Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 32014R0559

Neuvoston asetus (EU) N:o 559/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014 , toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

EUVL L 169, 7.6.2014, p. 108–129 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 29/11/2021; Kumoaja 32021R2085

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/559/oj

7.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/108

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 559/2014,

annettu 6 päivänä toukokuuta 2014,

toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa toteutettavista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista säädettiin alun perin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1982/2006/EY (2).

(2)

Neuvoston päätöksessä 2006/971/EY (3) määritettiin erityisiä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joita on tarkoitus tukea, muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen erityisellä osa-alueella.

(3)

Komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’, korostetaan tarvetta luoda suotuisat olosuhteet osaamiseen ja innovointiin kohdistuville investoinneille älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi unionissa. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat antaneet tukensa Eurooppa 2020 -strategialle.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (4) (”Horisontti”), jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’, pyritään aikaansaamaan nykyistä suurempi vaikutus tutkimukseen ja innovointiin yhdistämällä Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja yksityiseltä sektorilta saatavaa rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien puitteissa sellaisilla keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää unionin laajempia kilpailukykytavoitteita, käyttää hyväksi yksityisiä investointeja ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tällaisten kumppanuuksien olisi perustuttava pitkäaikaisen sitoutumiseen, kaikkien kumppanien tasapainoinen rahoitusosuus mukaan luettuna, niiden pitäisi olla vastuussa omien tavoitteidensa saavuttamisesta ja ne olisi sovitettava yhteen unionin strategisten tutkimus-, kehitys- ja innovointitavoitteiden kanssa. Tällaisten kumppanuuksien hallinnon ja toteutuksen olisi oltava avointa, läpinäkyvää, vaikuttavaa ja tehokasta ja annettava monenlaisille erityisaloillaan aktiivisille sidosryhmille mahdollisuus osallistua. Asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti unionin osallistuminen näihin julkisen ja yksityisen sektorin välisiin kumppanuuksiin voi tapahtua myöntämällä rahoitusta yhteisyrityksille, jotka on perustettu päätöksen N:o 1982/2006/EY mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 1291/2013 ja neuvoston päätöksen 2013/743/EU (5) mukaisesti päätöksen N:o 1982/2006/EY nojalla perustetuille yhteisyrityksille olisi annettava lisätukea päätöksessä 2013/743/EU asetettujen ehtojen mukaisesti.

(6)

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EY) N:o 521/2008 (6), on osoittanut, että vetyä voidaan käyttää energiankantajana ja polttokennoja energianmuuntajina, joiden avulla voidaan kehittää päästöjä vähentäviä puhtaita järjestelmiä, tehostaa energian toimitusvarmuutta ja vauhdittaa talouskasvua. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen väliarviointi, joka on esitetty komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle vuonna 2011 antamassa tiedonannossa ”Kumppanuus tutkimis- ja innovaatiotoiminnassa”, on osoittanut, että yhteisyritys on antanut mahdollisuuden vahvan kumppanuuden luomiseen, julkisen ja yksityisen rahoituksen hankkimiseen ja teollisuuden, etenkin pk-yritysten, vahvaan osallistumiseen. Tässä arvioinnissa suositeltiin myös lisäämään vedyn tuotantoon, varastointiin ja jakeluun liittyviä toimia, mikä on otettu huomioon uusissa tavoitteissa. Yhteisyrityksen tutkimusalaa olisi sen vuoksi tuettava edelleen, jotta puhtaita, tehokkaita ja kohtuuhintaisia ratkaisuja voidaan kehittää niin, että niitä myös saatetaan markkinoille.

(7)

Tämän vuoksi olisi perustettava uusi yhteisyritys polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen aloitteen toteuttamiseksi, jäljempänä ’toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys’, ja sillä olisi korvattava polttokenno- ja vety-yhteisyritys, jonka seuraaja sen olisi oltava.

(8)

Polttokenno- ja vetytutkimuksen alan tukea jatkettaessa olisi otettava huomioon myös polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnasta saadut kokemukset, mukaan lukien komission ensimmäisen väliarvioinnin tulokset sekä sidosryhmien suositusten tulokset. Tehokkuuden lisäämiseksi ja toiminnan yksinkertaistamiseksi tätä jatkettua tukea olisi myös annettava tarkoitukseen paremmin soveltuvien rakenteen ja sääntöjen avulla. Tätä varten toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi otettava käyttöön sen tarpeita vastaavat varainhoitosäännöt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti (7).

(9)

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni ovat kirjallisesti sopineet jatkavansa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen alan tutkimustoimia sellaisen rakenteen puitteissa, joka soveltuu paremmin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin olisi hyväksyttävä tämän asetuksen liitteessä oleva yhtiöjärjestys kirjallisella vahvistuksella.

(10)

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi tavoitteidensa saavuttamiseksi tarjottava osallistujille rahoitustukea pääasiassa avustusten muodossa, ja avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella.

(11)

Muiden osakkaiden kuin unionin ja niihin kuuluvien oikeussubjektien tai niiden liitännäisosallistujien rahoitusta ei olisi rajattava ainoastaan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintomenoihin ja osarahoitukseen, joka on tarpeen toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tukemien tutkimus- ja innovointitoimien toteuttamiseksi. Niiden rahoitusosuuksia olisi käytettävä myös täydentävien toimien suunnitelmassa määritettyihin täydentäviin toimiin, joita muut osakkaat kuin unioni ja niihin kuuluvat oikeussubjektit tai niiden liitännäisosallistujat toteuttavat. Jotta näiden täydentävien toimien vipuvaikutuksesta saadaan asianmukainen yleiskuva, niitä olisi tarkasteltava osana laajempaa polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteistä teknologia-aloitetta.

(12)

Mistä tahansa tukikelpoisesta laitoksesta voi tulla valittuihin hankkeisiin osallistuja tai niiden koordinaattori. Asianomaista politiikkaa koskevien erityisvaatimusten tai työsuunnitelmassa esitetyn toimen luonteen tai tavoitteen mukaan voidaan edellyttää, että osallistujat ovat muun osakkaan kuin unionin oikeussubjekteja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1290/2013 (8) mukaisesti.

(13)

Polttokenno- ja vetyteknologian alan erityispiirteiden vuoksi ja erityisesti siksi, ettei alalla ole vielä saavutettu teknologian kypsyysastetta, alan investoinnit eivät välttämättä maksa itseään takaisin ja sen tärkeimmät hyödyt ovat yhteiskunnallisia, on perusteltua, että unionin rahoitusosuus on suurempi kuin muilta osakkailta tuleva rahoitus. Jotta voitaisiin edesauttaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaina olevien ryhmittymien laajempaa edustavuutta ja tukea uusien oikeussubjektien osallistumista yhteiseen teknologia-aloitteeseen, unionin rahoitusosuus olisi jaettava kahteen erään, joista jälkimmäisen ehtona olisi oltava, että saadaan lisäsitoumuksia, varsinkin uusilta oikeussubjekteilta.

(14)

Polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen yleisen vaikutuksen arvioinnissa huomioon otetaan kaikki muiden oikeussubjektien kuin unionin tekemät investoinnit, joilla edistetään polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteita. Kaikille oikeussubjekteille aiheutuneet kustannukset täydentävistä toimista, jotka on toteutettu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen työsuunnitelman ulkopuolella polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, olisi ilmoitettava avustuspäätöksiä allekirjoitettaessa. Näiden polttokenno- ja vety-teknologian alan yhteiseen teknologia-aloitteeseen tehtävien yleisten investointien ennakoidaan nousevan vähintään 665 000 000 euroon.

