2.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 59/5

(1)

Ihmisarvon kunnioittaminen on yksi perusarvoista Euroopan unionissa, jonka tavoitteisiin sisältyy sen kansojen hyvinvoinnin edistäminen; unionin on suojeltava lasten oikeuksia, torjuttava sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua.

(2)

Lapsilla (1) on suurempi köyhyys- tai syrjäytymisriski kuin yleensä väestöllä suurimmassa osassa EU-maista. Köyhinä tai sosiaalisesti syrjäytyneinä kasvaneilla lapsilla on hyväosaisia ikätovereitaan heikompi todennäköisyys menestyä hyvin koulussa, olla terveitä ja toteuttaa täysimääräisesti potentiaaliaan myöhemmin elämässä.

(3)

Euroopan tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä investointi on estää huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle, ja sillä edistetään samalla myös älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa ja hyödytetään pitkällä aikavälillä lapsia sekä taloutta ja yhteiskuntaa.

(4)

Varhainen asiaan puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan kehittää tehokkaampaa ja vaikuttavampaa politiikkaa, koska lasten köyhyyden ja syrjäytymisen seurausten käsittelyyn tarvitaan yleensä enemmän julkisia varoja kuin varhaisen vaiheen toimiin.

(5)

Epäkohtien torjuminen varhaisvuosina on tärkeä keino tehostaa toimia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi yleisesti. Ennaltaehkäisy saavutetaan tehokkaimmin integroiduilla strategioilla, joissa yhdistetään vanhemmille työmarkkinoille siirtymistä varten annettava tuki ja riittävä tulotuki sekä sellaisten palvelujen saanti, jotka ovat olennaisen tärkeitä lasten menestymisen kannalta, kuten laadukas (esi)opetus, terveydenhuolto, asuminen, sosiaalipalvelut sekä mahdollisuus osallistua ja harjoittaa oikeuksia. Näiden avulla lapset voivat hyödyntää koko potentiaaliaan, ja ne parantavat heidän selviytymisvalmiuksiaan.

(6)

Onnistuneimmiksi strategioiksi lasten köyhyyteen puuttumisessa ovat osoittautuneet ne, joiden perustana on kaikkien lasten hyvinvointia parantavaa politiikkaa ja joissa otetaan samalla huomioon erityisen heikossa tilanteessa olevat lapset.

(7)

Kaikkien lasten köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvien toimien perustana pitäisi olla sukupuolten tasa-arvon, tasa-arvonäkökohtien valtavirtaistamisen ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen sekä lapsiin ja heidän perheisiinsä kohdistuvan kaikenlaisen (etenkin sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvän) syrjinnän torjuminen.

(8)

Nykyisellä rahoitus- ja talouskriisillä on vakavia vaikutuksia lapsiin ja perheisiin, ja monissa maissa köyhien ja syrjäytyneiden osuus on kasvanut.

(9)

Talouden vakauttamistoimet julkisen talouden kasvavien rajoitusten vuoksi useissa maissa asettavat merkittäviä haasteita sen varmistamiselle, että sosiaalipolitiikka on riittävää ja tehokasta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

(10)

Yli kymmenen vuoden ajan EU:n tasolla tehdyn yhteistyön tuloksena on päädytty yhteisymmärrykseen lasten köyhyyden taustalla olevista tekijöistä. Tämä on edellyttänyt kattavia toimia asianmukaisten seurantaindikaattoreiden kehittämiseksi sekä yhteisten haasteiden ja onnistuneiden toimintatapojen yksilöimiseksi ja antanut aiheelle poliittista painoarvoa. Komissio ilmoitti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaista foorumia koskevassa tiedonannossa (2) esittävänsä lasten köyhyyttä koskevan suosituksen.

