LIITE I

Ilmoituslomakkeen ja EY-tyyppihyväksyntätodistuksen vakiomallit moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntään kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien osalta

1   OSA

Ilmoituslomake

MALLI

Ilmoituslomake nro … ajoneuvotyypin EY-tyyppihyväksynnästä kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien osalta.

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos asetuksen (EU) N:o 347/2012 liitteessä I tarkoitetuissa järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on elektronisia ohjaustoimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.

0.   YLEISTÄ

0.1   Merkki (valmistajan kauppanimi): …

0.2   Tyyppi: …

0.2.0.1   Alusta: …

0.2.0.2   Kori / koko ajoneuvo: …

0.2.1   Kaupalliset nimet (jos saatavissa): …

0.3   Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon (1): …

0.3.0.1   Alusta: …

0.3.0.2   Kori / koko ajoneuvo: …

0.3.1   Merkinnän sijainti: …

0.3.1.1   Alusta: …

0.3.1.2   Kori / koko ajoneuvo: …

0.4   Ajoneuvoluokka (2): …

0.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

0.6   Lakisääteisten kilpien ja merkintöjen sijainti ja kiinnitysmenetelmä ja ajoneuvon valmistenumeron sijainti: …

0.6.1   Alustassa: …

0.6.2   Korissa: …

0.8   Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet:

0.9   Valmistajan edustajan (jos on) nimi ja osoite: …

1.   AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

1.1   Valokuvat ja/tai piirustukset tyyppiä edustavasta ajoneuvosta: …

1.2   Koko ajoneuvon mittapiirustus: …

1.3   Akselien ja pyörien määrä: …

1.3.1   Paripyörillä varustettujen akselien määrä ja sijainti: …

1.3.2   Ohjaavien akselien määrä ja sijainti: …

1.3.3   Vetävät akselit (määrä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin): …

2.   MASSAT JA MITAT (3)  (4)

(kg, mm) (viitataan piirustukseen tarvittaessa)

2.1   Akselivälit (täysin kuormitettuna) (5)

2.1.1   Kaksiakseliset ajoneuvot: …

2.1.1.1   Kolmi- tai useampiakseliset ajoneuvot

2.3   Akselien raidevälit ja -leveydet

2.3.1   Kunkin ohjaavan akselin raideväli (6): …

2.3.2   Kaikkien muiden akselien raideväli (6): …

2.3.4   Etumaisen akselin leveys (renkaiden uloimmasta reunasta mitattuna lukuun ottamatta renkaiden pullistumia lähellä maanpintaa): …

2.4   Ajoneuvon mittojen vaihteluväli (äärimitat)

2.4.1   Alustat ilman koria

2.4.1.1   Pituus (7): …

2.4.1.1.1   Suurin sallittu pituus: …

2.4.1.1.2   Pienin sallittu pituus: …

2.4.1.2   Leveys (8): …

2.4.1.2.1   Suurin sallittu leveys: …

2.4.1.2.2   Pienin sallittu leveys: …

2.4.2   Alusta, jossa on kori

2.4.2.1   Pituus (7): …

2.4.2.1.1   Kuormausalueen pituus: …

2.4.2.2   Leveys (8): …

2.4.3   Ilman alustaa hyväksytyn korin osalta (luokkien M2 ja M3 ajoneuvot)

2.4.3.1   Pituus (7): …

2.4.3.2   Leveys (8): …

2.6   Ajokuntoisen ajoneuvon massa

Ajoneuvon massa ajokunnossa koreineen ja, jos kyseessä on muuhun kuin luokkaan M1 kuuluva vetoajoneuvo, kytkentälaitteineen, jos valmistaja on sellaisen asentanut, tai alustan massa taikka alustan massa ohjaamon kanssa ilman koria ja/tai kytkentälaitetta, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna nesteet, työkalut, varapyörä, jos sellainen on asennettu, ja kuljettaja sekä, kun kyseessä on linja-auto, henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle) (9) (kunkin variantin suurin ja pienin arvo): …

4.7   Ajoneuvon rakenteellinen huippunopeus (km/h) (10): …

8   JARRUT

(Seuraavat tiedot ja tarvittaessa tunnistustapa on annettava)

8.1   Jarrujen tyyppi ja ominaisuudet neuvoston direktiivin 71/320/ETY (11) liitteessä I olevan 1.6 kohdan mukaisesti, mukaan luettuina yksityiskohtaiset tiedot ja piirustukset rummuista, levyistä, johdoista, jarrukenkien/-palojen/-päällysteiden merkistä ja tyypistä, jarrun tehollisista pinta-aloista, rumpujen, kenkien tai levyjen säteestä, rumpujen massasta, säätölaitteista, akselien ja pyöräntuennan asianomaisista osista: …

8.2   Toimintakaavio, direktiivin 71/320/ETY liitteessä I olevassa 1.2 kohdassa kuvatun jarrujärjestelmän kuvaus ja/tai piirustus, mukaan luettuina tiedot voimansiirto- ja hallintalaitteista: …

8.2.1   Käyttöjarrujärjestelmä: …

8.2.2   Varajarrujärjestelmä: …

8.2.4   Muut mahdolliset lisäjarrujärjestelmät: …

8.3   Perävaunun vetämiseen suunniteltujen ajoneuvojen perävaunun jarrujärjestelmien hallintalaite ja voimansiirto: …

8.4   Ajoneuvo on varustettu vetämään sähköisillä/pneumaattisilla/hydraulisilla (12) käyttöjarruilla varustettua perävaunua: kyllä/ei (12)

