(1)

Vuoden 1996 kansainvälisellä yleissopimuksella vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä, jäljempänä ’vuoden 1996 HNS-yleissopimus’, pyritään varmistamaan riittävä, nopea ja tehokas korvaus henkilöille, joille aiheutuu vahinkoa meriteitse kuljetettujen vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöistä. Vuoden 1996 HNS-yleissopimus korjasi huomattavan puutteen meriliikenteeseen liittyvän vastuun kansainvälisessä sääntelyssä.

(2)

Neuvosto hyväksyi vuonna 2002 päätöksen 2002/971/EY (2). Kyseisen päätöksen mukaisesti jäsenvaltioiden oli toteutettava tarvittavat toimet vuoden 1996 HNS-yleissopimuksen ratifioimiseksi tai siihen liittymiseksi kohtuullisen ajan kuluessa ja mahdollisuuksien mukaan ennen 30 päivää kesäkuuta 2006. Tämän seurauksena neljä jäsenvaltiota on ratifioinut kyseisen yleissopimuksen. Vuoden 1996 HNS-yleissopimus ei ole tullut voimaan.

(3)

Vuoden 1996 HNS-yleissopimusta on muutettu vuoden 1996 HNS-yleissopimukseen liitetyllä vuoden 2010 pöytäkirjalla, jäljempänä ’vuoden 2010 pöytäkirja’. Vuoden 2010 pöytäkirjan 2 artiklan ja 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti vuoden 1996 HNS-yleissopimusta ja vuoden 2010 pöytäkirjaa on luettava, tulkittava ja sovellettava yhdessä, yhtenä ainoana välineenä, vuoden 2010 pöytäkirjan osapuolten välillä.

(4)

Kansainvälisen merenkulkujärjestön, jäljempänä ’IMO’, sihteeristö on laatinut vuoden 1996 HNS-yleissopimuksen ja vuoden 2010 pöytäkirjan konsolidoidun version, jäljempänä ’vuoden 2010 HNS-yleissopimus’, jonka IMOn oikeudellinen komitea hyväksyi 98. kokouksessaan. Vuoden 2010 HNS-yleissopimus ei ole allekirjoittamista tai ratifiointia varten avoinna oleva asiakirja. Vuoden 2010 HNS-yleissopimus tulee voimaan heti kun vuoden 2010 pöytäkirja tulee voimaan jäsenvaltioissa.

(5)

Jos valtio ilmaisee suostuvansa sitoutumaan vuoden 2010 pöytäkirjaan, kaikki kyseisen valtion aikaisemmat sitoutumista ilmaisevat suostumukset vuoden 1996 HNS-yleissopimuksen osalta mitätöityvät vuoden 2010 pöytäkirjan 20 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Tämän seurauksena vuoden 1996 HNS-yleissopimuksen osapuolina olevat valtiot lakkaavat olemasta sen osapuolia heti kun ne ilmaisevat suostumuksensa sitoutua vuoden 2010 pöytäkirjaan kyseisen pöytäkirjan 20 artiklan ja erityisesti sen 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY (3) tarkoituksena on estää ja korjata ympäristövahinkoja, jotka aiheutuvat eri ammatillisen toiminnan harjoittamisesta, vaarallisten aineiden merikuljetukset mukaan luettuina. Tätä direktiiviä ei kuitenkaan sovelleta henkilövahinkoihin, yksityisomaisuudelle aiheutuneisiin vahinkoihin eikä taloudellisiin menetyksiin, eikä se vaikuta tällaisia vahinkoja koskeviin oikeuksiin. Kyseisen direktiivin kohde ja vuoden 2010 HNS-yleissopimuksen kohde ovat joiltakin osin mutta eivät laajalti päällekkäiset. Jäsenvaltiot säilyttävät toimivaltansa sellaisten vuoden 2010 HNS-yleissopimuksen seikkojen osalta, jotka eivät vaikuta yhteisiin sääntöihin.

