15.11.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 318/10

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä16 päivänä helmikuuta 2012 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, Thaimaasta ja Indonesiasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien muokattavaksi soveltuvasta valuraudasta valmistettujen, putkien kierteitettyjen valettujen liitos- ja muiden osien tuonnissa unioniin.

(2)

Menettely pantiin vireille, kun valmistajien etuja valvova Defence Committee of Tube or Pipe Cast Fittings, of Malleable Cast Iron of the European Union, jäljempänä ’valituksen esittäjä’, joka edustaa tuottajia, joiden tuotanto muodostaa yli 50 prosenttia muokattavaksi soveltuvasta valuraudasta valmistettujen, putkien kierteitettyjen valettujen liitos- ja muiden osien, jäljempänä ’kierteitetyt tempervalurautaiset liitos- ja muut osat’, kokonaistuotannosta unionissa, esitti 3 päivänä tammikuuta 2012 valituksen. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi tutkimuksen vireillepanemiseksi.

(3)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn vireillepanosta valituksen tekijälle, unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, etuyhteydettömille tuojille, käyttäjille ja vientiä harjoittavien maiden edustajille. Komissio ilmoitti myös tuottajille Argentiinassa, koska sitä harkittiin mahdolliseksi vertailumaaksi. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4)

Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(5)

Koska Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia oli runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttämistä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksen mukaisesti perustiedot kierteitettyihin tempervalurautaisiin liitos- ja muihin osiin (sellaisena kuin se määritellään jäljempänä olevassa B jaksossa) liittyvästä liiketoiminnastaan 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2011 väliseltä ajalta. Otantamenetelmää ei harkittu vientiä harjoittavien tuottajien osalta kahdessa muussa asianomaisessa maassa eli Thaimaassa ja Indonesiassa.

(6)

Jotta Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet pyyntöjen esittämistä varten niille Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille. Kaksi yritystä pyysi markkinatalouskohtelua perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla ja neljä yritystä yksilöllistä kohtelua perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan nojalla.

(7)

Komissio ilmoitti virallisesti markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevista tuloksista asianomaisille Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille ja valituksen tekijälle. Niille annettiin myös tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti.

(8)

Kuten johdanto-osan 29 kappaleessa selitetään, kuusi unionin tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta saatujen tietojen perusteella otokseen kolme unionin tuottajaa niiden myyntimäärän perusteella.

(9)

Kuten johdanto-osan 31 kappaleessa selitetään, 33 etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Kyseisiltä osapuolilta saatujen tietojen perusteella komissio valitsi otokseen yhdeksän tuojaa suurimman unioniin tuontimäärän ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Koska yksi tuoja ei vastannut kyselyyn, lopulliseen otokseen kuuluivat jäljelle jääneet kahdeksan tuojaa.

(10)

Kuten johdanto-osan 30 kappaleessa selitetään, 12 Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi kyseisiltä osapuolilta saatujen tietojen perusteella otoksen, johon kuului kolme Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa, joiden vientimäärä unioniin oli suurin.

(11)

Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille kolmelle unionin tuottajalle, otokseen valituille kolmelle Kiinassa toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle, kolmelle thaimaalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, kolmelle indonesialaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, otokseen valituille yhdeksälle etuyhteydettömälle tuojalle ja seitsemälle käyttäjälle.

(12)

Vastaukset kyselylomakkeisiin saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, kolmelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, kahdelta thaimaalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä indonesialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja kahdeksalta etuyhteydettömältä tuojalta. Yksikään käyttäjä ei vastannut kyselylomakkeeseen.

(13)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(14)

Niille Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, vahvistettiin normaaliarvo vertailumaana olevaa Intiaa koskevien tietojen perusteella, mistä syystä seuraavan yrityksen toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti tässä tarkoituksessa:

(15)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2011 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi kauden vuodesta 2008 tutkimusajanjakson päättymiseen, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(16)

Vireillepanoilmoituksessa määritelty tarkasteltavana oleva tuote on muokattavaksi soveltuvasta valuraudasta valmistetut, putkien kierteitetyt valetut liitos- ja muut osat, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodiin ex 7307 19 10.

(17)

Tärkeimmät tuotantopanosraaka-aineet ovat metalliromu, koksi/sähkö, hiekka (kaavausta varten) ja sinkki (galvanointia varten). Valmistusprosessissa sulatetaan ensimmäiseksi metalliromu kupoliuuneissa. Tätä seuraa kaavaus ja valu eri muotoihin, jotka erotellaan sen jälkeen toisistaan. Tuotteiden on käytävä läpi pitkä hehkutusprosessi, jolla varmistetaan riittävä taottavuus, kun tuotteita käytetään sovelluksissa, joissa edellytetään esimerkiksi iskun- ja tärinänkestävyyttä ja nopeiden lämpötilanmuutosten sietokykyä. Liitos- ja muut osat voidaan myöhemmin galvanoida, jos se on tarpeen. Tämän jälkeen tuotteet kierteitetään.

(18)

Kierteitettyjä tempervalurautaisia liitos- ja muita osia käytetään yhdistämään kaksi tai useampia putkia, yhdistämään putki laitteeseen, vaihtamaan nestevirtauksen suunta tai sulkemaan putki. Kierteitettyjä tempervalurautaisia liitos- ja muita osia käytetään pääasiassa asuinrakennusten ja muiden rakennusten kaasu-, vesi- ja lämmitysjärjestelmissä. Niitä käytetään myös öljynjalostamojen putkijärjestelmissä. Tempervalurautaisia liitos- ja muita osia on saatavissa eri muodoissa, joista yleisimpiä ovat 90 asteen kulmakappaleet, T-yhteet, liitoskappaleet, ristiyhteet ja liittimet. Niitä valmistetaan sekä mustina (ei-galvanoidut) että galvanoituina.

(19)

Tarkasteltavana olevalla tuotteella sekä Kiinan, Thaimaan ja Indonesian kotimarkkinoilla ja vertailumaana toimineen Intian kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä tuotteilla samoin kuin unionin tuotannonalan unionissa tuottamilla ja myymillä tuotteilla havaittiin olevan samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet. Tämän vuoksi niitä pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina, jäljempänä ’samankaltainen tuote’.

(20)

Tuotteen määritelmän osalta on esitetty useita väitteitä, joista useimmat ovat tuojilta mutta myös yhden jäsenvaltioiden viranomaisilta. Väitteet käsitellään seuraavassa yksitellen.

(21)

Eräs tuoja väitti, että "sähkögalvanoidut liitos- ja muut osat” olisi jätettävä kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien määritelmän ulkopuolelle. Väitteen mukaan sähkögalvanoitujen liitos- ja muiden osien tuotannossa tarvitaan kierteittämisen jälkeen lisätoimenpiteitä, kuten pesua ja sähköistä lisägalvanointia. Tämä parantaa kieltämättä laatua monin tavoin ja antaa etua tavanomaisiin liitos- ja muihin osiin nähden. On kuitenkin selvää, että sähkögalvanoidut liitos- ja muut osat ovat täysin vaihdettavissa tavanomaisten liitos- ja muiden osien kanssa, ja sen vuoksi niillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet. Niitä pidetään tämän vuoksi tarkasteltavana olevana tuotteena.

