan varmistaa, että ne noudattavat sopimuksessa vahvistettuja vaatimuksia;

b)

alihankkijoiden, kumppanien ja tavarantoimittajien tietoisuus turvallisuusriskeistä, joita ne aiheuttavat organisaation toiminnalle.

a)

hätäpalveluihin voidaan ottaa pikaisesti yhteys;

b)

hätäpalveluille annetaan kaikki merkityksellinen tieto sekä etukäteen, jotta ne voivat valmistella toimiaan, että hätätilanteen aikana;

c)

ensiavun antaminen varmistetaan sisäisesti.

a)

kaiken sellaisen henkilöstön hälyttämiseksi, jolla on vastuuta hätätilanteiden hoitamisesta;

b)

tiedottamisesta kaikille osapuolille (esim. rautatieyrityksille, alihankkijoille, viranomaisille ja hätäpalveluille), mukaan lukien matkustajille annettavat hätätilanneohjeet;

c)

tarvittavien päätösten tekemiseksi hätätilanteen tyypistä riippuen.

a)

tarkastaakseen, että turvallisuusjohtamisjärjestelmän kaikkia prosesseja ja menettelyjä, toiminnalliset, organisatoriset ja tekniset turvallisuustoimenpiteet mukaan luettuina, sovelletaan asianmukaisesti ja ne ovat tehokkaita;

b)

varmistaakseen, että turvallisuusjohtamisjärjestelmää sovelletaan kokonaisuudessaan asianmukaisesti, ja tarkastaakseen, saavuttaako se odotetut tulokset;

c)

tutkiakseen, täyttääkö turvallisuusjohtamisjärjestelmä tämän asetuksen vaatimukset;

d)

tunnistaakseen ja toteuttaakseen korjaustoimenpiteet ja arvioidakseen niiden vaikuttavuutta (ks. 7.2 Jatkuva parantaminen) tarvittaessa, jos havaitaan a, b tai c alakohtaan liittyviä olennaisia noudattamatta jättämisiä.

a)

suunnitelmallinen sisäisten tarkastusten aikataulu, jota voidaan tarkistaa riippuen aikaisempien tarkastusten ja suoritustason valvonnan tuloksista;

b)

pätevien tarkastajien yksilöinti ja valinta (ks. 4.2 Pätevyys);

c)

tarkastusten tulosten analysointi ja arviointi;

d)

korjaavien tai parannuksiin tähtäävien toimenpiteiden tarpeen tunnistaminen;

e)

kyseisten toimenpiteiden tehokkuuden ja päätökseen saattamisen varmistaminen;

f)

tarkastusten tekemiseen ja niiden tuloksiin liittyvät asiakirjat;

g)

tarkastusten tulosten ilmoittaminen ylimmälle johdolle.

a)

yksityiskohtaiset tiedot siitä, kuinka edellisten johdon katselmusten perusteella pyydetyissä toimissa on edistytty;

b)

muutokset sisäisissä ja ulkoisissa olosuhteissa (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö);

c)

organisaation turvallisuustaso seuraaviin seikkoihin nähden:

d)

suositellut parannukset.

a)

on ilmoitettava ja ne on kirjattava, tutkittava ja analysoitava syyn löytämiseksi;

b)

on tarvittaessa ilmoitettava kansallisille elimille.

a)

kansallisen turvallisuusviranomaisen, kansallisen tutkintaelimen ja alan / sisäisen tutkinnan suositukset arvioidaan ja toteutetaan, jos se on aiheellista, tai annetaan toimeksi;

b)

merkitykselliset raportit/tiedot muilta asianomaisilta osapuolilta, kuten rautatieyrityksiltä, rataverkon haltijoilta, kunnossapidosta vastaavilta yksiköiltä ja raideliikenteen kalustoyksikön haltijoilta pannaan merkille ja otetaan huomioon.

a)

valvonta (ks. 6.1 Valvonta);

b)

sisäiset tarkastukset (ks. 6.2 Sisäiset tarkastukset);

c)

johdon katselmus (ks. 6.3 Johdon katselmus);

d)

onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen (ks. 7.1 Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen).