This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32012R0670
Regulation (EU) No 670/2012 of the European Parliament and of the Council of 11 July 2012 amending Decision No 1639/2006/EC establishing a Competitiveness and Innovation Framework Programme (2007-2013) and Regulation (EC) No 680/2007 laying down general rules for the granting of Community financial aid in the field of the trans-European transport and energy networks
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 670/2012, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2012 , kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 670/2012, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2012 , kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta
EUVL L 204, 31.7.2012, p. 1–10
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV) Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa
(HR)
No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2013; Implisiittinen kumoaja 32013R1316
31.7.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 204/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 670/2012,
annettu 11 päivänä heinäkuuta 2012,
kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan ja 173 artiklan 3 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1639/2006/EY (3) säädetään kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta, johon sisältyy erilaisia erityisohjelmilla toteutettavia täytäntöönpanotoimenpiteitä; näistä erityisohjelmista tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmalla tuetaan tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja -palvelujen sekä tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien tuotteiden ja palvelujen sisämarkkinoiden lujittamista, ja sen tavoitteena on edistää innovointia laajentamalla tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä ja investoimalla niihin. |
(2) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 680/2007 (4) vahvistetaan yleiset säännöt unionin rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla ja luodaan lisäksi riskinjakoväline nimeltään Euroopan laajuisia verkkoja koskevien liikennehankkeiden lainavakuusväline. |
(3) |
Kymmenen seuraavan vuoden aikana tarvitaan komission arvion mukaan ennen näkemättömän paljon investointeja Euroopan liikenne-, energia- sekä tieto- ja viestintäverkkoihin, jotta voitaisiin edistää Eurooppa 2020 -strategian toimintapoliittisten tavoitteiden ja erityisesti ilmastotavoitteiden saavuttamista ja siirtymistä resurssitehokkaaseen, vähähiiliseen talouteen kehittämällä älykkäitä, tasokkaampia ja täysin yhteenliitettyjä infrastruktuureja ja edistää näin sisämarkkinoiden toteuttamista. |
(4) |
Unionissa toteutettavia infrastruktuurihankkeita varten ei ole helposti saatavilla rahoitusta vieraan pääoman markkinoilta. Vaikeudet saada infrastruktuurihankkeille pitkäaikaista yksityistä tai julkista rahoitusta eivät saisi johtaa liikenne-, televiestintä- ja energiajärjestelmien toimivuuden huononemiseen eivätkä hidastaa laajakaistan yleistymistä. Koska joukkolainamarkkinat ovat unionissa pirstoutuneet, kysyntä ei ole tiedossa ja infrastruktuurihankkeiden valmisteluajat ovat pitkiä hankkeiden koon ja monimutkaisuuden vuoksi, ongelman käsittely unionin tasolla on tarkoituksenmukaista. |
(5) |
Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) piiriin kuuluvilla rahoitusvälineillä pystytään joissain tapauksissa tehostamaan talousarviovarojen käyttöä ja saavuttamaan suuria kerrannaisvaikutuksia, kun yksityiseltä sektorilta saadaan houkuteltua rahoitusta. Tämä pitää erityisesti paikkansa tilanteessa, jossa luotonsaanti on vaikeaa, julkiseen talouteen kohdistuu rajoitteita ja Euroopan talouden elpymistä on tuettava. |
(6) |
