This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32018D0479
Commission Decision (EU) 2018/479 of 20 March 2018 on the long-term national aid scheme for agriculture in the northern regions of Sweden (notified under document C(2018) 1622)
Komission päätös (EU) 2018/479, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2018, Ruotsin pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1622)
Komission päätös (EU) 2018/479, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2018, Ruotsin pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1622)
C/2018/1622
EUVL L 79, 22.3.2018, p. 55–69
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
22.3.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 79/55 |
KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2018/479,
annettu 20 päivänä maaliskuuta 2018,
Ruotsin pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä
(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1622)
(Ainoastaan ruotsinkielinen teksti on todistusvoimainen)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 142 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi päätöksellä 96/228/EY (1) Ruotsin pohjoisten alueiden maataloutta koskevan pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmän, jäljempänä ’pohjoisen tuen järjestelmä’, jonka Ruotsi oli ilmoittanut liittymisasiakirjan 143 artiklan nojalla liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaista hyväksyntää varten. Päätös 96/228/EY korvattiin komission päätöksellä K(2010) 6050 (2). Päätöstä K(2010) 6050 muutettiin viimeksi komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2015) 6592 (3). |
(2) |
Ruotsi ehdotti 17 päivänä marraskuuta 2017 päivätyllä kirjeellä, että komissio muuttaa päätöstä K(2010) 6050 järjestelmän hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi ja yhteisessä maatalouspolitiikassa ja Ruotsin pohjoisten alueiden maatalouden taloudellisessa kehityksessä tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi. Ruotsi lähetti 6 päivänä joulukuuta 2017 komissiolle lisätietoja ehdotuksesta. |
(3) |
Ottaen huomioon edellä sanotusta päätökseen K(2010) 6050 aiheutuvat muutokset sekä useat aikaisemmin tehdyt muutokset kyseinen päätös olisi korvattava uudella päätöksellä. |
(4) |
Liittymisasiakirjan 142 artiklassa tarkoitettu pitkäaikainen kansallinen tuki on tarkoitettu varmistamaan maataloustoiminnan säilyminen pohjoisilla alueilla komission määrittelemien edellytysten mukaisesti. |
(5) |
Ottaen huomioon liittymisasiakirjan 142 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tekijät on aiheellista täsmentää aluetasoa pienempiin osa-alueisiin jaotellut hallinnolliset yksiköt, jotka sijaitsevat 62. leveyspiirin pohjoispuolella tai sen lähialueilla ja joilla vallitsevat vastaavanlaiset maatalouden harjoittamisen erityisen vaikeaksi tekevät ilmasto-olosuhteet. Näillä osa-alueilla asukastiheys on 10 asukasta tai vähemmän neliökilometriä kohti, käytössä oleva maatalousmaa, jäljempänä ’KMM’, enintään 10 prosenttia kunnan kokonaispinta-alasta ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen peltokasvien viljelyyn käytetyn maatalousmaan osuus KMM:sta enintään 20 prosenttia. Mukaan olisi luettava myös tällaisten osa-alueiden ympäröimät muut osa-alueet, vaikka ne eivät täyttäisikään samoja vaatimuksia. |
(6) |
Järjestelmän hallinnoinnin helpottamiseksi ja järjestelmän koordinoimiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (4) mukaisen tuen kanssa on aiheellista sisällyttää tämän päätöksen mukaista tukea saaviin alueisiin samat kuntayksiköt kuin ne, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti rajattuun alueeseen maaseudun kehittämisohjelmassa. |
(7) |
Vertailukauden, johon maataloustuotannon kehitys ja kokonaistukitaso suhteutetaan, olisi käytettävissä olevien kansallisten tilastojen perusteella ja sen varmistamiseksi, että toimenpidettä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikilla eri tuotannonaloilla, oltava vuosi 1993. |
