This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32014D0202
Commission Decision of 20 March 2014 determining the European Union position for a decision of the Management entities under the Agreement between the Government of the United States of America and the European Union on the coordination of energy-efficiency labelling programmes for office equipment on adding specifications for computer servers and uninterruptible power supplies to Annex C to the Agreement and on the revision of specifications for displays and imaging equipment included in Annex C to the Agreement (Text with EEA relevance) (2014/202/EU)
Komission päätös, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan unionin kannasta Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen mukaiseen hallintoyksikköjen päätökseen tietokonepalvelimia ja keskeytymättömän sähkönsyötön järjestelmiä koskevien vaatimusten lisäämisestä sopimuksen liitteeseen C sekä liitteeseen C sisältyvien näyttöjä ja kuvantamislaitteita koskevien vaatimusten tarkistamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2014/202/EU)
Komission päätös, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan unionin kannasta Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen mukaiseen hallintoyksikköjen päätökseen tietokonepalvelimia ja keskeytymättömän sähkönsyötön järjestelmiä koskevien vaatimusten lisäämisestä sopimuksen liitteeseen C sekä liitteeseen C sisältyvien näyttöjä ja kuvantamislaitteita koskevien vaatimusten tarkistamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2014/202/EU)
EUVL L 114, 16.4.2014, p. 68–148
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
16.4.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 114/68 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
annettu 20 päivänä maaliskuuta 2014,
Euroopan unionin kannasta Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen mukaiseen hallintoyksikköjen päätökseen tietokonepalvelimia ja keskeytymättömän sähkönsyötön järjestelmiä koskevien vaatimusten lisäämisestä sopimuksen liitteeseen C sekä liitteeseen C sisältyvien näyttöjä ja kuvantamislaitteita koskevien vaatimusten tarkistamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2014/202/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä 13 päivänä marraskuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen 2013/107/EU (1) ja erityisesti sen 4 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Sopimuksen mukaan Euroopan komissio voi yhdessä Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston (EPA) kanssa kehittää ja tarkistaa määräajoin toimistolaitteisiin sovellettavia yhteisiä vaatimuksia, mikä edellyttää muutoksia sopimuksen liitteeseen C. |
(2) |
Komissio määrittää Euroopan unionin kannan vaatimusten muuttamiseen. |
(3) |
Tässä päätöksessä otetaan huomioon toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta 15 päivänä tammikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 106/2008 (2), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 174/2013 (3), 8 artiklassa tarkoitettu Euroopan unionin Energy Star -lautakunnan lausunto. |
(4) |
Liitteessä C olevaan II osaan sisältyvät näyttöjä koskevat vaatimukset sekä liitteessä C olevaan III osaan sisältyvät kuvantamislaitteita koskevat vaatimukset olisi kumottava ja korvattava tämän päätöksen liitteenä olevilla vaatimuksilla, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
Ainoa artikla
Euroopan unionin kanta Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen mukaiseen hallintoyksiköiden päätökseen, joka koskee sopimuksen liitteessä C oleviin II ja III osaan sisältyvien näyttöjä ja kuvantamislaitteita koskevien vaatimusten tarkistamista, perustuu liitteenä olevaan päätösluonnokseen.
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 20 päivänä maaliskuuta 2014.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
José Manuel BARROSO
(1) EUVL L 63, 6.3.2013, s. 5.
(2) EUVL L 39, 13.2.2008, s. 1.
(3) EUVL L 63, 6.3.2013, s. 1.
LIITE I
LUONNOS AMERIKAN YHDYSVALTOJEN HALLITUKSEN JA EUROOPAN UNIONIN VÄLISEN TOIMISTOLAITTEIDEN ENERGIATEHOKKUUTTA OSOITTAVIA MERKINTÖJÄ KOSKEVIEN OHJELMIEN YHTEENSOVITTAMISTA KOSKEVAN SOPIMUKSEN MUKAINEN HALLINTOYKSIKKÖJEN PÄÄTÖS,
annettu …
tietokonepalvelimia ja keskeytymättömän sähkönsyötön järjestelmiä koskevien vaatimusten lisäämisestä sopimuksen liitteeseen C sekä sopimuksen liitteessä C olevien näyttöjä ja kuvantamislaitteita koskevien vaatimusten tarkistamisesta
HALLINTOYKSIKÖT, jotka
ottavat huomioon Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin sopimuksen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta ja erityisesti sen XII artiklan,
sekä katsovat, että vaatimukset uusille tuotteille ”tietokonepalvelimet” ja ”keskeytymättömän sähkönsyötön järjestelmät” olisi lisättävä sopimukseen ja että nykyisiä vaatimuksia tuotetyypeille ”kuvantamislaitteet” ja ”näytöt” olisi tarkistettava,
OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:
Lisätään osa I ”Näytöt”, osa II ”Keskeytymättömän sähkönsyötön järjestelmät”, osa III ”Tietokonepalvelimet” ja osa IV ”Kuvantamislaitteet” Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen liitteeseen C siten kuin jäljempänä esitetään.
Kumotaan osa II ”Näytöt” ja osa III ”Kuvantamislaitteet”, jotka tällä hetkellä sisältyvät Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen liitteeseen C.
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu. Tämän kahtena kappaleena laaditun päätöksen allekirjoittavat puheenjohtajat.
Allekirjoitettu Washington DC:ssä […]
(…)
Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston puolesta
Allekirjoitettu Brysselissä […]
(…)
Euroopan unionin puolesta
LIITE II
SOPIMUKSEN LIITTEESSÄ C
OLEVA II OSA
”I NÄYTTÖJÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET
1. Määritelmät
1.1 Tuotetyypit
Elektroninen näyttö (jäljempänä ’näyttö’): Kaupallisesti saatavilla oleva tuote, jossa on näyttöruutu ja siihen liittyvä, usein yhteiseen koteloon sijoitettu elektroniikka ja jonka ensisijainen tehtävä on näyttää visuaalista tietoa, joka tulee 1) tietokoneelta, työasemalta tai palvelimelta yhden tai useamman tuloliitännän (esim. VGA, DVI, HDMI, Display Port, IEEE 1394, USB) kautta, 2) ulkoiselta tallennusvälineeltä (esim. USB-muistitikku, muistikortti) tai 3) verkkoyhteyden kautta.
a) |
Tietokonenäyttö: Elektroninen laite, jonka näyttöruudun lävistäjä on yleensä yli 12 tuumaa ja pikselitiheys yli 5 000 pikseliä neliötuumalla (pikseliä/in2) ja joka näyttää tietokoneen käyttöliittymän ja avoimet ohjelmat niin, että käyttäjä voi olla vuorovaikutuksessa tietokoneen kanssa yleensä näppäimistön ja hiiren avulla. Paremman suorituskyvyn näyttö: Tietokonenäyttö, jolla on kaikki seuraavat ominaisuudet ja toiminnallisuudet:
|
b) |
Digitaalinen kuvakehys: Elektroninen laite, jonka näyttöruudun lävistäjä on yleensä alle 12 tuumaa ja jonka ensisijaisena tarkoituksena on näyttää digitaalisia kuvia. Siinä voi olla myös ohjelmoitava ajastin, läsnäolotunnistin, audio-ominaisuus, video-ominaisuus tai bluetooth- tai langaton yhteys. |
c) |
Ilmoitusnäyttö: Elektroninen laite, jonka näyttöruudun lävistäjä on yleensä yli 12 tuumaa ja pikselitiheys enintään 5 000 pikseliä/in2. Sitä markkinoidaan yleensä kaupallisiin ilmoitustarkoituksiin käytettäväksi kohteissa, joissa se on tarkoitettu useiden ihmisten katseltavaksi muissa kuin työpisteympäristöissä, kuten vähittäiskaupoissa ja tavarataloissa, ravintoloissa, museoissa, hotelleissa, ulkoilmatapahtumapaikoissa, kokoustiloissa tai luokkahuoneissa. |
1.2 Ulkoinen virtalähde: Kutsutaan myös ulkoiseksi virtasovittimeksi. Näytön ulkopuolisessa erillisessä fyysisessä kotelossa sijaitseva osa, joka on suunniteltu muuntamaan sähköverkosta tuleva vaihtojännite pienemmäksi tasajännitteeksi tai -jännitteiksi tehon syöttämiseksi näyttöön. Ulkoinen virtalähde liitetään näyttöön irrotettavalla tai kiinteästi kytketyllä uros/naaras-sähköliitännällä, kaapelilla, johdolla tai muulla johdinliitännällä.
1.3 Toimintatilat:
a) |
Aktiivinen toimintatila (”On”): Tila, jossa tuote on aktivoitu ja toteuttaa yhtä tai useaa pääasiallista tehtäväänsä. Myös yleiset ilmaisut ”päällä” (”Active”), ”käytössä” (”in-use”) ja ”normaalitoiminnassa” (”normal operation”) kuvaavat tätä tilaa. Virrankulutus on tässä tilassa yleensä suurempi kuin virrankulutus lepotilassa ja pois päältä -tilassa. |
b) |
Lepotila: Tila, johon tuote siirtyy saatuaan signaalin siihen liitetyltä laitteelta tai sisäisestä lähteestä. Tuote voi siirtyä tähän tilaan myös käyttäjäsyötteen tuottaman signaalin perusteella. Tuotteen on herättävä saatuaan signaalin siihen liitetyltä laitteelta, verkosta, kaukosäätimestä ja/tai sisäisestä lähteestä. Tuotteen ollessa tässä tilassa se ei tuota näkyvää kuvaa, lukuun ottamatta mahdollisesti käyttäjäsuuntautuneita tai suojaavia toimintoja, kuten tuotetietoa tai tilailmaisimia, tai anturipohjaisia toimintoja.
|
c) |
Pois päältä -tila (”Off”): Tila, jossa tuote on kytkettynä virtalähteeseen ja se ei suorita minkäänlaisia aktiivisen toimintatilan tai lepotilan toimintoja. Tämä tila voi kestää määräämättömän ajan. Tuote saa poistua tästä tilasta vain käyttäjän kytkettyä sen suoraan päälle virtakytkimestä tai tehonhallintajärjestelmästä. Kaikissa tuotteissa ei välttämättä ole tätä tilaa. |
1.4 Luminanssi: Tiettyyn suuntaan kulkevan valon voimakkuuden fotometrinen suure pinta-alayksikköä kohti ilmaistuna kandeloina neliömetriä kohti (cd/m2). Luminanssi viittaa näytön kirkkausasetuksiin.
a) |
Ilmoitettu enimmäisluminanssi: Näytön aktiivisessa toimintatilassa esiasetuksilla saavuttama enimmäisluminanssi, jonka valmistaja on ilmoittanut esimerkiksi käyttöohjeessa. |
b) |
Mitattu enimmäisluminanssi: Enimmäisluminanssi, joka näytöllä voidaan saavuttaa säätämällä manuaalisesti sen asetuksia, kuten kirkkautta ja kontrastia. |
c) |
Toimitusluminanssi: Näytön luminanssi tehtaan oletusesiasetuksilla, jotka valmistaja on valinnut tavanomaista kotikäyttöä tai kyseisillä markkinoilla käyttöä varten. Oletusarvoisesti päälle kytketyllä automaattisella kirkkaudensäädöllä varustettujen näyttöjen toimitusluminanssi voi vaihdella niiden asennuspaikan ympäristön valo-olosuhteiden perusteella. |
1.5 Näyttöruudun pinta-ala: Näyttöruudun leveys kerrottuna näyttöruudun korkeudella ilmaistuna neliötuumina (in2).
1.6 Automaattinen kirkkaudensäätö (Automatic Brightness Control, ABC): Itsetoimiva mekanismi, joka säätelee näytön kirkkautta sen ympäristön valo-olosuhteiden perusteella.
1.7 Ympäristön valo-olosuhteet: Näytön ympäristön, kuten olohuoneen tai toimiston, valaistusvoimakkuuksien kokonaisuus.
1.8 Siltakytkentä: Kahden keskitinohjaimen välinen fyysinen yhteys, yleensä mutta ei välttämättä USB- tai FireWire-liitäntä, joka mahdollistaa porttien laajentamisen yleensä porttien siirtämiseksi sopivampaan paikkaan tai käytettävissä olevien porttien määrän lisäämiseksi.
1.9 Verkkovalmius: Valmius hakea IP-osoite verkkoon kytkettäessä.
1.10 Läsnäoloanturi: Laite, jota käytetään huomaamaan ihmisen läsnäolo näytön edessä tai sitä ympäröivällä alueella. Läsnäoloanturia käytetään yleensä vaihtamaan näytön tilaa aktiivisen toimintatilan ja lepotilan tai pois päältä -tilan välillä.
1.11 Tuoteperhe: Ryhmä saman tuotemerkin näyttöjä, joilla on samankokoinen näyttöruutu ja sama resoluutio, jotka on sijoitettu samanlaiseen kuoreen ja joiden laitteistokokoonpano voi vaihdella.
Esimerkki: Kaksi samaan mallistoon kuuluvaa tietokonenäyttöä, joiden näyttöruudun lävistäjä on 21 tuumaa ja resoluutio 2,074 megapikseliä (MP), mutta joissa on eroja ominaisuuksissa, kuten sisäänrakennetuissa kaiuttimissa tai sisäänrakennetussa kamerassa, voitaisiin katsoa tuoteperheeksi.
1.12 Tyypillinen malli: Tuotekokoonpano, joka testataan ENERGY STAR -hyväksyntää varten ja on tarkoitettu markkinoitavaksi ja merkittäväksi ENERGY STAR -merkinnällä.
2. Soveltamisala
2.1 Käsiteltävät tuotteet
2.1.1 |
Tuotteille, jotka vastaavat tässä annettua näytön määritelmää ja saavat käyttötehonsa suoraan vaihtovirtasähköverkosta ulkoisen virtalähteen kautta tai data- tai verkkoyhteyden kautta, voidaan hakea ENERGY STAR -hyväksyntää, lukuun ottamatta 2.2 kohdassa lueteltuja tuotteita. |
2.1.2 |
Tyypillisiä tuotteita, joille voidaan hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella, ovat
|
2.2 Näiden vaatimusten ulkopuolelle jätettävät tuotteet
2.2.1 |
Tuotteille, jotka kuuluvat muiden ENERGY STAR -tuotevaatimusten piiriin, ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella. Luettelo tällä hetkellä voimassa olevista vaatimuksista on osoitteessa www.eu-energystar.org. |
2.2.2 |
Seuraaville tuotteille ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella:
|
3. Hyväksyntäkriteerit
3.1 Merkitsevät numerot ja pyöristäminen
3.1.1 |
Kaikki laskelmat on tehtävä suoraan mitatuilla (pyöristämättömillä) arvoilla. |
3.1.2 |
Ellei toisin mainita, vaatimustenmukaisuus arvioidaan käyttäen suoraan mitattuja tai laskennallisia arvoja ilman pyöristämistä. |
3.1.3 |
Suoraan mitatut tai lasketut arvot, jotka toimitetaan raportoitaviksi ENERGY STAR -verkkosivustolla, pyöristetään lähimpään merkitsevään numeroon vastaavissa vaatimuksissa esitetyllä tavalla. |
3.2 Yleiset vaatimukset
3.2.1 |
Ulkoinen virtalähde: Jos tuote toimitetaan ulkoisella virtalähteellä varustettuna, virtalähteen on täytettävä kansainvälisen tehokkuusmerkintäjärjestelmän (International Efficiency Marking Protocol) tason V suorituskykyvaatimukset ja siinä on oltava tason V merkintä. Lisätietoa merkintäjärjestelmästä on osoitteessa www.energystar.gov/powersupplies. Ulkoisten virtalähteiden on täytettävä tason V vaatimukset, kun ne testataan käyttäen menetelmää Test Method for Calculating the Energy Efficiency of Single-Voltage External AC-DC and AC-AC Power Supplies, Aug. 11, 2004. |
3.2.2 |
Tehon hallinta:
|
3.3 Aktiivisen toimintatilan vaatimukset
3.3.1 |
Aktiivisen toimintatilan virrankulutus (PON), joka on mitattu ENERGY STAR -testimenetelmällä, saa olla enintään jäljempänä olevan taulukon 1 mukaisesti lasketun ja pyöristetyn aktiivisen toimintatilan enimmäisvirrankulutusvaatimuksen (PON_MAX) suuruinen. Jos yhtälön 1 mukaisesti laskettu tuotteen pikselitiheys (DP) on yli 20 000 pikseliä/in2, PON_MAX-arvon laskemisessa käytettävä näytön resoluutio (r) on määriteltävä yhtälöllä 2. Yhtälö 1: Pikselitiheyden laskeminen
jossa
Yhtälö 2: Resoluution laskeminen, jos tuotteen pikselitiheys (DP) on yli 20 000 pikseliä/in2
jossa
Taulukko 1 Aktiivisen toimintatilan enimmäisvirrankulutusvaatimusten (PON_MAX) laskeminen
|
3.3.2 |
Paremman suorituskyvyn näytön määritelmän mukaisille tuotteille lisätään taulukon 1 mukaisesti laskettuun PON_MAX-arvoon yhtälön 3 mukaisesti laskettu lisämäärä (PEP). Tässä tapauksessa PON-arvo, joka on mitattu ENERGY STAR -testimenetelmällä, saa olla enintään PON_MAX-arvon ja PEP-arvon summan suuruinen. Yhtälö 3: Paremman suorituskyvyn näyttöjen aktiivisen toimintatilan virrankulutuksen lisämäärän laskeminen
jossa
|
3.3.3 |
Tuotteille, joissa on oletusarvoisesti käytössä automaattinen kirkkaudensäätö (ABC), lisätään taulukon 1 mukaisesti laskettuun PON_MAX-arvoon yhtälön 5 mukaisesti laskettu lisämäärä (PABC), jos yhtälön 4 mukaisesti laskettu aktiivisen toimintatilan tehonvähennys (RABC) on vähintään 20 prosenttia.