Euroopan parlamentti piti 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ”Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten” myönteisenä Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevaa aloitetta, joka on Euroopan investointipankin, jäljempänä ’EIP’, kanssa toteutettava riskinjakomekanismi, jonka kautta tarjotaan rajoitettua tukea unionin talousarviosta tarkoituksena lisätä unionin varojen vipuvaikutusta ja houkutella lisää yksityisiä sijoittajia osallistumaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisiin ensisijaisiin hankkeisiin. Neuvosto muistutti 12 päivänä heinäkuuta 2011 antamissaan päätelmissä sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, että rahoitusvälineisiin liittyviä vipuvaikutuksia on arvioitava verrattuna olemassa oleviin välineisiin, niistä julkisen talouden taseisiin aiheutuviin lisäriskeihin ja yksityisten laitosten mahdolliseen syrjäytymiseen. Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheesta laadittua komission tiedonantoa ja siihen liittyvää vaikutusten arviointia, jotka perustuvat julkiseen kuulemiseen, olisi tarkasteltava tätä taustaa vasten. |
(7) |
Olisi käynnistettävä Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe, jossa päämääränä on auttaa rahoittamaan ensisijaisia hankkeita, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa, ja edesauttaa yksityisen sektorin osallistumista taloudellisesti elinkelpoisten liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintätekniikan alan infrastruktuurihankkeiden pidempiaikaiseen pääomamarkkinarahoitukseen. Välineestä on hyötyä rahoitustarpeiltaan samankaltaisille hankkeille, ja alojen synergiavaikutusten ansiosta sen oletetaan tehostavan markkinavaikutuksia, hallintoa ja resurssien käyttöä. Sen on määrä tarjota infrastruktuurialan sidosryhmien, kuten rahoittajien, viranomaisten, infrastruktuurin hallinnon, rakennusyhtiöiden ja toimijoiden, käyttöön yhtenäinen väline, jota ohjaa markkinoiden kysyntä. |
(8) |
Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheessa unionin talousarviota käytetään yhdessä EIP:n myöntämän rahoituksen kanssa yhteisenä riskinjakovälineenä hankkeita toteuttavien yritysten liikkeeseen laskemille hankejoukkolainoille. Tällä välineellä pyritään pienentämään hankkeen velanhoitoriskiä ja joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä siinä määrin, että pääomamarkkinoiden toimijat, kuten eläkerahastot, vakuutusyhtiöt ja muut asianosaiset, ovat halukkaita sijoittamaan infrastruktuurihankkeiden joukkolainoihin suuremmassa määrin, kuin olisi mahdollista ilman unionin tukea. |
(9) |
Koska EIP:llä on pitkäaikainen kokemus alalta ja koska se on infrastruktuurihankkeiden merkittävä rahoittaja ja perussopimuksella luotu unionin rahoituselin, komission olisi otettava EIP mukaan pilottivaiheen toteuttamiseen. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen keskeiset ehdot ja menettelyt olisi vahvistettava tässä asetuksessa. Yksityiskohtaisemmat, muun muassa riskinjakoa, korvausta sekä seurantaa ja valvontaa koskevat ehdot olisi vahvistettava komission ja EIP:n yhteistyösopimuksessa. Komission ja EIP:n olisi kummankin hyväksyttävä yhteistyösopimus omia menettelyjään noudattaen. |
(10) |
Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe olisi käynnistettävä mahdollisimman pian nykyisen rahoituskehyksen aikana ja toteutettava ilman aiheettomia viivytyksiä, jotta voitaisiin todeta, missä määrin tällaiset riskien jakamiseen tarkoitetut rahoitusvälineet tuottavat lisäarvoa infrastruktuurirahoituksen alalla sekä kehitettäessä infrastruktuurihankkeiden rahoituksen saantia vieraan pääoman markkinoilta. |
(11) |
Pilottivaihe olisi rahoitettava kohdentamalla uudelleen vuosien 2012 ja 2013 talousarviovaroja nykyisistä liikenteen, televiestinnän ja energian ohjelmista. Tässä tarkoituksessa aloitteeseen pitäisi olla mahdollista kohdentaa uudelleen enintään 200 miljoonaa euroa Euroopan laajuisen liikenneverkon talousarviosta, enintään 20 miljoonaa euroa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman talousarviosta ja enintään 10 miljoonaa euroa Euroopan laajuisen energiaverkon talousarviosta. Saatavilla olevat talousarviomäärärahat rajoittavat sekä aloitteen soveltamisalaa että tuettavien hankkeiden määrää. |
(12) |
