25.5.2017

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/57

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/892,

annettu 13 päivänä maaliskuuta 2017,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 38 artiklan, 174 artiklan 1 kohdan d alakohdan, 181 artiklan 3 kohdan sekä 182 artiklan 1 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (2) ja erityisesti sen 58 artiklan 4 kohdan a alakohdan, 62 artiklan 2 kohdan a–d ja h alakohdan sekä 64 artiklan 7 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EU) N:o 1308/2013 on korvattu neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (3), ja siinä vahvistetaan hedelmä- ja vihannesalaa sekä hedelmä- ja vihannesjalostealaa koskevat uudet säännöt. Lisäksi siinä siirretään komissiolle valta antaa asiaa koskevia delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Kyseisillä säädöksillä olisi korvattava joitakin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (4) säännöksiä. Mainittua asetusta muutetaan komission delegoidulla asetuksella (EU) 2017/891 (5).

(2)

Määrärahojen mahdollisimman järkevän jaon varmistamiseksi ja strategian laadun parantamiseksi olisi annettava säännökset, joissa vahvistetaan kestäviä toimintaohjelmia koskevan kansallisen strategian rakenne ja sisältö sekä ympäristötoimia koskeva kansallinen säännöstö. Olisi vahvistettava, mitä ympäristötoimia mainittuun kansalliseen säännöstöön voidaan sisällyttää sekä mitkä vaatimukset kyseisten toimien suunnittelun ja toteutuksen helpottamiseksi on täytettävä.

(3)	Lisäksi olisi annettava säännöt toimintaohjelmien sisällön, toimitettavien asiakirjojen, niiden toimittamiseen sovellettavien määräaikojen sekä toimintaohjelmien täytäntöönpanojaksojen osalta.

(4)

Tuottajaorganisaatioita koskevan tukijärjestelmän asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi olisi annettava tukihakemuksiin sisällytettäviä tietoja ja tuen maksamismenettelyjä koskevat säännökset. Kassavirtavaikeuksien välttämiseksi tuottajaorganisaatioiden käytössä olisi oltava ennakkomaksuja ja niihin liittyviä tarkoitustenmukaisia vakuuksia koskeva järjestelmä. Samasta syytä olisi oltava käytettävissä vaihtoehtoinen järjestelmä jo aiheutuneiden menojen korvaamiseksi.

(5)	Koska hedelmien ja vihannesten tuotanto ei ole ennakoitavissa ja tuotteet ovat herkästi pilaantuvia, ylijäämä voi häiritä markkinoita merkittävästi, vaikka se ei olisi suurikaan. Sen vuoksi olisi vahvistettava täytäntöönpanosäännöt kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteitä varten.

(6)

Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt sellaista kansallista taloudellista tukea varten, jota jäsenvaltiot voivat myöntää niillä unionin alueilla, joilla tuottajien järjestäytymisaste on erityisen alhainen. Olisi säädettävä menettelyistä kyseisen kansallisen taloudellisen tuen hyväksymisen sekä unionin suorittaman korvauksen hyväksymisen ja määrän osalta. Lisäksi olisi säädettävä korvauksen suhteellisesta määrästä.

(7)

Olisi annettava säännökset tiettyjen asetuksen (EU) N:o 1308/2013, delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 ja tämän asetuksen soveltamiseksi annettavien tietojen lajin ja esitysmuodon osalta. Kyseisiä säännöksiä olisi sovellettava tietoihin, joita tuottajat ja tuottajaorganisaatiot toimittavat jäsenvaltioille, sekä tietoihin, joita jäsenvaltiot toimittavat komissiolle.

(8)	Olisi annettava säännökset hallinnollisista ja paikalla tehtävistä tarkastuksista, jotka ovat tarpeen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi hedelmä- ja vihannesalalla.

(9)	Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 59 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi olisi vahvistettava säännöt tukihakemuksissa, ilmoituksissa tai maksu- tai muissa pyynnöissä olevien ilmeisten virheiden korjaamista varten.

(10)

Olisi vahvistettava säännöt, joita sovelletaan sellaisten tuottajaorganisaatioihin, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiin tai toimialakohtaisiin organisaatioihin kuulumattomien tuottajien maksuosuuksiin, joita sitovat tietyllä talouden alalla edustavaksi katsotuissa organisaatioissa tai yhteenliittymissä hyväksytyt säännöt.

(11)

Olisi laskettava kiinteät tuontiarvot jäsenvaltion tuontimarkkinoilla myytyjen tuontituotteiden keskimääräisten edustavien hintanoteerausten painotetun keskiarvon perusteella käyttäen asianomaisten tuotteiden hintanoteerausten ja tuontimäärien osalta tietoja, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 74 artiklan nojalla. Olisi annettava säännökset niitä tapauksia varten, joissa tiettyä alkuperää olevien tuotteiden osalta ei ole käytettävissä keskimääräisiä edustavia hintanoteerauksia.

(12)

Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt tuontitullille, joka voidaan määrätä tietyille tuotteille yhteisen tullitariffin mukaisen tuontitullin lisäksi. Olisi annettava säännös siitä, että lisätuontitulli voidaan määrätä, jos asianomaisten tuotteiden tuontimäärät ylittävät tuotteen ja soveltamisjakson mukaan vahvistetut kynnystasot. Lisätuontitullia ei kanneta unioniin matkalla olevista tuotteista, ja sen vuoksi olisi annettava kyseisiin tuotteisiin sovellettavat säännökset.

(13)	Tämän asetuksen olisi tultava voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen.

(14)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

TUOTTAJAORGANISAATIOT

1 JAKSO

Johdantosäännös

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöt hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta kaupan pitämisen vaatimuksia lukuun ottamatta.

2.   Tämän asetuksen I–V lukua sovelletaan ainoastaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitettuihin hedelmä- ja vihannesalan tuotteisiin ja tällaisiin yksinomaan jalostukseen tarkoitettuihin tuotteisiin.

2 JAKSO

Toimintaohjelmat

2 artikla

Kestävien toimintaohjelmien kansallinen strategia

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kansallisen strategian rakenteen ja sisällön on oltava tämän asetuksen liitteen I mukaisia.

3 artikla

Ympäristötoimia ja tukikelpoisia investointeja koskeva kansallinen säännöstö

1.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kansallisessa säännöstössä on esitettävä erillisessä osiossa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (6) 28 artiklassa säädetyt vaatimukset, jotka toimintaohjelman puitteissa valittujen ympäristötoimien on täytettävä.

Kansallisessa säännöstössä on esitettävä ympäristötoimien ei-tyhjentävä luettelo ja niihin liittyvät edellytykset, joita jäsenvaltiossa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 5 kohdan noudattamiseksi.

Toisessa alakohdassa tarkoitettuun luetteloon voi sisältyä seuraavanlaisia ympäristötoimia:

a)	toimet, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklassa maatalouden ympäristön ja ilmaston osalta ja 29 artiklassa luonnonmukaisen maatalouden osalta tarkoitettujen sitoumusten kaltaisia ja jotka rahoitetaan asianomaisen jäsenvaltion maaseudun kehittämisohjelmasta;

b)	ympäristön kannalta suotuisat investoinnit;

c)

muut ympäristön kannalta suotuisat toimet, myös sellaiset, jotka eivät koske suoraan tai välillisesti tiettyä peltolohkoa mutta liittyvät hedelmä- ja vihannesalaan, edellyttäen, että niillä edistetään maaperän suojelua, veden tai energian säästöä, veden laadun parantamista tai ylläpitämistä, elinympäristöjen tai luonnon monimuotoisuuden suojelua, ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä sekä jätteen vähentämistä tai jätehuollon parantamista.

Kansallisessa säännöstössä on mainittava kustakin kolmannen alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitetusta toimesta

a)	toimen perustelu sen ympäristövaikutusten näkökulmasta; ja

b)	annettu sitoumus tai annetut sitoumukset.

Kansalliseen säännöstöön on sisällyttävä vähintään yksi integroidun torjunnan käytäntöjen soveltamista koskeva toimi.

2.   Ympäristötoimilla, jotka ovat maaseudun kehittämisohjelmasta tuettujen maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumusten tai luonnonmukaista maataloutta koskevien sitoumusten kaltaisia, on oltava sama kesto kuin kyseisillä sitoumuksilla. Jos toimen kesto ylittää alkuperäisen toimintaohjelman keston, tointa on jatkettava seuraavassa toimintaohjelmassa.