Yhtälö 4: Aktiivisen toimintatilan tehonvähennyksen laskeminen tuotteille, joissa on oletusarvoisesti ABC käytössä
jossa
Yhtälö 5: Aktiivisen toimintatilan virrankulutuksen lisämäärän laskeminen tuotteille, joissa on oletusarvoisesti ABC käytössä
jossa
|
3.3.4 |
Tuotteille, jotka saavat tehonsa matalajännitteisestä tasavirrasta, yhtälön 6 mukaisesti laskettu PON-arvo saa olla enintään taulukon 1 mukaisesti lasketun PON_MAX-arvon suuruinen. Yhtälö 6: Aktiivisen toimintatilan virrankulutuksen laskeminen tuotteille, jotka saavat tehonsa matalajännitteisestä tasavirtalähteestä
jossa
|
3.4 Lepotilan vaatimukset
3.4.1 |
Tuotteille, joissa ei ole mitään taulukkoon 3 tai 4 sisältyvää data- tai verkkovalmiutta, mitattu lepotilan virrankulutus (PSLEEP) saa olla enintään taulukossa 2 ilmoitetun lepotilan enimmäisvirrankulutusvaatimuksen (PSLEEP_MAX) suuruinen. Taulukko 2 Lepotilan enimmäisvirrankulutusvaatimus (PSLEEP_MAX) PSLEEP_MAX (wattia) 0,5 |
3.4.2 |
Tuotteille, joissa on yksi tai useampi taulukkoon 3 tai 4 sisältyvä data- tai verkkovalmius, mitattu lepotilan virrankulutus (PSLEEP) saa olla enintään yhtälön 7 mukaisesti lasketun data-/verkkokäytön lepotilan enimmäisvirrankulutusvaatimuksen (PSLEEP_AP) suuruinen. Yhtälö 7: Data-/verkkokäytön lepotilan enimmäisvirrankulutusvaatimuksen laskeminen
jossa
Taulukko 3 Data- tai verkkovalmiuksien virrankulutuksen lisämäärät lepotilassa
Taulukko 4 Lisävalmiuksien virrankulutuksen lisämäärät lepotilassa
Esimerkki 1: Digitaalinen kuvakehys, jossa on lepotilatestauksessa kytkettynä ja käytössä vain yksi siltakytkentä- tai verkkovalmius, Wi-Fi, eikä lepotilatestauksessa käytössä muita lisävalmiuksia, saisi 2,0 watin Wi-Fi-lisämäärän. Eli , . Esimerkki 2: Tietokonenäyttö, jossa on siltakytkentävalmiudet USB 3.x ja DisplayPort (ei videoyhteys) on testattava ainoastaan USB 3.x -valmius kytkettynä ja käytössä. Olettaen, että lepotilatestauksessa käytössä ei ole muita lisävalmiuksia, näyttö saisi 0,7 watin USB 3.x -lisämäärän. Eli , . Esimerkki 3: Tietokonenäyttö, jossa on yksi siltakytkentävalmius ja yksi verkkovalmius, USB 3.x ja Wi-Fi, on testattava molemmat valmiudet kytkettyinä ja käytössä lepotilatestauksessa. Olettaen, että lepotilatestauksessa käytössä ei ole muita lisävalmiuksia, näyttö saisi 0,7 watin USB 3.x -lisämäärän ja 2,0 watin Wi-Fi-lisämäärän. Eli, . |
3.4.3 |
Tuotteille, joissa on enemmän kuin yksi lepotila (esim. lepotila (”sleep”) ja syvä lepotila (”deep sleep”)), mitattu lepotilan virrankulutus (PSLEEP) missä tahansa lepotilassa saa olla enintään PSLEEP_MAX-arvon suuruinen, kun kyseessä ovat tuotteet joissa ei ole data- tai verkkovalmiuksia, ja enintään PSLEEP_AP-arvon suuruinen, kun kyseessä ovat tuotteet, jotka testataan tehoa kuluttavilla lisävalmiuksilla, kuten datasiltakytkennöillä tai verkkoyhteyksillä. Jos tuotteessa on useita manuaalisesti valittavissa olevia lepotiloja tai jos tuote voi siirtyä lepotilaan eri tavoin (esim. kaukosäätimestä tai kun isäntätietokone asetetaan lepotilaan), merkintää haettaessa ilmoitetaan sen lepotilan PSLEEP-arvo mitattuna testimenetelmän 6.5 kohdan mukaisesti, jonka mitattu lepotilan virrankulutus (PSLEEP) on suurin. Jos tuote siirtyy automaattisesti eri lepotilojen välillä, merkintää haettaessa ilmoitetaan kaikkien PSLEEP-arvojen keskiarvo mitattuna testimenetelmän 6.5 kohdan mukaisesti. |
3.5 Pois päältä -tilan vaatimukset
Mitattu pois päältä -tilan virrankulutus (POFF) saa olla enintään taulukossa 5 ilmoitetun pois päältä -tilan enimmäisvirrankulutusvaatimuksen (POFF_MAX) suuruinen.
Taulukko 5
Pois päältä -tilan enimmäisvirrankulutusvaatimus (POFF_MAX)
POFF_MAX
(wattia)
0,5
3.6 Ilmoitettu ja mitattu enimmäisluminanssi on ilmoitettava kaikista tuotteista; toimitusluminanssi on ilmoitettava kaikista tuotteista lukuun ottamatta tuotteita, joissa on oletusarvoisesti päälle kytketty ABC.
4. Testausvaatimukset
4.1 Testimenetelmät
Euroopan unionin markkinoille saatettavien tuotteiden valmistajien on suoritettava testit ja annettava itse vaatimustenmukaisuusvakuutus niille malleille, jotka vastaavat ENERGY STAR -vaatimuksia. ENERGY STAR -vaatimusten täyttymisen määrittämisessä on käytettävä jäljempänä ilmoitettuja testimenetelmiä.
Tuotetyyppi |
Testimenetelmä |
Kaikki tuotetyypit ja näyttöruutukoot |
ENERGY STAR Test Method for Determining Displays Energy Use Version 6.0 – Rev. Jan-2013 |
4.2 Testaukseen vaadittavien yksiköiden määrä
4.2.1 |
Testattavaksi on valittava yksi kohdan 1 määritelmän mukaista tyypillistä mallia oleva yksikkö. |
4.2.2 |
Haettaessa hyväksyntää tuoteperheelle tyypillisenä mallina pidetään tuoteperheen kunkin tuoteluokan sitä tuotekokoonpanoa, jonka virrankulutusominaisuudet ovat huonoimmat. |
4.3 Kansainvälinen markkinahyväksyntä
Tuotteet on hyväksyntää varten testattava kaikkien sellaisten markkinoiden tulojännite/taajuusyhdistelmillä, joilla niitä tullaan myymään ja markkinoimaan ENERGY STAR -tuotteina.
5. Käyttöliittymä
Valmistajia kannustetaan suunnittelemaan tuotteensa noudattaen käyttöliittymästandardia IEEE P1621: Standardi käyttöliittymäelementteihin sähkölaitteiden virranhallinnassa toimisto/kuluttajaympäristöissä. Lisätietoja on osoitteessa http://eetd.LBL.gov/Controls. Jos valmistaja ei noudata IEEE P1621:tä, sen on esitettävä EPA:lle tai Euroopan komissiolle syyt tähän.
6. Voimaantulopäivämäärä
6.1 |
Päivämäärä, jona valmistaja saa alkaa merkitä tuotteitaan ENERGY STAR -tunnuksella tämän version 6.0 vaatimusten mukaisesti, määritellään sopimuksen voimaantulopäiväksi. ENERGY STAR -tunnuksen saadakseen tuotemallin on vastattava sen valmistuspäivänä voimassa olevia ENERGY STAR -vaatimuksia. Valmistuspäivämäärä on yksikkökohtainen ja tarkoittaa päivää (esim. kuukautta ja vuotta), jona yksikkö katsotaan kokonaan kootuksi. |
6.2 |
Vaatimusten tulevat muutokset: EPA ja Euroopan komissio varaavat oikeuden muuttaa näitä vaatimuksia, jos tekniset ja/tai markkinoiden muutokset vaikuttavat niiden hyödyllisyyteen kuluttajille, teollisuudelle tai ympäristölle. Nykyisen toimintatavan mukaisesti vaatimusten muutoksista sovitaan sidosryhmien keskusteluissa. Jos vaatimuksia tarkistetaan, on syytä muistaa, että ENERGY STAR -tunnusta ei automaattisesti myönnetä mallin koko eliniäksi. |
7. Huomioita tulevia tarkistuksia varten
7.1 Näytöt, joiden näyttöruudun lävistäjä on yli 61 tuumaa
Markkinoilla on tällä hetkellä vuorovaikutteisia näyttöjä, joiden näyttöruudun lävistäjä on yli 60 tuumaa ja joita käytetään erityisesti kaupallisiin ja opetustarkoituksiin. Näiden tuotteiden virrankulutuksesta, kun niitä testataan näyttöjen testimenetelmällä, halutaan lisää tietoa, ja EPA ja Euroopan komissio tulevat tekemään vaatimusten seuraavan tarkistuksen valmisteluprosessissa yhteistyötä sidosryhmien kanssa saadakseen käyttöönsä tarvittavat tiedot. EPA ja Euroopan komissio ovat periaatteessa kiinnostuneita harkitsemaan tuotteiden soveltamisalan laajentamista seuraavassa tarkistuksessa tuotteisiin, joiden näyttöruudun lävistäjä on yli 61 tuumaa.
7.2 Kosketusnäyttötoiminnallisuus
EPA ja Euroopan komissio ovat sitoutuneet jatkamaan näyttöjen suorituskykytasojen kehittämistä niin, että uudet ominaisuudet ja toiminnallisuudet voidaan ottaa huomioon, ja ne olettavat, että näiden vaatimusten piiriin kuuluvat kosketusnäyttötoiminnallisuudella varustetut näytöt tulevat yleistymään markkinoilla, erityisesti ilmoitusnäytöissä. EPA, Yhdysvaltojen energianministeriö DOE ja Euroopan komissio tulevat jatkossa yhdessä sidosryhmien kanssa selvittämään, vaikuttaako kosketusnäyttötoiminnallisuus aktiivisen toimintatilan virrankulutukseen. Tarkoituksena on tällöin määritellä, missä määrin kosketusnäyttötoiminnallisuutta olisi käsiteltävä vaatimusten seuraavassa valmisteluprosessissa.
II KESKEYTYMÄTTÖMÄN SÄHKÖNSYÖTÖN JÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET
1. Määritelmät
Jollei toisin mainita, kaikki tässä asiakirjassa käytetyt termit vastaavat Sähköalan kansainvälisen standardointijärjestön IEC:n (International Electrical Commission) standardiin 62040-3 sisältyviä määritelmiä (1).
Näissä vaatimuksissa käytetään seuraavia määritelmiä:
Keskeytymättömän sähkönsyötön järjestelmä (Uninterruptible Power Supply, UPS): Muuntajien, kytkimien ja energian varastointilaitteiden, esimerkiksi akkujen, yhdistelmä, joka muodostaa virtalähteen tehonsyötön jatkuvuuden varmistamiseksi verkkosyötön katketessa (2).
1.1 |
Tehonmuuntomekanismi:
|
1.2 |
Modulaarinen UPS: UPS, joka koostuu kahdesta tai useammasta yksittäisestä UPS-yksiköstä, joilla on yksi tai useampi yhteinen kehys ja yhteinen energianvarastointijärjestelmä ja joiden antovirrat on normaalissa toimintatilassa liitetty yhteiseen ulostuloväylään, joka sijaitsee kokonaan kehyksen/kehysten sisällä. Yksittäisten UPS-yksiköiden kokonaismäärä modulaarisessa UPS:ssä on ”n + r”, jossa n on kuorman tukemiseksi vaadittava yksittäisten UPS-yksiköiden määrä; r on ylimääräisten UPS-yksiköiden määrä. Modulaarisia UPS:iä voidaan käyttää redundanssin luomisessa, kapasiteetin skaalaamisessa tai molempiin tarkoituksiin. |
1.3 |
Redundanssi: UPS-yksiköiden lisääminen rinnakkaisrakenteiseen UPS:ään kuorman jatkuvuuden parantamiseksi; luokitellaan seuraavasti:
|
1.4 |
UPS:n toimintatilat:
|
1.5 |
UPS:n syöteriippuvuusominaisuudet:
|
1.6 |
Yhden normaalitilan UPS: UPS, joka toimii normaalitilassa vain yhden syöteriippuvuusominaisuuksien kokonaisuuden parametrien puitteissa. Esimerkiksi UPS, joka toimii ainoastaan VFI:nä. |
1.7 |
Monen normaalitilan UPS: UPS, joka toimii normaalitilassa useamman kuin yhden syöteriippuvuusominaisuuksien kokonaisuuden parametrien puitteissa. Esimerkiksi UPS, joka toimii joko VFI:nä tai VFD:nä. |
1.8 |
Ohitus: Vaihtovirtamuuttajalle vaihtoehtoinen tehonkulkureitti.
|
1.9 |
Referenssitestikuorma: Kuorma tai edellytys, jolla UPS:n ulostulo tuottaa sen aktiivitehon (W), joka UPS:lle on ilmoitettu (5). |
1.10 |
Testattava yksikkö (Unit Under Test, UUT): Testattava UPS sellaisilla asetuksilla kuin se toimitettaisiin asiakkaalle ja varustettuna kaikilla lisälaitteilla (esim. suotimilla ja muuntajilla), jotka ovat välttämättömiä, jotta se olisi ENERGY STAR -testimenetelmän 3 osassa esitetyn testikokoonpanon mukainen. |
1.11 |
Tehokerroin: Aktiivitehon P absoluuttisen määrän suhde näennäistehoon S. |
1.12 |
Tuoteperhe: Ryhmä tuotemalleja, jotka 1) ovat saman valmistajan valmistamia, 2) kuuluvat samojen ENERGY STAR -vaatimusten piiriin ja 3) noudattavat samaa perusrakennetta. UPS:ien osalta tuoteperheen sisällä sallitaan erot seuraavissa:
|
1.13 |
Lyhenteet: a) A: ampeeri, b) AC: vaihtovirta (Alternating Current), c) DC: tasavirta (Direct Current), d) DRUPS: diesel-varmistettu pyörivä UPS, e) RUPS: pyörivä UPS, f) THD: harmoninen kokonaissärö (Total Harmonic Distortion), g) UPS: keskeytymättömän sähkönsyötön järjestelmä (Uninterruptible Power Supply), h) UUT: testattava yksikkö (Unit Under Test), i) V: voltti, j) VFD: jännite- ja taajuusriippuvainen (Voltage and Frequency Dependent), k) VFI: jännite- ja taajuusriippumaton (Voltage and Frequency Independent), l) VI: jänniteriippumaton (Voltage Independent), m) W: watti, n) Wh: wattitunti, |
2. Soveltamisala
2.1 Tuotteille, jotka ovat tässä annetun keskeytymättömän sähkönsyötön järjestelmien (UPS) määritelmän mukaisia, mukaan luettuina staattiset ja pyörivät UPS:t sekä vaihtovirtaa antavat UPS:t ja tasavirtaa antavat UPS:t/suuntaajat, voidaan hakea ENERGY STAR -hyväksyntää, lukuun ottamatta kohdassa 2.3 lueteltuja tuotteita.