EIP:n olisi pyydettävä talousarviovaroja siltä perustalta, millaisia sen ja komission soveltuvina, unionin pitkän aikavälin toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisina ja todennäköisesti toteutuvina pitämiä hankkeita on vireillä. Tällaiset pyynnöt ja vastaavat talousarviositoumukset olisi tehtävä ennen 31 päivää joulukuuta 2013. Koska suuret infrastruktuurihankkeet ovat monimutkaisia, EIP:n hallintoneuvoston olisi voitava varsinaisesti hyväksyä ne myöhempänä ajankohtana, mutta kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014. |
(13) |
Tuen hakemiseen ja kaikkien hankkeiden valintaan ja täytäntöönpanoon olisi sovellettava unionin oikeutta, erityisesti valtiontukien osalta, ja markkinavääristymien aiheuttamista tai lisäämistä olisi pyrittävä välttämään. |
(14) |
Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 49 kohdan mukaisten raportointivaatimusten lisäksi komission olisi yhteistyösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen EIP:n tuella raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle pilottivaiheen aikana joka kuudes kuukausi ja annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomus vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Täysimittainen riippumaton arviointi olisi toteutettava vuonna 2015. |
(15) |
Komission olisi täysimittaisen riippumattoman arvioinnin pohjalta määritettävä, onko Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskeva aloite aiheellinen ja voidaanko sillä tehokkaasti lisätä investointeja ensisijaisiin hankkeisiin ja parantaa unionin varainkäytön tehokkuutta. |
(16) |
Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe olisi käynnistettävä komission ehdottaman Verkkojen Eurooppa -välineen valmistelemiseksi. Se ei estä tekemästä päätöksiä vuoden 2013 jälkeen sovellettavasta unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä eikä myöskään rahoitusvälineistä takaisin saatujen varojen mahdollisesta uudelleen käytöstä neuvoteltaessa ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä. |
(17) |
Jotta Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe voidaan toteuttaa, päätöstä N:o 1639/2006/EY ja asetusta (EY) N:o 680/2007 olisi muutettava. |
(18) |
Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, kun otetaan huomioon pilottivaiheen rajoitettu kesto, asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Päätökseen N:o 1639/2006/EY tehtävät muutokset
Muutetaan päätös N:o 1639/2006/EY seuraavasti:
1) |
Lisätään 8 artiklaan kohta seuraavasti: ”5 a. Rajoittamatta 1–5 kohdan soveltamista komissio ja Euroopan investointipankki, jäljempänä ’EIP’, antavat 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta toteutettavista hankkeista Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomuksen vuoden 2013 toisella puoliskolla. Täysimittainen riippumaton arviointi toteutetaan vuonna 2015. Komissio määrittää kyseisen arvioinnin pohjalta, onko Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskeva aloite aiheellinen ja voidaanko sillä tehokkaasti lisätä investointeja ensisijaisiin hankkeisiin ja parantaa unionin varainkäytön tehokkuutta. Päätelmiensä perusteella ja kaikki vaihtoehdot huomioon ottaen komissio harkitsee aiheellisten muutosten esittämistä sääntelyyn, myös lainsäädäntöön, etenkin jos markkinoille pääsy ei vastaa odotuksia tai jos saataville tulee riittävästi vaihtoehtoisia pitkän aikavälin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteitä. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun välikertomukseen sisällytetään luettelo hankkeista, jotka ovat saaneet rahoitusta 31 artiklan 2 a–2 e kohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta, sekä tiedot liikkeeseen laskettujen joukkolainojen ehdoista ja nykyisten ja potentiaalisten sijoittajien tyypeistä.” |
2) |
Korvataan 26 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:
|
3) |
Muutetaan 31 artikla seuraavasti:
|
4) |
Lisätään liite seuraavasti: ”LIITE III a 31 artiklan 2 c kohdassa tarkoitettua hankejoukkolainojen riskinjakovälinettä koskevat keskeiset ehdot ja menettelyt EIP on riskinjakokumppani ja hallinnoi unionin puolesta unionin rahoitusosuutta hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen. Välineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seurantaa ja valvontaa koskevat ehdot, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä yhteistyösopimuksessa ottaen huomioon tässä liitteessä olevat säännökset. a) EIP:n rahoitusmekanismi
