EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32014R0481

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 481/2014, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2014 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 täydentämisestä yhteistyöohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevien erityissääntöjen osalta

EUVL L 138, 13.5.2014, p. 45–50 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 07/05/2019

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2014/481/oj

13.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/45


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 481/2014,

annettu 4 päivänä maaliskuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 täydentämisestä yhteistyöohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevien erityissääntöjen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 (1) ja erityisesti sen 18 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1299/2013 18 artiklan 1 kohdan nojalla on tarpeen vahvistaa yhteistyöohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevat erityissäännöt henkilöstökustannusten, toimisto- ja hallintomenojen, matka- ja majoituskustannusten, ulkopuolisten asiantuntija- ja palvelukustannusten sekä laitemenojen osalta, jäljempänä ’menoluokat’.

(2)

Jotta tukikelpoisuussääntöjen soveltaminen yhteistyöohjelmiin olisi mahdollisimman joustavaa, tiettyyn yhteistyöohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden olisi sallittava päättää, että tiettyä menoluokkaa ei sovelleta kyseiseen tietyn yhteistyöohjelman toimintalinjaan.

(3)

Olisi täsmennettävä, kuinka tämän asetuksen mukaiset erityissäännöt yhteistyöohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuudesta sopivat yhteen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (2) 65–71 artiklassa vahvistettuja, kaikkiin ERI-rahastoihin sovellettavia tukikelpoisuussääntöjä koskevan yleisen oikeudellisen kehyksen kanssa.

(4)

Kullekin menoluokalle olisi vahvistettava luettelo menojen eri osatekijöistä.

(5)

Olisi selvennettävä, että lahjat eivät pääsääntöisesti ole tukikelpoisia. Menekinedistämiseen, viestintään, mainontaan tai tiedotukseen liittyvän pienimuotoisen aineiston jakelun olisi kuitenkin oltava tukikelpoista.

(6)

Henkilöstökustannusten eri osatekijät olisi määritettävä osana laskenta-, kirjanpito- ja korvaussääntöjä, jotka koskevat henkilöstökuluja yleisesti ja osa-aikaisia siirtosopimuksia tai tuntiperusteisia palvelusopimuksia erityisesti.

(7)

Toimisto- ja hallintomenojen eri osatekijät olisi lueteltava osana laskenta-, kirjanpito- ja korvaussääntöjä, jotka koskevat kyseisiä kustannustekijöitä joko suorina tai välillisinä kustannuksina, erityisesti kun ne yhdistetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisiin kiinteisiin prosenttiosuuksiin.

(8)

Matka- ja majoituskustannusten eri osatekijät olisi lueteltava osana laskenta-, kirjanpito- ja korvaussääntöjä riippumatta siitä, maksaako tuensaaja kyseiset kulut itse vai maksaako tuensaajan henkilöstö ne suoraan. Olisi myös selvennettävä edellytykset, joiden täyttyessä matka- ja majoituskustannukset olisi otettava huomioon, jos ne ovat aiheutuneet asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklassa tarkoitetun ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella.

(9)

Ulkopuolisten asiantuntija- ja palvelukustannusten osatekijät olisi lueteltava.

(10)

Laitemenojen eri osatekijät olisi lueteltava osana käytettyjen laitteiden tukikelpoisuussääntöjä.

(11)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden pikaisen soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 65–71 artiklassa tai kyseisten artikloiden perusteella vahvistettujen tukikelpoisuussääntöjen soveltamista tässä asetuksessa vahvistetaan seuraavien menoluokkien tukikelpoisuutta koskevat erityissäännöt:

a)

henkilöstökustannukset;

b)

toimisto- ja hallintomenot;

c)

matka- ja majoituskustannukset;

d)

ulkopuoliset asiantuntija- ja palvelukustannukset, sekä

e)

laitemenot.

2.   Yhteistyöohjelman seurantakomiteaan osallistuvat jäsenvaltiot voivat sopia, että yhteen tai useampaan 1 kohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvat menot eivät ole tukikelpoisia yhden tai useamman toimintalinjan mukaan.