2.2 Näiden vaatimusten mukaisesti voidaan hyväksyä muun muassa seuraavat tuotteet:
a) |
kuluttajille tarkoitetut UPS:t, joiden tarkoituksena on suojata pöytätietokoneita ja niiden oheislaitteita ja/tai kodin viihdelaitteita, kuten televisioita, digisovittimia, digitaalisia videotallentimia, Blu-ray-soittimia ja DVD-soittimia, |
b) |
kaupalliseen käyttöön tarkoitetut UPS:t, joiden tarkoituksena on suojata pienten yritysten ja toimistojen tieto- ja viestintäteknisiä laitteita, kuten palvelimia, verkkokytkimiä ja reitittimiä sekä pieniä ryhmätallennusjärjestelmiä, |
c) |
konesalien UPS:t, joiden tarkoituksena on suojata suuria tieto- ja viestintäteknisten laitteiden kokoonpanoja, kuten yrityspalvelimia, verkkolaitteita ja suuria ryhmätallennusjärjestelmiä, ja |
d) |
televiestinnän tasavirtaa antavat UPS:t/suuntaajat, joiden tarkoituksena on suojata televiestinnän verkkojärjestelmiä ja jotka sijoitetaan keskustoimipisteeseen tai hajautetusti langattoman/solukkoverkon laitetiloihin. |
2.3 Näiden vaatimusten ulkopuolelle jätettävät tuotteet
2.3.1 |
Tuotteille, jotka kuuluvat muiden ENERGY STAR -tuotevaatimusten piiriin, ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella. Luettelo tällä hetkellä voimassa olevista vaatimuksista on osoitteessa www.eu-energystar.org. |
2.3.2 |
Seuraaville tuotteille ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella:
|
3. Hyväksyntäkriteerit
3.1 Merkitsevät numerot ja pyöristäminen
3.1.1 |
Kaikki laskelmat on tehtävä suoraan mitatuilla (pyöristämättömillä) arvoilla. |
3.1.2 |
Ellei toisin mainita, vaatimustenmukaisuus arvioidaan käyttäen suoraan mitattuja tai laskennallisia arvoja ilman pyöristämistä. |
3.1.3 |
Suoraan mitatut tai laskennalliset arvot, jotka toimitetaan raportoitaviksi ENERGY STAR -verkkosivustolla, pyöristetään lähimpään merkitsevään numeroon vastaavissa vaatimuksissa esitetyllä tavalla. |
3.2 Vaihtovirtaa antavien UPS:ien energiatehokkuusvaatimukset
3.2.1 |
Yhden normaalitilan UPS:t: Yhtälön 1 mukaisesti lasketun keskimääräisen kuormasovitetun hyötysuhteen (EffAVG) on oltava vähintään taulukon 2 mukaisesti määräytyvän keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimuksen (EffAVG_MIN) mukainen ilmoitetulla mitoitusantoteholla ja ilmoitetuilla syöteriippuvuusominaisuuksilla, lukuun ottamatta seuraavaa poikkeustapausta: Tuotteiden, joiden nimellisantoteho on yli 10 000 W ja joissa on 3.6 kohdan mukaiset tiedonsiirto- ja mittausvalmiudet, yhtälön 1 mukaisesti lasketun keskimääräisen kuormasovitetun hyötysuhteen (EffAVG) on oltava vähintään taulukon 3 mukaisesti määräytyvän keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimuksen (EffAVG_MIN) mukainen ilmoitetuilla syöteriippuvuusominaisuuksilla. Yhtälö 1: Vaihtovirtaa antavien UPS:ien keskimääräisen hyötysuhteen laskeminen
jossa
Taulukko 1 Vaihtovirtaa antavien UPS:ien kuormitusolettamat keskimääräisen hyötysuhteen laskemista varten
Taulukko 2 Vaihtovirtaa antavien UPS:ien keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimus
Taulukko 3 Vaihtovirtaa antavien UPS:ien keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimus tuotteille, joissa on mittaus- ja tiedonsiirtovalmius
|
3.2.2 |
Monen normaalitilan UPS:t, joita ei toimiteta paras syöteriippuvuustila oletusarvoisena: Jos monen normaalitilan UPS:ää ei toimiteta paras syöteriippuvuustila oletusarvoisena, sen yhtälön 1 mukaisesti lasketun keskimääräisen kuormasovitetun hyötysuhteen (EffAVG) on oltava vähintään:
|
3.2.3 |
Monen normaalitilan UPS:t, jotka toimitetaan paras syöteriippuvuustila oletusarvoisena: Jos monen normaalitilan UPS toimitetaan paras syöteriippuvuustila oletusarvoisena, sen yhtälön 2 mukaisesti lasketun keskimääräisen kuormasovitetun hyötysuhteen (EffAVG) on oltava vähintään:
Yhtälö 2: Vaihtovirtaa antavien monen normaalitilan UPS:ien keskimääräisen hyötysuhteen laskeminen
jossa
|
3.3 Tasavirtaa antavien UPS:ien/suuntaajien energiatehokkuusvaatimukset
Yhtälön 3 mukaisesti lasketun keskimääräisen kuormasovitetun hyötysuhteen (EffAVG) on oltava taulukon 4 mukaisesti määräytyvän keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimuksen (EffAVG_MIN) mukainen. Tämä vaatimus koskee täydellisiä järjestelmiä ja/tai yksittäisiä moduuleja. Valmistajat voivat hakea hyväksynnän kummille tahansa seuraavin edellytyksin:
a) |
Täydelliset järjestelmät, jotka ovat modulaarisia, hyväksytään tietynmallisia moduleita sisältävien modulaaristen UPS:ien tuoteperheinä. |
b) |
Yksittäisten moduulien hyväksynnät eivät vaikuta modulaaristen järjestelmien hyväksyntään, ellei myös koko järjestelmiä ole hyväksytty edellä esitetyn mukaisesti. |
c) |
Tuotteiden, joiden mitoitusantoteho on yli 10 000 W ja joissa on 3.6 kohdan mukaiset tiedonsiirto- ja mittausvalmiudet, yhtälön 3 mukaisesti lasketun keskimääräisen kuormasovitetun hyötysuhteen (EffAVG) on oltava vähintään taulukon 5 mukaisesti määräytyvän keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimuksen (EffAVG_MIN) mukainen. |
Yhtälö 3: Tasavirtaa antavien UPS:ien keskimääräisen hyötysuhteen laskeminen
Taulukko 4
Tasavirtaa antavien UPS:ien/suuntaajien keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimus
Keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimus (EffAVG_MIN)
0,955
Taulukko 5
Tasavirtaa antavien UPS:ien/suuntaajien keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimus tuotteille, joissa on mittaus- ja tiedonsiirtovalmius
Mitoitusantoteho |
Keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimus (EffAVG_MIN) |
P > 10 000 W |
0,945 |
3.4 Tehokerroinvaatimukset
Kaikkien vaihtovirtaa antavien UPS:ien mitatun ottotehokertoimen, kun referenssitestikuorma on 100 prosenttia, on oltava vähintään taulukossa 6 annetun tehokertoimen vähimmäisvaatimuksen mukainen kaikissa hyväksyntään vaadittavissa VFI- ja VI-normaalitiloissa.
Taulukko 6
Ottotehokertoimen vähimmäisvaatimus vaihtovirtaa antaville UPS:ille
Tehokertoimen
vähimmäisvaatimus
0,90
3.5 Toimitettavia vakiotietoja koskevat vaatimukset
3.5.1 |
Standardoitua teho- ja suorituskykytietolomaketta (Power and Performance Data Sheet, PPDS) varten tarvittavat tiedot on toimitettava EPA:lle ja/tai Euroopan komissiolle kustakin mallista tai tuoteperheestä. |
3.5.2 |
Lisätietoa PPDS:stä on ENERGY STAR -verkkosivuston UPS-osiossa osoitteessa www.energystar.gov/products. PPDS sisältää seuraavat tiedot:
|
3.5.3 |
EPA ja Euroopan komissio voivat tarvittaessa tarkistaa tätä PPDS:ää ja ne ilmoittavat osapuolille tarkistusprosessista. |
3.6 Tiedonsiirto- ja mittausvaatimukset
3.6.1 |
Vaihtovirtaa antavat UPS:t ja tasavirtaa antavat UPS:t/suuntaajat, joiden nimellisantoteho on yli 10 000 W, voivat saada taulukoissa 3 ja 5 huomioidun 1 prosenttiyksikön tehokkuuskannustimen, jos ne myydään energiamittarilla, jolla on seuraavat ominaisuudet:
|
3.6.2 |
Ulkoisten mittarien vaatimukset: UPS:n kanssa yhdessä myytävien ulkoisten mittarien on täytettävä yksi seuraavista vaatimuksista, jotta UPS:lle voidaan saada mittausvalmiuteen perustuva tehokkuuskannustin:
|
3.6.3 |
Sisäänrakennettujen mittarien vaatimukset: Sisäänrakennettujen mittarien on täytettävä seuraavat vaatimukset 3.6.4 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa, jotta UPS:lle voidaan saada mittausvalmiuteen perustuva tehokkuuskannustin: suhteellinen virhe energian mittaamisessa enintään 5 prosenttia verrattuna standardiin, kun osa täydellistä mittausjärjestelmää (mukaan lukien virtamuuntajat yhteenrakennettuna mittariin ja UPS:ään). |
3.6.4 |
Mittarien tarkkuuden mittaamisen ympäristö- ja sähköolosuhteet: Mittarin on täytettävä 3.6.2 tai 3.6.3 kohdan vaatimukset seuraavissa olosuhteissa:
|
4. Testaus
4.1 Testimenetelmät
Euroopan unionin markkinoille saatettavien tuotteiden valmistajien on suoritettava testit ja annettava itse vaatimustenmukaisuusvakuutus niille malleille, jotka vastaavat ENERGY STAR -vaatimuksia. ENERGY STAR -vaatimusten täyttymisen määrittämisessä on UPS:iä testattaessa käytettävä taulukossa 7 ilmoitettuja testimenetelmiä.
Taulukko 7
Testimenetelmät ENERGY STAR -hyväksyntää varten
Tuotetyyppi |
Testimenetelmä |
Kaikki UPS:t |
ENERGY STAR Test Method for Uninterruptible Power Supplies, Rev. May-2012 |
4.2 Testaukseen vaadittavien yksiköiden määrä
4.2.1 |
Testausta varten on valittava tyypilliset mallit seuraavien vaatimusten mukaisesti:
|
4.2.2 |
Kustakin tyypillisestä mallista valitaan testattavaksi yksi yksittäinen yksikkö. |
4.2.3 |
Kaikkien testattavien yksiköiden on täytettävä ENERGY STAR -hyväksyntäkriteerit. |
5. Voimaantulopäivämäärä
5.1 |
Päivämäärä, jona valmistaja saa alkaa merkitä tuotteitaan ENERGY STAR -tunnuksella tämän version 1.0 vaatimusten mukaisesti, määritellään sopimuksen voimaantulopäiväksi. ENERGY STAR -tunnuksen saadakseen tuotemallin on vastattava sen valmistuspäivänä voimassa olevia ENERGY STAR -vaatimuksia. Valmistuspäivämäärä on yksikkökohtainen ja tarkoittaa päivää, jona yksikkö katsotaan kokonaan kootuksi. |
5.2 |
Vaatimusten tulevat muutokset: EPA ja Euroopan komissio varaavat oikeuden muuttaa näitä vaatimuksia, jos tekniset ja/tai markkinoiden muutokset vaikuttavat niiden hyödyllisyyteen kuluttajille, teollisuudelle tai ympäristölle. Nykyisen toimintatavan mukaisesti vaatimusten muutoksista sovitaan sidosryhmien keskusteluissa. Jos vaatimuksia tarkistetaan, on syytä muistaa, että ENERGY STAR -hyväksyntää ei automaattisesti myönnetä tuotemallin koko eliniäksi. |
III TIETOKONEPALVELIMIA KOSKEVAT VAATIMUKSET (VERSIO 2.0)
1. Määritelmät
1.1 Tuotetyypit:
1.1.1 |
Tietokonepalvelin: Tietokone, joka toimittaa palveluja ja ohjaa verkotettuja resursseja asiakaslaitteille, kuten pöytätietokoneille, kannettaville tietokoneille, kevytpäätteille, langattomille laitteille, kämmentietokoneille, internetpuhelimille, muille tietokonepalvelimille tai muille verkkoon liitettäville laitteille. Tietokonepalvelin myydään yrityskanavien kautta käytettäväksi datakeskuksissa ja toimisto-/yritysympäristöissä. Tietokonepalvelinta käytetään pääasiassa verkkoyhteyksien kautta eikä suorien syötelaitteiden, kuten näppäimistön tai hiiren, avulla. Näissä vaatimuksissa edellytetään, että tietokonepalvelimen on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:
|
1.1.2 |
Hallinnoitu palvelin: Tietokonepalvelin, joka on suunniteltu siten, että sen käytettävyys on suuri pitkälle hallinnoidussa ympäristössä. Näissä vaatimuksissa edellytetään, että hallinnoidun palvelimen on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:
|
1.1.3 |
Korttipalvelinjärjestelmä: Järjestelmä, joka koostuu korttitelineestä ja yhdestä tai useammasta irrotettavasta korttipalvelimesta ja/tai muista yksiköistä (esim. korttitallennusvälineet, verkkoon liitettävät korttilaitteet). Korttipalvelinjärjestelmät ovat skaalautuva keino yhdistää useita korttipalvelimia tai tallennusyksiköitä samaan telineeseen niin, että yksittäisiä korttilaitteita on helppo lisätä tai vaihtaa laitetiloissa järjestelmän ollessa toiminnassa (ns. hot-swap).
|
1.1.4 |
Täysin vikasietoinen palvelin: Tietokonepalvelin, joka on suunniteltu siten, että siinä on täydellinen laitteiston varmennus, jossa jokainen kahden samaa tehtävää samanaikaisesti hoitavan solmun välinen komponentti kahdennetaan (eli jos yksi solmu vikaantuu tai edellyttää korjausta, toinen solmu voi hoitaa tehtävän yksin käyttökatkosten välttämiseksi). Täysin vikasietoinen palvelin käyttää kahta järjestelmää suorittamaan samaa tehtävää yhtäaikaisesti ja toistuvasti, jotta varmistetaan jatkuva käytettävyys toiminnan jatkumisen kannalta kriittisessä sovelluksessa. |
1.1.5 |
Vikasietoinen palvelin: Tietokonepalvelin, joka on suunniteltu siten, että järjestelmän mikroarkkitehtuuriin, keskusyksikköön (CPU) ja piirisarjaan on integroitu laajoja toimintavarmuus-, käytettävyys-, huollettavuus- ja skaalautuvuusominaisuuksia. Jotta vikasietoinen palvelin voi saada ENERGY STAR -hyväksynnän näiden vaatimusten perusteella, sillä on oltava näiden vaatimusten lisäyksessä B kuvatut ominaisuudet. |
1.1.6 |
Monisolmupalvelin: Tietokonepalvelin, jossa on kaksi tai useampia itsenäisiä palvelinsolmuja, joilla on yhteinen teline ja jotka jakavat yhden tai useamman virtalähteen. Monisolmupalvelimessa teho syötetään kaikkiin solmuihin jaetun virtalähteen (jaettujen virtalähteiden) kautta. Monisolmupalvelimen palvelinsolmuja ei ole suunniteltu vaihdettaviksi järjestelmän ollessa toiminnassa. Kaksisolmupalvelin: yleinen monisolmupalvelinkokoonpano, joka koostuu kahdesta palvelinsolmusta. |
1.1.7 |
Toimintopalvelin: Tietokonepalvelin, joka toimitetaan esiasennetulla käyttöjärjestelmällä ja sovellusohjelmistolla ja jota käytetään suorittamaan tiettyä ennalta määriteltyä toimintoa tai tiiviisti toisiinsa liittyvien toimintojen joukkoa. Toimintopalvelimet palvelevat yhden tai useamman verkon (esim. IP tai SAN) välityksellä ja niitä hallitaan yleensä web-käyttöliittymän tai komentoliittymän kautta. Toimittaja räätälöi toimintopalvelimen laitteisto- ja ohjelmistokokoonpanon tietyn tehtävän mukaiseksi (esim. verkkotunnuspalvelut, palomuuripalvelut, todentamispalvelut, salauspalvelut ja internetvälitteiset puhelupalvelut), eikä toimintopalvelimessa ole tarkoitus ajaa käyttäjän omia ohjelmistoja. |
1.1.8 |
Suurteholaskentajärjestelmä: Laskentajärjestelmä, joka on suunniteltu ja optimoitu ajamaan hyvin monia rinnakkaisia sovelluksia. Suurteholaskentajärjestelmissä on suuri määrä klusteroituja yhtenäisiä solmuja, joilla on usein nopea suorittimien välinen liitäntä sekä suuri muistikapasiteetti ja kaistanleveys. Suurteholaskentajärjestelmät voivat olla nimenomaan tähän tarkoitukseen rakennettuja tai yleisemmin saatavilla olevista tietokonepalvelimista koottuja. Suurteholaskentajärjestelmien on täytettävä kaikki seuraavat kriteerit:
|
1.1.9 |
Tasavirtaa (DC) käyttävä palvelin: Tietokonepalvelin, joka on suunniteltu toimimaan ainoastaan tasavirtaa antavan virtalähteen varassa. |
1.1.10 |
Suurpalvelin: Vikakestoinen/skaalautuva palvelin, joka toimitetaan yhteen tai useampaan kehykseen tai kehikkoon sijoitettuna esi-integroituna/esitestattuna järjestelmänä ja joka sisältää suuren liitettävyyden mahdollistavan I/O-alajärjestelmän, jossa on vähintään 32 erityistä I/O-paikkaa. |
1.2 Tuoteluokka
Tuoteluokka on tuotetyypin sisäinen toissijainen luokittelu tai alatyyppi, joka perustuu tuotteen ominaisuuksiin ja siihen asennettuihin osiin. Tuoteluokkia käytetään näissä vaatimuksissa määrittämään hyväksyntä ja testausvaatimukset.
