EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32016R1777

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1777, annettu 6 päivänä lokakuuta 2016, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetun raskaslevyn tuonnissa

C/2016/6390

OJ L 272, 7.10.2016, p. 5–32 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2016/1777/oj

7.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 272/5


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1777,

annettu 6 päivänä lokakuuta 2016,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetun raskaslevyn tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut jäsenvaltioita,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Vireillepano

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 13 päivänä helmikuuta 2016 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (2), jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan perusteella vireille polkumyynnin vastaisen tutkimuksen, joka koski seuraavien Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tuotteiden tuontia Euroopan unioniin, jäljempänä ’unioni’,: seostamattomasta teräksestä tai seosteräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä, sähköteknisestä teräksestä, työkaluteräksestä ja pikateräksestä) valmistetut kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, kelaamattomat levytuotteet, joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm tai paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm, jäljempänä ’raskaslevy’.

(2)

Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä tutkimuksen vireillepanoa koskevan ilmoituksen (3), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(3)

Komissio pani tutkimuksen vireille, kun European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’valituksen tekijä’, esitti 4 päivänä tammikuuta 2016 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia raskaslevyn tuotannosta unionissa.

(4)

Valituksessa esitetty näyttö polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

1.2   Kirjaamisvelvoite

(5)

Valituksen tekijän esitettyä pyynnön, jonka tukena oli vaadittu näyttö, komissio julkaisi 10 päivänä elokuuta 2016 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1357 (4), jäljempänä ’kirjaamisvelvoitetta koskeva asetus’, jolla asetettiin Kiinasta peräisin olevan raskaslevyn tuonti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi 11 päivästä elokuuta 2016.

1.3   Asianomaiset osapuolet

(6)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ilmoittautumaan tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti nimenomaisesti tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(7)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää kirjallisesti huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(8)

Komissio ilmoitti vireillepanosta myös Australiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Intiassa, Japanissa, Korean tasavallassa, Malesiassa, Meksikossa, Venäjällä, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Ukrainassa ja Amerikan yhdysvalloissa toimiville tuottajille ja pyysi niitä osallistumaan tutkimukseen.

(9)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se suunnitteli Amerikan yhdysvaltojen käyttämistä markkinataloutta harjoittavana kolmantena maana, jäljempänä ’vertailumaa’, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(10)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia vertailumaan valinnan soveltuvuudesta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.4   Otanta

(11)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa otantaa tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittaviin tuottajiin, unionin tuottajiin ja unionissa toimiviin etuyhteydettömiin tuojiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

1.4.1   Unionin tuottajia koskeva otanta

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio oli valinnut otoksen samankaltaisen tuotteen suurimman edustavan myyntimäärän perusteella tutkimusajanjaksolla ja varmistanut samalla tasapuolisen maantieteellisen jakauman.

(13)

Alustavassa otoksessa oli kolme unionin tuottajaa, jotka sijaitsevat kolmessa eri jäsenvaltiossa ja joiden osuus unionin tuottajien raskaslevyn kokonaismyynnistä on 26 prosenttia, mikä vastaa edustavuutta koskevan tutkimuksen tulosta. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta.

(14)

Valituksen tekijä ja otokseen valittu yritys totesivat, että Metinvest Trametal Spa -yritystä, jäljempänä ’Trametal’, ei ole asianmukaista sisällyttää otokseen, koska se ei ole integroitu tuotantolaitos vaan ostaa levyjä (slab) Ukrainassa siihen etuyhteydessä olevalta yritykseltä ja uudelleenvalssaa ne, minkä vuoksi se ei väitetysti edusta unionin tuotannonalaa.

(15)

Unionin tuotannonalaan kuuluu sekä integroituja tuotantolaitoksia että uudelleenvalssaajia, ja valituksen tekijöiden joukossa on molemmantyyppisiä unionin tuottajia. Suurin osa unionin tuotannonalan tuottamista raskaslevyistä tuotetaan kuitenkin integroiduissa tuotantolaitoksissa.

(16)

Komissio vahvisti, että Trametal hankkii levyt, jotka ovat pääasiallinen raaka-aine ja joiden osuus yleensä on noin 70 prosenttia kaikista kustannuksista, siihen etuyhteydessä olevalta yritykseltä Ukrainasta. Sen vuoksi tämä yhteys vaikuttaa suoraan etenkin indikaattoreihin, jotka liittyvät kustannuksiin ja kannattavuuteen samoin kuin levyt toimittavan, etuyhteydessä olevan ukrainalaisen yrityksen suorituskykyyn ja tilanteeseen.

(17)

Komissio kuitenkin huomauttaa, että unionin molempien tuottajatyyppien – integroitujen tuotantolaitosten ja uudelleenvalssaajien – tilanne tulee täysimääräisesti esiin 105–124 kappaleessa kuvatuissa makrotaloudellisissa indikaattoreissa.

(18)

Komissio kuitenkin katsoi alustavasti 14–16 kappaleessa kuvatuista syistä, että Trametalin erityinen tilanne ei ole edustava unionin tuotannonalan kannalta ja että sen ei pitäisi vaikuttaa 125–138 kappaleessa kuvattuihin mikrotaloudellisiin indikaattoreihin.

(19)

Komissio piti huomautusta siis perusteltuna ja tarkasteltuaan käsillä olevia alustavia vahinkotietoja, se korvasi Trametalin otoksessa Ilsenburger Grobblech GmbH:lla, joka on toiseksi suurin unionin tuottaja tarkasteltuna 28 kappaleessa määritetyllä tutkimusajanjaksolla unionissa myytyjen määrien mukaan.

(20)

Komissio toimitti 7 päivänä maaliskuuta 2016 asianomaisille osapuolille muistion, jossa selitetään otoksen muuttamisen syyt ja luetellaan tarkistettuun otokseen sisältyvät yritykset. Mikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia lopullisesta otoksesta.

1.4.2   Tuojien otanta

(21)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(22)

Kuusi tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Niistä kolme valittiin otokseen.

1.4.3   Kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(23)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(24)

Kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista 14 toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen yrityksen otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja Kiinan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Asiasta ei saatu huomautuksia, minkä vuoksi otos vahvistettiin.

1.5   Yksilöllinen tarkastelu

(25)

Seitsemän kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmoitti haluavansa esittää yksilöllistä tarkastelua koskevan pyynnön perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Yksikään niistä ei kuitenkaan palauttanut kyselylomaketta, eikä yksilöllistä tarkastelua koskevia pyyntöjä näin ollen saatu.

1.6   Vastaukset kyselyyn

(26)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kyselyyn saatiin vastaus kolmelta unionin tuottajalta, kuudelta etuyhteydettömältä tuojalta, kymmeneltä käyttäjältä, yhdeltä teräspalvelukeskusten ryhmältä, kolmelta otokseen valitulta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja kahdelta tuottajalta eri vertailumaista.

1.7   Tarkastuskäynnit

(27)

Komissio on hankkinut ja tarkastanut kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien osapuolten toimitiloihin:

Järjestö:

Eurofer, Bryssel, Belgia

Unionin tuottajat:

Aktiengesellschaft der Dillinger Hüttenwerke, Dillingen, Saksa

Ilsenburger Grobblech GmbH, Ilsenburg, Saksa

Tata Steel UK Ltd (5), Scunthorpe, Yhdistynyt kuningaskunta

Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat:

Nanjing Iron and Steel Co., Ltd.

Minmetals Yingkou Medium Plate Co., Ltd

Wuyang Iron and Steel Co., Ltd and Wuyang New Heavy & Wide Steel Plate Co., Ltd

Vertailumaassa toimiva tuottaja:

Bluescope Steel Australia, Port Kembla, Australia.

1.8   Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(28)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’.

(29)

Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2012 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkasteltavana oleva tuote

(30)

Tarkasteltavana ovat Kiinasta peräisin olevat seostamattomasta teräksestä tai seosteräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä, sähköteknisestä teräksestä, työkaluteräksestä ja pikateräksestä) valmistetut kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, kelaamattomat levytuotteet, joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm tai paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm, jäljempänä ’raskaslevy’, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7208 51 20, ex 7208 51 91, ex 7208 51 98, ex 7208 52 91, ex 7208 90 20, ex 7208 90 80, 7225 40 40, ex 7225 40 60 ja ex 7225 99 00.

(31)

Raskaslevyä käytetään rakennus-, kaivos- ja hakkuulaitteiden, paineastioiden ja öljy- ja kaasuputkien valmistuksessa sekä laivojen, siltojen ja talojen rakentamisessa.

2.2   Samankaltainen tuote

(32)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

a)

tarkasteltavana oleva tuote;

b)

Australian kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote;

c)

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(33)

Komissio päätti sen vuoksi alustavasti, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.3   Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(34)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että tuotteen määritelmä on liian laaja. Se väitti erityisesti, että tuotteen määritelmä olisi rajattava nk. yleisiin raskaslevyihin ja nk. erityiset raskaslevyt olisi jätettävä määritelmän ulkopuolelle. Väitteensä tueksi se esitti pääasiassa kaksi seikkaa.