2 artikla

Yleiset säännökset

1.   Tämän asetuksen mukaiset tukikelpoiset menot, jotka tuensaaja on maksanut tai jotka on maksettu tuensaajan puolesta, kattavat toimen tai sen osan käynnistämisestä tai käynnistämisestä ja toteutuksesta aiheutuvat kustannukset.

2.   Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:

a)

sakot, taloudelliset seuraamukset sekä oikeusriitojen ja riitojenratkaisun kulut;

b)

lahjoista aiheutuvat kustannukset, lukuun ottamatta niitä, joiden arvo on enintään 50 euroa lahjaa kohden ja jotka liittyvät menekinedistämiseen, viestintään, mainontaan tai tiedotukseen;

c)

valuuttakurssivaihteluihin liittyvät kustannukset.

3 artikla

Henkilöstökustannukset

1.   Henkilöstökustannuksiin liittyvät menot koostuvat tuensaajan jollakin seuraavista tavoista työllistämän henkilöstön bruttotyövoimakustannuksista:

a)

kokopäivätyö;

b)

osa-aikatyö, jossa henkilöstö työskentelee kuukausittain kiinteän prosenttiosuuden mukaisen osuuden työajasta;

c)

osa-aikatyö, jossa henkilöstön kuukausittainen työtuntimäärä on joustava, tai

d)

tuntitaksaan perustuva työ.

2.   Henkilöstökustannuksiin liittyvät menot on rajattava seuraaviin:

a)

työsopimuksessa, nimityspäätöksessä (näistä kahdesta asiakirjasta käytetään jäljempänä nimitystä ’työsuhteeseen liittyvä asiakirja’) tai lainsäädännössä vahvistetut sellaiseen toimintaan liittyvät palkat, jota kyseinen yhteisö ei harjoittaisi, jos toimea ei olisi toteutettu, ja joka liittyy kyseisen henkilöstön jäsenen työnkuvauksessa täsmennettyihin vastuualueisiin;

b)

muut kustannukset, jotka liittyvät suoraan työantajalle aiheutuneisiin ja työantajan maksamiin palkkoihin, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (3) soveltamisalaan kuuluvat työllistämiseen liittyvät verot ja sosiaaliturvamaksut, mukaan lukien eläkkeet, edellyttäen, että

i)

ne vahvistetaan työsuhteeseen liittyvässä asiakirjassa tai lainsäädännössä;

ii)

ne ovat työsuhteeseen liittyvässä asiakirjassa mainitun lainsäädännön ja sen maan ja/tai organisaation vakiokäytäntöjen mukaisia, jossa asianomainen henkilöstön jäsen tosiasiallisesti työskentelee, sekä

iii)

työantaja ei voi periä niitä takaisin.

Edellä olevan a alakohdan osalta maksut luonnollisille henkilöille, jotka työskentelevät tuensaajalle muun sopimuksen kuin työsopimuksen perusteella, voidaan rinnastaa palkkoihin, ja kyseinen sopimus voidaan katsoa työsuhteeseen liittyväksi asiakirjaksi.

3.   Henkilöstökustannukset voidaan korvata joko

i)

tosiasiallisten kustannusten perusteella (näytettynä toteen työsuhteeseen liittyvän asiakirjan ja palkkakuittien perusteella), tai

ii)

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa säädettyjen yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen perusteella, tai

iii)

asetuksen (EU) N:o 1299/2013 19 artiklan mukaisena kiinteänä osuutena.

4.   Sellaisiin henkilöihin liittyvät henkilöstökustannukset, jotka työskentelevät toimessa osa-aikaisesti siirtosopimusten perusteella, on laskettava joko

a)

toimea koskevaa työaikaa vastaavana kiinteänä prosenttiosuutena bruttotyövoimakustannuksista ilman velvollisuutta ottaa käyttöön erillistä työajankäytön seurantajärjestelmää, tai

b)

toimea koskevaa kuukausittain vaihtuvaa työtuntimäärää vastaavana joustavana osuutena bruttotyövoimakustannuksista määritettynä ajankäytön seurantajärjestelmällä, joka kattaa 100 prosenttia työntekijän työajasta.

