16.9.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/53

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/1628,

annettu 14 päivänä syyskuuta 2016,

liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista, asetusten (EU) N:o 1024/2012 ja (EU) N:o 167/2013 muuttamisesta ja direktiivin 97/68/EY muuttamisesta ja kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla on taattava tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus. Tätä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/68/EY (3) säädettiin toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään liikkuviin työkoneisiin asennettavien moottoreiden aiheuttamaa ilman pilaantumista. On asianmukaista edistää unionin sisämarkkinoiden kehittämistä ja toimintaa.

(2)	Sisämarkkinoiden olisi perustuttava avoimiin, yksinkertaisiin ja johdonmukaisiin sääntöihin, joilla varmistetaan oikeusvarmuus ja selkeys, mistä voivat hyötyä sekä yritykset että kuluttajat.

(3)

Moottoreiden tyyppihyväksyntää koskevan unionin lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja sen antamisen nopeuttamiseksi on otettu käyttöön uusi sääntelymalli. Sen mukaan lainsäätäjä vahvistaa perussäännöt ja -periaatteet ja siirtää komissiolle vallan antaa delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä teknisistä yksityiskohdista. Olennaisten vaatimusten osalta tässä asetuksessa olisi sen vuoksi vahvistettava ainoastaan liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjä ja tyyppihyväksyntää koskevat perussäännökset ja siirrettävä komissiolle valta vahvistaa tekniset eritelmät delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 167/2013 (4) vahvistettiin sääntelykehys maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksyntää ja markkinavalvontaa varten. Koska toimialat ovat samankaltaiset ja asetuksen (EU) N:o 167/2013 soveltamisesta on saatu myönteisiä kokemuksia, monet kyseisessä asetuksessa vahvistetuista oikeuksista ja velvoitteista olisi syytä ottaa huomioon myös liikkuvien työkoneiden osalta. Erillisen säännöstön vahvistaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta voidaan ottaa täysin huomioon liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen moottoreiden erityiset vaatimukset.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/42/EY (5) säädetään koneiden suunnitteluun ja valmistamiseen liittyvistä olennaisista terveys- ja turvallisuusvaatimuksista markkinoille saatettavien koneiden turvallisuuden parantamiseksi. Tuossa direktiivissä ei kuitenkaan aseteta kaasu- ja hiukkaspäästöjä koskevia vaatimuksia liikkuviin työkoneisiin tarkoitetuille moottoreille. Liikkuvien työkoneiden valmistajille olisi sen vuoksi asetettava tiettyjä velvollisuuksia sen varmistamiseksi, että moottoreiden asentaminen tällaisiin koneisiin suoritetaan niin, ettei tästä aiheudu kielteisiä vaikutuksia moottorin suoritusarvoihin kaasu- ja hiukkaspäästöjen kannalta. Tässä asetuksessa moottoreille asetettujen päästöraja-arvojen vaikuttavuuden varmistamiseksi tiettyjä kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoja koskevia velvoitteita on myös asetettava liikkuviin työkoneisiin tarkoitetuille moottoreille.

(6)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen moottoreiden päästöraja-arvoihin ja EU-tyyppihyväksyntämenettelyihin liittyvistä olennaisista vaatimuksista. Tämän asetuksen asianomaisten vaatimusten keskeiset osatekijät perustuvat tuloksiin komission 20 päivänä marraskuuta 2013 esittämästä vaikutustenarvioinnista, jossa tutkittiin eri vaihtoehtoja kartoittamalla mahdolliset talouteen, ympäristöön, turvallisuuteen ja yhteiskuntaan liittyvien näkökohtien sekä terveyteen kohdistuvien vaikutusten edut ja haitat. Analyysissa oli mukana sekä laadullisia että määrällisiä näkökohtia.

(7)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava yhdenmukaiset säännöt liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen moottoreiden tyyppihyväksynnälle Euroopan unionissa, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden toiminta. Näitä tarkoituksia varten olisi vahvistettava uudet päästöraja-arvot, joita olisi sovellettava niin liikkuviin työkoneisiin kuin maa- ja metsätaloudessa käytettäviin työkoneisiin tarkoitettuihin moottoreihin, tarkoituksena ottaa huomioon teknologian kehitys ja varmistaa lähentyminen tieliikenteen ajoneuvoja koskevien unionin toimintapolitiikkojen kanssa. Uudet päästöraja-arvot olisi asetettava unionin ilmanlaatutavoitteiden saavuttamiseksi ja liikkuvien työkoneiden sekä maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen päästöjen vähentämiseksi niin, että vähennetään työkoneiden päästöjen osuutta suhteessa tieliikenteen ajoneuvojen päästöihin. Näin ollen unionin lainsäädännön soveltamisalaa tällä toimialalla olisi laajennettava, jotta parannettaisiin markkinoiden yhdenmukaisuutta unionissa ja kansainvälisesti sekä minimoitaisiin markkinoiden vääristymisen ja kielteisten terveysvaikutusten riskit.

(8)

Markkinoiden yhdenmukaisuutta koskevan unionin lainsäädännön soveltamisalan laajentamisen lisäksi tällä asetuksella pyritään markkinoiden vääristymien riskit minimoiden yksinkertaistamaan nykyistä oikeudellista kehystä, muun muassa tarjoamalla toimenpiteitä hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi sekä parantamaan tällaisen lainsäädännön täytäntöönpanon yleisiä edellytyksiä, erityisesti vahvistamalla markkinavalvonnan sääntöjä.

(9)

Komission 28 päivänä maaliskuuta 2011 esittämässä valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” korostetaan rautatie- ja sisävesiliikenteen erityistä roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Ottaen huomioon, että näiden liikennemuotojen edistys ilmanlaadun parantamisen kannalta on heikompaa kuin muiden sektoreiden, komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten olisi toimivaltansa puitteissa asetettava käytettäväksi erilaisia keinoja tukea päästöteknologian innovaatioita, jotta samalla, kun edistetään tavarankuljetusten siirtämistä rautateille ja sisävesiliikenteeseen, parannettaisiin ilmanlaatua Euroopassa.

(10)	Liikkuvien työkoneiden moottoreiden vaatimusten olisi oltava niiden periaatteiden mukaisia, jotka on vahvistettu komission 5 päivänä kesäkuuta 2002 antamassa tiedonannossa ”Lainsäädännön yksinkertaistamista ja parantamista koskeva toimintasuunnitelma”.

(11)

Seitsemännessä yleisessä unionin ympäristöalan toimintaohjelmassa, joka hyväksyttiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1386/2013/EU (6), palautetaan mieliin, että unioni on sopinut sellaisen ilmanlaadun saavuttamisesta, josta ei aiheudu merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Unionin lainsäädännössä on vahvistettu asianmukaiset päästöraja-arvot ilmanlaadulle ihmisten terveyden ja erityisesti herkkien yksilöiden suojelemiseksi samoin kuin kansallisille päästörajoille (7). Komissio antoi 4 päivänä toukokuuta 2001 tiedonannon, jolla perustettiin Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelma (CAFE-ohjelma), minkä jälkeen komissio antoi 21 päivänä syyskuuta 2005 tiedonannon ”Ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia”. Yhtenä teemakohtaisen strategian johtoajatuksena on se, että unionin ilmanlaatua koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi on vähennettävä edelleen liikenteen (ilma-, meri- ja maantieliikenteen), kotitalouksien sekä energia-alan, maatalouden ja teollisuuden päästöjä. Tässä yhteydessä liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen moottoreiden päästöjen vähentämistehtävää on toteutettava osana laajempaa kokonaisstrategiaa. Uudet päästöraja-arvot, joita kutsutaan ’vaiheeksi V’, ovat yksi niistä toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään nykyisessä käytössä syntyviä ilman epäpuhtauksien päästöjä, kuten hiukkaspäästöjä, sekä typen oksidien (NOx) ja hiilivetyjen kaltaisten otsonia muodostavien yhdisteiden päästöjä.

(12)

Maailman terveysjärjestö (WHO) luokitteli 12 päivänä kesäkuuta 2012 kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksensa (IARC) työn perusteella dieselmoottorien pakokaasupäästöt’ihmisille syöpää aiheuttaviksi’ (ryhmä 1), koska on olemassa riittävät todisteet siitä, että dieselmoottorien pakokaasuille altistumisella on yhteys kohonneeseen keuhkosyöpäriskiin.

(13)

Euroopan unionin ilmanlaadun parantamiseksi ja ilman suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi kestävällä tavalla vuoteen 2020 mennessä ja siitä eteenpäin vaaditaan jatkuvaa ponnistelua erityyppisten moottoreiden päästöjen vähentämiseksi. Siksi valmistajien olisi saatava etukäteen selkeää ja kattavaa tietoa tulevista päästöraja-arvoista ja riittävästi aikaa niiden noudattamiseen sekä tarvittavien teknisten valmiuksien kehittämiseen.

(14)

Päästörajoja asetettaessa on otettava huomioon niiden vaikutukset markkinoiden ja valmistajien kilpailukykyyn, liiketoiminnalle aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset sekä innovoinnin edistämisestä, ilmanlaadun paranemisesta, terveydenhuoltokustannusten alenemisesta ja elinajanodotteen pitenemisestä saatavat hyödyt.

(15)

Moottorien päästöjen vähentäminen kestävästi edellyttää suoran yhteistyön jatkuvaa tehostamista yhtäältä valmistajien ja asiaankuuluvien yritysten ja toisaalta vakiintuneiden tieteellisten tutkimuslaitosten välillä. Tällä yhteistyöllä on suuri merkitys ilman laadun paranemista edistävien uusien tuotteiden ja teknologian kehittämisessä.

(16)

Liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen moottoreiden päästöt muodostavat merkittävän osan ihmisen aiheuttamista tiettyjen haitallisten ilmaa pilaavien aineiden kokonaispäästöistä. Niihin moottoreihin, jotka synnyttävät huomattavan osuuden ilmaa pilaavista typen oksideista ja hiukkasista, olisi sovellettava uusia päästörajasääntöjä.

(17)

Jotta voidaan varmistaa koneiden läheisyydessä työskentelevien henkilöiden optimaalinen suojaustaso ja pitää useiden erilaisten liikkuvien koneiden ja laitteiden läheisyydessä työskentelevien henkilöiden kumulatiivinen altistus mahdollisimman pienenä, päästöt olisi minimoitava käyttämällä saatavilla olevaa tekniikkaa.

(18)

Komission olisi tarkasteltava toistaiseksi sääntelemättömiä päästöjä, joita syntyy uudenlaisten polttoaineiden, moottoritekniikoiden ja päästöjenrajoitusjärjestelmien yleistyvän käytön seurauksena. Komission olisi tarvittaessa annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotus tällaisten päästöjen sääntelemiseksi.

(19)

On kannustettava ottamaan käyttöön vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivia moottoreita, joilla voi olla alhaiset typen oksidien ja hiukkasten päästöt. Hiilivetyjen kokonaismäärää koskevia raja-arvoja olisi näin ollen mukautettava niin, että metaanittomien hiilivetyjen päästöt ja metaanipäästöt otettaisiin huomioon.

(20)

Tämän asetuksen säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen säätää perussopimuksia noudattaen vaatimuksista, joita ne pitävät tarpeellisina väestön ja työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi tässä asetuksessa tarkoitettuja liikkuvia työkoneita käytettäessä, edellyttäen, että tällaiset vaatimukset eivät vaikuta tällaisiin työkoneisiin tarkoitettujen moottoreiden markkinoille saattamiseen.

(21)

Jotta mikrohiukkaspäästöjen (joissa hiukkasten koko on enintään 0,1 μm) säänteleminen voitaisiin varmistaa, komissiolle olisi annettava valtuudet hyväksyä hiukkaspäästöihin sovellettava lähestymistapa, jossa hiukkaspäästöjä tarkasteltaisiin hiukkasten määrän perusteella, nykyisin käytettävän hiukkasmassan tarkasteluun perustuvan lähestymistavan ohella. Hiukkasten määrän tarkasteluun perustuvan lähestymistavan olisi pohjauduttava Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission, jäljempänä’UNECE’, hiukkasmittausohjelman (Particulate Measurement Programme) tuloksiin, ja sen olisi oltava yhdenmukainen nykyisten pitkälle menevien ympäristötavoitteiden kanssa.

(22)	Näiden ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on asianmukaista, että tässä asetuksessa asetettavat hiukkasmäärien rajat vastaavat todennäköisesti korkeimpia suoritustasoja, jotka hiukkassuodattimilla nykyisin saavutetaan parasta saatavilla olevaa tekniikkaa käyttäen.

(23)

Ottaen huomioon liikkuvien työkoneiden pitkän käyttöiän on aiheellista harkita jälkiasennusten tekemistä jo käytössä oleviin moottoreihin. Jälkiasennuksia olisi pyrittävä erityisesti tekemään tiiviisti asutuilla kaupunkialueilla, mikä auttaisi jäsenvaltioita noudattamaan ilmanlaatua koskevaa unionin lainsäädäntöä. Varmistaakseen tehtävien jälkiasennusten vertailukelpoisuuden ja kunnianhimoisuuden jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon UNECE-säännössä nro 132 tarkoitetut periaatteet.

(24)

Aiheellisissa tapauksissa ja silloin, kun asiaankuuluvat teknologiat liittyvät toisiinsa, olisi pyrittävä synergiavaikutukseen liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen moottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen vähentämisen sekä raskaisiin ajoneuvoihin sovellettavien päästörajojen välillä. Tällainen menettely voisi auttaa parantamaan mittakaavaetuja ja ilmanlaatua.

(25)

Komission olisi hyväksyttävä maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetut testisyklit käytettäväksi testausmenettelyissä, joihin päästöjä koskevat EU:n tyyppihyväksyntäsäännökset perustuvat. Kannettavien päästömittauslaitteistojen käyttöä todellisten käytönaikaisten päästöjen valvonnassa olisi myös harkittava.

(26)	Jotta voidaan käsitellä käytössä syntyviä todellisia päästöjä ja valmistella käytönaikaista vaatimustenmukaisuusmenettelyä, päästövaatimusten noudattamisen valvontaan olisi hyväksyttävä kannettavien päästömittauslaitteistojen käyttöön perustuvat testausmenetelmät asianmukaisen määräajan puitteissa.

(27)

Pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän asianmukainen toiminta, erityisesti typen oksidien osalta, on keskeistä epäpuhtauspäästöille vahvistettujen raja-arvojen noudattamiselle. Tässä yhteydessä olisi otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään takamaan kuluvien reagenssien tai sellaisten reagenssien, joita ei voi hyödyntää, käyttöön perustuvien pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmien asianmukainen toiminta.

(28)

Kannettavat palopumput ovat olennaisen tärkeitä tietyissä hätätilanteissa, joissa vesijohtovettä ei ole saatavissa. Pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmien asentaminen tällaisten koneiden moottoreihin lisäisi kuitenkin koneen painoa ja käyttölämpötiloja siinä määrin, että käyttäjän olisi vaarallista ja mahdotonta kantaa konetta käsin. Kannettavat palopumput olisi sen vuoksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(29)

Moottoriin tehtävillä muutoksilla, kuten sen pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän kytkemisellä pois toiminnasta tai sen tehon lisäämisellä, voisi olla vakavia seurauksia moottorin päästöominaisuuksiin ja kestävyyteen. Tällaisia muutoksia tekevillä oikeushenkilöillä olisi oltava sen vuoksi vastuu sen varmistamisesta, että sovellettavia päästörajoja noudatetaan.

(30)

Jäsenvaltioissa olisi sallittava niiden moottoreiden markkinoille saattaminen, jotka kuuluvat tässä asetuksessa säädettyjen, päästöraja-arvoja ja EU-tyyppihyväksyntämenettelyjä koskevien uusien sääntöjen soveltamisalaan, ja ovat näiden uusien sääntöjen mukaisia. Tällaisiin moottoreihin ei tulisi soveltaa minkäänlaisia muita niiden markkinoille saattamiseen liittyviä kansallisia päästövaatimuksia. Tämä ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden oikeuteen edistää tai rajoittaa markkinoille jo saatettujen moottoreiden käyttöä, edellyttäen, että sovellettavat arviointiperusteet eivät ole syrjiviä ja että ne ovat objektiivisesti perusteltuja. EU-tyyppihyväksyntöjä myöntävien jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä tarkastustoimenpiteisiin varmistaakseen sen, että EU-tyyppihyväksyntämenettelyjen mukaisesti valmistetut moottorit voidaan tunnistaa.

(31)

Moottoreihin, jotka on tarkoitettu vientiin ja asevoimien käyttöön, ei pitäisi soveltaa tässä asetuksessa asetettuja päästöraja-arvoja. Jotta tällaiset moottorit voitaisiin erottaa niistä moottoreista, joihin kyseisiä päästöraja-arvoja sovelletaan, olisi tietyissä tapauksissa edellytettävä niiden merkitsemistä.

(32)

Logististen toimitusrajoitusten huomioon ottamiseksi ja oikea-aikaisuuteen perustuvan tuotantoprosessin mahdollistamiseksi sekä tarpeettomien kustannusten ja hallinnollisen rasituksen välttämiseksi valmistajalla olisi oltava alkuperäisen laitevalmistajan suostumuksella mahdollisuus luovuttaa moottori erillisenä ilman siihen kuuluvaa pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmää.

(33)

Joitakin liikkuvia työkoneita käytetään ääriolosuhteissa, joihin liittyy henkeen tai terveyteen kohdistuvia riskejä, tai niitä koskevat erittäin haasteelliset tekniset vaatimukset. Tällaisten erityisten olosuhteiden vuoksi ja ottaen huomioon, että tällaisiin liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen moottoreiden määrä on suhteellisen pieni, olisi säädettävä tietyistä vapautuksista tässä asetuksessa vahvistettujen päästörajoitusvaatimusten soveltamiseen sellaisten moottorien osalta, joita on tarkoitus käyttää räjähdysvaarallisissa tiloissa ja pelastusveneen vesillelaskualustoilla.

(34)

Jotta valmistajat voisivat tehdä kenttätestejä, jotka ovat olennainen osa moottorin kehittämisprosessia, olisi sallittava, että markkinoille saatetaan tilapäisesti sellaisia moottoreita, joilla ei ole EU-tyyppihyväksyntää kenttätestin toteutuksen ajankohtana. Olisi myös oltava sallittua myöntää vapautuksia, joilla sallitaan moottoreiden tilapäinen saattaminen markkinoille prototyyppien kenttätestausta varten.

(35)

Rautatiesektorin raskaita investointeja edellyttävien pitkäkestoisten hankkeiden ottamiseksi huomioon olisi myös säädettävä vapautuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (8) mukaisesti niiden moottoreiden osalta, jotka sisältyvät ennen tämän asetuksen soveltamispäivää käynnistettyihin ja jo pitkälle edenneisiin hankkeisiin.

(36)

On olennaisen tärkeää, ettei liikkuvien työkoneiden moottoreiden päästöominaisuuksiin liittyvää teknistä innovointityötä hankaloiteta vaatimuksilla, jotka eivät sisälly nykyisiin tyyppihyväksynnän hallinnollisiin menettelyihin. Sen vuoksi on tarpeen säätää tietyistä vapautuksista ja säännöistä sellaisten moottoreiden osalta, jotka sisältävät uusia tekniikoita tai uusia ratkaisuja.

(37)

Alkuperäiset laitevalmistajat, jotka valmistavat vain rajallisen määrän yksikköjä vuodessa, kohtaavat suuria haasteita suunnitellessaan mallistonsa uusimista siirtymäkauden aikana. Tällaiset valmistajat ovat yleensä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, joiden suunnittelukapasiteetti on rajallinen ja jotka saavat tietoa tulevien vaiheiden moottoreista usein myöhemmin kuin muut alkuperäiset laitevalmistajat. Tämä koskee erityisesti maatalouskoneiden valmistajia, jotka valmistavat rajallisen määrän yksiköitä vuodessa ja joilla olisi edessään suuri rakenteellinen haaste siirryttäessä noudattamaan vaiheen V päästöraja-arvoja. Sen vuoksi on tarpeen säätää erityisistä säännöistä tällaisten tapausten osalta.

(38)

Sellaisten moottoreiden markkinoille saattaminen, joilla on tarkoitus korvata liikkuviin työkoneisiin jo aiemmin asennettuja moottoreita ja jotka ovat tässä asetuksessa asetettuja päästöraja-arvoja lievempien päästöraja-arvojen mukaisia, olisi sallittava, jotta valmistajat voivat täyttää takuuvelvoitteensa ja varmistaa, että kyseisiä moottoreita on markkinoilla riittävästi saatavilla.

(39)

Nykyarvioiden mukaan useita leveän raidevälin rataverkkoon soveltuvia vetureita on korvattava vuosina 2016–2025. Unionin markkinoilla ei ole saatavilla suurtehomoottoreilla varustettuja vetureita, jotka soveltuisivat käyttöön rataverkossa, jossa raideleveys on 1 520 mm. Räätälöidyt ratkaisut lisäisivät huomattavasti uudesta veturista aiheutuvia kustannuksia ja saisivat rautatieliikenteen harjoittajat jättämään kalustonsa uusimatta. EU-tyyppihyväksyntämenettelyissä olisi otettava huomioon sellaiseen rataverkkoon liittyvät tekniset ja taloudelliset rajoitteet, jonka raideleveys on 1 520 mm. Jotta helpotettaisiin ja vauhditettaisiin tavoitetta saattaa asianomaisten jäsenvaltioiden rautatiesektori aiempaa ympäristöystävällisemmäksi sekä edistettäisiin parhaan mahdollisen tällä hetkellä markkinoilla saatavilla olevan tekniikan käyttöä, olisi myönnettävä väliaikainen vapautus tietyistä vaatimuksista tällaisille rautatieverkon vetureille. Kyseinen vapautus voi luoda samalla mahdollisuuden vähentää rautatieliikenteen ympäristövaikutuksia.