8.5   Lukkiutumattomat jarrut

8.5.1   Järjestelmän toiminnan kuvaus (mukaan luettuna mahdolliset elektroniset osat), sähköjärjestelmän lohkokaavio, hydraulisen tai pneumaattisen järjestelmän piirikaavio: …

8.6   Direktiivin 71/320/ETY liitteessä II olevan 1.1.4.2 kohdan lisäyksen tai soveltuvin osin liitteen XI lisäyksen mukaiset mitoituslaskelma ja -käyrät: …

8.7   Energialähteen kuvaus ja/tai piirros, myös jarrutehostimella varustettujen jarrujärjestelmien osalta: ……

8.7.1   Paineilmajarrujärjestelmien työpaine p2 painesäiliöissä: …

8.7.2   Alipainejarrujärjestelmien energian lähtötaso säiliöissä: …

13.   LINJA-AUTOJA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

13.1   Ajoneuvoalaluokka: alaluokka III / alaluokka B (12)

Selitykset

2   OSA

MALLI

(enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

Ilmoitus ajoneuvotyypin

—	EY-tyyppihyväksynnästä (13)

—	EY-tyyppihyväksynnän laajennuksesta (13)

—	EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (13)

—	EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (13)

kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien osalta

komission asetuksen (EU) N:o 347/2012, sellaisena kuin se on muutettuna, ja hyväksyntätason 1 (13) / hyväksyntätason 2 (13) mukaisesti

EY-tyyppihyväksyntänumero: _

Laajennuksen syy:

I   JAKSO

0.1.   Merkki (valmistajan kauppanimi):

0.2.   Tyyppi:

0.2.1   Kaupalliset nimet (jos saatavissa):

0.3   Tyypin tunniste, jos merkitty ajoneuvoon (14)

0.3.1.   Merkinnän sijainti:

0.4.   Ajoneuvoluokka (15):

0.5.   Valmistajan nimi ja osoite:

0.8.   Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet:

0.9.   Valmistajan edustaja

II   JAKSO

1.   Lisätiedot (tarvittaessa): ks. lisäys

2.   Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos:

3.   Testausselosteen päiväys:

4.   Testausselosteen numero:

5.   Mahdolliset huomautukset: ks. lisäys

6.   Paikka:

7.   Päivämäärä:

8.   Allekirjoitus:

Liitteet

:

Hyväksyntäasiakirjat Testausseloste.

---

(1)  Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).

(2)  Luokitus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevaan A osaan sisältyvien määritelmien mukaisesti (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

(3)  Jos ajoneuvosta on sekä tavanomaisella ohjaamolla että makuuohjaamolla varustettu malli, ilmoitetaan massat ja mitat molemmissa tapauksissa.

(4)  ISO-standardi 612:1978 – Road vehicles – Dimensions of motor vehicles and towed vehicles – terms and definitions.

(5)  

(g1)	Moottoriajoneuvo ja vetoaisalla varustettu perävaunu: kohta 6.4.1. Puoliperävaunu ja keskiakseliperävaunu: kohta 6.4.2. Huom. Keskiakseliperävaunuissa kytkimen akseli katsotaan etummaiseksi akseliksi.

(6)  

(g4)	kohta 6.5.

(7)  

(g5)	kohta 6.1 ja muiden kuin luokan M1ajoneuvojen osalta: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.1 kohta (EYVL L 233, 25.8.1997, s. 1). Perävaunujen pituudet on määritettävä ISO-standardin 612:1978 kohdan 6.1.2 mukaisesti.

(8)  

(g7)	kohta 6.2 ja muiden kuin luokan M1ajoneuvojen osalta: direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.2 kohta.

(9)  Kuljettajan ja mahdollisen henkilökunnan jäsenen massaksi arvioidaan 75 kg (henkilö 68 kg ja matkatavarat 7 kg ISO-standardin 2416-1992 mukaisesti), polttonestesäiliö täytetään 90-prosenttisesti ja muut nestettä sisältävät järjestelmät (lukuun ottamatta jätevesijärjestelmiä) 100-prosenttisesti valmistajan eritelmien mukaisesti.

(10)  Perävaunujen osalta valmistajan sallima enimmäisnopeus.

(11)  EYVL L 202, 6.9.1971, s. 37.

(12)  Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse viivata yli mitään, jos soveltuvia vaihtoehtoja on useampia).

(13)  Tarpeeton viivataan yli.

(14)  Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).

(15)  Sellaisena kuin ne on määritelty direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa A jaksossa.

LIITE II

Moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien osalta koskevat vaatimukset ja testit

1.   Vaatimukset

1.1   Yleiset vaatimukset

1.1.1   Kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen on niihin asennetun kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän osalta täytettävä tämän liitteen 1.1–1.6.2 kohdassa vahvistetut suoritusvaatimukset, ja ne on varustettava lukkiutumisenestotoiminteella UN/ECE:n säännön nro 13 (1) liitteessä 13 esitettyjen suoritusvaatimusten mukaisesti.

1.1.2   Magneetti- tai sähkökentät eivät saa haitallisesti vaikuttaa kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän tehoon. Tämä on osoitettava noudattamalla UN/ECE:n säännön nro 10 muutossarjaa 03.

1.1.3   Kompleksisten sähköisten ohjausjärjestelmien turvallisuusnäkökohtien mukaisuus on osoitettava noudattamalla liitteessä III vahvistettuja vaatimuksia.