(22)

Sama tuoja tuo puserrusliitinten runkoja, jotka kootaan vielä yhteen muiden osien kanssa, jolloin lopputuotteena saadaan puristusliittimiä. Tämän vuoksi on pohdittu, kuuluvatko puristusliitinten rungot tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään. Vaikka nämä rungot näyttävät liitososalta ja ne ovat kierteitettyjä, niitä ei voida käyttää sellaisenaan putkien liittämiseen toisiinsa – ne on koottava ensin, ja putket voidaan liittää vasta kokoonpannulla liitososalla. Ne ovat kalliimpia, mutta vaihdettavissa muiden kierteitettyjen liitos- ja muiden osien kanssa, koska niitä käytetään myös putkien liittämiseen, vaikkakin pääasiassa korjaustöissä eikä niinkään uusia laitteita asennettaessa. Tästä syystä päätellään alustavasti, että puristusliittimet ja niiden rungot kuuluvat tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään.

(23)

Jotkin osapuolet väittivät, ettei unionin valmistamia ja myymiä tempervalurautaisia liitos- ja muita osia voida pitää vertailukelpoisina viejämaissa valmistettujen ja unioniin tuotujen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien kanssa sillä perusteella, että unionissa tuotetuissa osissa käytettävä materiaali on yleensä valkoydinvalurautaa ja vientiosissa taasen mustaydinvalurautaa.

(24)

Kuten neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1784/2000 (3) jo todettiin samasta tuotteesta, tutkimus on alustavasti osoittanut, ettei valko- ja mustaydinvalurautaisten liitososien tuotekuvissa ole eroja, sillä hiilipitoisuutta lukuun ottamatta ne ovat ominaisuuksiltaan hyvin samankaltaisia, niillä on samat käyttötarkoitukset ja ne voivat siten yleensä korvata toisensa. Tätä osoittaa se seikka, että tuojat/kauppiaat, jotka hankkivat sekä mustaydinvalurautaisia liitos- ja muita osia asianomaisista maista että unionin tuotannonalan tuottamia valkoydinvalurautaisia liitos- ja muita osia, myyvät niitä käyttäjille tekemättä eroa käytettyjen materiaalien välillä. Myöskään tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjät eivät tutkimuksen mukaan tee merkittävässä määrin eroa valko- ja mustaydinvalurautaisten liitos- ja muiden osien välillä.

(25)

Tähän viittaa lisäksi se seikka, että sekä valko- että mustaydinvalurautaiset liitos- ja muut osat sisältyvät eurooppalaiseen standardiin EN 10242 ja kansainväliseen standardiin ISO 49, joissa määrätään tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien rakennetta ja käyttöä koskevista edellytyksistä. Käytettävän materiaalin laaduksi kelpaa sekä valko- että mustaydinvalurauta.

(26)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että unionin tuottajien valmistamia ja myymiä valkoydinvalurautaisia liitos- ja muita osia olisi pidettävä samankaltaisena tuotteena asianomaisissa viejämaissa tuotettujen ja unioniin vietyjen mustaydinvalurautaisten liitos- ja muiden osien kanssa.

(27)

Yksi tuoja tuo vähäisiä määriä viimeistelemättömiä liitos- ja muita osia, jotka ovat kierteittämättömiä. Tuoja kierteittää ne myöhemmin. Koska maahantuodut tavarat ovat kierteittämättömiä, niitä ei pidetä tarkasteltavana olevana tuotteena.

(28)

Yhden jäsenvaltion viranomaiset huomauttivat, että yhdistetyn nimikkeistön selityksissä (4) ilmaisu "muokattavaksi soveltuvaa valurautaa” sisältää pallografiittivaluraudan (sama kuin pallografiittirauta). Vaikka yksikään asianomainen osapuoli ei ilmoittanut tutkimusajanjakson aikana myyneensä pallografiittiraudasta tehtyjä kierteitettyjä liitos- ja muita osia, tämä on näytön mukaan kuitenkin mahdollista. Koska näillä liitos- ja muilla osilla on samat fyysiset perusominaisuudet kuin tarkasteltavina olevilla kierteitetyillä tempervalurautaisilla liitos- ja muilla osilla, katsotaan asianmukaiseksi täsmentää, että pallografiittirautatuotteet kuuluvat menettelyn ja toimenpiteiden soveltamisalaan.

(29)

Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otoksen, joka perustui kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien suurimpaan edustavaan unioniin suuntautuneen viennin määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Valittu otos koostuu kolmesta kahteen yritysryhmään kuuluvasta tuottajasta, joiden kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien myynnin osuus etuyhteydettömille asiakkaille unionissa oli 81 prosenttia kuudesta unionin samankaltaisen tuotteen tunnetusta tuottajasta. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kuultiin kaikkia unionin tuottajia ja valituksen tekijää, ja kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomatuksensa ehdotetusta otoksesta. Otoksen valinnasta ei esitetty yhtään huomautusta.

(30)

Perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti komission valitsema otos perustui suurimpaan edustavaan vientimäärään, jota voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Kaksitoista vientiä harjoittavaa tuottajaa, joiden osuus oli 51 prosenttia Kiinan viennistä unioniin tutkimusajanjakson aikana, toimitti vireillepanoilmoituksen liitteessä A pyydetyt otantaa koskevat tiedot. Valittuun otokseen kuului kolme yritystä, joiden osuus yhteistyössä toimineiden osapuolten vientimäärästä Kiinasta unioniin oli 88 prosenttia. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja Kiinan viranomaisia kuultiin. Otoksen valinnasta ei esitetty yhtään huomautusta.

(31)

Perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti komission valitsema otos perustui suurimpaan edustavaan unioniin suuntautuvan tuonnin määrään, jota voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa, ja yritysten maantieteelliseen sijaintiin. Yhteensä 33 etuyhteydetöntä tuojaa toimitti vireillepanoilmoituksen liitteessä B pyydetyt otantaa koskevat tiedot. Alkuperäiseen otokseen valittiin viidestä jäsenvaltiosta kuusi tuojaa, joiden osuus yhteistyötä tehneiden tuojien kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien tuonnissa unioniin oli 59 prosenttia. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tuojia on kuultu. Huomautusten jälkeen otokseen lisättiin kolme muuta yritystä, jolloin lopulliseen otokseen valittiin kuudesta jäsenvaltiosta yhdeksän tuojaa, joiden osuus yhteistyötä tehneiden tuojien kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien tuonnissa unioniin oli 67 prosenttia. Laajennetusta otoksesta ei esitetty muita huomautuksia. Koska yksi tuoja ei vastannut kyselyyn, lopulliseen otokseen kuuluivat jäljelle jääneet kahdeksan tuojaa.

(32)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla normaaliarvo määritetään Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niille tuottajille, joiden todettiin täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(33)

Kyseiset perusteet, jotka ovat pelkästään viitteellisiä, ovat lyhyesti seuraavat:

(34)

Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa.

(35)

Komissio hankki kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelua koskevissa hakemuksissa annetut tiedot asianomaisten yritysten toimitiloissa.

(36)

Tarkistuksessa kävi ilmi, ettei kumpikaan markkinatalouskohtelua pyytänyt vientiä harjoittava tuottaja täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia.

(37)

Kummankaan viejän tarkastetut tilinpäätökset eivät ole kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisia, ja toisen viejän tarkastetut tilinpäätökset olivat vielä epätäydellisiä, koska niihin ei sisältynyt rahavirtalaskelmaa. Näin ollen on selvää, etteivät ne täytä vaatimusta 2.

(38)

Toinen viejä ei pystynyt osoittamaan, että sille yksityistämisen aikana siirretty pääoma oli arvioitu asianmukaisesti, ja toinen viejä sai valtion etuuksista lähinnä edullisen tuloverokannan muodossa. Näin ollen ne eivät täytä vaatimusta 3.