(8) |
Liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaan myönnetyn tuen kokonaismäärän olisi oltava riittävä maatalouselinkeinon säilymiseen Ruotsin pohjoisilla alueilla, mutta määrä ei saa johtaa siihen, että kokonaistukitaso ylittää liittymistä edeltäneen vertailukauden tukitason. Jotta liittymisasiakirjan 142 artiklan nojalla myönnettävä tuki olisi riittävä ja ottaen huomioon nykyiset tuotantokustannukset mutta ylittämättä kuitenkaan liittymistä edeltäneen vertailukauden tukitasoa, olisi kyseisen artiklan nojalla myönnettävän suurimman sallitun kokonaistukitason määrittelyssä otettava huomioon kuluttajahintaindeksin kehitys Ruotsissa vuosina 1993–2017. |
(9) |
Näin ollen vuoden 2017 tietojen perusteella ja liittymisasiakirjan 143 artiklan 2 kohdassa vahvistetut viisivuotiset raportointijaksot huomioon ottaen tuen vuotuiseksi enimmäismääräksi olisi vahvistettava 422,92 miljoonaa Ruotsin kruunua laskettuna 1 päivänä tammikuuta 2018 alkavan ja 31 päivänä joulukuuta 2022 päättyvän viiden vuoden ajanjakson keskiarvona. |
(10) |
Jotta voidaan yksinkertaistaa pohjoisen tuen järjestelmää ja sallia Ruotsille joustovaraa tuen ohjaamisessa eri tuotannonaloille siten, että voidaan samalla varmistaa tuen tasapuolinen jakautuminen eri alojen kesken, tuen kokonaismäärälle olisi vahvistettava keskimääräinen vuotuinen enimmäismäärä, johon sisältyy erillinen enimmäismäärä lehmänmaidon tuotantoon ja kuljetukseen osoitettavalle tuelle. |
(11) |
Tuki olisi myönnettävä vuosittain tuotannontekijöiden (kuten eläinyksiköt tai hehtaarit) perusteella, lukuun ottamatta lehmänmaidon tukea, joka olisi myönnettävä tuotantoyksiköiden (kilogrammat) perusteella, tässä päätöksessä säädettyjen kokonaismäärien rajoissa. |
(12) |
Jotta maatalouden tuotantohintojen vaihteluihin voidaan reagoida nopeasti ja säilyttää maataloustoiminta Ruotsin pohjoisilla alueilla, on aiheellista antaa Ruotsille mahdollisuus vahvistaa kalenterivuosittain tuen määrä alakohtaisesti kussakin tukiluokassa ja tuotantoyksikkökohtaisesti. |
(13) |
Ruotsin olisi eriytettävä pohjoisia alueitaan koskeva tukensa ja vahvistettava vuotuiset tukimäärät luonnonhaitan vakavuuden ja sellaisten muiden objektiivisten, avointen ja perusteltujen kriteerien mukaan, jotka vastaavat liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa asetettuja tavoitteita. Näitä tavoitteita ovat sellaisen perinteisen alkutuotannon ja jalostuksen ylläpitäminen, joka soveltuu erityisen hyvin kyseisten alueiden ilmasto-olosuhteisiin, maataloustuotteiden tuotannon, kaupan pitämisen ja jalostuksen rakenteiden parantaminen, kyseessä olevien tuotteiden markkinoille saattamisen helpottaminen sekä ympäristön suojelun ja maaseudun säilyttämisen varmistaminen. |
(14) |
Tuki olisi maksettava vuosittain tukikelpoisten tuotannontekijöiden todellisen määrän perusteella. Ruotsille olisi kuitenkin sallittava lehmänmaidon, munivien kanojen ja lihasikojen tuen sekä lehmänmaidon kuljetuksen tuen maksaminen kuukausierinä. Lehmänmaidon tuen olisi perustuttava tosiasialliseen tuotantoon, jotta varmistetaan tuotannon jatkuvuus. |
(15) |
Tuottajille maksettavia liiallisia korvauksia olisi vältettävä perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ripeästi ja viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivään mennessä. |
(16) |
Kuten liittymisasiakirjan 142 artiklan 2 kohdassa määrätään, tämän päätöksen mukaisesti myönnetty tuki ei saisi johtaa sellaiseen kokonaistuotantotason kasvuun, joka ylittää perinteisen tuotantotason pohjoisen tuen piiriin kuuluvalla alueella. |
(17) |
Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa kullekin tukiluokalle tukikelpoisten tuotannontekijöiden vuotuinen enimmäismäärä ja lehmänmaidolle tukikelpoinen vuosituotannon enimmäismäärä enintään vertailukausia vastaaville tasoille. |
(18) |