1.2   Suoritusvaatimukset

1.2.1   Järjestelmän on annettava kuljettajalle asianmukaiset varoitukset 1.2.1.1–1.2.1.3 kohdassa kuvatusti:

1.2.1.1

Törmäysvaroitus, kun kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on havainnut mahdollisen törmäyksen edellä olevaan luokan M, N tai O ajoneuvoon, joka kulkee samalla kaistalla hitaammalla nopeudella ja on pysähtynyt tai paikoillaan niin, ettei järjestelmä pidä sitä liikkuvana. Varoituksen on oltava 1.5.1 kohdan mukainen.

1.2.1.2

Vikaantumisvaroitus, kun kehittyneessä hätäjarrutusjärjestelmässä ilmenee vika, joka estää tämän liitteen vaatimusten täyttymisen. Varoituksen on oltava 1.5.4 kohdan mukainen. 1.2.1.2.1 Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän suorittamien automaattivalvontatoimintojen välillä ei saa olla merkittävää aikaväliä, eikä varoitusvalon syttymisessä saa olla merkittävää viivettä sähköisesti havaittavan vian tapauksessa.

1.2.1.3

Jos ajoneuvossa on toiminne, jolla kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä järjestelmä voidaan kytkeä manuaalisesti pois päältä, on annettava poiskytkentävaroitus, kun järjestelmä kytketään pois päältä. Varoituksen on oltava 1.4.2 kohdan mukainen.

1.2.2   Edellä 1.2.1.1 kohdassa tarkoitettujen varoitusten jälkeen on, jos 1.3.1, 1.3.2 ja 1.3.3 kohdan vaatimuksista ei muuta johdu, seurattava hätäjarrutusvaihe, jonka aikana testattavan ajoneuvon nopeus pienenee merkittävästi. Tämä on testattava 2.4 ja 2.5 kohdan mukaisesti.

1.2.3   Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän on oltava aktiivinen ainakin silloin, kun ajoneuvon nopeus on alueella, joka ulottuu nopeudesta 15 km/h ajoneuvon suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen, ja kaikilla kuormituksilla, ellei sitä kytketä manuaalisesti pois käytöstä 1.4 kohdan mukaisesti.

1.2.4   Kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on suunniteltava sellaiseksi, että törmäysvaroitussignaaleja syntyy mahdollisimman vähän ja järjestelmän suorittama jarrutus vältetään tilanteissa, joissa kuljettaja ei katso peräänajotörmäyksen uhkaavan. Tämä on osoitettava 2.8 kohdan mukaisesti.

1.3   Kuljettajan suorittama keskeytys

1.3.1   Kehittyneessä hätäjarrutusjärjestelmässä voi olla toiminne, jolla kuljettaja voi keskeyttää törmäysvaroitusvaiheen. Jos ajoneuvon jarrujärjestelmää käytetään tuntohavaintoon perustuvan varoituksen antamiseen, järjestelmässä on oltava toiminne, jolla kuljettaja voi keskeyttää varoitusjarrutuksen.

1.3.2   Kehittyneessä hätäjarrutusjärjestelmässä voi olla toiminne, jolla kuljettaja voi keskeyttää hätäjarrutusvaiheen.

1.3.3   Edellä 1.3.1 ja 1.3.2 tarkoitetuissa tapauksissa keskeyttäminen voidaan aloittaa jollakin toimenpiteellä (esimerkiksi pienemmälle vaihteelle vaihtamisella tai suuntavalaisimen hallintalaitteella), joka osoittaa kuljettajan olevan tietoinen hätätilanteesta. Ajoneuvon valmistajan on toimitettava tutkimuslaitokselle luettelo näistä toimenpiteistä tyyppihyväksynnän yhteydessä, ja se on liitettävä liitteessä I olevan 2 osan II jaksossa tarkoitettuun testausselosteeseen.

1.4   Jos ajoneuvossa on toiminne, jolla kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä voidaan kytkeä pois käytöstä, sovelletaan tapauksen mukaan seuraavia vaatimuksia:

1.4.1

Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän on kytkeydyttävä automaattisesti käyttöön aina, kun virta kytketään uudestaan päälle.

1.4.2

Kuljettajalle on ilmoitettava jatkuvalla optisella varoitussignaalilla, että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on kytketty pois päältä. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää 1.5.4 kohdassa tarkoitettua keltaista optista varoitussignaalia.

1.5   Varoitusmerkki

1.5.1   Edellä 1.2.1.1 kohdassa tarkoitettu törmäysvaroitus on annettava vähintään kahdella tavalla seuraavista: kuulo-, tunto- tai näköhavaintoon perustuvana varoituksena.

Varoitussignaalien ajoituksen on oltava sellainen, että kuljettajalla on mahdollisuus reagoida törmäysriskiin ja ottaa tilanne hallintaansa. Kuljettajaa ei lisäksi saa häiritä liian aikaisin tai liian usein annettavilla varoituksilla. Tämä on testattava 2.4.2 ja 2.5.2 kohdan mukaisesti.

1.5.2   Ajoneuvon valmistajan on tyyppihyväksynnän yhteydessä toimitettava kuvaus varoitusmerkistä ja kuljettajalle annettavien törmäysvaroitussignaalien esittämisjärjestyksestä. Kuvaus on kirjattava testausselosteeseen.

1.5.3   Jos törmäysvaroitukseen liittyy optinen signaali, se voidaan antaa 1.2.1.2 kohdassa kuvatulla vikaantumisvaroitussignaalilla, joka vilkkuu.

