1.   Unionin tärkeimmät valuutat yksilöidään sen perusteella, mikä on kunkin valuutan suhteellinen osuus keskusvastapuolen keskimääräisistä avoimista positioista pankkipäivän lopussa keskusvastapuolen määrittämien kaikkien rahoitusvälineiden osalta yhden vuoden aikana laskettuna.

2.   Unionin tärkeimmät valuutat ovat ne kolme valuuttaa, joiden suhteellinen osuus 1 kohdan mukaisesti laskettuna on korkein, edellyttäen että kunkin valuutan yksittäinen osuus on yli 10 prosenttia.

3.   Valuuttojen suhteellinen osuus lasketaan vuosittain.

1.   Sen jälkeen kun keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen on asetuksen (EU) N:o 648/2012 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla arvioinut, että hakemus on täydellinen, sen on lähetettävä ehdotus asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuksi kirjalliseksi sopimukseksi asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetyille kollegion jäsenille. Kyseisen kirjallisen sopimuksen on sisällettävä vuotuinen tarkistusmenettely. Siihen on myös sisällyttävä menettely, jolla keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen tai muu kollegion jäsen voi milloin tahansa ehdottaa sopimukseen muutoksia, joille on saatava kollegion hyväksyntä tässä artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut kollegion jäsenet eivät esitä huomautuksia 10 kalenteripäivän kuluessa, keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on vietävä kirjallinen sopimus kollegion hyväksyttäväksi ja perustettava kollegio asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.   Jos kollegion jäsenet esittävät huomautuksia kirjallista sopimusta koskevaan ehdotukseen, joka on toimitettu niille 1 kohdan mukaisesti, niiden on toimitettava huomautuksensa ja perusteellinen selvitys niistä keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle 10 kalenteripäivän kuluessa. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on tarpeen mukaan laadittava tarkistettu ehdotus ja kutsuttava koolle kokous, jotta lopullisesta kirjallisesta sopimuksesta päästäisiin yhteisymmärrykseen, ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määräaika.

4.   Kollegio katsotaan perustetuksi, kun kirjallinen sopimus on hyväksytty.

5.   Tämän artiklan 1–3 kohdan mukaisesti hyväksytty kirjallinen sopimus sitoo kaikkia kollegion jäseniä.

1.   Jos kollegiolle esittää asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti tietopyynnön sellaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, joka ei ole kollegion jäsen, keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on kollegiota kuultuaan päätettävä, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa pyytää tietoa viranomaisilta, jotka eivät ole kollegion jäseniä, ja tarjota tällaisille viranomaisille tietoa.

2.   Kukin kollegion jäsen nimeää yhden osallistujan osallistumaan kollegion kokouksiin ja voi nimetä yhden varajäsenen, lukuun ottamatta keskusvastapuolen toimivaltaista viranomaista, joka voi vaatia ylimääräisiä osallistujia, joilla ei ole äänioikeutta.

3.   Jos keskuspankkeja, jotka laskevat liikkeeseen yhden tärkeimmistä unionin valuutoista, on useampi kuin yksi, asianomaisten keskuspankkien on valittava keskuudestaan yksi edustaja, joka osallistuu kollegioon.

4.   Jos viranomaisella on oikeus osallistua kollegioon useamman kuin yhden alakohdan nojalla, kun on kyse asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 2 kohdan c–h alakohdasta, se voi nimetä ylimääräisiä osallistujia, joilla ei ole äänioikeutta.

5.   Jos tämän artiklan mukaisesti kollegion jäsenellä on useampi kuin yksi osallistuja taikka samalla jäsenvaltiolla on enemmän kollegion jäseniä kuin äänimäärä, jonka kyseiset kollegion jäsenet voivat käyttää asetuksen (EU) N:o 648/2012 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kyseisen kollegion jäsenen tai kyseisten kollegion jäsenten on ilmoitettava kollegiolle, kuka osallistujista käyttää äänioikeutta.

1.   Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kollegion työ helpottaa asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti hoidettavia tehtäviä.