(35)

Ensinnäkin se väitti, että valituksessa esitetyt tiedot liittyvät pääasiassa yleisiin raskaslevyihin, jotka muodostavat suurimman osan Kiinasta tulevasta tuonnista. Toiseksi se väitti, että tuotteen määritelmä on laajempi kuin mitä samankaltaisella tuotteella tarkoitetaan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa.

(36)

Komissio huomauttaa tältä osin, että valitusvaiheessa on toimitettava vain riittävä näyttö polkumyynnistä, vahingosta ja syy-yhteydestä. Sen vuoksi tässä vaiheessa ei edellytetä tietojen toimittamista koko tuotevalikoimasta. Analyysin rajoittaminen yleisimmin myytyihin tuoteluokkiin, joita viedään, ei tarkoita sitä, että tuotteen määritelmä olisi rajattava näihin tuotelajeihin.

(37)

Perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa säädetään, että samankaltaisen tuotteen on oltava identtinen tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa tai muistutettava sitä ominaispiirteiltään. Tämä ei kuitenkaan viittaa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään sinänsä. Tarkasteltavana olevan tuotteen eri tuotelajeilla on vain oltava samat perusominaisuudet, mikä onkin asian laita 32 kappaleessa kuvatussa tapauksessa.

(38)

Parametrit, jotka väitetysti tekevät erityisistä raskaslevyistä erilaisia kuin yleisistä raskaslevyistä, ovat kemiallinen koostumus, mekaaninen/tekninen koostumus, se, missä tilassa tuote toimitetaan, paksuus sekä sertifiointi ja tarkastukset laivanrakennustarkoituksiin.

(39)

Paksuutta lukuun ottamatta mikään näistä parametreistä ei koske tuotteen perusominaisuuksia. Kyseisen osapuolen mukaan kaikki tuotteet, joiden paksuus on > 50,8 mm, olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Paksuutta koskevan rajan tueksi osapuolen esittämä ainoa väite on, että valitus kohdistui vain raskaslevyihin, joiden paksuus on < 50,8 mm, koska valituksen yhdessä liitteessä esitetty alustava näyttö, joka koskee polkumyyntilaskelmia, on rajattu tällaisiin tuotteisiin.

(40)

On kuitenkin selvää, että tuotteen määritelmä myös valituksessa koskee myös tuotteita, joiden paksuus on > 50,8 mm, koska tuotteen määritelmässä ei ole paksuuden ylärajaa. Se, että polkumyyntiä koskeva alustava näyttö koskee vain yleisimmin vietyjä tuotelajeja, ei tarkoita sitä, että tuotteen määritelmä rajoittuisi kyseisiin tuotelajeihin.

(41)

Sen vuoksi komissio päätti alustavasti jättää tuotteen määritelmän ennalleen.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Normaaliarvo

3.1.1   Markkinatalouskohtelu

(42)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa säädetään, että jos kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja täyttää 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan vaatimukset ja sille myönnetään siten markkinatalouskohtelu, komissio määrittää tämän jälkeen normaaliarvon yritykselle 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti.

(43)

Komissio lähetti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetun lomakkeen kaikille otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, jotta ne voisivat hakea markkinatalouskohtelun myöntämistä. Yksikään niistä ei palauttanut lomaketta, minkä vuoksi yhdellekään yritykselle ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

3.1.2   Vertailumaa

(44)

Normaaliarvo määritettiin näin ollen markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan hinnan tai laskennallisen arvon perusteella perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tätä varten oli valittava vertailumaa.

(45)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se harkitsi Amerikan yhdysvaltojen käyttöä vertailumaana ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty.

(46)

Kaikille 8 kappaleessa nimettyjen maiden tiedossa oleville raskaslevyn tuottajille lähetettiin kyselylomakkeet, joihin saatiin kaksi vastausta: yksi Australiassa sijaitsevalta tuottajalta ja yksi Amerikan yhdysvalloissa sijaitsevalta tuottajalta.

(47)

Amerikan yhdysvalloissa sijaitsevalta tuottajalta saadussa vastauksessa esitettiin näyttöä tuotannosta ja myynnistä Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla.

(48)

Komissiolle toimittamassaan vastauksessa yhdysvaltalainen tuottaja ilmoitti, että raskaslevyihin sovellettava normaali tuontitulli Yhdysvalloissa on nolla. Kiinasta tulevassa tuonnissa on käytössä polkumyynnin vastaisia tulleja, ja Intiasta, Indonesiasta ja Korean tasavallasta tulevassa tuonnissa on käytössä sekä polkumyynnin että tukien vastaisia tulleja.

(49)

Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla toimii seitsemän yhdysvaltalaista tuottajaa, ja tuontia tulee Korean tasavallasta, Saksasta, Ranskasta ja Kanadasta ja sen markkinaosuus on 20 prosenttia.

(50)

Australialaiselta tuottajalta saatu vastaus sisälsi näyttöä tuotannosta ja myynnistä Australian kotimarkkinoilla ja siitä, että kyseessä on ainoa tuottaja Australiassa. Tuonnilla on kuitenkin Australiassa 35 prosentin markkinaosuus. Polkumyyntitulleja on voimassa Kiinasta, Indonesiasta, Japanista, Korean tasavallasta ja Taiwanista tulevassa tuonnissa, mutta tullit ovat alhaiset ja joihinkin yrityksiin sovelletaan nollatullia.

(51)

Voidaan katsoa, että Australian kotimarkkinoilla on enemmän kilpailua, koska tuonnilla on suurempi markkinaosuus ja tuontitullit ovat alemmat.

(52)

Komissio katsoi siksi tässä vaiheessa, että Australia on asianmukainen vertailumaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.1.3   Normaaliarvo

(53)

Vertailumaan yhteistyössä toimineelta tuottajalta saatuja tietoja käytettiin perustana normaaliarvon määrittämiseen sellaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan nojalla.

(54)

Komissio tutki ensin, oliko vertailumaan yhteistyössä toimineen tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(55)

Kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos vertailumaan tuottajan samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia kunkin otokseen valitun kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä.

(56)

Tällä perusteella yhteistyössä toimineen tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti vertailumaan kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(57)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai niihin verrattavissa.

(58)

Sitten komissio tutki, oliko vertailumaan tuottajan kotimarkkinamyynti edustavaa kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin kunkin otokseen valitun kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin vietäväksi myymä tuotelaji tai verrattavissa siihen, perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(59)

Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia kunkin otokseen valitun kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä.

(60)

Tällä perusteella komissio havaitsi, että jotkin tuotelajit olivat edustavia mutta toiset taas eivät, joko vähäisen määrän vuoksi tai siksi, että vertailumaan tuottaja ei myynyt vietyä tuotelajia kotimarkkinoilla.

(61)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskennassa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(62)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

(1)

tuotelajin vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen myynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; ja

(2)

tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään tuotannon yksikkökustannuksia.

(63)

Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson aikana.

(64)

Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tutkimusajanjakson aikana, jos:

(1)

tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; tai

(2)

tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta on alle tuotannon yksikkökustannusten.

(65)

Kun vertailumaan tuottaja ei myynyt tuotelajia edustavassa määrin tai ei myynyt sitä lainkaan tai kaikki sen myynti oli tappiollista kotimarkkinoilla, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(66)

Niiden tuotelajien osalta, joiden myynti kotimarkkinoilla ei ollut edustavaa, normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti lisäämällä kunkin tuotelajin tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritettujen liiketoimien keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto kunkin tuotelajin keskimääräisiin tuotantokustannuksiin.

(67)

Niiden tuotelajien osalta, joita ei myyty lainkaan tai joiden kaikki myynti oli tappiollista kotimarkkinoilla, normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti lisäämällä samankaltaisen tuotteen tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritettujen liiketoimien keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto kunkin tuotelajien keskimääräisiin tuotantokustannuksiin.

(68)

Jos tuotelajia ei myyty lainkaan vertailumaan kotimarkkinoilla, tuotantokustannukset vahvistettiin sitä lähimpänä olevan edullisemman tuotelajin kustannusten perusteella.

3.2   Vientihinta

(69)

Kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan vientihinta tarkastettiin tarkastuskäynnin aikana. Jos vienti unioniin tapahtui ensimmäiselle etuyhteydettömälle asiakkaalle suoraan tai etuyhteydessä olevan kauppayhtiön kautta, vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(70)

Yksi otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista vei raskaslevyjä unioniin siihen etuyhteydessä olevan tuojan kautta. Tämän myynnin vientihinta muodostettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

3.3   Vertailu

(71)

Komissio vertaili vertailumaan tuottajan normaaliarvoa ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(72)

Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten sekä epäsuorien verojen, palkkioiden, luottokustannusten ja pankkimaksujen osalta.