1.5.4   Edellä 1.2.1.2 kohdassa tarkoitetun vikaantumisvaroituksen on oltava jatkuva keltainen optinen varoitussignaali.

1.5.5   Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän optisten varoitussignaalien on aktivoiduttava joko silloin, kun sytytysvirtakytkin on päällä-asennossa tai virtakytkin on päällä- ja käynnistys-asentojen välissä asennossa, jonka valmistaja on määritellyt tarkistusasennoksi (järjestelmän kytkentä – virta päällä). Tämä vaatimus ei koske yhteisellä alueella esitettäviä varoitussignaaleja.

1.5.6   Optisten varoitussignaalien on oltava havaittavissa myös päivänvalossa. Kuljettajan on kyettävä helposti tarkastamaan niiden asianmukainen toiminta istuimeltaan.

1.5.7   Kun kuljettajalle annetaan optinen varoitussignaali, joka ilmaisee, että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on tilapäisesti pois käytöstä esimerkiksi huonon sään vuoksi, signaalin on oltava jatkuva ja väriltään keltainen. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää 1.5.4 kohdassa tarkoitettua vikaantumisvaroitussignaalia.

1.6   Teknistä määräaikaistarkastusta koskevat vaatimukset

1.6.1   Teknisessä määräaikaistarkastuksessa on pystyttävä vahvistamaan, että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä toimii oikein. Tämä tehdään tarkkailemalla vikaantumisvaroitussignaalia virran päälle kytkemisen ja mahdollisten lampputestausten jälkeen.

Jos vikaantumisvaroitussignaali annetaan yhteisessä tilassa, on selvitettävä, että yhteinen tila on toiminnassa, ennen kuin vikaantumisvaroitussignaali tarkastetaan.

1.6.2   Tyyppihyväksynnän yhteydessä on esiteltävä luottamuksellisena pidettävä menettely, jolla valmistajan valitseman vikaantumisvaroitussignaalin toiminta suojataan yksinkertaiselta luvattomalta muuttamiselta.

Suojavaatimus täyttyy myös silloin, kun kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän asianmukaisen toimintatilan tarkistamiseen on käytössä varamenettely.

2.   Testausmenettelyt

2.1   Testiolosuhteet

2.1.1   Testi on tehtävä tasaisella kuivalla asfaltti- tai betonipinnalla.

2.1.2   Ympäristön lämpötilan on oltava 0–45 °C.

2.1.3   Vaakasuuntaisen näkyvyyden on oltava sellainen, että kohde voidaan havaita koko testin ajan.

2.1.4   Testin suorittamisaikana ei saa esiintyä tuulta, joka todennäköisesti vaikuttaisi tuloksiin.

2.2   Ajoneuvon testauskunto

2.2.1   Testipaino

Ajoneuvo on testattava valmistajan ja tutkimuslaitoksen sopimalla kuormituksella. Testausmenettelyn alettua ei sallita muutoksia.

2.3   Testikohteet

2.3.1   Testissä käytettävän kohteen on oltava tavanomainen suurina määrinä sarjatuotannossa valmistettu luokan M1 henkilöauto, jonka korityyppi on AA eli sedan, tai pehmeän kohteen tapauksessa esine, joka edustaa sellaista ajoneuvoa siltä osin, kuin kyse on sen tunnistusominaisuuksista, joita sovelletaan testattavan kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän anturijärjestelmään. (2)

2.3.2   Tiedot, joiden perusteella kohteet voidaan yksilöidä ja valmistaa, on kirjattava ajoneuvon tyyppihyväksyntäasiakirjoihin liitteessä I olevan 2 osan II jakson lisäyksen 4.6 kohdan mukaisesti.

2.4   Varoitus- ja aktivoitumistesti paikallaan olevalla kohteella

2.4.1   Testattavan ajoneuvon on lähestyttävä paikallaan olevaa kohdetta suorassa linjassa vähintään kaksi sekuntia ennen testin toiminnallista osaa siten, että testattavan ajoneuvon suunta poikkeaa kohteen keskilinjasta enintään 0,5 m.

Testin toiminnallinen osa aloitetaan, kun testattavan ajoneuvon nopeus on 80 ± 2 km/h ja etäisyys kohteesta vähintään 120 m.

Toiminnallisen osan alusta törmäyshetkeen ulottuvana aikana kuljettaja ei saa tehdä testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

2.4.2   Edellä 1.5.1 kohdassa tarkoitettujen törmäysvaroitusten ajoituksen on noudatettava seuraavia:

2.4.2.1

Vähintään yksi tunto- tai kuulohavaintoon perustuva varoitus on annettava viimeistään seuraavissa annettujen arvojen toteutuessa:   Hyväksyntätaso 1: Lisäyksen 1 taulukon sarake B   Hyväksyntätaso 2: Lisäyksen 2 taulukon sarake B Nämä arvot on saavutettava ennen hätäjarrutusvaiheen alkamista.

2.4.2.2

Vähintään kaksi varoitusta on annettava viimeistään seuraavissa annettujen arvojen toteutuessa:   Hyväksyntätaso 1: Lisäyksen 1 taulukon sarake C   Hyväksyntätaso 2: Lisäyksen 2 taulukon sarake C Nämä arvot on saavutettava ennen hätäjarrutusvaiheen alkamista.

2.4.2.3

Varoitusvaiheessa tapahtuva nopeuden väheneminen saa olla enintään 15 km/h tai 30 prosenttia testattavan ajoneuvon nopeuden vähenemisen kokonaisarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi.