(15)

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin osallistumisessa olisi noudatettava asetusta (EU) N:o 1290/2013. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi lisäksi varmistettava näiden sääntöjen johdonmukainen soveltaminen komission hyväksymien asianomaisten toimenpiteiden mukaisesti.

(16)

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi myös käytettävä komission hallinnoimia sähköisiä keinoja avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi sekä osallistumisen helpottamiseksi. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen julkistamat ehdotuspyynnöt olisi sen vuoksi julkaistava myös keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa, komission hallinnoimissa sähköisissä tulostenlevitysvälineissä. Lisäksi toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi asetettava saataville muun muassa ehdotuksia, hakijoita, avustuksia ja osallistujia koskevat asiaankuuluvia tietoja, jotta ne voidaan sisällyttää komission hallinnoimiin sähköisiin Horisontti 2020 -raportointi- ja tulostenlevitysjärjestelmiin, tarkoituksenmukaisessa muodossa ja komission raportointivelvollisuuksia vastaavin määräajoin.

(17)

Toisessa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä olisi teknologista tutkimusta, tuotekehitystä ja demonstrointia koskevien toimien luokittelussa otettava huomioon teknologisen valmiuden tasoa koskevat OECD:n määritelmät.

(18)

Unionin rahoitusosuuden hallinnoinnissa olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja välillistä hallinnointia koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 sekä komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 (9)

(19)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä kaikilta osapuolilta. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Tämän asetuksen nojalla unionin rahoitusta saavien tahojen tilintarkastukset olisi toteutettava asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti.

(20)

Unionin ja toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muiden osakkaiden taloudellisia etuja olisi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

(21)

Komission sisäisellä tarkastajalla olisi oltava toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen nähden samat valtuudet kuin komission nähden.

(22)

Ottaen huomioon yhteisyritysten erityisluonne ja nykyinen asema ja jotta voidaan varmistaa jatkuvuus seitsemännen puiteohjelman kanssa, yhteisyrityksiin olisi edelleen sovellettava erillistä vastuuvapautta. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 7 kohdasta ja 209 artiklasta poiketen Euroopan parlamentin olisi sen vuoksi myönnettävä neuvoston suosituksesta toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus. Näin ollen toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle myönnettyyn unionin rahoitusosuuteen ei olisi sovellettava 60 artiklan 5 kohdassa vahvistettuja raportointivaatimuksia, vaan nämä olisi mahdollisimman suuressa määrin yhdenmukaistettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitetuille elimille säädettyjen raportointivaatimusten kanssa. Tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkastettava tilit sekä tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus.

(23)

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi toimittava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla, annettava kaikki asianmukaiset tiedot ajoissa asiaankuuluville elimilleen, ja sen olisi edistettävä toimiensa näkyvyyttä, mukaan lukien suurelle yleisölle suunnatuin tiedotusta ja tulosten levitystä koskevin toimin. Yhteisyrityksen elinten työjärjestys olisi asetettava julkisesti saataville.

(24)

Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi kavennettava unionissa vallitsevaa tutkimus- ja innovointikuilua edistämällä yhteisvaikutusta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) kanssa. Sen vuoksi toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi pyrittävä tiiviiseen vuorovaikutukseen ERI-rahastojen kanssa, sillä ne voivat erityisesti edistää paikallisten, alueellisten ja kansallisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistamista toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen alalla ja tukea älykästä erikoistumista.

(25)

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys on perustettu ajanjaksoksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2017. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi jatkettava polttokenno- ja vetyteknologian tutkimusohjelmalle annettavaa tukea toteuttamalla asetuksen (EY) N:o 521/2008 nojalla käynnistetyt jäljellä olevat toimet mainitun asetuksen mukaisesti. Tutkimukseen käytettävissä olevien varojen optimaalisen käytön varmistamiseksi siirtyminen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä toiseen olisi toteutettava samanaikaisesti ja yhteensovitetusti seitsemännestä puiteohjelmasta Horisontti 2020 -puiteohjelmaan siirtymisen kanssa. Oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi asetus (EY) N:o 521/2008 olisi sen vuoksi kumottava ja otettava käyttöön siirtymäsäännöksiä.

(26)

Ottaen huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisenä tavoitteena olevan yksinkertaistamisen ja johdonmukaistamisen olisi Horisontti 2020 -puiteohjelman kesto otettava huomioon kaikissa toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen liittyvissä ehdotuspyynnöissä.

(27)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustaminen teollisen tutkimuksen ja innovoinnin vahvistamiseksi koko unionissa, koska se voidaan päällekkäisyyksien välttämiseksi, kriittisen massan saavuttamiseksi ja julkisen rahoituksen optimaalisen käytön varmistamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perustaminen

1.   Polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi perustetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys, jäljempänä ’toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys’, 31 päivään joulukuuta 2024 saakka kestäväksi ajaksi. Horisontti 2020 -puiteohjelman keston huomioon ottamiseksi toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toteuttamat ehdotuspyynnöt on julkistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä voidaan julkistaa 31 päivään joulukuuta 2021 saakka.

2.   Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys korvaa asetuksella (EY) N:o 521/2008 perustetun polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen, jonka seuraaja se on.

3.   Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys on elin, jonka tehtävänä on panna täytäntöön asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus.

4.   Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys on oikeushenkilö. Sillä on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

5.   Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kotipaikka on Bryssel, Belgia.

6.   Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen yhtiöjärjestys on tämän asetuksen liitteenä.

2 artikla

Tavoitteet

1.   Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteet ovat seuraavat:

a)

edistää asetuksen (EU) N:o 1291/2013 ja erityisesti päätöksen 2013/743/EU liitteessä I olevassa III osan mukaisten turvallista, puhdasta ja tehokasta energiaa koskevan haasteen sekä älykästä, ympäristöystävällistä ja yhdentynyttä liikennettä koskevan haasteen täytäntöönpanoa;

b)

myötävaikuttaa polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteiden saavuttamiseen kehittämällä unioniin vahva, kestävä ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen polttokenno- ja vetyteknologian ala.

2.   Sillä pyritään erityisesti

a)

alentamaan liikennesovelluksissa käytettävien polttokennojärjestelmien tuotantokustannuksia ja lisäämään samalla niiden käyttöikää niin, että ne ovat kilpailukykyisiä perinteisiin teknologioihin nähden;

b)

lisäämään erilaisten sähköntuotantoon käytettävien polttokennojen sähkötehokkuutta ja kestävyyttä ja vähentää samalla kustannuksia niin, että ne ovat kilpailukykyisiä perinteisiin teknologioihin nähden;

c)

parantaa pääasiassa veden elektrolyysistä ja uusiutuvista lähteistä saatavan vedyn tuotannon energiatehokkuutta ja vähentää samalla toiminta- ja pääomakustannuksia niin, että vedyn tuotannon ja polttokennoihin perustuvan muuntojärjestelmän yhdistävä järjestelmä voi kilpailla markkinoilla saatavilla olevien sähkön tuotannon vaihtoehtojen kanssa;

d)

demonstroi laajamittaisesti, että vetyä käyttämällä voidaan tukea uusiutuvien energialähteiden integroimista energiajärjestelmiin, muun muassa käyttämällä sitä kilpailukykyisenä energian varastointivälineenä uusiutuvista energialähteistä saatavalle sähkölle;

e)

vähentää EU:n määrittelemien ”kriittisten raaka-aineiden” käyttöä esimerkiksi käyttämällä luonnonvaroja, joissa on vähän tai ei lainkaan platinaa, ja kierrättämällä tai välttämällä ja välttämällä harvinaisten maametallien käyttöä.