(73)

Niiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joiden myynti unioniin tapahtui etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden kautta, joiden toiminta muistuttaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa, tehtiin oikaisu perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti.

3.4   Polkumyyntimarginaalit

(74)

Komissio vertasi otokseen valittujen, yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(75)

Tällä perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Taulukko 1

Polkumyyntimarginaalit, otos

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Nanjing Iron and Steel Co., Ltd.

120,1 %

Minmetals Yingkou Medium Plate Co., Ltd

126,0 %

Wuyang Iron and Steel Co., Ltd and Wuyang New Heavy & Wide Steel Plate Co., Ltd

127,6 %

(76)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(77)

Tällä perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 125,5 prosenttia.

(78)

Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(79)

Ensin komissio määritti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste perustuu yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuneen viennin määrään ilmaistuna osuutena Kiinasta unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärästä, sellaisena kuin se ilmoitetaan Eurostatin tuontitilastoissa.

(80)

Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus oli noin 87 prosenttia kokonaisviennistä unioniin tutkimusajanjaksolla. Tämän perusteella komissio päätti asettaa kaikkia muita yrityksiä koskevan polkumyyntimarginaalin sen otokseen valitun yrityksen tasolle, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

(81)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Taulukko 2

Polkumyyntimarginaalit, kaikki

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Nanjing Iron and Steel Co., Ltd.

120,1 %

Minmetals Yingkou Medium Plate Co., Ltd

126,0 %

Wuyang Iron and Steel Co., Ltd and Wuyang New Heavy & Wide Steel Plate Co., Ltd

127,6 %

Muut otoksen ulkopuoliset yhteistyössä toimineet yritykset

125,5 %

Kaikki muut yritykset

127,6 %

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(82)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla 30 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(83)

Niistä 26 toimi yhteistyössä otantamenettelyssä. Näiden yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien osuus unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta ja kokonaismyynnistä tutkimusajanjaksolla oli noin 94 prosenttia.

(84)

Samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotanto tutkimusajanjaksolla oli noin 10,3 miljoonaa tonnia. Komissio vahvisti luvun unionin tuotannonalaa koskevien kaikkien käytettävissä olevien tietojen, kuten valituksessa, otokseen valittujen unionin tuottajien todennetuissa kyselyvastauksissa ja Euroferin toimittamissa todennetuissa asiakirjoissa olevien tietojen, perusteella.

(85)

Kuten 1 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynnistä ja unionin tuotannon kokonaismäärästä tutkimusajanjaksolla oli noin 28,5 prosenttia.

4.2   Unionin kulutus

(86)

Komissio vahvisti unionin kulutuksen Eurostatin tuontitilastojen ja unionin tuotannonalalta saatujen todennettujen myyntitietojen perusteella.

(87)

Raskaslevyjen unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Unionin kulutus (tonnia)

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

EU:n kokonaiskulutus (tonnia)

8 991 777

8 423 747

8 820 363

9 467 177

Indeksi (2012 = 100)

100

94

98

105

Lähde: Eurostat, Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(88)

Unionin kulutus kasvoi 5 prosenttia tarkastelujakson aikana. Vuosikohtainen analyysi osoittaa, että kulutus putosi ensin 6 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä, minkä jälkeen se elpyi vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla 11 prosenttiyksikköä eli yli miljoona tonnia.

(89)

Unionin tuottajien kytkösmarkkinakäyttö on merkityksetöntä, koska sen osuus on alle 0,5 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelujaksolla. Sen vuoksi vahinkoindikaattoreita arvioidaan unionin koko markkinoiden osalta, mukaan luettuna unionin tuottajien kytkösmarkkinoilla käyttämät määrät.

4.3   Tuonnin määrä ja markkinaosuus

(90)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietokannan perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertailemalla tuontimääriä edellä 87 kappaleessa olevassa taulukossa 3 esitettyyn unionin kulutukseen.

(91)

Raskaslevyjen tuonti unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

410 583

343 545

693 117

1 359 143

Indeksi (2012 = 100)

100

84

169

331

Kiinan markkinaosuus

4,6 %

4,1 %

7,9 %

14,4 %

Indeksi (2012 = 100)

100

89

172

314

Lähde: Eurostat, Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(92)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin määrä lisääntyi tarkastelujakson aikana 231 prosenttia. Kiinasta tuleva tuonti väheni 16 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä, minkä jälkeen se lisääntyi vuonna 2014 merkittävästi eli 85 prosenttiyksikköä ja lisääntyi edelleen tutkimusajanjaksolla vielä 162 prosenttiyksikköä.

(93)

Kiinasta tulevan tuonnin väheneminen vuosien 2012 ja 2013 välillä johtui unionin markkinoiden vähenevästä kulutuksesta (ks. 87 kappaleessa oleva taulukko 3). Vuoden 2013 jälkeen kulutus unionin markkinoilla kasvoi äkillisesti ja voimakkaasti yli miljoonalla tonnilla vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämän kasvun kattoi lähes yksinomaan Kiinasta tuleva tuonti, joka myös kasvoi yli miljoonalla tonnilla tällä kaudella.

(94)

Samalla Kiinasta tulevan tuonnin osuus unionin markkinoilla yli kolminkertaistui vuoden 2012 tasolta 4,6 prosentista 14,4 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

4.3.1   Kiinasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(95)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Kiinasta unioniin tulevan raskaslevyn tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontihinta (euroa/tonni)

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Kiinasta tulevan tuonnin hinta

647

539

488

460

Indeksi (2012 = 100)

100

83

75

71

Lähde: Eurostat

(96)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat tarkastelujakson aikana 29 prosenttia. Hinnat laskivat vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä 647 eurosta/tonni 460 euroon/tonni.

(97)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(1)

otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle; ja

(2)

vastaavat kolmen otokseen valitun kiinalaisen tuottajan ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset hinnat, jotka on määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(98)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina kolmen otokseen valitun unionin tuottajan liikevaihdosta tutkimusajanjakson aikana.

(99)

Edellä esitetyn perusteella Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin katsottiin alittavan unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 29 prosentilla.

4.4   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.4.1   Yleiset huomautukset

(100)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(101)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit.

(102)

Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, työvoimakustannukset, kasvu, tuottavuus, polkumyyntimarginaalien suuruus ja aiemmasta polkumyynnistä toipuminen) koko unionin tuotannonalan tasolla. Arviointi perustui valituksen tekijän ja unionin tuottajien toimittamiin tietoihin ja käytettävissä oleviin virallisiin tilastoihin (Eurostat). Makrotaloudelliset tiedot liittyvät kaikkiin unionin tuottajiin.

(103)

Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit (keskimääräiset yksikkömyyntihinnat, yksikkökustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja kyky hankkia pääomaa) otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen ja todennettujen kyselyvastausten sekä käytettävissä olevien virallisten tilastojen (Eurostat) perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia.

(104)

Komissio huomauttaa, että yksi otokseen valituista unionin tuottajista lopetti raskaslevyjen tuotannon joulukuussa 2015. Sillä ei ollut mitään vaikutusta vahinkoindikaattoreihin, koska se tapahtui aivan tutkimusajanjakson lopussa, minkä vuoksi molempien tietojoukkojen katsottiin olevan edustavia unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen osalta.

4.4.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.4.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(105)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Tuotantomäärä (tonnia)

11 795 082

10 352 766

10 911 713

10 345 121

Indeksi (2012 = 100)

100

88

93

88

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

16 972 100

16 410 487

16 646 634

16 618 427

Indeksi (2012 = 100)

100

97

98

98

Kapasiteetin käyttöaste

69 %

63 %

66 %

62 %

Indeksi (2012 = 100)

100

91

94

90

Lähde: Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(106)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä väheni 12 prosenttia tarkastelujakson aikana. Sen jälkeen kun tuotantomäärä oli laskenut 12 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä se kasvoi vuonna 2014 hieman eli 5 prosenttiyksikköä vain laskeakseen vuonna 2015 jälleen 5 prosenttiyksikköä eli takaisin vuoden 2013 tasolle.

(107)

Tuotantomäärän väheneminen vuosien 2012 ja 2013 välillä johtui unionin markkinoiden vähenevästä kulutuksesta (ks. 87 kappaleessa oleva taulukko 3). Unionin tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt hyötymään kulutuksen myöhemmästä kasvusta vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä. Kulutus kasvoi 11 prosenttia eli yli miljoona tonnia, mutta unionin tuotannonalan tuotanto kasvoi tilapäisesti vain hieman vuonna 2014 ja putosi takaisin vuoden 2013 alhaiselle tasolle tutkimusajanjaksolla.

(108)

Unionin tuotannonalan ilmoitetut tuotantokapasiteettiluvut viittaavat tekniseen kapasiteettiin, mikä tarkoittaa sitä, että tuotannonalan normeina pitämät käynnistysaikaa, huoltoa, pullonkauloja ja muita tavanomaisia seisokkeja koskevat oikaisut on otettu huomioon.