1.3 Tietokonepalvelinten muodot
1.3.1 |
Kehikkopalvelin: Tietokonepalvelin, joka on suunniteltu käytettäväksi standardeissa EIA-310, IEC 60297 tai DIN 41494 määritellyssä tavallisessa 19-tuumaisessa konesalikehikossa. Näissä vaatimuksissa korttipalvelimien katsotaan kuuluvan eri tuoteluokkaan, eivätkä ne kuulu kehikkopalvelinten luokkaan. |
1.3.2 |
Tornipalvelin: Itsenäinen tietokonepalvelin, joka on suunniteltu siten, että siinä on erillisen käytön edellyttämät virtalähteet, jäähdytyslaitteet, I/O-laitteet ja muut resurssit. Tornipalvelimen kehys on samanlainen kuin tornitietokoneen. |
1.4 Tietokonepalvelimen komponentit
1.4.1 |
Virtalähde: Laite, joka muuntaa sähköverkosta saatavan vaihto- tai tasavirran yhdeksi tai useammaksi tasavirtajännitteeksi tehon tuottamiseksi tietokonepalvelimelle. Tietokonepalvelimen virtalähteen on oltava itsenäinen ja fyysisesti erillään emolevystä, ja se on liitettävä järjestelmään irrotettavalla tai kiinteästi kytketyllä liitännällä.
|
1.4.2 |
I/O-laite: Laite, joka mahdollistaa tiedon syötön ja tulostuksen tietokonepalvelimen ja muiden laitteiden välillä. I/O-laite voi olla sisäänrakennettu tietokonepalvelimen emolevyyn tai liitetty siihen laajennuspaikoilla (esim. PCI, PCIe). Esimerkkejä I/O-laitteista ovat erilliset Ethernet-laitteet, InfiniBand-laitteet, RAID/SAS-ohjaimet ja kuitukanavalaitteet. I/O-portti: I/O-laitteessa oleva fyysinen virtapiiri, jossa voidaan perustaa I/O-istunto. Portti ei ole sama asia kuin liitin; yksi liitin voi palvella useita saman käyttöliittymän portteja. |
1.4.3 |
Emolevy: Palvelimen tärkein piirilevy. Näiden vaatimusten soveltamiseksi emolevy sisältää liittimiä muiden levyjen kiinnittämistä varten, ja tavallisesti siinä on seuraavat komponentit: suoritin, muisti, BIOS ja laajennuspaikat. |
1.4.4 |
Suoritin: Looginen virtapiiri, joka vastaa palvelinta ohjaaviin peruskäskyihin ja käsittelee ne. Näissä vaatimuksissa suoritin on tietokonepalvelimen keskusyksikkö (CPU). Tyypillinen keskusyksikkö on fyysinen paketti, joka asennetaan palvelimen emolevylle suorittimen istukan kautta tai suoraan juottamalla. Keskusyksikköpaketti voi sisältää yhden tai useamman suorittimen ytimen. |
1.4.5 |
Muisti: Näissä vaatimuksissa muisti on suorittimen ulkopuolinen palvelimen osa, johon tallennetaan tietoa suorittimen käytettäväksi välittömästi. |
1.4.6 |
Kovalevy: Tietokoneen ensisijainen tallennusväline, joka lukee tietoja yhdeltä tai useammalta pyörivältä magneettilevyltä ja kirjoittaa tietoja niihin. |
1.4.7 |
SSD-levy (Solid State Drive): Tallennuslaite, joka käyttää tiedon tallentamiseen muistipiirejä pyörivien magneettilevyjen sijasta. |
1.5 Muut konesalilaitteet
1.5.1 |
Verkkolaitteet: Laitteet, joiden ensisijaisena tehtävänä on siirtää tietoa eri verkkorajapintojen välillä ja luoda datayhteydet verkkoon liitettyjen laitteiden (esim. reitittimet ja kytkimet) välille. Datayhteys luodaan reitittämällä internet-, kuitukanava-, InfiniBand- tai vastaavan yhteyskäytännön mukaisesti pakatut datapaketit. |
1.5.2 |
Tallennuslaite: Täysin toimiva tallennusjärjestelmä, joka toimittaa tiedontallennuspalveluita järjestelmään suoraan tai verkon kautta liitetyille asiakkaille ja laitteille. Komponenttien ja alajärjestelmien, jotka ovat kiinteä osa tallennuslaitteen arkkitehtuuria (ja huolehtivat esim. ohjainten ja levyjen välisestä sisäisestä tiedonsiirrosta), katsotaan olevan osa tallennuslaitetta. Sitä vastoin komponenttien, jotka tavallisesti liittyvät konesalitason tallennusympäristöön (esim. ulkoisen SAN-järjestelmän toiminnan edellyttämät laitteet), ei katsota olevan osa tallennuslaitetta. Tallennuslaite voi koostua integroiduista tallennusohjaimista, tallennusvälineistä, upotetuista verkkoelementeistä, ohjelmistoista ja muista laitteista. Vaikka tallennuslaitteissa voi olla yksi tai useampi upotettu suoritin, nämä suorittimet eivät aja käyttäjän omia ohjelmistosovelluksia, mutta ne voivat ajaa datakohtaisia sovelluksia (esim. tietojen replikointi, varmuuskopiointityökalut, tiedon pakkaus, asennusagentit). |
1.5.3 |
Keskeytymättömän sähkönsyötön järjestelmä (Uninterruptible Power Supply, UPS): Muuntajien, kytkimien ja energian varastointilaitteiden, esimerkiksi akkujen, yhdistelmä, joka muodostaa virtalähteen tehonsyötön jatkuvuuden varmistamiseksi verkkosyötön katketessa. |
1.6 Toimintatilat ja virrankäyttötilat
1.6.1 |
Valmiustila: Toimintatila, jossa käyttöjärjestelmä ja muut ohjelmistot ovat kokonaan latautuneet, tietokonepalvelin pystyy suorittamaan tehtäviä, mutta sillä ei ole järjestelmän pyytämiä tai odottavia suoritettavia tehtäviä (eli tietokonepalvelin on toiminnassa, mutta ei suorita mitään hyödyllistä tehtävää). Järjestelmissä, joissa sovelletaan ACPI-standardeja, käyttämättä-tila vastaa vain ACPI:n järjestelmätason S0-tilaa. |
1.6.2 |
Aktiivinen tila: Toimintatila, jossa tietokonepalvelin suorittaa työtä vastauksena aiemmin tai samaan aikaan saatuihin ulkoisiin pyyntöihin (esim. verkon kautta aikaan tulleeseen käskyyn). Aktiivinen tila sisältää sekä 1) aktiivisen suorittamisen että 2) tiedon etsimisen/haun muistista, välimuistista tai sisäisestä/ulkoisesta tallennusvälineestä koneen odottaessa uutta syötettä verkosta. |
1.7 Muita keskeisiä termejä
1.7.1 |
Hallintajärjestelmä: Tietokone tai tietokonepalvelin, joka hallinnoi vertailuarviointiprosessia. Hallintajärjestelmä suorittaa seuraavat toiminnot:
|
1.7.2 |
Verkkoasiakas (testaus): Tietokone tai tietokonepalvelin, joka tuottaa verkkokytkimen avulla liitettyyn testattavaan yksikköön lähetettävää työkuormaa. |
1.7.3 |
RAS-ominaisuudet: Lyhenne, joka tarkoittaa toimintavarmuus-, käytettävyys- ja huollettavuusominaisuuksia (”reliability, availability, and serviceability”). RAS-ominaisuudet laajennetaan joskus RASM-ominaisuuksiksi, kun niihin lisätään hallittavuus (”manageability”). RAS-ominaisuuksien kolme ensisijaista osatekijää määritellään tietokonepalvelinten yhteydessä seuraavasti:
|
1.7.4 |
Palvelimen suorittimen käyttöaste: Suorittimen laskentatoiminnan suhde suorittimen koko laskentakykyyn tietyllä jännitteellä ja taajuudella mitattuna hetkellisesti tai usean aktiivisen ja/tai valmiustilan lyhytaikaisena keskiarvona. |
1.7.5 |
Hypervisor-ohjelma: Fyysisen laitteiston virtualisointitekniikka, joka mahdollistaa useiden vieraskäyttöjärjestelmien ajamisen yhdessä isäntäjärjestelmässä samanaikaisesti. |
1.7.6 |
Suorittimen apukiihdyttimet (APAt): Laskentatehoa lisäävät laajennuskortit, jotka asennetaan yleisiin tarkoituksiin tarkoitettuun laajennuspaikkaan (esim. PCI-laajennuspaikkaan asennetut GPGPU-kortit). |
1.7.7 |
Puskuroitu DDR-kanava: Kanava tai muistiportti, joka liittää muistinohjaimen tiettyyn määrään muistilaitteita (esim. DIMM-moduuleja) tietokonepalvelimessa. Tyypillisessä tietokonepalvelimessa voi olla useita muistinohjaimia, jotka puolestaan voivat tukea yhtä tai useampaa puskuroitua DDR-kanavaa. Sinänsä kukin puskuroitu DDR-kanava palvelee vain murto-osaa tietokonepalvelimen koko osoitettavasta muistitilasta. |
1.8 Tuoteperhe
Ylätason kuvaus, joka viittaa tietokoneryhmään, jossa yleensä sama kotelon/emolevyn yhdistelmä voi usein tarjota satoja mahdollisia laitteisto- ja ohjelmistokokoonpanoja.
1.8.1 Tuoteperheen yhteiset ominaisuudet: Kaikille tuoteperheen malleille/kokoonpanoille yhteiset piirteet, jotka muodostavat yhteisen perusrakenteen. Kaikkien tuoteperheen mallien/kokoonpanojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) |
Niiden on kuuluttava samaan mallistoon tai konetyyppiin. |
b) |
Niiden on joko oltava samanmuotoisia (eli kehikko-, kortti- tai tornipalvelimia) tai niillä on oltava sama mekaaninen ja elektroninen rakenne, jossa on vain pinnallisia mekaanisia eroja, jotka mahdollistavat useita muotoja tukevan rakenteen. |
c) |
Niiden suorittimien on joko kuuluttava yhteen määriteltyyn suoritinsarjaan tai ne on voitava liittää samaan pistoketyyppiin. |
d) |
Niillä on virtalähteet, joiden hyötysuhteet ovat vähintään samat kuin hyötysuhteet kaikissa 3.2 kohdassa määritellyissä vaadituissa kuormituspisteissä (eli 10, 20, 50 ja 100 prosenttia nimellisestä enimmäiskuormituksesta yksittäissyöttövirtalähteiden osalta; 20, 50 ja 100 prosenttia nimellisestä enimmäiskuormituksesta monisyöttövirtalähteiden osalta). |
1.8.2 Tuoteperheen testatut tuotekokoonpanot
a) |
Ostopäätökseen vaikuttavien tekijöiden mukaiset vaihtoehdot:
|
b) |
Tyypillinen kokoonpano: Tyypillinen kokoonpano: Tuotekokoonpano, joka sijoittuu vähiten ja eniten virtaa kuluttavien kokoonpanojen väliin ja edustaa käyttöön otettua tuotetta, jonka myyntimäärät ovat suuret. |
c) |
Virrankulutukseen perustuvat vaihtoehdot:
|
2. Soveltamisala
2.1 Näiden vaatimusten piiriin kuuluvat tuotteet
Tuotteen on vastattava tämän asiakirjan 1 osassa esitettyä tietokonepalvelimen määritelmää, jotta sille voidaan hakea ENERGY STAR -hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella. Version 2.0 perusteella hyväksyntää voidaan hakea vain kortti-, monisolmu-, kehikko- tai tornipalvelimille, joissa on enintään neljä suoritinkantaa palvelinta kohti (tai korttia tai solmua kohti, jos kyseessä on kortti- tai monisolmupalvelin). Tuotteet, jotka nimenomaisesti on jätetty version 2.0 soveltamisalan ulkopuolelle, yksilöidään 2.2 kohdassa.
2.2 Näiden vaatimusten ulkopuolelle jätettävät tuotteet
2.2.1 |
Tuotteille, jotka kuuluvat muiden ENERGY STAR -tuotevaatimusten piiriin, ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella. Luettelo tällä hetkellä voimassa olevista vaatimuksista on osoitteessa www.eu-energystar.org/. |
2.2.2 |
Seuraaville tuotteille ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella:
|
3. Hyväksyntäkriteerit
3.1 Merkitsevät numerot ja pyöristäminen
3.1.1 |
Kaikki laskelmat on tehtävä suoraan mitatuilla (pyöristämättömillä) arvoilla. |
3.1.2 |
Ellei toisin mainita, vaatimustenmukaisuus arvioidaan käyttäen suoraan mitattuja tai laskennallisia arvoja ilman pyöristämistä. |
3.1.3 |
Suoraan mitatut tai laskennalliset arvot, jotka toimitetaan raportoitaviksi ENERGY STAR -verkkosivustolla, pyöristetään lähimpään merkitsevään numeroon vastaavissa vaatimuksissa esitetyllä tavalla. |
3.2 Virtalähdettä koskevat vaatimukset
3.2.1 |
Sellaisten testauslaitosten tuottamat virtalähteitä koskevat testitiedot ja -raportit, jotka EPA on hyväksynyt suorittamaan virtalähteiden testausta, hyväksytään ENERGY STAR -tuotteen hyväksyntää varten. |
3.2.2 |
Virtalähteen tehokkuusvaatimukset: Näiden vaatimusten mukaisesti hyväksyttävissä tuotteissa käytettävien virtalähteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset, kun niitä testataan Generalized Internal Power Supply Efficiency Test Protocol, Rev. 6.6 -testimenetelmällä (saatavissa osoitteessa www.efficientpowersupplies.org). Virtalähteitä koskevat tiedot, jotka on tuotettu testimenetelmillä Rev. 6.4.2 (kuten versiossa 1.1 edellytettiin), 6.4.3 tai 6.5, hyväksytään, mikäli testi on suoritettu ennen näiden vaatimusten version 2.0 voimaantulopäivää.
|
3.2.3 |
Virtalähteen tehokerrointa koskevat vaatimukset: Näiden vaatimusten mukaisesti hyväksyttävissä tuotteissa käytettävien virtalähteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset, kun niitä testataan Generalized Internal Power Supply Efficiency Test Protocol, Rev. 6.6 -testimenetelmällä (saatavissa osoitteessa www.efficientpowersupplies.org). Virtalähteitä koskevat tiedot, jotka on tuotettu testimenetelmillä Rev. 6.4.2 (kuten versiossa 1.1 edellytettiin), 6.4.3 tai 6.5, hyväksytään, mikäli testi on suoritettu ennen version 2.0 voimaantulopäivää.
Taulukko 2 Virtalähteiden tehokerrointa koskevat vaatimukset
|
3.3 Virranhallintavaatimukset
3.3.1 |
Palvelimen suorittimen virranhallinta: ENERGY STAR -merkinnän saadakseen tietokonepalvelimessa on oltava suorittimen virranhallinta, joka on oletusarvoisesti käytössä BIOS-ohjelmassa ja/tai joka käynnistetään hallintayksikön, palvelusuorittimen ja/tai tietokonepalvelimen kanssa toimitetun käyttöjärjestelmän avulla. Kaikkien suorittimien on kyettävä vähentämään virrankulutusta käytön ollessa vähäistä seuraavin tavoin:
|
3.3.2 |
Hallintajärjestelmän virranhallinta: ENERGY STAR -merkinnän saadakseen tuotteessa, jossa on esiasennettu valvontajärjestelmä (esim. käyttöjärjestelmä, hypervisor-ohjelma), on oltava oletusarvoisesti käytössä oleva hallintajärjestelmän virranhallinta. |
3.3.3 |
Virranhallinnan raportointi: ENERGY STAR -merkinnän edellytyksenä on, että kaikki oletusarvoisesti käytössä olevat virranhallintatekniikat eritellään teho- ja suorituskykytietolomakkeessa. Tätä vaatimusta sovelletaan BIOS-ohjelman tai käyttöjärjestelmän virranhallintaominaisuuksiin tai muunlaisiin virranhallintaominaisuuksiin, jotka ovat loppukäyttäjän konfiguroitavissa. |
3.4 Kortti- ja monisolmujärjestelmiä koskevat vaatimukset
3.4.1 |
Kortti- ja monisolmupalvelinten lämpötilanhallinta ja valvonta: ENERGY STAR -merkinnän saadakseen kortti- tai monisolmupalvelimessa on oltava oletusarvoisesti käytössä oleva tosiaikainen telineen tai kortin/solmun imuilman lämpötilan valvontavalmius sekä tuulettimen nopeuden hallintavalmius. |
3.4.2 |
Kortti- ja monisolmupalvelinten toimitusasiakirjat: ENERGY STAR -merkinnän edellytyksenä on, että ilman telinettä asiakkaalle toimitettavan kortti- tai monisolmupalvelimen mukana on oltava asiakirjat, joissa asiakkaalle kerrotaan, että kortti- tai monisolmupalvelin täyttää ENERGY STAR -vaatimukset vain, jos se asennetaan tämän asiakirjan 3.4.1 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttävään telineeseen. Kortti- tai monisolmupalvelimen kanssa toimitettavassa oheismateriaalissa on toimitettava myös luettelo vaatimukset täyttävistä telineistä ja niiden tilaustiedot. Nämä vaatimukset voidaan täyttää joko painotuotteilla, kortti- tai monisolmupalvelimen kanssa toimitettavalla sähköisellä dokumentaatiolla tai tietoja kortti- tai monisolmupalvelimesta sisältävällä valmistajan verkkosivustolla julkaistuilla tiedoilla. |
3.5 Aktiivisen tilan tehokkuusvaatimukset
3.5.1 |
Aktiivisen tilan tehokkuuden raportointi: ENERGY STAR -merkinnän edellytyksenä on, että haettaessa hyväksyntää tietokonepalvelimelle tai tietokonepalvelinten tuoteperheelle täydellisen aktiivisen tilan tehokkuusluokitusta koskevat testiraportin yhteydessä seuraavat tiedot ilmoitetaan kokonaisuudessaan:
Tietojen raportointia ja muotoilua koskevia vaatimuksia käsitellään näiden vaatimusten 4.1 kohdassa. |
3.5.2 |
Puutteellinen raportointi: Valmistajat eivät saa raportoida valikoivasti yksittäisiä kuormamoduulien tuloksia tai muutoin esittää tehokkuusluokitteluvälineen tuloksia muussa muodossa kuin täydellisenä testiraporttina asiakkaille annettavassa dokumentaatiossa tai markkinointimateriaalissa. |
3.6 Valmiustilan tehokkuusvaatimukset – yksikantaiset (1S) ja kaksikantaiset (2S) palvelimet (muut kuin kortti- tai monisolmupalvelimet)
3.6.1 |
Valmiustilan tehokkuuden raportointi: Valmiustilan enimmäisvirrankulutus (PIDLE_MAX) mitataan ja ilmoitetaan sekä hyväksyntää haettaessa toimitettavassa aineistossa että 4 osan vaatimusten mukaisesti. |
3.6.2 |
Valmiustilan tehokkuus: Mitatun valmiustilan virrankulutuksen (PIDLE) on oltava pienempi tai sama kuin valmiustilan enimmäisvirrankulutusvaatimus (PIDLE_MAX) laskettuna yhtälöllä 1. Yhtälö 1: Valmiustilan enimmäisvirrankulutuksen laskeminen
jossa
Taulukko 3 Valmiustilan virrankulutuksen sallitut peruslisämäärät yksi- ja kaksikantaisille palvelimille
Taulukko 4 Valmiustilan virrankulutuksen sallitut lisämäärät lisäkomponenteille
|
3.7 Valmiustilan tehokkuusvaatimukset – kolmikantaiset (3S) ja nelikantaiset (4S) palvelimet (muut kuin kortti- tai monisolmupalvelimet)
Valmiustilan tehokkuuden raportointi: Valmiustilan virrankulutus (PIDLE) mitataan ja ilmoitetaan sekä hyväksyntää haettaessa toimitettavassa aineistossa että 4 osan vaatimusten mukaisesti.