(11)

Eurooppa 2020 -strategia on antanut uutta pontta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan liittyville pyrkimyksille, sillä siinä asetettiin yhteiseksi eurooppalaiseksi tavoitteeksi vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää vähintään 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä sekä tehostaa toimia, joilla puututaan koulunkäynnin keskeyttämiseen. Lasten köyhyyden torjuminen ja ennaltaehkäisy ovat keskeinen osa EU:n ja jäsenvaltioiden tähän liittyviä toimia ja osa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaista foorumia.

(12)

EU-ohjauskauden mukaisella hallintotavalla varmistetaan lasten köyhyyden torjuntaa ja lasten hyvinvoinnin parantamista koskevien maakohtaisten suositusten täytäntöönpano.

(13)

Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen. Lapsen oikeuksien sopimuksen määräyksiä ja periaatteita onkin edelleen pidettävä ohjenuorana lapsen oikeuksiin vaikuttavassa EU:n politiikassa ja toiminnassa.

(14)

Jäsenvaltiot ovat vahvistaneet sitoutumisensa asiaan kesäkuussa 2012 sosiaalisen suojelun komitean esittämän neuvoa-antavan raportin (3) ja keskeisten viestien sekä lokakuussa 2012 annettujen neuvoston päätelmien ”Lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ja lasten hyvinvoinnin edistäminen” (4) kautta ja ottaneet tyytyväisinä vastaan komission aloitteen asiaa koskevan suosituksen antamisesta.

(15)

EU-politiikan eri aloilla on käsitelty aiheita, jotka liittyvät lasten köyhyyteen ja huono-osaisuuden siirtymiseen sukupolvelta toiselle, etenkin koulutuksen, terveydenhuollon, lasten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon alalla. (5)

(16)

Lasten köyhyyttä käsittelevä politiikka kuuluu pääasiassa jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta yhteisillä eurooppalaisilla puitteilla voidaan vahvistaa synergiaetuja eri politiikanaloilla, auttaa jäsenvaltioita uudistamaan politiikkaansa ja oppimaan toistensa kokemuksista politiikan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa innovatiivisilla lähestymistavoilla niin, että otetaan samalla huomioon erilaiset tilanteet ja tarpeet jäsenvaltioiden paikallis-, alue- ja keskustasolla.

(17)

Tulevan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä tällaisilla ohjeilla voidaan myös tarjota perusta laajemmalle yhteistyölle ja keskittyä asianmukaisten rahoitusvälineiden, etenkin rakennerahastojen, käyttöön, jotta päästäisiin ehdotettuun tavoitteeseen ”sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta”,

—

Torjutaan lasten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä integroiduilla strategioilla, jotka ulottuvat lasten aineellista turvallisuutta pidemmälle, ja edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia, jotta kaikki lapset voivat hyödyntää potentiaaliaan täysimääräisesti.

—

Puututaan lasten köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen lasten oikeuksien näkökulmasta etenkin ottamalla huomioon asiaa koskevat määräykset Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa ja varmistetaan, että näitä oikeuksia kunnioitetaan, suojataan ja noudatetaan.

—

Asetetaan aina etusijalle lapsen etu ja tunnustetaan lapset itsenäisiksi oikeudenhaltijoiksi niin, että otetaan kuitenkin huomioon lasta tukevan perheen merkitys ensisijaisena huoltajana.

—

Pidetään yllä asianmukainen tasapaino yleisen politiikan, jolla on tarkoitus edistää kaikkien lasten hyvinvointia, ja kohdennettujen toimintatapojen välillä, joilla on tarkoitus tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

—

Varmistetaan keskittyminen lapsiin, joilla on monien epäkohtien vuoksi suuremmat riskit, kuten romanilapsiin, joihinkin maahanmuuttajalapsiin tai etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin, lapsiin, joilla on erityistarpeita tai jotka ovat vammaisia, sijaishuollossa oleviin tai katulapsiin, vangittuna olevien vanhempien lapsiin sekä lapsiin sellaisissa kotitalouksissa, joilla on erityinen köyhyysriski, kuten yksinhuoltajaperheet tai suurperheet.