2.4.3   Törmäysvaroitusvaiheen jälkeen on hätäjarrutusvaiheen käynnistyttävä.

2.4.4   Hätäjarrutusvaihe saa alkaa vasta, kun aika törmäykseen on enintään 3,0 sekuntia.

Vaatimuksen noudattaminen on varmennettava joko testin aikana tehtävällä mittauksella tai ajoneuvon valmistajan toimittamien asiakirjojen perusteella siten, kuin tutkimuslaitos ja ajoneuvon valmistaja ovat sopineet.

2.4.5   Testattavan ajoneuvon nopeuden kokonaisvähennys paikallaan olevaan kohteeseen törmättäessä ei saa olla pienempi kuin seuraavissa annettu arvo:

Hyväksyntätaso 1: Lisäyksen 1 taulukon sarake D

Hyväksyntätaso 2: Lisäyksen 2 taulukon sarake D

2.5   Varoitus- ja aktivoitumistesti liikkuvalla kohteella

2.5.1   Testattavan ajoneuvon ja liikkuvan kohteen on liikuttava suorassa linjassa samaan suuntaan vähintään kaksi sekuntia ennen testin toiminnallista osaa siten, että testattavan ajoneuvon suunta poikkeaa kohteen keskilinjasta enintään 0,5 m.

Testin toiminnallinen osa aloitetaan, kun testattavan ajoneuvon nopeus on 80 ± 2 km/h ja liikkuvan kohteen nopeus seuraavissa annetun mukainen:

Hyväksyntätaso 1: Lisäyksen 1 taulukon sarake H

Hyväksyntätaso 2: Lisäyksen 2 taulukon sarake H

Testattavan ajoneuvon ja liikkuvan kohteen etäisyyden on oltava vähintään 120 m.

Toiminnallisen osan alusta siihen hetkeen, jolloin testattava ajoneuvo saavuttaa saman nopeuden kuin kohde, kuljettaja ei saa tehdä testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

2.5.2   Edellä 1.5.1 kohdassa tarkoitettujen törmäysvaroitusten ajoituksen on noudatettava seuraavia:

2.5.2.1

Vähintään yksi tunto- tai kuulohavaintoon perustuva varoitus on annettava viimeistään seuraavissa annettujen arvojen toteutuessa:   Hyväksyntätaso 1: Lisäyksen 1 taulukon E-sarake   Hyväksyntätaso 2: Lisäyksen 2 taulukon E-sarake Nämä arvot on saavutettava ennen hätäjarrutusvaiheen alkamista.

2.5.2.2

Vähintään kaksi varoitusta on annettava viimeistään seuraavissa annettujen arvojen toteutuessa:   Hyväksyntätaso 1: Lisäyksen 1 taulukon F-sarake   Hyväksyntätaso 2: Lisäyksen 2 taulukon F-sarake Nämä arvot on saavutettava ennen hätäjarrutusvaiheen alkamista.

2.5.2.3

Varoitusvaiheessa tapahtuva nopeuden väheneminen saa olla enintään 15 km/h tai 30 prosenttia testattavan ajoneuvon nopeuden vähenemisen kokonaisarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi.

2.5.3   Törmäysvaroitusvaiheen jälkeen on hätäjarrutusvaiheen käynnistyttävä, jonka tuloksena testattava ajoneuvo ei törmää liikkuvaan kohteeseen.

2.5.4   Hätäjarrutusvaihe saa alkaa vasta, kun aika törmäykseen on enintään 3,0 sekuntia.

Vaatimuksen noudattaminen on varmennettava joko testin aikana tehtävällä mittauksella tai ajoneuvon valmistajan toimittamien asiakirjojen perusteella siten, kuin tutkimuslaitos ja ajoneuvon valmistaja ovat sopineet.

2.6   Vianhavaitsemistesti

2.6.1   Simuloidaan kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän vikaantuminen esimerkiksi katkaisemalla virransyöttö johonkin järjestelmän komponenttiin tai katkaisemalla järjestelmän komponenttien välinen sähköinen kytkentä. Kun kehittyneeseen hätäjarrutusjärjestelmään simuloidaan vika, 1.5.4 kohdassa tarkoitetun varoitussignaalin tai kohdassa 1.4 tarkoitetun hätäjarrutusjärjestelmän vapaaehtoisen manuaalisen poiskytkentälaitteen sähköisiä kytkentöjä ei saa katkaista.

2.6.2   Edellä 1.5.4 kohdassa mainitun vikaantumisvaroitussignaalin on aktivoiduttava ja pysyttävä aktiivisena viimeistään 10 sekunnin kuluessa siitä, kun ajoneuvoa on ajettu yli 15 km:n/h nopeudella, ja aktivoiduttava uudelleen, kun virta kytketään sen jälkeen ensin pois päältä ja uudelleen päälle ajoneuvon ollessa paikoillaan, niin kauan kuin simuloitu vika on olemassa.

2.7   Poiskytkentätesti

2.7.1   Jos ajoneuvossa on väline, jolla kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä kytketään pois päältä, asetetaan sytytysvirtakytkin päällä-asentoon ja kytketään järjestelmä pois päältä. Tällöin on 1.4.2 kohdassa tarkoitetun varoitussignaalin aktivoiduttava. Asetetaan sytytysvirtakytkin pois päältä -asentoon. Asetetaan sytytysvirtakytkin uudelleen päällä-asentoon ja tarkistetaan, ettei aiemmin aktivoitunut varoitussignaali aktivoidu uudelleen eli että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on kytkeytynyt toimintaan 1.4.1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Jos sytytysjärjestelmä aktivoidaan avaimella, edellä esitetyn vaatimuksen on täytyttävä ilman, että avain poistetaan.

