EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32014D0335

2014/335/EU, Euratom: Neuvoston päätös, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014 , Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä

EUVL L 168, 7.6.2014, p. 105–111 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2014/335/oj

7.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/105


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 26 päivänä toukokuuta 2014,

Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä

(2014/335/EU, Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 311 artiklan kolmannen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unionin omien varojen järjestelmän avulla on varmistettava, että unionin politiikkojen asianmukaista kehittämistä varten on käytettävissä riittävästi varoja, jollei tarpeesta noudattaa tiukkaa budjettikuria muuta johdu. Omien varojen järjestelmän kehittämisellä voidaan ja sillä myös pitäisi tukea laajempaa talousarvioiden vakauttamista jäsenvaltioissa, ja sillä voidaan ja pitäisi varmistaa mahdollisimman laaja-alainen osallistuminen unionin politiikkojen kehittämiseen.

(2)

Tämän päätöksen olisi tultava voimaan vasta kun kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntöjensä asettamien vaatimustensa mukaisesti, jolloin kansallista itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan täysimääräisesti.

(3)

Eurooppa-neuvoston 7 ja 8 päivänä helmikuuta 2013 pidetyssä kokouksessa todettiin muun muassa, että omia varoja koskevissa järjestelyissä olisi noudatettava yleisiä yksinkertaisuus-, läpinäkyvyys- ja oikeudenmukaisuustavoitteita. Järjestelyillä olisi näin ollen varmistettava vuonna 1984 Fontainebleaussa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asiaa koskevien päätelmien mukaisesti, ettei millään jäsenvaltiolla ole sen suhteelliseen vaurauteen nähden liiallista budjettitaakkaa. Näin ollen on asianmukaista ottaa käyttöön tiettyihin jäsenvaltioihin sovellettavat säännökset.

(4)

Eurooppa-neuvoston 7 ja 8 päivänä helmikuuta 2013 pidetyssä kokouksessa päätettiin, että arvonlisäveroon (ALV) perustuvien omien varojen verokantaa Saksan, Alankomaiden ja Ruotsin osalta alennetaan vain kauden 2014–2020 osalta. Samoin päätettiin, että vuotuiseen bruttokansantuloon (BKTL) perustuvaan maksuosuuteen tehdään Tanskan, Alankomaiden ja Ruotsin osalta bruttovähennys vain kauden 2014–2020 osalta ja Itävallan osalta BKTL-maksuosuuteen tehdään bruttovähennys vain kauden 2014–2016 osalta. Eurooppa-neuvoston 7 ja 8 päivänä helmikuuta 2013 pidetyssä kokouksessa päätettiin, että Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi sovelletun nykyisen korjausmekanismin soveltamista jatketaan.

(5)

Eurooppa-neuvoston 7 ja 8 päivänä helmikuuta 2013 pidetyssä kokouksessa päätettiin, että perinteisten omien varojen kantoon tarkoitettu järjestelmä pysyy ennallaan. Jäsenvaltioiden on kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen pidätettävä kantamistaan määristä 20 prosenttia kantokuluina.

(6)

Tiukan budjettikurin varmistamiseksi ja kun otetaan huomioon 16 päivänä huhtikuuta 2010 annettu komission tiedonanto omien varojen ja maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärien mukautuksesta seurauksena päätöksestä soveltaa FISIMin kohdentamismenetelmää omien varojen tarkoituksiin, omien varojen enimmäismäärän olisi oltava 1,23 prosenttia suhteessa jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun markkinahintaiseen BKTL:oon maksumäärärahojen osalta ja maksusitoumusmäärärahojen osalta enimmäismääräksi olisi vahvistettava 1,29 prosenttia suhteessa jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun BKTL:oon. Mainitut enimmäismäärät perustuvat EKT-95:een, mukaan lukien välilliset rahoituspalvelut (FISIM), sillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013 (1), jäljempänä ’EKT 2010’, perustettuun uudistettuun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään perustuvat tiedot eivät ole olleet käytettävissä tätä päätöstä hyväksyttäessä. Jotta unionin käyttöön asetettavien rahoitusvarojen määrä pidettäisiin muuttumattomana, kyseisiä prosentteina suhteessa BKTL:oon ilmoitettuja enimmäismääriä olisi mukautettava. Näitä enimmäismääriä olisi mukautettava heti kun jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet EKT 2010:een perustuvat tietonsa. Jos EKT 2010:een tehdään muutoksia, jotka aiheuttavat huomattavia muutoksia BKTL:oon, omien varojen ja maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriä mukautetaan uudelleen.

(7)

Eurooppa-neuvoston 7 ja 8 päivänä helmikuuta 2013 pidetyssä kokouksessa kehotettiin neuvostoa työstämään edelleen komission ehdotusta uusiksi ALV-perusteisiksi omiksi varoiksi tarkoituksena muokata menettely mahdollisimman yksinkertaiseksi ja läpinäkyväksi, vahvistaa sen yhteyttä EU:n arvonlisäveropolitiikkaan ja tosiasiallisiin ALV-tuloihin sekä varmistaa veronmaksajien tasapuolinen kohtelu kaikissa jäsenvaltioissa. Eurooppa-neuvosto totesi, että uusilla ALV-perusteisilla omilla varoilla voitaisiin korvata nykyiset ALV-perusteiset omat varat. Eurooppa-neuvosto totesi myös, että neuvosto hyväksyi 22 päivänä tammikuuta 2013 neuvoston päätöksen luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön finanssitransaktioveron alalla (2). Se kehotti osallistuvia jäsenvaltioita tarkastelemaan, voisiko siitä tulla perusta uudelle omien varojen lähteelle EU:n talousarvioon. Se totesi, että tämä ei vaikuttaisi osallistumattomiin jäsenvaltioihin eikä Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän korjauksen laskemiseen.

(8)

Eurooppa-neuvoston 7 ja 8 päivänä helmikuuta 2013 pidetyssä kokouksessa todettiin, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311 artiklan neljännen kohdan mukaisesti annetaan neuvoston asetus, jossa vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpiteet unionin omien varojen järjestelmää varten. Kaikkiin omien varojen lajeihin sovellettavat yleisluonteiset säännökset, joiden osalta edellytetään asianmukaista parlamentaarista valvontaa perussopimusten mukaisesti, olisi otettava tuohon asetukseen; tämä koskee etenkin menettelyä, jota noudatetaan vuotuisen talousarvion yli- tai alijäämän laskennassa ja budjetoimisessa, sekä tulojen valvontaan ja seurantaan liittyviä näkökohtia.

(9)

Johdonmukaisuuden, jatkuvuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi olisi annettava säännökset, jotka koskevat siirtymistä neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom (3) mukaisesta järjestelmästä tämän päätöksen mukaiseen järjestelmään.

(10)

Päätös 2007/436/EY, Euratom olisi kumottava.

(11)

Tätä päätöstä sovellettaessa kaikki rahamäärät olisi ilmoitettava euroina.

(12)

Euroopan tilintarkastustuomioistuinta ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu ja ne ovat antaneet lausunnot (4).

(13)

Jotta voitaisiin turvata tarkistettuun omien varojen järjestelmään siirtyminen yhteensopivasti varainhoitovuoden kanssa, tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä päätöksessä annetaan säännöt unionin omien varojen käyttöön asettamisesta unionin vuotuisen talousarvion rahoituksen varmistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311 artiklan mukaisesti.