Jäsenvaltiot voivat sallia lyhytkestoisempia ympäristötoimia ja jopa toimien keskeyttämisen asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja erityisesti ottaen huomioon delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 57 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulokset toimintaohjelman täytäntöönpanon viimeistä edellisen vuoden aikana.

3.   Tuottajaorganisaatioiden, niiden yhteenliittymien tai delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 22 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun 90 prosentin vaatimuksen täyttävien tytäryritysten toimitiloissa tai niiden tuottajajäsenten toimitiloissa tehdyt ympäristön kannalta suotuisat investoinnit ovat tukikelpoisia, jos

a)	niiden avulla voidaan vähentää nykyistä tuotantopanosten käyttöä, ympäristön pilaantumista aiheuttavia päästöjä tai tuotantoprosessissa syntyvää jätettä; tai

b)	niiden avulla voidaan korvata fossiilisten energialähteiden käyttöä uusiutuvilla energialähteillä; tai

c)	niiden avulla voidaan vähentää tiettyjen tuotantopanosten, kuten kasvinsuojeluaineiden tai lannoitteiden, käyttöön liittyviä ympäristöriskejä; tai

d)	ne johtavat ympäristön tilan paranemiseen; tai

e)	ne liittyvät tuottamattomiin investointeihin, joita tarvitaan maatalouden ympäristöön ja ilmastoon tai luonnonmukaiseen maatalouteen liittyvän sitoumuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti silloin, kun kyseiset tavoitteet liittyvät elinympäristöjen tai luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

4.   Edellä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut investoinnit ovat tukikelpoisia, jos niiden avulla saadaan vähennettyä vähintään 15 prosenttia, laskettuna investoinnin verotukselliselta poistoajalta aiemmin vallinneeseen tilanteeseen verrattuna,

a)	tuotantopanosten, jotka ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten veden tai fossiilisen polttoaineen, tai mahdollisten ympäristöä pilaavien lähteiden, kuten lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden tai tietyntyyppisten energialähteiden, käyttöä;

b)	tuotantoprosessista peräisin olevia ilman, maaperän tai veden epäpuhtauksien päästöjä; tai

c)	tuotantoprosessissa syntyvän jätteen ja jäteveden määrää.

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat hyväksyä investointeja, joilla voidaan päästä vähintään 7 prosentin vähennykseen laskettuna investoinnin verotukselliselta poistoajalta aiemmin vallinneeseen tilanteeseen verrattuna edellyttäen, että kyseisten investointien avulla voidaan saavuttaa vähintään yksi ympäristön kannalta suotuisa lisävaikutus.

Odotettu vähennys sekä, tapauksen mukaan, odotettu ympäristön kannalta suotuisa lisävaikutus on osoitettava etukäteen hanke-eritelmillä tai muilla teknisillä asiakirjoilla, jotka tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän on esitettävä samalla, kun ne toimittavat hyväksyttäväksi ehdotuksen toimintaohjelmaksi tai kyseistä ohjelmaa koskevan muutoksen ja joissa esitetään tulokset, jotka teknisten asiakirjojen tai jäsenvaltion hyväksymän riippumattoman pätevän elimen tai asiantuntijan mukaan voidaan saavuttaa toteuttamalla investointi.

Investoinneilla, joiden tarkoituksena on vähentää veden käyttöä,

a)	on tippukastelujärjestelmässä tai vastaavissa järjestelmissä saavutettava veden käytössä vähintään 5 prosentin vähennys investointia edeltävään kulutukseen verrattuna, ja

b)	tuloksena ei saa olla kastellun alan nettolisäys, paitsi jos kasteluveden kokonaiskulutus koko tilan osalta, alan lisäys mukaan luettuna, ei ole suurempi kuin keskimääräinen veden kulutus investointia edeltäneiden viiden vuoden aikana.

5.   Sellaiset edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut investoinnit, jotka koostuvat energiaa tuottavista järjestelmistä, ovat tukikelpoisia, jos tuotetun energian määrä ei ylitä määrää, jonka investoinnista hyötyvä tuottajaorganisaatio, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä tai tytäryhtiö voi tai siitä hyötyvät tuottajaorganisaation jäsenet voivat aikaisemmin käyttää vuosittain hedelmiin ja vihanneksiin liittyviin toimiin.

6.   Edellä 3 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut investoinnit ovat tukikelpoisia, jos ne edistävät maaperän suojelua, veden tai energian säästöä, veden laadun parantamista tai ylläpitämistä, elinympäristöjen tai luonnon monimuotoisuuden suojelua, ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä tai jätteen vähentämistä tai jätehuollon parantamista, vaikka niiden vaikutus ei olisi kvantifioitavissa.

Tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän on esitettävä todisteet yhden tai useamman ympäristötavoitteen saavuttamista tukevista vaikutuksista samalla, kun ne toimittavat hyväksyttäväksi ehdotuksen toimintaohjelmaksi tai kyseistä ohjelmaa koskevan muutoksen. Kansallinen toimivaltainen viranomainen voi edellyttää, että todisteet toimitetaan hanke-eritelminä, jotka asianomaisilla ympäristöaloilla toimiva riippumaton pätevä elin tai asiantuntija on vahvistanut.

7.   Ympäristötoimiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)	eri ympäristötoimia voidaan yhdistää, jos ne täydentävät toisiaan ja ovat yhteensopivia. Jos muita ympäristötoimia kuin fyysiseen omaisuuteen tehtäviä investointeja yhdistetään, tukitasossa on otettava huomioon yhdistämisestä johtuvat tulonmenetykset ja lisäkustannukset;

b)	sitoumukset, joilla rajoitetaan lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden tai muiden tuotantopanosten käyttöä, hyväksytään ainoastaan, jos tällaisia rajoituksia voidaan arvioida tavalla, joka antaa varmuuden sitoumusten noudattamisesta;

c)	edellä 3 kohdassa tarkoitetut ympäristön kannalta suotuisat investoinnit ovat kokonaisuudessaan tukikelpoisia.

4 artikla

Toimintaohjelmien sisältö

1.   Toimintaohjelmiin on sisällyttävä

a)	kuvaus alkutilanteesta käyttäen tarvittaessa liitteessä II olevassa 5 kohdassa lueteltuja yhteisiä perusindikaattoreita;

b)

ohjelman tavoitteet tuotanto- ja myyntinäkymät huomioon ottaen sekä selvitys siitä, miten ohjelmalla pyritään edistämään kansallisen strategian tavoitteita ja miten se vastaa niitä, myös toimien välisen tasapainon osalta. Tavoitteiden kuvauksessa on esitettävä mitattavissa olevat tavoitteet ohjelman toteutuksen edistymisen seuraamisen helpottamiseksi;

c)	ehdotetut toimenpiteet, mukaan luettuina kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimet;

d)	ohjelman kesto; ja

e)	rahoitusta koskevat seikat, erityisesti i) maksuosuuksien laskutapa ja taso; ii) toimintarahaston rahoitusmenettely; iii) eritasoisten maksuosuuksien perustelut; ja iv) toimien talousarvio ja aikataulu ohjelman kunkin täytäntöönpanovuoden osalta.

2.   Toimintaohjelmissa on ilmoitettava

a)

missä määrin eri toimenpiteet täydentävät muita toimenpiteitä ja ovat niiden kanssa yhdenmukaisia, mukaan luettuina muista unionin rahastoista rahoitettavat tai niistä myönnettävään tukeen kelpoiset toimenpiteet ja erityisesti asetuksen (EU) N:o 1305/2013 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 (7) nojalla hyväksyttyjen menekinedistämisohjelmien puitteissa toteutettavat toimenpiteet. Tapauksen mukaan on myös viitattava edellisissä toimintaohjelmissa toteutettuihin toimenpiteisiin; ja

b)	että ne eivät aiheuta riskiä unionin rahastoista maksettavasta kaksinkertaisesta rahoituksesta.

5 artikla

Toimintaohjelman mukana toimitettavat asiakirjat

Toimintaohjelmien mukana on oltava

a)	todisteet toimintarahaston perustamisesta;

b)	tuottajaorganisaation kirjallinen sitoumus noudattaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013, delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 ja tämän asetuksen säännöksiä; ja

c)	tuottajaorganisaation kirjallinen sitoumus siitä, ettei se ole saanut eikä saa suoraan tai välillisesti muuta unionin tai kansallista rahoitusta toimiin, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla tukikelpoisia hedelmä- ja vihannesalalla.