(40)

Puuvillantuotantoa harjoitetaan unionissa vain erittäin harvoissa jäsenvaltioissa. Puuvillantuotannossa käytettävien uusien sadonkorjuukoneiden korkeiden kustannusten vuoksi ja jotta vältettäisiin asettamasta puuvillantuotannon alalle ylimääräistä taloudellista rasitetta, joka uhkaisi entisestään alan taloudellista elinkelpoisuutta, alan toimijoille olisi annettava mahdollisuus käyttää useanlaisia saatavilla olevia käytettyjä puuvillantuotannon sadonkorjuukoneita. Sen vuoksi jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus soveltaa rajoitetun ajan kansallista lainsäädäntöä tällaisiin koneisiin asennettuihin moottoreihin.

(41)	Tässä asetuksessa olisi asetettava kansallisille viranomaisille markkinavalvontaan liittyviä velvoitteita, jotka ovat seikkaperäisempiä kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008 (9) asetetut vastaavat velvoitteet.

(42)

Jotta voidaan varmistaa, että tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettely, joka on yksi EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmän kulmakivistä, on pantu täytäntöön asianmukaisesti ja että se toimii moitteettomasti, tehtävään nimitetyn toimivaltaisen viranomaisen tai tähän tarkoitukseen nimitetyn teknisen tutkimuslaitoksen, jolla on asianmukainen pätevyys, olisi säännöllisesti tehtävä tarkastuksia valmistajien luona.

(43)

Unioni on sopimuspuolena UNECEn sopimuksessa pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista, jäljempänä’vuoden 1958 tarkistettu sopimus’. Tästä seuraa, että ne hyväksynnät, jotka on myönnetty sellaisten UNECEn sääntöjen ja niihin tehtyjen muutosten nojalla, joiden puolesta unioni on äänestänyt tai joita se on sitoutunut noudattamaan neuvoston päätöstä 97/836/EY (10) soveltaessaan, olisi tunnustettava samanarvoisiksi tämän asetuksen nojalla myönnettävien EU-tyyppihyväksyntöjen kanssa. Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus ja yhteneväisyys unionin ja UNECEn lainsäädäntöjen välillä, olisi komissiolle vastaavasti annettava valtuudet antaa delegoituja säädöksiä sen määrittelemiseksi, mitä UNECE-sääntöjä sovelletaan EU-tyyppihyväksyntöihin.

(44)

Tämän asetuksen täydentämiseksi teknisillä yksityiskohdilla olisi komissiolle siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat käytönaikaisten päästöominaisuuksien valvontaa, teknisiä testejä ja mittausmenettelyitä, tuotannon vaatimustenmukaisuutta, moottorin pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmien erillistä toimitusta, kenttätestattavia moottoreita, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviä moottoreita, moottorien EU-tyyppihyväksyntöjen vastaavuutta, alkuperäisille laitevalmistajille ja loppukäyttäjille annettavia tietoja sekä teknisiä tutkimuslaitoksia koskevia standardeja ja arviointeja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (11) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(45)	Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti.

(46)	Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(47)

Jotta otettaisiin huomioon tekniikan jatkuva kehitys sekä tutkimus- ja innovointialan uusimmat tulokset, olisi tunnistettava liikkuviin työkoneisiin asennettaviin moottoreihin sisältyvät uudet mahdollisuudet vähentää epäpuhtauspäästöjä. Tällaisissa arvioinneissa olisi keskityttävä niihin moottoriluokkiin, jotka kuuluvat ensimmäistä kertaa tämän asetuksen soveltamisalaan, ja niihin moottoriluokkiin, joiden päästöraja-arvot säilyvät tässä asetuksessa muuttumattomina.

(48)

Tässä asetuksessa asetettuja erityisiä epäpuhtauspäästöihin liittyviä raja-arvoja, testausmenetelmiä ja vaatimuksia olisi sovellettava myös asetuksen (EU) N:o 167/2013 soveltamisalaan kuuluvien maa- ja metsätaloudessa käytettävien traktoreiden moottoreihin. Luokkien T2, T4.1 ja C2 maataloustraktoreita koskevien vaiheen IV päivämäärien lykkäämisen ja vaiheen V soveltamispäivien yhteisvaikutuksen johdosta vaihe IV olisi tehoalueen 56–130 kW osalta hyvin lyhytkestoinen. Tehottomuuden ja tarpeettoman rasitteen välttämiseksi vaiheen IV pakollisen EU-tyyppihyväksynnän päivämäärää olisi lykättävä yhdellä vuodella ja joustovaraa lisättävä asianmukaisella tavalla. Lisäksi tämän asetuksen vaiheen V soveltamisvaatimuksia koskevia siirtymälausekkeita olisi sovellettava myös vaiheen IIIB moottoreihin. Asetus (EU) N:o 167/2013 ja komission delegoitu asetus (EU) 2015/96 (13) olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti.

(49)

Selkeyden, ennakoitavuuden, järkeistämisen ja yksinkertaistamisen vuoksi sekä moottoreiden ja liikkuvien työkoneiden valmistajille aiheutuvan rasituksen vähentämiseksi tämän asetuksen olisi sisällettävä vain rajallinen määrä täytäntöönpanovaiheita uusien päästötasojen ja EU-tyyppihyväksyntämenettelyjen käyttöönottoa varten. Vaatimusten määritteleminen hyvissä ajoin on olennaista sen varmistamiseksi, että valmistajilla on riittävästi aikaa kehittää, testata ja ottaa käyttöön sarjatuotannossa olevia moottoreita koskevia teknisiä ratkaisuja ja että valmistajilla ja hyväksyntäviranomaisilla on riittävästi aikaa ottaa käyttöön tarvittavat hallinnolliset järjestelmät.

(50)

Direktiiviä 97/68/EY on muutettu useita kertoja huomattavilta osin. Selkeyden, ennakoitavuuden, järkeistämisen ja yksinkertaistamisen vuoksi mainittu direktiivi olisi kumottava ja korvattava yhdellä asetuksella ja muutamilla delegoiduilla säädöksillä ja täytäntöönpanosäädöksillä. Antamalla asetus voidaan varmistaa se, että sen säännöksiä sovelletaan sellaisenaan erityisesti valmistajiin, hyväksyntäviranomaisiin ja teknisiin tutkimuslaitoksiin ja että säännöksiä voidaan muuttaa paljon nopeammin ja tehokkaammin tekniikan kehittymisen ottamiseksi huomioon aiempaa paremmin.

(51)	Direktiivi 97/68/EY olisi sen vuoksi kumottava ajankohtana, joka jättäisi toimialalle riittävästi aikaa mukautua tähän asetukseen sekä tämän nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettaviin teknisiin eritelmiin ja hallinnollisiin säännöksiin.

(52)

Direktiivissä 97/68/EY ei säädetä poikkeuksesta sellaisten liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen moottoreiden osalta, joita on tarkoitus käyttää räjähdysvaarallisissa tiloissa. Tällaisten moottoreiden turvallisen käytön kannalta olennaisten tiukkojen teknisten vaatimusten huomioon ottamiseksi olisi direktiivi 97/68/EY muutettava, jotta tällaisten moottoreiden osalta voidaan myöntää poikkeuksia sovellettaviksi tuon direktiivin kumoamiseen saakka.

(53)

EU-tyyppihyväksyntiin liittyvää tietojen vaihtoa on parannettava, jotta tätä asetusta voidaan soveltaa vaikuttavasti ja pian. Sen vuoksi kansallisia viranomaisia olisi vaadittava tekemään tehokasta yhteistyötä keskenään ja komission kanssa sekä vaihtamaan EU-tyyppihyväksyntiin liittyviä tietoja käyttämällä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 (14) perustettua sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää, jäljempänä’IMI’. Tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi olisi kehitettävä erillinen IMIn moduuli erityisesti liikkuvia työkoneita varten. Myös valmistajien ja teknisten tutkimuslaitosten olisi voitava käyttää IMIä liikkuviin työkoneisiin tarkoitettuja moottoreita koskevien tietojen vaihtamiseen.

(54)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli yhdenmukaisten sääntöjen vahvistamista liikkuviin työkoneisiin tarkoitettuihin moottoreihin sovellettavia päästöraja-arvoja ja EU-tyyppihyväksyntämenettelyjä koskeville hallinnollisille ja teknisille vaatimuksille, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan kaasu- ja hiukkaspäästöjä koskevat raja-arvot sekä EU-tyyppihyväksyntään liittyvät hallinnolliset ja tekniset vaatimukset kaikkien 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen moottoreiden osalta.

Tässä asetuksessa asetetaan myös sellaisiin liikkuviin työkoneisiin liittyviä tiettyjä velvoitteita, joihin ollaan asentamassa tai joihin on asennettu 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu moottori, tällaisten moottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvojen osalta.

2.   Tässä asetuksessa vahvistetaan lisäksi sellaisten 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen moottoreiden markkinavalvontaa koskevat vaatimukset, jotka on asennettu tai jotka on tarkoitettu asennettaviksi liikkuviin työkoneisiin ja jotka ovat EU-tyyppihyväksynnän alaisia.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin luokkiin kuuluviin moottoreihin, jotka on asennettu tai jotka on tarkoitettu asennettaviksi liikkuviin työkoneisiin, ja tällaisten moottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin liittyvien näkökohtien osalta myös kyseisiin liikkuviin työkoneisiin.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta moottoreihin, jotka on tarkoitettu seuraaviin käyttökohteisiin:

a)	käyttövoimaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (15) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin;

b)	käyttövoimaksi asetuksen (EU) N:o 167/2013 3 artiklan 8 kohdassa määriteltyihin maa- ja metsätaloudessa käytettäviin traktoreihin;

c)	käyttövoimaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 (16) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin;

d)	paikallaan seisoviin koneisiin;

e)	merialuksiin, joiden käyttö edellyttää voimassa olevaa purjehduslupaa tai turvallisuuskirjaa;

f)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/1629 (17) määriteltyihin aluksiin, jotka eivät kuulu sen soveltamisalaan;

g)	käyttövoimaksi tai avustaviin tarkoituksiin sisävesialuksiin, joiden nettoteho on vähemmän kuin 19 kW;

h)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/53/EU (18) 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyihin vesikulkuneuvoihin;

i)	komission asetuksen (EU) N:o 1321/2014 (19) 2 artiklan a alakohdassa määriteltyihin ilma-aluksiin;

j)	huviajoneuvoihin, lukuun ottamatta moottorikelkkoja, mönkijöitä ja rinnakkain istuttavia maastoajoneuvoja;

k)	yksinomaan kilpailukäytössä oleviin tai yksinomaan kilpailukäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin ja koneisiin;

l)	eurooppalaisessa standardissa (20) määriteltyihin ja sen soveltamisalaan kuuluviin kannettaviin palopumppuihin;

m)	ajoneuvojen tai koneiden pienoismalleihin tai pienoiskokoisiin jäljennöksiin, jotka on valmistettu alkuperäistä konetta ja ajoneuvoa pienempään kokoon huvitarkoituksia varten, ja joiden nettoteho on vähemmän kuin 19 kW.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’liikkuvilla työkoneilla’ kaikkia korilla varustettuja tai korittomia, pyörällisiä tai pyörättömiä liikkuvia koneita, siirrettäviä laitteita tai ajoneuvoja, joita ei ole tarkoitettu matkustajien tai tavaroiden kuljetukseen tieliikenteessä, myös sellaisten ajoneuvojen alustaan asennettuja koneita, jotka on tarkoitettu matkustajien tai tavaroiden kuljetukseen tieliikenteessä;

2)	’EU-tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että moottorityyppi tai moottoriperhe täyttää sitä koskevat tämän asetuksen hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

3)	’kaasupäästöillä’ seuraavia moottorista vapautuvia ilmaa pilaavia aineita kaasumaisessa muodossaan: hiilimonoksidia (CO), hiilivetyjä (HC) ja typen oksideja (NOx); typen oksideja ovat typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO2), jotka ilmoitetaan typpidioksidiekvivalenttina (NO2);

4)	’hiukkasilla’ tai ’PM’:llä sellaisten moottorista vapautuvaan pakokaasuun sisältyvien aineiden massaa, jotka jäävät tiettyyn suodatinmateriaaliin sen jälkeen, kun kaasu on laimennettu puhtaalla, suodatetulla ilmalla siten, että lämpötila on enintään 325 K (52 °C);

5)	’hiukkasten lukumäärällä’ tai’PN’:llä sellaisten moottorista vapautuvien kiinteiden hiukkasten lukumäärää, joiden läpimitta on suurempi kuin 23 nm;

6)	’hiukkaspäästöillä’ moottorista vapautuvia aineita, joita mitataan PM:n tai PN:n perusteella;

7)

’polttomoottorilla’ tai’moottorilla’ energiamuunninta, joka ei ole kaasuturbiini ja joka on suunniteltu muuntamaan kemiallinen energia (syöte) mekaaniseksi energiaksi (tuotos) sisäisen palamisprosessin avulla; siihen kuuluu, sikäli kuin tällaiset on asennettu, II ja III luvun noudattamiseksi edellytettävä päästöjenrajoitusjärjestelmä sekä moottorin elektronisen ohjausyksikön (taikka ohjausyksiköiden) ja muun voimalaitteen tai liikkuvan työkoneen muun hallintayksikön välillä oleva tietoliikenneliitäntä (laitteisto ja viestit);

8)	’moottorityypillä’ sellaisten moottoreiden ryhmää, jotka eivät eroa toisistaan moottorin olennaisten ominaisuuksien osalta;

9)	’moottoriperheellä’ valmistajan luomaa sellaisten moottorityyppien ryhmittelyä, joilla on suunnittelultaan samanlaiset pakokaasupäästöominaisuudet ja jotka ovat sovellettavien päästöraja-arvojen mukaiset;

10)	’perusmoottorilla’ moottorityyppiä, joka on valittu moottoriperheestä siten, että sen päästöominaisuudet edustavat tälle moottoriperheelle tyypillisiä päästöominaisuuksia;

11)	’vaihtomoottorilla’ moottoria, a) jonka yksinomaisena käyttötarkoituksena on korvata markkinoille jo saatettu, liikkuvaan työkoneeseen asennettu moottori; ja b) joka on sellaisen päästövaiheen mukainen, joka on moottorinvaihdon ajankohtana sovellettavaa päästövaihetta alempi;

12)	’käytössä olevalla moottorilla’ moottoria, joka on käytössä liikkuvassa työkoneessa sen normaalien käyttötapojen, -olosuhteiden ja -kuormitusten mukaisesti ja jota käytetään 19 artiklassa tarkoitettujen, päästöjen seurantaan liittyvien testien suorittamisessa;

13)	’puristussytytysmoottorilla’ moottoria, joka toimii puristussytytysperiaatteella;

14)	’kipinäsytytysmoottorilla’ moottoria, joka toimii kipinäsytytysperiaatteella;

15)

’kannettavalla kipinäsytytysmoottorilla’ kipinäsytytysmoottoria, jonka vertailuteho on vähemmän kuin 19 kW ja jota käytetään laitteessa, joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: a) laitteen käyttäjä kantaa laitetta ajan, kun sitä käytetään tarkoitukseensa, b) laite toimii eri asennoissa, esimerkiksi ylösalaisin tai sivuttain, laitteen käyttötarkoituksen tai käyttötarkoitusten saavuttamiseksi; c) laitteen kuivapaino (moottori mukaan lukien) on vähemmän kuin 20 kilogrammaa, ja ainakin yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: i) käyttäjä joko tukee fyysisesti tai kantaa laitetta koko ajan, kun sitä käytetään tarkoitukseensa; ii) käyttäjä tukee fyysisesti laitetta tai säätää sen asentoa koko ajan, kun sitä käytetään tarkoitukseensa; iii) laitetta käytetään generaattorissa tai pumpussa;

16)	’nestemäisellä polttoaineella’ polttoainetta, joka on nestemäisessä tilassa standardiolosuhteissa (298 K, absoluuttinen ympäröivä paine 101,3 kPa);

17)	’kaasumaisella polttoaineella’ polttoainetta, joka on täysin kaasumainen standardiolosuhteissa (298 K, absoluuttinen ympäröivä paine 101,3 kPa);

18)

’kaksipolttoainemoottorilla’ moottoria, joka on suunniteltu toimimaan samanaikaisesti nestemäisellä polttoaineella ja kaasumaisella polttoaineella siten, että kumpaakin polttoainetta syötetään erikseen ja että yhden polttoaineen kulutuksen määrä suhteessa toisen polttoaineen kulutuksen määrään voi vaihdella toiminnan mukaisesti;

19)	’yksipolttoainemoottorilla’ moottoria, joka ei ole kaksipolttoainemoottori;

20)	’kaasuenergiasuhteella’ tai’GER’:llä kaksipolttoainemoottorin tapauksessa kaasumaisen polttoaineen energiasisällön suhdetta molempien polttoaineiden energiasisältöön; yksipolttoainemoottorin tapauksessa kaasuenergiasuhde on arvoltaan joko 1 tai 0 polttoainetyypin mukaan;

21)

’vakionopeusmoottorilla’ moottoria, jonka EU-tyyppihyväksyntä on rajoitettu vakionopeuskäyttöön, lukuun ottamatta moottoreita, joiden vakionopeuden säätimen toiminto on poistettu tai pois käytöstä; siinä voi olla joutokäyntinopeus, jota voidaan käyttää käynnistyksessä taikka sammutuksessa, ja se voi olla varustettu säätimellä, joka on mahdollista asettaa eri nopeuksille silloin, kun moottori on pysähdyksissä;

22)	’vaihtuvanopeuksisella moottorilla’ moottoria, joka ei ole vakionopeusmoottori;

23)	’vakionopeuskäytöllä’ moottorin käyttöä säätimellä, joka valvoo automaattisesti käyttäjän ohjaussyötettä ja pitää moottorin käyntinopeuden samana myös kuormituksen vaihdellessa;

24)	’apumoottorilla’ moottoria, joka on asennettu tai tarkoitettu asennettavaksi liikkuvaan työkoneeseen ja joka ei anna suoraan eikä välillisesti käyttövoimaa;

25)	’nettoteholla’ kilowatteina ilmaistua moottorin tehoa, joka mitataan testipenkissä kampiakselin tai vastaavan päästä UNECE-säännössä nro 120 säädetyn polttomoottoreiden tehon mittausmenetelmän mukaisesti 25 artiklan 2 kohdassa mainittua vertailupolttoainetta tai polttoaineyhdistelmää käyttämällä;

26)	’vertailuteholla’ nettotehoa, jota käytetään moottoriin sovellettavien päästöraja-arvojen määrittämiseen;

27)	’nettonimellisteholla’ kilowatteina ilmaistua valmistajan ilmoittamaa moottorin nettotehoa nimellisnopeudella;

28)	’suurimmalla nettoteholla’ nettotehon suurinta arvoa moottorityypin nimellisen täyden kuormituksen tehokäyrällä;

29)	’nimellisnopeudella’ valmistajan suunnittelemaa suurinta moottorin rajoittimen sallimaa täyskuormitusnopeutta tai, jos rajoitinta ei ole, valmistajan määrittämää nopeutta, jolla moottori saavuttaa suurimman nettotehon;

30)	’moottorin valmistuspäivällä’ kuukautena ja vuotena ilmaistavaa päivämäärää, jona moottori läpäisee tuotantolinjalta valmistumisen jälkeen viimeisen tarkastuksen ja on valmis toimitettavaksi tai varastoitavaksi;

31)	’siirtymäajalla’ liitteessä III vahvistetun, vaiheen V moottoreiden markkinoille saattamisen päivämäärien jälkeistä 24 kuukauden ajanjaksoa;

32)

’siirtymäajan moottorilla’ moottoria, jonka valmistuspäivä edeltää liitteessä III vahvistettua vaiheen V moottoreiden markkinoille saattamisen päivämäärää ja joka täyttää jonkin seuraavista vaatimuksista: a) se on 5 päivänä lokakuuta 2016 sovellettavassa asiaankuuluvassa lainsäädännössä määriteltyjen uusimpien sovellettavien päästöraja-arvojen mukainen; tai b) se kuuluu sellaiselle tehoalueelle tai sitä käytetään taikka se on tarkoitettu käytettäväksi sellaisessa sovelluksessa, jota eivät koskeneet päästöraja-arvot ja jolta ei edellytetty tyyppihyväksyntää unionin tasolla 5 päivänä lokakuuta 2016;

33)	’liikkuvan työkoneen valmistuspäivällä’ koneen lakisääteisessä merkinnässä mainittua kuukautta ja vuotta tai, jos lakisääteistä merkintää ei ole, sitä kuukautta ja vuotta, jona kone läpäisee tuotantolinjalta valmistumisensa jälkeen lopputarkastuksen;

34)	’sisävesialuksella’ alusta, joka kuuluu direktiivin (EU) 2016/1629 soveltamisalaan;

35)	’generaattorikoneistolla’ itsenäisesti toimivaa liikkuvaa työkonetta, joka ei ole osa voimalinjaa ja joka on ensi sijassa tarkoitettu tuottamaan sähkötehoa;

36)	’paikallaan seisovalla koneella’ konetta, joka on tarkoitus asentaa pysyvästi yhteen paikkaan ensimmäisellä käyttökerralla ja jota ei ole tarkoitus siirtää teitse tai muulla tavalla, paitsi silloin, kun se toimitetaan valmistuspaikasta paikkaan, johon se ensi kertaa asennetaan;

37)