2 artikla

Omien varojen lajit ja niiden erityiset laskentamenetelmät

1.   Unionin talousarvioon otettavia omia varoja ovat tulot, jotka kertyvät:

a)

perinteisistä omista varoista, jotka muodostuvat maksuista, palkkioista, lisä- tai tasausmaksuista, lisäsummista tai -osista, yhteisestä tullitariffista ja muista sellaisista tulleista kertyvistä maksuista, jotka unionin toimielimet ovat vahvistaneet tai vahvistavat kolmansien maiden kanssa käytävälle kaupalle, ja päättyneen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tullimaksuista sekä rahoitusosuuksista ja muista maksuista, joista määrätään sokerialan yhteisessä markkinajärjestelyssä;

b)

yhdenmukaisen, kaikkien jäsenvaltioiden osalta voimassa olevan verokannan soveltamisesta yhdenmukaistettuun ALV-määräytymisperusteeseen, joka on määritetty unionin sääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan toisen alakohdan soveltamista. Kunkin jäsenvaltion osalta tässä yhteydessä huomioon otettava määräytymisperuste rajataan 50 prosenttiin 7 kohdan mukaisesti määritellystä bruttokansantulosta (BKTL);

c)

soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun BKTL:oon kerrointa, joka vahvistetaan talousarviomenettelyn yhteydessä kaikkien muiden tulojen perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

2.   Unionin talousarvioon otettavia omia varoja ovat lisäksi tulot, jotka kertyvät jonkin yhteisen politiikan osana SEUT-sopimuksen mukaisesti käyttöön otetuista uusista maksuista, edellyttäen, että SEUT 311 artiklassa määrättyä menettelyä on noudatettu.

3.   Jäsenvaltiot pidättävät itselleen kantokuluina 20 prosenttia 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista määristä.

4.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yhdenmukainen verokanta on 0,30 prosenttia.

ALV-kanta vahvistetaan vain kaudeksi 2014–2020 Saksan, Alankomaiden ja Ruotsin osalta 0,15 prosenttiin.

5.   Kunkin jäsenvaltion BKTL:oon sovelletaan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua yhdenmukaista kerrointa.

Vain kaudella 2014–2020 Tanskan vuotuiseen BKTL-osuuteen tehdään 130 miljoonan euron bruttovähennys, Alankomaiden vuotuiseen BKTL-osuuteen 695 miljoonan euron bruttovähennys ja Ruotsin vuotuiseen BKTL-osuuteen 185 miljoonan euron bruttovähennys. Itävallan vuotuiseen BKTL-osuuteen tehdään 30 miljoonan euron bruttovähennys vuonna 2014, 20 miljoonan euron vähennys vuonna 2015 ja 10 miljoonan euron bruttovähennys vuonna 2016. Nämä määrät mukautetaan vuoden 2011 hintoihin soveltamalla komission laskemaa viimeisintä Euroopan unionin bruttokansantuotteen (BKT) euro-deflaatiokerrointa, joka on saatavilla talousarvioesitystä laadittaessa. Nämä bruttovähennykset myönnetään sen jälkeen, kun tämän päätöksen 4 ja 5 artiklassa tarkoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus ja sen rahoitus on laskettu, eivätkä ne vaikuta kyseiseen korjaukseen. Näiden bruttovähennysten rahoitukseen osallistuvat kaikki jäsenvaltiot.

6.   Jos talousarviota ei ole hyväksytty varainhoitovuoden alussa, sovelletaan uuden ALV-kannan ja kertoimen voimaantuloon asti voimassa olevaa ALV-kantaa ja jäsenvaltioiden BKTL:oon sovellettavaa kerrointa.

7.   Edellä olevan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla BKTL:lla tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 549/2013, jäljempänä ’EKT 2010’, tarkoitettua vuotuista markkinahintaista bruttokansantuloa.

Jos EKT 2010:een tehdään muutoksia, jotka aiheuttavat huomattavia muutoksia 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun BKTL:oon, neuvosto päättää yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan, sovelletaanko kyseisiä muutoksia tähän päätökseen.

3 artikla

Omien varojen enimmäismäärä

1.   Unionin käyttöön vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi asetettavien omien varojen kokonaismäärä saa olla enintään 1,23 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta.

2.   Unionin talousarvioon otettujen maksusitoumusmäärärahojen vuotuinen kokonaismäärä saa olla enintään 1,29 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta.

Maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä on säilytettävä kiinteä yhteys, jotta varmistetaan niiden yhdenmukaisuus ja jotta 1 kohdan mukaista enimmäismäärää voidaan noudattaa peräkkäisinä vuosina.

3.   Tämän päätöksen soveltamiseksi komissio laskee heti kun jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet EKT 2010:een perustuvat tietonsa, uudelleen 1 ja 2 kohdassa määritellyt enimmäismäärät seuraavan laskentakaavan perusteella:

Formula

Kaavassa t on viimeisin kokonainen vuosi, jonka osalta bruttokansantulon laskemiseksi tarvittavat tiedot ovat saatavilla.

4.   Jos EKT 2010:een tehdyt muutokset aiheuttavat huomattavia muutoksia BKTL:n tasoon, komissio laskee uudelleen 1 ja 2 kohdassa määritellyt, 3 kohdan mukaisesti uudelleen lasketut enimmäismäärät seuraavan laskentakaavan perusteella:

Formula

Kaavassa t on viimeisin kokonainen vuosi, jonka osalta bruttokansantulon laskemiseksi tarvittavat tiedot ovat saatavilla.

Kaavassa x ja y ovat 3 kohdan mukaisesti uudelleen lasketut enimmäismäärät.

4 artikla

Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi sovellettu korjausmekanismi

Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehdään budjettiepätasapainon korjaus.

Korjaus määritetään:

a)

laskemalla edeltävältä varainhoitovuodelta erotus seuraavien osuuksien välillä:

Yhdistyneen kuningaskunnan prosenttiosuus rajaamattoman ALV-määräytymisperusteen kokonaismäärästä, ja

Yhdistyneen kuningaskunnan prosenttiosuus jäsenvaltioille kohdennettujen menojen kokonaismäärästä;

b)

kertomalla täten saatu erotus jäsenvaltioille kohdennettujen menojen kokonaismäärällä;

c)

kertomalla b alakohdan tulos 0,66:lla;

d)

vähentämällä c alakohdan mukaisesti saadusta määrästä Yhdistyneelle kuningaskunnalle rajattuun ALV-perusteeseen siirtymisestä aiheutuvat vaikutukset ja 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut maksut, eli erotus seuraavien osuuksien välillä:

osuus, jonka Yhdistynyt kuningaskunta olisi joutunut maksamaan 2 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuista varoista rahoitetuista määristä, jos yhdenmukaista verokantaa olisi sovellettu rajaamattomiin ALV-perusteisiin, ja

Yhdistyneelle kuningaskunnalle 2 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti aiheutuvat maksut;

e)

vähentämällä d alakohdan mukaisesti saadusta määrästä Yhdistyneen kuningaskunnan saama nettohyöty siitä, että 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen, jäsenvaltioiden itselleen keräämis- ja siitä johtuvina kustannuksina pidättämien varojen prosenttiosuus on noussut;

f)

mukauttamalla laskentaa siten, että jäsenvaltioille kohdennettujen menojen kokonaismäärästä vähennetään niille jäsenvaltioille kohdennettujen menojen kokonaismäärä, jotka ovat liittyneet unioniin 30 päivän huhtikuuta 2004 jälkeen, lukuun ottamatta maatalouden suoria tukia ja markkinoihin liittyviä menoja sekä sitä osuutta maaseudun kehittämisen määrärahoista, joka on peräisin EMOTR:n tukiosastosta.

5 artikla

Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi sovelletun korjausmekanismin rahoitus

1.   Muut jäsenvaltiot kuin Yhdistynyt kuningaskunta vastaavat 4 artiklassa säädetyn korjauksen rahoittamisesta seuraavalla tavalla:

a)

rahoituksen jakautuminen lasketaan ensin sen osuuden mukaisesti, joka kullakin jäsenvaltiolla, Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta, on 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista maksuista, ja ottamatta huomioon 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja Tanskalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettäviä BKTL:oon perustuvien maksuosuuksien bruttovähennyksiä;

b)

tämän jälkeen rahoituksen jakautumista mukautetaan siten, että Saksan, Alankomaiden, Itävallan ja Ruotsin rahoitusosuus rajoitetaan neljäsosaan niiden tästä laskelmasta saatavasta tavanomaisesta osuudesta.

