Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32018D0479

    Komission päätös (EU) 2018/479, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2018, Ruotsin pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1622)

    C/2018/1622

    EUVL L 79, 22.3.2018, p. 55–69 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2018/479/oj

    22.3.2018   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 79/55


    KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2018/479,

    annettu 20 päivänä maaliskuuta 2018,

    Ruotsin pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä

    (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1622)

    (Ainoastaan ruotsinkielinen teksti on todistusvoimainen)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 142 artiklan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Komissio hyväksyi päätöksellä 96/228/EY (1) Ruotsin pohjoisten alueiden maataloutta koskevan pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmän, jäljempänä ’pohjoisen tuen järjestelmä’, jonka Ruotsi oli ilmoittanut liittymisasiakirjan 143 artiklan nojalla liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaista hyväksyntää varten. Päätös 96/228/EY korvattiin komission päätöksellä K(2010) 6050 (2). Päätöstä K(2010) 6050 muutettiin viimeksi komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2015) 6592 (3).

    (2)

    Ruotsi ehdotti 17 päivänä marraskuuta 2017 päivätyllä kirjeellä, että komissio muuttaa päätöstä K(2010) 6050 järjestelmän hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi ja yhteisessä maatalouspolitiikassa ja Ruotsin pohjoisten alueiden maatalouden taloudellisessa kehityksessä tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi. Ruotsi lähetti 6 päivänä joulukuuta 2017 komissiolle lisätietoja ehdotuksesta.

    (3)

    Ottaen huomioon edellä sanotusta päätökseen K(2010) 6050 aiheutuvat muutokset sekä useat aikaisemmin tehdyt muutokset kyseinen päätös olisi korvattava uudella päätöksellä.

    (4)

    Liittymisasiakirjan 142 artiklassa tarkoitettu pitkäaikainen kansallinen tuki on tarkoitettu varmistamaan maataloustoiminnan säilyminen pohjoisilla alueilla komission määrittelemien edellytysten mukaisesti.

    (5)

    Ottaen huomioon liittymisasiakirjan 142 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tekijät on aiheellista täsmentää aluetasoa pienempiin osa-alueisiin jaotellut hallinnolliset yksiköt, jotka sijaitsevat 62. leveyspiirin pohjoispuolella tai sen lähialueilla ja joilla vallitsevat vastaavanlaiset maatalouden harjoittamisen erityisen vaikeaksi tekevät ilmasto-olosuhteet. Näillä osa-alueilla asukastiheys on 10 asukasta tai vähemmän neliökilometriä kohti, käytössä oleva maatalousmaa, jäljempänä ’KMM’, enintään 10 prosenttia kunnan kokonaispinta-alasta ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen peltokasvien viljelyyn käytetyn maatalousmaan osuus KMM:sta enintään 20 prosenttia. Mukaan olisi luettava myös tällaisten osa-alueiden ympäröimät muut osa-alueet, vaikka ne eivät täyttäisikään samoja vaatimuksia.

    (6)

    Järjestelmän hallinnoinnin helpottamiseksi ja järjestelmän koordinoimiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (4) mukaisen tuen kanssa on aiheellista sisällyttää tämän päätöksen mukaista tukea saaviin alueisiin samat kuntayksiköt kuin ne, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti rajattuun alueeseen maaseudun kehittämisohjelmassa.

    (7)

    Vertailukauden, johon maataloustuotannon kehitys ja kokonaistukitaso suhteutetaan, olisi käytettävissä olevien kansallisten tilastojen perusteella ja sen varmistamiseksi, että toimenpidettä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikilla eri tuotannonaloilla, oltava vuosi 1993.

    (8)

    Liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaan myönnetyn tuen kokonaismäärän olisi oltava riittävä maatalouselinkeinon säilymiseen Ruotsin pohjoisilla alueilla, mutta määrä ei saa johtaa siihen, että kokonaistukitaso ylittää liittymistä edeltäneen vertailukauden tukitason. Jotta liittymisasiakirjan 142 artiklan nojalla myönnettävä tuki olisi riittävä ja ottaen huomioon nykyiset tuotantokustannukset mutta ylittämättä kuitenkaan liittymistä edeltäneen vertailukauden tukitasoa, olisi kyseisen artiklan nojalla myönnettävän suurimman sallitun kokonaistukitason määrittelyssä otettava huomioon kuluttajahintaindeksin kehitys Ruotsissa vuosina 1993–2017.