’pysyvästi asennetulla’ kohdetta, joka on pultattu kiinni tai muulla tavalla lujasti kiinnitetty alustaan tai muuhun kiinnityspintaan niin, että sen irrottaminen edellyttää työkalujen tai laitteiden käyttöä, jolloin moottoria on mahdollista käyttää vain yhdessä rakennuksen, rakenteen, laitoksen tai laitteiston kohdassa;

38)

’moottorikelkalla’ omalla käyttövoimallaan kulkevaa konetta, joka on tarkoitettu maastossa liikkumiseen ensisijaisesti lumen päällä, joka kulkee lumeen kosketuksissa olevilla teloilla, jota ohjataan lumeen kosketuksissa olevalla suksella (tai suksilla) ja jonka kuormittamaton enimmäismassa on ajokunnossa 454 kg (painoon lasketaan mukaan vakiovarusteet, jäähdytysnesteet, voiteluaineet, polttoaineet ja työkalut muttei valinnaisia varusteita eikä kuljettajaa);

39)

’mönkijällä’ moottoriajoneuvoa, jolle moottori antaa käyttövoiman ja joka on ensisijaisesti tarkoitettu liikkumiseen päällystämättömillä pinnoilla vähintään neljällä matalapainerenkaisella pyörällä ja jossa on joko vain kuljettajan käyttöön tarkoitettu satulaistuin taikka kuljettajan käyttöön tarkoitettu satulaistuin ja istuin enintään yhdelle matkustajalle sekä ohjaustanko;

40)

’rinnakkain istuttavalla maastoajoneuvolla’ omalla käyttövoimallaan kulkevaa, kuljettajan ohjaamaa, niveletöntä ajoneuvoa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu liikkumiseen päällystämättömillä pinnoilla vähintään neljällä pyörällä, jonka kuormittamaton vähimmäismassa on ajokunnossa 300 kg (tähän painoon lasketaan mukaan vakiovarusteet, jäähdytysnesteet, voiteluaineet, polttoaineet ja työkalut muttei valinnaisia varusteita eikä kuljettajaa) ja jonka rakenteellinen enimmäisnopeus on 25 km/h tai enemmän; ajoneuvo on lisäksi tarkoitettu henkilöiden ja/tai tavaroiden kuljetukseen sekä/taikka laitteiden vetämiseen ja työntämiseen, sitä ohjataan muulla säätimellä kuin ohjaustangolla, se soveltuu huvi- tai hyötykäyttöön ja se voi kuljettaa enintään kuutta henkilöä (ajoneuvon kuljettaja mukaan lukien), jotka istuvat rinnakkain yhdellä tai useammalla istuimella, jotka eivät ole satulaistuimia;

41)	’raideliikenteen kulkuneuvolla’ liikkuvaa työkonetta, jota käytetään yksinomaan raiteilla;

42)

’veturilla’ raideliikenteen kulkuneuvoa, joka on suunniteltu antamaan suoraan omien pyöriensä kautta tai välillisesti muiden raideliikenteen kulkuneuvojen pyörien kautta käyttövoimaa itselleen sekä muille rahdin, matkustajien ja varusteiden kuljetukseen tarkoitetuille raideliikenteen kulkuneuvoille ja jota itseään ei ole suunniteltu taikka tarkoitettu rahdin tai matkustajien kuljetukseen sen omaa käyttöhenkilöstöä lukuun ottamatta;

43)

’moottorivaunulla’ raideliikenteen kulkuneuvoa, jonka tarkoitus on antaa itselleen käyttövoimaa joko suoraan omien pyöriensä kautta tai välillisesti muiden raideliikenteen kulkuneuvojen pyörien kautta ja joka on nimenomaisesti tarkoitettu tavaroiden tai matkustajien tai näiden molempien kuljetukseen ja joka ei ole veturi;

44)	’raideliikenteen apukulkuneuvolla’ raideliikenteen kulkuneuvoa, joka ei ole moottorivaunu eikä veturi vaan jokin muu raideliikenteen kulkuneuvo, kuten kiskoihin tai muuhun rautatieinfrastruktuuriin liittyvien huolto-, rakennus- tai nostotöiden suorittamiseen nimenomaisesti tarkoitettu kulkuneuvo;

45)	’ajoneuvonosturilla’ omalla käyttövoimallaan liikkuvaa kääntönosturia, jota voidaan liikutella tiellä tai maastossa taikka molemmissa ja jonka vakavuus saadaan aikaan painovoimalla ja joka on varustettu renkailla, telaketjuilla tai muilla liikkumisapuneuvoilla;

46)	’lumilingolla’ omalla käyttövoimallaan kulkevaa konetta, jonka yksinomaisena tarkoituksena on luoda lunta päällystetyltä pinnalta keräämällä lunta ja linkoamalla sitä voimalla sivuun heittotorven kautta;

47)	’asettamisella saataville markkinoilla’ moottorin tai liikkuvan työkoneen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua taikka käyttöä varten maksua vastaan tai ilmaiseksi;

48)	’markkinoille saattamisella’ moottorin tai liikkuvan työkoneen asettamista ensimmäisen kerran saataville unionin markkinoilla;

49)

’valmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista moottoreiden EU-tyyppihyväksynnän taikka lupamenettelyn osa-alueista ja moottorituotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta, ja joka myös vastaa valmistettujen moottoreiden markkinavalvontaa koskevista seikoista, riippumatta siitä, osallistuuko tämä henkilö suoraan kaikkiin EU-tyyppihyväksyntämenettelyn kohteena olevan moottorin suunnittelu- ja valmistusvaiheisiin;

50)

’valmistajan edustajalla’ tai’edustajalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka valmistaja kirjallisella toimeksiannolla asianmukaisesti nimeää edustamaan itseään asioissa, jotka liittyvät hyväksyntäviranomaiseen tai markkinavalvontaviranomaiseen ja toimimaan itsensä puolesta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa;

51)	’maahantuojalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa markkinoille kolmannesta maasta peräisin olevan moottorin, riippumatta siitä, onko moottori jo asennettu liikkuvaan työkoneeseen vai ei;

52)	’jakelijalla’ toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ei ole valmistaja eikä maahantuoja ja joka asettaa moottorin saataville markkinoilla;

53)	’talouden toimijalla’ valmistajaa, valmistajan edustajaa, maahantuojaa tai jakelijaa;

54)	’alkuperäisellä laitevalmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa liikkuvia työkoneita;

55)

’hyväksyntäviranomaisella’ jäsenvaltion viranomaista, jonka jäsenvaltio on perustanut tai nimennyt ja ilmoittanut komissiolle ja jolla on toimivalta a) kaikilla moottorityyppien tai moottoriperheiden EU-tyyppihyväksyntään liittyvillä osa-alueilla; b) lupamenettelyssä; c) myöntää ja tarvittaessa peruuttaa tai evätä EU-tyyppihyväksyntä, sekä antaa EU-tyyppihyväksyntätodistuksia; d) toimia muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten yhteyselimenä; e) nimetä tekniset tutkimuslaitokset; ja f) varmistaa, että valmistaja täyttää velvoitteensa tuotannon vaatimustenmukaisuuden osalta;

56)

’teknisellä tutkimuslaitoksella’ organisaatiota tai elintä, jonka hyväksyntäviranomainen on nimennyt testauslaboratorioksi suorittamaan testejä tai vaatimustenmukaisuuden arviointielimeksi suorittamaan alkuarvioinnin ja muita testejä tai tarkastuksia hyväksyntäviranomaisen puolesta, tai viranomaista itseään silloin, kun se huolehtii näistä tehtävistä;

57)	’markkinavalvonnalla’ kansallisten viranomaisten toimintaa ja toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että markkinoilla saataville asetetut moottorit ovat asiaankuuluvan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukaisia;

58)	’markkinavalvontaviranomaisella’ jäsenvaltion viranomaista, joka on vastuussa markkinavalvonnan toteuttamisesta kyseisen valtion alueella;

59)

’kansallisella viranomaisella’ hyväksyntäviranomaista tai muuta viranomaista, joka osallistuu liikkuviin työkoneisiin asennettaviksi tarkoitettujen moottoreiden tai sellaisten liikkuvien työkoneiden, joihin moottorit on asennettu, markkinavalvontaan, rajavalvontaan tai markkinoille saattamiseen ja on näistä vastuussa jäsenvaltiossa;

60)	’loppukäyttäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ei ole valmistaja, alkuperäinen laitevalmistaja, maahantuoja tai jakelija, ja joka on vastuussa liikkuvaan työkoneeseen asennetun moottorin käytöstä;

61)	’päästöjenrajoitusstrategialla’ moottorin tai sellaisen liikkuvan työkoneen, johon moottori on asennettu, kokonaisrakenteeseen kuuluvaa rakennepiirrettä tai rakennepiirteiden kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on rajoittaa päästöjä;

62)	’päästöjenrajoitusjärjestelmällä’ laitetta, järjestelmää tai rakenteen osaa, jota käytetään päästöjen rajoittamiseen tai vähentämiseen;

63)	’estostrategialla’ päästöjenrajoitusstrategiaa, joka vähentää päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuutta ympäröivissä olosuhteissa tai moottorin käyttöolosuhteissa joko koneen tavanomaisen toiminnan aikana tai EU-tyyppihyväksynnän testausmenettelyjen ulkopuolella;

64)	’elektronisella ohjausyksiköllä’ moottorissa olevaa elektronista laitetta, joka on osa päästöjenrajoitusjärjestelmää ja joka ohjaa moottorin parametreja moottorin antureilta saamiensa tietojen mukaisesti;

65)

’pakokaasujen kierrätyksellä’ sellaista teknistä laitetta, joka on osa päästöjenrajoitusjärjestelmää ja jolla vähennetään päästöjä siten, että palotilasta tulevat pakokaasut johdetaan takaisin moottoriin ja sekoitetaan tuloilmaan joko ennen palamistapahtumaa tai sen aikana, lukuun ottamatta venttiiliajoituksen käyttöä palotilaan jäävän ja tuloilmaan ennen palotapahtumaa tai sen aikana sekoittuvan pakokaasun määrän lisäämiseksi;

66)

’pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmällä’ katalysaattoria, hiukkassuodatinta, typen oksidien poistojärjestelmää, yhdistettyä typen oksidien poistojärjestelmää ja hiukkassuodatinta tai muuta päästöjä vähentävää laitetta, joka on osa päästöjenrajoitusjärjestelmää ja joka on asennettu virtaussuunnassa moottorin pakokaasuaukkojen alapuolelle, lukuun ottamatta pakokaasujen kierrätysjärjestelmää ja turboahtimia;

67)	’luvattomalla muuttamisella’ päästöjenrajoitusjärjestelmän, mukaan lukien tällaisen järjestelmän ohjelmistot tai muut loogiset ohjausyksiköt, poiskytkemistä, säätämistä tai muuttamista, jonka tahallisena tai tahattomana vaikutuksena on moottorin päästöominaisuuksien huononeminen;

68)	’testisyklillä’ jaksoa, joka muodostuu useista testipisteistä, joille kullekin on määritetty nopeus ja vääntömomentti, joita moottorin on noudatettava silloin, kun sitä testataan vakiotilaisissa tai muuttuvatilaisissa käyttöolosuhteissa;

69)	’vakiotilaisella testisyklillä’ testisykliä, jossa moottorin nopeus ja vääntömomentti pidetään nimellisissä vakioarvoissa, joita on rajallinen määrä. Vakiotilaiset testisyklit ovat joko erillisten moodien testejä tai porrastettujen moodien testejä;

70)	’muuttuvatilaisella testisyklillä’ testisykliä, joka muodostuu sekunneittain vaihtelevien normalisoitujen nopeus- ja vääntömomenttiarvojen sarjasta;

71)	’kampikammiolla’ moottorin sisäisiä tai ulkopuolisia suljettuja tiloja, jotka ovat yhteydessä öljypohjaan sisäisillä tai ulkoisilla putkilla, joiden kautta kaasut ja höyryt voivat haihtua;

72)	’regeneraatiolla’ sellaista tapahtumaa, jonka aikana päästötasot muuttuvat silloin, kun pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän suorituskykyä palautetaan tarkoituksellisesti ennalleen, ja joka voidaan luokitella joko jatkuvaksi regeneraatioksi tai ajoittaiseksi regeneraatioksi;

73)	’päästökestojaksolla’ (EDP) tuntimäärää tai tapauksen mukaan välimatkaa, jota käytetään huononemiskertoimien määrittämiseen;

74)	’huononemiskertoimilla’ niiden kertoimien joukkoa, jotka osoittavat päästökestojakson alku- ja loppuhetken päästöjen suhteen;

75)	’virtuaalisella testauksella’ päätöksenteon apuvälineenä käytettäviä tietokonesimulaatioita, laskelmat mukaan lukien, joiden avulla osoitetaan moottorin suorituskyvyn taso ilman, että olisi tarvetta käyttää tosiasiallista fyysistä moottoria.

4 artikla

Moottoriluokat

1.   Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia moottoriluokkia, jotka jaetaan edelleen liitteessä I esitettyihin alaluokkiin:

1)   luokka NRE:

a)

moottorit, jotka on tarkoitettu liikkuviin työkoneisiin, jotka on tarkoitettu tai jotka soveltuvat kulkemaan tai olemaan kuljetettavina teitse tai muulla tavalla ja joita ei ole suljettu pois 2 artiklan 2 kohdan nojalla ja jotka eivät kuulu mihinkään muuhun tämän kohdan 2–10 alakohdassa mainittuun luokkaan;

b)	moottorit, joiden vertailuteho on vähemmän kuin 560 kW ja joita käytetään luokkiin IWP, IWA, RLL tai RLR kuuluvien vaiheen V moottoreiden sijasta;

2)   luokka NRG: moottorit, joiden vertailuteho on suurempi kuin 560 kW ja joita käytetään yksinomaan generaattorikoneistoissa; sellaiset generaattorikoneistoihin tarkoitetut moottorit, joilla ei ole näitä ominaisuuksia, sisällytetään luokkiin NRE tai NRS niiden ominaisuuksien mukaan;

3)   luokka NRSh: kannettavat kipinäsytytysmoottorit, joiden vertailuteho on vähemmän kuin 19 kW ja joita käytetään yksinomaan kannettavissa koneissa;

4)   luokka NRS: kipinäsytytysmoottorit, joiden vertailuteho on alle 56 kW ja jotka eivät kuulu luokkaan NRSh;

5)   luokka IWP:

a)	yksinomaan sisävesialuksissa niiden suoran tai välillisen käyttövoiman lähteenä käytettävät tai niiden suoran tai välillisen käyttövoiman lähteeksi tarkoitetut moottorit, joiden vertailuteho on vähintään 19 kW;

b)	moottorit, joita käytetään luokan IWA moottoreiden sijasta, edellyttäen että ne ovat 24 artiklan 8 kohdan mukaisia;

6)   luokka IWA: yksinomaan sisävesialuksissa käytettävät apumoottorit, joiden vertailuteho on vähintään 19 kW;

7)   luokka RLL: yksinomaan vetureissa niiden käyttövoiman lähteenä käytettävät tai niiden käyttövoiman lähteeksi tarkoitetut moottorit;

8)   luokka RLR:

a)	yksinomaan moottorivaunuissa niiden käyttövoiman lähteenä käytettävät tai niiden käyttövoiman lähteeksi tarkoitetut moottorit;

b)	moottorit, joita käytetään luokkaan RLL kuuluvien vaiheen V moottoreiden sijasta;

9)   luokka SMB: kipinäsytytysmoottorit, joita käytetään yksinomaan moottorikelkoissa; moottorikelkkoihin tarkoitetut muut kuin kipinäsytytysmoottorit sisällytetään luokkaan NRE;

10)   luokka ATS: kipinäsytytysmoottorit, joita käytetään yksinomaan mönkijöissä ja rinnakkain istuttavissa maastoajoneuvoissa; mönkijöihin ja rinnakkain istuttaviin maastoajoneuvoihin tarkoitetut muut kuin kipinäsytytysmoottorit sisällytetään luokkaan NRE.

2.   Tiettyyn luokkaan kuuluvaa vaihtuvanopeuksista moottoria voidaan käyttää saman luokan vakionopeusmoottorin sijasta.

Vakionopeuskäytössä olevien luokkaan IWP kuuluvien vaihtuvanopeuksisten moottoreiden on lisäksi soveltuvin osin täytettävä 24 artiklan 7 tai 8 kohdassa asetetut vaatimukset.

3.   Raideliikenteen apukulkuneuvojen moottorit sekä moottorivaunujen ja veturien apumoottorit sisällytetään luokkiin NRE tai NRS niiden ominaisuuksien mukaan.

II LUKU

YLEISET VELVOITTEET

5 artikla

Jäsenvaltioiden velvoitteet

1.   Jäsenvaltioiden on perustettava tai nimettävä hyväksyntäviranomaiset ja markkinavalvontaviranomaiset tämän asetuksen mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitettujen hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisten perustamisesta ja nimeämisestä, mukaan lukien niiden nimet, posti- ja sähköpostiosoitteet ja vastuualueet. Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon ja yksityiskohtaiset tiedot hyväksyntäviranomaisista.

3.   Jäsenvaltiot saavat sallia ainoastaan seuraavien markkinoille saattamisen:

a)	moottorit, joilla on tämän asetuksen mukaisesti myönnetty voimassa oleva EU-tyyppihyväksyntä riippumatta siitä, onko ne jo asennettu liikkuviin työkoneisiin, ja

b)	liikkuvat työkoneet, joihin on asennettu a alakohdassa tarkoitetut moottorit.

4.   Jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää seuraavien markkinoille saattamista:

a)	moottorit perustein, jotka liittyvät tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin niiden rakennetta ja toimintaa koskeviin seikkoihin, kun kyseiset moottorit täyttävät tämän asetuksen vaatimukset;

b)	liikkuvat työkoneet perustein, jotka liittyvät niihin asennettujen moottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöihin, kun kyseiset moottorit kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan ja täyttävät asetuksen vaatimukset.

5.   Jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava markkinavalvontaa ja markkinoilla olevien moottoreiden tarkastuksia asetuksen (EY) N:o 765/2008 III luvun mukaisesti.

6 artikla

Hyväksyntäviranomaisten velvoitteet

1.   Hyväksyntäviranomaisten on varmistettava, että EU-tyyppihyväksyntää hakevat valmistajat noudattavat tätä asetusta.

2.   Hyväksyntäviranomaiset saavat myöntää EU-tyyppihyväksynnän ainoastaan sellaisille moottorityypeille tai moottoriperheille, jotka ovat tämän asetuksen mukaisia.

3.   Hyväksyntäviranomaisten on julkistettava IMIn avulla rekisteri kaikista moottorityypeistä ja moottoriperheistä, joille on myönnetty EU-tyyppihyväksyntä, joiden EU-tyyppihyväksyntää on laajennettu, joiden EU-tyyppihyväksyntä on peruttu tai joiden osalta EU-tyyppihyväksyntähakemus on hylätty.

Kyseisessä rekisterissä on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)	valmistajan nimi ja osoite sekä yhtiön nimi, jos eri kuin valmistaja;

b)	tapauksen mukaan valmistajan kauppanimi (kauppanimet) tai tavaramerkki (tavaramerkit);

c)	EU-tyyppihyväksynnän kattamien moottorityyppien tai tapauksen mukaan EU-tyyppihyväksynnän kattaman moottoriperheen tunnus;

d)	moottoriluokka;

e)	EU-tyyppihyväksynnän numero, mukaan lukien mahdollisten laajennusten numerot;

f)	EU-tyyppihyväksynnän myöntämisen, laajennuksen, epäämisen tai peruuttamisen ajankohta; ja

g)	jäljempänä 24 artiklan 12 kohdassa tarkoitetun testausselosteen osioiden ”Moottorin yleistiedot” ja ”Lopullinen päästötulos” sisältö.

7 artikla

Markkinavalvontaviranomaisten velvoitteet

1.   Markkinavalvontaviranomaisten on suoritettava moottoreille asiakirjojen tarkastuksia ja tarvittaessa moottoreiden fyysisiä ja laboratoriotarkastuksia riittävässä laajuudessa ja riittävänsuuruista prosenttiosuutta edustavien otosten perusteella. Tarkastuksia tehdessään niiden on otettava huomioon riskinarvioinnin vakiintuneet periaatteet, mahdolliset valitukset ja mahdolliset muut olennaiset tiedot.

2.   Markkinavalvontaviranomaiset voivat vaatia talouden toimijoita asettamaan saataville sellaiset asiakirjat ja tiedot, joita ne pitävät tarpeellisina tehtäviensä suorittamiseksi.

8 artikla

Valmistajien yleiset velvoitteet

1.   Valmistajien on varmistettava se, että niiden markkinoille saatettavat moottorit on valmistettu ja hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti.

2.   Kun valmistaja muuttaa EU-tyyppihyväksynnän alaista moottoria siten, että moottori tämän jälkeen kuuluu eri luokkaan tai alaluokkaan, valmistaja on vastuussa sen varmistamisesta, että kyseinen moottori täyttää kyseisen luokan tai alaluokan vaatimukset.

Kun oikeushenkilö muuttaa moottoria siten, että moottori ei enää tämän jälkeen noudata siihen luokkansa tai alaluokkansa mukaisesti sovellettavia päästöraja-arvoja, kyseisen oikeushenkilön katsotaan olevan vastuussa siitä, että kyseisiä päästöraja-arvoja jälleen noudatetaan.

3.   Valmistajat ovat vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista EU-tyyppihyväksyntämenettelyn osa-alueista ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta riippumatta siitä, osallistuvatko valmistajat suoraan moottorin kaikkiin valmistusvaiheisiin.

4.   Valmistajien on huolehdittava siitä, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, että hyväksytylle tyypille säädettyjä vaatimuksia noudatetaan sarjatuotannossa jatkuvasti, ja menettelyt 19 artiklan mukaista käytössä olevien moottoreiden päästöjen valvontaa varten.