(7)

Vuoden 2010 HNS-yleissopimus on edeltäjänsä tapaan erityisen tärkeä unionille ja sen jäsenvaltioille, koska se tarjoaa HNS-lastin merikuljetusten yhteydessä tapahtuneiden vahinkojen uhreille paremman suojan, myös ympäristövahinkojen yhteydessä, mikä on yhteensopivaa vuoden 1982 Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen kanssa.

(8)

Tullakseen vuoden 2010 pöytäkirjan ja siten vuoden 2010 HNS-yleissopimuksen sopimuspuoliksi valtioiden on toimitettava IMOn pääsihteerille samaan aikaan suostumusta koskevan asiakirjansa kanssa edeltävältä kalenterivuodelta tiedot vuoden 2010 HNS-yleissopimuksen nojalla maksuvelvollisen lastin, jäljempänä ’maksuvelvollinen HNS-lasti’, kokonaismääristä, sen 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on tätä varten perustettava maksuvelvollisen HNS-lastin raportointia koskeva järjestelmä, ennen kuin ne ilmaisevat suostumuksensa sitoutua vuoden 2010 pöytäkirjaan.

(9)

IMOn oikeudellisen komitean 100. kokouksessa hyväksyttiin maksuvelvollisen HNS-lastin raportointia koskevat suuntaviivat, jotka laadittiin helpottamaan raportointia koskevan lainsäädännön hyväksymistä ratifioivien valtioiden toimesta ennen vuoden 2010 pöytäkirjan voimaantuloa ja edistämään vuoden 2010 HNS-yleissopimuksen asiaa koskevien vaatimusten maailmanlaajuista, yhtenäistä ja tehokasta täytäntöönpanoa.

(10)

Oikeusvarmuuden takaamiseksi kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien osalta jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava toisilleen sekä neuvostolle ja komissiolle asianmukaisella tavalla maksuvelvollisen HNS-lastin raportointia koskevista järjestelmistään. Nämä tiedot voitaisiin antaa käyttöön epävirallisesti olemassa olevia kanavia käyttäen, esimerkiksi neuvoston valmisteluelinten kautta.

(11)

Maksuvelvollisen HNS-lastin raportointijärjestelmän perustamista koskevien parhaiden käytäntöjen vaihto jäsenvaltioiden keskuudessa voisi helpottaa jäsenvaltioiden pyrkimyksiä kehittää tällainen raportointijärjestelmä.

(12)

Vuoden 1996 HNS-yleissopimuksen tapaan ainoastaan täysivaltaiset valtiot voivat olla vuoden 2010 pöytäkirjan osapuolia, koska pöytäkirja ei sisällä alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön (REIO) lauseketta. Sen vuoksi unioni ei voi ratifioida vuoden 2010 pöytäkirjaa ja siten vuoden 2010 HNS-yleissopimusta tai liittyä siihen.

(13)

Vuoden 2010 pöytäkirjan ratifiointi kaikkien jäsenvaltioiden toimesta tiettyyn määräaikaan mennessä varmistaisi tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille unionin toimijoille, joita vuoden 2010 HNS-yleissopimuksen soveltaminen koskee.

(14)

HNS-järjestelmän kansainvälinen luonne huomioon ottaen olisi pyrittävä saamaan aikaan maailmanlaajuisesti tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille toimijoille, joita vuoden 2010 HNS-yleissopimuksen soveltaminen koskee. Tästä syystä on tärkeää, että vuoden 2010 pöytäkirjaa sovellettaisiin maailmanlaajuisesti.

(15)

Jäsenvaltiot olisi sen vuoksi valtuutettava ratifioimaan vuoden 2010 pöytäkirja unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvilta osin, lukuun ottamatta oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyviä seikkoja. Unionin toimivaltaan kuuluvista oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyvistä vuoden 2010 HNS-yleissopimuksen määräyksistä on määrä tehdä päätös, joka hyväksytään samanaikaisesti tämän päätöksen kanssa,