    (9)

    Näin ollen vuoden 2017 tietojen perusteella ja liittymisasiakirjan 143 artiklan 2 kohdassa vahvistetut viisivuotiset raportointijaksot huomioon ottaen tuen vuotuiseksi enimmäismääräksi olisi vahvistettava 422,92 miljoonaa Ruotsin kruunua laskettuna 1 päivänä tammikuuta 2018 alkavan ja 31 päivänä joulukuuta 2022 päättyvän viiden vuoden ajanjakson keskiarvona.

    (10)

    Jotta voidaan yksinkertaistaa pohjoisen tuen järjestelmää ja sallia Ruotsille joustovaraa tuen ohjaamisessa eri tuotannonaloille siten, että voidaan samalla varmistaa tuen tasapuolinen jakautuminen eri alojen kesken, tuen kokonaismäärälle olisi vahvistettava keskimääräinen vuotuinen enimmäismäärä, johon sisältyy erillinen enimmäismäärä lehmänmaidon tuotantoon ja kuljetukseen osoitettavalle tuelle.

    (11)

    Tuki olisi myönnettävä vuosittain tuotannontekijöiden (kuten eläinyksiköt tai hehtaarit) perusteella, lukuun ottamatta lehmänmaidon tukea, joka olisi myönnettävä tuotantoyksiköiden (kilogrammat) perusteella, tässä päätöksessä säädettyjen kokonaismäärien rajoissa.

    (12)

    Jotta maatalouden tuotantohintojen vaihteluihin voidaan reagoida nopeasti ja säilyttää maataloustoiminta Ruotsin pohjoisilla alueilla, on aiheellista antaa Ruotsille mahdollisuus vahvistaa kalenterivuosittain tuen määrä alakohtaisesti kussakin tukiluokassa ja tuotantoyksikkökohtaisesti.

    (13)

    Ruotsin olisi eriytettävä pohjoisia alueitaan koskeva tukensa ja vahvistettava vuotuiset tukimäärät luonnonhaitan vakavuuden ja sellaisten muiden objektiivisten, avointen ja perusteltujen kriteerien mukaan, jotka vastaavat liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa asetettuja tavoitteita. Näitä tavoitteita ovat sellaisen perinteisen alkutuotannon ja jalostuksen ylläpitäminen, joka soveltuu erityisen hyvin kyseisten alueiden ilmasto-olosuhteisiin, maataloustuotteiden tuotannon, kaupan pitämisen ja jalostuksen rakenteiden parantaminen, kyseessä olevien tuotteiden markkinoille saattamisen helpottaminen sekä ympäristön suojelun ja maaseudun säilyttämisen varmistaminen.

    (14)

    Tuki olisi maksettava vuosittain tukikelpoisten tuotannontekijöiden todellisen määrän perusteella. Ruotsille olisi kuitenkin sallittava lehmänmaidon, munivien kanojen ja lihasikojen tuen sekä lehmänmaidon kuljetuksen tuen maksaminen kuukausierinä. Lehmänmaidon tuen olisi perustuttava tosiasialliseen tuotantoon, jotta varmistetaan tuotannon jatkuvuus.

    (15)

    Tuottajille maksettavia liiallisia korvauksia olisi vältettävä perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ripeästi ja viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivään mennessä.

    (16)

    Kuten liittymisasiakirjan 142 artiklan 2 kohdassa määrätään, tämän päätöksen mukaisesti myönnetty tuki ei saisi johtaa sellaiseen kokonaistuotantotason kasvuun, joka ylittää perinteisen tuotantotason pohjoisen tuen piiriin kuuluvalla alueella.

    (17)

    Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa kullekin tukiluokalle tukikelpoisten tuotannontekijöiden vuotuinen enimmäismäärä ja lehmänmaidolle tukikelpoinen vuosituotannon enimmäismäärä enintään vertailukausia vastaaville tasoille.

    (18)

    Jos tuotannontekijöiden lukumäärä jossakin tukiluokassa tai lehmänmaidon osalta tuotantomäärä ylittää sallitun enimmäismäärän tiettynä vuonna, tukikelpoisten tuotannontekijöiden lukumäärästä tai lehmänmaidon tuotantomäärästä olisi viiden vuoden keskiarvojen noudattamiseksi vähennettävä vastaava määrä tuotannontekijöitä sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, jona enimmäismäärä ylittyi, lukuun ottamatta lehmänmaidon kuljetuksen, munivien kanojen, lihasikojen ja lehmänmaidon tukia, joiden osalta tukikelpoisesta määrästä voidaan vähentää sen vuoden, jona enimmäismäärä ylittyi, viimeisenä kuukautena tapahtunutta ylitystä vastaava määrä.