Muutokset moottorityypin rakenteessa tai ominaisuuksissa ja muutokset niissä vaatimuksissa, joiden mukainen moottorityypin on ilmoitettu olevan, on otettava huomioon VI luvun mukaisesti.

5.   Valmistajien on 32 artiklassa tarkoitetun lakisääteisen merkinnän lisäksi merkittävä valmistamiinsa moottoreihin jotka ne saattavat markkinoille taikka, jos tämä ei ole mahdollista, moottorin mukana olevaan asiakirjaan, nimensä, rekisteröity kauppanimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä unionissa sijaitseva osoite, josta valmistaja voidaan tavoittaa.

6.   Valmistajien on perustellusta pyynnöstä toimitettava alkuperäiselle laitevalmistajalle 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lakisääteisen merkinnän kaksoiskappale.

7.   Valmistajien on varmistettava, että varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät sinä aikana, jona ne ovat vastuussa moottorista, vaaranna moottorin osalta tämän luvun ja III luvun noudattamista.

8.   Valmistajien on pidettävä 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntätodistus liitteineen ja tapauksen mukaan 31 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusilmoituksen jäljennös hyväksyntäviranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan moottorin markkinoille saattamisen jälkeen.

9.   Valmistajien on toimitettava kansallisille viranomaisille perustellusta pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen välityksellä jäljennös moottorille annetusta EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta. Kyseisen jäljennöksen on oltava kielellä, jota pyynnön esittänyt kansallinen viranomainen vaivattomasti ymmärtää.

10.   Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden valmistajien on moottoreiden EU-tyyppihyväksyntää varten nimettävä yksi yksittäinen unioniin sijoittautunut edustaja, joka edustaa valmistajaa kanssakäymisessä hyväksyntäviranomaisen kanssa.

11.   Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden valmistajien on markkinavalvontaa varten nimettävä yksi yksittäinen unioniin sijoittautunut edustaja, joka voi olla 10 kohdassa tarkoitettu edustaja.

9 artikla

Valmistajien velvoitteet sellaisten moottoreiden osalta, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia

1.   Valmistaja, jolla on syytä epäillä tai joka katsoo, että sen markkinoille saattama moottori ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, on välittömästi toteutettava tutkimus epäillystä vaatimustenvastaisuuden luonteesta ja siitä, kuinka yleistä sen esiintyminen todennäköisesti on.

Valmistajan on ryhdyttävä tutkimuksen tulosten perusteella korjaaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että tuotannossa olevat moottorit saatetaan hyväksyttyä moottorityyppiä taikka moottoriperhettä koskevien vaatimusten mukaisiksi viipymättä.

Valmistajan on välittömästi tiedotettava tutkimuksesta EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, valmistajaa ei vaadita ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin, kun on kyse moottoreista, jotka ovat tämän asetuksen vaatimusten vastaisia siksi, että niihin on tehty markkinoille saattamisen jälkeen muutoksia, joihin valmistaja ei ollut antanut lupaa.

10 artikla

Markkinavalvontaa varten nimettyjen valmistajien edustajien velvoitteet

Markkinavalvontaa varten nimettyjen valmistajien edustajien on suoritettava vähintään seuraavat valmistajalta saadussa kirjallisessa toimeksiannossa määritellyt tehtävät:

a)	varmistaa, että 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntätodistus liitteineen ja tapauksen mukaan 31 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusilmoituksen jäljennös voidaan asettaa hyväksyntäviranomaisten saataville kymmenen vuoden ajan moottorin markkinoille saattamisen jälkeen;

b)	antaa hyväksyntäviranomaiselle perustellusta pyynnöstä kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen moottorin tuotannon vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi;

c)	tehdä hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisten kanssa niiden pyynnöstä yhteistyötä kaikkien toimeksiannon puitteissa toteutettujen toimien osalta.

11 artikla

Maahantuojien yleiset velvoitteet

1.   Maahantuojat saavat saattaa markkinoille ainoastaan vaatimusten mukaisia moottoreita, jotka ovat saaneet EU-tyyppihyväksynnän.

2.   Ennen EU-tyyppihyväksytyn moottorin markkinoille saattamista maahantuojien on varmistettava, että

a)	jäljempänä 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntätodistus liitteineen on saatavilla;

b)	moottorissa on 32 artiklassa tarkoitettu lakisääteinen merkintä;

c)	moottori on 8 artiklan 5 kohdan mukainen.

3.   Maahantuojien on tapauksen mukaan pidettävä kymmenen vuoden ajan moottorin markkinoille saattamisen jälkeen 31 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusilmoituksen jäljennös hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntätodistus liitteineen voidaan pyynnöstä asettaa kyseisten viranomaisten saataville.

4.   Maahantuojien on merkittävä moottoriin taikka, jos se ei ole mahdollista, moottorin mukana olevaan asiakirjaan, nimensä, rekisteröity kauppanimensä taikka rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoite, josta maahantuoja voidaan tavoittaa.

5.   Maahantuojien on varmistettava, että moottorin mukana on 43 artiklassa tarkoitetut tiedot ja ohjeet.

6.   Maahantuojien on varmistettava, että varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät sinä aikana, jona ne ovat vastuussa moottorista, vaaranna moottorin osalta tämän luvun tai III luvun noudattamista.

7.   Maahantuojien on pyynnön esittäneen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava sille kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen moottorin vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Kyseisten tietojen ja asiakirjojen on oltava kielellä, jota pyynnön esittänyt kansallinen viranomainen vaivattomasti ymmärtää.

12 artikla

Maahantuojien velvoitteet sellaisten moottoreiden osalta, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia

1.   Maahantuoja, jolla on syytä epäillä tai jota katsoo, että moottori ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen ja erityisesti että moottori ei vastaa sen EU-tyyppihyväksyntää, ei saa saattaa moottoria markkinoille ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi.

Maahantuojan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava asiasta valmistajalle, markkinavalvontaviranomaisille sekä EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

2.   Maahantuoja, jolla on syytä epäillä tai joka katsoo, että sen markkinoille saattama moottori ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, on välittömästi toteutettava tutkimus epäillyn vaatimustenvastaisuuden luonteesta ja siitä, kuinka yleistä sen esiintyminen todennäköisesti on.

Maahantuojan on ryhdyttävä tutkimuksen tulosten perusteella korjaaviin toimenpiteisiin ja ilmoitettava valmistajalle asiasta varmistaakseen, että tuotannossa olevat moottorit saatetaan hyväksyttyä moottorityyppiä taikka moottoriperhettä koskevien vaatimusten mukaisiksi viipymättä.

13 artikla

Jakelijoiden yleiset velvoitteet

1.   Kun jakelijat asettavat moottorin saataville markkinoilla, niiden on noudatettava asiaankuuluvaa huolellisuutta tämän asetuksen vaatimusten suhteen.

2.   Ennen moottorin asettamista saataville markkinoilla jakelijoiden on tarkistettava, että

a)	valmistaja on noudattanut 8 artiklan 5 kohtaa;

b)	tapauksen mukaan maahantuoja on noudattanut 11 artiklan 2 ja 4 kohtaa;

c)	moottorissa on 32 artiklassa tarkoitettu lakisääteinen merkintä;

d)	edellä 43 artiklassa tarkoitetut tiedot ja ohjeet ovat saatavissa alkuperäisen laitevalmistajan vaivattomasti ymmärtämällä kielellä.

3.   Jakelijoiden on varmistettava, että varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät sinä aikana, jona ne ovat vastuussa moottorista, vaaranna moottorin osalta tämän luvun tai III luvun noudattamista.

4.   Jakelijoiden on perustellusta pyynnöstä varmistettava, että valmistaja antaa pyynnön esittäneelle kansalliselle viranomaiselle 8 artiklan 8 kohdassa yksilöidyt asiakirjat tai että maahantuoja antaa pyynnön esittäneelle kansalliselle viranomaiselle 11 artiklan 3 kohdassa yksilöidyt asiakirjat.

14 artikla

Jakelijoiden velvoitteet sellaisten moottoreiden osalta, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia

1.   Jos jakelijalla on syytä epäillä tai jos se katsoo, että moottori ei ole tämän asetuksen mukainen, se ei saa asettaa moottoria saataville markkinoilla, ennen kuin moottori on saatettu vaatimusten mukaiseksi.

2.   Jakelijan, jolla on syytä epäillä tai joka katsoo, että sen markkinoilla saataville asettamat moottorit eivät ole tämän asetuksen vaatimusten mukaisia, on ilmoitettava asiasta valmistajalle tai valmistajan edustajalle sen varmistamiseksi, että korjaaviin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tuotannossa olevien moottoreiden saattamiseksi hyväksytyn moottorityypin tai moottoriperheen mukaisiksi, ryhdytään 9 tai 12 artiklan mukaisesti.

15 artikla

Moottoreiden asentamista koskevat alkuperäisten laitevalmistajien velvoitteet

1.   Alkuperäisten laitevalmistajien on asennettava EU-tyyppihyväksytyt moottorit liikkuviin työkoneisiin valmistajan 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti antamien ohjeiden mukaisesti niin, ettei tästä aiheudu kielteisiä vaikutuksia moottorin suoritusarvoihin kaasu- ja hiukkaspäästöjen kannalta.

2.   Kun alkuperäinen laitevalmistaja ei noudata tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ohjeita tai kun se muuttaa moottoria liikkuvaan työkoneeseen asentamisen yhteydessä niin, että tästä aiheutuu kielteisiä vaikutuksia moottorin suoritusarvoihin kaasu- ja hiukkaspäästöjen kannalta, kyseistä alkuperäistä laitevalmistajaa on pidettävä tässä asetuksessa tarkoitettuna valmistajana, johon sovelletaan erityisesti 8 ja 9 artiklassa vahvistettuja velvoitteita.

3.   Alkuperäiset laitevalmistajat saavat asentaa EU-tyyppihyväksyttyjä moottoreita liikkuviin työkoneisiin vain 4 artiklassa säädettyjen yksinomaisten käyttötarkoitusten mukaisesti.

4.   Kun 32 artiklassa tarkoitettua moottorin lakisääteistä merkintää ei voi nähdä osia poistamatta, alkuperäisen laitevalmistajan on kiinnitettävä liikkuvaan työkoneeseen näkyvästi valmistajan antama, mainitussa artiklassa ja asiaankuuluvassa täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitetun merkinnän kaksoiskappale.

5.   Kun liikkuva työkone, johon on asennettu siirtymäajan moottori, saatetaan markkinoille 58 artiklan 5 kohdan mukaisesti, alkuperäisten laitevalmistajien on ilmoitettava liikkuvan työkoneen valmistuspäivä osana koneen merkintää.

6.   Kun valmistaja toimittaa alkuperäiselle laitevalmistajalle moottorin 34 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilman pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmää, alkuperäisen laitevalmistajan on tapauksen mukaan annettava valmistajalle moottorin ja sen pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän kokoamista koskevat tiedot.

16 artikla

Valmistajien velvoitteiden soveltaminen maahantuojiin ja jakelijoihin

Maahantuojaa tai jakelijaa, joka asettaa moottorin saataville markkinoilla omalla nimellään tai tavaramerkillään tai joka muuttaa tällaista moottoria tavalla, joka saattaa vaikuttaa moottorin sovellettavien vaatimusten noudattamiseen, pidetään tätä asetusta sovellettaessa valmistajana, ja siihen sovelletaan erityisesti 8 ja 9 artiklassa vahvistettuja velvoitteita.

17 artikla

Talouden toimijoiden ja alkuperäisten laitevalmistajien ilmoittamisvelvollisuus

Talouden toimijoiden ja alkuperäisten laitevalmistajien on pyynnöstä ilmoitettava hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille viiden vuoden ajan markkinoille saattamisesta lukien tiedot seuraavista:

a)	kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille moottorin;

b)	kaikki talouden toimijat tai, mikäli niiden tunnistaminen on mahdollista, alkuperäiset laitevalmistajat, joille ne ovat toimittaneet moottorin.

III LUKU

AINEELLISET VAATIMUKSET

18 artikla

EU-tyyppihyväksynnän pakokaasupäästövaatimukset

1.   Valmistajien on varmistettava, että moottorityypit ja moottoriperheet suunnitellaan, valmistetaan ja kootaan niin, että II luvussa ja tässä luvussa vahvistettuja vaatimuksia noudatetaan.

2.   Liitteessä III vahvistetuista moottoreiden markkinoille saattamisen päivämääristä alkaen moottorityypit ja moottoriperheet eivät saa ylittää liitteessä II vahvistettuja pakokaasupäästöjen raja-arvoja, joista käytetään nimitystä ”vaihe V”.

Mikäli yhteen moottoriperheeseen, joka määritellään asiaa koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettujen parametrien mukaisesti, kuuluu useampi kuin yksi tehoalue, perusmoottoriin (EU-tyyppihyväksynnän osalta) ja kaikkiin samaan perheeseen kuuluviin moottorityyppeihin (tuotannon vaatimustenmukaisuuden osalta) sovelletaan asianomaisten tehoalueiden osalta seuraavia vaatimuksia:

a)	niiden on täytettävä kaikkein tiukimmat päästöraja-arvot;

b)	ne on testattava käyttämällä testisyklejä, jotka vastaavat kaikkein tiukimpia päästöraja-arvoja;

c)	niihin on sovellettava varhaisimpia sovellettavia EU-tyyppihyväksynnän ja markkinoille saattamisen päivämääriä, jotka vahvistetaan liitteessä III.

3.   Moottorityyppien ja moottoriperheiden pakokaasupäästöt on mitattava 24 artiklassa vahvistettujen testisyklien pohjalta sekä 25 artiklan mukaisesti.

4.   Moottorityypit ja moottoriperheet on suunniteltava ja niihin on asennettava päästöjenrajoitusstrategioita siten, että estetään mahdollisuuksien mukaan niiden luvaton muuttaminen. Estostrategioiden käyttö on kielletty.

5.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan moottorityyppien ja moottoriperheiden, niiden käyttötavat mukaan lukien, määrittelyssä käytettävien parametrien yksityiskohdat, sekä tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja moottorin luvattoman muuttamisen ehkäisemistä koskevat tekniset yksityiskohdat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

19 artikla

Käytössä olevien moottoreiden päästöjen valvonta

1.   Tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksyttyihin, vaiheen V päästöraja-arvojen mukaisiin moottorityyppeihin tai moottoriperheisiin kuuluvien moottorien kaasupäästöjä on valvottava testaamalla liikkuviin työkoneisiin asennettuja käytössä olevia moottoreita käytönaikaisesti ja niiden normaalien käyttösyklien aikana. Tällainen testaus on suoritettava valmistajan vastuulla ja hyväksyntäviranomaisen vaatimuksia noudattaen asianmukaisesti huolletuille moottoreille noudattaen säännöksiä, jotka koskevat eri moottoriluokkien moottoreiden valintaa, testausmenettelyitä ja tulosten raportointia.

Komissio toteuttaa kokeiluohjelmia, joiden tarkoituksena on kehittää asianmukaisia testausmenettelyjä niille moottoriluokille ja -alaluokille, joilla tämänkaltaisia testausmenettelyjä ei vielä ole käytössä.

Komissio toteuttaa valvontaohjelmia kunkin moottoriluokan osalta sen määrittämiseksi, missä määrin testisyklissä mitatut päästöt vastaavat varsinaisessa käytössä mitattuja päästöjä. Kyseiset ohjelmat ja niiden tulokset esitetään vuosittain jäsenvaltioille, minkä jälkeen niistä tiedotetaan yleisölle.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa 55 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi yksityiskohtaisilla järjestelyillä, jotka koskevat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja moottorien valintaa, testausmenettelyitä ja tulosten raportointia. Nämä delegoidut säädökset annetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

IV LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYT

20 artikla

EU-tyyppihyväksynnän hakeminen

1.   Valmistajien on jätettävä kustakin moottorityypistä tai moottoriperheestä erillinen EU-tyyppihyväksyntää koskeva hakemus jäsenvaltion hyväksyntäviranomaiselle, ja jokaisen hakemuksen mukaan on liitettävä 21 artiklassa tarkoitetut valmistusasiakirjat. Kustakin moottorityypistä tai tapauksen mukaan moottoriperheestä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus, ja se voidaan jättää ainoastaan yhdelle hyväksyntäviranomaiselle.

2.   Valmistajien on asetettava EU-tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen saataville moottori, joka on artiklassa 21 tarkoitetuissa valmistusasiakirjoissa kuvatun moottorityypin taikka moottoriperheen tapauksessa perusmoottorin ominaisuuksien mukainen.

3.   Jos kyseessä on moottoriperhettä koskeva EU-tyyppihyväksyntähakemus ja jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että jätetty hakemus ei tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valitun perusmoottorin osalta täysin vastaa 21 artiklassa tarkoitetuissa valmistusasiakirjoissa kuvattua moottoriperhettä, valmistajien on asetettava saataville vaihtoehtoinen ja tarvittaessa ylimääräinen perusmoottori, jonka hyväksyntäviranomainen katsoo vastaavan moottoriperhettä.

4.   Valmistajien on toimitettava moottorityypin tai tapauksen mukaan moottoriperheen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa hyväksytyn moottorityypin tai moottoriperheen tuotannon aloittamisesta käytössä olevien moottoreiden alustava valvontasuunnitelma.

21 artikla

Valmistusasiakirjat

1.   Hakijan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle valmistusasiakirjat, joihin on sisällytettävä seuraavat:

a)

ilmoituslomake, joka sisältää luettelon vertailupolttoaineista ja valmistajan niin pyytäessä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista ja 25 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten mukaisesti kuvatuista muista määritellyistä polttoaineista, polttoaineseoksista tai polttoaine-emulsioista jäljempänä ’ilmoituslomake’;

b)	kaikki moottorityyppiä tai tapauksen mukaan perusmoottoria koskevat olennaiset tiedot, piirustukset, valokuvat ja muut tiedot;

c)	kaikki muut tiedot, joita hyväksyntäviranomainen pyytää EU-tyyppihyväksyntää koskevan hakemusmenettelyn yhteydessä.

2.   Valmistusasiakirjat voidaan toimittaa paperimuodossa tai teknisen tutkimuslaitoksen ja hyväksyntäviranomaisen hyväksymässä sähköisessä muodossa.

3.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan ilmoituslomakkeen ja valmistusasiakirjojen mallit. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

V LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYJEN TOTEUTTAMINEN

22 artikla

Yleiset säännökset

1.   Hakemuksen vastaanottavan hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä EU-tyyppihyväksyntä kaikille sellaisille moottorityypeille taikka moottoriperheille, jotka noudattavat kaikkia seuraavia:

a)	valmistusasiakirjoissa esitettyjä yksityiskohtia;

b)	tämän asetuksen vaatimuksia, ja erityisesti 26 artiklassa tarkoitettujen tuotantojärjestelyjen vaatimustenmukaisuutta.

2.   Mikäli moottori täyttää tässä asetuksessa määritetyt vaatimukset, hyväksyntäviranomaiset eivät saa soveltaa minkäänlaisia muita pakokaasupäästöjä koskevia EU-tyyppihyväksyntävaatimuksia liikkuviin työkoneisiin, joihin tällainen moottori on asennettu.

3.   Hyväksyntäviranomaiset eivät saa myöntää EU-tyyppihyväksyntää moottorityypille tai moottoriperheelle, joka ei täytä tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia, liitteessä III kullekin moottorialaluokalle asetettujen moottorien EU-tyyppihyväksyntäpäivämäärien jälkeen.

4.   EU-tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava komission vahvistaman yhdenmukaistetun järjestelmän mukaisesti.

5.   Hyväksyntäviranomaisen on IMIn avulla

a)	asetettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten saataville luettelo niistä EU-tyyppihyväksynnöistä, jotka se on myöntänyt tai, tapauksen mukaan, joita se on laajentanut, yhden kuukauden kuluessa asianomaisen EU-tyyppihyväksyntätodistuksen antamisesta;

b)	asetettava viipymättä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten saataville luettelo niistä EU-tyyppihyväksynnöistä, jotka se on evännyt tai peruuttanut, sekä päätösten perustelut;

c)

vastaanotettuaan pyynnön toisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaiselta lähetettävä yhden kuukauden kuluessa kyseiselle hyväksyntäviranomaiselle jäljennös moottorityypin tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta, mikäli sellainen on olemassa, sekä 6 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjat kustakin moottorityypistä tai moottoriperheestä, jonka se on hyväksynyt tai jolta se on evännyt tai peruuttanut EU-tyyppihyväksynnän.

6.   Hyväksyntäviranomaisen on laadittava hyväksyntäasiakirjat, jotka sisältävät valmistusasiakirjat ja teknisen tutkimuslaitoksen tai hyväksyntäviranomaisen toimiensa yhteydessä niihin liittämän testausselosteen ja muut asiakirjat, jäljempänä ’hyväksyntäasiakirjat’.

Hyväksyntäasiakirjoissa on oltava hakemisto, jossa luetellaan niiden sisältö numeroituna tai merkittynä siten, että jokainen sivu on helposti löydettävissä ja kunkin asiakirjan muoto on helposti tunnistettavissa, jotta siitä käyvät ilmi EU-tyyppihyväksynnän eri hallinnolliset vaiheet, varsinkin tarkistusten ja päivitysten päivämäärät.

Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että hyväksyntäasiakirjoissa olevat tiedot ovat saatavilla vähintään 25 vuoden ajan kyseisen EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymisen jälkeen.