(39)

Toinen yritys, joka pyysi markkinatalouskohtelua, esitti huomautuksia ilmoituksen johdosta. Se ei kiistänyt mitään ilmoitukseen sisältyviä tosiseikkoja, vaan kiinnitti huomautuksissaan huomiota kolmeen pääseikkaan.

(40)

Ensinnäkin yritys väitti, että markkinatalouskohtelu määriteltiin laittomasti, koska määrittely tapahtui lähes kaksi kuukautta säädetyn määräajan jälkeen. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että viivästys johtui lähinnä siitä, ettei markkinatalouskohtelun tarkastusta voitu tehdä aikaisemmassa vaiheessa, koska kiinalaiset viejät eivät olleet tuolloin käytettävissä. On syytä korostaa, ettei määrittämisen ajoituksella ollut mitään vaikutusta lopputulokseen.

(41)

Toiseksi yritys väitti, että tarkastetut tilinpäätökset todettiin sääntöjenvastaisiksi pelkästään muodollisin perustein. Lisäksi väitettiin, että ”tilinpäätöskäytännöt, jotka eivät ole täysin virallisesti IAS:n mukaisia, eivät ole ristiriidassa markkinatalouskohtelun vaatimuksen 2 kanssa, jolleivät ne ole vaikuttaneet yrityksen taloudelliseen tulokseen”. Tältä osin on syytä huomata, ettei vaatimus 2 liity mitenkään yrityksen taloudelliseen tulokseen. Tästä syystä väite on perusteeton. Ratkaiseva vaatimus ”kirjanpidosta, joka tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti” on todellakin muodollinen vaatimus. On kuitenkin syytä mainita, että kaikki rikkomukset olivat luonteeltaan merkittäviä, joko niihin liittyvien määrien suuruuden tai rikkomuksen merkityksen johdosta (eli pakollista analyysiä ei yksinkertaisesti tehty).

(42)

Lopuksi väitettiin, ettei edullisen tuloverokannan muodossa saatuja etuja ole ennen käytetty syynä markkinatalouskohtelun epäämiselle. Tältä osin huomautetaan, että kukin tapaus arvioidaan sen omien seikkojen perusteella. Markkinatalouskohtelua koskevan vaatimuksen 3 osalta on arvioitava, kohdistuuko kiinalaisiin viejiin merkittäviä vääristymiä, jotka ovat siirtyneet aiemmasta keskusjohtoisesta markkinatalousjärjestelmästä. Tällaisen siirron katsotaan tapahtuneen valtiollisten etuuksien kohdalla, joita myönnettiin lähinnä edullisen verokannan muodossa. Kiinalaisen viejän esiin tuomia yleisiä huomautuksia ei siten ollut perusteltu riittävästi.

(43)

Päätelmänä voidaan todeta, ettei ole osoitettu, että kumpikaan vientiä harjoittavista tuottajista olisi täyttänyt markkinatalouskohtelua koskevat vaatimukset 2 ja 3. Tämän vuoksi markkinatalouskohtelua ei voida myöntää kyseisille yrityksille.

(44)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen säännöksen soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut perusteet.

(45)

Kyseiset perusteet, jotka ovat pelkästään viitteellisiä, ovat lyhyesti seuraavat:

(46)

Ne vientiä harjoittavat tuottajat, jotka eivät täyttäneet markkinatalouskohtelun vaatimuksia, sekä kolmas otokseen valittu tuottaja pyysivät yksilöllistä kohtelua. Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin alustavasti, että kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat täyttivät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaiset perusteet ja niille voitiin siksi myöntää yksilöllinen kohtelu.

(47)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on määritettävä markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ’vertailumaa’, sovellettujen hintojen tai laskennallisen arvon perusteella.

(48)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Argentiinaa vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta ja pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(49)

Useat viejät ja tuojat ovat esittäneet huomautuksia vertailumaan valinnasta väittäen, ettei Argentiina olisi soveltuva vertailumaa, koska kotimainen kilpailu on Argentiinassa heikkoa ja sen vuoksi hintataso maan kotimarkkinoilla on korkea. Itse asiassa onkin viitteitä siitä, että Argentiinan markkinat jakautuvat suurelta osin kolmen kotimaisen tuottajan kesken. Argentiinan tilastojen mukaan tuonti Argentiinan markkinoille ovat hyvin vähäistä, koska perinteisesti suurimmilta ulkomaisilta toimittajilta, Brasilialta ja Kiinalta, peritään korkeita polkumyyntitulleja.

(50)

Samat viejät ja tuojat ehdottivat soveltuvimmiksi vertailumaiksi Thaimaata, Intiaa ja Indonesiaa. Asianomaisten osapuolten huomautukset huomioon ottaen pyrittiin yhteistyöhön Argentiinassa ja Intiassa toimivien tuottajien kanssa, ja lopuksi yksi argentiinalainen ja yksi intialainen tuottaja suostuivat toimimaan yhteistyössä.

(51)

Näiden vastausten analyysi osoitti, että ainoan yhteistyössä toimineen argentiinalaisen tuottajan ilmoittamat kotimarkkinahinnat olivat todellakin erittäin korkeat, huomattavasti korkeammat kuin otokseen kuuluneiden unionin tuottajien myyntihinnat ja niiden vahinkoa aiheuttamaton hinta.

(52)

Toisaalta kävi ilmi, että Intian markkinoilla on paljon kilpailua, sillä tuottajia arvioidaan olevan 300. Tästä syystä yhteistyössä toimineen intialaisen viejän ilmoittamia kotimarkkinahintoja voidaan pitää kohtuullisina.

(53)

Thaimaa ja Indonesia ovat mukana samassa tutkimuksessa, mutta hyvin harva tuottaja toimii molemmissa maissa, mikä tekee niiden kotimarkkinoista vähemmän kilpailtuja Intiaan verrattuna. Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että Intia on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti sopiva vertailumaa.

(54)

Koska yhdellekään otokseen valitulle kiinalaiselle viejälle ei myönnetty markkinatalouskohtelua, määritettiin normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan nojalla käyttäen Intiaa markkinataloutta toteuttavana kolmantena maana.

(55)

Ensin selvitettiin kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko vertailumaan kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien tuottajan kotimaisen myynnin kokonaismäärä edustavaa, toisin sanoen oliko tämän myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia kunkin vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärästä tutkimusajanjaksolla. Kolmesta otokseen valitusta vientiä harjoittavasta tuottajasta tämä päti kahteen.

(56)

Tämän jälkeen yksilöitiin ne yritysten kotimarkkinoillaan myymät tarkasteltavana olevan tuotteen lajit, joiden osalta vertailumaan tuottaja oli edustava kotimarkkinoiden kokonaismyynnin perusteella, jotka ovat samanlaisia kuin unioniin vietäviksi myydyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa.

(57)

Jokaisen vertailumaan tuottajan kotimarkkinoillaan myymän sellaisen tuotelajin osalta, jonka todettiin olevan suoraan verrattavissa kierteitettyihin tempervalurautaisiin liitos- ja muihin osiin, joita vientiä harjoittavat tuottajat vievät unioniin myytäväksi, määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti riittävän edustavaa. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen myynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia vientiä harjoittavan tuottajan unioniin vietäväksi myymän vastaavan tuotelajin kokonaismäärästä.