    (19)

    Liittymisasiakirjan 143 artiklan 2 kohdan mukaisesti Ruotsin olisi annettava komissiolle tiedot tukien täytäntöönpanosta ja vaikutuksista. Jotta pystytään arvioimaan paremmin tukien pitkän aikavälin vaikutuksia ja vahvistamaan tukitasot viiden vuoden keskiarvojen mukaisiksi, on aiheellista raportoida tukien sosioekonomisista vaikutuksista viiden vuoden välein ja toimittaa vuosikertomukset, joissa esitetään rahoitukseen ja muuhun täytäntöönpanoon liittyvät tiedot sen varmistamiseksi, että tässä päätöksessä säädetyt edellytykset täyttyvät.

    (20)

    On aiheellista täsmentää säännöt, joita sovelletaan komission tukijärjestelmään tekemiin tai Ruotsin siihen ehdottamiin muutoksiin, jotta voidaan turvata tuensaajien luottamuksensuoja ja varmistaa tukijärjestelmän jatkuvuus niin, että liittymisasiakirjan 142 artiklan tavoitteet voidaan saavuttaa asianmukaisesti.

    (21)

    Ruotsin olisi varmistettava, että tuensaajien suhteen toteutetaan asianmukaiset valvontatoimenpiteet. Jotta varmistetaan, että valvonta on tehokasta ja pohjoisen tuen järjestelmän täytäntöönpano läpinäkyvää, valvonnan olisi niin pitkälle kuin mahdollista vastattava yhteisen maatalouspolitiikan osana suoritettavaa valvontaa.

    (22)

    Jotta saavutettaisiin tuotannon ylläpitämistä koskeva tavoite liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaisesti ja helpotettaisiin tuen hallinnointia, tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018.

    (23)

    Päätös K(2010) 6050 olisi näin ollen kumottava 1 päivästä tammikuuta 2018. On aiheellista säätää siirtymätoimenpiteistä, joita sovelletaan vuonna 2017 päätöksen K(2010) 6050 nojalla maksettua, liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaista tukea koskevaan raportointiin,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 artikla

    Sallitut tuet

    1.   Ruotsi saa 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana panna täytäntöön maatalouden pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmä liitteessä I luetelluilla pohjoisilla alueillaan.

    2.   Myönnetyn tuen kokonaismäärä kalenterivuotta kohti saa olla enintään 422,92 miljoonaa Ruotsin kruunua. Vuotuisia enimmäismääriä on pidettävä tässä päätöksessä tarkoitetun viisi kalenterivuotta kestävän kauden aikana myönnetyn tuen vuotuisina keskiarvoina.

    3.   Tukiluokat ja niitä vastaavat tuotannonalat kullekin tukiluokalle hyväksytyt 2 kohdan mukaisesti lasketut keskimääräiset vuotuiset enimmäismäärät, lehmänmaidon tuotannon ja kuljetuksen erillinen enimmäismäärä mukaan luettuna, sekä kunkin tukiluokan tukikelpoisten tuotannontekijöiden vuotuinen enimmäismäärä vahvistetaan liitteessä II.

    4.   Tuki myönnetään tukikelpoisten tuotannontekijöiden tai tuotantomäärien perusteella seuraavasti:

    a)

    lehmänmaidon tuotannon osalta tosiasiallisesti tuotettua maitokilogrammaa kohti;

    b)

    eläintenhoidon osalta eläinyksikköä kohti;

    c)

    pelto- ja puutarhakasvien tuotannon, marjat mukaan luettuina, osalta hehtaaria kohti;

    d)

    lehmänmaidon kuljetuksen osalta korvauksena tosiasiallisista kustannuksista vähentäen tuesta kaikki muut samoihin kustannuksiin myönnetyt julkiset tuet.

    Tuotantomääriin perustuva tuki voidaan myöntää yksinomaan lehmänmaidon tuotantoon, eikä tukea missään tapauksessa saa sitoa tulevaan tuotantoon.