—

Jatketaan investointeja lapsiin ja perheisiin ja mahdollistetaan näin politiikan jatkuvuus ja pitkäaikaissuunnittelu. Arvioidaan, miten politiikan uudistukset vaikuttavat kaikkien huono-osaisimpiin, ja toteutetaan toimia kielteisten vaikutusten lievittämiseksi.

—

Varmistetaan, että työnteko on kannattavaa, kartoittamalla ja torjumalla tekijöitä, jotka eivät kannusta vanhempia siirtymään työmarkkinoille tai pysymään tai etenemään siellä, mukaan luettuna tekijät, jotka liittyvät vero- ja etuusjärjestelmien suunnitteluun ja vuorovaikutukseen.

—

Tuetaan yksinhuoltajien ja toissijaisten tulonsaajien työllistyvyyttä ja osallistumista palkkatyöhön ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla ja perhevelvoitteiden osalta.

—

Tarjotaan voimakkaampaa tukea vanhempien uudelleenintegroitumiselle työmarkkinoille vanhempainloman jälkeen koulutustoimenpiteiden ja työnhakutuen avulla ja keskitytään niihin, jotka ovat erityisen riskialttiita.

—

Tehostetaan toimia sen varmistamiseksi, että kaikilla perheillä, mukaan luettuna riskialttiissa tilanteessa olevat ja huono-osaisilla alueilla asuvat, on tosiasiallisesti mahdollisuus saada kohtuuhintaisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja.

—

Mukautetaan lastenhoitopalvelujen suunnittelua ja myöntämiskriteereitä yhä monimuotoisempien työmuotojen mukaan ja autetaan näin vanhempia noudattamaan työsitoumuksiaan tai löytämään työpaikka, niin että asetetaan lasten etu päällimmäiseksi.

—

Edistetään hyvälaatuisia ja osallisuutta edistäviä työpaikkoja ja työympäristöjä, jotka antavat vanhemmille mahdollisuuden tasapainottaa työhön ja vanhemmuuteen liittyviä tehtäviä yhdenveroisesti, mukaan luettuna vanhempainloma, työpaikkatuki ja joustavat työskentelyjärjestelyt.

—

Tuetaan perheen tuloja riittävillä, johdonmukaisilla ja tehokkailla etuuksilla, mukaan luettuna verokannustimilla, perhe- ja lapsietuuksilla, asumisetuuksilla ja vähimmäistulojärjestelmillä.

—

Täydennetään rahana maksettavia tulotukijärjestelmiä luontoisetuuksilla, jotka liittyvät erityisesti ravitsemukseen, lastenhoitoon, koulutukseen, terveydenhuoltoon, asumiseen, liikenteeseen ja liikunta- ja kulttuuritoimintamahdollisuuksiin.

—

Varmistetaan, että lapsiin suunnatun taloudellisen tuen suunnittelussa ja tukikelpoisuudessa tulee esiin asumisjärjestelyjen kehitys ja että se jakautuu asianmukaisesti eri tuloryhmiin.

—

Tehostetaan niiden etuuksien saatavuutta, joihin lapset tai heidän perheensä ovat oikeutettuja, helpottamalla niiden käyttöönottoa ja kehittämällä palveluita, joilla saavutetaan edunsaajat.

—

Annetaan tarveharkintaisia tai muita kohdennettuja etuuksia tavalla, jolla vältetään leimautuminen, otetaan huomioon lasten erilaiset tarpeet ja vähennetään köyhyysloukkujen riskiä ja vältetään samalla toissijaisten tulonsaajien ja yksinhuoltajien työssäkäyntiä estävien tekijöiden luominen.

—

Toimitaan harkiten, jos asetetaan perhe-etuuksien saamisen edellytykseksi vanhempien käyttäytyminen tai lasten koulunkäynti, ja arvioidaan tällaisten toimenpiteiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.

—

Perustetaan pysyviä ja joustavia toteutusmekanismeja, jotka tarjoavat enimmäiskattavuuden ja joista lapset hyötyvät eniten, kuten ennakkomaksut.