6 artikla

Toimittamisen määräaika

1.   Tuottajaorganisaation on toimitettava toimintaohjelmat sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksyttäväksi, jossa tuottajaorganisaation päätoimipaikka on, viimeistään ohjelman täytäntöönpanoa edeltävän vuoden 15 päivänä syyskuuta. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin määrätä 15 päivää syyskuuta myöhäisemmän päivämäärän.

2.   Jos oikeussubjekti tai sen selkeästi määritelty osa, mukaan luettuina asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 e artiklan nojalla muodostettu tuottajaryhmä ja asetuksen (EU) N:o 1305/2013 27 artiklassa tarkoitettu tuottajaryhmä, toimittaa hakemuksen, jolla se hakee hyväksyntää tuottajaorganisaationa, se voi samanaikaisesti toimittaa hyväksyttäväksi 1 kohdassa tarkoitetun toimintaohjelman. Toimintaohjelman hyväksymisen edellytyksenä on, että hyväksyntä tuottajaorganisaatioksi myönnetään viimeistään delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 33 artiklan 2 kohdassa säädettynä määräpäivänä.

7 artikla

Toimintaohjelmien täytäntöönpanojaksot

1.   Toimintaohjelmat on pantava täytäntöön 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta kestävien vuotuisten ajanjaksojen aikana.

2.   Toimintaohjelmien, jotka on hyväksytty viimeistään 15 päivänä joulukuuta, on pantava täytäntöön seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä alkaen.

Ohjelmien, jotka on hyväksytty 15 päivän joulukuuta jälkeen, täytäntöönpanoa lykätään yhdellä vuodella.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, silloin kun sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 33 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa tai 34 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, kyseisten säännösten mukaisesti hyväksytyn toimintaohjelman täytäntöönpanon on alettava viimeistään sen hyväksymistä seuraavana 31 päivänä tammikuuta.

3 JAKSO

Tuki

8 artikla

Hyväksytty tukimäärä

Jäsenvaltion on ilmoitettava hyväksytty tukimäärä tuottajaorganisaatioille ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymille viimeistään sitä vuotta, jolle tukea haetaan, edeltävän vuoden 15 päivänä joulukuuta.

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen, silloin kun sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 33 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa tai 34 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, jäsenvaltion on ilmoitettava hyväksytty tukimäärä kyseisille organisaatioille ja yhteenliittymille viimeistään sen vuoden, jolle tukea haetaan, 20 päivänä tammikuuta.

9 artikla

Tukihakemukset

1.   Tuottajaorganisaatioiden on esitettävä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tukea tai sen loppuosaa koskeva hakemus kunkin sellaisen toimintaohjelman osalta, jolle tukea haetaan, viimeistään sitä vuotta, jolle tukea haetaan, seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta.

2.   Tukihakemuksiin on liitettävä todistusasiakirjat, joista käyvät ilmi

a)	haettu tuki;

b)	kaupan pidetyn tuotannon arvo;

c)	jäsenten tai tuottajaorganisaation omat maksuosuudet;

d)	toimintaohjelmaan liittyvät toteutuneet menot;

e)	kriisinehkäisyyn ja kriisinhallintaan liittyvät menot toimien mukaan eriteltyinä;

f)	kriisinehkäisyyn ja kriisinhallintaan käytetty osuus toimintarahastosta toimien mukaan eriteltynä;

g)	asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 3 kohdan, 33 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 34 artiklan noudattaminen;

h)	kirjallinen sitoumus siitä, ettei se ole saanut kaksinkertaista unionin tai kansallista rahoitusta toimenpiteisiin, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla tukikelpoisia hedelmä- ja vihannesalalla;

i)	todisteet toimen toteuttamisesta, jos haetaan delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin kiinteisiin vakiomääriin tai yksikkökustannusten vakiotaulukoihin perustuvaa tukea; ja

j)	21 artiklassa tarkoitettu vuosikertomus.

3.   Tukihakemukset voivat kattaa ohjelmoidut mutta toteutumatta jääneet menot, jos voidaan osoittaa, että

a)	kyseisiä toimia ei voitu toteuttaa toimintaohjelman täytäntöönpanovuoden 31 päivään joulukuuta mennessä syistä, joihin asianomainen tuottajaorganisaatio ei voinut vaikuttaa;

b)	kyseiset toimet voidaan toteuttaa viimeistään sitä vuotta, jolle tukea haetaan, seuraavan vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä; ja

c)	tuottajaorganisaation vastaava maksuosuus säilyy toimintarahastossa.

Tuki maksetaan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettu vakuus vapautetaan ainoastaan, jos todisteet ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen ohjelmoitujen menojen toteutumisesta toimitetaan viimeistään sitä vuotta, jolle menot oli ohjelmoitu, seuraavan vuoden 30 päivänä huhtikuuta, ja oikeus tukeen vahvistetaan.

4.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa hyväksyä hakemukset 1 kohdassa säädetyn päivämäärän jälkeen, jos tarvittavat tarkastukset on tehty ja 10 artiklassa säädettyä maksumääräaikaa on noudatettu. Jos hakemukset toimitetaan 1 kohdassa säädetyn päivämäärän jälkeen, tukea vähennetään yhdellä prosentilla hakemuksen jokaista myöhästymispäivää kohden.

5.   Tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät voivat toimittaa 1 kohdassa tarkoitetun tukihakemuksen jäsentensä nimissä ja puolesta vain, jos kyseiset jäsenet ovat tuottajaorganisaatioita, jotka on hyväksytty samassa jäsenvaltiossa kuin kyseessä oleva tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä, ja jos kunkin jäsenen osalta toimitetaan 2 kohdassa tarkoitetut todistusasiakirjat. Lopullisia tuensaajia ovat tuottajaorganisaatiot.

6.   Tuottajaorganisaatioiden, jotka ovat tuottajaorganisaatioiden kansainvälisten yhteenliittymien jäseniä, on haettava tukea siinä jäsenvaltiossa, jossa ne hyväksytään kyseisen jäsenvaltion alueella toteutettavien toimien osalta. Tuottajaorganisaatioiden kansainvälisen yhteenliittymän on toimitettava hakemuksen jäljennös sille jäsenvaltiolle, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee.

7.   Edellä olevan 6 kohdan soveltamista rajoittamatta tuottajaorganisaatioiden kansainväliset yhteenliittymät voivat toimittaa tukihakemuksen siinä jäsenvaltiossa, jossa yhteenliittymän päätoimipaikka sijaitsee, yhteenliittymän tasolla toteutettavien toimien osalta edellyttäen, ettei kaksinkertaisen rahoituksen riskiä ole.

10 artikla

Tuen maksaminen

Jäsenvaltioiden on maksettava tuki viimeistään ohjelman täytäntöönpanovuotta seuraavan vuoden 15 päivänä lokakuuta.

11 artikla

Ennakkomaksut

1.   Ennakkomaksuhakemukset voidaan toimittaa jäsenvaltion päätöksestä riippuen joko kolmelta kuukaudelta tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa tai neljältä kuukaudelta tammi-, touko- ja syyskuussa.

Minkään vuoden ennakkomaksut eivät saa yhteensä ylittää 80:tä prosenttia toimintaohjelmalle alun perin hyväksytystä tuen määrästä.

2.   Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 (8) mukaisesti ennakkomaksujen maksamisen edellytyksenä on sellaisen vakuuden asettaminen, joka vastaa 110:tä prosenttia kyseisestä ennakosta.

3.   Jäsenvaltiot voivat määrätä ennakkomaksujen vähimmäismäärät ja määräajat.

12 artikla

Osittaiset maksut

1.   Jäsenvaltiot voivat sallia, että tuottajaorganisaatiot hakevat toimintaohjelmassa jo käytettyjä määriä vastaavan tukiosan maksamista.

2.   Hakemuksia voidaan jättää milloin tahansa, kuitenkin enintään kolme kertaa vuodessa. Niihin on liitettävä todistusasiakirjat, kuten laskut ja maksutositteet.

3.   Tuen osia koskeviin hakemuksiin liittyvät maksut eivät saa ylittää 80:tä prosenttia siitä tuen osasta, joka vastaa toimintaohjelmassa kyseisellä ajanjaksolla jo käytettyjä määriä. Jäsenvaltiot voivat määrätä osittaisten maksujen vähimmäismäärän ja hakemusten määräajat.