2.8   Virheellisen reaktion testi

2.8.1   Asetetaan kaksi paikallaan olevaa, korityypiltään AA sedan olevaa luokan M1 ajoneuvoa seuraavasti:

a)	ne osoittavat samaan ajosuuntaan kuin testattava ajoneuvo

b)	niiden välinen etäisyys on 4,5 m (3)

c)	niiden perät ovat samassa linjassa.

2.8.2   Testattavaa ajoneuvoa kuljetetaan vähintään 60 metrin matka tasaisella nopeudella 50 ± 2 km/h siten, että se kulkee kahden paikallaan olevan ajoneuvon välistä.

Testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin ei testin aikana saa tehdä mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

2.8.3   Kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä ei saa antaa törmäysvaroitusta eikä käynnistää hätäjarrutusvaihetta.

---

(1)  Unioni liittyi kyseiseen UN/ECE:n sääntöön neuvoston päätöksellä 97/836/EY (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).

(2)  Tutkimuslaitoksen ja ajoneuvon valmistajan kesken on sovittava, että pehmeän kohteen tunnistusominaisuudet vastaavat luokan M1 henkilöautoa, jonka korityyppi on AA eli sedan.

(3)  Kahden paikallaan olevan ajoneuvon välisen etäisyyden määrittämisessä käytettävä vertailupiste on määritettävä ISO-standardin 612:1978 mukaisesti.

LIITE III

Erityisvaatimukset, joita sovelletaan kompleksisten elektronisten ajoneuvonhallintajärjestelmien turvallisuuteen

1.   Yleistä

Tässä liitteessä määritellään erityisvaatimukset, jotka koskevat kompleksisten elektronisten ajoneuvonhallintajärjestelmien turvallisuuteen liittyvää asiakirja-aineistoa, vikaantumisen varalta sovellettavaa strategiaa ja tarkastusmenettelyä tämän asetuksen soveltamiseksi.

Tätä liitettä voidaan soveltaa myös elektronisten järjestelmien valvomiin turvallisuuteen liittyviin toiminteisiin.

Tässä liitteessä ei määritellä järjestelmän suorituskykykriteereitä vaan käsitellään kompleksisten elektronisten ajoneuvonhallintajärjestelmien suunnitteluun liittyviä menettelyjä ja tietoja, jotka on toimitettava tekniselle tutkimuslaitokselle tyyppihyväksyntää varten.

Näissä tiedoissa on osoitettava, että kompleksinen elektroninen ajoneuvonhallintajärjestelmä täyttää tavanomaisissa oloissa ja vikaantuneena kaikki soveltuvat suorituskykyvaatimukset, jotka on vahvistettu muualla tässä asetuksessa.

2.   Määritelmät

Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1

’Turvajärjestelyillä’ tarkoitetaan järjestelmään, esimerkiksi sen sähköisiin osiin, sisällytettyjä järjestelyjä, joilla huolehditaan järjestelmän eheydestä ja varmistetaan siten järjestelmän turvallinen toiminta myös sähköisen häiriön tapauksessa. Turvajärjestelyihin voi kuulua järjestely, jossa ajoneuvon olennaiset toiminnot siirtyvät toimimaan vain osittain taikka varajärjestelmää hyödyntäen.

2.2

’Elektronisella hallintajärjestelmällä’ tarkoitetaan niiden yksiköiden yhdistelmää, jotka yhdessä huolehtivat kyseisestä ajoneuvonhallintatoiminnosta sähköisen tietojenkäsittelyn avulla. Tällaiset järjestelmät, joita usein ohjataan erityisellä ohjelmistolla, kootaan erillisistä toimintakomponenteista, kuten tunnistimista, elektronisista ohjainyksiköistä ja säätimistä ja varustetaan siirtoyhteyksillä. Niihin voi kuulua mekaanisia, sähköpneumaattisia ja sähköhydraulisia osia.

2.3	’Kompleksisilla elektronisilla ajoneuvonhallintajärjestelmillä’ tarkoitetaan elektronisia hallintajärjestelmiä, jotka kuuluvat sellaiseen komentoketjuun, jossa valvottu toiminto voidaan ohittaa korkeammantasoisella elektronisella ohjausjärjestelmällä tai -toiminnolla.

2.4

’Korkeammantasoisilla ohjausjärjestelmillä ja -toiminnoilla’ tarkoitetaan järjestelmiä ja toimintoja, jotka lisäprosessoinnin ja/tai -mittausten avulla muuttavat ajoneuvon käyttäytymistä muuttamalla ajoneuvon hallintajärjestelmän tavanomaisia toimintoja. Kompleksiset järjestelmät voivat tämän ansiosta automaattisesti muuttaa toimintatavoitteitaan mitattuihin olosuhteisiin perustuvan priorisoinnin mukaan.

2.5	’Yksiköillä’ tarkoitetaan pienimpiä tässä liitteessä tarkasteltavia järjestelmän rakenneosia. Näitä osien yhdistelmiä pidetään yksittäisinä yksikköinä tunnistamista, analysointia ja vaihtamista varten.

2.6	’Siirtoyhteyksillä’ tarkoitetaan järjestelyjä, joilla erilliset yksiköt liitetään toisiinsa signaalien, toimintadatan tai energian siirtoa varten. Laitteet ovat yleensä sähköisiä mutta voivat olla osittain myös mekaanisia, pneumaattisia, hydraulisia tai optisia.