—

Tarjotaan korkealaatuisia ja osallisuutta edistäviä varhaiskasvatuspalveluja; varmistetaan näiden palvelujen kohtuuhintaisuus ja mukautetaan tarjontaa perheiden tarpeiden mukaan.

—

Tarjotaan kannustimia sellaisten (etenkin alle kolmivuotiaiden) lasten osallistumiselle, jotka tulevat huono-osaisista oloista, riippumatta heidän vanhempiensa työmarkkinatilanteesta, ja vältetään leimautuminen ja eriyttäminen.

—

Tuetaan vanhempia heidän tehtävässään omien lastensa ensisijaisina kasvattajina näiden varhaisvuosina ja kannustetaan varhaiskasvatuspalveluja toimimaan tiiviissä yhteistyössä vanhempien ja lapsen kasvatukseen osallistuvien elinyhteisön toimijoiden kanssa (kuten terveydenhuoltoon ja vanhempien tukemiseen liittyvät palvelut).

—

Lisätään vanhempien tietoa eduista, joita varhaiskasvatusohjelmiin osallistumisesta koituu lapsille ja heille itselleen. Käytetään varhaiskasvatuspalveluja varhaisvaroitusjärjestelmänä, jonka kautta voidaan yksilöidä perheeseen tai kouluun liittyviä fyysisiä tai psyykkisiä ongelmia, erityistarpeita tai kaltoinkohtelua.

—

Huolehditaan kaikkien oppijoiden osallisuudesta tarvittaessa kohdentamalla resursseja ja mahdollisuuksia huono-osaisempiin ja seurataan tuloksia asianmukaisesti.

—

Tunnustetaan alueelliset erot koulutusmahdollisuuksien ja oppimistulosten saatavuudessa ja laadussa ja puututaan niihin. Edistetään politiikkaa, jolla vähennetään eriytymistä ja vahvistetaan kattavaa ja yhtenäistä koulutusta.

—

Luodaan osallisuutta edistävä oppimisympäristö vahvistamalla koulujen ja vanhempien välistä yhteyttä ja tarjotaan tarpeen mukaan yksilöllistä tukea erityisten haittatekijöiden kompensoimiseksi esimerkiksi tarjoamalla koulutusta siirtolaislasten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten vanhemmille.

—

Puututaan tekijöihin, jotka estävät tai haittaavat vakavasti lasten koulunkäyntiä tai koulutuksen loppuun saattamista (kuten oppivelvollisuuskoulutuksen lisämaksut), tarjoamalla kohdennettua oppimistukea oppimista tukevassa ympäristössä.

—

Parannetaan sellaisten oppilaiden oppimistuloksia, joiden perustaidot ovat heikot, vahvistamalla luku- ja laskutaitoa sekä matematiikkaan ja luonnontieteisiin liittyviä perustaitoja ja varmistamalla heikosti menestyvien varhainen havaitseminen.

—

Laaditaan ja pannaan täytäntöön koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi kattavaa politiikkaa, johon sisältyy ennaltaehkäiseviä, korjaavia ja korvaavia toimenpiteitä. Varmistetaan, että tähän politiikkaan sisältyy toimenpiteitä niitä varten, joilla on koulunkäynnin keskeyttämisriski.

—

Vahvistetaan yhdenvertaisuutta koskevaa lainsäädäntöä ja taataan syrjäytyneimmille oppijoille perusoikeus saada laadukas vähimmäistason päättötodistus.

—

Tarkistetaan ja vahvistetaan kaikkien opetusammattien ammatillista profiilia ja valmistellaan opettajia sosiaalisen monimuotoisuuden kohtaamiseen. Hyödynnetään erityisiä kulttuurin välittäjiä ja esikuvia, jotka helpottavat romanilasten ja siirtolaistaustaisten lasten integroitumista.