3 artikla

Unionin rahoitusosuus

1.   Unioni rahoitusosuus, EFTAn määrärahat mukaan lukien, toisen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen hallinnollisten kustannusten ja toimintakustannusten kattamiseksi on enintään 665 000 000 euroa, joka muodostuu seuraavasti:

a)

enintään 570 000 000 euroa, joka vastaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin tai niiden niihin kuuluvien oikeussubjektien tai niiden liitännäisosallistujien 4 artiklan 1 kohdan mukaista rahoitussitoumusta,

b)

enintään 95 000 000 euroa, joka vastaa mahdollista muiden toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaiden, niihin kuuluvien oikeussubjektien tai niiden liitännäisosallistujien 4 artiklan 1 kohdassa määritetyn vähimmäismäärän ylittävää lisärahoitussitoumusta.

Rahoitusosuus suoritetaan Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöön panemiseksi toteutettavaan Horisontti 2020 -erityisohjelmaan osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan sekä 60 ja 61 artiklan mukaisesti kyseisen asetuksen 209 artiklassa tarkoitetuille elimille.

2.   Unionin rahoitusosuutta koskevat järjestelyt vahvistetaan valtuutussopimuksessa ja vuotuisissa määrärahojen siirtoja koskevissa sopimuksissa, jotka tehdään unionin puolesta toimivan komission ja toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen välillä.

3.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa valtuutussopimuksessa määrätään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 3 kohdassa ja 60 ja 61 artiklassa sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 40 artiklassa esitetyt seikat, sekä muun muassa seuraavat:

a)

vaatimukset, jotka koskevat toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osallistumista päätöksen N:o 2013/743/EU liitteessä II tarkoitettuihin asianmukaisiin suorituskykyindikaattoreihin;

b)

vaatimukset, jotka koskevat toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osallistumista päätöksen 2013/743/EU liitteessä III tarkoitettuun seurantaan;

c)

toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintaan liittyvät erityiset suorituskykyindikaattorit;

d)

tietojen toimittamiseen liittyvät järjestelyt sen varmistamiseksi, että komissio voi täyttää tulosten levittämistä ja raportointia koskevat velvoitteensa sekä keskitetyssä osallistujaportaalissa että muissa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa, komission hallinnoimissa sähköisissä tulostenlevitysvälineissä;

e)

säännökset toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen liittyvien ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta myös keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa, komission hallinnoimissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä;

f)

henkilöstöresurssien käyttö ja niihin tehtävät muutokset, erityisesti palvelukseenotto tehtäväryhmän, palkkaluokan ja ura-alueen mukaan, uudelleenluokittelu ja henkilöstön määrän muutokset.

4 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.   Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin on suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niihin kuuluvat oikeussubjektit tai niiden liitännäisosallistujat suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 380 000 000 euroa 1 artiklassa määritettynä aikana.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitusosuus muodostuu seuraavista osuuksista:

a)

toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle annettava rahoitus, josta säädetään sen yhtiöjärjestyksen 13 artiklan 2 kohdassa ja 3 kohdan b alakohdassa;

b)

edellä 1 artiklassa määritettynä aikana suoritettavat, muiden osakkaiden kuin unionin tai niihin kuuluvien oikeussubjektien taikka niiden liitännäisosallistujien vähintään 285 000 000 euron luontoissuoritukset, jotka vastaavat niille sellaisten täydentävien toimien toteuttamisesta aiheutuneita menoja, jotka eivät kuulu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen työsuunnitelmaan ja joilla tuetaan polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteita. Muista unionin rahoitusohjelmista voidaan myöntää tukea näihin menoihin sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Tällöin unionin rahoitus ei voi korvata muiden osakkaiden kuin unionin tai niihin kuuluvien oikeussubjektien taikka niiden liitännäisosallistujien luontoissuorituksia.

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys ei anna rahoitustukea ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin. Vastaavat toimet on esitettävä vuotuisessa täydentävien toimien suunnitelmassa, jossa on esitettävä arvio kyseisten osuuksien arvosta.

3.   Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin on ilmoitettava toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintoneuvostolle vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta kunakin edellisenä varainhoitovuotena suoritettujen 2 kohdassa tarkoitettujen osuuksien arvo.

4.   Tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja liitteessä olevan yhtiöjärjestyksen 13 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen osuuksien arvon määrittämiseksi kustannukset on määritettävä kyseisten oikeussubjektien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen, asiaan sovellettavien, kunkin oikeussubjektin sijoittautumismaassa kirjanpitosääntöjen sekä sovellettavien kansainvälisten kirjanpitosääntöjen ja tilinpäätösstandardien (IFRS-standardit) mukaisesti. Asianomaisen oikeussubjektin nimittämä riippumaton ulkoinen tilintarkastaja varmentaa kustannukset. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys voi tarkistaa arvon määrityksessä käytetyn menettelyn, jos varmennuksen osalta on epävarmuutta. Tämän asetuksen soveltamiseksi toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys tai unionin elin eivät tarkasta täydentävistä toimista aiheutuneita kustannuksia.

5.   Komissio voi lakkauttaa unionin toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle suorittaman unionin rahoituksen, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen suorittamisen tai panna alulle yhtiöjärjestyksen 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun purkamismenettelyn, jos toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni tai niihin kuuluvat oikeussubjektit taikka niiden liitännäisosallistujat eivät suorita tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja osuuksia, suorittavat ne ainoastaan osittain tai suorittavat ne myöhässä. Komission päätös ei estä sellaisten tukikelpoisten kustannusten korvaamista, joita muille toisen polttokenno- ja vety-yrityksen osakkaille on jo aiheutunut siihen mennessä, kun päätöksestä lakkauttaa tai keskeyttää unionin maksuosuuden suorittaminen ja vähentää sitä suhteellisesti ilmoitetaan yhteisyritykselle.

5 artikla

Varainhoitosäännöt

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys hyväksyy omat varainhoitosääntönsä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklan ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (10) mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 12 artiklan soveltamista.

6 artikla

Henkilöstö

1.   Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja, sellaisina kuin ne ovat vahvistettuina neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (11), jäljempänä ’henkilöstösäännöt’ ja ’palvelussuhteen ehdot’, sekä henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä, jotka unionin toimielimet ovat yhdessä hyväksyneet.

2.   Hallintoneuvosto käyttää toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstön nähden sitä toimivaltaa, joka henkilöstösääntöjen mukaan kuuluu nimittävälle viranomaiselle ja palvelussuhteen ehtojen mukaan sopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’.

Hallintoneuvosto hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään edellytykset, joiden mukaisesti toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi päätöksellään tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron toimitusjohtajalle ja hänen edelleen siirtämänsä tämän toimivallan siirron. Tässä tapauksessa hallintoneuvosto käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.