    Liitteessä II vahvistetaan eläinyksiköiksi muuntamisessa käytettävät kertoimet eri kotieläintyyppien osalta.

    5.   Ruotsin on 3 kohdan mukaisesti ja liitteessä II vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa eriytettävä pohjoisia alueitaan koskeva tukensa ja vahvistettava vuotuiset tukimäärät tuotannontekijää, kustannuksia tai tuotantoyksikköä kohti objektiivisten kriteerien perusteella, jotka liittyvät luonnonhaitan vakavuuteen ja muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

    2 artikla

    Vertailujaksot

    Liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu vertailujakso on tämän päätöksen 1 artiklassa vahvistettujen määrien ja tuen tason osalta vuosi 1993.

    3 artikla

    Tuen myöntämisedellytykset

    1.   Ruotsin on vahvistettava eri tuensaajaryhmiin sovellettavat tuen myöntämisedellytykset tässä päätöksessä säädettyjen enimmäismäärien rajoissa. Kyseisiin edellytyksiin on sisällyttävä käytetyt tukikelpoisuus- ja valintakriteerit, ja niiden on varmistettava tuensaajien tasapuolinen kohtelu.

    2.   Tuki maksetaan tuensaajille tosiasiallisten tuotannontekijöiden perusteella tai lehmänmaidon tuotannon osalta 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tosiasiallisen tuotantomäärän perusteella.

    3.   Tuki maksetaan vuosittain lukuun ottamatta lehmänmaidon, lehmänmaidon kuljetuksen, munivien kanojen ja lihasikojen tukea, joka voidaan maksaa kuukausierinä.

    4.   Liitteessä II vahvistettujen tukikelpoisten tuotannontekijöiden tai tuotannon vuotuisen enimmäismäärän ylitys otetaan huomioon vähentämällä vastaava määrä tuotannontekijöitä sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, jona enimmäismäärä ylittyi, kun tuki maksetaan vuosittain, tai sen vuoden, jona enimmäismäärä ylittyi, viimeisenä kuukautena, kun tuki maksetaan kuukausittain.

    5.   Ruotsin on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet 4 kohdassa tarkoitetun ylityksen estämiseksi, jos tällainen ylitys näyttää todennäköiseltä virallisten tai virallisesti todennettujen tilastollisten ennusteiden perusteella.

    6.   Tuensaajalle maksetut liialliset tai aiheettomat korvaukset on perittävä takaisin vähentämällä vastaavat määrät tuensaajalle seuraavana vuonna maksettavasta tuesta tai ne on perittävä muulla tavoin takaisin kyseisenä vuonna, jos tuensaajalle ei ole tarkoitus maksaa silloin tukia. Aiheettomasti maksetut määrät on perittävä takaisin viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä kesäkuuta.

    4 artikla

    Tiedotus- ja valvontatoimenpiteet

    1.   Ruotsin on toimitettava komissiolle joka vuosi ennen 1 päivää kesäkuuta yhdessä niiden tietojen kanssa, jotka sen on toimitettava liittymisasiakirjan 143 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tietoa edellisen kalenterivuoden aikana tämän päätöksen mukaisesti myönnettyjen tukien täytäntöönpanosta.

    Erityisesti on annettava seuraavat tiedot:

    a)

    tiedot niistä kuntayksiköistä, joissa tukea maksettiin, esittäen yksityiskohtainen kartta ja tarvittaessa muita tietoja;

    b)

    tämän päätöksen mukaisesti tukea saavien osa-alueiden raportointivuoden kokonaistuotanto kunkin liitteessä II eritellyn tuotteen määrinä ilmaistuna;

    c)

    tuotannontekijöiden ja tuotannon kokonaismäärät, tukikelpoisten tuotannontekijöiden ja tuotannon määrät sekä tukea saaneiden tuotannontekijöiden ja tuotannon määrät esittäen tuotekohtainen erittely kultakin liitteessä II määritellyltä tuotannonalalta, mukaan lukien maininta tuotannontekijöiden ja tuotannon sallittujen vuotuisten enimmäismäärien mahdollisesta ylittymisestä sekä kuvaus tällaisen ylittymisen estämiseksi mahdollisesti toteutetuista toimenpiteistä;

    d)

    maksetun tuen kokonaismäärä, tuen kokonaismäärä tukiluokittain ja tuotantotyypeittäin, tuensaajille tuotannontekijöiden tai muiden yksiköiden mukaan maksetut määrät sekä tukimäärien eriyttämistä osa-alueittain ja/tai maatilatyypeittäin tai muiden seikkojen perusteella koskevat kriteerit;

    e)

    tiedot käytetystä maksujärjestelmästä ja yksityiskohtaiset tiedot arvioiden perusteella maksetuista ennakoista, loppumaksuista sekä todetuista ylityksistä ja niiden takaisinperinnästä;

    f)

    tämän päätöksen kattamissa hallinnollisissa yksiköissä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan mukaisesti maksettujen tukien määrä;

    g)

    viittaukset tuen kansallisiin täytäntöönpanosäädöksiin.