Jos tuotannontekijöiden lukumäärä jossakin tukiluokassa tai lehmänmaidon osalta tuotantomäärä ylittää sallitun enimmäismäärän tiettynä vuonna, tukikelpoisten tuotannontekijöiden lukumäärästä tai lehmänmaidon tuotantomäärästä olisi viiden vuoden keskiarvojen noudattamiseksi vähennettävä vastaava määrä tuotannontekijöitä sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, jona enimmäismäärä ylittyi, lukuun ottamatta lehmänmaidon kuljetuksen, munivien kanojen, lihasikojen ja lehmänmaidon tukia, joiden osalta tukikelpoisesta määrästä voidaan vähentää sen vuoden, jona enimmäismäärä ylittyi, viimeisenä kuukautena tapahtunutta ylitystä vastaava määrä. |
(19) |
Liittymisasiakirjan 143 artiklan 2 kohdan mukaisesti Ruotsin olisi annettava komissiolle tiedot tukien täytäntöönpanosta ja vaikutuksista. Jotta pystytään arvioimaan paremmin tukien pitkän aikavälin vaikutuksia ja vahvistamaan tukitasot viiden vuoden keskiarvojen mukaisiksi, on aiheellista raportoida tukien sosioekonomisista vaikutuksista viiden vuoden välein ja toimittaa vuosikertomukset, joissa esitetään rahoitukseen ja muuhun täytäntöönpanoon liittyvät tiedot sen varmistamiseksi, että tässä päätöksessä säädetyt edellytykset täyttyvät. |
(20) |
On aiheellista täsmentää säännöt, joita sovelletaan komission tukijärjestelmään tekemiin tai Ruotsin siihen ehdottamiin muutoksiin, jotta voidaan turvata tuensaajien luottamuksensuoja ja varmistaa tukijärjestelmän jatkuvuus niin, että liittymisasiakirjan 142 artiklan tavoitteet voidaan saavuttaa asianmukaisesti. |
(21) |
Ruotsin olisi varmistettava, että tuensaajien suhteen toteutetaan asianmukaiset valvontatoimenpiteet. Jotta varmistetaan, että valvonta on tehokasta ja pohjoisen tuen järjestelmän täytäntöönpano läpinäkyvää, valvonnan olisi niin pitkälle kuin mahdollista vastattava yhteisen maatalouspolitiikan osana suoritettavaa valvontaa. |
(22) |
Jotta saavutettaisiin tuotannon ylläpitämistä koskeva tavoite liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaisesti ja helpotettaisiin tuen hallinnointia, tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018. |
(23) |
Päätös K(2010) 6050 olisi näin ollen kumottava 1 päivästä tammikuuta 2018. On aiheellista säätää siirtymätoimenpiteistä, joita sovelletaan vuonna 2017 päätöksen K(2010) 6050 nojalla maksettua, liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaista tukea koskevaan raportointiin, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Sallitut tuet
1. Ruotsi saa 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana panna täytäntöön maatalouden pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmä liitteessä I luetelluilla pohjoisilla alueillaan.
2. Myönnetyn tuen kokonaismäärä kalenterivuotta kohti saa olla enintään 422,92 miljoonaa Ruotsin kruunua. Vuotuisia enimmäismääriä on pidettävä tässä päätöksessä tarkoitetun viisi kalenterivuotta kestävän kauden aikana myönnetyn tuen vuotuisina keskiarvoina.
3. Tukiluokat ja niitä vastaavat tuotannonalat kullekin tukiluokalle hyväksytyt 2 kohdan mukaisesti lasketut keskimääräiset vuotuiset enimmäismäärät, lehmänmaidon tuotannon ja kuljetuksen erillinen enimmäismäärä mukaan luettuna, sekä kunkin tukiluokan tukikelpoisten tuotannontekijöiden vuotuinen enimmäismäärä vahvistetaan liitteessä II.
4. Tuki myönnetään tukikelpoisten tuotannontekijöiden tai tuotantomäärien perusteella seuraavasti:
a) |
lehmänmaidon tuotannon osalta tosiasiallisesti tuotettua maitokilogrammaa kohti; |
b) |
eläintenhoidon osalta eläinyksikköä kohti; |
c) |
pelto- ja puutarhakasvien tuotannon, marjat mukaan luettuina, osalta hehtaaria kohti; |
d) |
lehmänmaidon kuljetuksen osalta korvauksena tosiasiallisista kustannuksista vähentäen tuesta kaikki muut samoihin kustannuksiin myönnetyt julkiset tuet. |
Tuotantomääriin perustuva tuki voidaan myöntää yksinomaan lehmänmaidon tuotantoon, eikä tukea missään tapauksessa saa sitoa tulevaan tuotantoon.