(58)

Tämän jälkeen komissio tutki vertailumaan tuottajan kohdalla, voidaanko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin sellaisen tuotelajin myynnin, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin kannattavan myynnin osuus myynnistä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksolla.

(59)

Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kokonaismyynnistä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa. Tämä hinta laskettiin kyseisen tuotelajin tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona.

(60)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai kun kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin yksinomaan kannattavan myynnin painotettu keskiarvo.

(61)

Jos kaikkia tuotelajeja myytiin tappiolla, niiden myynnin ei katsottu tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(62)

Tuotelajeille, joita ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä, sekä tuotelajeille, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, muodostettiin laskennallinen normaaliarvo.

(63)

Laskennallinen normaaliarvo muodostettiin lisäämällä ainoan yhteistyössä toimineen vertailumaan tuottajan keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksona sen samankaltaisen tuotteen myyntiin kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä liittyvät myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä painotettu keskimääräinen voitto tutkimusajanjaksona. Sellaisten tuotelajien osalta, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, laskennallisen normaaliarvon muodostamiseen käytettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen myynnin painotettua keskimääräistä voittoa ja siihen liittyviä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia. Tuotantokustannuksia sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia oikaistiin tarvittaessa ennen kuin niitä käytettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen myynnin määrittämiseen ja laskennallisten normaaliarvojen muodostamiseen.

(64)

Koska kaikille otokseen valituille tuottajille myönnettiin yksilöllinen kohtelu ja tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuva vienti tapahtui suoraan unionin riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(65)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(66)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(67)

Oikaisuja tehtiin fyysisten ominaisuuksien, välillisten verojen, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä palkkioiden ja pankkimaksujen perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö.

(68)

Otokseen valittujen yritysten tapauksessa kunkin vertailumaalle vahvistetun samankaltaisen tarkasteltavana olevan tuotteen lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan lajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdassa säädetään.

(69)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnoista, ja ne ovat seuraavat:

(70)

Yhteistyössä toimineiden mutta otoksen ulkopuolisten vientiä harjoittavien tuottajien painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali laskettiin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti. Tämä marginaali laskettiin otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille määritettyjen marginaalien perusteella.

(71)

Tällä perusteella yhteistyössä toimineille mutta otoksen ulkopuolisille yrityksille laskettu polkumyyntimarginaali vahvistettiin alustavasti 42,3 prosentin tasolle.

(72)

Kaikkien muiden Kiinassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalit määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten määriteltiin ensin yhteistyön taso vertaamalla tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamia unioniin suuntautuvan viennin määriä Eurostatin vastaaviin tuontitilastoihin.

(73)

Koska yhteistyö kattoi oli yli 50 prosenttia Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä ja toimialaa voidaan pitää pirstoutuneena, sillä Kiinassa on suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia, yhteistyössä toimimisen astetta voidaan pitää korkeana. Koska ei ollut mitään syytä uskoa, että yksikään vientiä harjoittava tuottaja olisi tarkoituksellisesti kieltäytynyt yhteistyöstä, jäännöspolkumyyntimarginaali vahvistettiin sen otokseen valitun yrityksen tasolle, jolla oli korkein polkumyyntimarginaali. Tätä pidettiin sopivana, koska ei ollut viitteitä siitä, että yhteistyöstä kieltäytyneet yritykset olisivat harjoittaneet polkumyyntiä vähäisemmässä määrin, ja jotta mahdollisten toimenpiteiden tehokkuus voitiin varmistaa.

(74)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnoista, ja ne ovat seuraavat:

(75)

Komissio selvitti ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko niiden samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla edustavaa, eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään viisi prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärästä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että samankaltaisen tuotteen myynti kotimarkkinoilla oli edustavaa kaikkien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta Thaimaassa ja Indonesiassa.

(76)

Tämän jälkeen komissio yksilöi niiden yritysten, joiden kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa, sellaiset kotimarkkinoillaan myymät tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin unioniin vietäväksi myydyt lajit tai niitä läheisesti muistuttavia.

(77)

Seuraavaksi määritettiin samankaltaisen tuotteen kunkin sellaisen tuotelajin osalta, jota vientiä harjoittavat tuottajat myivät kotimarkkinoillaan ja jonka oli todettu olevan verrattavissa tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin vietäväksi myytyyn lajiin, oliko kotimarkkinamyynti perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävän edustavaa. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen myynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia unioniin vietäväksi myydyn vastaavan tuotelajin kokonaismäärästä.

(78)

Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, kotimarkkinamyyntiä pitää perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena. Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan myynnin osuus tutkimusajanjaksolla.

(79)

Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kokonaismyynnistä ja kun painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään yksikkökustannusten tasoinen, tuotelajikohtaisen normaaliarvon perustana käytettiin kyseisen tuotelajin kaikkien kotimarkkinamyyntihintojen painotettua keskiarvoa.

(80)

Kun tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai kun kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin yksinomaan kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettu keskihinta.

(81)

Jos kaikkia tuotelajeja myytiin tappiolla, niiden myynnin ei katsottu tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(82)

Tuotelajeille, joita ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä, sekä tuotelajeille, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, muodostettiin laskennallinen normaaliarvo.

(83)

Laskennallinen normaaliarvo muodostettiin lisäämällä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräisiin valmistuskustannuksiin tutkimusajanjaksona niiden samankaltaisen tuotteen myyntiin kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä liittyvät myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä painotettu keskimääräinen voitto tutkimusajanjaksona. Sellaisten tuotelajien osalta, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, laskennallisen normaaliarvon muodostamiseen käytettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen myynnin painotettua keskimääräistä voittoa ja siihen liittyviä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia.

(84)

Koska kaikki yhteistyössä toimineiden thaimaalaisten ja intialaisten viejien tarkasteltavana olevan tuotteen vienti tapahtui suoraan unionin riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(85)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(86)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(87)

Oikaisuja tehtiin kaupan portaan, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä palkkioiden ja pankkimaksujen perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö.

(88)

Otokseen valittujen kahden Thaimaassa toimivan yrityksen kunkin samankaltaisen tuotteen tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(89)

Kun otetaan huomioon, että yhteistyöhön osallistumisen taso oli korkea (molempien yhteistyössä toimineiden thaimaalaisten yritysten viennin osuus oli enemmän kuin 80 prosenttia koko Thaimaasta unioniin suuntautuvasta viennistä tutkimusajanjaksolla), kaikkien muiden thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali vahvistettiin kahden yhteistyössä toimineen yrityksen korkeimman polkumyyntimarginaalin tasolle.

(90)

Thaimaalaisten yritysten väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnoista, ja ne ovat seuraavat:

(91)

Ainoan yhteistyössä toimineen yrityksen samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(92)

Kun otetaan huomioon, että yhteistyöhön osallistumisen taso oli korkea (ainoan yhteistyössä toimineen indonesialaisen yrityksen viennin osuus oli enemmän kuin 80 prosenttia koko Indonesiasta unioniin suuntautuvasta viennistä tutkimusajanjaksolla), kaikkien muiden indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali vahvistettiin yhteistyössä toimineen yrityksen polkumyyntimarginaalin tasolle.

(93)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnoista, ja ne ovat seuraavat:

(94)

Tutkimusajanjaksolla samankaltaista tuotetta valmisti kuusi tuottajaa unionissa. Kuten johdanto-osan 29 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kaksi unionin tuottajien ryhmää, jotka muodostuivat kolmesta unionin tuottajasta ja joiden osuus oli 81 prosenttia samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta.