(109)

Tällä perusteella tuotantokapasiteetti väheni hieman eli 2 prosenttia tarkastelujaksolla, kun taas markkinat kasvoivat 6 prosenttia samalla kaudella.

(110)

Koska tuotantomäärän väheneminen ylittää tuotantokapasiteetin vähenemisen, unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste laski 10 prosenttia tarkastelujaksolla.

4.4.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(111)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Myyntimäärä unionin markkinoilla (tonnia)

7 518 049

6 972 140

6 873 967

6 954 688

Indeksi (2012 = 100)

100

93

91

93

Unionin tuotannonalan markkinaosuus

83,6 %

82,8 %

77,9 %

73,5 %

Indeksi (2012 = 100)

100

99

93

88

Lähde: Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(112)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni tarkastelujaksolla 7 prosenttia. Myyntimäärän vähennyttyä 7 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä ja vielä 2 prosenttiyksikköä vuonna 2014 se kasvoi hieman eli 2 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla.

(113)

Tuotantomäärän kehitystä vastaavasti myyntimäärän väheneminen vuosien 2012 ja 2013 välillä johtui unionin markkinoiden vähenevästä kulutuksesta (ks. 87 kappale). Unionin tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt hyötymään kulutuksen myöhemmästä kasvusta vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä. Unionin kulutus kasvoi yli miljoona tonnia mutta unionin tuotannonalan myyntimäärä pysyi vuoden 2013 alhaisella tasolla.

(114)

Koska myyntimäärä väheni 7 prosenttia markkinoilla, jotka kasvoivat 5 prosenttia, unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui 12 prosenttia tarkastelujaksolla.

4.4.2.3   Työllisyys ja tuottavuus

(115)

Unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Työntekijöiden määrä (kokoaikaiseksi muutettuna eli FTE)

22 622

20 920

19 688

18 722

Indeksi (2012 = 100)

100

92

87

83

Tuottavuus (tonnia/FTE)

521

495

554

553

Indeksi (2012 = 100)

100

95

106

106

Lähde: Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(116)

Unionin tuotannonalan työllisyys laski tarkastelujaksolla 17 prosenttia. Siihen oli kaksi pääasiallista syytä:

tuotantomäärä väheni 12 prosenttia Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrien kasvun vuoksi;

unionin tuotannonala pyrki vähentämään tuotantokustannuksia ja parantamaan tehokkuutta Kiinasta tulevasta polkumyyntituonnista johtuvan lisääntyneen kilpailun vuoksi. Tehokkuuden parantamisella lisättiin tuottavuutta 6 prosenttia.

(117)

Komissio huomauttaa, että kulutus unionin markkinoilla kasvoi 5 prosenttia tarkastelujaksolla. Ilman Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin lisääntymistä unionin tuotannonala olisi sen vuoksi kyennyt pitämään työllisyyden samalla tasolla, koska lisääntynyt kysyntä olisi kattanut tehokkuuden parannukset.

4.4.2.4   Työvoimakustannukset

(118)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset kokopäiväistä työntekijää kohti (FTE)

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Keskimääräiset työvoimakustannukset/FTE (euroa)

49 257

51 594

51 589

55 542

Indeksi (2012 = 100)

100

105

105

113

Lähde: Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(119)

Työntekijöiden merkittävän vähennyksen vuoksi (ks. 115 kappale) keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat 13 prosenttia tarkastelujaksolla. Osa työvoimakustannusten kohoamisesta liittyy työehtosopimusten mukaisiin pakollisiin palkankorotuksiin, mutta pääasiassa se aiheutui työvoiman ja työtuntien vähentämiseen liittyvistä kustannuksista. Näihin kustannuksiin sisältyvät irtisanomiskorvaukset ja korkeammat kustannukset, jotka aiheutuvat osa-aikatyöstä tuotannon vähennyttyä polkumyyntituonnin jatkuvan kasvun vuoksi.

4.4.2.5   Kasvu

(120)

Unionin kulutus laski vuosien 2012 ja 2013 välillä 6 prosenttia eli lähes 600 000 tonnia. Tällä oli negatiivista vaikutusta unionin tuotannonalan myyntiin ja tuotantomääriin.

(121)

Vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä tilanne oli toinen. Unionin kulutus kasvoi dynaamisesti 11 prosenttiyksikköä eli yli miljoona tonnia. Unionin tuotannonala ei kuitenkaan saanut etua tästä kasvusta. Sen tuotanto- ja myyntimäärät pysyttelivät vuoden 2013 erittäin alhaisilla tasoilla. Unionin markkinoiden kasvun kattoi täysin Kiinasta halvoin polkumyyntihinnoin tuleva tuonnin kasvava määrä, joka lisääntyi myös yli miljoona tonnia vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä (ks. 91 kappale).

4.4.2.6   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(122)

Kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalit ylittivät 100 prosenttia. Näiden erittäin korkeiden polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(123)

Neuvosto otti vuonna 2000 käyttöön Kiinan kansantasavallasta, Intiasta ja Romaniasta peräisin olevien seostamattomasta teräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa lopullisen polkumyyntitullin. Toimenpiteet kohdistuivat hyvin samalla lailla määriteltyyn tuotteeseen kuin tässä tutkimuksessa. Toimenpiteiden voimassaolo päättyi 11 päivänä elokuuta 2005.

(124)

Kuten jäljempänä 221 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalan kannattavuus ylitti tavoitevoiton. Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että unionin tuotannonala oli toipunut aiemmasta polkumyynnistä.

4.4.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.4.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(125)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja tuotannon yksikkökustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Myyntihinnat unionissa

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Myyntihinta (euroa/tonni)

821

691

658

617

Indeksi (2012 = 100)

100

84

80

75

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)

836

784

705

680

Indeksi (2012 = 100)

100

94

84

81

Lähde: Todennetut kyselyvastaukset

(126)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat laskivat 25 prosenttia ja samaan aikaan keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset alenivat 19 prosenttia tarkastelujakson aikana. Myyntihinnat ovat alenneet nopeammin, ja keskimäärin ne ovat olleet jatkuvasti alemmat kuin yksikkökohtaiset tuotantokustannukset.

(127)

Rajoittaakseen markkinaosuuden menetystä unionin tuottajien oli seurattava laskevaa hintakehitystä ja alennettava hintojaan huomattavasti. Hintojen alennus ylittää merkittävästi tuotantokustannusten alenemisen, joka johtui pääasiassa raaka-ainehintojen laskusta tarkastelujaksolla ja tuottavuuden kasvusta, joka saavutettiin työvoimaa vähentämällä (ks. 115 kappale).

4.4.3.2   Varastot

(128)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Loppuvarastot (tonnia)

224 600

228 325

246 532

282 631

Indeksi (2012 = 100)

100

102

110

126

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

9 %

10 %

10 %

12 %

Indeksi (2012 = 100)

100

109

111

135

Lähde: Todennetut kyselyvastaukset

(129)

Otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan loppuvarastot kasvoivat 26 prosenttia tarkastelujaksolla. Samaan aikaan niiden loppuvarastojen osuus tuotannosta kasvoi myös 35 prosenttia.

(130)

Varastojen kasvun tärkein syy oli se, että vaikka unionin tuotannonala yritti estää tuotantomäärien vähenemistä, myyntimäärät vähenivät yhä nopeammin, koska unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään lainkaan markkinoiden kasvusta alhaisin hinnoin tulevan polkumyyntituonnin kasvavien määrien vuoksi.

4.4.3.3   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(131)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa aiheutuneet nettotappiot ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(132)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Riippumattomille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

1,6 %

– 12,2 %

– 4,4 %

– 10,4 %

Indeksi (2012 = 100)

100

– 773

– 280

– 658

Kassavirta

(tuhatta euroa)

52 449

– 109 945

19 964

– 66 035

Indeksi (2012 = 100)

100

– 210

38

– 126

Investoinnit

(tuhatta euroa)

209 128

224 431

170 108

143 420

Indeksi (2012 = 100)

100

107

81

69

Investointien tuotto

7,6 %

– 22,4 %

– 2,2 %

– 13,7 %

Indeksi (2012 = 100)

100

– 297

– 29

– 182

Lähde: Todennetut kyselyvastaukset

(133)

Kannattavuus aleni 758 prosenttia tarkastelujakson aikana. Otokseen valittujen unionin tuottajien voitto vuonna 2012 oli 1,6 prosenttia, mutta niiden toiminta oli tappiollista kaikkina seuraavina vuosina.

(134)

Vuonna 2012 aiheutuneisiin raskaisiin 12,2 prosentin tappioihin vaikutti erityisen alhainen kysyntä kyseisenä vuotena, eikä unionin tuotannonala pystynyt saamaan hyötyä unionin kulutuksen 11 prosenttiyksikön kasvusta, koska sen hintoihin ja määriin kohdistui merkittävä paine Kiinasta tulevan tuonnin lisääntyessä vuonna 2014 ja tutkimusajanjakson aikana. Unionin kulutuksen kasvun kattoi lähes kokonaan Kiinasta tuleva polkumyyntituonti, kuten 93 kappaleessa todettiin.

