28.11.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 343/19

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 11 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimielinten on annettava kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuus esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta. Niiltä edellytetään myös avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Lisäksi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 2 olevan 2 artiklan ja SEU-sopimuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti komission on kuultava laajalti eri tahoja ennen kuin se tekee ehdotuksia lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 298 artiklan mukaisesti unionin toimielimet, elimet ja laitokset tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon.

(3)

Komissio on sitoutunut lisäämään avoimuutta sen henkilöstön ja organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisestä yhteydenpidosta.

(4)

Kansalaisilla on jo oikeus saada toimielinten asiakirjoja tutustuttavakseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1) nojalla. Tämä päätös ei koske asiakirjojen saamista tutustuttavaksi eikä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista.

(5)

Komissio hyväksyi 25 päivänä marraskuuta 2014 puheenjohtajan 15 päivänä heinäkuuta 2014 esittämien poliittisten suuntaviivojen perusteella päätöksen 2014/839/EU, Euratom (2), jonka mukaan komission jäsenten edellytetään julkaisevan tiedot kokouksista, joita he ja heidän kabinettiensa jäsenet järjestävät organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa unionin toimintapolitiikkojen laadintaan ja täytäntöönpanoon liittyvistä asioista.

(6)

Komission pääjohtajilla saattaa olla organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa kokouksia samoista syistä kuin kyseisessä päätöksessä tarkoitetut kokoukset järjestetään. Tällaisiin kokouksiin on sen vuoksi aiheellista soveltaa samanlaisia avoimuusvaatimuksia.

(7)

Sen vuoksi komission pääjohtajien olisi julkistettava tiedot kokouksista, joita pidetään heidän ja organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välillä unionin päätöksentekoon ja toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista.

(8)

Toimielinten välisten suhteiden tavanomaiseen hoitamiseen liittyvät kokoukset unionin muiden toimielinten tai elinten edustajien kanssa eivät kuulu tämän päätöksen soveltamisalaan. Kokoukset jäsenvaltioiden viranomaisten edustajien kanssa eivät kuulu tämän päätöksen soveltamisalaan, koska nämä viranomaiset pyrkivät edistämään yleistä etua ja edistävät komission työtä vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti. Unionin kansainvälisten suhteiden suojelemiseksi kokoukset kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen edustajien kanssa eivät kuulu tämän päätöksen soveltamisalaan.

(9)

Jotta kunnioitettaisiin SEUT-sopimuksen 154 artiklassa tarkoitetun työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun erityisluonnetta sekä SEUT-sopimuksen 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kirkkojen ja elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen kanssa käytävän vuoropuhelun erityistä asemaa, niiden yhteydessä järjestettävien kokousten ei pitäisi kuulua tämän päätöksen soveltamisalaan.

(10)

Ottaen huomioon SEU-sopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa tunnustetun poliittisten puolueiden erityisaseman ja koska avoimuusrekisteristä unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisille ammatinharjoittajille 16 päivänä huhtikuuta 2014 tehdyssä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission toimielintenvälisessä sopimuksessa (3) määrätään, että rekisteri ei koske poliittisia puolueita, poliittisten puolueiden edustajien kanssa pidettävien kokousten ei pitäisi kuulua tämän päätöksen soveltamisalaan.

(11)

Koska julkinen tieto kokouksesta voi joissakin erityistapauksissa vahingoittaa yksilön elämän, koskemattomuuden tai yksityiselämän, unionin finanssi-, raha- tai talouspolitiikan, markkinavakauden tai arkaluonteisten liiketoimintaa koskevien tietojen, tuomioistuinkäsittelyjen tai tarkastusten, tutkimusten, tilintarkastusten tai muiden hallinnollisten menettelyjen asianmukaisen suorittamisen suojaa tai minkä tahansa muun unionin tasolla tunnustetun tärkeän yleisen edun suojaa, tietojen julkaisemisesta tällaisissa tapauksissa olisi pidättäydyttävä.

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (4) 5 artiklan a alakohdan mukaisesti kokouksiin organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa osallistuvien pääjohtajien nimet voidaan julkistaa; muiden henkilöiden on annettava siihen yksiselitteisesti suostumuksensa.

(13)

Tällä päätöksellä ei rajoiteta pidemmälle meneviä avoimuusvaatimuksia tai -sitoumuksia, jotka johtuvat unionin lainsäädännöstä tai unionin tekemistä kansainvälisistä sopimuksista,

a)

’pääjohtajalla’ komission pääjohtajaa tai toimialajohtajaa;

b)

’kokouksella’ organisaation tai itsenäisen ammatinharjoittajan tai pääjohtajan aloitteesta järjestettyä kahdenvälistä tapaamista, jossa on tarkoitus keskustella jostakin unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon liittyvästä kysymyksestä. Käsite ei kata perussopimuksiin tai unionin säädöksiin perustuvan, pääjohtajan vastuualueelle suoraan kuuluvan hallinnollisen menettelyn yhteydessä tapahtuvia tapaamisia eikä luonteeltaan täysin yksityisiä tai sosiaalisia tapaamisia eikä spontaaneja tapaamisia;

c)

’organisaatiolla tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla’ mitä tahansa sellaista organisaatiota tai yksilöä näiden oikeudellisesta asemasta riippumatta, jotka harjoittavat toimintaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa suoraan tai välillisesti toimintapolitiikkojen laatimiseen tai täytäntöönpanoon ja päätöksentekoon unionin toimielimissä riippumatta siitä, missä tätä toimintaa toteutetaan, ja riippumatta käytetyistä viestintäkanavista tai -tavoista.

Kyseiseen käsitteeseen eivät sisälly unionin muiden toimielinten tai elinten, jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajat. Siihen kuitenkin sisältyvät sellaiset järjestöt tai verkostot, jotka on perustettu edustamaan kollektiivisesti alueita tai muita alueviranomaisia.