(95)

Kaikkien kuuden samankaltaista tuotetta valmistavan tuottajan katsotaan muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin tuotannonalan, ja sen vuoksi niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(96)

Unionin kulutus määritettiin tutkimustulosten mukaan mukautetun unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin määrän ja Eurostatin ilmoittaman tuontimäärän perusteella.

(97)

Unionin kulutus väheni merkittävästi eli 21 prosenttia vuosien 2008 ja 2009 välillä, minkä jälkeen se kasvoi 12 prosenttiyksikköä eli jäi 9 prosenttia alemmalle tasolle kuin tarkastelujakson alussa.

(98)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko tiettyjen asianomaisista maista peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien tuontia arvioitava kumulatiivisesti.

(99)

Kustakin asianomaisesta maasta tulevalle tuonnille vahvistettu polkumyyntimarginaali oli perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa suurempi (katso johdanto-osan kappaleet 74, 90 ja 93).

(100)

Polkumyynnillä Indonesiasta tapahtuvan tuonnin määrästä todettiin, että sen osuus oli ainoastaan noin 2,5 prosenttia kaikesta samankaltaisen tuotteen tuonnista unioniin tutkimusajanjakson aikana. Näin ollen voidaan katsoa, ettei se ole aiheuttanut perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tai WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen (5) määräyksissä tarkoitettua merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(101)

Samalla tutkimuksessa vahvistettiin tässä alustavassa vaiheessa, että suurin osa tuonnista Indonesiasta on mahdollisesti ilmoitettu väärällä CN-koodilla eli koodilla 7307 99 10 eikä koodilla 7307 19 10, johon yleensä luokitellaan putkien liitos- ja muut osat, muokattavaksi soveltuvaa valurautaa. Kaikki tai ainakin suuri osa tuonnista, joka on mahdollisesti ilmoitettu väärin, sisältyy kuitenkin jo edellisessä johdanto-osan kappaleessa mainittuun 2,5 prosentin osuuteen.

(102)

Edellä esitetyn perusteella päätettiin alustavasti, ettei kyseistä tuontia kumuloida Thaimaasta ja Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa.

(103)

Kiinasta ja Thaimaasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määriä ei voida pitää vähäisinä, koska niiden markkinaosuus oli 5,4 prosenttia (Thaimaa) ja 47,3 prosenttia (Kiina) tutkimusajanjakson aikana.

(104)

Kumulatiivinen arviointi katsottiin alustavasti asianmukaiseksi ottaen huomioon vastaavat kilpailuolosuhteet näistä kahdesta maasta peräisin olevan tuonnin ja samankaltaisen unionin tuotteen välillä eli samojen myyntikanavien kautta ja samoille asiakasryhmille. Itse asiassa useissa tapauksissa osoitettiin, että Kiinasta ja Thaimaasta tuotuja tuotteita myytiin samojen jakelijoiden kautta.

(105)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan alustavasti, että kaikki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyivät ja että Thaimaasta ja Kiinasta peräisin olevaa tuontia olisi tarkasteltava kumulatiivisesti. Siihen viitataan tässä ilmaisulla "kahdesta asianomaisesta maasta tapahtuva tuonti".

(106)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä kahdesta asianomaisesta maasta unionin markkinoille kasvoi tarkastelujakson aikana 15 prosenttia. Vaikka tuonti väheni aluksi 16 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2009 johdanto-osan 97 kohdassa mainitun kulutuksen vähenemisen vuoksi, se kasvoi myöhemmin huomattavasti 31 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksoon asti.

(107)

Polkumyynnillä kahdesta asianomaisesta maasta tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi 11 prosenttiyksikköä 41,7 prosentista 52 prosenttiin tarkastelujakson aikana. Markkinaosuuden kasvu tapahtui ennen kaikkea vuoden 2010 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana kysynnän elpyessä.

(108)

Seuraavassa taulukossa esitetään Eurostatin tietojen perusteella kahdesta asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskihinta unionin rajalla tullaamattomana. Tarkastelujaksolla tuonnin keskimääräinen hinta kahdesta asianomaisesta kahdesta maasta kasvoi jatkuvasti yhteensä 14 prosenttia.

(109)

Vientiä harjoittavien tuottajien ja otokseen valittujen unionin tuottajien myyntihintoja unionissa vertailtiin keskenään tuotelajikohtaisesti. Tätä varten otokseen valittujen unionin tuottajien hintoja etuyhteydettömille asiakkaille vertailtiin otokseen valittujen kahden asianomaisen maan vientiä harjoittavien tuottajien hintoihin. Oikaisuja tehtiin tarvittaessa kaupan portaan erojen (erityisesti OEM-myynnissä) ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(110)

Vertailusta kävi ilmi, että Thaimaasta ja Kiinasta peräisin olevia tarkasteltavana olevia tuontituotteita myytiin tutkimusajanjakson aikana unionissa hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat 25–55 prosentilla (ilmaistuna prosentteina unionin tuotannonalan hinnoista).

(111)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. Seuraavassa esitettävät tiedot liittyvät tuotanto-, tuotantokapasiteetti- ja kapasiteetin käyttöaste- sekä myynti- ja markkinaosuustietojen osalta kaikkiin unionin tuottajiin ja muiden indikaattorien osalta otokseen valittuihin unionin tuottajiin. Koska otos koostui vain kahdesta tuottajien ryhmästä, otokseen valittuihin tuottajiin perustuvia indikaattoreita koskevissa taulukoissa ei luottamuksellisuussyistä voitu paljastaa todellisia aggregoituja tietoja; sen sijaan esitetään vain indeksit, jotta voidaan osoittaa kyseisten indikaattoreiden suuntaus.

(112)

Unionin tuotantomäärät putosivat jyrkästi 39 prosenttia vuosien 2008 ja 2009 välillä, ja sen jälkeen ne laskivat hieman jo alhaisesta tasostaan, vaikka kulutus kasvoi 12 prosenttiyksikköä seuraavina vuosina, kuten johdanto-osan 97 kappaleessa todetaan.

(113)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti väheni tarkastelujakson aikana 21 prosenttia, lähinnä vuosien 2008 ja 2009 välillä. Tärkein syy tuotantokapasiteetin vähenemiseen oli se, että kolme unionin tuottajaa lopetti toimintansa tarkastelujakson aikana.

(114)

Tuotantokapasiteetin vähenemisestä huolimatta unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste pieneni 26 prosenttia, lähinnä vuosien 2008 ja 2009 välillä.

(115)

Varastot vähenivät 23 prosenttia tarkastelujakson aikana, samaan tahtiin kuin unionin tuotannonalan myynti ja tuotantomäärät vähenivät.

(116)

Kaikkien unionin tuottajien myyntimäärä unionin markkinoilla väheni merkittävästi 25 prosenttia vuosien 2008 ja 2009 välillä, koska kysyntä väheni. Vuoden 2009 jälkeen kysyntä unionissa kasvoi kuitenkin huomattavasti, kuten johdanto-osan 97 kappaleessa mainitaan, mutta unionin myynti säilyi vuoden 2009 alhaisella tasolla tarkastelujakson loppuun saakka.

(117)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui jatkuvaan tahtiin 9 prosenttiyksikköä eli 18 prosenttia tarkastelujaksolla, kun taas polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi 11 prosenttiyksikköä saman jakson aikana, kuten johdanto-osan 107 kappaleessa todetaan.