3.8 Valmiustilan tehokkuusvaatimukset – Korttipalvelimet
3.8.1 |
Valmiustilan tehokkuuden raportointi: Valmiustilan virrankulutus (PTOT_BLADE_SYS) ja (PBLADE) mitataan ja ilmoitetaan sekä hyväksyntää haettaessa toimitettavassa aineistossa että 4 osan vaatimusten mukaisesti. |
3.8.2 |
Se, ovatko korttipalvelimet 3.8.1 kohdan vaatimusten mukaisia, on testattava kaikissa seuraavissa olosuhteissa:
Yhtälö 2: Yksittäisen kortin virrankulutuksen laskeminen
jossa
|
3.9 Valmiustilan tehokkuusvaatimukset – Monisolmupalvelimet
3.9.1 |
Valmiustilan tehokkuuden raportointi: Valmiustilan virrankulutus (PTOT_NODE_SYS) ja (PNODE) mitataan ja ilmoitetaan sekä hyväksyntää haettaessa toimitettavassa aineistossa että 4 osan vaatimusten mukaisesti. |
3.9.2 |
Se, ovatko monisolmupalvelimet 3.9.1 kohdan vaatimusten mukaisia, on testattava kaikissa seuraavissa olosuhteissa:
Yhtälö 3: Yksittäisen solmun virrankulutuksen laskeminen
jossa
|
3.10 Muut testivaatimukset
Suorittimen apukiihdyttimiä koskevat vaatimukset: Kaikkiin tietokonepalvelimiin, jotka myydään suorittimen apukiihdyttimien kanssa, sovelletaan seuraavia vaatimuksia ja säännöksiä:
a) |
Yksittäiset kokoonpanot: Kaikki valmiustilan testit on suoritettava sekä apukiihdyttimet asennettuina että ilman niitä. Sekä apukiihdyttimet asennettuina ja ilman niitä tehdyt valmiustilan virrankulutusmittaukset toimitetaan tapauksen mukaan EPA:lle tai Euroopan komissiolle osana ENERGY STAR -hyväksyntää haettaessa toimitettavaa aineistoa. |
b) |
Tuoteperheet: Valmiustilan testaus on suoritettava apukiihdyttimet asennettuina ja ilman niitä 1.8.2 kohdassa tarkoitetussa eniten virtaa kuluttavassa / korkean suorituskyvyn kokoonpanossa. Testaus apukiihdyttimet asennettuina ja ilman niitä voidaan valinnaisesti suorittaa ja ilmoittaa muissa testauspisteissä. |
c) |
Sekä apukiihdyttimet asennettuina ja ilman niitä tehdyt valmiustilan virrankulutusmittaukset toimitetaan tapauksen mukaan EPA:lle tai Euroopan komissiolle osana ENERGY STAR -hyväksyntää haettaessa toimitettavaa aineistoa. Nämä mittaukset toimitetaan kustakin yksittäisestä apukiihdytintuotteesta, joka on tarkoitettu myytäväksi hyväksynnän saaneen kokoonpanon kanssa. |
d) |
PIDLE-arvon 3.6 ja 3.7 kohdassa, PBLADE-arvon 3.8 kohdassa ja PNODE-arvon 3.9 kohdassa tarkoitetut mittaukset suoritetaan apukiihdyttimet poistettuina, vaikka ne toimitettaessa olisivat asennettuina. Nämä mittaukset toistetaan kukin apukiihdytin yksi kerrallaan asennettuna kunkin asennetun apukiihdyttimen virrankulutuksen mittaamiseksi valmiustilassa. |
e) |
Kunkin hyväksyttyihin kokoonpanoihin asennetun apukiihdyttimen virrankulutus valmiustilassa saa olla enintään 46 wattia. |
f) |
Kunkin hyväksytyn kokoonpanon kanssa myytävän apukiihdyttimen virrankulutus valmiustilassa on ilmoitettava. |
4. Toimitettavia vakiotietoja koskevat vaatimukset
Tiedonantovaatimukset
4.1 |
Kaikki tietokonepalvelimia koskevan ENERGY STAR -version 2.0 hyväksyttyjen tuotteiden lomakkeen vaadittavat tietokentät on toimitettava Euroopan komissiolle kunkin ENERGY STAR -hyväksynnän saaneen tietokonepalvelimen tai tietokonepalvelinten tuoteperheen osalta.
|
4.2 |
Seuraavat tiedot näytetään EU:n ENERGY STAR -verkkosivuston tuotehakuvälineessä:
|
4.3 |
EPA ja Euroopan komissio voivat tarvittaessa tarkistaa tätä luetteloa, ja ne ilmoittavat sidosryhmille tällaisesta tarkistusprosessista ja kutsuvat ne osallistumaan siihen. |
5. Suorituskykyä koskevien vakiotietojen mittaamista ja tulostusta koskevat vaatimukset
5.1 Mittaaminen ja tulostus
5.1.1 |
Tietokonepalvelimen on annettava tietoja syöttövirran kulutuksesta (W), imuilman lämpötilasta (°C) ja kaikkien loogisten keskusyksiköiden keskimääräisestä käyttöasteesta. Tiedot on asetettava saataville julkaistussa tai käyttäjien helposti saavutettavissa muodossa, joka on luettavissa kolmansien osapuolten avoimilla hallintaohjelmistoilla standardiverkossa. Kortti- ja monisolmupalvelinten ja -järjestelmien osalta tiedot voidaan koota telinekohtaisesti. |
5.1.2 |
Tietokonepalvelimet, jotka vastaavat EN 55022:2006 -standardin mukaista luokkaa B, vapautetaan 5.1.1 kohdassa asetetuista syöttövirran kulutusta ja imuilman lämpötilaa koskevien tietojen toimittamisvaatimuksista. Luokka B viittaa (kotiympäristössä käytettäviksi tarkoitettuihin) koti- ja toimistolaitteisiin. Kaikkien ohjelmassa olevien tietokonepalvelimien on täytettävä kaikkien loogisten keskusyksiköiden käyttöasteen ilmoittamista koskevat vaatimukset ja ehdot. |
5.2 Raportoinnin toteutus
5.2.1 |
Tuotteissa voidaan käyttää joko upotettuja komponentteja tai tietokonepalvelimen kanssa pakattavia lisälaitteita (esim. palvelusuoritin, upotettu virrankulutus- tai lämpömittari (tai muu out-of-band-tekniikka) tai esiasennettu käyttöjärjestelmä) tietojen antamiseksi loppukäyttäjille. |
5.2.2 |
Tuotteissa, jotka sisältävät esiasennetun käyttöjärjestelmän, on oltava kaikki tarvittavat ajurit ja ohjelmat, joiden avulla loppukäyttäjät voivat käyttää tässä asiakirjassa määritettyjä vakiotietoja. Sellaisten tuotteiden yhteyteen, jotka eivät sisällä esiasennettua käyttöjärjestelmää, on pakattava painettua dokumentaatiota siitä, miten merkityksellistä anturien toimittamaa tietoa sisältäviin rekistereihin pääsee. Nämä vaatimukset voidaan täyttää joko painotuotteilla, tietokonepalvelimen kanssa toimitettavalla sähköisellä dokumentaatiolla tai tietoja tietokonepalvelimesta sisältävällä valmistajan verkkosivustolla julkaistuilla tiedoilla. |
5.2.3 |
Kun avoin ja yleisesti käytettävissä oleva tiedon keräämisen ja raportoinnin standardi tulee saataville, valmistajien olisi sisällytettävä tämä yleinen standardi järjestelmiinsä. |
5.2.4 |
Tarkkuutta (5.3 osa) ja näytteenottoa (5.4 osa) koskevien vaatimusten arviointi suoritetaan tutkimalla komponenttien tuoteselosteiden sisältämiä tietoja. Jos tällaisia tietoja ei anneta, tarkkuus ja näytteenotto arvioidaan valmistajan ilmoituksen perusteella. |
5.3 Mittaustarkkuus
5.3.1 |
Virransyöttö: Mittaukset on ilmoitettava vähintään ± 5 prosentin tarkkuudella todellisesta arvosta, ja enimmäistarkkuus kunkin asennetun virtalähteen osalta on ± 10 W (eli virran ilmoittamistarkkuuden kunkin virtalähteen osalta ei koskaan tarvitse olla tarkempi kuin ± 10 wattia) koko toiminta-alueella valmiustilasta täyteen tehoon. |
5.3.2 |
Suorittimen käyttöaste: Jokaisen käyttöjärjestelmälle näkyvän loogisen keskusyksikön osalta on arvioitava keskimääräinen käyttöaste, ja se on ilmoitettava tietokonepalvelimen käyttäjälle käyttöympäristön (käyttöjärjestelmä tai hypervisor-ohjelma) avulla. |
5.3.3 |
Imuilman lämpötila: Mittaukset on ilmoitettava vähintään ± 2 °C:n tarkkuudella. |
5.4 Näytteenottovaatimukset
5.4.1 |
Virransyöttö ja suorittimen käyttöaste: Virransyötön ja suorittimen käyttöasteen mittauksessa näytteitä on otettava sisäisesti tietokonepalvelimelle vähintään kerran yhtäjaksoista kymmenen sekunnin jaksoa kohden. Enintään 30 sekunnin jakson liukuvasta keskiarvosta on otettava näyte sisäisesti tietokonepalvelimelle vähintään kerran kymmenessä sekunnissa. |
5.4.2 |
Imuilman lämpötila: Imuilman lämpötilan mittauksista on otettava sisäisesti näyte tietokonepalvelimelle vähintään kerran jokaista kymmenen sekunnin jaksoa kohden. |
5.4.3 |
Aikaleimaus: Järjestelmien, joissa ympäristöolosuhteita koskevat tiedot aikaleimataan, on otettava näytteitä sisäisesti tietokonepalvelimelle vähintään kerran jokaista kymmenen sekunnin jaksoa kohden. |
5.4.4 |
Hallintaohjelmisto: Kaikki näytemittaukset on saatettava ulkoisen hallintaohjelmiston saataville tarpeeseen perustuvalla kysyntämenetelmällä (”pull-method”) tai koordinoidulla tarjontamenetelmällä (”push-method”). Kummassakin tapauksessa järjestelmän hallintaohjelmisto asettaa tietojen toimituksen aikataulun, kun taas tietokonepalvelin varmistaa, että toimitetut tiedot täyttävät edellä asetetut näytteenotto- ja tarkkuusvaatimukset. |
6. Testaus
6.1 Testimenetelmät
6.1.1 |
ENERGY STAR -vaatimusten täyttymisen määrittämisessä on tietokonepalvelinlaitteita testattaessa käytettävä taulukossa 5 ilmoitettuja testimenetelmiä. Taulukko 5 Testimenetelmät ENERGY STAR -hyväksyntää varten
|
6.1.2 |
Testattaessa tietokonepalvelinlaitteita kaikkien testattavan yksikön suoritinkantojen on oltava kalustettuina testauksen aikana. Jos tietokonepalvelin ei tue kaikkien suoritinkantojen kalustamista testauksen aikana, järjestelmä on kalustettava niin, että sen toimintakyky on mahdollisimman suuri. Näihin järjestelmiin sovelletaan valmiustilan virrankulutuksen lisämäärää järjestelmässä olevien suoritinkantojen määrän mukaan. |
6.2 Testaukseen vaadittavien yksiköiden määrä
Testausta varten on valittava tyypilliset mallit seuraavien vaatimusten mukaisesti:
a) |
Yksittäisen tuotekokoonpanon hyväksyntää varten tyypillisenä mallina pidetään tuotekokoonpanoa, joka on tarkoitettu markkinoitavaksi ja merkittäväksi ENERGY STAR -merkinnällä. |
b) |
Kaikkien tuotetyyppien jonkin tuoteperheen hyväksyntää varten tyypillisinä malleina pidetään yhtä tuoteperheen tuotekokoonpanoa kutakin 1.8.2 kohdan määritelmissä määritettyä viittä kohtaa kohden. Kaikilla tällaisilla tyypillisillä malleilla on oltava samat 1.8.1 kohdassa määritellyt tuoteperheen yhteiset ominaisuudet. |
6.3 Vaatimukset täyttävät tuoteperheet
6.3.1 |
Valmistajia kehotetaan testaamaan yksittäisiä tuotekokoonpanoja ja toimittamaan niiden tiedot ENERGY STAR -hyväksyntää varten. Valmistaja voi kuitenkin hakea hyväksyntää useille tuotekokoonpanoille yhden tuoteperhenimityksen puitteissa, jos tuoteperheen kaikki kokoonpanot täyttävät yhden seuraavista vaatimuksista:
|
6.3.2 |
Valmistajien on toimitettava teho- ja suorituskykytietolomake kustakin tuoteperheestä, jolle haetaan hyväksyntää. |
6.3.3 |
Kaikkien sen tuoteperheen tuotekokoonpanojen, jolle haetaan hyväksyntää, on täytettävä ENERGY STAR -vaatimukset, myös niiden tuotteiden, joiden tietoja ei ole ilmoitettu. |
7. Voimaantulopäivämäärä
7.1 |
Näiden tietokonepalvelimia koskevien ENERGY STAR -vaatimusten version 2.0 voimaantulopäivä määritellään sopimuksen voimaantulopäiväksi. ENERGY STAR -tunnuksen saadakseen tuotemallin on vastattava sen valmistuspäivänä voimassa olevia ENERGY STAR -vaatimuksia. Valmistuspäivämäärä on yksikkökohtainen ja tarkoittaa päivää, jona yksikkö katsotaan kokonaan kootuksi. |
7.2 |
Vaatimusten tulevat muutokset: EPA ja Euroopan komissio varaavat oikeuden muuttaa näitä vaatimuksia, jos tekniset ja/tai markkinoiden muutokset vaikuttavat niiden hyödyllisyyteen kuluttajille, teollisuudelle tai ympäristölle. Nykyisen toimintatavan mukaisesti vaatimusten muutoksista sovitaan sidosryhmien keskusteluissa. Jos vaatimuksia tarkistetaan, on syytä muistaa, että ENERGY STAR -hyväksyntää ei automaattisesti myönnetä tuotemallin koko eliniäksi. |
8. Huomioita tulevia tarkistuksia varten
8.1 |
Aktiivisen tilan tehokkuusvaatimukset: EPA ja Euroopan komissio aikovat asettaa versiossa 3.0 aktiivisen tilan tehokkuusvaatimukset kaikille tietokonepalvelinluokille, joista niillä on riittävästi SERT-tietoja tuotteiden asianmukaiseksi erittelemiseksi. |
8.2 |
Virtalähteiden oikea mitoitus: EPA ja Euroopan komissio tutkivat mahdollisuuksia kannustaa versiossa 3.0 virtalähteiden oikeaa mitoitusta. |
8.3 |
DC-DC-tietokonepalvelimien sisällyttäminen: EPA ja Euroopan komissio kehottavat valmistajia tekemään yhteistyötä SPEC:n kanssa, jotta SERT-luokitusväline tukisi tasavirtapalvelimia, niin että tasavirtapalvelimille voidaan hakea hyväksyntää version 3.0 perusteella. |
8.4 |
Uusien järjestelmäarkkitehtuurien sisällyttäminen: EPA ja Euroopan komissio kehottavat valmistajia tekemään yhteistyötä SPEC:n kanssa tuen luomiseksi sellaisille arkkitehtuureille, joita SERT-luokitusväline ei tällä hetkellä tue mutta jotka muodostavat huomattavan osan tietokonepalvelimien markkinoista. Ennen version 3.0 laatimista EPA ja Euroopan komissio ottavat huomioon kaikki SERT-luokitusvälineen tukemat arkkitehtuurit. |
8.5 |
Ylimääräisiä redundantteja virtalähteitä koskevan lisämäärän poistaminen: EPA ja Euroopan komissio ovat tietoisia tekniikasta, jonka avulla ylimääräiset redundantit virtalähteet voidaan pitää valmiustilassa ja aktivoida vain tarvittaessa. EPA ja Euroopan komissio kannustavat tämän tekniikan käyttöönottoon tietokonepalvelimissa ja aikovat tutkia, onko nykyinen ylimääräisiä redundantteja virtalähteitä koskeva lisämäärä yhä tarpeen versiossa 3.0. |
8.6 |
Prosessorin apukiihdyttimiä koskevat vaatimukset: EPA ja Euroopan komissio aikovat versiossa 3.0 tarkastella uudelleen ja mahdollisesti laajentaa apukiihdyttimiä koskevia vaatimuksia versiosta 2.0 kerättyjen apukiihdyttimiä koskevien tietojen perusteella sekä harkita apukiihdyttimien arvioinnin sisällyttämistä SERT-luokitusvälineeseen. |
8.7 |
Lämpötilaa koskevat raportointi- ja testausvaatimukset: EPA ja Euroopan komissio suunnittelevat arvioivansa uudelleen nykyiset lämpötilaa koskevat raportointi- ja testausvaatimukset, jotta kerätyt tiedot olisivat mahdollisimman arvokkaita valmistajille ja konesalien käyttäjille. |
Lisäys A
Esimerkkilaskelmia
1. Valmiustilan virrankulutusvaatimukset
ENERGY STAR -hyväksynnän edellyttämän valmiustilan enimmäisvirrankulutusta koskevan vaatimuksen määrittämiseksi määritellään valmiustilan perustaso taulukosta 3 ja tämän jälkeen lisätään taulukosta 4 virrankulutuksen sallitut lisämäärät (jotka esitetään näiden vaatimusten 3.6 kohdassa). Seuraavassa on esimerkki tästä;
Esimerkki: Standardimallinen yksisuorittiminen tietokonepalvelin, jossa on 8 GB muistia, kaksi kovalevyä ja kaksi I/O-laitetta (ensimmäisessä kaksi 1 gigabitin porttia ja toisessa kuusi 1 gigabitin porttia).