2.   Korjaus tehdään Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi alentamalla sille 2 artiklan 1 kohdan c alakohdasta aiheutuvia maksuja. Rahoitus, josta muut jäsenvaltiot vastaavat, lisätään niille 2 artiklan 1 kohdan c alakohdasta aiheutuviin maksuihin.

3.   Komissio tekee 2 artiklan 5 kohdan, 4 artiklan ja tämän artiklan soveltamiseksi tarvittavat laskelmat.

4.   Jos talousarviota ei ole varainhoitovuoden alussa hyväksytty, sovelletaan edelleen viimeiseen lopullisesti vahvistettuun talousarvioon otettua, Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtyä korjausta sekä rahoitusta, josta muut jäsenvaltiot vastaavat.

6 artikla

Yleiskatteisuusperiaate

Edellä 2 artiklassa tarkoitettuja tuloja käytetään erittelemättä kaikkien unionin vuotuiseen talousarvioon otettujen menojen rahoittamiseen.

7 artikla

Ylijäämän siirtäminen seuraavalle varainhoitovuodelle

Varainhoitovuoden kaikkien toteutuneiden menojen jälkeen mahdollisesti jäljelle jäävä unionin tulojen ylijäämä siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle.

8 artikla

Omien varojen kantaminen ja niiden asettaminen komission käyttöön

1.   Jäsenvaltiot kantavat 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut unionin omat varat kansallisten lakiensa, asetustensa ja hallinnollisten määräystensä mukaisesti, jotka on tarvittaessa mukautettava niin, että ne täyttävät unionin säännöissä asetetut vaatimukset.

Komissio tarkastelee jäsenvaltioiden sille tiedoksi toimittamia kansallisia säännöksiä ja määräyksiä, toimittaa jäsenvaltioille mukautukset, joita se pitää tarpeellisina sen varmistamiseksi, että kansalliset säännökset ja määräykset ovat yhdenmukaisia unionin sääntöjen kanssa, ja antaa tarvittaessa budjettivallan käyttäjälle tätä koskevan kertomuksen.

2.   Jäsenvaltiot asettavat 2 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut varat komission käyttöön SEUT 322 artiklan 2 kohdan nojalla annettujen asetusten mukaisesti.

9 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Neuvosto hyväksyy SEUT 311 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteet seuraavien omien varojen järjestelmän osatekijöiden osalta:

a)

menettely, jonka mukaisesti vuotuinen talousarvion yli- tai alijäämä lasketaan ja budjetoidaan 7 artiklan mukaisesti;

b)

2 artiklassa tarkoitettujen tulojen valvontaa ja seurantaa varten tarvittavat säännökset ja järjestelyt, joihin kuuluvat myös mahdolliset ilmoittamista koskevat asianmukaiset vaatimukset.

10 artikla

Loppu- ja siirtymäsäännökset

1.   Kumotaan päätös 2007/436/EY, Euratom, jollei 2 kohdasta muuta johdu. Viittauksia neuvoston päätökseen 70/243/EHTY, ETY, Euratom (5), neuvoston päätökseen 85/257/ETY, Euratom (6), neuvoston päätökseen 88/376/ETY, Euratom (7), neuvoston päätökseen 94/728/EY, Euratom (8), neuvoston päätökseen 2000/597/EY, Euratom (9) ja päätökseen 2007/436/EY, Euratom pidetään viittauksina tähän päätökseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

2.   Päätösten 94/728/EY, Euratom, 2000/597/EY, Euratom ja 2007/436/EY, Euratom 2, 4 ja 5 artiklaa sovelletaan edelleen niiden tulojen laskemiseen ja mukauttamiseen, jotka saadaan, kun tiettyä verokantaa sovelletaan yhdenmukaisesti määritettyyn ALV-määräytymisperusteeseen, joka on rajattu 50–55 prosenttiin kunkin jäsenvaltion BKTL:sta varainhoitovuodesta riippuen, sekä laskettaessa budjettiaseman epätasapainon korjausta Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi varainhoitovuosiksi 1995–2013.