    2.   Ruotsin on jätettävä ennen 1 päivää kesäkuuta 2023 vuoden 2022 vuosikertomuksen lisäksi komissiolle kertomus, joka kattaa 1 päivänä tammikuuta 2018 alkavan ja 31 päivänä joulukuuta 2022 päättyvän viisivuotiskauden. Kertomuksen on katettava myös päätöksen K(2010) 6050 nojalla vuosina 2016 ja 2017 myönnetty tuki.

    Kertomuksessa on oltava erityisesti seuraavat tiedot:

    a)

    viisivuotiskaudella maksetun tuen kokonaismäärä ja tuen jakautuminen tukiluokittain, tuotantotyypeittäin ja osa-alueittain;

    b)

    kunkin tukiluokan osalta vuotuinen kokonaistuotanto ja viiden vuoden jakson osalta tuotannontekijöiden lukumäärä ja viljelijöiden tulotasot tukikelpoisilla alueilla;

    c)

    maataloustuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen kehitys pohjoisten alueiden sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessa;

    d)

    tuen vaikutukset ympäristön suojeluun ja maaseudun säilyttämiseen;

    e)

    ehdotukset tuen kehittämiseksi keskipitkällä aikavälillä kertomuksessa esitettyjen tietojen perusteella.

    3.   Ruotsin on toimitettava tiedot muodossa, joka sopii yhteen unionissa käytettävien tilastostandardien kanssa.

    4.   Ruotsin on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän päätöksen soveltamiseksi ja tuensaajiin kohdistuvan asianmukaisen valvonnan järjestämiseksi.

    5.   Valvontatoimenpiteet on niin pitkälle kuin mahdollista yhdenmukaistettava unionin muiden tukijärjestelmien mukaisten valvontajärjestelmien kanssa.

    5 artikla

    Mahdollisten muutosten soveltaminen

    1.   Ruotsin on 4 artiklassa tarkoitettujen tukiohjelmaa koskevien tietojen, Ruotsin ja unionin maataloustuotannon tilanteen sekä muiden merkityksellisten tekijöiden perusteella esitettävä vuonna 2022 komissiolle tarvittavat ehdotukset tämän päätöksen nojalla hyväksytyn tuen muuttamiseksi ja jatkamiseksi viiden vuoden jaksoksi.

    2.   Jos komissio päättää tarkistaa tätä päätöstä erityisesti yhteisiin markkinajärjestelyihin tai suorien tukien järjestelmään tehtävien muutosten taikka maatalousalalla hyväksyttyjen kansallisten valtiontukien tukitason muutoksen perusteella, muutoksia sovelletaan tällä päätöksellä sallittuihin tukiin vasta muutoksen hyväksymisvuotta seuraavasta vuodesta.

    6 artikla

    Kumoaminen

    Kumotaan päätös K(2010) 6050 1 päivästä tammikuuta 2018.

    Kyseisen päätöksen 6 artiklan 1 kohtaa sovelletaan kuitenkin edelleen mainitun päätöksen nojalla vuonna 2017 myönnettyyn tukeen.

    7 artikla

    Soveltaminen

    Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018.

    8 artikla

    Osoitus

    Tämä päätös on osoitettu Ruotsin kuningaskunnalle.

    Tehty Brysselissä 20 päivänä maaliskuuta 2018.

    Komission puolesta

    Phil HOGAN

    Komission jäsen


    (1)  Komission päätös 96/228/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 1996, pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä Ruotsin pohjoisten alueiden maataloudelle (EYVL L 76, 26.3.1996, s. 29).

    (2)  Komission päätös K(2010) 6050, tehty 8 päivänä syyskuuta 2010, pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä Ruotsin pohjoisten alueiden maataloudelle.