(135)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta pieneni tarkastelujaksolla 226 prosenttia. Kassavirta pieneni vuosien 2012 ja 2013 välillä 310 prosenttia erityisen alhaisen kysynnän vuoksi, minkä jälkeen se koheni ja oli lievästi positiivinen vuonna 2014. Negatiivinen suuntaus jatkui kuitenkin tutkimusajanjaksolla, jolloin kassavirta painui jälleen voimakkaasti negatiiviseksi.

(136)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto pieneni tarkastelujaksolla 282 prosenttia. Se pieneni vuosien 2012 ja 2013 välillä jyrkästi eli 397 prosenttia erityisen alhaisen kysynnän vuoksi, minkä jälkeen se koheni hieman vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla, vaikkakin se pysytteli negatiivisena.

(137)

Tämän vuoksi unionin tuotannonalan investoinnit vähenivät tarkastelujaksolla 31 prosenttia. Lisättyään investointeja 7 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä unionin tuotannonala joutui vähentämään niitä 26 prosenttiyksikköä vuonna 2014 ja vielä 12 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla. Näitä investointeja ei käytetty tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, kuten 105 johdantokappaleessa olevasta taulukosta 6 käy ilmi.

(138)

Pääomanhankintakykyyn vaikuttivat tarkastelujaksolla aiheutuneet tappiot, ja seurauksena oli yhden otokseen valitun unionin tuottajan toiminnan lopettaminen.

4.4.4   Vahinkoa koskevat päätelmät

(139)

Tarkastelujakso jakautuu kahteen erilliseen kauteen: vuosien 2012 ja 2013 välinen aika sekä vuodesta 2014 tutkimusajanjakson loppuun ulottuva aika.

(140)

Aluksi vuosien 2012 ja 2013 välillä unionin kulutus väheni merkittävästi (6 %). Kulutuksen vähenemisellä oli negatiivinen vaikutus moniin vahinkoindikaattoreihin, kuten myyntimäärään ja -hintoihin, tuotantoon, kapasiteettiin ja kapasiteetin käyttöasteeseen, työllisyyteen, tuottavuuteen, kannattavuuteen, kassavirtaan ja investointien tuottoon.

(141)

Tämän jälkeen vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla unionin kulutus kasvoi dynaamisesti 11 prosenttiyksikköä eli yli miljoona tonnia. Unionin tuotannonala ei kuitenkaan kyennyt saamaan hyötyä kasvusta, koska Kiinasta alhaisin hinnoin tulevan polkumyyntituonnin lisääntyvä määrä kattoi sen kokonaan.

(142)

Tilanteessa, jossa unionin kulutus lisääntyi, unionin tuotannonala ei onnistunut lisäämään myynti- tai tuotantomääräänsä, ja kapasiteetin käyttöaste jopa pieneni hieman kasvavilla markkinoilla.

(143)

Tuotantotason säilyttämispyrkimykset johtivat varastojen kasvuun 24 prosenttiyksiköllä. Unionin tuotannonala menetti myös markkinaosuuttaan 9,3 prosenttiyksikköä Kiinasta tulevalle tuonnille, jonka markkinaosuus kasvoi 10,3 prosenttiyksikköä samaan aikaan. Yksikkömyyntihinnat putosivat 9 prosenttiyksikköä ja tuotantokustannukset alenivat 13 prosenttiyksikköä.

(144)

Tämän tuloksena rahoitusindikaattorit, kuten kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto, kohenivat hieman, joskin ne pysyivät enimmäkseen negatiivisina koko jakson ajan. Työllisyys väheni 9 prosenttiyksikköä, mutta unionin tuotannonala onnistui parantamaan tuottavuutta 11 prosenttiyksikköä. Lisäksi unionin tuotannonala joutui vähentämään investointeja 38 prosenttiyksikköä jatkuvasti negatiivisen kannattavuuden ja investointien tuoton vuoksi.

(145)

Kokonaisuudessaan unionin tuotannonalan tuotanto pieneni, ja se toteutti toimia tehokkuuden parantamiseksi vähentämällä työvoimaa ja tuotantokapasiteettia ja onnistuikin vähentämään merkittävästi valmistuskustannuksia.

(146)

Siitä huolimatta, että unionin tuotannonala toteutti tarkastelujaksolla näitä toimia tuloksensa parantamiseksi, sen taloudellinen ja rahoitustilanne heikkeni merkittävästi, kun tappioita alkoi kertyä vuodesta 2013 alkaen.

(147)

Edellä esitetyn perusteella komissio tuli tässä vaiheessa siihen johtopäätökseen, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   SYY-YHTEYS

(148)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko Kiinasta polkumyynnillä tullut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(149)

Komissio varmisti, ettei muiden tekijöiden kuin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat raju kilpailu, joka aiheutui kysyntäongelmista unionin markkinoilla, unionin tuotannonalan alhainen kapasiteetin käyttöaste, tuonti muista kolmansista maista, unionin tuottajien vientitoiminta sekä kilpailu vertikaalisesti integroituneiden tuottajien ja uudelleenvalssaajien välillä.

5.1   Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset

(150)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien myyntihinnat laskivat vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä 25 prosenttia eli 647 eurosta/tonni 460 euroon/tonni. Alentamalla jatkuvasti yksikkömyyntihintojaan tarkastelujaksolla kiinalaiset tuottajat pystyivät kasvattamaan markkinaosuuttaan merkittävästi vuodesta 2012 (4,6 %) tutkimusajanjaksolle (14,4 %).

(151)

Kysynnän lasku vaikutti vuosien 2012 ja 2013 välillä negatiivisesti unionin tuotannonalan tulokseen, ja sen jälkeen Kiinasta voimakkaasti alihintaan tulevan tuonnin lähes jatkuva kasvu on selvästi vaikuttanut negatiivisesti unionin tuotannonalaan tulokseen.

(152)

Unionin tuotannonala leikkasi kustannuksiaan vähentämällä työntekijöitä ja hyödyntämällä raaka-ainehintojen alenemista, mutta samaan aikaan polkumyynti lisääntyi koko ajan ja pakotti unionin tuotannonalan laskemaan myyntihintojaan unionissa entisestään, jotta se ei menettäisi lisää markkinaosuutta; tämä oli kuitenkin vahingoksi sen kannattavuudelle.

(153)

Vaikka unionin tuotannonalan kannattavuus parani hiukan vuonna 2014, tuonnin määrä kasvoi koko ajan ja hinnat laskivat lisää tutkimusajanjaksolla, mikä laski edelleen unionin tuotannonalan hintoja ja vähensi sen kannattavuutta.

(154)

Tämän lisäksi talouden asteittainen hiipuminen ja Kiinan terästeollisuuden erittäin merkittävä ylikapasiteetti ovat pakottaneet Kiinan teräksentuottajat suuntaamaan ylituotantonsa vientimarkkinoille (6), ja unionin markkinat ovat houkutteleva vientikohde.

(155)

Monilla muilla perinteisesti tärkeillä vientimarkkinoilla on otettu tai aiotaan ottaa käyttöön Kiinasta tuotaviin terästuotteisiin, raskaslevyt mukaan luettuna, kohdistuvia toimenpiteitä (7), koska hinnat on ajettu keinotekoisesti alas epäreilulla tuonnilla, joka johtaa epäterveeseen kilpailuun.

(156)

Kun kaupan suojatoimia on otettu maailmanlaajuisesti yhä enemmän käyttöön, unionin markkinoista on tullut Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin yksi houkuttelevimmista kohteista, mistä aiheutuu vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(157)

Tätä päätelmää tukevat uusimmat Eurostatin tuontitilastot, joista käy ilmi, että tuonti Kiinasta on kasvanut vielä lisää tutkimusajanjakson jälkeen. Tuontimäärä lisääntyi maaliskuun ja toukokuun 2016 välisenä aikana noin 15 prosenttia verrattuna tutkimusajanjakson aikaiseen tuontimäärään, ja tuonnin keskimääräinen hinta laski noin 30 prosenttia.

5.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

5.2.1   Raju kilpailu, joka aiheutui kysyntäongelmista unionin markkinoilla

(158)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan vahinko ei aiheutunut Kiinasta tulevasta tuonnista vaan unionin markkinoiden kysyntäongelmista. Se väitti, että vaikka kysyntä unionissa elpyi vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla, vuonna 2012 se oli 32 prosenttia alle vuoden 2007 huipputason ja vuonna 2014 17 prosenttia alle väitetysti normaalin vuoden 2004 tason.

(159)

Heikko kysyntä johti väitteen mukaan rajuun kilpailuun markkinoilla tarvittavista vähäisistä määristä, mikä aiheutti suurta painetta unionin myyntihintoihin.