3.   Hallintoneuvosto hyväksyy tarvittavat henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

4.   Henkilöresurssit määritetään toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa, josta käy yrityksen vuotuisen talousarvion mukaisesti ilmi väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön määrä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna.

5.   Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja sopimussuhteisista toimihenkilöistä.

6.   Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys vastaa kaikista henkilöstöön liittyvistä kuluista.

7 artikla

Tilapäisesti siirrettävät kansalliset asiantuntijat ja harjoittelijat

1.   Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys voi käyttää tilapäisesti siirrettyjä kansallisia asiantuntijoita ja harjoittelijoita, jotka eivät ole toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimihenkilöitä. Tilapäisesti siirrettyjen kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna lisätään 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin henkilöstöä koskeviin tietoihin vuotuisen talousarvion mukaisesti.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy päätöksen, jossa vahvistetaan toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen tilapäisesti siirrettävien kansallisten asiantuntijoiden palvelukseen ottoon sekä harjoittelijoiden käyttöön sovellettavat säännöt.

8 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä, Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa (N:o 7).

9 artikla

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen vastuu

1.   Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen sopimusperusteinen korvausvastuu määritetään asiaa koskevissa sopimusmääräyksissä ja kulloiseenkin sopimukseen, päätökseen tai hankintasopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä.

2.   Muuta kuin sopimukseen perustuvaa vastuuta koskevissa asioissa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on korvattava henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

3.   Kaikkien 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun vastuuseen liittyvien toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen maksujen ja vastuuseen liittyvien kulujen ja kustannusten katsotaan olevan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen menoja, jotka katetaan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista.

4.   Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys vastaa yksin velvoitteistaan.

10 artikla

Unionin tuomioistuimen toimivalta ja sovellettava lainsäädäntö

1.   Unionin tuomioistuimella on toimivalta

a)

toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tekemissä sopimuksissa tai hankintasopimuksessa taikka sen päätöksissä olevan välityslausekkeen nojalla;

b)

riidoissa, jotka koskevat toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamien vahinkojen korvaamista;

c)

kaikissa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ja sen henkilöstön välisissä riidoissa henkilöstösäännöissä ja palvelussuhteen ehdoissa määrätyin rajoituksin ja edellytyksin.

2.   Niihin kysymyksiin, joista ei säädetä tässä asetuksessa tai unionin muissa säädöksissä, sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kotipaikka sijaitsee.

11 artikla

Arviointi

1.   Komissio tekee riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017 toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen väliarvioinnin, jossa arvioidaan erityisesti muihin osakkaisiin kuin unioniin kuuluvien oikeussubjektien tai niiden liitännäisosallistujien sekä muiden oikeussubjektien osallistumista ja osuuksien laajuutta epäsuorissa toimissa. Komissio laatii tästä arvioinnista kertomuksen, joka sisältää arvioinnin päätelmät ja komission huomautukset. Komissio lähettää tämän kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen väliarvioinnin tulokset otetaan huomioon asetuksen (EU) N:o 1291/2013 32 artiklassa tarkoitetussa perusteellisessa arvioinnissa ja väliarvioinnissa.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin päätelmien perusteella komissio voi toimia 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai toteuttaa muita asianmukaisia toimenpiteitä.

3.   Komissio suorittaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen loppuarvioinnin kuuden kuukauden kuluessa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen purkamisesta mutta viimeistään kahden vuoden kuluttua yhtiöjärjestyksen 21 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn aloittamisesta. Loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

12 artikla

Vastuuvapaus

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 7 kohdasta ja 209 artiklasta poiketen Euroopan parlamentti myöntää neuvoston suosituksesta toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitosäännöissä säädettyä menettelyä noudattaen.

13 artikla

Jälkikäteen tehtävät tarkastukset

1.   Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys suorittaa jälkikäteen tehtävät epäsuorien toimien menojen tarkastukset asetuksen (EU) N:o 1291/2013 29 artiklan mukaisesti osana Horisontti 2020 -puiteohjelman epäsuoria toimia.

2.   Komissio voi päättää itse suorittaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset. Komissio noudattaa tällöin voimassa olevia sääntöjä ja erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012, asetuksen (EU) N:o 1290/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1291/2013 säännöksiä.

14 artikla

Osakkaiden taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys sallii komission henkilöstön ja muiden komission tai yhteisyrityksen valtuuttamien henkilöiden sekä tilintarkastustuomioistuimen pääsyn toimipaikkoihinsa ja tiloihinsa ja antaa näiden käyttöön kaikki tarkastusten toteuttamiseen tarvittavat tiedot, sähköisessä muodossa olevat tiedot mukaan luettuina.

2.   Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, muun muassa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (12) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti sen selvittämiseksi, onko johonkin tämän asetuksen nojalla rahoitettuun sopimukseen, päätökseen tai hankintasopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, korruptiota tai muuta laitonta toimintaa.

3.   Rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista on hankintasopimuksiin, sopimuksiin ja päätöksiin, jotka johtuvat tämän asetuksen täytäntöönpanosta, sisällytettävä säännöksiä, joilla komissiolle, toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaiset valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti.

4.   Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on varmistettava, että sen osakkaiden taloudelliset edut suojataan asianmukaisesti suorittamalla tai teettämällä tarvittavia sisäisiä ja ulkopuolisia tarkastuksia.

5.   Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys liittyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista (14). Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys toteuttaa tarvittavat toimenpiteet OLAFin suorittamien sisäisten tutkimusten helpottamiseksi.

15 artikla

Luottamuksellisuus

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on suojattava sellaiset arkaluonteiset tiedot, joiden paljastaminen voisi haitata sen osakkaiden tai toisen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen toimintaan osallistuvien etuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista.

16 artikla

Avoimuus

1.   Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallussaan pitämiin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (15).

2.   Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintoneuvosto voi hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt.

3.   Rajoittamatta tämän asetuksen 10 artiklan soveltamista toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

17 artikla

Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt

Asetusta (EU) N:o 1290/2013 sovelletaan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoittamiin toimiin. Mainitun asetuksen mukaisesti toista polttokenno- ja vety-yhteisyritystä pidetään rahoituselimenä ja se myöntää rahoitustukea epäsuorille toimille yhtiöjärjestyksen 1 artiklassa määrätyin tavoin.

Asetuksen (EU) N:o 1290/2013 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti työsuunnitelmissa voidaan toimintapolitiikan erityisvaatimusten tai toimen luonteen ja tavoitteen mukaan määrittää perusteltuja lisäedellytyksiä.

18 artikla

Isäntävaltion tarjoama tuki

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys ja sen valtion välillä, jossa sen kotipaikka sijaitsee, voidaan tehdä hallinnollinen sopimus erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta mainitun valtion toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle antamasta tuesta.

19 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.   Kumotaan asetus (EY) N:o 521/2008.

2.   Asetuksen (EY) N:o 521/2008 nojalla aloitettuja toimia ja niihin liittyviä rahoitusvelvoitteita koskee edelleen mainittu asetus, kunnes ne on saatettu päätökseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

Tämän asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun väliarviointiin sisältyy asetuksen (EY) N:o 521/2008 mukaisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen loppuarviointi.