    (3)  Komission täytäntöönpanopäätös C(2015) 6592, tehty 1 päivänä lokakuuta 2015, pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä Ruotsin pohjoisten alueiden maataloudelle annetun päätöksen K(2010) 6050 muuttamisesta.

    (4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).


    LIITE I

    OSA-ALUE 1

    Maakunta

    Kunta

    Piiri

    Dalarna

    Älvdalen

    Idre

    Jämtland

    Krokom

    Hotagen

     

    Strömsund

    Frostviken

     

    Åre

    Åre

     

     

    Kall

     

     

    Undersåker

     

    Berg

    Storsjö

     

    Härjedalen

    Linsell

     

     

    Hede

     

     

    Ljusnedal

     

     

    Tännäs

    Västerbotten

    Storuman

    Tärna

     

    Sorsele

    Sorsele

     

    Dorotea

    Risbäck

     

    Vilhelmina

    Vilhelmina

    Norrbotten

    Arvidsjaur

    Arvidsjaur

     

    Arjeplog

    Arjeplog

     

    Jokkmokk

    Jokkmokk

     

     

    Porjus

     

    Pajala

    Muonionalusta

     

     

    Junosuando

     

    Gällivare

    Gällivare

     

     

    Nilivaara

     

     

    Malmberget

     

    Kiruna

    Jukkasjärvi

     

     

    Vittangi

     

     

    Karesuando

    Maatalousmaa osa-alueella 1

    6 700 ha

    OSA-ALUE 2

    Maakunta

    Kunta

    Piiri

    Dalarna

    Malung

    Lima

     

     

    Transtrand

     

    Älvdalen

    Särna

    Västernorrland

    Örnsköldsvik

    Trehörningsjö

    Jämtland

    Ragunda

    Borgvattnet

     

     

    Stugun

     

    Bräcke

    Bräcke

     

     

    Nyhem

     

     

    Håsjö

     

     

    Sundsjö

     

     

    Revsund

     

     

    Bodsjö

     

    Krokom

    Näskott

     

     

    Aspås

     

     

    Ås

     

     

    Laxsjö

     

     

    Föllinge

     

     

    Offerdal

     

     

    Alsen

     

    Strömsund

    Ström

     

     

    Alanäs

     

     

    Gåxsjö

     

     

    Hammerdal

     

     

    Bodum

     

     

    Tåsjö

     

    Åre

    Mattmar

     

     

    Mörsil

     

     

    Hallen

     

    Berg

    Berg

     

     

    Hackås

     

     

    Oviken

     

     

    Myssjö

     

     

    Åsarne

     

     

    Klövsjö

     

     

    Rätan

     

    Härjedalen

    Sveg

     

     

    Vemdalen

     

     

    Ängersjö

     

     

    Lillhärdal

     

    Östersund

    Östersund

     

     

    Frösö

     

     

    Sunne

     

     

    Näs

     

     

    Lockne

     

     

    Marieby

     

     

    Brunflo

     

     

    Kyrkås

     

     

    Lit

     

     

    Häggenås

    Västerbotten

    Vindeln

    Vindeln

     

     

    Åmsele

     

    Norsjö

    Norsjö

     

    Malå

    Malå

     

    Storuman

    Stensele

     

    Sorsele

    Gargnäs

     

    Dorotea

    Dorotea

     

    Åsele

    Åsele

     

     

    Fredrika

     

    Lycksele

    Lycksele

     

     

    Björksele

     

     

    Örträsk

     

    Skellefteå

    Boliden

     

     

    Fällfors

     

     

    Jörn

     

     

    Kalvträsk

    Norrbotten

    Jokkmokk

    Vuollerim

     

    Övertorneå

    Svanstein

     

    Pajala

    Pajala

     

     

    Korpilombolo

     

     

    Tärendö

     

    Gällivare

    Hakkas

    Maatalousmaa osa-alueella 2

    46 600 ha

    OSA-ALUE 3

    Maakunta

    Kunta

    Piiri

    Värmland

    Torsby

    Södra Finnskoga

    Dalarna

    Älvdalen

    Älvdalen

    Gävleborg

    Nordanstig

    Hassela

     

    Ljusdal

    Hamra

     

     

    Los

     

     

    Kårböle

    Västernorrland

    Ånge

    Haverö

     

    Timrå

    Ljustorp

     

    Härnösand

    Stigsjö

     

     

    Viksjö

     

