(1)

Neuvosto päätti 22 päivänä kesäkuuta 2018 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että Romaniassa oli havaittu merkittävä poikkeama julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen (– 1 prosenttia suhteessa BKT:hen) tähtäävältä sopeutusuralta.

(2)

Tämän havaitun merkittävän poikkeaman johdosta neuvosto antoi 22 päivänä kesäkuuta 2018 Romanialle suosituksen (2) tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta, jotta varmistetaan, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimelliskasvu (3) on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2018 ja enintään 5,1 prosenttia vuonna 2019, mikä vastaisi 0,8 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen kumpanakin vuonna. Romanialle suositeltiin myös, että se käyttäisi mahdolliset satunnaistulot alijäämän supistamiseen ja että julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman pysyvä paraneminen olisi varmistettava julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä kasvua edistävällä tavalla. Neuvosto vahvisti, että Romanian on viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2018 raportoitava neuvostolle toimista, jotka se on toteuttanut kyseisen suosituksen pohjalta.

(3)

Komissio teki 27 ja 28 päivänä syyskuuta 2018 Romaniassa tehostettuun valvontaan kuuluvan valvontakäynnin paikan päällä asetuksen (EY) N:o 1466/97–11 artiklan 2 kohdan nojalla. Komissio toimitti alustavat havaintonsa Romanian viranomaisille kommentteja varten ja raportoi havainnoistaan tämän jälkeen neuvostolle 21 päivänä marraskuuta 2018. Tämän jälkeen havainnot julkistettiin. Komission kertomuksessa todetaan, että Romanian viranomaiset pitävät voimassa vuoden 2018 julkisen talouden alijäämätavoitteen, joka on hieman alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, eivätkä ne näin ollen aio noudattaa neuvoston 22 päivänä kesäkuuta 2018 antamaa suositusta. Vuonna 2019 hallitus aikoo supistaa julkisen talouden alijäämän 2,38 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mutta toimenpiteistä ei ole kuitenkaan toistaiseksi annettu tarkempia tietoja.

(4)

Romanian viranomaiset toimittivat 16 päivänä lokakuuta 2018 kertomuksen (4) toimista, jotka on toteutettu neuvoston 22 päivänä kesäkuuta 2018 antaman suosituksen johdosta. Ne toistivat kertomuksessa, että niiden tavoite vuodeksi 2018 on edelleen julkisen talouden alijäämä, joka on 2,96 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2019 tavoitteeksi viranomaiset ovat asettaneet 2,38 prosentin alijäämän suhteessa BKT:hen. Kertomuksessa ei mainita uusia toimenpiteitä vuodelle 2018. Vuoden 2019 osalta kertomuksessa tukeudutaan palkansaajakorvauksista sekä tavaroista ja palveluista aiheutuvien menojen hillitsemiseen, mutta sen tueksi ei ole kuitenkaan esitetty täsmällisiä toimenpiteitä, jotka olisi hyväksytty tai joista olisi edes ilmoitettu uskottavasti. Tulopuolella kertomuksessa mainitaan jo voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen ja joitakin toimia, joiden tavoitteena on parantaa verosääntöjen noudattamista. Kaiken kaikkiaan raportoitujen toimenpiteiden vaikutus julkiseen talouteen jää neuvoston 22 päivänä kesäkuuta 2018 antamassa suosituksessa esitetystä vaatimuksesta.

(5)

Komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan vuonna 2018 nettomääräisten julkisten perusmenojen kasvu tulee olemaan 11,3 prosenttia, mikä ylittää selvästi menojen kasvulle asetetun 3,3 prosentin vertailuarvon. Rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan vuonna 2018 pysyvän jokseenkin vakaana 3,3 prosentissa suhteessa BKT:hen. Näin ollen molemmat arviointiperusteet viittaavat riskiin, että suositetusta sopeutuksesta poiketaan. Menojen kasvulle asetettu vertailuarvo viittaa 2,3 prosentin poikkeamaan suhteessa BKT:hen. Rakenteellinen rahoitusasema vahvistaa tämän tulkinnan, vaikka se viittaakin pienempään poikkeamaan (0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen). Rakenteelliseen rahoitusasemaan vaikuttaa myönteisesti huomattavasti korkeampi BKT-deflaattori ja se, että arvio (piste-estimaatti) potentiaalisen BKT:n kasvusta on suurempi kuin menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa määritettäessä käytetty keskipitkän aikavälin keskiarvo. Tätä vaikutusta tasoittaa osittain julkisten investointien kasvu, jonka vaikutus on lievempi menojen kasvulle asetetussa vertailuarvossa. Näin ollen kokonaisarvio on, että neuvoston suosittamasta sopeutuksesta poiketaan merkittävästi.

(6)

Komission syksyn 2018 talousennusteen perusteella vuonna 2019 nettomääräisten julkisten menojen nimelliskasvu (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä ja kertaluonteisia toimenpiteitä) tulee olemaan 7,5 prosenttia, mikä ylittää selvästi menojen kasvulle asetetun 5,1 prosentin vertailuarvon (poikkeama suositellusta sopeutuksesta on 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen). Rakenteellinen rahoitusasema tulee heikkenemään 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, joten alijäämä kasvaa 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen (poikkeama on 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen). Koska molemmat arviointiperusteet viittaavat siihen, että suositetusta sopeutuksesta poiketaan samanlaisella marginaalilla vuonna 2019, kokonaisarvio on, että neuvoston suosittamasta sopeutuksesta poiketaan.

(7)

Lisäksi komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan 3,3 prosenttia vuonna 2018 ja 3,4 prosenttia vuonna 2019 suhteessa BKT:hen, mikä ylittää perussopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen.

(8)

Edellä esitetyt havainnot johtavat päätelmään, että Romanian toimet neuvoston 22 päivänä kesäkuuta 2018 antaman suosituksen johdosta ovat olleet riittämättömiä. Julkisen talouden sopeutustoimet eivät riitä varmistamaan, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimelliskasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2018 ja enintään 5,1 prosenttia vuonna 2019, mikä vastaisi 0,8 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen kumpanakin vuonna,