3.   Tämä asetus ei vaikuta asetuksen (EY) N:o 521/2008 nojalla palvelukseen otetun henkilöstön oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun henkilöstön työsopimukset voidaan uusia tämän asetuksen nojalla henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.

Asetuksen (EY) N:o 521/2008 nojalla nimitetty pääjohtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi lisäksi hoitamaan tämän asetuksen mukaisia toimitusjohtajan tehtäviä 27 päivästä kesäkuuta 2014 lähtien. Muut sopimusehdot säilyvät ennallaan.

4.   Jolleivät osakkaiden välillä muuta sovita asetuksen (EY) N:o 521/2008 nojalla, kaikki asetuksen (EY) N:o 521/2008 mukaiset osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet sekä varat, velat tai vastuut siirretään tämän asetuksen nojalla siinä tarkoitetuille osakkaille.

5.   Asetuksen (EY) N:o 521/2008 mukaiset käyttämättä jääneet määrärahat siirretään toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä toukokuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. STOURNARAS

(1)  Lausunto annettu 10. joulukuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

(3)  Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ( EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(5)  Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 521/2008, annettu 30 päivänä toukokuuta 2008, polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta ( EUVL L 153, 12.6.2008, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 84).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81).

(9)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(10)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta (EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2).

(11)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY), N:o 259/68, annettu 29. helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(12)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(14)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

LIITE

TOISEN POLTTOKENNO- JA VETY-YHTEISYRITYKSEN YHTIÖJÄRJESTYS

1   artikla

Tehtävät

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys suorittaa seuraavat tehtävät:

a)

se antaa taloudellista tukea epäsuorille tutkimus- ja innovointitoimille pääasiassa avustusten muodossa;

b)

se pyrkii saavuttamaan kriittisen tutkimusmassan, jotta teollisuus, julkiset ja yksityiset investoijat, päätöksentekijät ja muut sidosryhmät voisivat sitoutua luottavaisesti pitkän aikavälin ohjelmaan;

c)

se yhdentää tutkimusta ja teknologian kehittämistä keskittyen siihen, että pitkän aikavälin kestävyyteen ja teollisuuden kilpailukykyyn liittyvät tavoitteet saavutetaan kustannusten, suorituskyvyn ja laitteistojen kestävyyden osalta, ja poistaa kriittisiä teknologiaesteitä;

d)

se edistää innovointia ja uusien arvoketjujen syntymistä;

e)

se helpottaa vuorovaikutusta teollisuuden, korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten välillä;

f)

se edistää pk-yritysten osallistumista toimintaansa Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden mukaisesti;

g)

se tekee laajasti käsitettyä sosio-tekno-ekonomista tutkimusta, jonka yhteydessä seurataan ja arvioidaan teknologian edistymistä ja markkinoille pääsyssä esiintyviä muita kuin teknisiä esteitä;

h)

se edesauttaa uusien määräysten ja standardien laatimista ja nykyisten tarkistamista niin, että voidaan poistaa keinotekoisia esteitä markkinoille pääsylle ja tukea tuotteiden vaihtokelpoisuutta ja yhteentoimivuutta, rajat ylittävää kauppaa ja vientimarkkinoita;

i)

se varmistaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tehokkaan hallinnon;

j)

se sitoo unionin rahoituksen kohteisiinsa ja hankkii saataville polttokenno- ja vetyteknologian alan tutkimus- ja innovointitoimien toteuttamiseksi tarvittavia yksityisen ja muun julkisen sektorin varoja;

k)

se edistää ja helpottaa teollisuuden osallistumista täydentäviin toimiin, jotka toteutetaan erillään epäsuorista toimista;

l)

se toteuttaa tiedotusta, viestintää, hyödyntämistä ja tulosten levittämistä koskevia toimia soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1291/2013 28 artiklaa soveltuvin osin, mukaan lukien antamalla yksityiskohtaiset tiedot ehdotuspyyntöjen tuloksista saataville ja käytettäväksi Horisontti 2020:n yhteisessä sähköisessä tietokannassa;

m)

se tekee yhteistyötä monien erilaisten sidosryhmien, muun muassa tutkimusorganisaatioiden ja yliopistojen, kanssa;

n)

se suorittaa muut tehtävät, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2   artikla

Osakkaat

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaat ovat:

a)

unioni, jota edustaa komissio;

b)

tämän yhtiöjärjestyksen kirjallisella vahvistuksella tapahtuvan hyväksymisen jälkeen New Energy World Industry Grouping Aisbl, joka on Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö (jonka rekisteröintinumero on 890 025 478 ja pysyvä toimipaikka Bryssel, Belgia), jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’, ja

c)

tämän yhtiöjärjestyksen kirjallisella vahvistuksella tapahtuvan hyväksymisen jälkeen New European Research Grouping on Fuel Cells and Hydrogen Aisbl (uusi eurooppalainen polttokenno- ja vetyteknologian tutkimusryhmittymä), joka on Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö (jonka rekisteröintinumero on 0897.679.372 ja pysyvä toimipaikka Bryssel, Belgia), jäljempänä ’tutkimusryhmittymä’.

Osakkaisiin kuuluvat oikeussubjektit ovat oikeussubjekteja, joista toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kukin osakas, unionia lukuun ottamatta, muodostuu asianomaisen osakkaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

3   artikla

Osakkuutta koskevat muutokset

1.

Osakas voi luopua osakkuudestaan toisessa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä. Luopuminen tulee voimaan peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua luopumisilmoituksen antamisesta tiedoksi muille osakkaille. Tuolloin entinen osakas vapautetaan kaikista muista velvoitteista kuin niistä, jotka toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys on hyväksynyt tai jotka sille ovat aiheutuneet ennen osakkuudesta luopumista.

2.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkuutta ei saa siirtää kolmannelle osapuolelle ilman hallintoneuvoston etukäteen antamaa suostumusta.

3.

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys julkaisee internetsivustollaan välittömästi jokaisen tässä lausekkeessa tarkoitetun osakkuuden muutoksen jälkeen ajan tasalle saatetun luettelon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaista sekä päivämäärän, jona muutokset tulevat voimaan.

4   artikla

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen elimet

1.

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen elimet ovat:

a)

hallintoneuvosto;

b)

toimitusjohtaja;

c)

tiedekomitea;

d)

valtioiden edustajien ryhmä;

e)

sidosryhmäfoorumi.

2.

Tiedekomitea, valtioiden edustajien ryhmä ja sidosryhmäfoorumi ovat toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen neuvoa-antavia elimiä.

5   artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvosto koostuu seuraavista:

a)

unionin puolesta kolme komission edustajaa;

b)

kuusi teollisuusryhmittymän edustajaa, joista vähintään yhden on edustettava pk-yrityksiä;

c)

yksi tutkimusryhmittymän edustaja.

6   artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.

Komissiolla on 50 prosenttia äänimäärästä. Unionin äänimäärä on jakamaton. Teollisuusryhmittymällä on 43 prosenttia äänimäärästä ja tutkimusryhmittymällä 7 prosenttia äänimäärästä. Osakkaiden on pyrittävä kaikin tavoin yhteisymmärrykseen. Jos sitä ei saavuteta, hallintoneuvosto tekee päätöksensä vähintään 75 prosentin enemmistöllä kaikista äänistä, mukaan lukien niiden äänet, jotka eivät ole läsnä.

