9.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 36/8

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 tavoitteena on saaliiden poisheittämisen lopettaminen asteittain kaikissa unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön purkamisvelvoite, joka koskee saalisrajoitusten alaisten lajien saaliita.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoidulla säädöksellä enintään kolmen vuoden ajaksi kerran uusittavissa olevia poisheittämissuunnitelmia yhteisten suositusten perusteella, joita jäsenvaltiot ovat laatineet kuultuaan asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia.

(3)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1393/2014 (2) vahvistetaan tiettyä luoteisilla vesialueilla harjoitettavaa pelagista kalastusta koskeva poisheittämissuunnitelma, jotta purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa voidaan helpottaa tietyillä joustomekanismeilla.

(4)

Alankomailla, Belgialla, Espanjalla, Irlannilla, Ranskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on luoteisilla vesialueilla välitön kalastuksenhoitoetu. Kyseiset jäsenvaltiot toimittivat luoteisten vesialueiden neuvoa-antavaa toimikuntaa ja pelagisten kantojen neuvoa-antavaa toimikuntaa kuultuaan komissiolle 31 päivänä toukokuuta 2017 yhteisen suosituksen.

(5)

Poikkeuksia velvoitteeseen purkaa kaikki saaliit voidaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti määrittää sellaisille lajeille, joiden osalta on tieteellistä näyttöä korkeasta eloonjäämisasteesta, jäljempänä ’eloonjäämisasteeseen perustuvat poikkeukset’.

(6)

Yhteisessä suosituksessa esitetään eloonjäämisasteeseen perustuvan poikkeuksen soveltamista tietyin edellytyksin vuosina 2019 ja 2020 muita kuin kiintiölajeja pyytävässä pyörönuottakalastuksessa saatuihin makrilli- ja sillisaaliisiin ICES-alueilla VIIe ja VIIf. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) on arvioinut jäsenvaltioiden tällaisen poikkeuksen perustelemiseksi esittämän näytön. STECF päätteli, että ehdotetun poikkeuksen tueksi esitetty näyttö vastasi aiempaan poisheittämissuunnitelmaan sisältyneiden muiden poikkeuksien perustelemiseksi esitettyä ja STECF:n jo aiemmin arvioimaa näyttöä. Kaikkien saaliiden purkamisvelvoitteeseen voidaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaisesti vahvistaa poikkeuksia myös silloin, kun tieteellinen näyttö osoittaa, että valikoivuuden lisääminen on erittäin vaikeaa tai että tahattomien saaliiden käsittelystä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia, jäljempänä ’de minimis -poikkeukset’.

(7)

Yhteisessä suosituksessa ehdotetaan de minimis -poikkeusta, joka on enintään 6 prosenttia vuonna 2018 ja enintään 5 prosenttia vuosina 2019 ja 2020 mustakitaturskan (Micromesistius poutassou) vuotuisesta kokonaissaaliista, joka pyydetään kyseisen lajin teollisessa pelagisessa troolarikalastuksessa ICES-alueilla Vb, VI ja VII tarkoituksena jalostaa kyseistä lajia aluksella surimimassaksi. Asianomaiset jäsenvaltiot ovat esittäneet näyttöä siitä, ettei suurempaa valikoivuutta voida saavuttaa ja että tahattomien saaliiden käsittelykustannukset ovat suhteettomat. STECF on arvioinut ehdotettua poikkeusta ja todennut, että se on riittävän hyvin perusteltu. Sen vuoksi ehdotettu poikkeus voidaan sisällyttää delegoituun asetukseen (EU) N:o 1393/2014.