2.   Kollegion on ilmoitettava EAMV:lle kaikista tehtävistä, jotka se hoitaa 1 kohdan mukaisesti. EAMV:llä on koordinoiva rooli kollegion tehtävänhoidon seurannassa, ja sen on varmistettava, että kollegion tavoitteet ovat mahdollisimman pitkälti linjassa muiden kollegioiden tavoitteiden kanssa.

3.   Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava vähimmäisvaatimuksena, että

a)	kollegion kokousten ja toiminnan tavoitteet on selkeästi määritelty;

b)	kollegion kokoukset ja toiminta ovat tuloksellisia, ja varmistettava samaan aikaan, että kaikki kollegion jäsenet saavat kaikki tiedot niiden kannalta merkityksellisistä kollegion toimista;

c)	kollegion kokousten ja toiminnan aikataulu määritetään niin, että kokousten ja toiminnan tuloksista on apua keskusvastapuolen valvonnassa;

d)	keskusvastapuolella ja muilla keskeisillä sidosryhmillä on selkeä käsitys kollegion roolista ja toiminnasta;

e)	kollegion toimintaa tarkastellaan säännöllisesti ja korjaavia toimia toteutetaan, jos kollegion toiminta ei ole tuloksellista;

f)	kollegion jäsenten vuosittaisen kriisinhallintasuunnittelukokouksen esityslista vahvistetaan tarvittaessa yhteistyössä keskusvastapuolen kanssa.

4.   Jotta varmistettaisiin kollegion tehokkuus ja tuloksellisuus, keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on toimittava keskitettynä yhteyspisteenä kaikissa kollegion käytännön järjestelyihin liittyvissä seikoissa. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on hoidettava vähintään seuraavat tehtävät:

a)	kollegion jäsenten yhteystietoluettelon laatiminen, päivittäminen ja toimittaminen jäsenille;

b)	esityslistojen ja asiakirjojen toimittaminen kollegion kokouksia ja toimintaa varten;

c)	pöytäkirjojen laatiminen kokouksista ja toimintakohtien esittäminen virallisesti;

d)	kollegion mahdollisen verkkosivuston ja muiden mahdollisten sähköisten tiedonvaihtomekanismien hallinnoiminen;

e)	kun se on käytännössä mahdollista, tietojen toimittaminen ja asiantuntijaryhmien tarjoaminen avuksi kollegion tehtävänhoidon helpottamiseksi;

f)	tietojen jakaminen asianmukaisella tavalla kollegion jäsenten kesken.

5.   Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, kuinka usein kollegion kokouksia pidetään, ottaen huomioon keskusvastapuolen koon, luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden, keskusvastapuolen merkityksen koko järjestelmän kannalta eri lainkäyttöalueilla ja eri valuuttojen osalta, keskusvastapuolen toiminnan mahdolliset vaikutukset, ulkoiset olosuhteet ja kollegion jäsenten mahdolliset pyynnöt. Kollegion on pidettävä kokous vähintään kerran vuodessa, ja jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi, joka kerta, kun on tehtävä päätös asetuksen (EU) N:o 648/2012 nojalla. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on järjestettävä säännöllisesti kokouksia kollegion jäsenten ja keskusvastapuolen ylimmän johdon välillä.

6.   Edellä 2 artiklassa tarkoitetussa kirjallisessa sopimuksessa on tarkennettava, että kollegio on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on läsnä.

7.   Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä varmistamaan, että kukin kollegion kokous on päätösvaltainen. Jos kokous ei ole päätösvaltainen, puheenjohtajan on varmistettava, että kaikkia vaadittuja päätöksiä lykätään, kunnes päätösvaltaisuuden edellytyksenä oleva määrä jäseniä on läsnä, ottaen huomioon asetuksessa (EU) N:o 648/2012 vahvistetut asianomaiset määräajat.

1.   Kunkin kollegion jäsenen on toimitettava ajoissa keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen kollegion operatiivisen toiminnan ja niiden keskeisten toimintojen kannalta, joihin jäsen osallistuu. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava tällaiset samankaltaiset tiedot hyvissä ajoin kollegion jäsenille.