b) Määrärahat Tieto- ja viestintätekniikka: 2013: Enintään 20 miljoonaa euroa. Siirtopyyntö edellä mainitun määrän maksamista varten on esitettävä 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä, ja sen tueksi on esitettävä ennuste sovitun unionin rahoitusosuuden tarpeesta. Ennusteen pohjalta voidaan tarvittaessa toteuttaa vuoden 2013 määrärahojen kysyntäperusteinen vähentäminen, josta päätetään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. c) Varainhoitotili
d) Unionin rahoitusosuuden käyttö EIP käyttää unionin rahoitusosuutta seuraaviin tarkoituksiin:
e) Riskin ja tulojen jako Edellä olevan d kohdan mukaista riskinjakomallia sovelletaan siten, että riskikorvaus, jonka EIP veloittaa vastapuolelta kunkin salkun sisältämän instrumentin osalta, jaetaan asianmukaisesti unionin ja EIP:n kesken. f) Hinnoittelu Hankejoukkolainajärjestelyiden hinnoittelu perustuu riskikorvaukseen EIP:n asiaan liittyvien tavanomaisten sääntöjen ja perusteiden mukaisesti. g) Hakumenettely Hakemukset, jotka koskevat riskien kattamista hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta, osoitetaan EIP:lle sen tavanomaisen hakumenettelyn mukaisesti. h) Hyväksymismenettely EIP suorittaa taloudelliset, tekniset, oikeudelliset ja riskiä koskevat due diligence -tarkastukset ja päättää hankejoukkolainojen riskinjakovälineen käytöstä sekä valitsee asianmukaisen etuoikeudettoman järjestelyn lajin noudattaen tavanomaisia sääntöjään ja perusteitaan, erityisesti EIP:n luottoriskien arvioinnin ja hallinnon suuntaviivoja sekä sosiaali-, ympäristö- ja ilmastoalalla sovellettavia valintaperusteita. i) Kesto
j) Kertomukset Komissio ja EIP sopivat hankejoukkolainojen riskinjakovälineen täytäntöönpanoa koskevien vuosikertomusten laatimismenettelystä. Lisäksi komissio esittää EIP:n tuella Euroopan parlamentille ja neuvostolle täytäntöönpanokertomuksen kuuden kuukauden välein ja ensimmäistä kertaa kuuden kuukauden kuluttua 31 artiklan 2 c kohdassa tarkoitetun yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta. k) Seuranta, valvonta ja arviointi Komissio seuraa välineen täytäntöönpanoa ja tekee myös tarvittaessa tarkastuksia paikan päällä; se toteuttaa tarkastukset ja valvonnan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7) mukaisesti. EIP hallinnoi etuoikeudettomia järjestelyitä noudattaen omia sääntöjään ja menettelyjään, joihin sisältyvät asianmukaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantamenettelyt. Lisäksi EIP:n hallintoneuvosto, jossa komissio ja jäsenvaltiot ovat edustettuina, hyväksyy kunkin etuoikeudettoman järjestelyn ja seuraa, että EIP:tä johdetaan sen perussäännön ja valtuuston antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Komissio ja EIP esittävät Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomuksen hankejoukkolainojen riskinjakovälineen pilottivaiheen toiminnasta vuoden 2013 toisella puoliskolla, jotta välineen rakenne saadaan optimoitua. Täysimittainen riippumaton arviointi toteutetaan vuonna 2015, kun lopulliset hankejoukkolainoihin liittyvät toimet on hyväksytty. Siinä on tarkasteltava muun muassa lisäarvoa, täydentävyyttä suhteessa muihin unionin tai jäsenvaltioiden välineisiin sekä muihin pitkän aikavälin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen muotoihin, saavutettua kerrannaisvaikutusta, asiaan liittyviä riskejä sekä mahdollisten vääristävien vaikutusten syntymistä tai korjaamista. Arvioinnissa on käsiteltävä myös vaikutusta hankkeen taloudelliseen elinkelpoisuuteen, joukkolainojen liikkeeseenlaskun määrää, ehtoja ja kustannuksia, vaikutusta laajempiin joukkolainamarkkinoihin sekä määräävässä asemassa olevaan velkojaan ja julkisiin hankintoihin liittyviä näkökohtia. Siinä on mahdollisuuksien mukaan esitettävä kustannusvertailu vaihtoehtoisten hankerahoitustapojen, muun muassa pankkilainojen, kanssa. Pilottivaiheen aikana jokainen valittu hanke on arvioitava. |
2 artikla
Asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 680/2007 seuraavasti:
1) |
Lisätään 2 artiklaan kohdat seuraavasti:
|
2) |