    Sundsvall

    Indal

     

     

    Holm

     

     

    Liden

     

    Kramfors

    Nordingrå

     

     

    Vibyggerå

     

     

    Ullånger

     

     

    Torsåker

     

    Sollefteå

    Graninge

     

     

    Junsele

     

     

    Edsele

     

     

    Ramsele

     

    Örnsköldsvik

    Örnsköldsvik

     

     

    Anundsjö

     

     

    Skorped

     

     

    Sidensjö

     

     

    Nätra

     

     

    Själevad

     

     

    Mo

     

     

    Gideå

     

     

    Björna

    Jämtland

    Ragunda

    Ragunda

     

    Bräcke

    Hällesjö

     

    Krokom

    Rödön

     

    Strömsund

    Fjällsjö

     

    Åre

    Marby

     

    Härjedalen

    Älvros

     

     

    Överhogdal

     

     

    Ytterhogdal

     

    Östersund

    Norderö

    Västerbotten

    Nordmaling

    Nordmaling

     

    Bjurholm

    Bjurholm

     

    Robertsfors

    Bygdeå

     

     

    Nysätra

     

    Vännäs

    Vännäs

     

    Umeå

    Umeå Landsförsamling

     

     

    Tavelsjö

     

     

    Sävar

     

    Skellefteå

    Skellefteå Landsförsamling

     

     

    Kågedalen

     

     

    Byske

     

     

    Lövånger

     

     

    Burträsk

    Norrbotten

    Överkalix

    Överkalix

     

    Kalix

    Nederkalix

     

     

    Töre

     

    Övertorneå

    Övertorneå

     

     

    Hietaniemi

     

    Älvsbyn

    Älvsby

     

    Luleå

    Luleå Domkyrkoförsamling

     

     

    Örnäset

     

     

    Nederluleå

     

     

    Råneå

     

    Piteå

    Piteå Stadsförsamling

     

     

    Hortlax

     

     

    Piteå Landsförsamling

     

     

    Norrfjärden

     

    Boden

    Överluleå

     

     

    Gunnarsbyn

     

     

    Edefors

     

     

    Sävast

     

    Haparanda

    Nedertorneå-Haparanda

     

     

    Karl Gustav

    Maatalousmaa osa-alueella 3

    108 650 ha

    OSA-ALUE 4

    Maakunta

    Kunta

    Piiri

    Värmland

    Torsby

    Lekvattnet

     

     

    Nyskoga

     

     

    Norra Finnskoga

     

     

    Dalby

     

     

    Norra Ny

     

    Filipstad

    Rämmen

     

    Hagfors

    Gustav Adolf

    Dalarna

    Vansbro

    Järna

     

     

    Nås

     

     

    Äppelbo

     

    Malung

    Malung

     

    Rättvik

    Boda

     

     

    Ore

     

    Orsa

    Orsa

     

    Mora

    Våmhus

     

     

    Venjan

     

    Falun

    Bjursås

     

    Ludvika

    Säfsnäs

    Gävleborg

    Ovanåker

    Ovanåker

     

     

    Voxna

     

    Nordanstig

    Ilsbo

     

     

    Harmånger

     

     

    Jättendal

     

     

    Gnarp

     

     

    Bergsjö

     

    Ljusdal

    Ljusdal

     

     

    Färila

     

     

    Ramsjö

     

     

    Järvsö

     

    Bollnäs

    Rengsjö

     

     

    Undersvik

     

     

    Arbrå

     

    Hudiksvall

    Bjuråker

    Västernorrland

    Ånge

    Borgsjö

     

     

    Torp

     

    Timrå

    Timrå

     

     

    Hässjö

     

     

    Tynderö

     

    Härnösand

    Härnösands Domkyrkoförsamling

     

     

    Högsjö

     

     

    Häggdånger

     

     

    Säbrå

     

     

    Hemsö

     

    Sundsvall

    Sundsvalls Gustav Adolf

     

     

    Skönsmon

     

     

    Skön

     

     

    Alnö

     

     

    Sättna

     

     

    Selånger

     

     

    Stöde

     

     

    Tuna

     

     

    Attmar

     

     

    Njurunda

     

    Kramfors

    Gudmundrå

     

     

    Nora

     

     

    Skog

     

     

    Bjärtrå

     

     

    Styrnäs

     

     

    Dal

     

     

    Ytterlännäs

     

    Sollefteå

    Sollefteå

     