2.

Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa kahden vuoden ajaksi.

3.

Hallintoneuvoston sääntömääräinen kokous järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Se voi komission pyynnöstä, teollisuusryhmittymän ja tutkimusryhmittymän edustajien enemmistön pyynnöstä tai puheenjohtajan pyynnöstä järjestää ylimääräisiä kokouksia. Puheenjohtaja kutsuu koolle hallintoneuvoston kokoukset, ja ne järjestetään yleensä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kotipaikassa.

Toimitusjohtajalla on oikeus osallistua keskusteluihin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

Valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtajalla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana ja osallistua sen keskusteluihin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

Tiedekomitean puheenjohtajalla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana ja osallistua sen keskusteluihin, jotka koskevat tämän komitean tehtäviin liittyviä kysymyksiä, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

Hallintoneuvosto voi tapauskohtaisesti kutsua muita henkilöitä, erityisesti unionin alueellisten viranomaisten edustajia, osallistumaan tarkkailijoina sen kokouksiin.

4.

Osakkaiden edustajat eivät ole henkilökohtaisesti korvausvastuussa toimista, joita he toteuttavat toimiessaan edustajina hallintoneuvostossa.

5.

Hallintoneuvosto hyväksyy työjärjestyksensä.

7   artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.

Hallintoneuvostolla on yleinen vastuu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen strategisista suuntauksista ja toiminnasta, ja se valvoo sen toiminnan toteuttamista.

2.

Komissio pyrkii hallintoneuvostossa toimiessaan varmistamaan koordinoinnin toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimien ja Horisontti 2020 -puiteohjelman asianomaisten toimien välillä, jotta voidaan edistää yhteisvaikutusta, kun määritetään tutkimusyhteistyöhön kuuluvia painotuksia.

3.

Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista tehtävistä:

a)

se päättää sellaisen osakkaan, joka ei täytä velvoitteitaan, toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkuuden lakkauttamisesta;

b)

se hyväksyy toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitosäännöt tämän asetuksen 5 artiklan mukaisesti;

c)

se hyväksyy toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen vuosittaisen talousarvion, mukaan lukien sen mukaisen henkilöstötaulukon, jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön ja tilapäisesti siirrettävien kansallisten asiantuntijoiden määrä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna;

d)

se käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa henkilöstöön nähden tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e)

se nimittää tai erottaa toimitusjohtajan, jatkaa hänen toimikauttaan, opastaa häntä ja valvoo hänen suoriutumistaan tehtävistään;

f)

se hyväksyy toimitusjohtajan suosituksen perusteella ohjelmatoimiston organisaatiorakenteen;

g)

se hyväksyy toimitusjohtajan ehdottaman vuotuisen työsuunnitelman ja vastaavat menoarviot kuultuaan tiedekomiteaa ja valtioiden edustajien ryhmää;

h)

se hyväksyy tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun vuotuisten täydentävien toimien suunnitelman muiden osakkaiden kuin unionin ehdotuksen perusteella ja kuultuaan tarvittaessa tapauskohtaisesti asetettua neuvoa-antavaa ryhmää;

i)

se hyväksyy vuotuisen toimintakertomuksen ja sitä vastaavat menot;

j)

se järjestää tarpeen mukaan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen sisäisen tarkastustoiminnon toteutuksen;

k)

se hyväksyy ehdotuspyynnöt ja tarvittaessa niihin liittyvät osallistumista, ehdotusten arviointia, valintaa sekä sopimusten tekoa ja arviointimenettelyjä koskevat säännöt;

l)

se hyväksyy luettelon rahoitettaviksi valituista toimista riippumattomien asiantuntijoiden lautakunnan laatiman järjestysluettelon pohjalta;

m)

se ottaa käyttöön toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen viestintäpolitiikan toimitusjohtajan suosituksesta;

n)

se antaa tarvittaessa henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

o)

se antaa tarvittaessa sääntöjä, jotka koskeva kansallisten asiantuntijoiden tilapäistä lähettämistä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen ja harjoittelijoiden käyttämistä tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti;

p)

se perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen elinten lisäksi;

q)

se esittää komissiolle toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaan ehdotuksesta tarvittaessa pyyntöjä tämän asetuksen muuttamiseksi;

r)

se vastaa tehtävistä, joita ei ole nimenomaisesti osoitettu jollekin tietylle toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen elimelle; hallintoneuvosto voi osoittaa tällaisia tehtäviä jollekin näistä elimistä.

8   artikla

Toimitusjohtajan nimittäminen, erottaminen ja toimikauden jatkaminen

1.

Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen komission esittämän ehdokasluettelon perusteella. Komissio ottaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muiden osakkaiden edustajat asianmukaisella tavalla mukaan valintamenettelyyn.

Valintamenettelyn esivalintavaiheessa on erityisesti varmistettava, että toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muut osakkaat ovat asianmukaisesti edustettuina. Tätä varten toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muiden osakkaiden on yhteisestä sopimuksesta nimettävä edustaja sekä tarkkailija hallintoneuvoston puolesta.

2.

Toimitusjohtaja on henkilöstöön kuuluva, ja hänet valitaan tehtäväänsä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen väliaikaisena toimihenkilönä palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

Toimitusjohtajan työsopimusta tehtäessä toista polttokenno- ja vety-yhteisyritystä edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

3.

Toimitusjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Toimikauden päätyttyä komissio laatii, ottamalla asianmukaisesti mukaan muut osakkaat kuin unionin, arvion tavasta, jolla toimitusjohtaja on hoitanut tehtäviään, sekä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tulevista tehtävistä ja haasteista.

4.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran, ei kuitenkaan yli neljän vuoden ajaksi.

5.

Toimitusjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua jatketun toimikautensa lopussa toiseen kertaan samaa toimea koskevaan valintamenettelyyn.

6.

Toimitusjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta, mikä tekemiseen komissio ottaa asianmukaisesti mukaan muut toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unionin.

9   artikla

Toimitusjohtajan tehtävät

1.

Toimitusjohtaja on johtava toimihenkilö, joka vastaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston päätösten mukaisesti.

2.

Toimitusjohtaja on toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen laillinen edustaja. Toimitusjohtaja vastaa toimistaan johtokunnalle.

3.

Toimitusjohtaja toteuttaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion.

4.