7.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavat:

a)	menetelmä 4 kohdassa tarkoitetun yhdenmukaistetun numerointijärjestelmän perustamiseksi;

b)	mallit ja tietorakenne 5 kohdassa tarkoitettua tietojenvaihtoa varten.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

23 artikla

EU-tyyppihyväksyntätodistusta koskevat erityiset säännökset

1.   EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on oltava seuraavat liitteet:

a)	hyväksyntäasiakirjat;

b)	tapauksen mukaan 31 artiklassa tarkoitetut vaatimustenmukaisuusilmoitukset allekirjoittamaan valtuutettujen henkilöiden nimet ja nimikirjoitusnäytteet sekä ilmoitus heidän asemastaan yrityksessä.

2.   Komissio vahvistaa mallin EU-tyyppihyväksyntätodistukselle.

3.   Hyväksyntäviranomaisen on kunkin hyväksytyn moottorityypin tai moottoriperheen osalta

a)	täytettävä kaikki asiaankuuluvat EU-tyyppihyväksyntätodistuksen osat ja liitettävä mukaan testausseloste;

b)	koottava hyväksyntäasiakirjojen hakemisto;

c)	toimitettava hakijalle täytetty todistus liitteineen viipymättä.

4.   Kun EU-tyyppihyväksynnän voimassaololle on asetettu rajoituksia tai moottorityyppi tai moottoriperhe on vapautettu tämän asetuksen tietyistä säännöksistä 35 artiklan mukaisesti, EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava kyseiset rajoitukset tai vapautukset.

5.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malli. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

24 artikla

EU-tyyppihyväksynnässä vaadittavat testit

1.   Tässä asetuksessa asetettujen teknisten vaatimusten noudattaminen on osoitettava nimettyjen teknisten tutkimuslaitosten suorittamin asianmukaisin testein. Mittaus- ja testausmenettelyt sekä näiden testien toteuttamiseen vaadittavat erityiset laitteet ja työkalut vahvistetaan 25 artiklassa.

2.   Valmistajan on asetettava hyväksyntäviranomaisen saataville sellainen määrä moottoreita, jota vaadittavien testien suorittaminen asianomaisten delegoitujen säädösten mukaisesti edellyttää.

3.   Vaadittavat testit on toteutettava moottoreilla, jotka edustavat hyväksyttäväksi haettua moottorityyppiä tai tapauksen mukaan moottoriperheen perusmoottoria.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, valmistaja voi hyväksyntäviranomaisen suostumuksella valita moottorin, joka ei edusta hyväksyttäväksi haettua moottorityyppiä tai tapauksen mukaan moottoriperheen perusmoottoria, mutta jossa yhdistyy vaadittavaan suoritustasoon nähden joukko mahdollisimman epäsuotuisia ominaisuuksia. Valintaprosessissa voidaan käyttää päätöksenteon apuna virtuaalitestausmenetelmiä.

4.   EU-tyyppihyväksyntätestien toteuttamisessa sovellettavat testisyklit on vahvistettu liitteessä IV. EU-tyyppihyväksyntään kuuluvat, kuhunkin moottorityyppiin sovellettavat testisyklit on merkittävä ilmoituslomakkeeseen.

5.   Moottorityyppiä tai tapauksen mukaan moottoriperheen perusmoottoria edustava moottori taikka 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti valittu moottori testataan dynamometrillä käyttämällä sovellettavaa liitteen IV taulukoissa IV-1–IV-10 esitettyä liikkuvien työkoneiden vakiotilaista testisykliä. Valmistaja voi valita, toteutetaanko tämä testi erillisten moodien vai porrastettujen moodien menetelmällä. Jäljempänä 7 ja 8 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta tiettyyn luokkaan kuuluvaa saman luokan vakionopeuskäytössä olevaa vaihtuvanopeuksista moottoria ei ole tarpeen testata soveltamalla vakionopeuksista vakiotilaista testisykliä.

6.   Kun on kyse vakionopeusmoottorista, jossa on säädin, joka voidaan asettaa eri nopeudelle, 5 kohdan vaatimusten on täytyttävä kullakin sovellettavissa olevalla vakionopeudella, ja ilmoituslomakkeesta on käytävä ilmi nopeudet, joita sovelletaan kussakin moottorityypissä.

7.   Kun on kyse luokkaan IWP kuuluvasta moottorista, joka on tarkoitettu sekä vaihtuvanopeuksiseen että vakionopeuksiseen käyttöön, 5 kohdan vaatimusten on täytyttävä erikseen kunkin sovellettavan vakiotilaisen testisyklin osalta, ja EU- ilmoituslomakkeesta on käytävä ilmi kaikki ne vakiotilaiset testisyklit, joiden osalta kyseiset vaatimukset täyttyivät.

8.   Kun on kyse luokkaan IWP kuuluvasta moottorista, joka on tarkoitettu käytettäväksi luokan IWA moottorin sijasta 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tämän artiklan 5 kohdan vaatimusten on täytyttävä erikseen kunkin liitteen IV taulukoissa IV-5 ja IV-6 vahvistetun sovellettavan vakiotilaisen testisyklin osalta, ja ilmoituslomakkeesta on käytävä ilmi kaikki ne vakiotilaiset testisyklit, joiden osalta nämä vaatimukset täyttyivät.

9.   Lukuun ottamatta sellaisia moottoreita, jotka tyyppihyväksytään 34 artiklan 5 ja 6 kohdan nojalla, luokkaan NRE kuuluvien vaihtuvanopeuksisten moottoreiden, joiden nettoteho on vähintään 19 kW mutta enintään 560 kW, on täytettävä tämän artiklan 5 kohdan vaatimukset, ja tämän lisäksi ne on testattava dynamometrillä liitteessä IV olevassa taulukossa IV-11 määritellyn muuttuvatilaisen testisyklin mukaan.

10.   Alaluokkiin NRS-v-2b ja NRS-v-3 kuuluvien moottoreiden, joiden suurin nopeus on enintään 3 400 r/min, on täytettävä 5 kohdan vaatimukset, ja tämän lisäksi ne on testattava dynamometrillä liitteessä IV esitetyssä taulukossa IV-12 määritellyn muuttuvatilaisen testisyklin mukaan.

11.   Siirretään komissiolle valta antaa 55 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä vahvistamalla tässä artiklassa tarkoitettujen vakiotilaisten ja muuttuvatilaisten testisyklien yksityiskohtaiset tekniset eritelmät ja ominaisuudet, mukaan lukien vastaava menetelmä moottorin kuormituksen ja nopeusasetusten määrittämistä varten. Nämä delegoidut säädökset annetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

12.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan EU-tyyppihyväksynnässä vaadittavien testiraporttien yhtenäinen muoto. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

25 artikla

EU-tyyppihyväksyntää koskevien mittausten ja testien toteuttaminen

1.   Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien moottoreiden pakokaasupäästöjen lopulliset testitulokset lasketaan soveltamalla laboratoriotestituloksiin kaikkia seuraavia:

a)	kampikammiokaasujen päästöt, jos 3 kohdassa niin edellytetään ja jos laboratoriomittaukset eivät jo sisällä niitä;

b)	tarvittavat mukautuskertoimet, jos 3 kohdassa niin edellytetään ja jos moottori sisältää regeneroituvan pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmän;

c)	kaikkien moottoreiden osalta liitteessä V määriteltyjä päästökestojaksoja vastaavat huononemiskertoimet.

2.   Testatessa sitä, täyttääkö moottorityyppi tai moottoriperhe tässä asetuksessa asetetut päästöraja-arvot, käytetään tapauksen mukaan seuraavia vertailupolttoaineita tai -polttoaineyhdistelmiä:

a)

diesel;

b)

bensiini;

c)	bensiini-öljysekoitus kaksitahtisiin kipinäsytytysmoottoreihin;

d)	maakaasu/biometaani;

e)	nestekaasu;

f)

etanoli.

Moottorityypin tai moottoriperheen on lisäksi täytettävä tässä asetuksessa muille määritellyille polttoaineille, polttoaineseoksille tai polttoaine-emulsioille asetetut pakokaasupäästöjen raja-arvot, jotka valmistaja on sisällyttänyt EU-tyyppihyväksyntähakemukseen ja jotka on kuvailtu valmistusasiakirjoissa.

3.   Mittausten ja testien toteuttamisen osalta teknisten vaatimusten on täytyttävä seuraavien osalta:

a)	testauslaitteet ja -menettelyt;

b)	päästömittauksissa ja päästönäytteiden otannassa käytettävät laitteet ja menettelyt;

c)	tietojen arviointi- ja laskentamenetelmät;

d)	huononemiskertoimien määrittämismenetelmät;

e)

luokkiin NRE, NRG, IWP, IWA, RLR, NRS, NRSh, SMB ja ATS kuuluvien ja liitteessä II asetettuja vaiheen V päästöraja-arvoja noudattavien moottoreiden osalta: i) menetelmät kampikammiokaasujen päästöjen huomioimiseen; ii) menetelmät pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmien jatkuvan tai ajoittaisen regeneraation määrittämiseen ja huomioimiseen;

f)

niiden luokkiin NRE, NRG, IWP, IWA, RLL ja RLR kuuluvien elektronisesti ohjattujen ja liitteessä II asetettuja vaiheen V päästöraja-arvoja noudattavien moottoreiden osalta, joissa elektronista ohjausta käytetään syötettävän polttoainemäärän ja polttoainesyötön ajoituksen määrittämiseen tai joissa elektronista ohjausta käytetään typen oksidien vähentämiseen käytettävän päästöjenrajoitusjärjestelmän aktivointiin, deaktivointiin tai modulointiin: i) päästöjenrajoitusstrategiat, mukaan lukien kyseisten strategioiden osoittamiseksi edellytettävät asiakirjat; ii) typen oksidien rajoittamistoimenpiteet, mukaan lukien kyseisten rajoittamistoimenpiteiden osoittamiseksi käytetty menetelmä; iii) asianomaiseen liikkuvien työkoneiden vakiotilaiseen testisykliin liittyvä alue, jonka puitteissa säädellään sitä päästömäärää, jolla liitteessä II asetettujen päästöraja-arvojen ylitys sallitaan; iv) teknisen tutkimuslaitoksen valvonta-alueelta päästöjen penkkitestin aikana valitsemat ylimääräiset mittauspisteet.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 55 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä vahvistamalla seuraavat:

a)	edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu menetelmä, jolla päästöjä koskevia laboratoriotestituloksia tarkistetaan siten, että niihin sisällytetään huononemiskertoimet;

b)	edellä 2 kohdassa tarkoitettuja vertailupolttoaineita koskevat tekniset ominaisuudet ja tapauksen mukaan vaatimukset valmistusasiakirjoissa kuvailtujen muiden määriteltyjen polttoaineiden, polttoaineseosten tai polttoaine-emulsioiden kuvausta varten;

c)	edellä 3 kohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ja ominaisuudet mittausten ja testien toteuttamiseen;

d)	PN:n mittaamiseen käytettävä menetelmä, jossa otetaan huomioon UNECE-säännön nro 49 muutossarjan 06 vaatimukset;

e)	liitteessä II tarkoitettujen kaksipolttoainemoottoreiden tai kaasumaisilla polttoaineilla toimivien yksipolttoainemoottoreiden testaukseen sovellettavat yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset.

Kyseiset delegoidut säädökset annetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

26 artikla

Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat järjestelyt

1.   EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava kyseisen EU-tyyppihyväksynnän osalta tarvittavat toimenpiteet todentaakseen, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että on toteutettu riittävät järjestelyt sen varmistamiseksi, että tuotannossa olevat moottorit ovat hyväksytyn tyypin mukaisia tämän asetuksen vaatimusten osalta.

2.   EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava kyseisen EU-tyyppihyväksynnän osalta tarvittavat toimenpiteet todentaakseen, että valmistajan antamat vaatimustenmukaisuusilmoitukset ovat 31 artiklan mukaisia.

3.   EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava kyseisen EU-tyyppihyväksynnän osalta tarvittavat toimenpiteet todentaakseen, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut järjestelyt riittävät yhä jatkossa varmistamaan, että tuotannossa olevat moottorit ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia ja että tapauksen mukaan vaatimustenmukaisuusilmoitukset ovat edelleen 31 artiklan mukaisia.

4.   Todentaakseen, että moottori on hyväksytyn tyypin mukainen, EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen voi tehdä minkä tahansa EU-tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevista tarkastuksista tai testeistä näytteille, jotka on otettu valmistajan tiloista, tuotantolaitos mukaan luettuna.

5.   Mikäli EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen toteaa, että 1 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä ei sovelleta, että ne poikkeavat merkittävästi 1 kohdassa tarkoitetuista yhdessä sovituista järjestelyistä, että niiden soveltaminen on lopetettu tai että niitä ei enää pidetä riittävinä, vaikka tuotantoa yhä jatketaan, sen on joko toteutettava tarvittavat toimenpiteet voidakseen varmistaa sen, että tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevaa menettelyä noudatetaan asianmukaisesti, tai peruutettava EU-tyyppihyväksyntä.

6.   Siirretään komissiolle valta antaa 55 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä vahvistamalla yksityiskohtaiset toimenpiteet, jotka hyväksyntäviranomaisten on toteutettava, ja menettelyt, joita hyväksyntäviranomaisten on noudatettava, sen varmistamiseksi, että tuotannossa olevat moottorit ovat hyväksytyn tyypin mukaisia. Nämä delegoidut säädökset annetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

VI LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÖJEN MUUTOKSET JA VOIMASSAOLO

27 artikla

Yleiset säännökset

1.   Valmistajan on viipymättä ilmoitettava EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista hyväksyntäasiakirjojen tietoihin.

Tällaisen muutoksen tapahtuessa kyseinen hyväksyntäviranomainen päättää, mitä 28 artiklassa vahvistetuista menettelyistä on noudatettava.

Tarvittaessa hyväksyntäviranomainen voi valmistajaa kuultuaan päättää, että on myönnettävä uusi EU-tyyppihyväksyntä.

2.   EU-tyyppihyväksynnän muutosta koskeva hakemus on toimitettava yksinomaan alkuperäisen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

3.   Jos hyväksyntäviranomainen katsoo muutoksen edellyttävän uusia tarkastuksia tai uusia testejä, sen on ilmoitettava asiasta valmistajalle.

Jäljempänä 28 artiklassa vahvistettuja menettelyjä sovelletaan vain siinä tapauksessa, että hyväksyntäviranomainen päättelee näiden tarkastusten tai testien perusteella, että EU-tyyppihyväksynnän vaatimukset täyttyvät edelleen.

28 artikla

EU-tyyppihyväksyntöjen tarkistaminen ja laajentaminen

1.   Kun hyväksyntäasiakirjoihin kirjattuja tietoja on muutettu mutta uusia tarkastuksia tai testejä ei tarvita, muutosta nimitetään ”tarkistukseksi”.

Tällaisen tarkistuksen toteutuessa hyväksyntäviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä tarkistettava hyväksyntäasiakirjojen asiaankuuluvat sivut tapauksen mukaan ja merkittävä kukin niistä siten, että muutoksen laatu käy selvästi ilmi, ilmaistava tarkistuspäivämäärä sekä liitettävä tarkistettu hakemisto hyväksyntäasiakirjoihin. Hyväksyntäasiakirjojen konsolidoidun, päivitetyn toisinnon, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista, katsotaan täyttävän tämän kohdan vaatimuksen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua muutosta nimitetään ”laajennukseksi”, kun hyväksyntäasiakirjoihin kirjattuja tietoja on muutettu ja tämän lisäksi on kyseessä jokin seuraavista tilanteista:

a)	tarvitaan uusia tarkastuksia tai testejä;

b)	jokin EU-tyyppihyväksyntätodistuksen sisältämä tieto, lukuun ottamatta sen liitteitä, on muuttunut;

c)	uutta tässä asetuksessa tai sen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä tai täytäntöönpanosäädöksissä asetettua vaatimusta ryhdytään soveltamaan hyväksyttyyn moottorityyppiin tai moottoriperheeseen.

Jos kyseessä on laajennus, hyväksyntäviranomaisen on vahvistettava päivitetty EU-tyyppihyväksyntätodistus, jossa on aiemmin myönnettyjen laajennusten numeroita järjestyksessä seuraava laajennusnumero. EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta on käytävä selvästi ilmi laajennuksen peruste ja laajennuksen myöntämispäivä.

3.   Aina kun muutetaan hyväksyntäasiakirjojen sivuja tai vahvistetaan konsolidoitu päivitetty toisinto, EU-tyyppihyväksyntätodistuksen liitteenä olevaa hyväksyntäasiakirjojen hakemistoa on myös muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärä taikka päivitetyn toisinnon viimeisimmän konsolidoinnin päivämäärä.

4.   Moottorityypin tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksyntään ei vaadita muutosta, jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu uusi vaatimus on teknisesti merkityksetön kyseisen moottorityypin tai moottoriperheen kannalta päästöominaisuuksien näkökulmasta.

29 artikla

Muutosten antaminen ja niistä ilmoittaminen

1.   Jos kyseessä on EU-tyyppihyväksynnän tarkistus, hyväksyntäviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä annettava hakijalle tapauksen mukaan tarkistetut asiakirjat tai konsolidoitu päivitetty toisinto, mukaan lukien 28 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu hyväksyntäasiakirjojen tarkistettu hakemisto.

2.   Jos kyseessä on EU-tyyppihyväksynnän laajennus, hyväksyntäviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä annettava hakijalle 28 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu päivitetty EU-tyyppihyväksyntätodistus, mukaan lukien sen liitteet ja hyväksyntäasiakirjojen hakemisto.

3.   Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava IMIn avulla kaikista EU-tyyppihyväksyntöjen muutoksista muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

30 artikla

EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo

1.   EU-tyyppihyväksynnät ovat voimassa toistaiseksi.

2.   Moottorin EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo lakkaa seuraavissa tapauksissa:

a)	kun uudet hyväksyttyyn moottorityyppiin tai tapauksen mukaan moottoriperheeseen sovellettavat vaatimukset tulevat pakollisiksi sen markkinoille saattamisessa eikä EU-tyyppihyväksyntää ole mahdollista laajentaa tai tarkistaa vastaavasti;

b)	kun hyväksytyn moottorityypin tai moottoriperheen tuotanto lopetetaan kokonaan ja vapaaehtoisesti;

c)	kun EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy 35 artiklan 3 kohdan mukaisen rajoituksen vuoksi;

d)	kun EU-tyyppihyväksyntä on peruutettu 26 artiklan 5 kohdan, 39 artiklan 1 kohdan tai 40 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.   Kun moottoriperheen EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon edellytykset eivät enää täyty ainoastaan yhden moottoriperheeseen kuuluvan moottorityypin osalta, kyseisen moottoriperheen EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo lakkaa ainoastaan asianomaista moottorityyppiä koskevin osin.

4.   Kun moottorityypin tai tapauksen mukaan moottoriperheen tuotanto lopetetaan kokonaan, valmistajan on ilmoitettava lopettamisesta sille hyväksyntäviranomaiselle, joka oli myöntänyt EU-tyyppihyväksynnän, jota lopettaminen koskee.

Vastaanotettuaan tämän ilmoituksen moottorityypille tai moottoriperheelle EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on yhden kuukauden kuluessa ilmoitettava siitä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille.

5.   Rajoittamatta 4 kohdan soveltamista, kun moottorityypin tai tapauksen mukaan moottoriperheen EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo on lakkaamassa, valmistajan on ilmoitettava tästä asiasta kyseisen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

Tällöin EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava kaikki asian kannalta olennaiset tiedot muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille.

Tässä ilmoituksessa on erityisesti mainittava viimeisen valmistetun moottorin valmistuspäivä ja tunnistenumero.

6.   Edellä olevissa 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut ilmoittamisvelvollisuudet katsotaan täytetyiksi, kun asianmukaiset tiedot on ladattu IMIin.

VII LUKU

VAATIMUSTENMUKAISUUSILMOITUS JA MERKINNÄT

31 artikla

Vaatimustenmukaisuusilmoitus

1.   Moottorityypin tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksynnän haltijana valmistajan on toimitettava vaatimustenmukaisuusilmoitus, jäljempänä’vaatimustenmukaisuusilmoitus’, niiden moottoreiden mukana, jotka saatetaan markkinoille seuraavin perustein:

a)	edellä 34 artiklan 2, 4, 5, 6, 7 tai 8 kohdassa tai jäljempänä 35 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu vapautus; tai

b)	jäljempänä 58 artiklan 9, 10 tai 11 kohdassa tarkoitettu siirtymäsäännös.

Vaatimustenmukaisuusilmoituksessa on mainittava moottorin erityisominaisuudet ja sitä koskevat rajoitukset, se on toimitettava maksutta yhdessä moottorin kanssa ja sen tulee tapauksen mukaan kulkea sen liikkuvan työkoneen mukana, johon moottori asennetaan. Sen toimittamisen ehdoksi ei saa asettaa nimenomaisen pyynnön esittämistä tai lisätietojen antamista valmistajalle. Vaatimustenmukaisuusilmoitus voidaan toimittaa myös suojattuna sähköisenä tiedostona.

Valmistajan on kymmenen vuoden ajan moottorin valmistuspäivän jälkeen annettava loppukäyttäjän pyynnöstä vaatimustenmukaisuusilmoituksesta kaksoiskappale, josta perittävän toimitusmaksun ei tule ylittää todistuksen antamisesta aiheutuvia kuluja. Vaatimustenmukaisuusilmoituksen kaksoiskappaleessa on oltava selkeästi näkyvällä tavalla merkintä ”kaksoiskappale”.

2.   Vaatimustenmukaisuusilmoitus on laadittava vähintään yhdellä unionin toimielinten virallisista kielistä.

Mikä tahansa jäsenvaltio voi pyytää valmistajalta vaatimustenmukaisuusilmoituksen kääntämistä sen viralliselle kielelle tai virallisille kielille.