—

Puututaan esteisiin, joita heikommassa asemassa olevat lapset ja perheet kohtaavat terveydenhuollon saamisessa, mukaan luettuna kustannukset, kulttuuriin ja kielitaitoon liittyvät esteet ja tiedon puute. Parannetaan terveydenhuollon tarjoajien koulutusta tältä osin.

—

Investoidaan ennaltaehkäisyyn etenkin varhaislapsuudessa ottamalla käyttöön kattavaa politiikkaa, jossa yhdistetään ravitsemukseen, terveyteen, valistukseen ja sosiaalisiin näkökohtiin liittyvät toimenpiteet.

—

Torjutaan epäterveellisten elintapojen ja päihdeongelmien taustatekijöitä, jotka liittyvät sosiaaliseen asemaan, antamalla kaikille lapsille mahdollisuus tasapainoiseen ruokavalioon ja liikuntaan.

—

Kiinnitetään erityishuomiota vammaisiin ja mielenterveysongelmista kärsiviin lapsiin, maassa laittomasti asuviin tai rekisteröimättömiin lapsiin, raskaana oleviin teini-ikäisiin sekä lapsiin, joiden perheessä on päihdeongelmia.

—

Annetaan lapsiperheille mahdollisuus elää kohtuuhintaisissa ja laadukkaissa asunnoissa (mukaan luettuna yhteiskunnan tukemat asunnot) ja puututaan ympäristövaaroihin, tilanahtauteen ja energiansaannin ongelmiin.

—

Tuetaan asunnottomuusriskissä olevia perheitä ja lapsia välttämällä häätöjä, tarpeettomia muuttoja ja perheenjäsenten erottamista toisistaan sekä tarjoamalla tilapäisiä suojia ja pitkäaikaisia asumisratkaisuja.

—

Kiinnitetään huomiota lasten etuun paikallisessa suunnittelussa; vältetään ”gettoutumista” ja eriytymistä edistämällä sosiaaliryhmien sekoittumista asumispolitiikassa ja tarjoamalla riittävästi julkisia liikennepalveluja.

—

Vähennetään lasten haitallista altistumista elin- ja sosiaalisen ympäristön kurjistumiselle, jotta ehkäistään lasten joutumista väkivallan ja kaltoinkohtelun uhriksi.

—

Varmistetaan, että köyhyys ei ole koskaan ainoa peruste, jonka vuoksi lapsi otetaan pois vanhempiensa hoidosta. Pyritään antamaan lapsille mahdollisuus pysyä tai palata vanhempiensa hoitoon esimerkiksi torjumalla perheen aineellista puutetta.

—

Varmistetaan riittävä valvonta, jotta ehkäistään lasten sijoittaminen laitoksiin, ja tehdään säännöllisiä tarkistuksia, jos sijoitus on tapahtunut.

—

Lopetetaan laitoshoitojärjestelyjen laajentaminen niiden lasten osalta, jotka eivät ole vanhempiensa hoidossa; edistetään sen sijaan laadukasta yhteisöllistä ja sijaishoitoa perheoloissa, joissa lapsen mielipide otetaan asianmukaisesti huomioon.

—

Varmistetaan, että lapsilla, jotka eivät ole vanhempiensa hoidossa, on mahdollisuus saada laadukkaita palveluita (sekä yleis- että erikoispalveluja), jotka liittyvät terveydenhuoltoon, koulutukseen, työskentelyyn, sosiaaliapuun, turvallisuuteen ja asumistilanteeseen, myös heidän aikuistuessaan.

—

Tarjotaan riittävää tukea lapsille, jotka jäävät kotimaahan, kun toinen vanhemmista tai molemmat muuttavat toiseen maahan työskentelemään, sekä heidän sijaishoitajilleen.

—

Puututaan kustannusten, pääsymahdollisuuksien ja kulttuurierojen kaltaisiin esteisiin sen varmistamiseksi, että kaikki lapset voivat osallistua leikkeihin sekä harrastus-, liikunta- ja kulttuuritoimintaan koulun ulkopuolella.