(160)

Tämä väitetyistä kysyntäongelmista johtuva raju kilpailu ei kuitenkaan vaikuttanut negatiivisesti kiinalaisten viejien kykyyn myydä yhä suurempia määriä polkumyynnillä tulevia raskaslevyjä unionin markkinoille, lisätä markkinaosuuttaan 4,6 prosentista 14,4 prosenttiin (mistä aiheutui unionin tuotannonalan markkinaosuuden lähes vastaava menetys) ja harjoittaa merkittävää hintapainetta unionin tuotannonalaa kohtaan niin, että sen kannattavuus muuttui negatiiviseksi.

(161)

Kysyntäongelmilla oli alun perin merkittävä negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan toimintaan vuonna 2013, mutta Kiinasta tuleva polkumyyntituonti on tärkein syy unionin markkinoilla vallitsevaan rajuun kilpailuun, etenkin vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla.

(162)

Unionin tuotannonala olisi voinut vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla hyötyä markkinoiden elpymisestä. Tästä sitä kuitenkin esti Kiinasta tulevan tuonnin merkittävä lisääntyminen: tuonti lähes kolminkertaistui näiden kahden vuoden aikana ja otti haltuunsa merkittävän markkinaosuuden unionin tuotannonalan vahingoksi.

(163)

Sen vuoksi komissio päättelee, että unionin markkinoiden kysyntäongelmat eivät ole perussyynä unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon eivätkä poista syy-yhteyttä polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

5.2.2   Unionin tuottajien alhainen kapasiteetin käyttöaste

(164)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan vahinko johtui myös alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta, jonka puolestaan aiheutti unionin tuottajien merkittävä ylikapasiteetti. Se väitti, että jo vuonna 2012, jolloin Kiinasta tuleva tuonti oli suhteellisen vähäistä, unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli erittäin alhainen eikä se ole vähentänyt kapasiteettiaan vastaavasti.

(165)

Kysyntä unionissa kuitenkin lisääntyi myöhemmin merkittävästi, etenkin vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla, jolloin se ylitti vuoden 2012 kysynnän 6 prosenttia. Ilman Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin voimakkaasti kasvavia määriä kysynnän kasvu olisi johtanut unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöasteen kohoamiseen, etenkin kun se supisti tuotantokapasiteettiaan 2 prosenttia kasvavilla markkinoilla.

(166)

Sen vuoksi komissio päättelee, että alhainen kapasiteetin käyttöaste, etenkin vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla, johtui pääasiassa Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin voimakkaasti kasvaneista määristä.

5.2.3   Tuonti muista kolmansista maista

(167)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietokannan perusteella. Kiinan lisäksi tuontia tuli pääasiassa Ukrainasta ja Venäjältä. Niiden tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontimääriä edellä 87 kappaleessa olevassa taulukossa 3 esitettyyn unionin kulutukseen.

(168)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä (tonnia) ja markkinaosuus

 

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Ukraina

Tuonnin määrä (tonnia)

421 553

600 896

713 189

583 132

Indeksi (2012 = 100)

100

143

169

138

Markkinaosuus

4,7 %

7,1 %

8,1 %

6,2 %

Indeksi (2012 = 100)

100

152

172

131

Keskimääräinen hinta

574

477

470

451

Indeksi (2012 = 100)

100

83

82

79

Venäjä

Tuonnin määrä (tonnia)

148 594

158 883

196 207

222 999

Indeksi (2012 = 100)

100

107

132

150

Markkinaosuus

1,7 %

1,9 %

2,2 %

2,4 %

Indeksi (2012 = 100)

100

114

135

143

Keskimääräinen hinta

513

461

446

412

Indeksi (2012 = 100)

100

90

87

80

Kaikki kolmannet maat yhteensä (Kiinaa lukuun ottamatta)

Tuonnin määrä (tonnia)

1 063 146

1 108 062

1 253 278

1 153 345

Indeksi (2012 = 100)

100

104

118

108

Markkinaosuus

11,8 %

13,2 %

14,2 %

12,2 %

Indeksi (2012 = 100)

100

111

120

103

Keskimääräinen hinta

621

516

505

505

Indeksi (2012 = 100)

100

83

81

81

Lähde: Eurostat

(169)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla, kun taas Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 214 prosenttia.

(170)

Lisäksi Ukrainan ja Venäjän markkinaosuus kasvoi vain hieman tarkastelujaksolla. Ukrainan markkinaosuus kasvoi 4,7 prosentista 6,2 prosenttiin ja Venäjän 1,7 prosentista 2,4 prosenttiin, ja tämä heikensi pääasiassa muiden tuojamaiden kuin Kiinan tilannetta.

(171)

Unionin kulutuksen kasvaessa 5 prosenttia ja unionin tuotannonalan markkinaosuuden pienentyessä 10 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla tämä tarkoitti sitä, että Kiinasta tuleva tuonti supisti ainoastaan unionin tuotannonalan markkinaosuutta.

(172)

Tämän seurauksena Kiinasta tulevan tuonnin osuus unioniin tulevasta kaikesta tuonnista tutkimusajanjaksolla oli noin 54 prosenttia, kun Ukrainan markkinaosuus oli noin 23 prosenttia ja Venäjän 9 prosenttia.

(173)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta laski paljon hitaammin kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinta. Niiden tuontihinnat laskivat 19 prosenttia, kun taas Kiinan tuontihinnat laskivat 29 prosenttia.

(174)

Vaikka Ukrainasta ja Venäjältä tulevan tuonnin hinnat ovat keskimäärin juuri alle Kiinan tuontihintojen, ne laskivat paljon hitaammin kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat tarkastelujaksolla. Nämä hinnat eivät myöskään ole välttämättä suoraan vertailukelpoisia, koska erilainen tuotevalikoima vaikuttaa keskimääräiseen hintaan.

(175)

Lisäksi erityisesti Ukrainasta ja Venäjältä tai yleisesti kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä ei ole lisääntynyt yhtä merkittävästi kuin Kiinasta tulevan tuonnin. Kiinasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi lähes miljoona tonnia tarkastelujaksolla, kun Ukrainasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi noin 160 000 tonnia, Venäjältä noin 75 000 tonnia ja kaikista muista kolmansista maista (Venäjä ja Ukraina mukaan lukien) noin 90 000 tonnia.

(176)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon Ukrainasta ja Venäjältä tulevan tuonnin huomattavasti vähäisempi määrä Kiinaan verrattuna ei ole mitään viitteitä siitä, että näistä kahdesta maasta tuleva tuonti olisi aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(177)

Kaikista muista kolmansista maista (Venäjä ja Ukraina mukaan lukien) tulevan tuonnin hinnat ovat keskimäärin korkeammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin, ja sen markkinaosuus kasvoi vain merkityksettömän 1 prosenttiyksikön verran.

(178)

Sen vuoksi komissio päättelee, että raskaslevyjen tuonti kolmansista maista ei ole perussyynä unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon eikä poista syy-yhteyttä Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

5.2.4   Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(179)

Unionin tuotannonalan viennin määrä ja keskimääräinen hinta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

Vientitoiminta

 

2012

2013

2014

Tutkimusajanjakso (2015)

Etuyhteydettömille asiakkaille viety määrä (unionin tuotannonala)

1 881 932

1 361 279

1 825 628

1 548 156

Indeksi (2012 = 100)

100

72

97

82

Keskimääräinen vientihinta (euroa/t)

(Otokseen valitut tuottajat)

1 002

831

814

764

Indeksi (2012 = 100)

100

83

81

76

Lähde: Euroferin toimittamat todennetut asiakirjat ja kyselyvastaukset

(180)

Unionin ulkopuolisille etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan viennin määrä väheni 18 prosenttia tarkastelujaksolla. Vienti väheni vuosien 2012 ja 2013 välillä 28 prosenttia, kasvoi vuonna 2014 25 prosenttiyksikköä ja väheni taas tutkimusajanjaksolla 15 prosenttiyksikköä.

(181)

Hinnat laskivat tarkastelujaksolla huomattavasti eli 24 prosenttia, mikä vastaa hintojen laskua unionin markkinoilla (– 25 %).

(182)

Unionin tuotannonalan vientitoiminta heijastelee pääpiirteissään sen toimintaa unionin markkinoilla. Unionin markkinat ovat kuitenkin unionin tuotannonalalle huomattavasti tärkeämmät kuin vientimarkkinat. Myynti unionin markkinoilla oli koko tarkastelujakson ajan noin neljä kertaa suurempaa kuin vientimyynti.