1.1 |
Peruslisämäärä:
|
1.2 |
Lisäkomponenttien virrankulutuksen sallittu lisämäärä valmiustilassa: Lasketaan lisäkomponenttien valmiustilan lisämäärä taulukosta 4, joka on viitteeksi alla.
|
1.3 |
Lasketaan lopullinen valmiustilan virrankulutuksen lisämäärä laskemalla yhteen peruslisämäärä ja lisäkomponenttien sallitut lisämäärät. Esimerkkijärjestelmän edellytettäisiin kuluttavan enintään 78,0 wattia valmiustilassa saadakseen hyväksynnän (47,0 W + 16,0 W + 3,0 W + 12,0 W). |
2. Virrankulutuksen sallittu lisämäärä valmiustilassa – Virtalähteet
Seuraavat esimerkit havainnollistavat ylimääräisten virtalähteiden virrankulutuksen sallittuja lisämääriä valmiustilassa:
2.1 |
Jos tietokonepalvelin tarvitsee toimiakseen kaksi virtalähdettä ja kokoonpanoon sisältyy kolme asennettua virtalähdettä, palvelin saisi 20,0 watin ylimääräisen valmiustilan virrankulutuksen lisämäärän. |
2.2 |
Jos sama palvelin toimitettaisiin neljällä asennetulla virtalähteellä, se saisi ylimääräisen 40,0 watin valmiustilan virrankulutuksen lisämäärän. |
3. Virrankulutuksen sallittu lisämäärä valmiustilassa – Ylimääräinen puskuroitu DDR-kanava
Seuraavat esimerkit havainnollistavat ylimääräisten puskuroitujen DDR-kanavien virrankulutuksen sallittuja lisämääriä valmiustilassa:
3.1 |
Jos vikasietoisessa tietokonepalvelimessa on toimitettaessa kuusi asennettua puskuroitua DDR-kanavaa, palvelin ei saisi ylimääräistä valmiustilan virrankulutuksen lisämäärää. |
3.2 |
Jos samassa vikasietoisessa palvelimessa tämän sijasta olisi toimitettaessa 16 asennettua puskuroitua DDR-kanavaa, se saisi 32,0 watin ylimääräisen valmiustilan virrankulutuksen lisämäärän (ensimmäiset 8 kanavaa = ei lisämäärää, seuraavat 8 kanavaa = 4,0 wattia × 8 puskuroitua DDR-kanavaa). |
Lisäys B
Vikasietoisten palvelinten luokan määrittely
1. |
Suorittimen RAS-ominaisuudet ja skaalautuvuus – palvelimen on tuettava kaikkia seuraavia ominaisuuksia:
|
2. |
Muistin RAS-ominaisuudet ja skaalautuvuus – palvelimessa on oltava kaikki seuraavat valmiudet ja ominaisuudet:
|
3. |
Virransyötön RAS-ominaisuudet: Kaikkien asennettujen tai palvelimen kanssa toimitettujen virtalähteiden on oltava varmennettuja ja samanaikaisesti huollettavissa. Varmennetut ja korjattavissa olevat komponentit voidaan myös sijoittaa yhteen fyysiseen virtalähteeseen, mutta ne on voitava korjata ilman, että järjestelmästä on kytkettävä virta pois. Palvelimen on tuettava järjestelmän toimintaa heikentyneessä toimintatilassa, kun virransyöttökyky on heikentynyt virtalähteiden vikojen tai virransyötön vähentymisen vuoksi. |
4. |
Lämpötilan hallinnan ja jäähdytyksen RAS-ominaisuudet: Kaikkien aktiivisten jäähdytyskomponenttien, kuten tuulettimien tai vesijäähdyttimien, on oltava varmennettuja ja samanaikaisesti huollettavissa. Suoritinkokonaisuudessa on oltava mekanismeja, joiden avulla sen tehoa voidaan kuristaa ylikuumenemistapauksissa. Palvelimen on tuettava järjestelmän toimintaa heikentyneessä toimintatilassa, kun järjestelmän komponenteissa havaitaan ylikuumenemista. |
5. |
Järjestelmän vikasietoisuus – palvelimessa on oltava vähintään kuusi seuraavista ominaisuuksista:
|
6. |
Järjestelmän skaalautuvuus – palvelimessa on oltava kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
Lisäys C
Testimenetelmä
1. Yleiskatsaus
Seuraavaa testimenetelmää käytetään määritettäessä, täyttääkö tuote tietokonepalvelimien ENERGY STAR -tuotevaatimukset, ja hankittaessa testitietoja valmiustilan ja aktiivisen tilan virrankulutuksen ilmoittamiseksi ENERGY STAR -ohjelman teho- ja suorituskykytietolomakkeessa.
2. Sovellettavuus
Seuraavaa testimenetelmää sovelletaan kaikkiin tuotteisiin, joille voidaan hakea hyväksyntää tietokonepalvelimien ENERGY STAR -tuotevaatimusten perusteella.
3. Määritelmät
Jollei toisin mainita, kaikki tässä asiakirjassa käytetyt termit vastaavat tietokonepalvelimien ENERGY STAR -tuotevaatimuksiin sisältyviä määritelmiä.
4. Testijärjestely
4.1 |
Syöttövirta: Syöttövirran on oltava taulukoissa 6 ja 7 esitetyn mukainen. Syöttövirran taajuuden on oltava taulukossa 8 esitetyn mukainen. Taulukko 6 Syöttövirtaa koskevat vaatimukset tuotteille, joiden arvokilven mukainen nimellisteho on enintään 1 500 wattia (W)
Taulukko 7 Syöttövirtaa koskevat vaatimukset tuotteille, joiden arvokilven mukainen nimellisteho on yli 1 500 wattia (W)
Taulukko 8 Kaikkien tuotteiden syöttövirran taajuusvaatimukset
|
4.2 |
Ympäristön lämpötila: Ympäristön lämpötilan on oltava 25 ± 5 °C. |
4.3 |
Suhteellinen kosteus: Suhteellisen kosteuden on oltava 15–80 prosenttia. |
4.4 |
Tehoanalysaattori: Tehoanalysaattorin on ilmoitettava syöttövirran tehollisarvo ja ainakin kaksi seuraavista mitattavista suureista: jännite, virta ja tehokerroin. Tehoanalysaattoreilla on oltava seuraavat ominaisuudet:
|
4.5 |
Lämpötila-anturi: Lämpötila-anturilla on oltava seuraavat ominaisuudet:
|
4.6 |
Aktiivisen tilan testausväline: Standard Performance Evaluation Corporation -järjestön (14) (SPEC) SERT 1.0.0 -väline. |
4.7 |
Hallintajärjestelmä: Hallintajärjestelmä voi olla palvelin, pöytätietokone tai kannettava tietokone, ja sitä käytetään tehoa ja lämpötilaa koskevien tietojen kirjaamiseen.
|
4.8 |
Yleiset SERT-vaatimukset: Kaikkia SPEC- tai SERT 1.0.0 -liiteasiakirjoissa määriteltyjä lisävaatimuksia on noudatettava, ellei tässä testimenetelmässä toisin mainita. SPEC-järjestön liiteasiakirjoja ovat muun muassa seuraavat:
|
5. Testin suorittaminen
5.1 Testauskokoonpano
Testattavista tietokonepalvelimista on mitattava ja ilmoitettava teho ja tehokkuus. Testi suoritetaan seuraavasti:
5.1.1 |
Toimitustila: Tuotteet on testattava toimituskokoonpanossaan, mikä käsittää sekä laitteiston kokoonpanon että järjestelmän asetukset, ellei tässä testimenetelmässä toisin mainita. Kaikki ohjelmiston vaihtoehdot on tarvittaessa asetettava oletusarvoiseen tilaan. |
5.1.2 |
Mittauspiste: Kaikki tehomittaukset tehdään vaihtovirtalähteen ja testattavan tuotteen väliltä. Mittarin ja testattavan yksikön väliin ei saa kytkeä UPS-yksiköitä. Tehomittarin on pysyttävä paikoillaan, kunnes kaikki valmius- ja aktiivisen tilan tehotiedot on kirjattu kokonaisuudessaan. Korttipalvelinjärjestelmää testattaessa teho mitataan korttitelineen syöttövirtalähteestä (eli virtalähteistä, jotka muuntavat konesalissa jaettavan virran telineessä jaettavaksi virraksi). |
5.1.3 |
Ilmavirta: Ilmavirran suuntaaminen tarkoituksellisesti testattavan laitteen lähelle tavalla, joka ei vastaa konesalien normaalia käytäntöä, on kielletty. |
5.1.4 |
Virtalähteet: Kaikkien virtalähteiden on oltava liitettyinä ja toimintakunnossa. Testattavat yksiköt, joissa on useita virtalähteitä: Kaikkien virtalähteiden on oltava liitettyinä vaihtovirtalähteeseen ja toimintakunnossa testin aikana. Tarvittaessa voidaan käyttää virranjakeluyksikköä useiden virtalähteiden liittämiseksi yhteen verkkovirtalähteeseen. Jos käytetään virranjakeluyksikköä, sen aiheuttama virrankulutuksen lisä sisällytetään testattavan yksikön tehon mittaukseen. Testattaessa korttipalvelimia, joiden kokoonpanossa teline on kalustettu puolittain, kalustamattomien virransyöttöalueiden virtalähteet voidaan kytkeä irti (lisätietoja 5.2.4 kohdan b kohdassa). |
5.1.5 |
Virranhallinta ja käyttöjärjestelmä: Tuotteeseen asennetaan siinä toimitettaessa oleva käyttöjärjestelmä tai tyypillinen käyttöjärjestelmä. Tuotteet, jotka toimitetaan ilman käyttöjärjestelmää, testataan siten, että niihin on asennettu mikä tahansa yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Kaikissa testeissä virranhallintatekniikka ja/tai virransäästöominaisuudet on jätettävä siihen tilaan, jossa ne ovat toimitettaessa. Virranhallintaominaisuudet, jotka edellyttävät käyttöjärjestelmää (eli ne, jotka eivät ole nimenomaisesti Basic Input Output System -ohjelman (BIOS) tai hallintaohjaimen hallitsemia), testataan käyttäen vain niitä virranhallintaominaisuuksia, jotka käyttöjärjestelmä kytkee käyttöön oletusarvoisesti. |
5.1.6 |
Tallennus: Tuotteet testataan hyväksyntää varten siten, että niissä on asennettuna vähintään yksi kovalevy tai yksi SSD-levy. Tuotteet, jotka eivät sisällä esiasennettuja kovalevyjä (tai SSD-levyjä) testataan käyttäen sellaista tallennuskokoonpanoa, jota käytetään identtisessä myynnissä olevassa mallissa, jossa on esiasennettuja kovalevyjä. Tuotteet, jotka eivät tue kovalevyjen (tai SSD-levyjen) asennusta vaan käyttävät ainoastaan ulkoisia tallennusratkaisuja (esim. SAN-tallennusverkkoja), testataan käyttäen ulkoisia tallennusratkaisuja. |
5.1.7 |
Korttipalvelinjärjestelmät ja kaksi- tai monisolmupalvelimet: Korttipalvelinjärjestelmän tai kaksi- tai monisolmupalvelimen kaikkien solmujen tai korttipalvelimien kokoonpanojen on oltava samat, kaikki laitteistokomponentit ja ohjelmisto-/virranhallinta-asetukset mukaan luettuina. Näiden järjestelmien mittauksissa on myös varmistettava, että tehomittari mittaa kaiken testattavista solmuista/korttipalvelimista tulevan tehon koko testin aikana. |
5.1.8 |
Korttiteline: Korttitelineessä on oltava vähintään virta-, jäähdytys- ja verkkovalmiudet kaikkia korttipalvelimia varten. Teline kalustetaan 5.2.4 kohdan mukaisesti. Kaikki korttipalvelinjärjestelmien tehonmittaukset tehdään telineen syöttövirtalähteestä. |
5.1.9 |
BIOS-asetukset ja testattavan yksikön järjestelmäasetukset: Kaikki BIOS-asetukset on pidettävä samoina kuin toimitettaessa, ellei testimenetelmässä toisin mainita. |
5.1.10 |
Input/Output-yhteys (I/O) ja verkkoyhteys: Testattavassa yksikössä on oltava ainakin yksi portti, joka on liitetty Ethernet-verkkokytkimeen. Kytkimen on kyettävä tukemaan testattavan yksikön suurinta ja pienintä verkon nimellistä siirtonopeutta. Verkkoyhteyden on oltava kytkettynä kaikkien testien aikana, ja vaikka yhteyden on oltava valmiina ja kyettävä välittämään paketteja, testin aikana yhteyden kautta ei tarvitse välittää liikennettä. Testausta varten on varmistettava, että testattavassa yksikössä on ainakin yksi Ethernet-portti (yhden laajennuskortin avulla vain siinä tapauksessa, että tuotteessa ei ole sisäistä Ethernet-tukea). |
5.1.11 |
Ethernet-yhteydet: Tuotteet, jotka toimitettaessa tukevat (IEEE 802.3az -standardin mukaista) energiatehokasta Ethernetiä (EEE), yhdistetään testin aikana ainoastaan energiatehokkaan Ethernet-yhteyskäytännön mukaisiin laitteisiin. On toteutettava tarvittavat toimet, jotta EEE-ominaisuudet ovat käytössä verkkoyhteyden molemmissa päissä kaikkien testien aikana. |
5.2 Testattavan yksikön valmistelu
5.2.1 |
Testattava yksikkö testataan suoritinkannat kalustettuina, kuten ENERGY STAR -vaatimusten versiossa 2.0 olevassa 6.1.2 kohdassa määrätään. |
5.2.2 |
Testattava yksikkö asennetaan testaustelineeseen tai -paikkaan. Testattavaa yksikköä ei saa liikuttaa fyysisesti ennen testin päättymistä. |
5.2.3 |
Jos testattava yksikkö on monisolmujärjestelmä, sen virrankulutus mitataan solmukohtaisesti kokonaan kalustetusta telinekokoonpanosta. Kaikkien telineeseen asennettujen monisolmupalvelimien on oltava identtisiä ja niillä on oltava sama kokoonpano. |
5.2.4 |
Jos testattava yksikkö on korttipalvelinjärjestelmä, korttipalvelinten virrankulutus testataan puoliksi kalustetusta telinekokoonpanosta, minkä lisäksi testattava yksikkö voidaan valinnaisesti testata käyttäen kokonaan kalustettua telinekokoonpanoa. Korttipalvelinjärjestelmiä testattaessa teline kalustetaan seuraavasti:
|
5.2.5 |
Testattava yksikkö liitetään toiminnassa olevaan Ethernet-verkkokytkimeen (IEEE 802.3). Tätä yhteyttä pidetään yllä koko testauksen ajan lukuun ottamatta lyhyitä katkoksia yhteysnopeuksien välisten siirtymien aikana. |
5.2.6 |
Hallintajärjestelmä, jota tarvitaan SERT-työkuorman valvontaan, tietojen hankintaan tai muuhun testattavan yksikön testauksen tukeen, yhdistetään samaan verkkokytkimeen kuin testattava yksikkö, ja sen on täytettävä kaikki muut testattavan yksikön verkkoyhteyksien vaatimukset. Sekä testattava yksikkö että hallintajärjestelmä on konfiguroitava kommunikoimaan verkon välityksellä. |
5.2.7 |
Tehomittari yhdistetään asianmukaiselle jännitteelle ja taajuudelle asetettuun vaihtovirtalähteeseen testausta varten 4 osan mukaisesti. |
5.2.8 |
Testattava yksikkö liitetään tehomittarin mittausvirtaliitäntään 5.1.2 kohdassa annettujen ohjeiden mukaisesti. |
5.2.9 |
Tehomittarin tietojen tulostuskäyttöliittymä ja lämpöanturi kytketään hallintajärjestelmän asianmukaiseen syöttöliitäntään. |