3.   Jäsenvaltiot pidättävät edelleen 10 prosenttia kantokuluina niistä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista määristä, jotka jäsenvaltioiden olisi sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti pitänyt asettaa käyttöön ennen 28 päivää helmikuuta 2001.

Jäsenvaltiot pidättävät edelleen 25 prosenttia kantokuluina niistä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista määristä, jotka jäsenvaltioiden olisi sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti pitänyt asettaa käyttöön 1 päivän maaliskuuta 2001 ja 28 päivän helmikuuta 2014 välisenä aikana.

4.   Tätä päätöstä sovellettaessa kaikki rahamäärät on ilmoitettava euroina.

11 artikla

Voimaantulo

Neuvoston pääsihteeri antaa tämän päätöksen tiedoksi jäsenvaltioille.

Jäsenvaltioiden on toimitettava neuvoston pääsihteerille viipymättä tieto tämän päätöksen täytäntöönpanoa varten tarvittavien, valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisten menettelyjen saattamisesta päätökseen.

Tämä päätös tulee voimaan viimeisen toisessa kohdassa tarkoitetun tiedonannon vastaanottamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

12 artikla

Julkaiseminen

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 26 päivänä toukokuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Ch. VASILAKOS


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(2)  EUVL L 22, 25.1.2013, s. 11.

(3)  Neuvoston päätös 2007/436/EY, Euratom, tehty 7. kesäkuuta 2007, Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17).

(4)  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunto N:o 2/2012, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2012 (EUVL C 112, 18.4.2012, s. 1) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2012 (EUVL C 181, 21.6.2012, s. 45).

(5)  Neuvoston päätös 70/243/EHTY, ETY, Euratom, tehty 21. huhtikuuta 1970, jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien korvaamisesta yhteisöjen omilla varoilla (EYVL L 94, 28.4.1970, s. 19).

(6)  Neuvoston päätös 85/257/ETY, Euratom, tehty 7. toukokuuta 1985, yhteisön omien varojen järjestelmästä (EYVL L 128, 14.5.1985, s. 15).

(7)  Neuvoston päätös 88/376/ETY, Euratom, tehty 24. kesäkuuta 1988, yhteisön omien varojen järjestelmästä (EYVL L 185, 15.7.1988, s. 24).

(8)  Neuvoston päätös 94/728/EY, Euratom, tehty 31. lokakuuta 1994, Euroopan yhteisöjen omista varoista (EYVL L 293, 12.11.1994, s. 9).

(9)  Neuvoston päätös 2000/597/EY, Euratom, tehty 29 päivänä syyskuuta 2000, Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42).


LIITE

VASTAAVUUSTAULUKKO

Päätös 2007/436/EY, Euratom

Tämä päätös

1 artikla

1 artikla

2 artikla

2 artikla

3 artiklan 1 kohta

3 artiklan 1 kohta

3 artiklan 2 kohta

3 artiklan 2 kohta

3 artiklan 3 kohta

3 artiklan 3 kohta

3 artiklan 4 kohta

4 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

4 artiklan ensimmäinen kohta

4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a–e alakohta

4 artiklan toisen kohdan a–e alakohta

4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan f alakohta

4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan g alakohta

4 artiklan toisen kohdan f alakohta

4 artiklan 2 kohta

5 artikla

5 artikla

6 artikla

6 artikla

7 artikla

7 artikla

8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta

8 artiklan 1 kohta

8 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta

8 artiklan 2 kohta

8 artiklan 2 kohta

9 artikla

9 artikla

10 artikla

10 artikla

11 artikla

11 artikla

12 artikla

12 artikla


Top