Liitteessä II vahvistetaan eläinyksiköiksi muuntamisessa käytettävät kertoimet eri kotieläintyyppien osalta.
5. Ruotsin on 3 kohdan mukaisesti ja liitteessä II vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa eriytettävä pohjoisia alueitaan koskeva tukensa ja vahvistettava vuotuiset tukimäärät tuotannontekijää, kustannuksia tai tuotantoyksikköä kohti objektiivisten kriteerien perusteella, jotka liittyvät luonnonhaitan vakavuuteen ja muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
2 artikla
Vertailujaksot
Liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu vertailujakso on tämän päätöksen 1 artiklassa vahvistettujen määrien ja tuen tason osalta vuosi 1993.
3 artikla
Tuen myöntämisedellytykset
1. Ruotsin on vahvistettava eri tuensaajaryhmiin sovellettavat tuen myöntämisedellytykset tässä päätöksessä säädettyjen enimmäismäärien rajoissa. Kyseisiin edellytyksiin on sisällyttävä käytetyt tukikelpoisuus- ja valintakriteerit, ja niiden on varmistettava tuensaajien tasapuolinen kohtelu.
2. Tuki maksetaan tuensaajille tosiasiallisten tuotannontekijöiden perusteella tai lehmänmaidon tuotannon osalta 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tosiasiallisen tuotantomäärän perusteella.
3. Tuki maksetaan vuosittain lukuun ottamatta lehmänmaidon, lehmänmaidon kuljetuksen, munivien kanojen ja lihasikojen tukea, joka voidaan maksaa kuukausierinä.
4. Liitteessä II vahvistettujen tukikelpoisten tuotannontekijöiden tai tuotannon vuotuisen enimmäismäärän ylitys otetaan huomioon vähentämällä vastaava määrä tuotannontekijöitä sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, jona enimmäismäärä ylittyi, kun tuki maksetaan vuosittain, tai sen vuoden, jona enimmäismäärä ylittyi, viimeisenä kuukautena, kun tuki maksetaan kuukausittain.
5. Ruotsin on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet 4 kohdassa tarkoitetun ylityksen estämiseksi, jos tällainen ylitys näyttää todennäköiseltä virallisten tai virallisesti todennettujen tilastollisten ennusteiden perusteella.
6. Tuensaajalle maksetut liialliset tai aiheettomat korvaukset on perittävä takaisin vähentämällä vastaavat määrät tuensaajalle seuraavana vuonna maksettavasta tuesta tai ne on perittävä muulla tavoin takaisin kyseisenä vuonna, jos tuensaajalle ei ole tarkoitus maksaa silloin tukia. Aiheettomasti maksetut määrät on perittävä takaisin viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä kesäkuuta.
4 artikla
Tiedotus- ja valvontatoimenpiteet
1. Ruotsin on toimitettava komissiolle joka vuosi ennen 1 päivää kesäkuuta yhdessä niiden tietojen kanssa, jotka sen on toimitettava liittymisasiakirjan 143 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tietoa edellisen kalenterivuoden aikana tämän päätöksen mukaisesti myönnettyjen tukien täytäntöönpanosta.