2.   Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kollegiolle ainakin seuraavat tiedot:

a)	merkittävät muutokset keskusvastapuolikonsernin rakenteessa ja omistuksessa;

b)	merkittävät muutokset keskusvastapuolen pääoman tasossa;

c)	muutokset organisaatiossa, ylimmässä johdossa, prosesseissa tai järjestelyissä, jos kyseisillä muutoksilla on merkittävä vaikutus päätöksentekoon, ohjaukseen ja valvontaan sekä riskienhallintaan;

d)	luettelo keskusvastapuolen määritysosapuolista;

e)	yksityiskohtaiset tiedot keskusvastapuolen valvonnassa mukana olevista viranomaisista, mukaan lukien mahdolliset muutokset niiden vastuualueissa;

f)	tiedot mahdollisista olennaisista tekijöistä, jotka heikentävät keskusvastapuolen kykyä noudattaa asetusta (EU) N:o 648/2012, asiaan liittyviä delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä;

g)	vaikeudet, joilla on mahdollisia merkittäviä heijastusvaikutuksia;

h)	seikat, jotka viittaavat mahdolliseen suureen ongelmien leviämisriskiin;

i)	merkittävä kehitys keskusvastapuolen rahoitusasemassa;

j)	varhaisvaroitukset mahdollisista maksuvalmiusongelmista tai merkittävistä petoksista;

k)	jäsenen maksukyvyttömyystilanteet ja mahdolliset jatkotoimet;

l)	seuraamukset ja poikkeukselliset valvontatoimenpiteet;

m)	raportit suorituskykyyn liittyneistä ongelmista tai tapahtumista sekä toteutetuista korjaavista toimista;

n)	säännölliset tiedot keskusvastapuolen toiminnasta; tietojen laajuudesta ja toistuvuudesta on sovittava 2 artiklassa kuvatussa kirjallisessa sopimuksessa;

o)	yleiskatsaus tärkeistä kaupallisista ehdotuksista, mukaan lukien tarjottavat uudet tuotteet tai palvelut;

p)	muutokset keskusvastapuolen riskimallissa, stressitestauksessa ja toteumatestauksessa;

q)	tapauksen mukaan muutokset keskusvastapuolen yhteentoimivuusjärjestelyissä.

3.   Kollegion jäsenten välisen tietojenvaihdon on heijastettava jäsenten vastuualueita ja tiedontarpeita. Tarpeettomien tietovirtojen välttämiseksi tietojenvaihto on pidettävä oikeasuhteisena ja riskikeskeisenä.

4.   Kollegion jäsenten on pohdittava, mitkä olisivat tehokkaimmat tiedonvälitystavat, jotta varmistetaan tietojen katkeamaton, oikea-aikainen ja oikeasuhteinen vaihto.

5.   Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen asetuksen (EU) N:o 648/2012 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti riskinarvioinnista laatima kertomus on esitettävä kollegiolle asianmukaisen ajan kuluessa sen varmistamiseksi, että kollegion jäsenet voivat tarkastella sitä ja esittää tarvittaessa näkemyksiään.

1.   Kollegion jäsenten on sovittava tehtävien mahdollista erityistä siirtämistä ja tehtävien vapaaehtoista jakoa muille jäsenille koskevien järjestelyjen yksityiskohtaisista ehdoista, erityisesti kun kyseessä on tehtävien siirtäminen, joka johtaa jäsenen keskeisten valvontatehtävien siirtämiseen.

2.   Tehtävien siirtämistä koskevien erityisten järjestelyjen ja vapaaehtoista tehtävänjakoa koskevien järjestelyjen osapuolten on sovittava yksityiskohtaisista ehdoista, jotka kattavat ainakin seuraavat aiheet:

a)	tarkoin määritetyillä aloilla annettavat tai siirrettävät erityistoiminnot;

b)	sovellettavat menettelyt ja prosessit;

c)	kunkin osapuolen tehtävät ja vastuualueet;

d)	osapuolten kesken vaihdettavien tietojen tyyppi.

3.   Tehtävien jakamisen ja siirtämisen tarkoituksena ei ole muuttaa keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen päätösvallan jakautumista.