3.   Vaatimustenmukaisuusilmoitukset allekirjoittamaan valtuutetun henkilön tai valtuutettujen henkilöiden on kuuluttava valmistajan organisaatioon, ja tällä henkilöllä tai näillä henkilöillä on oltava organisaation johdon myöntämät asianmukaiset valtuudet ottaa kannettavaksi valmistajan täysi lakisääteinen vastuu moottorin suunnittelusta ja valmistamisesta taikka moottorin tuotannon vaatimustenmukaisuudesta.

4.   Vaatimustenmukaisuusilmoitus on täytettävä kokonaisuudessaan, eikä siihen voida sisällyttää muita moottorin käyttöä koskevia rajoituksia kuin ne, joista on säädetty tässä asetuksessa.

5.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan vaatimustenmukaisuusilmoituksen malli, johon sisältyvät ominaisuudet väärentämisen estämiseksi ja suojatun sähköisen tiedoston todentamiseksi. Tätä varten täytäntöönpanosäädöksissä on säädettävä vaatimustenmukaisuusilmoituksen suojaamiseen tarkoitetuista turvaominaisuuksista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

32 artikla

Moottorien lakisääteiset merkinnät

1.   Valmistajan on kiinnitettävä merkintä jokaiseen hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun moottoriin, jäljempänä’lakisääteinen merkintä’.

2.   Seuraavien moottoreiden osalta lakisääteisen merkinnän on sisällettävä täydentävä tieto siitä, että moottoria koskee asiaankuuluva vapautus tai siirtymäsäännös:

a)	jäljempänä olevan 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti sellaiset kolmansiin maihin vietäväksi tarkoitetut moottorit, jotka on valmistettu unionissa tai valmistettu unionin ulkopuolella ja asennettu liikkuviin työkoneisiin unionissa;

b)	jäljempänä olevan 34 artiklan 2, 5, 6 tai 8 kohdan mukaisesti markkinoille saatetut moottorit;

c)	jäljempänä olevan 34 artiklan 4 kohdan mukaisesti tilapäisesti markkinoille saatetut moottorit;

d)	jäljempänä olevan 58 artiklan 5 kohdan mukaisesti markkinoille saatetut siirtymäajan moottorit;

e)	jäljempänä olevan 34 artiklan 7 kohdan tai 58 artiklan 10 tai 11 kohdan mukaisesti markkinoille saatetut vaihtomoottorit.

3.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan lakisääteisen merkinnän malli, johon sisältyvät merkinnän pakolliset olennaiset tiedot, jotka vaaditaan, kun moottori valmistuu tuotantolinjalta, ja pakolliset olennaiset tiedot, jotka vaaditaan, ennen kuin moottori saatetaan markkinoille, sekä tarvittaessa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut täydentävät tiedot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

33 artikla

Moottorien tilapäiset merkinnät

1.   Valmistajan on kiinnitettävä tilapäinen merkintä jokaiseen moottoriin, joka on valmistettu hyväksytyn tyypin mukaisesti ja joka saatetaan markkinoille 34 artiklan 3 kohdan perusteella.

2.   Moottorissa, joka ei vielä ole hyväksytyn tyypin vaatimusten mukainen ja joka toimitetaan kyseisen moottorin valmistajalle, saa olla vain tilapäinen merkintä.

3.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tilapäisten merkintöjen malli, mukaan lukien pakolliset olennaiset tiedot, jotka niissä on ilmaistava. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

VIII LUKU

VAPAUTUKSET

34 artikla

Yleiset vapautukset

1.   Lukuun ottamatta 32 artiklan 2 kohdan a alakohtaa, tämä asetus ei koske kolmansiin maihin vietäviä moottoreita.

2.   Lukuun ottamatta 32 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, tämä asetus ei koske asevoimien käyttöön tarkoitettuja moottoreita.

Tätä kohtaa sovellettaessa palo- ja pelastustoimen, väestönsuojelun, yleisestä järjestyksestä vastaavien laitosten ja ensiapupalvelujen ei katsota kuuluvan asevoimiin.

3.   Rajoittamatta 32 artiklan soveltamista ja alkuperäisen laitevalmistajan suostumuksella valmistaja voi toimittaa moottorin kyseiselle alkuperäiselle laitevalmistajalle erikseen ilman pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmää.

4.   Sen estämättä, mitä 5 artiklan 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on annettava kenttätestaustarkoituksessa lupa sellaisten moottoreiden tilapäiseen markkinoille saattamiseen, joita ei ole EU-tyyppihyväksytty tämän asetuksen mukaisesti.

5.   Sen estämättä, mitä 18 artiklan 2 kohdassa ja 22 artiklan 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on annettava lupa sellaisten moottoreiden EU-tyyppihyväksynnälle ja markkinoille saattamiseen, jotka täyttävät liitteessä VI erityiskäyttöön tarkoitetuille moottoreille asetetut kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvot, edellyttäen, että nämä moottorit on tarkoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/34/EU (21) 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti asennettaviksi mahdollisesti räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviin liikkuviin työkoneisiin.

6.   Sen estämättä, mitä 18 artiklan 2 kohdassa ja 22 artiklan 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat pyydettäessä antaa luvan sellaisten moottoreiden EU-tyyppihyväksynnälle ja markkinoille saattamiselle, jotka täyttävät liitteessä VI erityiskäyttöön tarkoitetuille moottoreille asetetut kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvot, edellyttäen, että nämä moottorit on tarkoitettu asennettaviksi ainoastaan kansallisen pelastustoimen käytössä olevien pelastusveneiden vesillelaskussa ja nostossa käytettäviin liikkuviin työkoneisiin.

7.   Edellä olevien 5 artiklan 3 kohdan ja 18 artiklan 2 kohdan estämättä luokkiin RLL tai RLR kuuluvien, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 unionin markkinoille saatettujen moottoreiden osalta jäsenvaltiot voivat sallia vaihtomoottoreiden markkinoille saattamisen, jos hyväksyntäviranomainen asiaa tarkasteltuaan tunnustaa ja toteaa, että liitteen II taulukoissa II-7 ja II-8 esitetyt sovellettavat päästöraja-arvot täyttävän moottorin asentaminen aiheuttaa merkittäviä teknisiä ongelmia. Tällaisessa tapauksessa vaihtomoottoreiden on oltava joko niiden päästöraja-arvojen mukainen, jotka niiden olisi ollut täytettävä unionin markkinoille saattamista varten 31 päivänä joulukuuta 2011, tai tiukempien päästöraja-arvojen mukainen.

Unionin markkinoille 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeen saatettujen luokkiin RLL ja RLR kuuluvien moottoreiden osalta jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten vaihtomoottoreiden markkinoille saattamisen, jotka täyttävät ne päästöraja-arvot, jotka korvattavien moottoreiden oli täytettävä, kun ne alun perin saatettiin unionin markkinoille.

8.   Jäsenvaltiot voivat sallia sellaisiin luokkiin RLL tai RLR kuuluvien moottoreiden markkinoille saattamisen, jotka täyttävät viimeisimmät 5 päivänä lokakuuta 2016 sovellettavassa asiaankuuluvassa lainsäädännössä määritellyt päästöraja-arvot, edellyttäen, että

a)	tällaiset moottorit ovat osa direktiivissä 2008/57/EY määriteltyä, 6 päivänä lokakuuta 2016 pitkälle edennyttä hanketta; sekä

b)	liitteessä II olevissa taulukoissa II-7 tai II-8 esitetyt sovellettavat päästöraja-arvot täyttävien moottoreiden käyttö aiheuttaa kohtuuttomat kustannukset.

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava viimeistään 17 päivänä syyskuuta 2017 komissiolle luettelo kaikista tällaisista hankkeista.

9.   Siirretään komissiolle valta antaa 55 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi seuraavia tapauksia koskevilla yksityiskohtaisilla teknisillä eritelmillä ja tapauksille asetetuilla edellytyksillä:

a)	valmistaja toimittaa 3 kohdan mukaisesti moottorin erikseen ilman pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmää alkuperäiselle laitevalmistajalle;

b)	moottorit, joilla ei ole tämän asetuksen mukaista EU-tyyppihyväksyntää, saatetaan 4 kohdan mukaisesti tilapäisesti markkinoille kenttätestaustarkoituksessa;

c)	liitteessä VI erityiskäyttöön tarkoitetuille moottoreille asetetut kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvot täyttäville moottoreille EU-tyyppihyväksynnän ja niiden markkinoille saattamisen hyväksyminen 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

Nämä delegoidut säädökset annetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

35 artikla

Uusille tekniikoille tai uusille ratkaisuille myönnettävät vapautukset

1.   Valmistaja voi hakea EU-tyyppihyväksyntää sellaiselle moottorityypille tai moottoriperheelle, joka sisältää uusia tekniikoita taikka uusia ratkaisuja, ja joka näiden uusien tekniikoiden taikka uusien ratkaisujen johdosta ei ole yhteensopiva yhden tai useamman tämän asetuksen vaatimuksen kanssa.

2.   Hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä 1 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntä, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	hakemuksessa esitetään perustelut sille, että uudet tekniikat tai uudet ratkaisut tekevät moottorityypistä tai moottoriperheestä yhteensopimattoman yhden tai useamman tämän asetuksen vaatimuksen kanssa;

b)	hakemuksessa kuvataan uusien tekniikoiden tai uusien ratkaisujen ympäristövaikutukset ja toimenpiteet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että moottorilla saavutetaan vähintään vastaava ympäristönsuojelun taso kuin tämän asetuksen vaatimuksilla, joista haetaan vapautusta;

c)	esitetään testien kuvaukset ja testitulokset, jotka osoittavat, että b alakohdan edellytys täyttyy.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntä voidaan myöntää vain komission luvalla.

Komission luvassa on tapauksen mukaan ilmoitettava, liittyykö siihen rajoituksia.

Komissio antaa luvan täytäntöönpanosäädöksellä.

4.   Odotettaessa 3 kohdassa tarkoitettua komission lupapäätöstä hyväksyntäviranomainen voi myöntää tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän, joka on voimassa

a)	vain kyseisen jäsenvaltion alueella;

b)	ainoastaan sen moottorityypin tai moottoriperheen osalta, johon haettava vapautus kohdistuu; ja

c)	vähintään 36 kuukauden ajan.

Kun tilapäinen EU-tyyppihyväksyntä on myönnetty, hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava asiasta viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille asiakirjan avulla, joka sisältää 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Tällaisen tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän tilapäisyyden ja rajallisen alueellisen voimassaolon on käytävä ilmi EU-tyyppihyväksyntätodistuksen otsikosta ja vastaavan vaatimustenmukaisuusilmoituksen otsikosta.

5.   Kun hyväksyntäviranomainen päättää hyväksyä 4 kohdassa tarkoitetun tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän omalla alueellaan, sen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti asianomaiselle hyväksyntäviranomaiselle ja komissiolle.

6.   Kun komissio päättää olla myöntämättä 3 kohdassa tarkoitettua lupaa, hyväksyntäviranomaisen on välittömästi ilmoitettava 4 kohdassa tarkoitetun tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän haltijalle, että tilapäinen EU-tyyppihyväksyntä peruutetaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona komissio on tehnyt epäämispäätöksen.

Sen estämättä, että komissio päättää olla myöntämättä 3 kohdassa tarkoitettua lupaa, ne moottorit, jotka on valmistettu tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän mukaisesti ennen sen voimassaolon päättymistä, voidaan saattaa markkinoille missä tahansa jäsenvaltiossa, jonka viranomaiset hyväksyivät tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän.

7.   Edellä olevassa 4 kohdan toisessa alakohdassa ja 5 kohdassa tarkoitettujen vaatimukset katsotaan täytetyiksi, kun asianmukaiset tiedot on ladattu IMIin.

8.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettu lupa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhtenäiset mallit tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille EU-tyyppihyväksyntätodistuksille ja vaatimustenmukaisuusilmoituksille, mukaan lukien niiden pakolliset olennaiset tiedot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

36 artikla

Delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten myöhempi mukauttaminen

1.   Jos komissio antaa luvan 35 artiklan mukaisen vapautuksen myöntämiseen, se toteuttaa välittömästi tarvittavat toimenpiteet, joilla asianomaiset delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset mukautetaan tekniikan kehitykseen.

Jos 35 artiklan nojalla myönnettävä vapautus liittyy UNECE-säännöllä säänneltyyn asiakysymykseen, komissio ehdottaa muutosta kyseiseen sääntöön vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen mukaisesti sovellettavalla menettelyllä.

2.   Heti kun 1 kohdassa tarkoitetut asiaa koskevat delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset on muutettu, komissio poistaa kaikki vapautuksen hyväksymisestä tehtyyn päätökseen liittyvät rajoitukset.

Jos tarvittavia toimia delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten mukauttamiseksi ei ole toteutettu, komissio voi tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion pyynnöstä päättää täytäntöönpanosäädöksellä, joka hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, antaa kyseiselle jäsenvaltiolle luvan laajentaa EU-tyyppihyväksyntää.

IX LUKU

TUOTANTOILMOITUS JA SEN TARKASTAMINEN

37 artikla

Tuotantoilmoitukseen liittyvät valmistajien velvoitteet

1.   Valmistajan on toimitettava EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle luettelo, joka sisältää kunkin moottorityypin ja moottorin alaluokan niiden moottoreiden lukumäärän, jotka on valmistettu tämän asetuksen ja EU-tyyppihyväksynnän mukaisesti edellisen tuotantoilmoituksen toimittamisen jälkeen taikka sen jälkeen, kun tämän asetuksen vaatimuksia on sovellettu ensimmäisen kerran.

Luettelo on toimitettava

a)	45 vuorokauden kuluessa kunkin kalenterivuoden päättymisestä;

b)	viipymättä kunkin liitteessä III mainitun moottorin markkinoillesaattamispäivän jälkeen; sekä

c)	muuhun hyväksyntäviranomaisen mahdollisesti määräämään päivämäärään mennessä.

2.   Jos vastaavuus ei käy ilmi moottoreiden koodijärjestelmästä, 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa on eriteltävä, mitkä tunnistenumerot vastaavat mitäkin moottorityyppiä ja tapauksen mukaan moottoriperhettä ja EU-tyyppihyväksyntänumeroita.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa on selvästi osoitettava kaikki ne tapaukset, joissa valmistaja lopettaa hyväksytyn moottorityypin tai moottoriperheen tuotannon.

4.   Valmistajan on säilytettävä 1 kohdassa tarkoitetusta luettelosta jäljennös vähintään 20 vuoden ajan sen jälkeen, kun asianomaisen EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättynyt.

5.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luettelon muoto. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

38 artikla

Tarkastustoimenpiteet

1.   EU-tyyppihyväksynnän myöntävän jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että EU-tyyppihyväksyntää koskevat tunnistenumerot on kohdistettu oikein ja että valmistajat käyttävät niitä asianmukaisesti, ennen kuin moottori, jolla on tyyppihyväksyntä, saatetaan markkinoille tai asetetaan saataville markkinoilla.

2.   Tunnistenumerot voidaan tarkastaa lisäksi 26 artiklan mukaisen tuotannon vaatimustenmukaisuustarkastuksen yhteydessä.

3.   Tunnistenumeroiden tarkastamisen osalta valmistajan taikka valmistajan edustajan on pyynnöstä toimitettava viipymättä asiasta vastaavalle hyväksyntäviranomaiselle tarvittavat valmistajan ostajiin liittyvät tiedot sekä 37 artiklan mukaisesti valmistetuiksi ilmoitettujen moottoreiden tunnistenumerot. Jos moottorit saatetaan alkuperäisen laitevalmistajan saataville, ei lisätietoja tarvita valmistajalta.

4.   Jos valmistaja ei hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä pysty osoittamaan, että lakisääteistä merkintää koskevat vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomainen voi peruuttaa vastaavalle moottorityypille tai moottoriperheelle myönnetyn EU-tyyppihyväksynnän. Hyväksyntäviranomaisten on ilmoitettava EU-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ja peruuttamisen perusteista toisilleen yhden kuukauden kuluessa 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

X LUKU

SUOJALAUSEKKEET

39 artikla

Moottorit, jotka eivät ole hyväksytyn tyypin mukaiset

1.   Jos lakisääteisellä merkinnällä ja tarvittaessa vaatimustenmukaisuusilmoituksella varustetut moottorit eivät ole hyväksytyn moottorityypin tai moottoriperheen mukaisia, EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotannossa olevat moottorit saatetaan hyväksytyn moottorityypin tai moottoriperheen mukaisiksi. Tällaisiin toimenpiteisiin voi kuulua EU-tyyppihyväksynnän peruuttaminen, jos valmistajan korjaavat toimet ovat riittämättömät.

Asianomaisen hyväksyntäviranomaisen on tiedotettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille toteutetuista toimenpiteistä.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa katsotaan, että poikkeamiset EU-tyyppihyväksyntätodistuksen tai hyväksyntäasiakirjojen yksityiskohdista merkitsevät hyväksyttyä moottorityyppiä tai moottoriperhettä koskevien vaatimusten noudattamatta jättämistä, ellei poikkeamisille ole annettu lupaa VI luvun mukaisesti.

3.   Mikäli hyväksyntäviranomainen havaitsee, että tapauksen mukaan toisessa jäsenvaltiossa myönnetyllä vaatimustenmukaisuusilmoituksella tai tyyppihyväksyntämerkillä varustetut moottorit eivät ole hyväksytyn moottorityypin tai moottoriperheen mukaisia, se voi pyytää EU-tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista tarkastamaan, että tuotannossa olevat moottorit ovat edelleen hyväksytyn moottorityypin tai moottoriperheen mukaisia. EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on tällaisen pyynnön saatuaan toteutettava 1 kohdassa tarkoitetut toimet mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pyynnön päiväyksestä.

4.   Hyväksyntäviranomaisten on ilmoitettava EU-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ja peruuttamisen perusteista toisilleen yhden kuukauden kuluessa 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

5.   Jos EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen kiistää sille ilmoitetun vaatimustenvastaisuuden, asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys.

Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava asiasta komissiolle, joka järjestää tarpeen mukaan neuvotteluja ratkaisuun pääsemiseksi.

40 artikla

Moottoreiden palauttamismenettely

1.   Siinä tapauksessa, että valmistajan, jolle on myönnetty EU-tyyppihyväksyntä, täytyy asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan 1 kohdan nojalla ryhtyä palauttamismenettelyyn saadakseen markkinoille jo saatetut moottorit, niin liikkuviin työkoneisiin asennetut kuin asentamattomatkin, takaisin sillä perusteella, että kyseiset moottorit ovat vakava riski ympäristön tai ihmisten terveyden suojelun kannalta, asianomaisen valmistajan on

a)	välittömästi ilmoitettava asiasta EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle; ja

b)	ehdotettava kyseiselle hyväksyntäviranomaiselle asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä, joilla vakava riski voidaan torjua.

2.   Hyväksyntäviranomaisen on toimitettava ehdotetut korjaustoimet muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle tiedoksi viipymättä.

Hyväksyntäviranomaisten on varmistettava, että korjaustoimet tosiasiallisesti toteutetaan asianomaisten jäsenvaltioiden alueella.

3.   Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että korjaustoimet ovat riittämättömiä tai että niitä ei toteuteta riittävän nopeasti, sen on viipymättä ilmoitettava tästä EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

Jos valmistaja ei tämän jälkeen ehdota ja toteuta tehokkaita korjaustoimia, EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava kaikki tarvittavat suojatoimenpiteet, jollainen on myös EU-tyyppihyväksynnän peruuttaminen.

Jos EU-tyyppihyväksyntä peruutetaan, hyväksyntäviranomaisen on yhden kuukauden kuluessa peruuttamisesta ilmoitettava siitä valmistajalle, muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle kirjatulla kirjeellä tai vastaavalla sähköisellä välineellä.

41 artikla

Päätöksistä ilmoittaminen ja käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot

1.   Jokainen seuraaviin tyyppeihin kuuluva tai seuraavaa tarkoitusta varten tehty päätös on perusteltava:

a)	päätös on tehty tämän asetuksen nojalla;

b)	päätöksellä evätään tai peruutetaan EU-tyyppihyväksyntä;

c)	päätös edellyttää moottorin vetämistä pois markkinoilta;

d)	päätöksellä kielletään tai estetään moottorin markkinoille saattaminen tai rajoitetaan sitä; tai

e)	päätöksellä kielletään tai estetään sellaisten liikkuvien työkoneiden markkinoille saattaminen, joihin on asennettu tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva moottori, tai rajoitetaan sitä.

2.   Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava asianomaiselle osapuolelle:

a)	kaikista 1 kohdassa tarkoitetuista päätöksistä;

b)	kyseisen jäsenvaltion voimassa olevien lakien mukaisesti osapuolen käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista ja niihin sovellettavista määräajoista.

XI LUKU

KANSAINVÄLISET SÄÄNNÖT JA TEKNISEN TIEDON TARJOAMINEN

42 artikla

Vastaavien moottoreiden tyyppihyväksyntöjen hyväksyminen

1.   Unioni voi tunnustaa unionin ja kolmansien maiden välillä solmittujen monenvälisten tai kahdenvälisten sopimusten puitteissa vastaavuuden tällä asetuksella asetettujen, moottoreiden EU-tyyppihyväksyntää koskevien edellytysten ja säännösten sekä kansainvälisillä säännöillä tai kolmansien maiden säännöillä perustettujen menettelyjen välillä.