Erityisesti on annettava seuraavat tiedot:
a) |
tiedot niistä kuntayksiköistä, joissa tukea maksettiin, esittäen yksityiskohtainen kartta ja tarvittaessa muita tietoja; |
b) |
tämän päätöksen mukaisesti tukea saavien osa-alueiden raportointivuoden kokonaistuotanto kunkin liitteessä II eritellyn tuotteen määrinä ilmaistuna; |
c) |
tuotannontekijöiden ja tuotannon kokonaismäärät, tukikelpoisten tuotannontekijöiden ja tuotannon määrät sekä tukea saaneiden tuotannontekijöiden ja tuotannon määrät esittäen tuotekohtainen erittely kultakin liitteessä II määritellyltä tuotannonalalta, mukaan lukien maininta tuotannontekijöiden ja tuotannon sallittujen vuotuisten enimmäismäärien mahdollisesta ylittymisestä sekä kuvaus tällaisen ylittymisen estämiseksi mahdollisesti toteutetuista toimenpiteistä; |
d) |
maksetun tuen kokonaismäärä, tuen kokonaismäärä tukiluokittain ja tuotantotyypeittäin, tuensaajille tuotannontekijöiden tai muiden yksiköiden mukaan maksetut määrät sekä tukimäärien eriyttämistä osa-alueittain ja/tai maatilatyypeittäin tai muiden seikkojen perusteella koskevat kriteerit; |
e) |
tiedot käytetystä maksujärjestelmästä ja yksityiskohtaiset tiedot arvioiden perusteella maksetuista ennakoista, loppumaksuista sekä todetuista ylityksistä ja niiden takaisinperinnästä; |
f) |
tämän päätöksen kattamissa hallinnollisissa yksiköissä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan mukaisesti maksettujen tukien määrä; |
g) |
viittaukset tuen kansallisiin täytäntöönpanosäädöksiin. |
2. Ruotsin on jätettävä ennen 1 päivää kesäkuuta 2023 vuoden 2022 vuosikertomuksen lisäksi komissiolle kertomus, joka kattaa 1 päivänä tammikuuta 2018 alkavan ja 31 päivänä joulukuuta 2022 päättyvän viisivuotiskauden. Kertomuksen on katettava myös päätöksen K(2010) 6050 nojalla vuosina 2016 ja 2017 myönnetty tuki.
Kertomuksessa on oltava erityisesti seuraavat tiedot:
a) |
viisivuotiskaudella maksetun tuen kokonaismäärä ja tuen jakautuminen tukiluokittain, tuotantotyypeittäin ja osa-alueittain; |
b) |
kunkin tukiluokan osalta vuotuinen kokonaistuotanto ja viiden vuoden jakson osalta tuotannontekijöiden lukumäärä ja viljelijöiden tulotasot tukikelpoisilla alueilla; |
c) |
maataloustuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen kehitys pohjoisten alueiden sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessa; |
d) |
tuen vaikutukset ympäristön suojeluun ja maaseudun säilyttämiseen; |
e) |
ehdotukset tuen kehittämiseksi keskipitkällä aikavälillä kertomuksessa esitettyjen tietojen perusteella. |
3. Ruotsin on toimitettava tiedot muodossa, joka sopii yhteen unionissa käytettävien tilastostandardien kanssa.
4. Ruotsin on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän päätöksen soveltamiseksi ja tuensaajiin kohdistuvan asianmukaisen valvonnan järjestämiseksi.
5. Valvontatoimenpiteet on niin pitkälle kuin mahdollista yhdenmukaistettava unionin muiden tukijärjestelmien mukaisten valvontajärjestelmien kanssa.
5 artikla
Mahdollisten muutosten soveltaminen
1. Ruotsin on 4 artiklassa tarkoitettujen tukiohjelmaa koskevien tietojen, Ruotsin ja unionin maataloustuotannon tilanteen sekä muiden merkityksellisten tekijöiden perusteella esitettävä vuonna 2022 komissiolle tarvittavat ehdotukset tämän päätöksen nojalla hyväksytyn tuen muuttamiseksi ja jatkamiseksi viiden vuoden jaksoksi.
2. Jos komissio päättää tarkistaa tätä päätöstä erityisesti yhteisiin markkinajärjestelyihin tai suorien tukien järjestelmään tehtävien muutosten taikka maatalousalalla hyväksyttyjen kansallisten valtiontukien tukitason muutoksen perusteella, muutoksia sovelletaan tällä päätöksellä sallittuihin tukiin vasta muutoksen hyväksymisvuotta seuraavasta vuodesta.
6 artikla
Kumoaminen
Kumotaan päätös K(2010) 6050 1 päivästä tammikuuta 2018.
Kyseisen päätöksen 6 artiklan 1 kohtaa sovelletaan kuitenkin edelleen mainitun päätöksen nojalla vuonna 2017 myönnettyyn tukeen.
7 artikla
Soveltaminen
Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018.
8 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu Ruotsin kuningaskunnalle.
Tehty Brysselissä 20 päivänä maaliskuuta 2018.
Komission puolesta
Phil HOGAN
Komission jäsen
(1) Komission päätös 96/228/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 1996, pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä Ruotsin pohjoisten alueiden maataloudelle (EYVL L 76, 26.3.1996, s. 29).
(2) Komission päätös K(2010) 6050, tehty 8 päivänä syyskuuta 2010, pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä Ruotsin pohjoisten alueiden maataloudelle.