II LUKU

KRIISINEHKÄISY- JA KRIISINHALLINTATOIMENPITEET

13 artikla

Koulutustoimenpiteet ja parhaiden käytäntöjen vaihto

Jäsenvaltioiden on annettava säännökset edellytyksistä, jotka koulutustoimenpiteiden ja parhaiden käytäntöjen vaihdon on täytettävä, jotta niitä voidaan pitää kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteinä.

14 artikla

Menekinedistämis- ja tiedotustoimet

1.   Jäsenvaltioiden on annettava säännökset edellytyksistä, jotka menekinedistämis- ja viestintätoimenpiteiden on täytettävä riippumatta siitä, liittyvätkö ne kriisien ehkäisyyn vai kriisien hallintaan. Kyseisten säännösten on mahdollistettava toimenpiteiden nopea soveltaminen tarvittaessa.

2.   Menekinedistämis- ja tiedotustoimenpiteiden on täydennettävä asianomaisen tuottajaorganisaation toimintaohjelmassaan parhaillaan soveltamia menekinedistämis- ja tiedotustoimia, jotka eivät liity kriisinehkäisyyn ja -hallintaan.

15 artikla

Markkinoilta poistettujen tuotteiden kaupan pitämistä koskevat vaatimukset

1.   Markkinoilta poistetun tuotteen on täytettävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 II osastossa tarkoitetut kyseisen tuotteen kaupan pitämisen vaatimukset tuotteiden tarjontamuotoa ja merkitsemistä koskevia säännöksiä lukuun ottamatta. Jos tuotteet poistetaan markkinoilta irtotavarana, on täytettävä II luokalle asetetut vähimmäisvaatimukset.

Asianomaisissa vaatimuksissa määriteltyjen minituotteiden on kuitenkin oltava sovellettavien kaupan pitämistä koskevien vaatimusten mukaisia, tuotteen tarjontamuotoa ja merkitsemistä koskevat säännökset mukaan luettuina.

2.   Jos tuotteelle ei ole vahvistettu kaupan pitämisen vaatimuksia, sen on täytettävä liitteessä III esitetyt vähimmäisvaatimukset. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa näitä vähimmäisvaatimuksia täydentäviä sääntöjä.

16 artikla

Kuljetuskustannukset ilmaisjakelun yhteydessä

1.   Kaikkien markkinoilta poistettujen tuotteiden maakuljetuksiin ilmaisjakelua varten liittyvät kustannukset ovat toimintaohjelmassa tukikelpoisia liitteessä IV esitettyjen, markkinoiltapoistopaikan ja toimituspaikan välisen etäisyyden mukaan vahvistettujen yksikkökustannusten perusteella.

Merikuljetusten osalta jäsenvaltioiden on määriteltävä markkinoiltapoistopaikan ja lopullisen toimituspaikan välinen etäisyys. Korvaus ei voi ylittää maakuljetuksesta syntyviä kustannuksia käytettäessä lastauspaikan ja lopullisen toimituspaikan välistä lyhintä reittiä, jos maakuljetus olisi mahdollinen. Liitteessä IV esitettyihin määriin sovelletaan korjauskerrointa 0,6.

Yhdistetyn kuljetuksen osalta kustannukset lasketaan lisäämällä maakuljetuksen matkaa vastaaviin kustannuksiin 60 prosenttia lisäkustannuksesta, joka olisi syntynyt, jos koko kuljetusmatka olisi toteutettu maakuljetuksena, liitteen IV mukaisesti.

2.   Kuljetuskustannukset maksetaan osapuolelle, jolle kulut kyseisestä kuljetuksesta ovat tosiasiallisesti aiheutuneet.

Niiden maksamisen edellytyksenä on sellaisten tositteiden esittäminen, joista käyvät ilmi erityisesti

a)	tuensaajaorganisaatioiden nimet;

b)	kyseisten tuotteiden määrä;

c)	haltuunotto tuensaajaorganisaatioiden toimesta ja käytetyt kuljetusvälineet; ja

d)	markkinoiltapoistopaikan ja toimituspaikan välinen etäisyys.

17 artikla

Lajittelu- ja pakkauskustannukset ilmaisjakelun yhteydessä

1.   Markkinoilta poistettujen hedelmien ja vihannesten lajittelusta ja pakkaamisesta ilmaisjakelua varten aiheutuvat kustannukset ovat toimintaohjelmissa tukikelpoisia. Nettopainoltaan alle 25 kilogramman pakkauksissa oleviin tuotteisiin sovelletaan liitteessä V esitettyjä kiinteitä tukimääriä.

2.   Ilmaisjakeluun tarkoitettujen tuotteiden pakkauksissa on oltava Euroopan unionin tunnus sekä yksi tai useampi liitteessä VI esitetyistä maininnoista.

3.   Lajittelu- ja pakkauskustannukset maksetaan kyseiset toimet toteuttaneille tuottajaorganisaatioille.

Niiden maksamisen edellytyksenä on sellaisten tositteiden esittäminen, joista käyvät ilmi erityisesti

a)	tuensaajaorganisaatioiden nimet;

b)	kyseisten tuotteiden määrä; ja

c)	haltuunotto tuensaajaorganisaatioiden toimesta; tarjontamuoto on mainittava.

III LUKU

KANSALLINEN TALOUDELLINEN TUKI

18 artikla

Lupa maksaa kansallista taloudellista tukea

1.   Jäsenvaltioiden on pyydettävä komissiolta lupa myöntää asetuksen (EU) N:o 1308/2013 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kansallista taloudellista tukea toimintaohjelmille, jotka on tarkoitus panna täytäntöön tiettynä kalenterivuonna, viimeistään kyseisen vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä.

Pyynnön mukana on oltava todisteet

a)	siitä, että tuottajien järjestäytymisaste asianomaisella alueella on erityisen alhainen delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 52 artiklan mukaisesti; ja

b)	siitä, että tuesta hyötyy ainoastaan kyseisen alueen hedelmä- ja vihannestuotanto; ja

c)	joista ilmenevät tiedot asianomaisista tuottajaorganisaatioista, kyseessä olevan tuen määrästä ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 32 artiklan 1 kohdan mukaisista maksuosuuksista.

2.   Komissio hyväksyy tai hylkää pyynnön päätöksellä kolmen kuukauden kuluessa. Kyseinen ajanjakso alkaa sitä päivää seuraavasta päivästä, jona komissio sai jäsenvaltiolta täydellisen pyynnön. Jos komissio ei pyydä kolmen kuukauden kuluessa lisätietoja, pyyntöä pidetään täydellisenä.

19 artikla

Kansallisen taloudellisen tuen hakeminen ja maksaminen

1.   Edellä olevia 9 ja 10 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin kansallisen taloudellisen tuen hakemiseen ja maksamiseen.

2.   Jäsenvaltiot voivat vahvistaa kansallisen taloudellisen tuen maksamista koskevia lisäsääntöjä, joihin kuuluu myös ennakko- ja osittaisten maksujen mahdollisuus.

20 artikla

Unionin korvaus kansallisen taloudellisen tuen osalta

1.   Jäsenvaltiot voivat hakea unionin korvausta ennen ohjelman täytäntöönpanoa seuraavan toisen vuoden 1 päivää tammikuuta sellaisen hyväksytyn kansallisen taloudellisen tuen osalta, joka on tosiasiallisesti maksettu tuottajaorganisaatioille.

Hakemuksen mukana on oltava todisteet siitä, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä on noudatettu neljästä edeltävästä vuodesta kolmena.

Tuottajien järjestäytymisasteen laskemiseksi hedelmä- ja vihannesalalla on otettava huomioon myös asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 e artiklan nojalla muodostettujen tuottajaryhmien hedelmä- ja vihannestuotanto.

Hakemuksessa, joka koskee unionin korvausta kansalliselle taloudelliselle tuelle, on myös esitettävä

a)	tiedot asianomaisista tuottajaorganisaatioista;

b)	maksetun tuen määrä rajoittuen kunkin tuottajaorganisaation osalta alun perin hyväksyttyyn määrään; sekä

c)	toimintarahaston kuvaus, josta ilmenevät kokonaismäärä, unionin taloudellinen tuki, kansallinen taloudellinen tuki sekä tuottajaorganisaatioiden ja jäsenten maksuosuudet.

2.   Komissio joko hyväksyy tai hylkää hakemuksen.

Hakemus hylätään, jos kansallisen taloudellisen tuen hyväksymiseen ja korvaamiseen sovellettavia sääntöjä tai tuottajaorganisaatioita, toimintarahastoa ja toimintaohjelmia koskevia, asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 tai sen nojalla vahvistettuja sääntöjä ei ole noudatettu.