—

Tarjotaan turvallisia tiloja lasten kasvuympäristössä ja tuetaan huono-osaisia yhteisöjä erityiskannustimilla.

—

Kannustetaan kouluja, elinyhteisön eri toimijoita ja paikallisviranomaisia luomaan parempia koulun ulkopuolisia toimintamahdollisuuksia ja -tiloja kaikille lapsille näiden vanhempien työtilanteesta ja taustasta riippumatta.

—

Annetaan kaikille perheille mahdollisuus osallistua sosiaaliseen toimintaan, joka edistää vanhemmuuteen liittyviä taitoja ja positiivista perheen sisäistä viestintää.

—

Edistetään osallistumistapoja, jotka perustuvat vapaaehtoistoimintaan ja lisäävät sukupolvien välistä solidaarisuutta.

—

Hyödynnetään ja kehitetään edelleen jo olemassa olevia välineitä, joilla otetaan lapset mukaan hoito-, terveydenhuolto- ja koulutuspalvelujen tarjoamiseen, ja kuullaan lapsia heitä koskevien toimien suunnittelusta heidän ikäänsä soveltuvien mekanismien kautta.

—

Pyritään saamaan kaikki lapset mukaan osallistumista koskeviin rakenteisiin ja tuetaan huono-osaisten lasten osallistumista.

—

Kannustetaan lasten kanssa ja puolesta toimivia ottamaan lapset aktiivisesti mukaan ja lisätään tietoa tähän liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

—

Pannaan täytäntöön lapsen oikeus tulla kuulluksi kaikissa tuomioistuimeen liittyvissä päätöksissä ja edistetään lapsiystävällistä lainkäyttöä etenkin antamalla lapsille tosiasiallinen mahdollisuus osallistua tuomioistuinmenettelyihin.

—

Kehitetään säännönmukaisesti ja järjestelmällisesti yhteyksiä sellaisten politiikanalojen välille, jotka ovat erittäin merkityksellisiä lasten sosiaalisen osallisuuden kannalta, ja vahvistetaan keskeisten toimijoiden välistä synergiaa etenkin koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon, yhdenvertaisuuden ja lasten oikeuksien alalla.

—

Pyritään ottamaan lapsia koskeva politiikka ja lasten oikeudet huomioon kaikilla keskeisillä politiikanaloilla esimerkiksi erityisillä institutionaalisilla järjestelyillä.

—

Edistetään tiivistä yhteistyötä ja säännöllistä vuoropuhelua eri tasoilla toimivien viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, paikallisyhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen välillä.

—

Tuetaan ja kehitetään edelleen lasten osallistumista, myös tämän suosituksen täytäntöönpanoon.

—

Hyödynnetään täysimääräisesti saatavilla olevia tilastoja ja hallinnollisia tietoja sen seuraamiseksi, mitä vaikutuksia politiikalla on lapsiin ja heidän perheisiinsä; vahvistetaan tilastovalmiuksia (myös jaottelemalla tiedot sukupuolen mukaan) tarpeen mukaan ja jos se on mahdollista, etenkin lasten kokeman puutteen, laadukkaan ja kohtuuhintaisen lastenhoidon saannin, lasten terveyden ja kaikkien huono-osaisimpien lasten tilanteen osalta.

—

Parannetaan tietojen ajantasaisuutta lasten tilanteen seuraamiseksi ja edistetään mikrosimulaation kaltaisten menetelmien ja mallien käyttöä, jotta voitaisiin tukea järjestelmällisempää ennakkoarviointia politiikan mahdollisista vaikutuksista lapsiin;

—

Tiivistetään politiikan ja tutkimusyhteisön välisiä yhteyksiä ja testataan asiaan liittyviä poliittisia innovaatioita; kannustetaan näyttöön pohjautuvaa ohjelmien tulosten arviointia, mukaan luettuna pitkällä aikavälillä pitkittäistutkimusten kaltaisilla välineillä. Edistetään tulosten näkyvyyttä ja jakamista.