2.7	’Valvonta-alueella’ tarkoitetaan lähtömuuttujaa, ja se määrittelee sen alueen, jota järjestelmä todennäköisesti valvoo.

2.8	’Toimintarajalla’ tarkoitetaan niitä fyysisiä rajoja, joiden sisäpuolella järjestelmä voi huolehtia valvontatehtävästään.

3.   Asiakirjat

3.1   Vaatimukset

Valmistajan on toimitettava sellaiset asiakirjat, joista käy ilmi tyyppihyväksynnän kohteena olevan kompleksisen elektronisen ajoneuvonhallintajärjestelmän, jäljempänä ’järjestelmä’, perusrakenne ja se, millä tavoin se on yhteydessä ajoneuvon muihin järjestelmiin tai miten se suoraan valvoo lähtömuuttujia.

Asiakirjoissa on selostettava valmistajan määrittelemät järjestelmän toiminnot ja turvajärjestelyt.

Asiakirja-aineiston on oltava tiivis, mutta siinä on kuitenkin esitettävä näyttöä siitä, että suunnittelu- ja kehitystyössä on hyödynnetty asiantuntemusta kaikilta asiaan liittyviltä aloilta.

Asiakirjoissa on teknisiä määräaikaistarkastuksia varten kuvattava, miten järjestelmän kulloinenkin toimintatila voidaan tarkastaa.

3.1.1   Asiakirja-aineiston on koostuttava kahdesta osasta:

a)

Hyväksyntää varten tarvittava virallinen tietopaketti, joka sisältää 3 kohdassa luetellun aineiston (paitsi 3.4.4 kohdassa tarkoitettuja tietoja), joka on toimitettava tutkimuslaitokselle tyyppihyväksyntähakemuksen yhteydessä. Pakettia käytetään perusviiteaineistona 4 kohdassa esitetyssä tarkastusmenettelyssä.

b)	Lisäaineisto ja 3.4.4 kohdassa tarkoitetut analyysitiedot, jotka valmistajan on säilytettävä ja annettava tarkastettavaksi tyyppihyväksynnän yhteydessä.

3.2   Järjestelmän toimintojen kuvaus

On toimitettava kuvaus, joka sisältää pelkän selostuksen kaikista järjestelmän valvontatoiminnoista ja menettelyistä, joilla asetettuihin tavoitteisiin on määrä päästä, myös niistä mekanismeista, joilla valvonta toteutetaan.

3.2.1   Kaikki lähtö- ja mitatut muuttujat on lueteltava ja niiden toiminta-alue määriteltävä.

3.2.2   Kaikki järjestelmän valvomat lähtömuuttujat on lueteltava, ja lisäksi on ilmoitettava kussakin tapauksessa, tapahtuuko valvonta suoraan vai ajoneuvon jonkin toisen järjestelmän välityksellä. Kuhunkin muuttujaan sovellettava valvonta-alue on määriteltävä.

3.2.3   Toimintarajat määrittelevät raja-arvot on annettava, jos niillä on merkitystä järjestelmän toiminnalle.

3.3   Järjestelmän kokoonpano ja kaaviot

3.3.1   Komponenttiluettelo

On toimitettava luettelo, jossa esitetään kaikki järjestelmään kuuluvat yksiköt ja mainitaan ne muut ajoneuvon järjestelmät, joita tarvitaan kyseisen valvontatoiminnon toteuttamiseen.

Lisäksi on toimitettava kaavio, jossa nämä yksiköt esitetään toisiinsa yhdistettynä ja josta käy selvästi ilmi laitteitten sijoittelu ja niiden väliset yhteydet.

3.3.2   Yksiköitten toiminta

Järjestelmän kunkin yksikön toiminnasta ja yksiköt muihin yksikköihin tai toiseen ajoneuvon järjestelmään yhdistävistä signaaleista on esitettävä kuvaus. Kuvaus voidaan antaa lohko- tai muuna kaaviona taikka kaaviota hyödyntävänä sanallisena kuvauksena.

3.3.3   Yhteenkytkennät

Järjestelmän sisäiset yhteenkytkennät on esitettävä piirikaaviona sähköisten linkkien osalta, kytkentäkaaviona optisten linkkien osalta, putkikaaviona pneumaattisten tai hydraulisten laitteiden osalta ja yksinkertaisena kaaviona mekaanisten liitosten osalta.

3.3.4   Signaalin kulku ja sovellettavat prioriteetit

Siirtoyhteyksien ja yksiköstä toiseen välitettävien signaalien on vastattava selkeästi toisiaan.

Multipleksoituja datakanavia pitkin välitettäviin signaaleihin sovellettavat prioriteetit on mainittava aina, kun priorisointi voi vaikuttaa järjestelmän toimintaan tai turvallisuuteen tämän asetuksen alaan kuuluvilta osin.

3.3.5   Yksiköitten tunnistaminen

Kukin yksikkö on voitava tunnistaa selvästi ja varmasti (esim. laitteeseen tehtävällä merkinnällä sekä ohjelmiston sisällön osoittavalla merkinnällä tai ulostulosignaalilla), jotta toisiansa vastaavat laitteet ja asiakirjat voidaan yhdistää toisiinsa.

Jos yhteen yksikköön tai yhteen tietokoneeseen on koottu useampia toimintoja, jotka kuitenkin selvyyden vuoksi esitetään lohkokaaviossa erillisinä lohkoina, on laite varustettava yhdellä ainoalla tunnistemerkinnällä.

Tätä tunnistemerkintää käyttämällä valmistajan on vakuutettava, että toimitetut laitteet ovat niitä koskevien asiakirjojen mukaisia.