3.   Kun unionin korvaus tuen osalta on hyväksytty, tukikelpoiset menot on ilmoitettava komissiolle komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 (9) 11 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4.   Unionin korvauksen osuus kansallisen taloudellisen tuen osalta saa olla enintään 60 prosenttia tuottajaorganisaatiolle myönnetystä kansallisesta taloudellisesta tuesta. Korvattava määrä voi olla enintään 48 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta unionin taloudellisesta tuesta.

IV LUKU

TIEDOT, RAPORTIT JA TARKASTUKSET

1 JAKSO

Tiedot ja raportit

21 artikla

Tuottajaryhmien, tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien tiedot ja vuosiraportit ja jäsenvaltioiden vuosiraportit

1.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tuottajaryhmien, jotka on muodostettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 e artiklan nojalla, sekä hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien on ilmoitettava kaikki delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 54 artiklan b alakohdassa tarkoitetun vuosiraportin laatimiseksi tarvittavat tiedot. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tietojen keräämiseksi sellaisten tuottajaorganisaatioiden, jotka eivät ole esittäneet toimintaohjelmaa, jäsenten lukumäärästä sekä niiden kaupan pidetyn tuotannon määrästä ja arvosta. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 27 artiklassa tarkoitettuja tuottajaorganisaatioita ja -ryhmiä on pyydettävä ilmoittamaan jäsenten lukumäärä sekä kaupan pidetyn tuotannon määrä ja arvo.

2.   Tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien on toimitettava vuosiraportit toimintaohjelmiensa täytäntöönpanosta tukihakemustensa mukana.

Vuosiraporteissa on esitettävä

a)	edellisenä vuonna toteutetut toimintaohjelmat;

b)	toimintaohjelmiin tehdyt tärkeimmät muutokset; ja

c)	arvioidun ja haetun tuen väliset erot.

3.   Tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien vuosiraportissa on esitettävä

a)

toimintaohjelman saavutukset liitteessä II esitettyjen indikaattorien ja, tapauksen mukaan, kansallisessa strategiassa esitettyjen lisäindikaattorien perusteella seuraavasti: i) yhteisiä perusindikaattoreita sekä panosindikaattoreita (rahoitus) on käytettävä jokaisessa vuosiraportissa; ii) tulos- ja tuotosindikaattoreita on käytettävä toimintaohjelman kahtena viimeisenä vuonna; ja

b)	yhteenveto ohjelman hallinnoinnissa esiintyneistä ongelmista sekä ohjelman täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

Vuosiraportissa on tapauksen mukaan kerrottava, millaiset järjestelyt on otettu käyttöön kansallisen strategian mukaisesti ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi ympäristön suojaamiseksi mahdollisilta suuremmilta paineilta, joita toimintaohjelmassa tuettavat investoinnit aiheuttavat.

4.   Toimintaohjelman viimeistä edellistä vuotta koskevassa tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien vuosiraportissa on käytävä ilmi, missä määrin ohjelmissa on saavutettu niille asetetut tavoitteet. Vuosiraportissa on myös mainittava tekijät, jotka ovat vaikuttaneet ohjelman täytäntöönpanon onnistumiseen tai epäonnistumiseen, sekä tapa, jolla kyseiset tekijät on otettu huomioon parhaillaan käynnissä olevassa ohjelmassa tai otetaan huomioon seuraavassa toimintaohjelmassa.

Jäsenvaltion on annettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista tapauksista yksityiskohtaiset tiedot delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 54 artiklan b alakohdassa tarkoitetussa vuosiraportissaan.

2 JAKSO

Tarkastukset

22 artikla

Yksilöllisen tunnistuksen järjestelmä

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuottajaorganisaatioihin, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiin ja asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 e nojalla muodostettuihin tuottajaryhmiin sovelletaan niiden tukihakemusten osalta yksilöllisen tunnistuksen järjestelmää. Tunnistusjärjestelmän on oltava yhteensopiva asetuksen (EU) N:o 1306/2013 73 artiklassa tarkoitetun tuensaajien tunnistamisjärjestelmän kanssa.

23 artikla

Hakumenettelyt

Jäsenvaltioiden on säädettävä tukihakemusten, hyväksymishakemusten, toimintaohjelmien hyväksymispyyntöjen sekä maksupyyntöjen toimittamista koskevista menettelyistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9, 24 ja 25 artiklan soveltamista.

24 artikla

Hyväksynnän myöntäminen

1.   Ennen hyväksynnän myöntämistä tuottajaorganisaatiolle tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymälle asetuksen (EU) N:o 1308/2013 154 artiklan 4 kohdan a alakohdan tai 156 artiklan 1 kohdan nojalla, jäsenvaltioiden on tehtävä tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän osalta hallinnollisia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia hyväksymisedellytysten täyttymisen tarkistamiseksi.

2.   Jäsenvaltioiden on tehtävä hyväksymisedellytyksiin liittyviä hallinnollisia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia kaikkien hyväksynnän saaneiden tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien osalta vähintään joka viides vuosi myös, vaikka asianomaiset tuottajaorganisaatiot tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät eivät toteuttaisi toiminta-ohjelmaa.

25 artikla

Toimintaohjelmien ja niiden muutosten hyväksyminen

1.   Ennen toimintaohjelman hyväksymistä delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 33 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on tarkastettava kaikin soveltuvin keinoin, paikalla tehtävä tarkastus mukaan luettuna, hyväksyttäväksi esitetty toimintaohjelma ja tapauksen mukaan muutospyyntö. Tarkastukset koskevat erityisesti

a)	4 artiklan 1 kohdan a, b ja e alakohdassa tarkoitettujen, toimintaohjelmaluonnoksessa ilmoitettavien tietojen paikkansapitävyyttä;

b)	sitä, onko ohjelma asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan sekä kansallisen strategian ja kansallisen säännöstön mukainen;

c)	toimien ja ehdotettujen menojen tukikelpoisuutta; ja

d)	ohjelman johdonmukaisuutta ja teknistä laatua sekä sitä, ovatko arviot, tukisuunnitelma ja täytäntöönpanosuunnitelma perusteltuja.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla tarkastuksilla tarkistetaan, ovatko

a)	tavoitteet mitattavissa, voidaanko niitä seurata ja voidaanko ne saavuttaa ehdotetuilla toimilla; ja

b)	toimet, joille tukea haetaan, sovellettavien kansallisten ja unionin lakien, erityisesti valtiontukea, maaseudun kehittämistä ja menekinedistämistä koskevien ohjelmien, sekä kansallisella lainsäädännöllä tai kansallisella strategialla vahvistettujen pakollisten vaatimusten mukaisia.

26 artikla

Hallinnolliset tarkastukset

1.   Hallinnollisiin tarkastuksiin liittyvissä menettelyissä on vaadittava, että toteutetut toimet, tarkastustulokset ja poikkeavuuksien vuoksi toteutetut toimenpiteet kirjataan.

2.   Ennen tuen myöntämistä jäsenvaltioiden on tehtävä hallinnolliset tarkastukset kaikille tukihakemuksille.

3.   Tukihakemuksille tehtäviin hallinnollisiin tarkastuksiin on sisällyttävä tapauksen mukaan tarkistukset seuraavasti:

a)	toimintaohjelman täytäntöönpanoa koskeva vuosiraportti, joka toimitetaan yhdessä tukihakemuksen kanssa;

b)	kaupan pidetyn tuotannon arvo, maksuosuudet toimintarahastoon ja toteutuneet menot;

c)	ilmoitettujen menojen vastaavuus toimitettujen tuotteiden ja palvelujen kanssa;

d)	toteutettujen toimien yhdenmukaisuus hyväksyttyyn toimintaohjelmaan sisältyvien toimien kanssa; ja

e)	määrättyjen rahallisten tai muiden rajojen ja enimmäismäärien noudattaminen.

4.   Toimintaohjelmassa toteutuneen menon tueksi on esitettävä maksutosite. Laskujen on oltava tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän taikka delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 22 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun 90 prosentin vaatimuksen täyttävän tytäryrityksen tai jäsenvaltion luvalla yhden tai useamman sen tuottajajäsenen nimiin kirjoitettuja. Delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 liitteessä III olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin henkilöstökustannuksiin liittyvien laskujen on kuitenkin oltava tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, mainitun delegoidun asetuksen 22 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun 90 prosentin vaatimuksen täyttävän tytäryrityksen tai jäsenvaltion luvalla osuuskunnan, joka on tuottajaorganisaation jäsen, nimiin kirjoitettuja.