(183)

Sen vuoksi komissio katsoo, että vientimyynnin vähäisen merkityksen vuoksi unionin tuotannonalan vientitoiminta ei poista syy-yhteyttä Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

5.2.5   Kilpailu vertikaalisesti integroituneiden unionin tuottajien ja unionissa toimivien uudelleenvalssaajien välillä

(184)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että vertikaalisesti integroituneiden unionin tuottajien voittomarginaalia heikensivät unionissa toimivien uudelleenvalssaajien veloittamat alhaiset hinnat, jotka väitteen mukaan olivat 6–9 prosenttia vertikaalisesti integroituneiden tuottajien hintoja alemmat.

(185)

Uudelleenvalssaajat eivät tuota omia tuotantopanoksiaan eli teräslevyjä. Kaikki otokseen valitut unionin tuottajat tuottavat omat teräslevynsä ja ovat näin ollen vertikaalisesti integroituneita tuottajia.

(186)

Komissio muistuttaa tältä osin, että Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 29 prosenttia tutkimusajanjaksolla (ks. 99 kappale). Näin ollen Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnat olisivat edelleen ainakin 20 prosenttia alemmat kuin unionissa toimivien uudelleenvalssaajien hinnat.

(187)

Sama osapuoli väitti myös, että unionissa toimivien uudelleenvalssaajien tuottama määrä on laskussa, koska monet niistä ovat riippuvaisia Ukrainasta tulevista teräslevyistä. Tarjonta Ukrainasta on kuitenkin vähentynyt toimitusvaikeuksien vuoksi tarkastelujaksolla, eikä tätä vähentymistä ole kompensoitu muiden unionin tuottajien tuotannolla niiden alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta huolimatta.

(188)

Osapuoli ei toimittanut tältä osin mitään näyttöä siitä, että unionin tuottajat eivät olisi olleet kiinnostuneita tai halukkaita toimittamaan näitä lisämääriä. Sen vuoksi on selvää, että etenkin hintoihin herkästi reagoivat asiakkaat ovat siirtyneet unionin tuotannonalan tuottamista tuotteista käyttämään Kiinasta vieläkin alhaisemmin polkumyyntihinnoin tulevia tuotteita.

(189)

Sen vuoksi komissio päättelee, että unionin uudelleenvalssaajien tuottamien kohtuuhintaisten raskaslevyjen vähenevällä määrällä voi olla vain erittäin vähäinen vaikutus vertikaalisesti integroituneiden unionin tuottajien pienentyneeseen kannattavuuteen. Se myös päättelee, että pienentynyt kannattavuus johtuu pääasiallisesti Kiinasta erittäin alhaisilla hinnoilla tulevasta polkumyyntituonnista, joka myös lisääntyi määrältään merkittävästi.

5.3   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(190)

Unionin tuottajille aiheutuneen vahingon ja Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin välille vahvistettiin alustavasti syy-yhteys.

(191)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(192)

Muiden yksilöityjen tekijöiden, kuten kysyntäongelmista aiheutuvan rajun kilpailun, alhaisen kapasiteetin käyttöasteen, muista kolmansista maista tulevan tuonnin, unionin tuottajien vientitoiminnan tai kilpailun vertikaalisesti integroituneiden tuottajien ja uudelleenvalssaajien välillä, ei alustavasti havaittu poistavan edellä vahvistettua syy-yhteyttä, vaikka olisi otettu huomioon niiden yhteisvaikutus.

(193)

Kulutuksen tilapäinen väheneminen vuonna 2013 saattoi jossakin määrin vaikuttaa kyseisenä vuonna aiheutuneeseen vahinkoon, mutta ilman jatkuvasti lisääntyvää ja yhä alemmilla hinnoilla tulevaa polkumyyntituontia unionin tuotannonala olisi varmasti kyennyt saamaan hyötyä markkinoiden kasvusta seuraavina vuosina. Myyntimäärät olisivat elpyneet, myyntihinnat eivät olisi laskeneet niin alhaiselle tasolle ja kannattavuus olisi ollut parempi.

(194)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syynä oli Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti, eivätkä muut tekijät, tarkasteltuina yksin tai yhdessä, poistaneet syy-yhteyttä.

6.   UNIONIN ETU

(195)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta toimenpiteiden käyttöönoton unionin edun vastaiseksi tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin esiintyminen on määritetty. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

6.1   Unionin tuotannonalan etu

(196)

Unionin tuotannonala on sijoittautunut 14 jäsenvaltioon (Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Puola, Romania, Slovenia, Espanja, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta), ja raskaslevyjen tuotanto työllisti suoraan noin 20 000 työntekijää tarkastelujaksolla.

(197)

Tutkimuksessa toimi yhteistyössä 26 unionin tuottajaa. Yksikään tiedossa olevista tuottajista ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa. Kuten edellä vahinkoindikaattoreiden analyysissä osoitetaan, koko unionin tuotannonalan tilanne heikkeni ja polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaikutti siihen kielteisesti.

(198)

Komissio odottaa, että väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönotto palauttaa tasapuoliset kilpailuedellytykset unionin markkinoille, pysäyttää hintojen laskun ja antaa unionin tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä. Tämän tuloksena unionin tuotannonalan kannattavuus paranisi tasolle, jota pidetään välttämättöminä tällä pääomavaltaisella tuotannonalalla.

(199)

Unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista. Komissio muistuttaa, että useimpien vahinkoindikaattorien kehitys oli negatiivista tarkastelujaksolla. Varsinkin otokseen kuuluneiden unionin tuottajien taloudelliseen tulokseen liittyvät indikaattorit, kuten kannattavuus ja investointien tuotto, olivat erityisen negatiivisia.

(200)

Tämän vuoksi on tärkeää, että hinnat palautetaan tasolle, jolla ne olisivat ilman polkumyyntiä, tai ainakin vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle, jotta kaikki tuottajat voivat toimia unionin markkinoilla tasapuolisissa kilpailuolosuhteissa. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on erittäin todennäköistä, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee edelleen.

(201)

Sen vuoksi komissio päättelee alustavasti, että polkumyyntitullien käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden toipua havaitun vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

6.2   Etuyhteydettömien tuojien etu

(202)

Kuten 22 kappaleessa todettiin, tutkimuksessa toimi yhteistyössä kuusi tuojaa, joista kolme valittiin otokseen. Yksi otokseen valituista tuojista kannattaa toimenpiteitä, kun taas kaksi muuta vastustavat niitä. Muut kolme otoksen ulkopuolista tuojaa eivät ilmoittaneet kantaansa.

(203)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva hintojen nousu ei vaikuttaisi suoraan näihin etuyhteydettömiin tuojiin. Raskaslevyjen osuus niiden liiketoiminnasta on enintään 20 prosenttia.

(204)

Lisäksi useimmat tuojat käyvät kauppaa useista lähteistä, myös unionin tuotannonalalta, tulevilla hyödykkeillä. Ei ole mitään viitteitä siitä, että tuojat eivät voisi edelleen palvella asiakkaitaan, jos toimenpiteet otettaisiin käyttöön.

(205)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia unionin tuojien etuun.

6.3   Käyttäjien etu

(206)

Raskaslevyjen tärkeimmät loppukäyttäjät ovat rakennus-, kaivos- ja hakkuulaitteiden, paineastioiden ja öljy- ja kaasuputkien valmistusteollisuus sekä laivan-, sillan- ja talonrakennusteollisuus.

(207)

Käyttäjille osoitettuun kyselyyn vastasi seitsemän käyttäjää ja kolme kauppiasta/teräspalvelukeskusta. Vastauksista neljä oli kuitenkin erittäin puutteellisia, ja vain kahdessa vastustettiin toimenpiteiden käyttöönottoa. Komissio ei kuitenkaan voi pitää näitä vastauksia edustavina seuraavista syistä:

vastaajien osuus unionin kulutuksesta on vain 0,3 prosenttia;

kaksi toimenpiteitä vastustanutta käyttäjää eivät tuo lainkaan Kiinasta, joten toimenpiteet vaikuttaisivat niihin enimmilläänkin vain epäsuorasti.

(208)

Komissio huomauttaa vielä, että tullien tarkoituksena on lisätä toimitusvarmuuden jatkuvuutta unionin markkinoilla. Ilman tulleja joidenkin unionin tuottajien olisi ehkä lopetettava tuotantotoimintansa tai vähennettävä sitä, jolloin monien unionin käyttäjien toimituslähteiden määrä vähenisi.

(209)

Yksi otokseen valituista tuottajista lakkauttikin raskaslevyjen tuotantonsa tutkimusajanjakson lopussa, kuten 104 kappaleessa todettiin.

(210)

Toimenpiteiden taso johtaa lisäksi kaikkien tuottajien tasapuolisempiin toimintaedellytyksiin unionissa ja kolmansissa maissa, ja tämä saattaa antaa edellä mainitulle unionin tuottajalle mahdollisuuden käynnistää jälleen raskaslevyjen tuotanto.

(211)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole suhteettoman negatiivista vaikutusta käyttäjiin.

6.4   Unionin etua koskevat päätelmät

(212)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotto myötävaikuttaisi unionin tuotannonalan elpymiseen ja mahdollistaisi lisäinvestoinnit, joiden avulla unionin raskaslevyjen tuottajat voivat paremmin varustautua tulevaisuutta varten ja lisätä kilpailukykyään.