(118)

Otokseen valitut unionin tuottajat kykenivät nostamaan myyntihintojaan vain 4 prosenttia tarkastelujakson aikana. Koska polkumyynnillä unionin markkinoille tuodut määrät kasvoivat, hinnat nousivat vähemmän kuin kustannukset.

(119)

Unionin tuotannonalan kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille saatu nettovoitto ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan kannattavuus oli tyydyttävä tarkastelujakson alussa, mutta siitä tuli lähes kannattamatonta vuonna 2009. Vaikka kannattavuus myöhemmin hieman parani, se pysyi selvästi vahinkoa aiheuttamattoman tason alapuolella tarkastelukauden loppuun asti.

(120)

Sijoitetun pääoman tuoton (ilmaistuna voittoprosenttina investointien nettokirjanpitoarvosta) kehitys vastasi kannattavuuden kehitystä.

(121)

Toiminnan nettokassavirta väheni jatkuvasti yhteensä 64 prosenttia tarkastelujaksolla, ja se oli erittäin alhaisella tasolla tutkimusajanjakson aikana.

(122)

Kuten johdanto-osan 97 kappaleessa todettiin, unionin kulutus kasvoi huomattavasti vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 8 000 tonnia samalla, kun polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi 9 000 tonnia samana aikana, kuten johdanto-osan 106 kappaleessa todetaan. Polkumyynnillä tapahtunut tuonti söi siten unionin markkinoiden vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tapahtuneen kasvun kokonaan, ja unionin tuotannonalan myynti pysyi vuoden 2009 hyvin alhaisella tasolla. Tämä osoittaa, ettei unionin tuotannonala pystynyt hyödyntämään unionin kulutuksen viimeaikaista kasvua, koska polkumyynnillä kahdesta asianomaisesta maasta tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi.

(123)

Otokseen valittujen unionin tuottajien investoinnit kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

(124)

Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, unionin tuottajien investoinnit vähentyivät merkittävästi vuosina 2008–2010. Suuntaus kääntyi päinvastaiseksi tutkimusajanjakson aikana, jolloin investoinnit elpyivät merkittävästi, mutteivät saavuttaneet tarkastelujakson alussa vallinnutta tasoa.

(125)

Johdanto-osan 119 kappaleessa kuvatun riittämättömän kannattomuuden vuoksi joillakin unionin tuottajilla on ollut vaikeuksia hankkia pääomaa tulevia investointeja varten nykyisissä olosuhteissa. Investointien epätyydyttävä tuotto lisää ongelmia pääoman saannissa.

(126)

Työllisyystaso kokoaikaiseksi muutettuna (FTE) noudatteli pääasiassa tuotantomäärien kehitystä (ks. johdanto-osan 112 kappale), mikä osoittaa, että unionin tuotannonala pyrki järkeistämään valmistuskustannuksiaan tarpeen mukaan. Unionin tuotannonala yritti mukauttaa työvoimaansa heikkenevään markkinatilanteeseen, mikä laski vakaasti työllisyysasteen 36 prosenttiin tarkastelujaksolla.

(127)

Siitä huolimatta, että unionin tuotannonala pyrki mukauttamaan työllisyyden heikkenevään markkinatilanteeseen, unionin tuottajien tuotos kokoaikaista työpaikkaa kohti putosi huomattavasti 19 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2009. Tilanne parani jatkuvasti myöhemmin, mutta luku pysyi 9 prosenttia alhaisempana kuin tarkastelujakson alussa.

(128)

Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset nousivat jatkuvasti yhteensä 12 prosenttia.

(129)

Kahdesta asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin polkumyyntimarginaalit, kuten johdanto-osan 74 ja 90 kappaleessa täsmennetään, olivat suuria. Kun otetaan huomioon polkumyyntituonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat, polkumyyntimarginaalien vaikutusta voidaan pitää merkittävänä.

(130)

Brasiliasta, Tšekistä (6), Japanista, Kiinasta, Korean tasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevat kierteitetyt tempervalurautaiset liitos- ja muut osat olivat jo toimenpiteiden kohteena vuosina 2000–2005, jäljempänä ’aiemmat toimenpiteet’ (7). Unionin tuotannonalan tyydyttävä kannattavuus tarkastelujakson alussa (ks. johdanto-osan 119 kappale) antaa aihetta olettaa, että nämä toimenpiteet helpottivat unionin tuotannonalan tilannetta väliaikaisesti. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kasvava määrä katkaisi kuitenkin tämän melko myönteisen jakson. On myös huomattava, että niiden kuuden maan, joihin aiemmat toimenpiteet kohdistuivat, yhteenlaskettu markkinaosuus ei koskaan ollut enemmän kuin 29 prosenttia (8), kun taas tämän tutkimuksen kohteena olevien kahden asianomaisen maan markkinaosuus oli 52,7 prosenttia tutkimusajanjakson aikana, kuten johdanto-osan 107 kappaleessa todetaan.

(131)

Vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti tarkastelujaksolla. Tämä oli erityisen merkittävää kannattavuutta, tuotantomäärää, kapasiteetin käyttöastetta, myyntimäärää ja markkinaosuutta koskevien indikaattoreiden osalta, jotka kaikki osoittivat selvästi heikkenevää suuntausta.

(132)

Samaan aikaan kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien tuonti kahdesta asianomaisesta maasta alitti unionin tuotannonalan hinnat jopa 55 prosenttia tutkimusajanjakson aikana (ks. johdanto-osan 110 kappale), ja niiden markkinaosuus kasvoi huomattavasti samanaikaisesti (ks. johdanto-osan 107 kappale).

(133)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(134)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkittiin, onko Kiinasta ja Thaimaasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Muita polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ohella tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat samaan aikaan voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei niiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa olisi pidetty polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista johtuvana.

(135)

Vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä kahdesta asianomaisesta maasta tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi 15 prosenttia markkinoilla, jotka supistuivat 9 prosentilla, mikä johti markkinaosuuden kasvuun 41,7 prosentista 52,7 prosenttiin unionin markkinoista.

(136)

Kahdesta asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kasvu tarkastelujaksolla tapahtui samaan aikaan unionin tuotannonalan useimpien vahinkoindikaattoreiden laskusuuntauksen kanssa. Unionin tuotannonala menetti markkinaosuudestaan 8,7 prosenttiyksikköä, ja sen oli supistettava tuotantoaan 41 prosenttia. Merkittävä hinnan alittavuus esti unionin tuotannonalaa siirtämästä lisääntyneitä tuotantokustannuksia myyntihintoihin riittävällä tavalla, mikä johti hyvin heikkoon kannattavuuteen suurimman osan aikaa tutkimusajanjaksolla.

(137)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että kahdesta asianomaisesta maasta alhaiseen hintaan tuleva polkumyyntituonti, joka suuntautui unionin markkinoille suurina ja jatkuvasti kasvavina määrinä ja joka alitti merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat koko tarkastelujaksolla, aiheuttaa merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(138)

Vaikka Eurostat raportoi, että Intiasta tuotiin merkittäviä määriä erittäin alhaisin hinnoin koko tarkastelujakson ajan, on viitteitä siitä, ettei kyseinen tuonti koske tarkasteltavana olevaa tuotetta vaan samaan CN-koodiin ilmoitettuja eri tuotteita.

(139)

Muista kolmansista maista peräisin olevaa tuontia oli vähän koko tarkastelujakson ajan. Muista maista kuin kahdesta asianomaisesta maasta tulevan tuonnin koko markkinaosuus laski 2,1 prosenttiyksikköä eli 10,5 prosentista 8,4 prosenttiin.