27 artikla

Vuotuisia tukihakemuksia koskevat paikalla tehtävät tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on tehtävä hyväksymisedellytysten tai 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuen tai sen loppuosan myöntämisedellytysten täyttymisen varmistamiseksi tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien ja tapauksen mukaan tuottajaorganisaatioiden tytäryritysten toimitiloissa tarkastuksia, joiden on täydennettävä hallinnollisia tarkastuksia.

2.   Paikalla tehtävien tarkastusten on liityttävä otokseen, joka käsittää vähintään 30 prosenttia kunakin vuonna haetun tuen kokonaismäärästä. Jokaiseen toimintaohjelmaa toteuttavaan tuottajaorganisaatioon tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymään on kohdistettava tarkastuskäynti vähintään kolmen vuoden välein.

3.   Jäsenvaltioiden on määritettävä tarkastettavat tuottajaorganisaatiot käyttäen perustana riskianalyysiä, jossa on otettava huomioon seuraavat perusteet:

a)	tuen määrä;

b)	edellisten vuosien aikana tehtyjen tarkastusten tulokset;

c)	satunnaisuustekijä; ja

d)	muut jäsenvaltioiden määrittämät muuttujat.

4.   Paikalla tehtävistä tarkastuksista voidaan antaa ennakkoilmoitus edellyttäen, ettei tarkastuksen tavoite vaarannu.

5.   Paikalla tehtävien tarkastusten on katettava kaikki sellaiset tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, sen jäsenten tai tapauksen mukaan tytäryritysten sitoumukset ja velvoitteet, jotka on mahdollista tarkastaa tarkastuskäynnin aikana ja joita ei voitu tarkastaa hallinnollisten tarkastusten yhteydessä. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on tarkastettava erityisesti

a)	hyväksymisedellytysten noudattaminen asianomaisena vuonna;

b)	toimien toteutus ja niiden yhdenmukaisuus hyväksytyn toimintaohjelman kanssa;

c)	soveltuvan toimien määrän osalta se, ovatko menot unionin oikeuden mukaisia ja vastaavatko ne siinä asetettuja määräaikoja;

d)	toimintarahaston käyttö, ennakkomaksua tai osittaista maksua koskevissa maksupyynnöissä ilmoitetut menot mukaan luettuina, kaupan pidetyn tuotannon arvo, toimintarahastoon liittyvät maksuosuudet sekä ilmoitetut menot, jotka ilmenevät kirjapitoasiakirjoista tai muista vastaavista asiakirjoista;

e)	tuotteiden toimitus täysimääräisesti asianomaisten jäsenten toimesta, palvelujen toimitus ja ilmoitettujen menojen todenmukaisuus; ja

f)	30 artiklassa tarkoitetut toisen tason tarkastukset, jotka koskevat markkinoiltapoistoon, raakana korjaamiseen ja korjaamatta jättämiseen liittyviä menoja.

6.   Kaupan pidetyn tuotannon arvo on tarkistettava liikekirjanpidosta, joka on tarkastettu ja varmennettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltiot voivat päättää, että kaupan pidetyn tuotannon arvoa koskeva ilmoitus on varmennettava samalla tavoin kuin liikekirjanpidon tiedot.

Kaupan pidetyn tuotannon arvoa koskeva ilmoitus voidaan tarkastaa ennen asianomaisen tukihakemuksen jättämistä, mutta tarkastus on tehtävä viimeistään ennen tuen maksamista.

7.   Paikalla tehtäviin tarkastuksiin on poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta sisällyttävä toimen toteuttamispaikkaan tai, jos toimi on aineeton, toimen suorittajaan kohdistuva tarkastuskäynti. Erityisesti on edellä 2 kohdassa tarkoitettuun otokseen kuuluvien tuottajaorganisaatioiden jäsenten yksittäisillä tiloilla toteutettavien toimien osalta tehtävä ainakin yksi tarkastuskäynti niiden täytäntöönpanon todentamiseksi.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää olla tekemättä tarkastuskäyntejä pienten toimien yhteydessä tai jos ne katsovat, että riski tuen saannin edellytysten noudattamatta jättämisestä tai toimen toteuttamatta jättämisestä on pieni. Asianomainen päätös ja sen perustelut on kirjattava. Tähän kohtaan sovelletaan 3 kohdassa esitettyjä riskianalyysin perusteita soveltuvin osin.

8.   Ainoastaan ne tarkastukset, jotka täyttävät kaikki tämän artiklan vaatimukset, voidaan ottaa huomioon 2 kohdassa mainitun tarkastusprosentin saavuttamista arvioitaessa.

9.   Paikalla tehtävien tarkastusten tulokset on arvioitava sen selvittämiseksi, koskevatko mahdolliset ongelmat koko järjestelmää, jolloin niitä saattaa esiintyä muiden vastaavien toimenpiteiden, tuensaajien tai elinten yhteydessä. Arvioinnissa on määriteltävä myös tällaisten tilanteiden syyt, mahdollinen lisätutkimusten tarve ja suositukset ennaltaehkäiseviksi tai korjaaviksi toimiksi.

Jos tarkastuksissa paljastuu merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia jonkin alueen, alueen jonkin osan tai tietyn tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän osalta, jäsenvaltion on suoritettava lisätarkastuksia saman vuoden aikana ja korotettava seuraavana vuonna tarkastettavien vastaavien hakemusten prosenttiosuutta.

28 artikla

Paikalla tehtäviä tarkastuksia koskevat raportit

1.   Jokaisesta paikalla tehtävästä tarkastuksesta on laadittava yksityiskohtainen raportti, jossa esitetään ainakin seuraavat tiedot:

a)	tarkastettu tukijärjestelmä ja -hakemus;

b)	läsnä olleiden henkilöiden nimet ja tehtävät;

c)	tarkastetut toimet, toimenpiteet ja asiakirjat, mukaan luettuina kirjausketju ja tarkistetut tositteet; ja

d)	tarkastuksen tulokset.

2.   Tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän edustajalle on annettava mahdollisuus allekirjoittaa raportti, jotta hän voi todistaa olleensa läsnä tarkastuksessa ja esittää huomautuksensa. Jos todetaan sääntöjenvastaisuuksia, tuensaajalle on annettava jäljennös raportista.

29 artikla

Markkinoiltapoistotoimia koskevat ensimmäisen tason tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on tehtävä jokaisessa tuottajaorganisaatiossa markkinoiltapoistotoimia koskevia ensimmäisen tason tarkastuksia, joihin kuuluvat markkinoilta poistettujen tuotteiden asiakirja- ja tunnistustarkastus ja sitä tukeva painon fyysinen tarkastus sekä 15 artiklan noudattamista koskeva tarkastus täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 II osaston II luvussa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Tarkastus on tehtävä delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 44 artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen saman artiklan 2 kohdassa säädetyissä määräajoissa.

2.   Ensimmäisen tason tarkastusten on katettava 100 prosenttia markkinoilta poistettujen tuotteiden määrästä. Kyseisen tarkastuksen lopussa on markkinoilta muutoin kuin ilmaisjakelua varten poistetut tuotteet denaturoitava tai toimitettava jalostusteollisuudelle toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa ja jäsenvaltion delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 46 artiklan mukaisesti vahvistamin edellytyksin.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, silloin kun tuotteet on tarkoitettu ilmaisjakeluun, jäsenvaltio voi tarkastaa kyseisessä kohdassa säädettyä pienemmän prosenttiosuuden, jonka on kuitenkin oltava vähintään 10 prosenttia tuottajaorganisaation asianomaisista määristä markkinointivuoden aikana. Tarkastus voidaan tehdä tuottajaorganisaation tiloissa tai tuotteiden vastaanottajien tiloissa. Jos tarkastuksissa ilmenee sääntöjenvastaisuuksia, jäsenvaltioiden on tehtävä lisätarkastuksia.