Toimitusjohtaja suorittaa riippumattomalla tavalla erityisesti seuraavat tehtävät:

a)

hän valmistelee ja toimittaa hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi vuotuisen talousarvioesityksen, mukaan lukien vastaavan henkilöstötaulukon, jossa vahvistetaan väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön ja tilapäisesti siirrettyjen kansallisten asiantuntijoiden määrä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna;

b)

hän laatii ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuisen työsuunnitelman ja vastaavat menoarviot;

c)

hän toimittaa vuotuisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle sen lausuntoa varten;

d)

hän valmistelee ja toimittaa hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi vuotuisen toimintakertomuksen, mukaan lukien tiedot vastaavista menoista;

e)

hän toimittaa hallintoneuvostolle raportin yhtiöjärjestyksen 13 artiklan 3 alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista epäsuorien toimien luontoissuorituksista;

f)

hän esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi luettelon rahoitettavaksi valituista ehdotuksista;

g)

hän tiedottaa valtioiden edustajien ryhmälle ja tiedekomitealle säännöllisesti kaikista niiden neuvontatehtävän kannalta merkityksellisistä seikoista;

h)

hän allekirjoittaa yksittäisiä avustussopimuksia ja päätöksiä;

i)

hän allekirjoittaa hankintasopimuksia;

j)

hän panee täytäntöön toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen viestintäpolitiikan;

k)

hän organisoi, ohjaa ja valvoo toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintaa ja henkilöstöä hallintoneuvoston siirtämän toimivallan rajoissa tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

l)

hän ottaa käyttöön vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvontajärjestelmän ja varmistaa sen toiminnan sekä ilmoittaa sen kaikista merkittävistä muutoksista hallintoneuvostolle;

m)

hän varmistaa riskinarvioinnin ja riskinhallinnan toteutuksen;

n)

hän toteuttaa kaikkia muita toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, miten toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys on edennyt tavoitteidensa saavuttamisessa;

o)

hän toteuttaa muita hallintoneuvoston toimitusjohtajalle antamia tai siirtämiä tehtäviä.

5.

Toimitusjohtaja perustaa ohjelmatoimiston, joka toteuttaa toimitusjohtajan vastuun alaisena kaikkia tästä asetuksesta johtuvat tukitehtävät. Ohjelmatoimisto koostuu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstöön kuuluvista ja suorittaa erityisesti seuraavat tehtävät:

a)

tarvittavan kirjanpitojärjestelmän luomisen ja hallinnoimisen tukeminen toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti;

b)

ehdotuspyyntöjen hallinnoiminen vuotuisen työsuunnitelman mukaisesti sekä sopimuksien ja päätösten hallinnoiminen, niiden koordinointi mukaan lukien;

c)

asiaankuuluvien tietojen ja tuen antaminen toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaille ja muille elimille, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä, sekä niiden erityisiin pyyntöihin vastaaminen;

d)

toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen elinten sihteeristönä toimiminen ja hallintoneuvoston perustamien neuvoa-antavien ryhmien avustaminen.

10   artikla

Tiedekomitea

1.

Tiedekomiteaan kuuluu enintään yhdeksän jäsentä. Se valitsee puheenjohtajan keskuudestaan.

2.

Tiedekomitean jäsenet edustavat tasapainoisesti maailmanluokan tunnustettua asiantuntemusta tiedeyhteisöstä, teollisuudesta ja sääntelyelimistä. Tiedekomitean jäsenten tieteellisen osaamisen ja asiantuntemuksen on kokonaisuutena katettava kyseinen tekninen ala, jotta komitea voi antaa tieteelliseen tietoon pohjautuvia suosituksia toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle.

3.

Hallintoneuvosto vahvistaa erityiset arviointiperusteet ja menettelyn tiedekomitean kokoonpanon valintaa varten ja nimittää sen jäsenet. Hallintoneuvosto ottaa huomioon toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen valtioiden edustajien ryhmän ehdottamat mahdolliset jäsenehdokkaat.

4.

Tiedekomitea suorittaa seuraavat tehtävät:

a)

se antaa vuotuisessa työsuunnitelmassa tarkasteltavia tieteellisiä painotuksia koskevia neuvoja;

b)

se antaa vuotuisessa toimintakertomuksessa kuvattuja tieteellisiä saavutuksia koskevia neuvoja.

5.

Tiedekomitea kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Sen puheenjohtaja kutsuu kokoukset koolle.

6.

Tiedekomitea voi puheenjohtajan suostumuksella kutsua kokouksiinsa muita henkilöitä.

7.

Tiedekomitea hyväksyy työjärjestyksensä.

11   artikla

Valtioiden edustajien ryhmä

1.

Valtioiden edustajien ryhmä muodostuu kunkin jäsenvaltion ja kunkin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneen maan yhdestä edustajasta. Edustajien ryhmä valitsee puheenjohtajan keskuudestaan.

2.

Valtioiden edustajien ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Sen puheenjohtaja kutsuu kokoukset koolle. Toimitusjohtaja ja hallintoneuvoston puheenjohtaja tai heidän edustajansa osallistuvat kokouksiin.

Valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä, erityisesti unionin alueellisten viranomaisten edustajia, osallistumaan tarkkailijoina ryhmän kokouksiin.

3.

Valtioiden edustajien ryhmää kuullaan, ja se tarkastelee erityisesti seuraavia aiheita koskevia tietoja ja antaa lausuntoja niistä:

a)

toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ohjelmien ja sen tavoitteiden saavuttamisen edistyminen;

b)

strategisen suuntautumisen tarkistaminen;

c)

yhteydet Horisontti 2020 -puiteohjelmaan;

d)

vuotuiset työsuunnitelmat;

e)

pk-yrityksien osallistuminen.

4.

Valtioiden edustajien ryhmä antaa myös tietoja toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle ja toimii yhteisyrityksen yhteystahona seuraavissa asioissa:

a)

asiaan liittyvien kansallisten tai alueellisten tutkimus- ja innovointiohjelmien tilanne ja mahdollisten yhteistyöalojen kartoittaminen, muun muassa polttokenno- ja vetyalan asiaankuuluvien teknologioiden käyttöönotossa, yhteisvaikutuksen mahdollistamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi;

b)

kansallisesti tai alueellisesti toteutetut erityistoimet, jotka liittyvät tietämyksen levittämistilaisuuksiin, teknisiin workshop-tapaamisiin ja viestintätoimintaan.

5.

Valtioiden edustajien ryhmä voi omasta aloitteestaan antaa hallintoneuvostolle suosituksia tai ehdotuksia teknisistä asioista sekä liikkeenjohdollisista ja rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä sekä vuotuisista suunnitelmista, erityisesti jos tällaiset kysymykset vaikuttavat kansallisiin tai alueellisiin etuihin.

Hallintoneuvosto ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä valtioiden edustajien ryhmälle tällaisten suositusten tai ehdotusten johdosta toteuttamansa toimet tai niiden noudattamatta jättämisen perustelut.

6.

Valtioiden edustajien ryhmä saa säännöllisesti tietoja muun muassa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin osallistumisesta, kunkin ehdotuspyynnön ja hankkeen täytäntöönpanon tuloksista, yhteisvaikutuksesta muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien kanssa ja toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta.

7.

Toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmä vahvistaa oman työjärjestyksensä.

12   artikla

Sidosryhmäfoorumi

1.

Sidosryhmäfoorumiin voivat osallistua kaikki julkiset ja yksityiset sidosryhmät sekä kansainväliset eturyhmät jäsenvaltioista, assosioituneista maista ja muista maista.

2.

Sidosryhmäfoorumille tiedotetaan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnasta, ja sitä pyydetään esittämään huomautuksia.

3.

Toimitusjohtaja kutsuu koolle sidosryhmäfoorumin kokoukset.

13   artikla

Rahoituslähteet

1.

Unioni ja muut osakkaat kuin unioni tai niihin kuuluvat oikeussubjektit tai niiden liitännäisosallistujat rahoittavat yhteisesti toista polttokenno- ja vety-yhteisyritystä rahoitusosuuksilla, jotka maksetaan erinä, ja suorituksilla, joilla katetaan muut kuin toisesta polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä korvattavat epäsuorien toimien toteuttamisesta niille aiheutuneet kustannukset.