(140)

Seuraavaksi suurimmat tuontilähteet tutkimusajanjaksolla olivat Indonesia, Brasilia ja Turkki, joiden markkinaosuudet vaihtelivat 1,3 prosentista 1,6 prosenttiin, ja kaikki nämä maat menettivät markkinaosuuttaan tarkastelujaksolla.

(141)

Rajoitettujen määrien ja tuonnin supistuvan suuntauksen perusteella voidaan päätellä, ettei tuonti muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista ole vaikuttanut unionin tuotannonalalle tutkimusajanjaksolla aiheutuneeseen vahinkoon.

(142)

Unionin tuotannonalan vienti laski jatkuvasti yhteensä 34 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(143)

Koko tarkastelujakson ajan vientimyynnin osuus unionin tuotannonalan kokonaistuotannosta oli kuitenkin vain 13–15 prosenttia. Vientimyynti ei siten näytä vaikuttaneen merkittävästi unionin tuotannonalalle tutkimusajanjakson aikana aiheutuneeseen vahinkoon.

(144)

Kuten johdanto-osan 97 kappaleessa todettiin, unionin kulutus laski 21 prosenttia vuosien 2008 ja 2009 välillä, ja unionin tuotannonalan myynti laski sen myötä 25 prosenttia samalla kaudella. Vuoden 2009 jälkeen unionin kulutus kuitenkin kasvoi merkittävästi noin 8 000 tonnia, kun polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi noin 9 000 tonnia samana aikana, kuten johdanto-osan 106 kappaleessa todetaan. Polkumyynnillä tapahtunut tuonti söi siten unionin markkinoiden vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tapahtuneen kasvun kokonaan, ja unionin tuotannonalan myynti pysyi vuoden 2009 hyvin alhaisella tasolla.

(145)

Asianomaiset osapuolet väittivät, että merkittävä vahingon aiheuttaja olisi ollut Espanjan rakennusmarkkinoiden kriisi, joka väitteen mukaan vaikuttaa suuresti ATUSAan, joka on espanjalainen yritys ja yksi tärkeimmistä valituksen tekijöistä. ATUSAlla on myyntiä kuitenkin useimmissa EU:n jäsenvaltioissa ja Espanjan rakennusalan kriisit vaikuttivat tosiasiallisesti ainoastaan sen myyntiin Espanjassa, eikä Espanjan osuus ollut koskaan suurin yrityksen myynnistä. Lisäksi vahingosta on saatu selkeä kuva molempien otokseen valittujen yritysryhmien, valituksen tekijöiden ja koko unionin tuotannonalan osalta. Joka tapauksessa vahinkoa koskeva analyysi ei koskenut yhtä unionin tuottajaa tai yksiä kansallisia markkinoita, vaan koko unionin tuotannonalaa.

(146)

Asianomaiset osapuolet väittivät lisäksi, ettei unionin kulutuksen negatiivisesta kehityksestä aiheutuneen vahingon syynä ollut polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaan korvausvaikutukset. Tältä osin todetaan, että unionin kulutuksen negatiivinen kehitys on saattanut aiheuttaa vahinkoa unionin tuottajille. Tätä vahinkoa kuitenkin pahensi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin jatkuva lisääntyminen supistuvilla markkinoilla. Kuten edellä jo todettiin, unionin kulutuksen elpyminen viime aikoina on hyödyttänyt ainoastaan polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia, kun taas unionin tuottajat eivät ole pystyneet kasvattamaan myyntimääräänsä.

(147)

Asianomaisten osapuolten mukaan se, että Georg Fischer, jäljempänä ’GF’, on korkeammista hinnoistaan huolimatta säilynyt kannattavana, kun taas muiden unionin tuottajien tulokset ovat epätyydyttäviä, on osoitus siitä, että unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui enemmänkin rakenteellisista ongelmista kuin polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Negatiivisia vaikutuksia on kuitenkin todettu myös GF:ssä, jonka markkinaosuus ja voittomarginaali ovat supistuneet. Myös työllisyys ja tuotos ovat vähentyneet. Näin ollen väitettä, jonka mukaan GF:lle ei olisi aiheutunut vahinkoa, ei voida hyväksyä.

(148)

Lisäksi kaikkiin unionin tuottajiin, GF mukaan luettuna, kohdistui polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista aiheutunut hintapaine.

(149)

Se, että ATUSAn bulgarialainen tytäryhtiö Berg Montana on myös säilyttänyt kannattavuutensa, on asianomaisten osapuolten väitteen mukaan myös osoitus siitä, että vahinko on aiheutunut muista syistä kuin polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Tuonti Kiinasta vaikutti kuitenkin kielteisesti myös Berg Montanaan: tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste laskivat huomattavasti samoin kuin työllisyys. Koska suurin osa Berg Montanan myynnistä tapahtuu ATUSA-yritysryhmään etuyhteydessä oleville yrityksille, Berg Montanan kannattavuuden tarkastelu erillään ilman, että samalla tarkastellaan koko yritysryhmän taloudellista tulosta, ei ole asianmukaista, sillä Berg Montanan kannattavuuteen vaikuttaa siirtohinnoittelu – ja kaiken kaikkiaan ATUSA-ryhmä on itse asiassa tappiollinen. Näin ollen väitettä, jonka mukaan Berg Montanalle ei olisi aiheutunut vahinkoa, ei myöskään voida hyväksyä.

(150)

Voitaisiin väittää, että työvoiman tuottavuuden 9 prosentin lasku vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä, kuten johdanto-osan 127 kappaleessa todetaan, olisi merkki rakenteellisesta ongelmasta. Tämä lasku tapahtui kuitenkin jaksolla, jonka aikana unionin tuotannonala vähensi kokonaistyövoimaansa 36 prosenttia ja tuotostaan 41 prosenttia. Nämä vähennykset osoittavat, että unionin tuottajien oli jatkuvasti pakko mukauttaa toimiaan markkinapaineisiin, jotka johtuivat polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista ja väliaikaisesti heikentyneestä kysynnästä. Kun otetaan huomioon synkkä taloudellinen ympäristö, työn tuottavuuden 9 prosentin laskua voidaan pitää melko maltillisena.

(151)

Edellä esitetyn analyysin perusteella voidaan päätellä, että tuonti kahdesta asianomaisesta maasta on kasvanut määrällisesti ja saanut huomattavan markkinaosuuden tarkastelujaksolla. Lisäksi nämä lisämäärät, jotka ovat tulleet unionin markkinoille polkumyyntihinnoilla, alittavat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat.

(152)

Myös muita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, on tarkasteltu. Tässä suhteessa todettiin, etteivät tuonti muista kolmansista maista, unionin tuotannonalan vientitoiminta ja unionin kulutuksen kehitys näytä olevan sellaisia, että ne poistaisivat syy-yhteyden polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle tutkimusajanjaksolla aiheutuneen vahingon väliltä.

(153)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan yhtäältä kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, päätellään alustavasti, että Kiinasta ja Thaimaasta tuleva tuonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(154)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko vahingollista polkumyyntiä koskevista alustavista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Tämän selvittämiseksi tarkasteltiin mahdollisten toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta kaikkiin menettelyn osapuoliin samoin kuin toimenpiteiden toteuttamatta jättämisen todennäköisiä vaikutuksia kaikkien esitettyjen todisteiden perusteella perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(155)

Kaikki tiedossa olevat unionin tuottajat kannattavat polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa. On muistettava, että suurin osa vahinkoindikaattoreista osoitti negatiivista suuntausta ja että erityisesti tuotantoon, myyntimäärään, markkinaosuuteen ja unionin tuotannonalan taloudelliseen tulokseen liittyvät vahinkoindikaattorit, kuten kannattavuus ja investointien tuotto, olivat erityisen negatiivisia.