30 artikla

Markkinoiltapoistotoimien toisen tason tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on tehtävä markkinoiltapoistotoimille riskianalyysin perusteella toisen tason tarkastuksia markkinoilta poistettujen tuotteiden tuottajaorganisaation sekä niiden vastaanottajien tiloissa. Riskianalyysissä on tarkasteltava aiemmissa ensimmäisen ja toisen tason tarkastuksissa tehtyjä havaintoja sekä sitä, onko tuottajaorganisaatiolla jonkinlainen laadunvarmistusmenettely. Tätä riskianalyysiä on käytettävä perustana vahvistettaessa kunkin tuottajaorganisaation osalta, mikä toisen tason tarkastusten toistumistiheyden on vähintään oltava.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toisen tason tarkastukset koskevat seuraavia:

a)	varasto- ja liikekirjanpito, jota kaikkien markkinoiltapoistotoimia asianomaisen markkinointivuoden aikana toteuttavien tuottajaorganisaatioiden on pidettävä;

b)	tukihakemuksissa ilmoitetut kaupan pidetyt määrät erityisesti tarkastaen varasto- ja liikekirjanpito ja laskut sekä varmistaen, että kyseiset ilmoitukset ovat yhdenmukaisia asianomaisten tuottajaorganisaatioiden kirjanpito- ja verotietojen kanssa;

c)	tilit, erityisesti tuottajaorganisaatioiden tukihakemuksissaan ilmoittamien nettotulojen todenmukaisuus ja mahdollisten markkinoilta poistosta aiheutuneiden kustannusten oikeasuhteisuus; ja

d)	tukihakemuksessa ilmoitettu markkinoilta poistettujen tuotteiden määräpaikka ja niiden denaturointi.

3.   Jokaisen tarkastuksen yhteydessä on tarkastettava otos, joka edustaa vähintään viittä prosenttia tuottajaorganisaation markkinointivuoden aikana markkinoilta poistamista määristä.

4.   Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa varasto- ja rahoituskirjanpidossa on eriteltävä kunkin markkinoilta poistetun tuotteen määrät tonneina seuraavasti:

a)	tuottajaorganisaation jäsenten ja muiden tuottajaorganisaatioiden jäsenten delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 12 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti toimittama tuotanto;

b)	tuottajaorganisaation toteutunut myynti eritellen tuoretuotteiden markkinoille ja jalostukseen tarkoitetut tuotteet; ja

c)	markkinoilta poistetut tuotteet.

5.   Markkinoilta poistettujen tuotteiden määräpaikkaa koskeviin tarkastuksiin sisältyvät

a)	vastaanottajien varastokirjanpidon ja asianomaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen ja laitosten kirjanpidon tarkastaminen pistokokeena sovellettaessa delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 46 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa; ja

b)	asiaankuuluvien ympäristövaatimusten noudattamista koskevat tarkastukset.

6.   Jos toisen tason tarkastuksissa havaitaan sääntöjenvastaisuuksia, jäsenvaltioiden on tehtävä kyseisenä markkinointivuonna perusteellisempia toisen tason tarkastuksia ja seuraavana vuonna tihennettävä tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien tiloissa tehtäviä toisen tason tarkastuksia.

31 artikla

Raakana korjaaminen ja korjaamatta jättäminen

1.   Jäsenvaltioiden on ennen raakana korjaamista tarkastettava paikalla, että asianomaiset tuotteet eivät ole vaurioituneita ja että asianomainen viljelyala on pidetty hyvässä kunnossa. Jäsenvaltioiden on raakana korjaamisen jälkeen tarkastettava, että asianomainen ala on korjattu kokonaan ja että korjatut tuotteet on denaturoitu.

2.   Jäsenvaltioiden on ennen korjaamatta jättämistä tarkastettava paikalla, että asianomainen ala on pidetty hyvässä kunnossa, että satoa ei ole jo osittain korjattu ja että tuote on hyvin kehittynyt ja olisi yleisesti ottaen laadultaan virheetön ja myyntikelpoinen.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tuotanto denaturoidaan. Jos tämä ei ole mahdollista, niiden on varmistettava sadonkorjuukauden aikana yhdellä tai useammalla tarkastuskäynnillä, että satoa ei korjata.

3.   Jos delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 48 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan,

a)	ei sovelleta tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä vaatimusta, jonka mukaan satoa ei saa korjata osittain; ja

b)	jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei hedelmä- ja vihanneskasveja, joiden osalta on toteutettu korjaamatta jättämistä ja raakana korjaamista koskevia toimenpiteitä, käytetä enää tuotantotarkoituksiin saman tuotantokauden aikana.

4.   Asetuksen 30 artiklan 1, 2, 3 ja 6 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

32 artikla

Kansainväliset tuottajaorganisaatiot

1.   Jäsenvaltiolla, jossa kansainvälisen tuottajaorganisaation päätoimipaikka sijaitsee, on kokonaisvastuu toimintaohjelmaa ja toimintarahastoa koskevien tarkastusten järjestämisestä kyseisen organisaation osalta sekä hallinnollisten seuraamusten soveltamisesta silloin, kun kyseisissä tarkastuksissa ilmenee, ettei velvoitteita ole täytetty.

2.   Muiden jäsenvaltioiden edellytetään tekevän delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 14 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua hallinnollista yhteistyötä, ja niiden on tehtävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion edellyttämät hallinnolliset ja paikalla tehtävät tarkastukset ja ilmoitettava niiden tuloksista. Niiden on noudatettava 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion asettamia määräaikoja.

3.   Tuottajaorganisaatioon, toimintaohjelmaan ja toimintarahastoon sovelletaan 1 kohdassa tarkoitetussa jäsenvaltiossa sovellettavia sääntöjä. Kuitenkin ympäristö- ja kasvinterveyskysymysten sekä kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteiden yhteydessä sovelletaan sen jäsenvaltion sääntöjä, jossa asianomaiset toimet toteutetaan.

33 artikla

Kansainväliset tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät

1.   Jäsenvaltiolla, jossa kansainvälisen yhteenliittymän tuottajaorganisaatiojäsenen päätoimipaikka sijaitsee, on kokonaisvastuu sen alueella toteutettavan toimintaohjelman toimiin sekä toimintarahastoon liittyvien tarkastusten järjestämisestä sekä hallinnollisten seuraamusten soveltamisesta silloin, kun kyseisissä tarkastuksissa ilmenee, ettei velvoitteita ole täytetty.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion on tehtävä tiivistä yhteistyötä sen jäsenvaltion kanssa, jossa kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän päätoimipaikka sijaitsee ja annettava viipymättä tiedoksi tehtyjen tarkastusten tulokset ja mahdolliset sovelletut hallinnolliset seuraamukset.

3.   Jäsenvaltiolla, jossa kansainvälisen tuottajajärjestöjen yhteenliittymän päätoimipaikka sijaitsee, on kokonaisvastuu kansainvälisen yhteenliittymän tasolla toteutettavan toimintaohjelman toimiin sekä kansainvälisen yhteenliittymän toimintarahastoon liittyvien tarkastusten järjestämisestä sekä hallinnollisten seuraamusten soveltamisesta silloin, kun kyseisissä tarkastuksissa ilmenee, ettei velvoitteita ole täytetty. Sen on myös varmistettava muiden jäsenvaltioiden alueella toteutettavien toimintaohjelmien toimiin liittyvien tarkastusten ja maksujen koordinointi.

4.   Toimintaohjelmien toimien on noudatettava sen jäsenvaltion sääntöjä, jossa ne tosiasiassa toteutetaan.

34 artikla

Tarkastukset

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarkastukset ja toimenpiteet, jotka ovat tarpeen asetuksen (EU) N:o 1308/2013, delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 ja tämän asetuksen moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen tai unionin muun lainsäädännön erityissäännösten soveltamista. Tarkastusten ja toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, jotta unionin taloudelliset edut ovat asianmukaisesti suojatut.

Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että

a)	kaikki unionin tai kansallisessa lainsäädännössä tai kansallisessa strategiassa tai kansallisessa säännöstössä vahvistetut tukikelpoisuusedellytykset voidaan tarkastaa;

b)	tarkastusten tekemisestä vastaavilla jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on käytettävissään riittävästi henkilöstöä, joka pätevyytensä ja kokemuksensa puolesta soveltuu suorittamaan tarkastukset tehokkaasti; ja

c)	säädetään tarkastuksista sen estämiseksi, ettei toimenpiteille myönnetä hedelmä- ja vihannesalalla sääntöjenvastaista kaksinkertaista rahoitusta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla ja muiden unionin tai kansallisten järjestelmien nojalla.

35 artikla

Ilmeiset virheet

Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tunnistamien ilmeisten virheiden tapauksissa jäsenvaltiolle asetuksen (EU) N:o 1308/2013, delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 tai tämän asetuksen nojalla esitettyä ilmoitusta tai pyyntöä taikka mitä tahansa tukihakemusta voidaan korjata ja oikaista milloin tahansa niiden toimittamisen jälkeen, kuten asetuksen (EU) N:o 1306/2013 59 artiklan 6 kohdassa säädetään.