—

Edistetään hyvin toimintatapojen ja tietojen vaihtoa, kokeiltujen ja testattujen toimintamallien käyttöönottoa sekä toimenpiteitä, joilla luodaan solidaarisuutta laajemmin yhteisössä ja annetaan paikallisyhteisöille mahdollisuudet toimia yhdessä.

—

Arvioidaan talouskriisin vuoksi käyttöön otettujen tilapäisten toimien vaikutusta ennen kuin päätetään, otetaanko nämä toimet osaksi rakenneuudistuksia.

—

Asetetaan lasten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen tiukasti keskiöön Eurooppa 2020 -strategiassa ja kansallisissa uudistusohjelmissa osana yleisiä pyrkimyksiä vähentää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ottaen huomioon Eurooppa-neuvoston hyväksymät asiaan liittyvät maakohtaiset suositukset.

—

Harkitaan tarpeen mukaan lisäarvoa, jota saadaan lasten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevien kansallisten tavoitteiden asettamisesta ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet.

—

Hyödynnetään täysimääräisesti Eurooppa 2020 -strategian ja sosiaalialan avoimen koordinointimenetelmän tarjoamia välineitä lasten köyhyyttä ja hyvinvointia koskevan politiikan seurannan ja arvioinnin parantamiseksi sekä ehdotettuja indikaattoreihin perustuvia seurantapuitteita, jotka ovat tämän suosituksen liitteenä.

—

Voimistetaan synergiaetuja asiaan liittyvän EU-politiikan kanssa etenkin koulutuksen, terveydenhuollon, sukupuolten tasa-arvon sekä lasten oikeuksien alalla.

—

Tuetaan enemmän näyttöön perustuvan politiikan ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman, Euroopan sosiaalirahaston ja Horisontti 2020 -ohjelman kautta ja käytetään näitä ohjelmia mahdollisten politiikan innovaatioiden testaamiseen, arvioimiseen ja laajentamiseen.

—

Hyödynnetään täysimääräisesti vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa (jolla käsitellään lasten elintarvike- ja aineellista puutetta), EU:n kouluhedelmä- ja koulumaitojärjestelmää (jolla tarjotaan ravitsemuksellisesti arvokkaita tuotteita ja kannustetaan hyviin ruokailutottumuksiin) ja Yhteinen Erasmus -ohjelmaa (jolla edistetään lasten koulutuksen, epävirallisen oppimisen ja liikuntapalvelujen saantia).

—

Hyödynnetään rakennerahastojen tarjoamia mahdollisuuksia lasten ja perheiden tukemiseksi laadittaessa Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston toimintaohjelmia vuosiksi 2014–2010 maakohtaisten suositusten mukaisesti.

—

Hyödynnetään asianmukaisesti temaattisia tavoitteita, jotka liittyvät työllisyyden edistämiseen ja työvoiman liikkuvuuden tukemiseen, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan, koulutukseen, taitoihin ja elinikäisen oppimisen investointeihin sekä niiden mukaisia investointiprioriteetteja; näihin sisältyvät erityisesti varhaiskasvatus, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen, työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen, palvelujen, myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, saanti, yhteisöjohtoiset paikalliset kehittämisstrategiat, tuki köyhien alueiden elvyttämiseen sekä siirtyminen laitospalveluista yhteisöjohtoisiin palveluihin.

—

Sen varmistamiseksi, että vuosien 2014–2020 rakennerahastojen toimet ovat vaikuttavia, toteutetaan näyttöön pohjautuvia strategioita koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi niin, että otetaan mukaan asiaankuuluvat sidosryhmät, ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan siirtymistä laitoshoidosta yhteisöjohtoiseen hoitoon.

—

Edistetään yhteistyökumppanuutta rakennerahastojen ohjelmasuunnittelussa ja varojen saannissa ottamalla toimiin mukaan asiaan liittyvät sidosryhmät jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallistasolla, etenkin asiaankuuluvat viranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt, jotta saadaan aikaan toimia lasten köyhyyden torjumiseksi.