5.   Edellä olevan 4 kohdan a alakohdan mukaisten osa-aikaisten siirtosopimusten osalta työnantajan on laadittava jokaisesta työntekijästä asiakirja, jossa vahvistetaan prosenttiosuus toimea koskevasta työajasta.

6.   Edellä olevan 4 kohdan b alakohdan mukaisten osa-aikaisten siirtosopimusten osalta henkilöstökustannuksista maksettavat korvaukset on laskettava tuntitaksan perusteella, joka määritetään joko

i)

jakamalla kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset tunteina ilmaistulla kuukausittaisella työajalla, joka vahvistetaan työsuhteeseen liittyvässä asiakirjassa, tai

ii)

jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat vuotuiset bruttotyövoimakustannukset 1 720 tunnilla asetuksen (EU) N:o 1303/2013 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tuntitaksa kerrotaan toimea koskevalla todellisella työtuntimäärällä.

7.   Henkilöstökustannukset, jotka liittyvät työsuhteeseen liittyvän asiakirjan mukaan tuntitaksalla työskenteleviin henkilöihin, ovat tukikelpoisia, kun toimea koskevaa tosiasiallista työtuntimäärää sovelletaan työsuhteeseen liittyvässä asiakirjassa sovittuun tuntitaksaan ajankäytön seurantajärjestelmän perusteella.

4 artikla

Toimisto- ja hallintomenot

Toimisto- ja hallintomenot on rajattava seuraaviin osatekijöihin:

a)

toimitilojen vuokra;

b)

vakuutukset ja verot, jotka liittyvät rakennuksiin, joihin henkilöstö on sijoitettuna, ja toimistokalusteisiin (esim. tulipalon ja varkauden varalta otetut vakuutukset);

c)

yleishyödylliset palvelut (kuten sähkö, lämmitys ja vesikustannukset);

d)

toimistotarvikkeet;

e)

tuensaajaorganisaation sisäinen liikekirjanpito;

f)

arkistot;

g)

huolto-, siivous- ja korjauskustannukset;

h)

turvallisuus;

i)

tietotekniset järjestelmät;

j)

viestintä (esim. puhelin, faksi, internet, postipalvelut ja käyntikortit);

k)

tilin tai tilien avaamisesta ja hoitamisesta aiheutuvat pankkimaksut, jos toimen toteutus edellyttää erillisen tilin avaamista;

l)

valtioiden rajat ylittävistä rahoitustapahtumista veloitettavat maksut.

5 artikla

Matka- ja majoituskustannukset

1.   Matka- ja majoituskustannukset on rajattava seuraaviin osatekijöihin:

a)

matkakustannukset (esim. matkaliput, matka- ja autovakuutus, polttoaine, ajokilometrit, liikennemaksut ja pysäköintimaksut);

b)

ateriakustannukset;

c)

majoituskustannukset;

d)

viisumikustannukset;

e)

päivärahat.

2.   Edellä 1 kohdan a–d alakohdassa luetelluista päivärahalla katettavista osatekijöistä ei saa maksaa korvausta päivärahan lisäksi.

3.   Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja palveluntarjoajien matka- ja majoitusmenot kuuluvat 6 artiklassa lueteltuihin ulkoisiin asiantuntija- ja palvelukustannuksiin.

4.   Jos tuensaajan työntekijä maksaa tässä artiklassa tarkoitetut menot suoraan, tuensaajan on annettava työntekijälle tosite korvauksesta.

5.   Sellaisten toimien osalta, jotka koskevat teknistä tukea, menekinedistämistoimintaa tai valmiuksien kehittämistä, ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella aiheutuneet menot ovat tukikelpoisia, jos ne ovat aiheutuneet asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

6.   Hallintoviranomainen voi hyväksyä tukikelpoisiksi kustannukset, jotka aiheutuvat majoituksesta ja aterioista ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella sijaitsevissa laitoksissa, jos ne ovat aiheutuneet asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämä koskee myös paikallisia matkakustannuksia, jotka aiheutuvat ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella järjestetyistä tapahtumista tai toteutetuista toimista.