(3) Komission täytäntöönpanopäätös C(2015) 6592, tehty 1 päivänä lokakuuta 2015, pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä Ruotsin pohjoisten alueiden maataloudelle annetun päätöksen K(2010) 6050 muuttamisesta.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).
LIITE I
OSA-ALUE 1
Maakunta |
Kunta |
Piiri |
Dalarna |
Älvdalen |
Idre |
Jämtland |
Krokom |
Hotagen |
|
Strömsund |
Frostviken |
|
Åre |
Åre |
|
|
Kall |
|
|
Undersåker |
|
Berg |
Storsjö |
|
Härjedalen |
Linsell |
|
|
Hede |
|
|
Ljusnedal |
|
|
Tännäs |
Västerbotten |
Storuman |
Tärna |
|
Sorsele |
Sorsele |
|
Dorotea |
Risbäck |
|
Vilhelmina |
Vilhelmina |
Norrbotten |
Arvidsjaur |
Arvidsjaur |
|
Arjeplog |
Arjeplog |
|
Jokkmokk |
Jokkmokk |
|
|
Porjus |
|
Pajala |
Muonionalusta |
|
|
Junosuando |
|
Gällivare |
Gällivare |
|
|
Nilivaara |
|
|
Malmberget |
|
Kiruna |
Jukkasjärvi |
|
|
Vittangi |
|
|
Karesuando |
Maatalousmaa osa-alueella 1 |
6 700 ha |
OSA-ALUE 2
Maakunta |
Kunta |
Piiri |
Dalarna |
Malung |
Lima |
|
|
Transtrand |
|
Älvdalen |
Särna |
Västernorrland |
Örnsköldsvik |
Trehörningsjö |
Jämtland |
Ragunda |
Borgvattnet |
|
|
Stugun |
|
Bräcke |
Bräcke |
|
|
Nyhem |
|
|
Håsjö |
|
|
Sundsjö |
|
|
Revsund |
|
|
Bodsjö |
|
Krokom |
Näskott |
|
|
Aspås |
|
|
Ås |
|
|
Laxsjö |
|
|
Föllinge |
|
|
Offerdal |
|
|
Alsen |
|
Strömsund |
Ström |
|
|
Alanäs |
|
|
Gåxsjö |
|
|
Hammerdal |
|
|
Bodum |
|
|
Tåsjö |
|
Åre |
Mattmar |
|
|
Mörsil |
|
|
Hallen |
|
Berg |
Berg |
|
|
Hackås |
|
|
Oviken |
|
|
Myssjö |
|
|
Åsarne |
|
|
Klövsjö |
|
|
Rätan |
|
Härjedalen |
Sveg |
|
|
Vemdalen |
|
|
Ängersjö |
|
|
Lillhärdal |
|
Östersund |
Östersund |
|
|
Frösö |
|
|
Sunne |
|
|
Näs |
|
|
Lockne |
|
|
Marieby |
|
|
Brunflo |
|
|
Kyrkås |
|
|
Lit |
|
|
Häggenås |
Västerbotten |
Vindeln |
Vindeln |
|
|
Åmsele |
|
Norsjö |
Norsjö |
|
Malå |
Malå |
|
Storuman |
Stensele |
|
Sorsele |
Gargnäs |
|
Dorotea |
Dorotea |
|
Åsele |
Åsele |
|
|
Fredrika |
|
Lycksele |
Lycksele |
|
|
Björksele |
|
|
Örträsk |
|
Skellefteå |
Boliden |
|
|
Fällfors |
|
|
Jörn |
|
|
Kalvträsk |
Norrbotten |
Jokkmokk |
Vuollerim |
|
Övertorneå |
Svanstein |
|
Pajala |
Pajala |
|
|
Korpilombolo |
|
|
Tärendö |
|
Gällivare |
Hakkas |
Maatalousmaa osa-alueella 2 |
46 600 ha |
OSA-ALUE 3
Maakunta |
Kunta |
Piiri |
Värmland |
Torsby |
Södra Finnskoga |
Dalarna |
Älvdalen |
Älvdalen |
Gävleborg |
Nordanstig |
Hassela |
|
Ljusdal |
Hamra |
|
|
Los |
|
|
Kårböle |
Västernorrland |
Ånge |