(8)

Yhteisessä suosituksessa ehdotetaan de minimis -poikkeusta, joka on enintään 6 prosenttia vuonna 2018 ja enintään 5 prosenttia vuosina 2019 ja 2020 valkotonnikalan (Thunnus alalunga) vuotuisesta kokonaissaaliista valkotonnikalan kohdennetussa kalastuksessa parittaisilla välivesitrooleilla (PTM) ICES-alueella VII. Jäsenvaltiot ovat esittäneet näyttöä siitä, että tahattomien saaliiden varastointi- ja käsittelykustannukset merellä ja maissa ovat kohtuuttomia. STECF on arvioinut jäsenvaltioiden esittämän näytön. STECF mainitsi arvioinnissaan saaliiden arvon keinotekoisen nostamisen riskin. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 (3) 19 a artiklan 3 kohdan mukaan poisheittokieltoa ei sovelleta sellaisten lajien saaliisiin, jotka on vapautettu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti purkamisvelvoitteen soveltamisesta. Sen vuoksi ehdotettu poikkeus voidaan sisällyttää delegoituun asetukseen (EU) N:o 1393/2014.

(9)

Yhteisessä suosituksessa esitetään vuosiksi 2018, 2019 ja 2020 de minimis -poikkeusta, joka on enintään yksi prosentti makrillin (Scomber scombrus), piikkimakrillin (Trachurus ssp.), sillin (Clupea harengus) ja valkoturskan (Merlangius Merlangus) vuotuisista kokonaissaaliista pienten pelagisten lajien kalastuksessa, jonka kohteena on ICES-alueella VIId pelagisilla troolareilla, joiden suurin pituus on enintään 25 metriä, välivesitrooleja (OTM ja PTM) käyttäen pyydetty makrilli, piikkimakrilli ja silli. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) on arvioinut jäsenvaltioiden ehdotetun poikkeuksen tueksi esittämän tieteellisen näytön. STECF toteaa, että de minimis -poikkeus voi kannustaa kyseessä olevia laivastoja muuttamaan toimintatapojaan ja jatkamaan tutkimusta keinoista parantaa valikoivuutta. Tämän perusteella ehdotettu poikkeus voidaan sisällyttää delegoituun asetukseen (EU) N:o 1393/2014.

(10)

Poisheittämissuunnitelman voimassaoloaikaa olisi sen vuoksi jatkettava 31 päivään joulukuuta 2020.

(11)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 1393/2014 2 artiklassa säädetään eloonjäämisasteeseen perustuvasta poikkeuksesta makrillin ja sillin kurenuottakalastuksessa. STECF antoi kyseisestä toimenpiteestä myönteisen arvion vuonna 2014. Komissio katsoo, että kyseisen arvioinnin perustana oleva näyttö on seuraavat kolme vuotta edelleen pätevä. Sen vuoksi toimenpiteen soveltamista olisi jatkettava vuoteen 2020 asti.

(12)

Delegoitua asetusta (EU) N:o 1393/2014 ja sen liitettä olisi muutettava vastaavasti.

(13)

Koska tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet vaikuttavat suoraan unionin alusten kalastuskauden suunnitteluun ja kalastuskauden taloudelliseen toimintaan, asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen. Koska delegoidulla asetuksella (EU) N:o 1393/2014 vahvistetun poisheittämissuunnitelman voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2017, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018,

1)

Lisätään 2 artiklaan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, purkamisvelvoitetta ei sovelleta vuosina 2019 ja 2020 kiintiön ulkopuolisia pelagisia lajeja pyytävässä pyörönuottakalastuksessa saatuihin makrilli- ja sillisaaliisiin ICES-alueilla VIIe ja VIIf, jos tämän artiklan 1–5 kohdassa ja 4 artiklassa asetetut vaatimukset täyttyvät soveltuvin osin.”

2)

Korvataan 3 artiklan otsikko seuraavasti: ”De minimis -poikkeukset vuosina 2015, 2016 ja 2017”

3)

Lisätään 3 a artikla seuraavasti:

”3 a artikla

De minimis -poikkeukset vuosina 2018, 2019 ja 2020

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, seuraavat määrät saa heittää pois:

4)

Korvataan 5 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Sitä sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana.”

5)

Korvataan liite tämän asetuksen liitteellä.