(156)

Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, on odotettavissa, että hintojen lasku ja markkinaosuuden menetys lievenevät ja unionin tuotannonalan myyntihinnat alkavat jälleen nousta, minkä seurauksena unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne paranee huomattavasti.

(157)

Toisaalta jos polkumyyntitoimenpiteitä ei oteta käyttöön, on todennäköistä, että unionin tuotannonalan markkinatilanteen ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen jatkuu. Tällöin unionin tuotannonala mahdollisesti menettää markkinaosuuttaan edelleen, koska se ei pysty vastaamaan kahdesta asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin mukaan määräytyviin markkinahintoihin. Todennäköisiä vaikutuksia olisivat tuotannon supistaminen edelleen ja tuotantolaitosten sulkeminen unionissa, minkä johtaisi merkittäviin työpaikkojen menetyksiin.

(158)

Kaikki edellä esitetyt tekijät huomioon ottaen päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(159)

Kuten johdanto-osan 31 kappaleessa esitetään, 32 etuyhteydetöntä tuojaa toimi yhteistyössä tutkimuksessa, ja niiden tuonnin osuus oli noin 45 prosenttia kokonaistuonnista kahdesta asianomaisesta maasta. Tuojat vastustavat yleensä polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa. Useimmissa tapauksissa toimenpiteiden vaikutus kuitenkin vaikuttaa jäävän vähäiseksi. Monissa tapauksissa tarkasteltavana olevan tuotteen osuus tuojien koko liiketoiminnasta on pieni. Lisäksi jotkin tuojat ostavat jo kierteitettyjä tempervalurautaisia liitos- ja muita osia muista lähteistä, ja ne tuojat, jotka ostavat tällä hetkellä vain kahdesta asianomaisesta maasta, voivat myös siirtyä käyttämään muita lähteitä, muun muassa unionin tuotannonalaa. Tämän perusteella päätellään alustavasti, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tuojien etuun.

(160)

Kuten johdanto-osan 18 kappaleessa todetaan, kierteitettyjä tempervalurautaisia liitos- ja muita osia käytetään pääasiassa asuinrakennusten ja muiden rakennusten kaasu-, vesi- ja lämmitysjärjestelmissä. Näin ollen kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien käyttäjät ovat putkimiehiä. Yksikään käyttäjä tai kuluttajajärjestö ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien arvo on vain vähäinen osa kaasu-, vesi- tai lämmityslaitteiden kokonaiskustannuksista. Tämän perusteella päätellään alustavasti, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia käyttäjien etuun.

(161)

Kun tarkastellaan polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksia kaiken kaikkiaan, positiiviset vaikutukset unionin tuotannonalaan vaikuttavat selvästi voittavan mahdolliset negatiiviset vaikutukset muihin asianomaisiin osapuoliin. Sen vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyyntitullit eivät ole unionin edun vastaisia.

(162)

Asianomaiset osapuolet ovat väittäneet, että unionin markkinoille voi syntyä ATUSAn ja GF:n, kahden tärkeimmän valituksen tekijän, hallitsema duopoli, jos polkumyyntitoimenpiteet otetaan käyttöön. Tässä suhteessa olisi ensinnäkin huomattava, että näiden kahden ryhmän nykyinen markkinaosuus on kuitenkin suhteellisen pieni, joten väitetyn "duopolin" markkinaosuus jäisi melko vaatimattomasti noin 30 prosentiksi. Tätä olisi verrattava kahden asianomaisen maan markkinaosuuteen, joka on 52,7 prosenttia, kun muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus on 8,4 prosenttia. Muiden unionin tuottajien markkinaosuus on lisäksi 7,5 prosenttia.

(163)

Polkumyyntitullien tarkoituksena ei olekaan kieltää kaikkea tuontia vaan palauttaa tasapuoliset toimintaedellytykset. On syytä huomata, etteivät aiemmat toimenpiteet, jotka olivat voimassa vuosina 2000–2005, suinkaan lopettaneet tuontia kokonaan. Päinvastoin, Kiinasta vietiin vuosina 2002, 2003 ja 2004 suurempia määriä kuin ennen 49,4 prosentin polkumyyntitullia koskeneen toimenpiteen käyttöönottoa. Kaiken kaikkiaan se, että unionin markkinoilla on huomattava määrä toimijoita, tarkoittaa sitä, että riski unionin markkinoita hallitsevan kilpailunvastaisen duopolin syntymisestä on vähäinen.

(164)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että unionin edusta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien tuonnissa.

(165)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta kahdesta asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(166)

Näiden toimenpiteiden tasoa määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja unionin tuottajille aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä.

(167)

Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että unionin tuottajat voisivat niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), jonka tämän lajin tuottajat voisivat kohtuudella saada kyseisellä sektorilla tuotteen myynnistä unionissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(168)

Tätä samaa tuotetta koskeneessa edellisessä tutkimuksessa kohtuullisen voiton tasoksi vahvistettiin 7 prosenttia (9). Koska otokseen valitut unionin tuottajat kykenivät vastaavanlaiseen voittoon tarkastelujakson alussa, ei ole viitteitä siitä, ettei tämä voittomarginaali olisi enää kohtuullinen.

(169)

Tämän perusteella unionin tuottajille laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 7 prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin.

(170)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla painotettua keskimääräistä tuontihintaa unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaan painotettuun keskihintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin sitten prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(171)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti katsotaan, että Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevaa tuontia koskevat väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet olisi otettava käyttöön alimman polkumyynti- ja vahinkomarginaalin suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(172)

Koska kiinalaisten ja thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöaste oli korkea, kaikkien muiden yritysten tulli molemmista maista vahvistettiin tasolle, joka vastaa joko kyseisessä maassa otokseen valituille tai tutkimuksessa yhteistyössä toimineille yrityksille vahvistettavaa korkeinta tullia. Kaikkien muiden yritysten tullia sovelletaan niihin yrityksiin, jotka eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä.

(173)

Liitteessä lueteltujen yhteistyössä toimineiden mutta otoksen ulkopuolisten kiinalaisten yritysten väliaikainen tulli on asetettu otokseen valittujen yritysten painotetun keskimääräisen tullin tasolle.

(174)

Ehdotetut väliaikaiset polkumyyntitullit ovat seuraavat:

Kiinan kansantasavalta

Thaimaa

(175)

Edellä esitetyt polkumyyntitoimenpiteet vahvistetaan väliaikaisesti arvotullien muodossa.

(176)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin nyt tehdyn tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan luettuina erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat toimijat), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(177)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (10), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa vastaavasti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(178)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkia muita yrityksiä koskevaa tullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(179)

Viimeksi mainittuja yrityksiä pyydetään kuitenkin, kun on kyse Thaimaasta, esittämään perusasetuksen 11 artiklan mukainen tarkastelupyyntö, kun ne täyttävät kyseisen artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt vaatimukset, jotta niiden tilannetta voitaisiin tarkastella yksilöllisesti.

(180)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat asetuksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullin käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisesta tullista päätettäessä,