Haverö |
|
Timrå |
Ljustorp |
|
Härnösand |
Stigsjö |
|
|
Viksjö |
|
Sundsvall |
Indal |
|
|
Holm |
|
|
Liden |
|
Kramfors |
Nordingrå |
|
|
Vibyggerå |
|
|
Ullånger |
|
|
Torsåker |
|
Sollefteå |
Graninge |
|
|
Junsele |
|
|
Edsele |
|
|
Ramsele |
|
Örnsköldsvik |
Örnsköldsvik |
|
|
Anundsjö |
|
|
Skorped |
|
|
Sidensjö |
|
|
Nätra |
|
|
Själevad |
|
|
Mo |
|
|
Gideå |
|
|
Björna |
Jämtland |
Ragunda |
Ragunda |
|
Bräcke |
Hällesjö |
|
Krokom |
Rödön |
|
Strömsund |
Fjällsjö |
|
Åre |
Marby |
|
Härjedalen |
Älvros |
|
|
Överhogdal |
|
|
Ytterhogdal |
|
Östersund |
Norderö |
Västerbotten |
Nordmaling |
Nordmaling |
|
Bjurholm |
Bjurholm |
|
Robertsfors |
Bygdeå |
|
|
Nysätra |
|
Vännäs |
Vännäs |
|
Umeå |
Umeå Landsförsamling |
|
|
Tavelsjö |
|
|
Sävar |
|
Skellefteå |
Skellefteå Landsförsamling |
|
|
Kågedalen |
|
|
Byske |
|
|
Lövånger |
|
|
Burträsk |
Norrbotten |
Överkalix |
Överkalix |
|
Kalix |
Nederkalix |
|
|
Töre |
|
Övertorneå |
Övertorneå |
|
|
Hietaniemi |
|
Älvsbyn |
Älvsby |
|
Luleå |
Luleå Domkyrkoförsamling |
|
|
Örnäset |
|
|
Nederluleå |
|
|
Råneå |
|
Piteå |
Piteå Stadsförsamling |
|
|
Hortlax |
|
|
Piteå Landsförsamling |
|
|
Norrfjärden |
|
Boden |
Överluleå |
|
|
Gunnarsbyn |
|
|
Edefors |
|
|
Sävast |
|
Haparanda |
Nedertorneå-Haparanda |
|
|
Karl Gustav |
Maatalousmaa osa-alueella 3 |
108 650 ha |
OSA-ALUE 4
Maakunta |
Kunta |
Piiri |
Värmland |
Torsby |
Lekvattnet |
|
|
Nyskoga |
|
|
Norra Finnskoga |
|
|
Dalby |
|
|
Norra Ny |
|
Filipstad |
Rämmen |
|
Hagfors |
Gustav Adolf |
Dalarna |
Vansbro |
Järna |
|
|
Nås |
|
|
Äppelbo |
|
Malung |
Malung |
|
Rättvik |
Boda |
|
|
Ore |
|
Orsa |
Orsa |
|
Mora |
Våmhus |
|
|
Venjan |
|
Falun |
Bjursås |
|
Ludvika |
Säfsnäs |
Gävleborg |
Ovanåker |
Ovanåker |
|
|
Voxna |
|
Nordanstig |
Ilsbo |
|
|
Harmånger |
|
|
Jättendal |
|
|
Gnarp |
|
|
Bergsjö |
|
Ljusdal |
Ljusdal |
|
|
Färila |
|
|
Ramsjö |
|
|
Järvsö |
|
Bollnäs |
Rengsjö |
|
|
Undersvik |
|
|
Arbrå |
|
Hudiksvall |
Bjuråker |
Västernorrland |
Ånge |
Borgsjö |
|
|
Torp |
|
Timrå |
Timrå |
|
|
Hässjö |
|
|
Tynderö |
|
Härnösand |
Härnösands Domkyrkoförsamling |
|
|
Högsjö |
|
|
Häggdånger |
|
|
Säbrå |
|
|
Hemsö |
|
Sundsvall |
Sundsvalls Gustav Adolf |
|
|
Skönsmon |
|
|
Skön |
|
|
Alnö |
|
|
Sättna |
|
|
Selånger |
|
|
Stöde |
|
|
Tuna |
|
|
Attmar |
|
|
Njurunda |
|
Kramfors |
Gudmundrå |
|
|
Nora |
|
|
Skog |
|
|
Bjärtrå |
|
|
Styrnäs |
|
|
Dal |
|
|
Ytterlännäs |
|
Sollefteå |
Sollefteå |