5.2.10 |
Tarkistetaan, että testattava yksikkö on toimituskokoonpanossa. |
5.2.11 |
Tarkistetaan, että hallintajärjestelmä ja testattava yksikkö on liitetty samaan sisäiseen verkkoon Ethernet-verkkokytkimen kautta. |
5.2.12 |
Tarkastetaan tavallisen ping-komennon avulla, että hallintajärjestelmä ja testattava yksikkö voivat kommunikoida keskenään. |
5.2.13 |
Asennetaan SERT 1.0.0 -väline testattavaan yksikköön ja hallintajärjestelmään asiakirjan SERT User Guide 1.0.0 (15) mukaisesti. |
6. Testimenettelyt kaikille tuotteille
6.1 Valmiustilan testaaminen
6.1.1 |
Kytketään virta testattavaan yksikköön joko käynnistämällä se tai yhdistämällä se verkkovirtaan. |
6.1.2 |
Kytketään virta hallintajärjestelmään. |
6.1.3 |
Aloitetaan kuluneen ajan kirjaaminen. |
6.1.4 |
5–15 minuutin kuluttua alkulatauksesta tai sisäänkirjautumisesta asetetaan tehomittari aloittamaan valmiustilan virrankulutuksen arvojen kerääminen siten, että mittaustiheys on vähintään 1 lukema sekunnissa. |
6.1.5 |
Kerätään valmiustilan virrankulutuksen arvoja 30 minuutin ajan. Testattavan yksikön on pysyttävä valmiustilassa koko tämän ajan, eikä se saa siirtyä vähemmän virtaa kuluttaviin heikomman toiminnallisuuden toimintatiloihin (esim. lepo- tai horrostilaan). |
6.1.6 |
Kirjataan valmiustilan keskimääräinen virrankulutus (aritmeettinen keskiarvo) 30 minuutin testijaksolta. |
6.1.7 |
Testattaessa monisolmu- tai korttipalvelinjärjestelmiä toimitaan seuraavasti yksittäisen solmun tai korttipalvelimen virrankulutuksen selvittämiseksi:
|
6.2 Aktiivisen tilan testaus SERT-välineen avulla
6.2.1 |
Käynnistetään testattava yksikkö uudelleen. |
6.2.2 |
5–15 minuutin kuluttua alkulatauksen päättymisestä tai sisäänkirjautumisesta käynnistetään SERT-väline asiakirjan SERT User Guide 1.0.0 mukaisesti. |
6.2.3 |
Noudatetaan kaikkia asiakirjassa SERT User Guide 1.0.0 esitettyjä vaiheita SERT-välineen suorittamiseksi. |
6.2.4 |
Käyttäjän puuttuminen hallintajärjestelmään, testattavaan yksikköön tai sen sisäiseen ja ulkoiseen ympäristöön tai niiden parantaminen on kiellettyä SERT-välineen suorittamisen aikana. |
6.2.5 |
Kun SERT-väline on suoritettu, liitetään mukaan seuraavat tulostustiedostot, joissa on oltava kaikki testitulokset:
|
IV KUVANTAMISLAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET (VERSIO 2.0)
1. Määritelmät
1.1 |
Tuotetyypit
|
1.2 |
Tulostustekniikat
|
1.3 |
Toimintatilat
|
1.4 |
Tulostuskoko
|
1.5 |
Lisämääritykset
|
2. Soveltamisala
2.1 Näiden vaatimusten piiriin kuuluvat tuotteet
2.1.1 |
Kaupallisille tuotteille, jotka täyttävät jonkin 1.1 kohdassa esitetyistä kuvantamislaitteen määritelmistä ja voivat ottaa virtaa 1) pistorasiasta, 2) data- tai verkkoyhteyden kautta tai 3) sekä pistorasiasta että data- tai verkkoyhteyden kautta, voidaan hakea ENERGY STAR -hyväksyntää, lukuun ottamatta 2.2 kohdassa lueteltuja tuotteita. |
2.1.2 |
Lisäksi kuvantamislaite on luokiteltava joko alla olevassa taulukossa 1 ryhmään ”TEC” tai ”OM” ENERGY STAR -arviointimenetelmän mukaan. Taulukko 1 Kuvantamislaitteiden arviointimenetelmät
|
2.2 Näiden vaatimusten ulkopuolelle jätettävät tuotteet
2.2.1 |
Tuotteille, jotka kuuluvat muiden ENERGY STAR -tuotevaatimusten piiriin, ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella. Luettelo tällä hetkellä voimassa olevista vaatimuksista on osoitteessa www.eu-energystar.org. |
2.2.2 |
Tuotteille, jotka täyttävät yhden tai useamman seuraavista ehdoista, ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella: Tuotteet, jotka on suunniteltu toimimaan suoraan kolmivaihevirralla. |
3. Hyväksyntäkriteerit
3.1 Merkitsevät numerot ja pyöristäminen
3.1.1 |
Kaikki laskelmat on tehtävä suoraan mitatuilla (pyöristämättömillä) arvoilla. |
3.1.2 |
Ellei toisin mainita, vaatimustenmukaisuus arvioidaan käyttäen suoraan mitattuja tai laskennallisia arvoja ilman pyöristämistä. |
3.1.3 |
Suoraan mitatut tai lasketut arvot, jotka toimitetaan raportoitaviksi ENERGY STAR -verkkosivustolla, pyöristetään lähimpään merkitsevään numeroon vastaavissa vaatimuksissa esitetyllä tavalla. |
3.2 Yleiset vaatimukset
3.2.1 |
Ulkoinen virtalähde: Jos tuote toimitetaan yksijännitteisellä ulkoisella teholähteellä varustettuna, teholähteen on täytettävä kansainvälisen tehokkuusmerkintäjärjestelmän (International Efficiency Marking Protocol) tason V suorituskykyvaatimukset ja siinä on oltava tason V merkintä. Lisätietoa merkintäjärjestelmästä on osoitteessa www.energystar.gov/powersupplies.
|
3.2.2 |
Ylimääräinen langaton kuuloke: Langattoman lisäkuulokkeen kanssa myytävien telekopiolaitteiden tai telekopiotoiminnolla varustettujen monikäyttölaitteiden on käytettävä ENERGY STAR -hyväksyttyä kuuloketta tai kuuloketta, joka vastaa ENERGY STAR -puhelintekniikkavaatimuksia testattuna ENERGY STAR -testimenetelmällä sillä hetkellä, kun kuvantamislaitteen katsotaan täyttävän ENERGY STAR -vaatimukset. ENERGY STAR -vaatimukset ja testimenetelmä puhelintekniikkatuotteille ovat osoitteessa www.energystar.gov/products. |
3.2.3 |
Toiminnallisesti integroitu monikäyttölaite: Jos monikäyttölaite muodostuu toiminnallisesti yhteenkuuluvien osien yhdistelmästä (ts. se ei ole yksi fyysinen laite), kaikkien osien yhteinen energian- tai virrankulutus ei saa ylittää ENERGY STAR -hyväksynnän edellyttämiä monikäyttölaitteiden energian- tai virrankulutusta koskevia vaatimuksia. |
3.2.4 |
DFE-edustakoneita koskevat vaatimukset: Kuvantamislaitteen kanssa myydyn tyypin 1 tai tyypin 2 DFE-edustakoneen tyypillinen virrankulutus (TECDFE) myyntihetkellä lasketaan yhtälöllä 1, jos DFE-edustakoneessa ei ole lepotilaa, tai yhtälöllä 2, jos siinä on lepotila. Tuloksena saatava TECDFE-arvo saa olla enintään sama kuin kyseiselle DFE-edustakonetyypille taulukossa 2 määritetty TECDFE-enimmäisarvo.
Yhtälö 1: TECDFE-arvon laskeminen DFE-edustakoneille, joissa ei ole lepotilaa
jossa
Yhtälö 2: TECDFE-arvon laskeminen DFE-edustakoneille, joissa on lepotila
jossa
Taulukko 2 TECDFE-enimmäisarvoa koskevat vaatimukset tyypin 1 ja tyypin 2 DFE-edustakoneille
|
3.3 Tyypillisen virrankulutuksen (TEC) testimenettelyllä arvioituja tuotteita (TEC-tuotteet) koskevat vaatimukset
3.3.1 |
Automaattinen kaksipuolinen tulostus:
|
3.3.2 |
Tyypillinen virrankulutus: Yhtälöllä 3 tai yhtälöllä 4 laskettu tyypillinen virrankulutus (TEC) saa olla enintään yhtä suuri kuin yhtälöllä 6 määritetty suurin sallittu tyypillinen virrankulutus (TECMAX).
|
3.3.3 |
Muut testitulosten raportointivaatimukset:
|
3.4 Toimintatilan (OM) mukaisella testimenettelyllä arvioitavia tuotteita (OM-tuotteet) koskevat vaatimukset
3.4.1 |
Useat lepotilat: Jos laite voi siirtyä automaattisesti useisiin perättäisiin lepotiloihin, samaa lepotilaa käytetään määrittämään, täyttyvätkö 3.4.3 kohdassa esitetyt lepotilaan siirtymisen oletusviivettä koskevat vaatimukset ja 3.4.4 kohdassa esitetyt lepotilan virrankulutusvaatimukset. |
3.4.2 |
DFE-edustakoneita koskevat vaatimukset: Sellaisten kuvantamislaitteiden kohdalla, joissa on toimintoihin integroitu, kuvantamislaitteen virrasta riippuvainen DFE-edustakone, joka täyttää taulukossa 2 esitetyn suurinta sallittua TECDFE-arvoa koskevan vaatimuksen, DFE-edustakoneen virrankulutus jätetään ottamatta huomioon seuraavin edellytyksin:
|
3.4.3 |
Oletusviive: Mitatun lepotilaan siirtymisen oletusviiveen (tSLEEP) on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin taulukossa 6 määritetty vaadittava lepotilaan siirtymisen oletusviive (tSLEEP_REQ) seuraavin edellytyksin:
|
3.4.4 |
Virrankulutus lepotilassa: Mitatun lepotilan virrankulutuksen (PSLEEP) on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin yhtälöllä 7 määritetty lepotilan suurin sallittu virrankulutus (PSLEEP_MAX) seuraavin edellytyksin:
Yhtälö 7: OM-tuotteiden suurimman sallitun lepotilan virrankulutuksen laskeminen
jossa
Taulukko 7 Tulostuskoneen lepotilan virrankulutuksen lisämäärä
Taulukko 8 Toiminnallisten lisäominaisuuksien virrankulutuksen lisämäärät lepotilassa
|
3.4.5 |
Virrankulutus valmiustilassa: Testimenettelyssä mitattu valmiustilan virrankulutuksen, joka on pienin valmis-tilan, lepotilan ja sammutettu-tilan virrankulutuksista, on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin taulukossa 9 määritetty valmiustilan suurin sallittu virrankulutus edellyttäen seuraavaa: Kuvantamislaitteen on täytettävä valmiustilan virrankulutusta koskeva vaatimus riippumatta siitä, missä toimintatilassa muut siihen mahdollisesti liitetyt laitteet (esim. isäntätietokone) ovat. Taulukko 9 Valmiustilan suurin sallittu virrankulutus
|
4. Testaus
4.1 Testimenetelmät
ENERGY STAR -vaatimusten täyttymisen määrittämisessä on kuvantamislaitteita testattaessa käytettävä taulukossa 10 ilmoitettuja testimenetelmiä.
Taulukko 10
Testimenetelmät ENERGY STAR -hyväksyntää varten
Tuotetyyppi |
Testimenetelmä |
Kaikki laitteet |
ENERGY STAR Imaging Equipment Test Method, Rev. May-2012 |
4.2 Testaukseen vaadittavien yksiköiden määrä
4.2.1 |
Testausta varten on valittava tyypilliset mallit seuraavien vaatimusten mukaisesti:
|
4.2.2 |
Kustakin tyypillisestä mallista valitaan testattavaksi yksi yksittäinen yksikkö. |
4.3 Kansainvälinen markkinahyväksyntä
Tuotteet on hyväksyntää varten testattava kaikkien sellaisten markkinoiden tulojännite/taajuusyhdistelmillä, joilla niitä tullaan myymään ja markkinoimaan ENERGY STAR -tuotteina.
5. Käyttöliittymä
Valmistajia kehotetaan suunnittelemaan tuotteita noudattaen virranhallinnan käyttöliittymästandardia IEEE 1621 (Standard for User InterfACe Elements in Power Control of Electronic Devices Employed in Office/Consumer Environments). Lisätietoja on osoitteessa http://eetd.LBL.gov/Controls.
6. Voimaantulopäivämäärä
Voimaantulo: Kuvantamislaitteita koskevien ENERGY STAR -vaatimusten versio 2.0 tulee voimaan tammikuun 1 päivänä 2014. ENERGY STAR -tunnuksen saadakseen tuotemallin on vastattava sen valmistuspäivänä voimassa olevia ENERGY STAR -vaatimuksia. Valmistuspäivämäärä on yksikkökohtainen ja tarkoittaa päivää, jona yksikkö katsotaan kokonaan kootuksi.
6.1 |
Vaatimusten tulevat muutokset: EPA ja Euroopan komissio varaavat oikeuden muuttaa näitä vaatimuksia, jos tekniset ja/tai markkinoiden muutokset vaikuttavat niiden hyödyllisyyteen kuluttajille, teollisuudelle tai ympäristölle. Nykyisen toimintatavan mukaisesti vaatimusten muutoksista sovitaan sidosryhmien keskusteluissa. Jos vaatimuksia tarkistetaan, on syytä muistaa, että ENERGY STAR -hyväksyntää ei automaattisesti myönnetä tuotemallin koko eliniäksi. |
6.2 |
Tulevassa tarkistuksessa huomioon otettavia seikkoja:
|
Lisäys D
Testimenetelmä kuvantamislaitteiden energiankäytön määrittämiseksi
1. Yleiskatsaus
Seuraavaa testimenetelmää käytetään määritettäessä, täyttääkö tuote kuvantamislaitteita koskevat ENERGY STAR -hyväksymiskriteerit.
2. Sovellettavuus
ENERGY STAR -testivaatimukset ovat riippuvaisia arvioitavien tuotteiden ominaisuuksista. Kunkin tämän asiakirjan osan sovellettavuus määräytyy taulukon 11 perusteella.
Taulukko 11
Testimenettelyn sovellettavuus
Tuotetyyppi |
Tulostuskoko |
Tulostustekniikka |
ENERGY STAR -arviointimenetelmä |
Kopiokone |
Standardi |
Suora lämpösiirto, värisublimaatio, laser, värivaha, lämpösiirto |
Tyypillinen virrankulutus (TEC) |
Suuri |
Suora lämpösiirto, värisublimaatio, laser, värivaha, lämpösiirto |
Toimintatila (OM) |
|
Digitaalinen kopiokone |
Standardi |
Stensiili |
TEC |
Telekopiolaite |
Standardi |
Suora lämpösiirto, värisublimaatio, laser, värivaha, lämpösiirto |
TEC |
Mustesuihku |
OM |
||
Postimaksulaite |
Kaikki |
Suora lämpösiirto, laser, mustesuihku, lämpösiirto |
OM |
Monikäyttölaite |
Standardi |
Korkean suorituskyvyn mustesuihku, suora lämpösiirto, värisublimaatio, laser, värivaha, lämpösiirto |
TEC |
Mustesuihku, matriisi |
OM |
||
Suuri |
Suora lämpösiirto, värisublimaatio, laser, mustesuihku, värivaha, lämpösiirto |
OM |
|
Tulostin |
Standardi |
Korkean suorituskyvyn mustesuihku, suora lämpösiirto, värisublimaatio, laser, värivaha, lämpösiirto |
TEC |
Mustesuihku, matriisi |
OM |
||
Suuri tai pieni |
Suora lämpösiirto, värisublimaatio, laser, matriisi, mustesuihku, värivaha, lämpösiirto |
OM |
|
Pieni |
Korkean suorituskyvyn mustesuihku |
TEC |
|
Skanneri |
Kaikki |
Ei sovelleta |
OM |
3. Määritelmät
Jollei toisin mainita, kaikki tässä asiakirjassa käytetyt termit vastaavat kuvantamislaitteiden ENERGY STAR -hyväksymiskriteereihin sisältyviä määritelmiä.