(213)

Unionin tuotannonala on jo toteuttanut (äskettäin) merkittäviä rakenneuudistuksia. Ilman tulleja muidenkin unionin raskaslevyjen tuottajien olisi ehkä lopetettava raskaslevyjen tuotanto tai vähennettävä sitä ja irtisanottava satoja työntekijöitä, jolloin monien unionin käyttäjien toimituslähteiden määrä vähenisi.

(214)

Toimenpiteiden vaikutusta niihin muutamaan muuhun osapuoleen, jotka ilmoittautuivat, ei voida pitää huomattavana. Mikään asiakirjoissa ei osoita, että toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset muihin sidosryhmiin kuin niihin, jotka ilmoittautuivat, olisivat suuremmat kuin niiden positiiviset vaikutukset unionin tuotannonalaan. Loppukäyttäjien ja kuluttajien odotetaan hyötyvän tasapuolisista kilpailluista markkinoista, myös paikallisesta toimituslähteestä, joka pystyy palvelemaan niiden tarpeita ja vaatimuksia täysimääräisesti. Hinta säilyy merkittävänä tekijänä mutta tasapuolisin edellytyksin.

(215)

Kaiken kaikkiaan komissio katsoo tässä tutkimuksen vaiheessa, ettei ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien raskaslevyjen tuonnissa.

7.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(216)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

7.1   Vahingon korjaava taso

(217)

Toimenpiteiden tason määrittämiseksi komissio määritti ensin unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon poistamiseksi tarvittavan tullin määrän.

(218)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa ja saamaan samankaltaisen tuotteen myynnistä unionin markkinoilla sellaisen voiton (ennen veroja), jonka tällainen tuotannonala voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(219)

Jotta voitiin määritellä voitto, joka voitaisiin kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa, komissio pyysi otokseen valittuja unionin tuottajia toimittamaan kannattavuustiedot samankaltaisesta tuotteesta, jota myytiin unionin markkinoilla vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Nämä tiedot toimitettiin ja tarkastettiin asianmukaisesti.

(220)

Unionin tuotannonalan kannattavuus oli negatiivinen vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä. Se saavutti hienoista voittoa (1,6 %) vuonna 2012, mutta Kiinasta tuli jo tuolloin merkittävästi polkumyyntituontia, ja voittomarginaali oli paljon alle edeltävinä vuosina saavutetun voittomarginaalin.

(221)

Edeltävänä vuonna (2011) voittomarginaali oli 7,9 prosenttia, mikä on korkeampi kuin vuosina 2009 ja 2010, jolloin rahoituskriisi oli pahimmillaan, mutta alempi kuin vuosina 2006–2008 eli ennen rahoituskriisiä. Lisäksi kyseessä ovat tuoreimmat käytettävissä olevat tiedot ajalta, jolloin tuontia Kiinasta unioniin ei vielä tullut merkittäviä määriä. Sen vuoksi komissio katsoo, että tämä voittomarginaali on sellainen, joka voitaisiin kohtuudella saavuttaa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa.

(222)

Sen jälkeen komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä kiinalaisten otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa, jota oikaistiin asianmukaisesti tuontikustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi, otokseen kuuluneiden unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(223)

Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”kaikkien muiden yritysten” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä koskeva polkumyyntimarginaali (ks. 76–80 kappale).

7.2   Väliaikaiset toimenpiteet

(224)

Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja. Tullien määrä olisi asetettava polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruiseksi.

(225)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Polkumyyntimarginaali

Vahinkomarginaali

Väliaikainen tulli

Nanjing Iron and Steel Co., Ltd.

120,1 %

73,1 %

73,1 %

Minmetals Yingkou Medium Plate Co., Ltd

126,0 %

65,1 %

65,1 %

Wuyang Iron and Steel Co., Ltd and Wuyang New Heavy & Wide Steel Plate Co., Ltd

127,6 %

73,7 %

73,7 %

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

125,5 %

70,6 %

70,6 %

Kaikki muut yritykset

127,6 %

73,7 %

73,7 %

(226)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastivat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta.

(227)

Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(228)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen jälkeen. Pyyntö on osoitettava komissiolle (8). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(229)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

8.   KIRJAAMINEN

(230)

Kuten 5 kappaleessa mainitaan, komissio asetti Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1357.

(231)

Tämä tehtiin perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaista polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista taannehtivaa soveltamista varten. Tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava. Menettelyn tässä vaiheessa ei voida tehdä päätöstä mahdollisesta polkumyyntitoimenpiteiden takautuvasta soveltamisesta.

9.   LOPPUSÄÄNNÖKSET

(232)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kuulemismenettelystä kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemaksi vahvistetussa määräajassa.

(233)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia seostamattomasta teräksestä tai seosteräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä, sähköteknisestä teräksestä, työkaluteräksestä ja pikateräksestä) valmistettuja kuumavalssattuja, pleteroimattomia ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomia, kelaamattomia levytuotteita, joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm tai paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7208 51 20, ex 7208 51 91, ex 7208 51 98, ex 7208 52 91, ex 7208 90 20, ex 7208 90 80, 7225 40 40, ex 7225 40 60 ja ex 7225 99 00 (Taric-koodit 7208512010, 7208519110, 7208519810, 7208529110, 7208902010, 7208908020, 7225406010, 7225990030).

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Yritys

Väliaikainen tulli

Taric-lisäkoodi

Nanjing Iron and Steel Co., Ltd.

73,1 %

C143

Minmetals Yingkou Medium Plate Co., Ltd

65,1 %

C144

Wuyang Iron and Steel Co., Ltd and Wuyang New Heavy & Wide Steel Plate Co., Ltd

73,7 %

C145

Muut liitteessä luetellut yhteistyössä toimineet yritykset

70,6 %

 

Kaikki muut yritykset

73,7 %

C999

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia asiaankuuluvia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1.   Asianomaiset osapuolet voivat 25 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta

a)

pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin;

b)

toimittaa kirjalliset huomatuksensa komissiolle; ja

c)

pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

2.   Asetuksen (EU) 2016/1036 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut osapuolet voivat 25 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta esittää väliaikaisten toimenpiteiden soveltamista koskevia huomautuksia.

3 artikla

1.   Tulliviranomaiset velvoitetaan lopettamaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1357 1 artiklan mukaisesti tapahtuva tuonnin kirjaaminen.

2.   Kerätyt tiedot tuotteista, jotka tuotiin maahan enintään 90 päivää ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on säilytettävä lopullisten toimenpiteiden voimaantuloon tai tämän menettelyn päättämiseen asti.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä olevaa 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä lokakuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009 korvattiin 20 päivänä heinäkuuta 2016 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1036 (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21). Jäljempänä viitataan jälkimmäiseen asetukseen ’perusasetuksena’.

(3)  EUVL C 58, 13.2.2016, s. 20.

(4)  EUVL L 215, 10.8.2016, s. 23.

(5)  Tata Steel myi 11 päivänä huhtikuuta 2016 Long Products Europen liiketoimintansa, mukaan luettuna raskaslevyt, Greybull Capitalille. Sen tuloksena syntyi British Steel.

(6)  Ks. esimerkiksi komission tiedonanto Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen (COM(2016) 155, 16.3.2016).

(7)  Kiinasta tuleviin raskaslevyihin soveltavat kaupan suojatoimia esimerkiksi seuraavat kolmannet maat: Australia, Brasilia, Kanada, Indonesia, Malesia, Meksiko, Thaimaa ja Yhdysvallat.

(8)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgia.


LIITE

Kiinalaiset yhteistyössä toimineet mutta otoksen ulkopuoliset vientiä harjoittavat tuottajat

Nimi

Kaupunki

Taric-lisäkoodi

Angang Steel Company Limited

Anshan, Liaoning

C150

Inner Mongolia Baotou Steel Union Co., Ltd.

Baotou, Inner Mongolia

C151

Zhangjiagang Shajing Heavy Plate Co., Ltd.

Zhangjiagang, Jiangsu

C146

Jiangsu Tiangong Tools Company Limited

Danyang, Jiangsu

C155

Jiangyin Xingcheng Special Steel Works Co., Ltd.

Jiangyin, Jiangsu

C147

Laiwu Steel Yinshan Section Co., Ltd.

Laiwu, Shandong

C154

Nanyang Hanye Special Steel Co., Ltd.

Xixia, Henan

C152

Qinhuangdao Shouqin Metal Materials Co., Ltd.

Qinhuangdao, Hebei

C153

Shandong Iron & Steel Co., Ltd., Jinan Company

Jinan, Shandong

C149

Wuhan Iron and Steel Co., Ltd.

Wuhan, Hubei

C156

Xinyu Iron & Steel Co., Ltd.

Xinyu, Jiangxi

C148


Top