V LUKU

SÄÄNTÖJEN LAAJENTAMINEN

36 artikla

Maksuosuudet

Jos jäsenvaltio päättää asetuksen (EU) N:o 1308/2013 165 artiklan nojalla, että toimijoiden, jotka eivät kuulu tuottajaorganisaatioihin, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiin tai toimialakohtaisiin organisaatioihin mutta joiden osalta säännöt tehdään sitoviksi, on suoritettava maksuosuus, jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiedot, jotka tarvitaan mainitussa artiklassa säädettyjen edellytysten täyttymisen arvioimiseksi. Niissä on esitettävä perustiedot maksuosuuden laskemista varten, sen yksikkökohtainen määrä, asianomainen toiminta ja siihen liittyvät kustannukset.

37 artikla

Sääntöjen voimassaolon jatkaminen yhtä vuotta pidemmäksi ajaksi

1.   Jos päätetään hakea sääntöjen voimassaolon jatkamista yhden vuoden ylittävälle ajanjaksolle, jäsenvaltion on tarkistettava kunkin vuoden osalta, täyttyvätkö asetuksen (EU) N:o 1308/2013 164 artiklan 3 kohdassa säädetyt edustavuutta koskevat edellytykset koko jatketun voimassaoloajan.

2.   Jos jäsenvaltiot toteavat, etteivät edellytykset enää täyty, niiden on välittömästi kumottava voimassaolon jatkaminen seuraavan vuoden alusta lähtien.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kumoamisesta viipymättä. Komissio saattaa kyseiset tiedot julkisesti saataville asianmukaisella tavalla.

VI LUKU

TULOHINTAJÄRJESTELMÄ JA TUONTITULLIT

38 artikla

Kiinteät tuontiarvot

1.   Komissio vahvistaa jokaisena työpäivänä kullekin delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 liitteessä VII olevassa A osassa luetellulle tuotteelle ja soveltamisjaksolle kunkin alkuperän osalta kiinteän tuontiarvon, joka on mainitun asetuksen 74 artiklassa tarkoitettujen edustavien hintanoteerausten painotettu keskiarvo, josta on vähennetty 100:aa kilogrammaa kohden viiden euron kiinteä määrä sekä arvotullit.

2.   Jos delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 liitteessä VII olevassa A osassa lueteltujen tuotteiden ja soveltamisjaksojen osalta vahvistetaan mainitun asetuksen 74 ja 75 artiklan ja tämän artiklan mukaisesti kiinteä tuontiarvo, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 (10) 142 artiklassa tarkoitettua yksikköhintaa ei sovelleta. Sen korvaa 1 kohdassa tarkoitettu kiinteä tuontiarvo.

3.   Jos tiettyä alkuperää olevalle tuotteelle ei ole voimassa kiinteää tuontiarvoa, sovelletaan kyseiselle tuotteelle voimassa olevien kiinteiden tuontiarvojen painotettua keskiarvoa.

4.   Delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 liitteessä VII olevassa A osassa esitettyjen soveltamisjaksojen aikana sovelletaan kiinteitä tuontiarvoja, kunnes niitä muutetaan. Niiden soveltaminen on kuitenkin lopetettava, jos komissiolle ei ole kahteen peräkkäiseen viikkoon ilmoitettu keskimääräistä edustavaa hintanoteerausta.

Jos johonkin tuotteeseen ei ensimmäisen alakohdan mukaisesti sovelleta kiinteää tuontiarvoa, kyseiseen tuotteeseen sovellettavan kiinteän tuontiarvon on oltava samansuuruinen kuin viimeisin keskimääräinen kiinteä tuontiarvo.

5.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, silloin kun kiinteän tuontiarvon laskeminen ei ole ollut mahdollista, kiinteää tuontiarvoa ei sovelleta delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 liitteessä VII olevassa A osassa lueteltujen soveltamisjaksojen ensimmäisestä päivästä alkaen.

6.   Kiinteään tuontiarvoon sovellettava vaihtokurssi on Euroopan keskuspankin julkaisema viimeisin valuuttakurssi ennen sen ajanjakson viimeistä päivää, jolta hintanoteeraukset ilmoitetaan.

7.   Komissio julkaisee kiinteät tuontiarvot euroina TARICin (11) kautta.

VII LUKU

LISÄTUONTITULLIT

39 artikla

Lisätuontitullin kantaminen

1.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua lisätuontitullia voidaan soveltaa tämän asetuksen liitteessä VII lueteltuihin tuotteisiin siinä lueteltuina ajanjaksoina. Lisätuontitullia on sovellettava, jos minkä tahansa vapaaseen liikkeeseen luovutetun kyseisessä liitteessä luetellun tuotteen määrä millä tahansa samassa liitteessä mainitulla soveltamisjaksolla ylittää kyseisen tuotteen käynnistysmäärän.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin liitteessä VII luetellun tuotteen ja ajanjakson osalta tiedot määristä, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen asetuksen (EU) 2015/2447 55 artiklassa säädetyssä etuuskohteluun oikeuttavan tuonnin valvontajärjestelmässä.

3.   Lisätuontitullia sovelletaan määriin, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen kyseisen tullin soveltamispäivän jälkeen edellyttäen, että

a)	niiden delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 74 artiklan mukaisesti määritetty tullausarvo johtaa korkeimpien kyseisestä lähtöpaikasta tulevasta tuonnista kannettavien paljoustullien soveltamiseen; ja

b)	tuonti tapahtuu lisätuontitullin soveltamisjakson aikana.

40 artikla

Lisätuontitullin määrä

Edellä olevan 39 artiklan mukaisesti sovellettavan lisätuontitullin määrä on yksi kolmasosa yhteisessä tullitariffissa kyseiselle tuotteelle ilmoitetusta tullista.

Niiden tuotteiden osalta, joiden tuonnissa sovelletaan tullietuutta arvotullin muodossa, lisätuontitullin määrä on kuitenkin yksi kolmasosa kyseiseen tuotteeseen sovellettavasta paljoustullista sikäli, kun 39 artiklan 2 kohtaa sovelletaan.

41 artikla

Poikkeukset lisätuontitullin soveltamisesta

1.   Lisätullia ei sovelleta

a)	tariffikiintiössä tuotuihin tuotteisiin;

b)

tuotteisiin, jotka ovat lähteneet alkuperämaasta ennen lisätuontitullin soveltamista koskevan päätöksen tekemistä ja joiden mukana on alkuperämaan lastauspaikalta unionissa sijaitsevalle purkamispaikalle kuljetettaessa voimassa oleva, ennen mainitun lisätuontitullin soveltamista laadittu kuljetusasiakirja.

2.   Asianomaisten osapuolten on esitettävä tulliviranomaisia tyydyttävät todisteet siitä, että 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut edellytykset ovat täyttyneet.

Tulliviranomaiset voivat katsoa, että tuotteet ovat lähteneet alkuperämaasta ennen lisätuontitullin soveltamispäivää, jos niille toimitetaan jokin seuraavista asiakirjoista:

a)	merikuljetuksen yhteydessä konossementti, josta ilmenee, että lastaaminen on tapahtunut ennen kyseistä päivää;

b)	rautatiekuljetuksen yhteydessä alkuperämaan rautatieviranomaisten ennen kyseistä päivää hyväksymä rahtikirja;

c)	maantiekuljetuksen yhteydessä alkuperämaassa ennen kyseistä päivää annettu maantiekuljetussopimus tai muu kuljetusasiakirja, jos unionin passitusmenettelyn tai yhteisen passitusmenettelyn osana sovittujen kahden- tai monenvälisten järjestelyjen edellytykset täyttyvät;

d)	ilmakuljetuksen yhteydessä lentorahtikirja, josta käy ilmi, että lentoyhtiö on vastaanottanut tuotteet ennen kyseistä päivää.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

42 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta (EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1).

(5)  Komission delegoitu asetus (EU) 2017/891, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä mainituilla aloilla sovellettavien seuraamusten osalta ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 muuttamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 4).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1144/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteutettavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 kumoamisesta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 56).

(8)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 18).

(9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 908/2014, annettu 6 päivänä elokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastuksia koskevien sääntöjen, vakuuksien ja avoimuuden osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 59).

(10)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558).

(11)  http://ec.europa.eu/taxation_customs/customs/customs_duties/tariff_aspects/customs_tariff/index_en.htm

---

---

---

---

---

---

---

---