2.   Myönnetyt tyyppihyväksynnät ja lakisääteiset merkinnät, jotka ovat niiden UNECE-sääntöjen taikka UNECE-sääntöihin tehtyjen muutosten mukaisia, joiden puolesta unioni on äänestänyt taikka joita unioni on sitoutunut noudattamaan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, tunnustetaan olevan samanarvoisia tämän asetuksen nojalla annettavien EU-tyyppihyväksyntöjen ja tämän asetuksen nojalla vaadittavan lakisääteisen merkinnän kanssa.

3.   Unionin säädösten nojalla myönnetyt EU-tyyppihyväksynnät, jotka luetellaan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä, on tunnustettava samanarvoisiksi tämän asetuksen nojalla annettavien EU-tyyppihyväksyntöjen kanssa.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 55 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä vahvistamalla seuraavat:

a)

luettelo UNECE-säännöistä tai niihin tehdyistä muutoksista, mukaan lukien kaikki niihin sisältyvät niiden soveltamiseen liittyvät vaatimukset, joiden puolesta unioni on äänestänyt tai joita unioni on sitoutunut noudattamaan ja joita sovelletaan liikkuviin työkoneisiin asennettavien moottorityyppien ja moottoriperheiden EU-tyyppihyväksyntään;

b)	luettelo unionin säädöksistä, joiden nojalla myönnetään EU-tyyppihyväksyntöjä, mukaan lukien kaikki niihin sisältyvät niiden soveltamiseen liittyvät vaatimukset.

Nämä delegoidut säädökset annetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

43 artikla

Alkuperäisille laitevalmistajille ja loppukäyttäjille tarkoitetut tiedot ja ohjeet

1.   Valmistaja ei saa toimittaa alkuperäisille laitevalmistajille tai loppukäyttäjille mitään sellaisia tässä asetuksessa määriteltyjä yksityiskohtia koskevia teknisiä tietoja, jotka eroavat hyväksyntäviranomaisen hyväksymistä yksityiskohdista.

2.   Valmistajan tulee saattaa alkuperäisten laitevalmistajien saataville kaikki olennaiset tiedot ja ohjeet, jotka ovat edellytyksenä moottorin asianmukaiselle asentamiselle liikkuvaan työkoneeseen, mukaan lukien kuvaus moottorin asennukseen tai käyttöön liittyvistä mahdollisista erityisistä edellytyksistä tai rajoituksista.

3.   Valmistajan tulee saattaa alkuperäisten laitevalmistajien saataville kaikki olennaiset tiedot ja tarvittavat ohjeet, jotka on tarkoitettu loppukäyttäjälle, mukaan lukien kuvaus moottorin käyttöön liittyvistä mahdollisista erityisistä edellytyksistä tai rajoituksista.

4.   Valmistajien on saatettava alkuperäisten laitevalmistajien saataville tiedot EU-tyyppihyväksyntämenettelyn aikana mitatusta hiilidioksidipäästöjen määrästä ja ohjeistettava alkuperäisiä laitevalmistajia toimittamaan nämä tiedot sekä selvitykset testiolosuhteista sen liikkuvan työkoneen loppukäyttäjälle, johon moottori on tarkoitus asentaa.

5.   Siirretään komissiolle valta antaa 55 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä vahvistamalla tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja ohjeiden yksityiskohdat. Nämä delegoidut säädökset annetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

44 artikla

Tietojenvaihto sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMIn) kautta

1.   Tämän asetuksen soveltamiseen liittyvä EU-tyyppihyväksyntöjä koskeva tiedonvaihto kansallisten viranomaisten kesken tai kansallisten viranomaisten ja komission välillä tapahtuu sähköisessä muodossa IMIn kautta.

2.   Kaikki tämän asetuksen mukaisesti myönnettyjä EU-tyyppihyväksyntöjä koskevat olennaiset tiedot kootaan keskitetysti IMIin ja saatetaan kansallisten viranomaisten ja komission saataville sen kautta.

3.   Komissio huolehtii siitä, että IMI myös:

a)	mahdollistaa tietojen vaihtaminen toisaalta valmistajien tai teknisten tutkimuslaitosten ja toisaalta kansallisten viranomaisten tai komission välillä;

b)	antaa käytössä olevien moottoreiden tyyppihyväksyntöjen tulokset ja valvonnan tuloksiin liittyvät tietyt tiedot julkiseen käyttöön;

c)	tarvittaessa ja mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, mahdollistaa järjestelyt olemassa olevien kansallisten tietokantojen ja IMIn välistä automaattista tiedonvaihtoa varten asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella.

4.   IMIn käyttö 3 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin on vapaaehtoista.

5.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ja menettelyt, jotka ovat tarpeen IMIn ja olemassa olevien tämän artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kansallisten tietokantojen liittämiseksi yhteen. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

XII LUKU

TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN NIMEÄMINEN JA ILMOITTAMINEN

45 artikla

Teknisiin tutkimuslaitoksiin liittyvät vaatimukset

1.   Teknisen tutkimuslaitoksen on oltava hyväksymisviranomaisen nimeämä 47 artiklan mukaisesti ja sen on täytettävä tämän artiklan 2–9 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2.   Tekninen tutkimuslaitos on perustettava jokaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sillä on oltava oikeushenkilöllisyys.

3.   Teknisen tutkimuslaitoksen on oltava arvioimansa moottoreiden suunnittelu-, valmistus-, toimitus- tai huoltoprosessista riippumaton ulkopuolinen laitos.

Laitoksen, joka kuuluu sellaisia yrityksiä edustavaan toimialajärjestöön tai ammatilliseen liittoon, jotka osallistuvat laitoksen arvioimien, testaamien tai tarkastamien moottoreiden suunnitteluun, valmistukseen, toimittamiseen, kokoamiseen, asentamiseen, käyttöön tai huoltoon, voidaan katsoa täyttävän ensimmäisen alakohdan vaatimukset edellyttäen, että osoitetaan sen riippumattomuus ja eturistiriitojen puuttuminen.

4.   Tekninen tutkimuslaitos, sen ylin johto sekä niiden toimintaluokkien toimien suorittamisesta vastaava henkilöstö, joita varten tekninen tutkimuslaitos on nimetty 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eivät saa olla arvioimiensa moottoreiden suunnittelijoita, valmistajia, toimittajia, asentajia tai huoltajia, eivätkä ne saa edustaa mainittuihin toimiin osallistuvia osapuolia. Tämä rajoitus ei sulje pois mahdollisuutta käyttää tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja arvioitavia moottoreita teknisen tutkimuslaitoksen toimintaan liittyviin tarpeisiin tai henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

Teknisen tutkimuslaitoksen on varmistettava, että sen tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta sen luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen niiden toimintaluokkien toimien osalta, joita varten se on nimetty.

5.   Teknisen tutkimuslaitoksen on suoritettava niiden toimintaluokkien toimet, joita varten laitos on nimetty, mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä noudattaen ja sen henkilöstön on oltava vapaa kaikesta, erityisesti taloudellisesta, painostuksesta tai johdattelusta, joka saattaisi vaikuttaa henkilöstön suorittamaan arviointiin tai sen arviointitoimintojen tuloksiin, erityisesti sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

6.   Teknisen tutkimuslaitoksen on osoitettava sen nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle, että se kykenee suoriutumaan kaikista niiden toimintaluokkien toimista, joita varten se on ehdolla 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti, varmistamalla, että sillä on käytössään seuraavat:

a)	henkilöstö, jolla on asianmukaiset taidot, tekninen erikoistietämys ja ammatillinen koulutus sekä riittävä ja soveltuva kokemus tehtävien suorittamiseksi;

b)	kuvaukset menettelyistä, jotka koskevat niiden toimintaluokkien toimia, joita varten se hakee nimeämistä, siten varmistaen menettelyjen avoimuuden ja toistettavuuden;

c)	menettelyt, jotka on tarkoitettu niiden toimintaluokkien toimien suorittamiseen, joita varten se hakee nimeämistä, ja joissa otetaan asianmukaisesti huomioon kyseessä olevan moottorin tekninen monimutkaisuus sekä se, valmistetaanko moottori massa- tai sarjatuotantona; ja

d)	keinot suorittaa asianmukaisesti niiden toimintaluokkien toimiin liittyvät tehtävät, joita varten se hakee nimeämistä, ja kaikkien tarvittavien laitteiden tai välineiden käyttömahdollisuus.

7.   Teknisen tutkimuslaitoksen, sen ylin johto ja arviointihenkilöstö mukaan lukien, on oltava puolueeton eikä se saa osallistua toimintaan, joka voi olla ristiriidassa sen suorittaman arvioinnin riippumattomuuden kanssa taikka vaarantaa sen luotettavuuden niiden toimintaluokkien toimissa, joita varten tekninen tutkimuslaitos on nimetty.

8.   Teknisen tutkimuslaitoksen on otettava sen toiminnan kattava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu jäsenvaltiolle kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jollei jäsenvaltio ole itse suoraan vastuussa arvioinnista.

9.   Teknisen tutkimuslaitoksen henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka se saa tietoonsa suorittaessaan tehtäviään tämän asetuksen tai sen täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu vaitiolovelvollisuus ei sido teknisen tutkimuslaitoksen henkilöstöä tietojenvaihdossa nimeävän hyväksyntäviranomaisen kanssa eikä tapauksissa, joissa unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan tällaista tietojenvaihtoa.

Omistusoikeudet on suojattava.

46 artikla

Teknisten tutkimuslaitosten tytäryhtiöt ja alihankinta

1.   Tekninen tutkimuslaitos voi teettää alihankintana tiettyjä tehtäviä, jotka liittyvät toimiin, joita varten ne on nimetty 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai teettää kyseiset toimet tytäryhtiöllään vain, jos siitä on sovittu nimeävän hyväksyntäviranomaisen kanssa.

Tällöin teknisen tutkimuslaitoksen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 45 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava asiasta nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle.

2.   Tekninen tutkimuslaitos kantaa täyden vastuun alihankkijoiden tai tytäryhtiöiden suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet.

3.   Teknisen tutkimuslaitoksen on pidettävä nimeävän hyväksyntäviranomaisen saatavilla asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia ja niiden suorittamia tehtäviä.

47 artikla

Teknisten tutkimuslaitosten nimeäminen

1.   Hyväksyntäviranomaiset nimeävät tekniset tutkimuslaitokset yhteen tai useampaan seuraavista toimintaluokista niiden asiantuntemuksen mukaisesti:

a)   luokka A: tekniset tutkimuslaitokset, jotka suorittavat tässä asetuksessa tarkoitetut testit omissa tiloissaan;

b)   luokka B: tekniset tutkimuslaitokset, jotka valvovat tässä asetuksessa tarkoitettuja testejä silloin, kun ne suoritetaan valmistajan tiloissa tai kolmannen osapuolen tiloissa;

c)   luokka C: tekniset tutkimuslaitokset, jotka arvioivat ja seuraavat säännöllisesti valmistajan menettelyjä tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi;

d)   luokka D: tekniset tutkimuslaitokset, jotka valvovat tai suorittavat testejä tai tarkastuksia tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

2.   Hyväksyntäviranomainen voi toimia teknisenä tutkimuslaitoksena yhdessä tai useammassa 1 kohdassa tarkoitetussa toimintaluokassa.

3.   Muita kuin tämän artiklan mukaisesti nimettyjä kolmansien maiden teknisiä tutkimuslaitoksia voidaan ilmoittaa 50 artiklan mukaisesti, jos unionin ja kyseisen kolmannen maan välisessä kahdenvälisessä sopimuksessa määrätään tällaisesta teknisten tutkimuslaitosten tunnustamisesta.

Tekninen tutkimuslaitos, joka on perustettu 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti, voi kuitenkin perustaa tytäryhtiöitä kolmansiin maihin edellyttäen, että tytäryhtiöt ovat suoraan kyseisen teknisen tutkimuslaitoksen johdon ja valvonnan alaisia.

48 artikla

Teknisten tutkimuslaitosten toimintavaatimuksia ja arviointia koskevat menettelyt

Siirretään komissiolle valta antaa 55 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla

a)	vaatimukset, joita teknisten tutkimuslaitosten on noudatettava; ja

b)	teknisten tutkimuslaitosten 49 artiklan mukainen arviointimenettely, vastaava raportti mukaan lukien.

49 artikla

Teknisten tutkimuslaitosten osaamisen arviointi

1.   Nimeävän hyväksyntäviranomaisen on laadittava arviointiraportti, jossa osoitetaan, että ehdolla olevan teknisen tutkimuslaitoksen vaatimustenmukaisuus tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten suhteen on arvioitu. Tähän arviointiraporttiin voi kuulua kansallisen akkreditointielimen myöntämä akkreditointitodistus, jolla todistetaan teknisen tutkimuslaitoksen täyttävän tämän asetuksen vaatimukset.

Arviointiraportin perustana oleva arviointi on tehtävä niiden säännösten mukaisesti, jotka vahvistetaan 48 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä.

2.   Nimeävän hyväksyntäviranomaisen on tarkistettava arviointiraportti vähintään kerran kolmessa vuodessa.

3.   Nimeävän hyväksyntäviranomaisen on toimitettava arviointiraportti komissiolle tämän pyynnöstä. Niissä tapauksissa, joissa arviointi ei perustu kansallisen akkreditointielimen antamaan akkreditointitodistukseen, nimeävän hyväksyntäviranomaisen on toimitettava komissiolle asiakirjatodisteita, jotka osoittavat:

a)	teknisen tutkimuslaitoksen pätevyyden;

b)	käytössä olevat järjestelyt sen varmistamiseksi, että nimeävä hyväksyntäviranomainen valvoo teknistä tutkimuslaitosta säännöllisesti; ja

c)	että tekninen tutkimuslaitos täyttää tässä asetuksessa sekä sen nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä asetetut vaatimukset.

4.   Hyväksyntäviranomaisen, jonka on tarkoitus toimia teknisenä tutkimuslaitoksena 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on dokumentoitava oma vaatimustenmukaisuutensa arvioinnin avulla, jonka suorittavat arvioitavasta toiminnasta riippumattomat tarkastajat. Tarkastajat voivat olla samasta organisaatiosta, kunhan he ovat hallinnollisesti erillään arvioitavaa toimintaa suorittavasta henkilöstöstä.

50 artikla

Ilmoitusmenettelyt

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin nimeämänsä teknisen tutkimuslaitoksen osalta seuraavat tiedot:

a)	teknisen tutkimuslaitoksen nimi;

b)	osoite, myös sähköpostiosoite;

c)	vastuuhenkilöt;

d)	toimintaluokka; ja

e)	muutokset, jotka liittyvät 47 artiklassa tarkoitettuun nimeämiseen.

2.   Tekninen tutkimuslaitos voi suorittaa 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimia nimeävän hyväksyntäviranomaisen puolesta ainoastaan, jos kyseinen tekninen tutkimuslaitos on ilmoitettu etukäteen komissiolle tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.   Useat nimeävät hyväksyntäviranomaiset voivat nimetä ja näiden nimeävien hyväksyntäviranomaisten jäsenvaltiot voivat ilmoittaa saman teknisen tutkimuslaitoksen riippumatta siitä, minkä toimintaluokan tai -luokkien toimia sen on määrä suorittaa 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.   Kun jonkin delegoidun säädöksen soveltamiseksi on nimettävä tietty organisaatio tai toimivaltainen elin, jonka toiminta ei sisälly 47 artiklan 1 kohtaan, asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän artiklan mukaisesti.

5.   Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon ja yksityiskohtaiset tiedot tämän artiklan mukaisesti ilmoitetuista teknisistä tutkimuslaitoksista.

51 artikla

Nimeämisten muutokset

1.   Kun nimeävä hyväksyntäviranomainen on todennut tai saanut tietää, että sen nimeämä tekninen tutkimuslaitos ei joko enää täytä tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia tai suoriudu velvoitteistaan, nimeävän hyväksyntäviranomaisen on tapauksen mukaan rajoitettava nimeämistä taikka peruutettava se tilapäisesti tai kokonaan riippuen siitä, miten vakavaa kyseisten vaatimusten noudattamatta jättäminen tai velvoitteiden laiminlyönti on ollut.

Jäsenvaltion, joka ilmoitti kyseisen teknisen tutkimuslaitoksen komissiolle 50 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on viipymättä ilmoitettava komissiolle kaikista nimeämisen rajoituksista taikka niiden tilapäisistä tai kokonaan peruuttamisista.

Komissio muuttaa vastaavasti 50 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja julkaistuja tietoja.

2.   Jos nimeämistä rajoitetaan tai se peruutetaan tilapäisesti taikka kokonaan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai jos tekninen tutkimuslaitos on lopettanut toimintansa, nimeävän hyväksyntäviranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että kyseisen laitoksen asiakirja-aineistot joko käsittelee toinen tekninen tutkimuslaitos tai ne pidetään nimeävän hyväksyntäviranomaisen tai markkinavalvontaviranomaisten pyynnöstä näiden viranomaisten saatavilla.

52 artikla

Teknisten tutkimuslaitosten pätevyyden kyseenalaistaminen

1.   Komissio tutkii kaikki tapaukset, joissa se epäilee tai sen tietoon saatetaan epäilyksiä, että tekninen tutkimuslaitos ei ole pätevä tai että tekninen tutkimuslaitos ei enää täytä sille asetettuja vaatimuksia ja velvoitteita.

2.   Nimeävän hyväksyntäviranomaisen jäsenvaltion on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki tiedot, jotka liittyvät nimeämisen perusteisiin tai asianomaisen teknisen tutkimuslaitoksen nimeämisen voimassa pitämiseen.

3.   Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluonteisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.

4.   Kun komissio toteaa, että tekninen tutkimuslaitos ei täytä tai ei enää täytä sen nimeämiselle asetettuja vaatimuksia, se ilmoittaa asiasta nimeävän hyväksyntäviranomaisen jäsenvaltiolle voidakseen vahvistaa yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota ryhtymään näihin korjaaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien tarvittaessa nimeämisen kokonaan peruuttaminen.

53 artikla

Teknisten tutkimuslaitosten toimintaan liittyvät velvoitteet

1.   Teknisten tutkimuslaitosten on suoritettava niiden toimintaluokkien toimet, joita varten ne on nimetty, nimeävän hyväksyntäviranomaisen puolesta ja tässä asetuksessa ja sen delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä säädettyjen arviointi- ja testausmenettelyjen mukaisesti.

Teknisten tutkimuslaitosten on valvottava EU-tyyppihyväksyntöihin vaadittavia testejä taikka tarkastuksia tai suoritettava nämä testit ja tarkastukset itse tämän asetuksen tai jonkin siihen liittyvän delegoidun säädöksen tai täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti, jollei vaihtoehtoisia menettelyjä ole sallittu.

Tekniset tutkimuslaitokset eivät saa suorittaa testejä, arviointeja tai tarkastuksia, joihin niitä ei ole nimetty.

2.   Teknisten tutkimuslaitosten on aina

a)	annettava nimeävän hyväksyntäviranomaisen tarkkailla niiden suorittamia arviointeja, jos kyseinen viranomainen katsoo tämän asianmukaiseksi; ja

b)	toimitettava nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle sen pyytämät tiedot niiden toteuttamista tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien toimintaluokkien toimista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 45 artiklan 9 kohdan ja 54 artiklan soveltamista.

3.   Kun tekninen tutkimuslaitos havaitsee, että valmistaja ei ole täyttänyt tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia, sen on ilmoitettava asiasta nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle, jonka on puolestaan vaadittava valmistajaa ryhtymään asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin.

Nimeävä hyväksyntäviranomainen ei saa myöntää EU-tyyppihyväksyntätodistusta, ennen kuin valmistaja on toteuttanut asianmukaiset korjaavat toimenpiteet kyseistä hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla.

4.   Kun nimeävän hyväksyntäviranomaisen puolesta toimiva tekninen tutkimuslaitos havaitsee tuotannon vaatimustenmukaisuutta EU-tyyppihyväksyntätodistuksen antamisen jälkeen valvoessaan, että moottorityyppi tai moottoriperhe ei enää ole tämän asetuksen mukainen, sen on ilmoitettava tästä asiasta nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle.

Hyväksyntäviranomaisen on toteutettava 26 artiklassa säädetyt asianmukaiset toimenpiteet.

54 artikla

Teknisten tutkimuslaitosten tiedotusvelvoitteet

1.   Teknisten tutkimuslaitosten on ilmoitettava nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle kaikista seuraavista:

a)	vaatimustenvastaisuudet, jotka voivat edellyttää EU-tyyppihyväksynnän epäämistä, rajoittamista tai peruuttamista tilapäisesti tai kokonaan;

b)	olosuhteet, jotka vaikuttavat nimeämisen soveltamisalaan tai edellytyksiin;

c)	markkinavalvontaviranomaisten esittämät teknisen tutkimuslaitoksen toimintaa koskevat tietopyynnöt.

2.   Teknisten tutkimuslaitosten on nimeävän hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä toimitettava tietoja nimeämisensä soveltamisalaan kuuluvista toimista sekä muista suoritetuista toimista, rajat ylittävät toimet ja alihankinta mukaan luettuina.

XIII LUKU

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

55 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 6 päivästä lokakuuta 2016 viiden vuoden ajaksi 19 artiklan 2 kohdassa, 24 artiklan 11 kohdassa, 25 artiklan 4 kohdassa, 26 artiklan 6 kohdassa, 34 artiklan 9 kohdassa, 43 artiklan 5 kohdassa ja 48 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 artiklan 2 kohdassa, 24 artiklan 11 kohdassa, 25 artiklan 4 kohdassa, 26 artiklan 6 kohdassa, 34 artiklan 9 kohdassa, 42 artiklan 4 kohdassa, 43 artiklan 5 kohdassa ja 48 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä 19 artiklan 2 kohdan, 24 artiklan 11 kohdan, 25 artiklan 4 kohdan, 26 artiklan 6 kohdan, 34 artiklan 9 kohdan, 42 artiklan 4 kohdan, 43 artiklan 5 kohdan ja 48 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

56 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa direktiivin 2007/46/EY 40 artiklan 1 kohdalla perustettu tekninen komitea – moottoriajoneuvot. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.   Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

XIV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

57 artikla

Seuraamukset

1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, joita määrätään talouden toimijoille tai alkuperäisille laitevalmistajille, jotka rikkovat tätä asetusta tai tämän asetuksen nojalla annettuja delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä säännökset komissiolle viimeistään 7 päivänä lokakuuta 2018 ja ilmoitettava sille viipymättä niihin myöhemmin tehtävistä muutoksista.