     

    Multrå

     

     

    Långsele

     

     

    Ed

     

     

    Resele

     

     

    Helgum

     

     

    Ådals-Liden

     

     

    Boteå

     

     

    Överlännäs

     

     

    Sånga

     

    Örnsköldsvik

    Arnäs

     

     

    Grundsunda

    Jämtland

    Ragunda

    Fors

    Västerbotten

    Umeå

    Umeå Stadsförsamling

     

     

    Teg

     

     

    Ålidhem

     

     

    Holmsund

     

     

    Hörnefors

     

     

    Holmön

     

     

    Umeå Maria

     

    Skellefteå

    Skellefteå Sankt Olov

     

     

    Skellefteå Sankt Örjan

     

     

    Bureå

    Maatalousmaa osa-alueella 4

    69 050 ha

    OSA-ALUE 5

    Maakunta

    Kunta

    Piiri

    Värmland

    Kil

    Boda

     

    Eda

    Eda

     

     

    Järnskog

     

     

    Skillingmark

     

     

    Köla

     

    Torsby

    Fryksände

     

     

    Vitsand

     

     

    Östmark

     

    Grums

    Värmskog

     

    Årjäng

    Silbodal

     

     

    Sillerud

     

     

    Karlanda

     

     

    Holmedal

     

     

    Blomskog

     

     

    Trankil

     

     

    Västra Fågelvik

     

     

    Töcksmark

     

     

    Östervallskog

     

    Sunne

    Gräsmark

     

     

    Lysvik

     

    Filipstad

    Gåsborn

     

    Hagfors

    Hagfors

     

     

    Ekshärad

     

     

    Norra Råda

     

     

    Sunnemo

     

    Arvika

    Arvika Östra

     

     

    Arvika Västra

     

     

    Stavnäs

     

     

    Högerud

     

     

    Glava

     

     

    Bogen

     

     

    Gunnarskog

     

     

    Ny

     

     

    Älgå

     

     

    Mangskog

     

     

    Brunskog

     

    Säffle

    Svanskog

     

     

    Långserud

    Dalarna

    Gagnef

    Mockfjärd

     

     

    Gagnef

     

     

    Floda

     

    Leksand

    Leksand

     

     

    Djura

     

     

    Ål

     

     

    Siljansnäs

     

    Rättvik

    Rättvik

     

    Mora

    Mora

     

     

    Sollerön

     

    Falun

    Svärdsjö

     

     

    Enviken

    Gävleborg

    Ockelbo

    Ockelbo

     

    Ovanåker

    Alfta

     

    Gävle

    Hamrånge

     

    Söderhamn

    Söderhamn

     

     

    Sandarne

     

     

    Skog

     

     

    Ljusne

     

     

    Söderala

     

     

    Bergvik

     

     

    Mo

     

     

    Trönö

     

     

    Norrala

     

    Bollnäs

    Bollnäs

     

     

    Segersta

     

    Bollnäs

    Hanebo

     

    Hudiksvall

    Hudiksvall

     

     

    Idenor

     

     

    Hälsingtuna

     

     

    Rogsta

     

     

    Njutånger

     

     

    Enånger

     

     

    Delsbo

     

     

    Norrbo

     

     

    Forsa

     

     

    Hög

    Maatalousmaa osa-alueella 5

    72 300 ha


    LIITE II

     

    Keskimääräinen vuotuisen tuen enimmäismäärä viiden vuoden ajanjaksolla 1.1.2018–31.12.2022 (milj. Ruotsin kruunua)

    Tukikelpoisten tuotannontekijöiden tai tuotannon vuotuinen enimmäismäärä (1)

    Lehmänmaidon ja lehmänmaidon kuljetuksen tuki

     

    450 000 000 kg

    Uuhet, lihasiat, emakot, munivat kanat

     

    17 000 eläinyksikköä

    Marjat ja vihannekset ml. perunat

     

    3 660 hehtaaria

    TUKI YHTEENSÄ

    422,92 (2)

     


    (1)  Eläinyksiköiksi muuntamisessa käytettävät kertoimet: uuhi 0,10, lihasika 0,10, emakko 0,33 ja muniva kana 0,01 eläinyksikköä.

    (2)  Josta enintään 395,9 miljoonaa Ruotsin kruunua voidaan myöntää lehmänmaidon ja lehmänmaidon kuljetuksen tukeen.


    Top