2.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintomenot ovat enintään 38 000 000 euroa, ja ne katetaan rahoitusosuuksilla, jotka jaetaan tasan vuosittain unionin ja muiden osakkaiden kuin unionin kesken. Unionin osuus on 50 prosenttia, teollisuusryhmittymän 43 prosenttia ja tutkimusryhmittymän 7 prosenttia. Jos hallintomenoihin varattuja määrärahoja ei käytetä kokonaisuudessaan, ne voidaan asettaa saataville toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintamenojen kattamiseksi.

3.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintamenot katetaan

a)

unionin rahoitusosuudella;

b)

epäsuoriin toimiin osallistuvien, muihin osakkaisiin kuin unioniin kuuluvien oikeussubjektien tai niiden liitännäisosallistujien luontoissuorituksilla, jotka vastaavat niille epäsuorien toimien toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia, joista on vähennetty toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osuus ja muut unionin osuudet kyseisistä kustannuksista.

4.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvioon otettavat varat muodostuvat seuraavista rahoitusosuuksista:

a)

hallintomenoihin osoitettavat osakkaiden rahoitusosuudet;

b)

toimintakustannuksiin osoitettava unionin rahoitusosuus;

c)

kaikki toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tuottamat tulot;

d)

kaikki muut rahoitusosuudet, varat ja tulot.

kaikki osakkaiden toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle maksamista rahoitusosuuksista kertyvät korot katsotaan sen tuloiksi.

5.

Kaikki toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen resurssit ja sen toiminta kohdennetaan tämän asetuksen 2 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen.

6.

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys omistaa kaiken tuottamansa omaisuuden tai omaisuuden, joka sille siirretään sen tavoitteiden saavuttamiseksi.

7.

Kulujen kattamisen jälkeen jäänyttä ylijäämää ei makseta toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaille, paitsi silloin kun toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys puretaan.

14   artikla

Taloudelliset sitoumukset

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoitussitoumukset eivät saa ylittää käytettävissä olevia tai sen osakkaiden sen talousarvioon sitomien taloudellisten resurssien määrää.

15   artikla

Varainhoitovuosi

Varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

16   artikla

Toiminnan ja rahoituksen suunnittelu

1.

Toimitusjohtaja esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuisen työsuunnitelman luonnoksen, joka sisältää yksityiskohtaisen suunnitelman tutkimus- ja innovointitoimista ja hallinnollisista toimista sekä vastaavat menoarviot tulevaksi vuodeksi. Työsuunnitelman luonnos sisältää myös arvion yhtiöjärjestyksen 13 artiklan 3 alakohdan b alakohdan mukaisesti suoritettavien osuuksien arvosta.

2.

Vuotuinen työsuunnitelma vahvistetaan edeltävän vuoden loppuun mennessä. Vuotuinen työsuunnitelma julkistetaan.

3.

Toimitusjohtaja valmistelee vuotuisen talousarvioesityksen seuraavaa vuotta varten ja esittää sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

4.

Hallintoneuvosto hyväksyy tiettyä vuotta koskevan vuotuisen talousarvion edeltävän vuoden loppuun mennessä.

5.

Vuotuista talousarviota tarkistetaan unionin talousarvioon sisältyvän unionin rahoitusosuuden huomioon ottamiseksi.

17   artikla

Toimintaa ja rahoitusta koskeva raportointi

1.

Toimitusjohtaja raportoi hallintoneuvostolle vuosittain toimitusjohtajan tehtävien suorittamisesta toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

Toimitusjohtaja esittää kahden kuukauden kuluessa kunkin varainhoitovuoden päättymisestä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuisen toimintakertomuksen, jossa tarkastellaan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen saavuttamaa edistystä edellisen kalenterivuoden aikana, erityisesti suhteessa mainitun vuoden vuotuiseen työsuunnitelmaan. Vuotuisessa toimintakertomuksessa annetaan tietoa muun muassa seuraavista asioista:

a)

toteutetut tutkimus-, innovointi- ja muut toimet sekä vastaavat menot;

b)

ehdotetut toimet ja niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, pk-yritykset mukaan lukien, sekä maittain;

c)

rahoitettavaksi valitut toimet, mukaan lukien niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, pk-yritykset mukaan lukien, ja maittain, sekä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoitusosuus yksittäisille osallistujille ja toimille.

2.

Kun hallintoneuvosto on hyväksynyt vuotuisen toimintakertomuksen, se julkistetaan.

3.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 1 päivänä.

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys toimittaa viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä talousarvio- ja varainhallintoa koskevan selvityksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

Saatuaan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on antanut asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 148 artiklan nojalla, toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tilinpitäjä laatii toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen ja toimitusjohtaja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

Hallintoneuvosto antaa lausunnon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen lopullisesta tilinpäätöksestä.

Toimitusjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 1 päivänä.

Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan varainhoitovuoden marraskuun 15 päivänä.

Toimitusjohtaja toimittaa vastauksen tilintarkastustuomioistuimelle tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Toimitusjohtaja toimittaa tämän vastauksen myös hallintoneuvostolle.

Toimitusjohtaja antaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki asianomaista varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteetonta toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

18   artikla

Sisäinen tarkastus

Komission sisäisellä tarkastajalla on toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin komission suhteen.

19   artikla

Osakkaiden vastuu ja vakuutus

1.

Osakkaiden taloudellinen vastuu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen veloista rajoittuu osuuteen, jonka ne ovat jo suorittaneet hallinnollisiin menoihin.

2.

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys hankkii tarvittavan vakuutuksen ja pitää sen voimassa.

20   artikla

Eturistiriidat

1.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen, sen elinten ja henkilöstön on toiminnassaan vältettävä kaikkia eturistiriitoja.

2.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintoneuvosto antaa sääntöjä osakkaisiin, elimiin ja henkilöstöön liittyvien eturistiriitojen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Näiden sääntöjen on sisällettävä määräyksiä, joiden tarkoituksena on estää hallintoneuvostoon kuuluvien osakkaiden edustajien eturistiriidat.

21   artikla

Yhteisyrityksen purkaminen

1.

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys puretaan tämän asetuksen 1 artiklassa säädetyn ajan päättyessä.

2.

Edellä 1 kohdassa määrätyn lisäksi purkamismenettely käynnistyy automaattisesti, jos unioni tai kaikki muut osakkaat kuin unioni vetäytyvät toisesta polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä.

3.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen purkamiseen liittyviä menettelyjä varten hallintoneuvosto nimittää yhden tai useamman selvittäjän, jotka toimivat hallintoneuvoston tekemien päätösten mukaisesti.

4.

Kun toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys puretaan, sen varoja käytetään kattamaan sen korvausvastuut ja purkamisesta aiheutuvat kustannukset. Mahdollinen ylijäämä jaetaan purkamisajankohtana yhteisyrityksen osakkaina olevien kesken suhteellisesti siihen, mikä on kunkin osakkaan rahoitusosuus toisessa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä. Mahdollinen unionille jaettu tällainen ylijäämä palautetaan unionin talousarvioon.

5.

Jos toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tekemän sopimuksen tai päätöksen taikka hankintasopimuksen kesto on pitempi kuin yhteisyrityksen, sen asianmukaista hallinnointia varten perustetaan tapauskohtainen menettely.
Top