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi.

2.   Seuraamuksia on voitava määrätä seuraavista rikkomuksista:

a)	väärien tietojen antaminen, erityisesti EU-tyyppihyväksyntämenettelyissä, palautusmenettelyyn johtavissa menettelyissä tai vapautuksiin liittyvissä menettelyissä;

b)	EU-tyyppihyväksyntää tai käytössä olevien moottoreiden valvontaa koskevien testitulosten väärentäminen;

c)	sellaisten tietojen tai teknisten eritelmien ilmoittamatta jättäminen, jotka saattaisivat johtaa moottoreiden palautusmenettelyyn tai EU-tyyppihyväksynnän epäämiseen tai peruuttamiseen;

d)	estostrategioiden käyttäminen;

e)	kieltäytyminen antamasta tietoja saataville;

f)	EU-tyyppihyväksyntää edellyttävien moottoreiden saattaminen markkinoille ilman EU-tyyppihyväksyntää tai asiakirjojen tai lakisääteisten merkintöjen väärentäminen tässä tarkoituksessa;

g)	siirtymäajan moottoreiden ja liikkuvien työkoneiden, joihin on asennettu tällaisia moottoreita, saattaminen markkinoille vapautussäännösten vastaisesti;

h)	edellä 35 artiklan 3 ja 4 kohdassa asetettujen rajoitusten rikkominen;

i)	moottorin saattaminen markkinoille muutettuna siten, että se ei enää ole sen EU-tyyppihyväksynnän eritelmien mukainen;

j)	moottorin asentaminen liikkuvaan työkoneeseen, jota käytetään muuhun kuin 4 artiklassa nimenomaisesti määriteltyyn käyttötarkoitukseen;

k)	edellä olevan 34 artiklan 5 tai 6 kohdan mukaisen erityiskäyttöön tarkoitetun moottorin saattaminen markkinoille käytettäväksi muussa kuin kyseisissä kohdissa säädetyssä liikkuvassa työkoneessa;

l)	edellä olevan 34 artiklan 7 tai 8 kohdan mukaisen ja jäljempänä olevan 58 artiklan 9, 10 tai 11 kohdan mukaisen moottorin saattaminen markkinoille käytettäväksi muussa kuin kyseisissä kohdissa säädetyssä koneessa;

m)	liikkuvien työkoneiden, joihin on asennettu EU-tyyppihyväksyntää tämän asetuksen nojalla edellyttäviä moottoreita, saattaminen markkinoille ilman kyseistä hyväksyntää;

n)	liikkuvien työkoneiden, jotka eivät ole 34 artiklan 8 kohdassa liikkuville työkoneille asetettujen rajoitusten mukaisia, saattaminen markkinoille.

58 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Rajoittamatta II ja III luvun säännösten soveltamista tällä asetuksella ei mitätöidä mitään EU-tyyppihyväksyntää tai vapautusta ennen liitteessä III vahvistettuja moottoreiden markkinoille saattamisen päivämääriä.

2.   Hyväksyntäviranomaiset voivat jatkaa EU-tyyppihyväksyntöjen myöntämistä 5 päivänä lokakuuta 2016 sovellettavan asianmukaisen lainsäädännön mukaisesti liitteessä III vahvistettuihin moottoreiden EU-tyyppihyväksynnän pakollisiin päivämääriin saakka ja jatkaa vapautusten myöntämistä kyseisen lainsäädännön mukaisesti liitteessä III vahvistettuihin moottoreiden markkinoille saattamisen pakollisiin päivämääriin saakka.

Jäsenvaltiot voivat jatkaa moottoreiden markkinoille saattamisen sallimista 5 päivänä lokakuuta 2016 sovellettavan asianmukaisen lainsäädännön mukaisesti liitteessä III vahvistettuihin moottoreiden markkinoille saattamisen pakollisiin päivämääriin saakka.

3.   Tästä asetuksesta poiketen moottoreita, joille on 5 päivänä lokakuuta 2016 sovellettavan asianmukaisen lainsäädännön nojalla annettu EU-tyyppihyväksyntä tai jotka täyttävät ne vaatimukset, jotka Reinin navigaation keskuskomissio (CCNR) on asettanut ja jotka on hyväksytty CCNR II -vaiheeksi Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen mukaisesti, voidaan yhä saattaa markkinoille liitteessä III vahvistettuihin moottoreiden markkinoille saattamisen päivämääriin saakka.

Tällaisissa tapauksissa kansalliset viranomaiset eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää sellaisten moottoreiden markkinoille saattamista, jotka ovat hyväksytyn tyypin mukaisia.

4.   Moottoreita, jotka eivät 5 päivänä lokakuuta 2016 kuuluneet direktiivin 97/68/EY soveltamisalaan, voidaan yhä saattaa markkinoille mahdollisten voimassa olevien kansallisten sääntöjen perusteella liitteessä III vahvistettuihin moottoreiden markkinoille saattamisen päivämääriin saakka.

5.   Rajoittamatta 5 artiklan 3 kohdan, 18 artiklan 2 kohdan ja soveltuvin osin direktiivin 2008/57/EY ja komission asetuksen (EU) N:o 1302/2014 (22) soveltamista siirtymäajan moottoreita ja tapauksen mukaan liikkuvia työkoneita, joihin kyseisiä siirtymäajan moottoreita on asennettu, voidaan yhä saattaa markkinoille siirtymäaikana edellyttäen, että koneen, johon siirtymäajan moottori on asennettu, valmistuspäivä on viimeistään 18 kuukauden kuluttua siirtymäajan alkamisesta.

Luokkaan NRE kuuluvien moottoreiden osalta jäsenvaltioiden on voitava pidentää siirtymäaikaa ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua 18 kuukauden ajanjaksoa 12 lisäkuukaudella sellaisten alkuperäisten laitevalmistajien ollessa kyseessä, joiden kokonaisvuosituotanto on vähemmän kuin 100 polttomoottoreilla varustettujen liikkuvien työkoneiden yksikköä. Tämän kokonaisvuosituotannon laskemiseksi kaikki sellaiset alkuperäiset laitevalmistajat, jotka ovat yhden ja saman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön hallinnassa, katsotaan yhdeksi alkuperäiseksi laitevalmistajaksi.

Luokkaan NRE kuuluvien ajoneuvonostureissa käytettävien moottoreiden osalta siirtymäaikaa ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua 18 kuukauden ajanjaksoa pidennetään 12 kuukaudella.

Luokkaan NRS kuuluvien, lumilingoissa käytettävien moottoreiden osalta, joiden moottoriteho on vähemmän kuin 19 kW, siirtymäaikaa ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua 18 kuukauden ajanjaksoa pidennetään 24 kuukaudella.

6.   Tämän artiklan 5 kohdan säännöksiä sovellettaessa siirtymäajan moottoreiden on täytettävä ainakin yksi seuraavista vaatimuksista:

a)

ne ovat sellaisten moottorityyppien taikka moottoriperheiden mukaisia, joiden osalta EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättynyt 30 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla, ja niihin sovelletaan moottoreiden valmistuspäivinä voimassa olevaa EU-tyyppihyväksyntää, joka on 5 päivänä lokakuuta 2016 sovellettavassa asianmukaisessa lainsäädännössä määriteltyjen uusimpien sovellettavien päästöraja-arvojen mukainen;

b)	ne kuuluvat teholuokkaan, jolta ei edellytetty epäpuhtauspäästöjen tyyppihyväksyntää unionin tasolla 5 päivänä lokakuuta 2016; tai

c)	niitä käytetään tai ne on tarkoitettu käytettäväksi sovelluksessa, jolta ei edellytetty epäpuhtauspäästöjen tyyppihyväksyntää unionin tasolla 5 päivänä lokakuuta 2016.

7.   Aika, jonka kuluessa siirtymäajan moottoreita voidaan saattaa markkinoille, on

a)	24 kuukautta liitteessä III asetetusta moottoreiden markkinoille saattamiseen sovellettavasta päivämäärästä lukien 5 kohdan ensimmäisen alakohdan tapauksessa;

b)	36 kuukautta liitteessä III asetetusta moottoreiden markkinoille saattamiseen sovellettavasta päivämäärästä lukien 5 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan tapauksessa;

c)	48 kuukautta liitteessä III asetetusta moottoreiden markkinoille saattamiseen sovellettavasta päivämäärästä lukien 5 kohdan neljännen alakohdan tapauksessa.

8.   Valmistajien on varmistettava, että siirtymäajan aikana markkinoille saatetut siirtymäajan moottorit ovat 32 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen merkintöjen mukaisia.

9.   Sen estämättä, mitä 5 artiklan 3 kohdassa, 18 artiklan 2 kohdassa ja 22 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat viimeistään 17 päivänä syyskuuta 2026 päättyvänä aikana sallia sellaisten luokan RLL moottoreiden markkinoille saattamisen, joiden suurin nettoteho ylittää 2 000 kW, jotka eivät ole liitteessä II vahvistettujen päästöraja-arvojen mukaisia ja jotka on tarkoitus asentaa vetureihin, joita käytetään ainoastaan teknisesti eristetyssä raideleveydeltään 1 520 mm:n rataverkossa. Kyseisenä ajanjaksona markkinoille saatettujen moottoreiden on vähintään täytettävä ne päästöraja-arvot, jotka moottoreiden oli täytettävä niiden saattamiseksi markkinoille 31 päivänä joulukuuta 2011. Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on myönnettävä tällaisille moottoreille EU-tyyppihyväksyntä ja sallittava tällaisten moottoreiden markkinoille saattaminen.

10.   Sen estämättä, mitä 5 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on sallittava vaihtomoottoreiden markkinoille saattaminen enintään 15 vuoden ajan alkaen liitteen III mukaisista vaiheen V moottoreiden markkinoille saattamiseen sovellettavista määräajoista edellyttäen, että kyseiset moottorit kuuluvat luokkaa NRS vastaavaan luokkaan ja niiden vertailuteho on vähintään 19 kW tai että ne kuuluvat luokkaa NRG vastaavaan luokkaan, jos vaihtomoottori ja alkuperäinen moottori kuuluvat sellaiseen moottoriluokkaan tai tehoalueeseen, johon ei 31 päivänä joulukuuta 2016 sovellettu tyyppihyväksyntää unionin tasolla.

11.   Sen estämättä, mitä 5 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on sallittava vaihtomoottoreiden markkinoille saattaminen enintään 20 vuoden ajan alkaen liitteen III mukaisista vaiheen V moottoreiden markkinoille saattamiseen sovellettavista määräajoista edellyttäen, että vaihtomoottorit ovat seuraavien vaatimusten mukaisia:

a)

ne kuuluvat luokkaan NRE, niiden vertailuteho on vähintään 19 kW ja enintään 560 kW ja ne ovat sellaisen päästövaiheen mukaisia, jonka voimassaolo päättyi aikaisintaan 20 vuotta ennen vaihtomoottoreiden saattamista markkinoille ja joka on vähintään yhtä tiukka kuin ne päästörajat, jotka korvattavan moottorin oli täytettävä, kun se alun perin saatettiin markkinoille;

b)	ne kuuluvat luokkaa NRE vastaavaan luokkaan ja niiden vertailuteho on suurempi kuin 560 kW, jos vaihtomoottori ja alkuperäinen moottori kuuluvat sellaiseen moottoriluokkaan tai tehoalueeseen, johon ei 31 päivänä joulukuuta 2016 sovellettu tyyppihyväksyntää unionin tasolla.

12.   Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tätä asetusta viimeistään 17 päivänä syyskuuta 2026 päättyvän ajan moottoreihin, jotka on asennettu puuvillantuotannon sadonkorjuukoneisiin.

13.   Valmistajien on varmistettava, että vaihtomoottorit ovat 32 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen merkintöjen mukaisia.

59 artikla

Kertomus

1.   Jäsenvaltioiden on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ilmoitettava komissiolle tässä asetuksessa säädettyjen EU-tyyppihyväksyntämenettelyjen soveltamisesta.

2.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

60 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka koskee arviointia mahdollisuudesta vahvistaa yhdenmukaiset toimenpiteet jälkiasennettavien päästöjenrajoituslaitteiden asentamiseksi sellaisten liikkuvien työkoneiden moottoreihin, jotka on jo saatettu unionin markkinoille. Kertomuksessa on myös käsiteltävä teknisiä toimenpiteitä ja taloudellisia kannustinjärjestelmiä keinona auttaa jäsenvaltioita noudattamaan ilmanlaatua koskevaa unionin lainsäädäntöä arvioimalla mahdollisia toimia ilman pilaantumisen estämiseksi tiheään asutuilla alueilla, ottaen asianmukaisesti huomioon unionin valtiontukisäännöt.

2.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka koskee seuraavia:

a)

uusien päästövähennysmahdollisuuksien arviointi käytettävissä olevien tekniikoiden ja kustannus-hyötyanalyysin pohjalta. Luokkiin IWP ja IWA kuuluvien moottoreiden osalta erityisesti seuraavien teknisen ja taloudellisen toteutettavuuden arviointi: i) lisävähennys päästöjen raja-arvoon PN:ään perustuvien päästöjen ja typen oksidien päästöjen osalta; ii) lisävähennys A-kertoimeen täysin ja osin kaasumaisilla polttoaineilla toimivien moottoreiden osalta ilmastovaikutuksiltaan neutraalissa käytössä verrattuna dieselpolttoaineella toimiviin moottoreihin; ja iii) PN:ään perustuvien raja-arvojen lisääminen niihin moottoriluokkiin, joille ei ole asetettu tällaista raja-arvoa tämän asetuksen liitteessä II;

b)	sellaisten mahdollisesti merkittävien ilmaa pilaavien aineiden tyyppien tunnistaminen, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

3.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka koskee 34 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädettyjen vapautuksia koskevien lausekkeiden käyttöä sekä 19 artiklassa asetettujen päästötestien tulosten valvontaa ja sitä koskevia päätelmiä.

Kertomuksessa on myös arvioitava 24 ja 25 artiklan mukaisia EU-tyyppihyväksynnässä vaadittavia testejä, erityisesti sitä, missä määrin nuo testit vastaavat moottorin todellisia käyttöolosuhteita, sekä sitä, onko mahdollista ottaa käyttöön hiukkaspäästöjä koskevia testejä osana 19 artiklassa tarkoitettua käytönaikaista testausta.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen kertomusten osalta edellytetään, että

a)	ne perustuvat asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemiseen;

b)	niissä otetaan huomioon olemassa olevat asiaa koskevat unionin ja kansainväliset standardit; ja

c)	niihin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

61 artikla

Direktiivin 97/68/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 97/68/EY seuraavasti:

1)

Lisätään 9 artiklan 4 a kohtaan alakohdat seuraavasti: ”Jäsenvaltiot voivat ensimmäisestä alakohdasta poiketen sallia alkuperäisen laitevalmistajan pyynnöstä sellaisten moottoreiden markkinoille saattamisen, jotka täyttävät vaiheen IIIA päästöraja-arvot, edellyttäen, että kyseiset moottorit on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/34/EU (*) 2 artiklan 5 alakohdan mukaisesti tarkoitettu asennettaviksi räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviin liikkuviin työkoneisiin. Valmistajien on annettava hyväksyntäviranomaiselle näyttö siitä, että moottorit on asennettu yksinomaan sellaisiin liikkuviin työkoneisiin, jotka todistetusti täyttävät kyseiset vaatimukset. Tällaisiin moottoreihin on liitteessä I olevassa 3 jaksossa vahvistettujen moottorin lakisääteisten merkintöjen yhteyteen kiinnitettävä merkintä ”Moottori, jonka käyttö on rajoitettu ainoastaan koneisiin, jotka on valmistanut …”, jota seuraa alkuperäisen laitevalmistajan nimi ja viittaus sovellettavaan poikkeukseen. Jäsenvaltiot voivat ensimmäisestä alakohdasta poiketen myöntää EU-tyyppihyväksynnän ja sallia sellaisten luokan RLL moottoreiden markkinoille saattamisen, joiden suurin nettoteho ylittää 2 000 kW, jotka eivät ole liitteessä II vahvistettujen päästöraja-arvojen mukaisia ja jotka on tarkoitus asentaa vetureihin, joita käytetään ainoastaan teknisesti eristetyssä raideleveydeltään 1 520 mm:n rataverkossa. Kyseisten moottoreiden on täytettävä vähintään ne päästöraja-arvot, jotka moottoreiden oli täytettävä niiden saattamiseksi markkinoille 31 päivänä joulukuuta 2011. (*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/34/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 309).”"

2)	Lisätään 10 artiklaan kohta seuraavasti: ”8.   Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tätä direktiiviä moottoreihin, jotka on asennettu puuvillantuotannon sadonkorjuukoneisiin.”

62 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EU) N:o 1024/2012 liitteeseen kohta seuraavasti:

63 artikla

Asetuksen (EU) N:o 167/2013 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 167/2013 19 artikla seuraavasti:

1)

Korvataan 3 kohta seuraavasti: ”3.   Tällöin on sovellettava liikkuvia työkoneita koskevia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1628 (***) sekä sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännöksiä moottoriluokista, pakokaasupäästöjen raja-arvoista, testisykleistä, päästökestojaksoista, pakokaasupäästöjä koskevista vaatimuksista, käytössä olevien moottoreiden päästöjen valvonnasta sekä mittausten ja testien toteuttamisesta, samoin kuin siirtymäsäännöksiä ja säännöksiä, joiden perusteella sallitaan vaiheen V moottoreiden varhainen EU-tyyppihyväksyntä ja saattaminen markkinoille. Kun on kyse luokkien T2, T4.1 ja C2 traktoreiden markkinoille saattamisesta, rekisteröimisestä tai käyttöönotosta, on vaiheen IIIB vaatimusten mukaisia moottoreita, jotka kuuluvat tehoalueeseen 56–130 kW, pidettävä asetuksen (EU) 2016/1628 3 artiklan 32 alakohdassa määriteltyinä siirtymäajan moottoreina. (***)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1628, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista, asetusten (EU) N:o 1024/2012 ja (EU) N:o 167/2013 muuttamisesta ja direktiivin 97/68/EY muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 53).”"

2)

Lisätään 6 kohtaan alakohta seuraavasti: ”Toisessa alakohdassa vahvistetusta periaatteesta poiketen komissiolle siirretään valta muuttaa 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä komission delegoitu asetus (EU) 2015/96 (****) siten, että a) kun on kyse luokkien T2, T4.1 ja C2 traktoreiden EU-tyyppihyväksynnästä, delegoidun asetuksen (EU) 2015/96 11 artiklan 4 kohdan mukaisen lykkäyksen kesto on neljä vuotta; ja b) delegoidun asetuksen (EU) 2015/96 14 artiklassa tarkoitetun joustojärjestelmän puitteissa tuon asetuksen liitteessä V olevan 1.1.1 kohdan mukaisesti sallittu joustovara korotetaan 150 prosenttiin luokkien T2, T4.1 ja C2 traktoreiden osalta. (****)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/96, annettu 1 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 167/2013 täydentämisestä maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen ympäristöominaisuuksia ja käyttövoimayksikön tehoa koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 16, 23.1.2015, s. 1).”"

64 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan direktiivi 97/68/EY 1 päivästä tammikuuta 2017, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 58 artiklan 1–4 kohdan soveltamista.

2.   Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

65 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017 lukuun ottamatta 61 artiklaa, jota sovelletaan 6 päivästä lokakuuta 2016 [tämän asetuksen voimaantulopäivä].

Lokakuun 6 päivästä lokakuuta 2016 lukien hyväksyntäviranomaiset eivät voi evätä uuden moottorityypin tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksyntää taikka kieltää moottorityypin tai moottoriperheen markkinoille saattamista silloin, kun kyseinen moottorityyppi tai moottoriperhe on II, III, IV ja VIII luvun ja tämän asetuksen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukainen.

---

(1)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto, annettu 18. helmikuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. heinäkuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 18. heinäkuuta 2016.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/68/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1997, liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 59, 27.2.1998, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 167/2013, annettu 5 päivänä helmikuuta 2013, maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1600/2002/EY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2002, kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(10)  Neuvoston päätös 97/836/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 1997, Euroopan yhteisön liittymisestä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimukseen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista (vuoden 1958 tarkistettu sopimus) (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).

(11)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(13)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/96, annettu 1 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 167/2013 täydentämisestä maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen ympäristöominaisuuksia ja käyttövoimayksikön tehoa koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 16, 23.1.2015, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta (IMI-asetus) (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1629, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 118).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/53/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, huviveneistä ja vesiskoottereista sekä direktiivin 94/25/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 90).

(19)  Komission asetus (EU) N:o 1321/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, ilma-alusten sekä ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpidosta ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä (EUVL L 362, 17.12.2014, s. 1).

(20)  Eurooppalainen standardi EN 14466 +A1: 2009 (Palopumput – Moottoriruiskut – Turvallisuus- ja suoritusvaatimukset, testit).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/34/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 309).

(22)  Komission asetus (EU) N:o 1302/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 228).

---

---

---

---

---

---

---