4. Testijärjestely
Yleinen testijärjestely
4.1 |
Testijärjestely ja testauslaitteet: Kaikkien tämän menettelyn osioiden testijärjestelyjen ja testauslaitteiden on vastattava sähköalan kansainvälisen standardointijärjestön (IEC) standardin 62301 ”Measurement of Household Appliance Standby Power” version 2.0 osassa 4 ”General Conditions for Measurements” asetettuja vaatimuksia. Jos vaatimukset ovat keskenään ristiriidassa, ENERGY STAR -testimenetelmä on ensisijainen. |
4.2 |
Vaihtovirransyöttö: Laitteet, jotka on tarkoitettu saamaan virtansa vaihtovirtaa antavasta verkkovirtalähteestä, kytketään kohdemarkkinoille sopivaan jännitelähteeseen taulukon 12 tai taulukon 13 mukaisesti.
|
4.3 |
Matalajännitteinen tasavirtalähde:
|
4.4 |
Ympäristön lämpötila: Ympäröivän lämpötilan on oltava 23 °C ± 5 °C. |
4.5 |
Suhteellinen kosteus: Suhteellisen kosteuden on oltava 10–80 prosenttia. |
4.6 |
Tehomittari: Tehomittareilla on oltava seuraavat ominaisuudet:
|
4.7 |
Mittausepävarmuus (18):
|
4.8 |
Ajanmittaus: Aika voidaan mitata tavallisella sekuntikellolla tai muulla ajanmittausvälineellä, joka mittaa aikaa vähintään 1 sekunnin tarkkuudella. |
4.9 |
Paperia koskevat vaatimukset:
|
5. Kaikkien laitteiden matalajännitteisen tasavirtalähteen mittaus
5.1 |
Tasavirtalähde liitetään tehomittariin ja asianomaiseen vaihtovirtalähteeseen taulukon 12 mukaisesti. |
5.2 |
Tarkistetaan, että tasavirtalähde on kuormittamaton. |
5.3 |
Tasavirtalähteen annetaan stabiloitua vähintään 30 minuutin ajan. |
5.4 |
Kuormittamattoman tasavirtalähteen teho mitataan ja kirjataan menetelmän IEC 62301 Ed. 1.0. mukaisesti. |
6. Testattavan yksikön konfigurointi ennen testiä, kaikki laitteet
6.1 Yleinen kokoonpano
6.1.1 |
Laskelmissa ja raportoinnissa käytettävä tulostusnopeus: Kaikissa laskelmissa ja raportoinnissa käytettävä tulostusnopeus on valmistajan ilmoittama seuraaviin kriteereihin perustuva suurin nopeus, joka ilmaistaan kuvina minuutissa (kuvaa/min) ja pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun:
|
6.1.2 |
Väri: Väritulostukseen pystyvät tuotteet testataan yksiväritulostuksella.
|
6.2 Telekopiolaitteiden konfigurointi
Kaikki telekopiolaitteet ja monikäyttölaitteet, joissa on puhelinlinjaan liitettävä telekopiotoiminto, liitetään puhelinlinjaan testin ajaksi taulukossa 16 määritellyn verkkoyhteyden lisäksi, mikäli testattava yksikkö voidaan yhdistää verkkoon.
a) |
Jos toimivaa puhelinlinjaa ei ole käytettävissä, sen sijasta voidaan käyttää linjasimulaattoria. |
b) |
Vain telekopiolaitteet testataan telekopiotoimintoa käyttäen. |
Telekopiolaitteet testataan niin, että yhtä tehtävää kohti on yksi kuva.
6.3 Digitaalisten kopiokoneiden konfigurointi
Jäljempänä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta digitaaliset kopiokoneet konfiguroidaan ja testataan kuten tulostimet, kopiokoneet tai monikäyttölaitteet sen mukaan, mitkä niiden toimituskokoonpanon ominaisuudet ovat.
a) |
Digitaaliset kopiokoneet testataan niille annetulla maksiminopeudella, joka on myös se nopeus, jota käytetään testin suorittamiseen vaadittavan tulostustehtävän koon määrittämiseen. Testiä ei suoriteta toimituskokoonpanon oletusnopeudella, jos se poikkeaa tästä. |
b) |
Digitaalisten kopiokoneiden tulostustehtävissä on vain yksi alkuperäiskuva. |
7. Testattavan yksikön alustus ennen testiä, kaikki laitteet
Yleinen alustus
Ennen testauksen aloittamista testattava yksikkö alustetaan seuraavasti:
a) |
Testattavan yksikön asetukset säädetään valmistajan ohjeiden tai asiakirjojen mukaisesti.
|
b) |
Testattava yksikkö liitetään sen virtalähteeseen. |
c) |
Testattavaan yksikköön kytketään virta ja suoritetaan tarvittaessa alustava järjestelmän konfigurointi. Tarkastetaan, että oletusviiveet on asetettu tuotevaatimusten ja/tai valmistajan suositusten mukaisesti.
|
d) |
Käyttäjän hallittavissa olevat kosteudentorjuntatoiminnot kytketään pois päältä tai käytöstä testin ajaksi. |
e) |
Esivakautus: Testattava yksikkö asetetaan sammutettu-tilaan ja sen annetaan olla käyttämättömänä 15 minuutin ajan.
|
8. Tyypillisen virrankulutuksen (TEC) testimenettely
8.1 Tulostustehtävän rakenne
8.1.1 |
Tehtävää päivässä: Tehtävien määrä päivässä (NJOB) määritetään taulukossa 17. Taulukko 17 Tehtävien määrä päivässä (NJOBS)
|
8.1.2 |
Kuvaa/tehtävä: Telekopiolaitteita lukuun ottamatta kuvien määrä lasketaan alla olevalla yhtälöllä 9. Selvyyden vuoksi tämän asiakirjan lopussa olevassa taulukossa 21 määritetään kuvaa/tehtävä-laskelma jokaiselle tulostusnopeuden kokonaislukuarvolle aina 100 kuvaan/min. Yhtälö 9: Kuvaa/tehtävä-arvon laskeminen 4
jossa
|
8.2 Mittausmenetelmät
Tyypillinen virrankulutus mitataan taulukon 18 mukaisesti tulostimien, telekopiolaitteiden, digitaalisten kopiokoneiden, joissa on tulostusominaisuus, sekä monitoimilaitteiden, joissa on tulostusominaisuus, ja taulukon 19 mukaisesti kopiokoneiden, digitaalisten kopiokoneiden, joissa ei ole tulostusominaisuutta, sekä monitoimilaitteiden, joissa ei ole tulostusominaisuutta, osalta seuraavin edellytyksin:
a) |
Paperi: Testattavassa yksikössä on oltava riittävästi paperia määritettyjen tulostus- tai kopiointitehtävien suorittamiseksi. |
b) |
Kaksipuolinen tulostus: Laitteet testataan yksipuolisen tulostuksen tilassa, ellei kaksipuolisen tulostustilan tulostusnopeus ole suurempi kuin yksipuolisen tulostustilan, jolloin ne testataan kaksipuolisessa tulostustilassa. Kaikissa tapauksissa tila, jossa yksikkö testattiin, sekä käytetty tulostusnopeus on dokumentoitava. Kopioitavien alkuperäisten asiakirjojen on oltava yksipuolisia kuvia. |
c) |
Energiankulutuksen mittausmenetelmä: Kaikki mittaukset kirjataan ajan kuluessa kerääntyneenä energiankulutuksena wattitunteina (Wh) ja kaikki ajat kirjataan minuutteina. ”Nollaa mittari” -viittaukset voidaan toteuttaa kirjaamalla kerääntynyt energiankulutus kyseisellä hetkellä sen sijaan, että mittari varsinaisesti nollattaisiin. Taulukko 18 TEC-testimenettely tulostimille, telekopiolaitteille sekä digitaalisille kopiokoneille ja monikäyttölaitteille, joissa on tulostusominaisuus
Taulukko 19 TEC-testimenettely kopiokoneille sekä digitaalisille kopiokoneille ja monikäyttölaitteille, joissa ei ole tulostusominaisuutta
|
9. Toimintatilan (OM) testimenettely
Mittausmenetelmät
Toimintatilakohtaiset virrankulutukset ja viiveet mitataan taulukon 20 mukaisesti seuraavin edellytyksin:
Virrankulutuksen mittaukset: Kaikki virrankulutuksen mittaukset tehdään käyttäen joko keskimääräisen virrankulutuksen tai kerääntyneen energiankulutuksen menetelmiä, jotka kuvataan seuraavassa:
1) |
Keskimääräisen virrankulutuksen menetelmä: Todellinen keskimääräinen virrankulutus mitataan käyttäjän valitsemalta ajanjaksolta, jonka on oltava vähintään viisi minuuttia. Niiden toimintatilojen osalta, jotka eivät kestä viittä minuuttia, todellinen keskimääräinen virrankulutus mitataan toimintatilan koko keston ajalta. |
2) |
Kerääntyneen energiankulutuksen menetelmä: Jos testausväline ei pysty mittaamaan todellista keskimääräistä virrankulutusta, mitataan kerääntynyt energiankulutus käyttäjän valitsemalta ajanjaksolta. Testijakson on oltava vähintään viiden minuutin pituinen. Keskimääräinen virrankulutus määritetään jakamalla kerääntynyt energiankulutus testijakson ajalla. |
3) |
Jos testatun toimintatilan virrankulutus on jaksoittaista, testijakson on sisällettävä vähintään yksi täydellinen toimintajakso.
|
10. Testimenettelyt tuotteille, joissa on DFE-edustakone
Tämä vaihe koskee vain tuotteita, joissa on kuvantamislaitteita koskevien ENERGY STAR -ohjelman vaatimusten 1 osassa määritelty DFE-edustakone.
10.1 DFE-edustakoneen valmis-tilan testi
10.1.1 |
Laitteet, jotka voidaan toimituskokoonpanossa liittää verkkoon, liitetään verkkoon testauksen ajaksi. Käytettävä verkkoliitäntä määritetään taulukon 6 perusteella. |
10.1.2 |
Jos DFE-edustakoneessa on erillinen verkkovirtajohto, riippumatta siitä ovatko johto ja säädin kuvantamislaitteen sisäisiä vai ulkoisia välineitä, tehdään DFE-edustakoneelle yksi 10 minuutin virrankulutusmittaus, kun päälaite on valmis-tilassa. |
10.1.3 |
Jos DFE-edustakoneessa ei ole erillistä verkkovirtajohtoa, testaaja mittaa DFE-edustakoneen vaatiman tasavirran silloin, kun yksikkö kokonaisuudessaan on valmis-tilassa. DFE-edustakoneelle tuleva tasavirta mitataan 10 minuutin ajan, kun päätuote on valmis-tilassa, ja keskimääräinen virrankulutus kirjataan. Tämä suoritetaan yleensä niin, että otetaan välitön virtamittaus DFE-edustakoneen tasavirtasisääntulosta. |
10.2 DFE-edustakoneen lepotilan testi
Tällä testillä mitataan DFE-edustakoneen lepotilan virrankulutus 1 tunnin ajalta. Tuloksena saatua arvoa käytetään sellaisten kuvantamislaitteiden hyväksynnässä, joiden sisältämissä DFE-edustakoneissa on verkkoyhteyden mahdollistavia lepotiloja.
10.2.1 |
Laitteet, jotka voidaan toimituskokoonpanossa liittää verkkoon, liitetään verkkoon testauksen ajaksi. Käytettävä verkkoliitäntä määritetään taulukon 16 perusteella. |
10.2.2 |
Jos DFE-edustakoneessa on erillinen verkkovirtajohto, riippumatta siitä ovatko johto ja säädin kuvantamislaitteen sisäisiä vai ulkoisia välineitä, tehdään DFE-edustakoneelle yksi 1 tunnin virrankulutusmittaus, kun päätuote on lepotilassa, ja keskimääräinen virrankulutus kirjataan. 1 tunnin virrankulutusmittauksen lopussa päälaitteelle lähetetään tulostustehtävä sen varmistamiseksi, että DFE-edustakone vastaa. |
10.2.3 |
Jos DFE-edustakoneessa ei ole erillistä verkkovirtajohtoa, testaaja mittaa DFE-edustakoneen vaatiman tasavirran silloin, kun yksikkö kokonaisuudessaan on lepotilassa. DFE-edustakoneelle tuleva tasavirta mitataan 1 tunnin ajan, kun päätuote on lepotilassa, ja keskimääräinen virrankulutus kirjataan. 1 tunnin virrankulutusmittauksen lopussa päälaitteelle lähetetään tulostustehtävä sen varmistamiseksi, että DFE-edustakone vastaa. |
10.2.4 |
Tapauksissa 10.2.2 ja 10.2.3 sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
|
Huomautus: Kaikki valmistajien tuotetestausta varten määrittämät tai ilmoittamat tiedot on asetettava yleisesti saataville.
11. Viiteluettelo
11.1 |
ISO/IEC 10561:1999. Information technology – Office equipment – Printing devices – Method for measuring throughput – Class 1 and Class 2 printers. |
11.2 |
IEC 62301:2011. Household Electrical Appliances – Measurement of Standby Power. Ed. 2.0. Taulukko 21 Kuvien määrä päivässä laskettuna tulostusnopeuksille 1–100 kuvaa/min
|
(1) Sähköalan kansainvälinen standardointijärjestö IEC: IEC:n standardi 62040-3:2011. ”Uninterruptible power systems (UPS) – Part 3: Method of specifying the performance and test requirements.” Ed. 2.0
(2) Tehonsyöttö katkeaa, kun jännite ja taajuus poikkeavat ilmoitetuista pysyvistä ja hetkittäisistä toleranssialueista tai kun särö tai häiriöt ylittävät UPS:lle määritellyt raja-arvot.
(3) VFD UPS:n anto on sidoksissa muutoksiin verkkosyötön jännitteessä ja taajuudessa, eikä sen ole tarkoitus tarjota muita korjaavia toimintoja, joita voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttämällä väliottomuuntajia.
(4) Valmistajan on määriteltävä antojännitteen toleranssialue, joka on kapeampi kuin tulojännitteen vaihteluväli. VI UPS:n anto riippuu tulovaihtovirran taajuudesta ja antojännitteen on pysyttävä määrätyissä jänniterajoissa (johon päästään jännitteenkorjaukseen liittyvillä lisäominaisuuksilla, esimerkiksi aktiivisten ja/tai passiivisten piirien avulla).
(5) Tämä määritelmä sallii UPS:stä saatavan yli 100 000 W tehon takaisinsyöttämisen vaihtovirtasisääntuloon testaustilassa ja paikallisten määräysten mukaisesti.
(6) Pulsseilla tarkoitetaan aallonhuippuja, joita suuntaaja tuottaa syklin aikana, ja niiden määrä riippuu sen rakenteesta ja tulovaiheiden määrästä.
(7) Sähköalan kansainvälinen standardointijärjestö IEC: IEC-standardi 62053-21. ”Electricity metering equipment (a.c.) – Particular requirements – Part 21: Static meters for Active energy (classes 1 and 2).” Painos 1.0.
(8) Sähköalan kansainvälinen standardointijärjestö IEC: IEC-standardi 62053-22. ”Electricity metering equipment (a.c.) – Particular requirements – Part 22: Static meters for Active energy (classes 0,2 S and 0,5 S).” Painos 1.0.
(9) American National Standards Institute. ANSI-standardi C12.1. ”American National Standard for Electric Meters: Code for Electricity Metering.” 2008.
(10) GB määriteltynä 1 0243 tai 230 tavuksi.
(11) Huomautus: 230 V AC viittaa Euroopan markkinoihin ja 115 V AC Pohjois-Amerikan markkinoihin.
(12) http://www.spec.org/sert/
(13) http://www.spec.org/sert/docs/SERT-Design_Document.pdf
(14) http://www.spec.org/
(15) http://www.spec.org/sert/docs/SERT-User_Guide.pdf
(16) Näissä vaatimuksissa ’sähköverkolla’ tai ’verkkovirtalähteellä’ tarkoitetaan virransyöttölähdettä, mukaan lukien tasavirtaa antavat virtalähteet ainoastaan tasavirralla toimivien laitteiden osalta.
(17) IEC 62301 Ed. 1.0 – Household electrical appliances – Measurement of standby power.
(18) Mittausepävarmuutta koskevat laskelmat olisi tehtävä IEC 62301 -standardin version 2.0 lisäyksen D mukaisesti.
Ainoastaan mittausvälineestä johtuva epävarmuus lasketaan.
(19) Kutsutaan myös Parallel- tai Centronics-liitännäksi.
(20) Sähköalan kansainvälisen standardointijärjestön (IEEE) standardi 802.3az-2010. ”IEEE Standard for Information Technology – Telecommunications and Information Exchange Between Systems – Local and Metropolitan Area Networks – Specific Requirements – Part 3: Carrier Sense Multiple Access with Collision Detection (CSMA/CD) Access Method and Physical Layer Specifications”, 2010.