3.3.5.1

Tunnistemerkinnällä yksilöidään laitteen ja ohjelmiston versio, ja jos viimeksi mainittu muuttuu niin, että kyseisen yksikön toiminta muuttuu tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla tavalla, myös tunnistemerkintää on muutettava.

3.4   Valmistajan soveltamat turvajärjestelyt

3.4.1   Valmistajan on annettava lausunto, jossa vahvistetaan, että järjestelmän tavoitteiden toteuttamiseksi valittu strategia ei järjestelmän kunnossa ollessa vaaranna muiden tämän asetuksen säännösten piiriin kuuluvien järjestelmien toimintaa.

3.4.2   Järjestelmässä käytettyjen ohjelmistojen arkkitehtuuri on selostettava ja käytetyt suunnittelumenetelmät ja -välineet yksilöitävä. Valmistajan on kyettävä esittämään tarvittaessa näyttöä siitä, millä tavoin järjestelmän toimintaperiaate toteutettiin suunnittelu- ja kehittelyvaiheessa.

3.4.3   Valmistajan on toimitettava tutkimuslaitokselle selvitys järjestelmään sisällytetyistä toiminteista, joilla huolehditaan sen turvallisesta toiminnasta vikaantumistapauksissa. Järjestelmään vikaantumisen varalta sisällytettyjä toiminteita ovat esimerkiksi seuraavat:

a)	toiminnan jatkaminen käyttämällä vain osaa järjestelmästä;

b)	siirtyminen erillisen varajärjestelmän käyttöön;

c)	korkeamman tason toiminteen kytkeminen pois.

Vian ilmetessä kuljettajaa on varoitettava siitä esimerkiksi varoitussignaalilla tai näytössä esitettävällä viestillä. Varoituksen antamista on jatkettava niin kauan, kuin vika on olemassa, ellei kuljettaja deaktivoi järjestelmää esimerkiksi kääntämällä virtakytkimen pois-asentoon taikka kytkemällä kyseisen toiminteen pois päältä tarkoitukseen varatulla kytkimellä.

3.4.3.1

Jos valittu toiminne kytkee päälle järjestelmän osittaisen toiminnan tietyissä vikaolosuhteissa, on yksilöitävä kyseiset olosuhteet ja määriteltävä tuloksena olevat toimintarajoitukset.

3.4.3.2

Jos valittu toiminne ottaa käyttöön toisen (varalla olevan) keinon ajoneuvonhallintajärjestelmän tavoitteen toteuttamiseksi, on selostettava vaihtomekanismin periaatteet, logiikka ja varmennustaso sekä mahdolliset varatarkastusjärjestelmät ja määriteltävä varajärjestelmän aiheuttamat toimintarajoitukset.

3.4.3.3

Jos valitussa ratkaisussa kytketään pois korkeamman tason järjestelmä tai toiminne, kaikki siihen liittyvät ulostulovalvontasignaalit on katkaistava niin, että siirtyminen sujuu mahdollisimman häiriöttä.

3.4.4   Asiakirjojen tueksi on esitettävä analyysi, joka osoittaa yleisesti, miten järjestelmä käyttäytyy jonkin sellaisen määritellyn vian ilmaantuessa, joka vaikuttaa ajoneuvon hallintaan tai turvallisuuteen.

Analyysi voi perustua vika- ja vaikutusanalyysiin (FMEA), vikapuuanalyysiin (FTA) taikka vastaavaan menettelyyn, joka soveltuu järjestelmän turvallisuuden arviointiin.

Valmistajan on vahvistettava valitsemansa analyysimenetelmät ja noudatettava niitä sekä annettava ne tutkimuslaitoksen tarkastettavaksi tyyppihyväksynnän yhteydessä.

3.4.4.1

Asiakirjoissa on yksilöitävä seurattavat parametrit ja ilmoitettava kunkin 3.4.4 kohdassa määritellyn tyyppisen vikatilanteen yhteydessä käytettävä varoitussignaali, joka annetaan kuljettajalle ja/tai huoltokorjaamon tai tutkimuslaitoksen henkilökunnalle.

4.   Tarkastus ja testit

4.1   Järjestelmän toiminta, sellaisena kuin se on kuvattu 3 kohdassa vaadituissa asiakirjoissa, on testattava seuraavalla tavalla:

4.1.1   Järjestelmän toiminnan tarkastaminen

Normaalit toimintatasot on määritettävä tarkastamalla, vastaako ajoneuvon järjestelmän toiminta vioista vapaissa olosuhteissa valmistajan perusvertailuspesifikaatioita, ellei tämä tarkastus kuulu jonkin tietyn sellaisen testin piiriin, jota edellytetään osana tämän asetuksen mukaisesti tehtävää hyväksyntämenettelyä.

4.1.2   Edellä 3.4 kohdassa tarkoitettujen turvajärjestelyjen tarkastaminen

Tyyppihyväksyntäviranomaisen niin päättäessä on tarkastettava järjestelmän käyttäytyminen jonkin yksittäisen yksikön vikaantuessa. Sitä varten simuloidaan yksikön sisäisten vikojen vaikutusta johtamalla vastaavia signaaleja sähköisiin yksikköihin tai mekaanisiin osiin.

Tarkastustulosten on vastattava vika-analyysin tuloksista tehtyä kirjallista tiivistelmää siinä määrin, että kokonaisvaikutusten perusteella voidaan vahvistaa, että turvajärjestelyt ja niiden toiminta ovat riittävän tasoisia.