|
|
Multrå |
|
|
Långsele |
|
|
Ed |
|
|
Resele |
|
|
Helgum |
|
|
Ådals-Liden |
|
|
Boteå |
|
|
Överlännäs |
|
|
Sånga |
|
Örnsköldsvik |
Arnäs |
|
|
Grundsunda |
Jämtland |
Ragunda |
Fors |
Västerbotten |
Umeå |
Umeå Stadsförsamling |
|
|
Teg |
|
|
Ålidhem |
|
|
Holmsund |
|
|
Hörnefors |
|
|
Holmön |
|
|
Umeå Maria |
|
Skellefteå |
Skellefteå Sankt Olov |
|
|
Skellefteå Sankt Örjan |
|
|
Bureå |
Maatalousmaa osa-alueella 4 |
69 050 ha |
OSA-ALUE 5
Maakunta |
Kunta |
Piiri |
Värmland |
Kil |
Boda |
|
Eda |
Eda |
|
|
Järnskog |
|
|
Skillingmark |
|
|
Köla |
|
Torsby |
Fryksände |
|
|
Vitsand |
|
|
Östmark |
|
Grums |
Värmskog |
|
Årjäng |
Silbodal |
|
|
Sillerud |
|
|
Karlanda |
|
|
Holmedal |
|
|
Blomskog |
|
|
Trankil |
|
|
Västra Fågelvik |
|
|
Töcksmark |
|
|
Östervallskog |
|
Sunne |
Gräsmark |
|
|
Lysvik |
|
Filipstad |
Gåsborn |
|
Hagfors |
Hagfors |
|
|
Ekshärad |
|
|
Norra Råda |
|
|
Sunnemo |
|
Arvika |
Arvika Östra |
|
|
Arvika Västra |
|
|
Stavnäs |
|
|
Högerud |
|
|
Glava |
|
|
Bogen |
|
|
Gunnarskog |
|
|
Ny |
|
|
Älgå |
|
|
Mangskog |
|
|
Brunskog |
|
Säffle |
Svanskog |
|
|
Långserud |
Dalarna |
Gagnef |
Mockfjärd |
|
|
Gagnef |
|
|
Floda |
|
Leksand |
Leksand |
|
|
Djura |
|
|
Ål |
|
|
Siljansnäs |
|
Rättvik |
Rättvik |
|
Mora |
Mora |
|
|
Sollerön |
|
Falun |
Svärdsjö |
|
|
Enviken |
Gävleborg |
Ockelbo |
Ockelbo |
|
Ovanåker |
Alfta |
|
Gävle |
Hamrånge |
|
Söderhamn |
Söderhamn |
|
|
Sandarne |
|
|
Skog |
|
|
Ljusne |
|
|
Söderala |
|
|
Bergvik |
|
|
Mo |
|
|
Trönö |
|
|
Norrala |
|
Bollnäs |
Bollnäs |
|
|
Segersta |
|
Bollnäs |
Hanebo |
|
Hudiksvall |
Hudiksvall |
|
|
Idenor |
|
|
Hälsingtuna |
|
|
Rogsta |
|
|
Njutånger |
|
|
Enånger |
|
|
Delsbo |
|
|
Norrbo |
|
|
Forsa |
|
|
Hög |
Maatalousmaa osa-alueella 5 |
72 300 ha |
LIITE II
|
Keskimääräinen vuotuisen tuen enimmäismäärä viiden vuoden ajanjaksolla 1.1.2018–31.12.2022 (milj. Ruotsin kruunua) |
Tukikelpoisten tuotannontekijöiden tai tuotannon vuotuinen enimmäismäärä (1) |
Lehmänmaidon ja lehmänmaidon kuljetuksen tuki |
|
450 000 000 kg |
Uuhet, lihasiat, emakot, munivat kanat |
|
17 000 eläinyksikköä |
Marjat ja vihannekset ml. perunat |
|
3 660 hehtaaria |
TUKI YHTEENSÄ |
422,92 (2) |
|
(1) Eläinyksiköiksi muuntamisessa käytettävät kertoimet: uuhi 0,10, lihasika 0,10, emakko 0,33 ja muniva kana 0,01 eläinyksikköä.
(2) Josta enintään 395,9 miljoonaa Ruotsin kruunua voidaan myöntää lehmänmaidon ja lehmänmaidon kuljetuksen tukeen.