7.   Ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella sijaitsevan tuensaajien henkilöstön osalta hallintoviranomainen voi hyväksyä tukikelpoisiksi 1 kohdassa tarkoitetut kustannukset, mukaan lukien ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan alueella tai sen ulkopuolella järjestetyistä tapahtumista tai toteutetuista toimista aiheutuvat matkakustannukset, jos ne ovat aiheutuneet asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

8.   Ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan alueella sijaitsevan tuensaajien henkilöstön osalta 1 kohdassa tarkoitetut kustannukset, mukaan lukien ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan alueella tai sen ulkopuolella järjestetyistä tapahtumista tai toteutetuista toimista aiheutuvat matkakustannukset, on katsottava tukikelpoisiksi asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

6 artikla

Ulkopuoliset asiantuntija- ja palvelukustannukset

Ulkopuolisiin asiantuntija- ja palvelukustannuksiin liittyvät menot on rajattava seuraaviin muun julkis- tai yksityisoikeudellisen elimen tai luonnollisen henkilön kuin toimen tuensaajan tarjoamiin palveluihin ja asiantuntemukseen:

a)

tutkimukset ja kyselyt (esim. arvioinnit, strategiat, hankeaihiot, suunnitelmat ja käsikirjat);

b)

koulutus;

c)

käännökset;

d)

tietoteknisten järjestelmien ja verkkosivustojen kehittäminen, muuttaminen ja päivittäminen;

e)

toimeen tai varsinaiseen yhteistyöohjelmaan liittyvä tunnetuksi tekeminen, viestintä, mainonta tai tiedotus;

f)

taloushallinto;

g)

tapahtumien tai kokousten järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät palvelut (myös vuokra, ateriapalvelut tai tulkkaus);

h)

osallistuminen tapahtumiin (esim. ilmoittautumismaksut);

i)

oikeudelliset neuvonantopalvelut, notariaattipalvelut, tekniset asiantuntijat ja rahoitusasiantuntijat sekä muut konsultti- ja kirjanpitopalvelut;

j)

teollis- ja tekijänoikeudet;

k)

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 4 kohdan a alakohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1299/2013 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tarkastukset;

l)

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 126 ja 127 artiklan mukaiset ohjelmatason tarkastuskustannukset;

m)

pankin tai muun rahoituslaitoksen antamat vakuudet siltä osin kuin unionin tai kansallisessa lainsäädännössä taikka seurantakomitean hyväksymässä ohjelma-asiakirjassa edellytetään vakuuden hankkimista;

n)

ulkopuolisten asiantuntijoiden, luennoitsijoiden, kokousten puheenjohtajien ja palveluntarjoajien matka- ja majoituskustannukset;

o)

toimissa tarvittava erityisasiantuntemus ja tarvittavat erityispalvelut.

7 artikla

Laitemenot

1.   Muista kuin 4 artiklan soveltamisalaan kuuluvista toimista aiheutuvat menot, jotka liittyvät toimen tuensaajan ostamien, vuokraamien tai liisaamien laitteiden rahoituskustannuksiin, on rajattava seuraaviin:

a)

toimistotarvikkeet;

b)

tietotekniset laitteet ja -ohjelmistot;

c)

huonekalut ja kalusteet;

d)

laboratoriolaitteet;

e)

koneet ja kojeiden osat;

f)

työkalut tai laitteet;

g)

ajoneuvot;

h)

muut toimissa tarvittavat erityiset laitteet.

2.   Käytettyjen laitteiden hankintakustannukset voivat olla tukikelpoisia seuraavin edellytyksin:

a)

niihin ei ole saatu muuta tukea ERI-rahastoista;

b)

niiden hinta ei ylitä kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyä hintaa;

c)

niillä on toimen toteuttamisen edellyttämät tekniset ominaisuudet, ja ne ovat sovellettavien normien ja standardien mukaisia.

8 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä maaliskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29. huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).


Top