Lisätään 4 artiklan ensimmäiseen kohtaan virke seuraavasti: ”Hakemukset, jotka koskevat riskien kattamista hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti, osoitetaan EIP:lle sen tavanomaisen hakumenettelyn mukaisesti.” |
3) |
Muutetaan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:
|
4) |
Lisätään 16 artiklaan kohta seuraavasti: ”2 a. Rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista komissio ja EIP antavat 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta toteutettavista hankkeista Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomuksen vuoden 2013 toisella puoliskolla. Täysimittainen riippumaton arviointi toteutetaan vuonna 2015. Komissio määrittää kyseisen arvioinnin pohjalta, onko Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskeva aloite aiheellinen ja voidaanko sillä tehokkaasti lisätä investointeja ensisijaisiin hankkeisiin ja parantaa unionin varainkäytön tehokkuutta. Päätelmiensä perusteella ja kaikki vaihtoehdot huomioon ottaen komissio harkitsee aiheellisten muutosten esittämistä sääntelyyn, myös lainsäädäntöön, etenkin jos markkinoille pääsy ei vastaa odotuksia tai jos saataville tulee riittävästi vaihtoehtoisia pitkän aikavälin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteitä.” |
5) |
Lisätään 17 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti: ”Edellä 16 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuun välikertomukseen sisällytetään myös luettelo hankkeista, joille on myönnetty tukea 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta, sekä tiedot liikkeeseen laskettujen joukkolainojen ehdoista ja nykyisten ja potentiaalisten sijoittajien tyypeistä.” |
6) |
Numeroidaan liite uudelleen liitteeksi I ja korvataan 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa oleva ilmaisu ”liitteessä” ilmaisulla ”liitteessä I”. |
7) |
Lisätään liite seuraavasti: ”LIITE I a 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettua hankejoukkolainojen riskinjakovälinettä koskevat keskeiset ehdot ja menettelyt EIP on riskinjakokumppani ja hallinnoi unionin puolesta unionin rahoitusosuutta hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen. Välineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seurantaa ja valvontaa koskevat ehdot, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä yhteistyösopimuksessa ottaen huomioon tässä liitteessä olevat säännökset. a) EIP:n rahoitusmekanismi
b) Määrärahat
Vuoden 2012 määrärahojen siirtopyyntö on esitettävä ilman aiheettomia viivytyksiä yhteistyösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Siirtopyynnöt seuraavien vuosien maksuja varten on esitettävä edellisen vuoden joulukuun 31 päivään mennessä. Kaikissa tapauksissa siirtopyynnön tueksi on esitettävä ennuste sovitun unionin rahoitusosuuden tarpeesta. Ennusteen pohjalta voidaan tarvittaessa toteuttaa määrärahojen kysyntäperusteinen vähentäminen, josta päätetään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. c) Varainhoitotili
d) Unionin rahoitusosuuden käyttö EIP käyttää unionin rahoitusosuutta seuraaviin tarkoituksiin:
e) Riskin ja tulojen jako Edellä olevan d kohdan mukaista riskinjakomallia sovelletaan siten, että riskikorvaus, jonka EIP veloittaa vastapuolelta kunkin salkun sisältämän instrumentin osalta, jaetaan asianmukaisesti unionin ja EIP:n kesken. Sen estämättä, mitä liitteessä I tarkoitettujen Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lainavakuusvälineen riskinjakoon sovellettavissa säännöksissä säädetään, hankejoukkolainojen riskinjakomallia sovelletaan myös kyseiseen välineeseen, sen olemassa olevan salkun toimet mukaan lukien. f) Hinnoittelu Hankejoukkolainajärjestelyiden hinnoittelu perustuu riskikorvaukseen EIP:n asiaan liittyvien tavanomaisten sääntöjen ja perusteiden mukaisesti. g) Hakumenettely Hakemukset, jotka koskevat riskien kattamista hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta, osoitetaan EIP:lle sen tavanomaisen hakumenettelyn mukaisesti. h) Hyväksymismenettely EIP suorittaa taloudelliset, tekniset, oikeudelliset ja riskiä koskevat due diligence -tarkastukset ja päättää hankejoukkolainojen riskinjakovälineen käytöstä sekä valitsee asianmukaisen etuoikeudettoman järjestelyn lajin noudattaen tavanomaisia sääntöjään ja perusteitaan, erityisesti EIP:n luottoriskien arvioinnin ja hallinnon suuntaviivoja sekä sosiaali-, ympäristö- ja ilmastoalalla sovellettavia valintaperusteita. i) Kesto
j) Kertomukset Komissio ja EIP sopivat hankejoukkolainojen riskinjakovälineen täytäntöönpanoa koskevien vuosikertomusten laatimismenettelystä. Lisäksi komissio esittää EIP:n tuella Euroopan parlamentille ja neuvostolle täytäntöönpanokertomuksen kuuden kuukauden välein ja ensimmäistä kertaa kuuden kuukauden kuluttua 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta. k) Seuranta, valvonta ja arviointi Komissio seuraa välineen täytäntöönpanoa ja tekee myös tarvittaessa tarkastuksia paikan päällä; se toteuttaa tarkastukset ja valvonnan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti. EIP hallinnoi etuoikeudettomia järjestelyitä noudattaen omia sääntöjään ja menettelyjään, joihin sisältyvät asianmukaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantamenettelyt. Lisäksi EIP:n hallintoneuvosto, jossa komissio ja jäsenvaltiot ovat edustettuina, hyväksyy kunkin etuoikeudettoman järjestelyn ja seuraa, että EIP:tä johdetaan sen perussäännön ja valtuuston antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Komissio ja EIP esittävät Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomuksen hankejoukkolainojen riskinjakovälineen pilottivaiheen toiminnasta vuoden 2013 toisella puoliskolla, jotta välineen rakenne saadaan optimoitua. Täysimittainen riippumaton arviointi toteutetaan vuonna 2015, kun lopulliset hankejoukkolainoihin liittyvät toimet on hyväksytty. Siinä on tarkasteltava muun muassa lisäarvoa, täydentävyyttä suhteessa muihin unionin tai jäsenvaltioiden välineisiin sekä muihin pitkän aikavälin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen muotoihin, saavutettua kerrannaisvaikutusta, asiaan liittyviä riskejä sekä mahdollisten vääristävien vaikutusten syntymistä tai korjaamista. Arvioinnissa on käsiteltävä myös vaikutusta hankkeiden taloudelliseen elinkelpoisuuteen, joukkolainojen liikkeeseenlaskun määrää, ehtoja ja kustannuksia, vaikutusta laajempiin joukkolainamarkkinoihin sekä määräävässä asemassa olevaan velkojaan ja julkisiin hankintoihin liittyviä näkökohtia. Siinä on mahdollisuuksien mukaan esitettävä kustannusvertailu vaihtoehtoisten hankerahoitustapojen, muun muassa pankkilainojen, kanssa. Pilottivaiheen aikana jokainen valittu hanke on arvioitava.” |
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 11 päivänä heinäkuuta 2012.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. D. MAVROYIANNIS
(1) EUVL C 143, 22.5.2012, s. 134.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. heinäkuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 10. heinäkuuta 2012.
(3) EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15.
(4) EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1.
(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(6) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(7) EUVL L 248, 16.9.2002, s. 1.”
Komission lausuma
Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen 49 kohdan mukaan komissio antaa budjettivallan käyttäjälle kerran vuodessa rahoitusvälineitä koskevan kertomuksen. Vuoden 2012 kertomukseen sisältyy myös hankejoukkolainoja koskeva EU:n ja EIP:n aloite.
Tätä taustaa vasten ja ottaen huomioon hankejoukkolainoja koskevan pilottivaiheen lyhytaikaisuuden komissio haluaa selventää, että ilmaisulla ”esittää pilottivaiheen aikana joka kuudes kuukausi kertomuksen”, jota käytetään johdanto-osan 14 kappaleessa, 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa, 1 artiklan 4 kohdassa, 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja 2 artiklan 7 kohdassa, tarkoitetaan sitä, että komissio tiedottaa asiasta neuvostolle ja Euroopan parlamentille saapumalla jommankumman toimielimen kuultavaksi ja esittämällä sopivaa tukimateriaalia sen sijaan, että se laatisi virallisen komission kertomuksen, joka vaatisi kohtuutonta panostusta verrattuna pilottivaiheen lyhyyteen.