Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 32012R0225

Komission asetus (EU) N:o 225/2012, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2012 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 183/2005 liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse sellaisten laitosten hyväksymisestä, jotka saattavat markkinoille rehukäyttöön kasviöljyistä ja sekoiterasvoista saatuja tuotteita, sekä öljyjen, rasvojen ja niistä saatujen tuotteiden tuotantoa, varastointia, kuljetusta ja dioksiinitutkimuksia koskevista erityisvaatimuksista ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

EUVL L 77, 16.3.2012, pp. 1–5 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

⏵Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/225/oj

16.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/1

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 225/2012,

annettu 15 päivänä maaliskuuta 2012,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 183/2005 liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse sellaisten laitosten hyväksymisestä, jotka saattavat markkinoille rehukäyttöön kasviöljyistä ja sekoiterasvoista saatuja tuotteita, sekä öljyjen, rasvojen ja niistä saatujen tuotteiden tuotantoa, varastointia, kuljetusta ja dioksiinitutkimuksia koskevista erityisvaatimuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista 12 päivänä tammikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 183/2005 (1) ja erityisesti sen 27 artiklan b ja f alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 183/2005 vahvistetaan rehuhygieniaa koskevat yleissäännöt sekä edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt sen varmistamiseksi, että noudatetaan sellaisia prosessointia koskevia edellytyksiä, joilla minimoidaan ja hallitaan mahdollisia vaaroja. Rehualan laitokset on rekisteröitävä toimivaltaiselle viranomaiselle tai tämän on hyväksyttävä ne. Lisäksi jäljempänä rehuketjussa olevien rehualan toimijoiden on hankittava rehu vain rekisteröidyistä tai hyväksytyistä laitoksista.

(2)

Rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2009 (2) edellytetään, että markkinoille saatettu rehu on turvallista ja sen merkinnöissä on nimenomaisesti ilmoitettu rehun tyyppi. Rehuaineluettelosta 16 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 575/2011 (3) luetellaan lisäksi yksityiskohtaiset kuvaukset tiettyjen rehuaineiden merkinnöistä.

(3)

Näiden vaatimusten olisi yhdessä varmistettava jäljitettävyys ja kuluttajien suojelun korkea taso kautta koko rehu- ja elintarvikeketjun.

(4)

Virallinen valvonta ja rehualan toimijoiden suorittama valvonta ovat osoittaneet, että tiettyjä öljyjä ja rasvoja ja niistä saatuja tuotteita, joita ei ole tarkoitettu rehuksi, on käytetty rehuaineina, minkä seurauksena haitallisista aineista eläinten rehuissa 7 päivänä toukokuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/32/EY (4) vahvistetut dioksiinin enimmäispitoisuudet ovat ylittyneet rehuissa. Saastuneella rehulla ruokituista eläimistä saadut elintarvikkeet voivat tämän vuoksi aiheuttaa kansanterveysriskin. Saastuneiden rehujen ja elintarvikkeiden vetämisestä pois markkinoilta voi lisäksi aiheutua taloudellisia tappioita.

(5)

Rehuhygienian parantamiseksi ja rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 183/2005 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä jäsenvaltioiden toimivaltaa, laitosten, jotka jatkojalostavat raakakasviöljyjä, valmistavat kasvialkuperää olevista öljyistä saatuja tuotteita ja sekoittavat rasvoja, olisi saatava hyväksyntä kyseisen asetuksen mukaisesti, jos kyseisiä tuotteita on tarkoitus käyttää rehuissa.

(6)

Kyseisten rehuaineiden tuotantoa, merkitsemistä, varastointia ja kuljetusta koskevista erityisvaatimuksista olisi säädettävä, ottaen huomioon vaara-analyysiin ja kriittisiin valvontapisteisiin perustuvien järjestelmien (HACCP-järjestelmät) soveltamisesta saatu kokemus.

(7)

Tehostettu dioksiiniseuranta helpottaisi sääntöjenvastaisuuksien toteamista ja rehulainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa. On tarpeen säätää rehualan toimijoiden velvollisuudesta tutkia rasvat, öljyt ja niistä saadut tuotteet dioksiinin ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden varalta, jotta vähennetään riskiä, että saastuneita tuotteita pääsisi elintarvikeketjuun, ja jotta tuettaisiin strategiaa, jolla pyritään vähentämään EU-kansalaisten altistumista dioksiinille. Seurantasuunnitelman laadinnan olisi perustuttava dioksiinin aiheuttaman kontaminaation riskille. Rehualan toimijat ovat vastuussa turvallisen rehun saattamisesta markkinoille. Tämän vuoksi niiden olisi maksettava kaikki analyyseistä aiheutuvat kustannukset. Tähän asetukseen sisältymättömien, näytteenottoa ja analyysejä koskevien yksityiskohtaisten säännösten olisi edelleen kuuluttava jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jäsenvaltioita kannustetaan lisäksi keskittymään sellaisten rehualan toimijoiden valvontaan, jotka eivät kuulu dioksiiniseurannan piiriin mutta jotka hankkivat edellä mainittuja tuotteita.

(8)

Pakollinen riskipohjainen seurantajärjestelmä ei saa vaikuttaa rehualan toimijan velvollisuuteen noudattaa rehuhygieniasta annetun unionin lainsäädännön vaatimuksia. Se olisi otettava osaksi hyviä hygieniakäytäntöjä ja HACCP-pohjaista järjestelmää. Toimivaltaisen viranomaisen olisi tarkistettava tämä rehualan toimijan hyväksymisen yhteydessä. Toimijan olisi oman riskinarviointinsa säännöllisessä tarkastelussa otettava huomioon dioksiiniseurannan tulokset.

(9)

Dioksiinianalyysejä suorittavien laboratorioiden olisi raportoitava direktiivissä 2002/32/EY säädetyt sallitut enimmäispitoisuudet ylittävät tulokset rehualan toimijan lisäksi toimivaltaiselle viranomaiselle avoimuuden parantamiseksi. Tämä velvoite ei vapauta rehualan toimijaa tämän velvollisuudesta tiedottaa toimivaltaiselle viranomaiselle.

(10)

Jotta voidaan tarkistaa pakollista dioksiiniseurantaa koskevien säännösten toimivuus ja tämän seurannan sisältyminen rehualan toimijoiden HACCP-järjestelmään, olisi säädettävä kahden vuoden jälkeen tehtävästä uudelleentarkastelusta.

(11)

Olisi varattava riittävästi aikaa, jotta toimivaltaiset viranomaiset ja rehualan toimijat pystyvät mukautumaan tämän asetuksen säännöksiin.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eivätkä Euroopan parlamentti ja neuvosto ole vastustaneet niitä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 183/2005 liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 16 päivästä syyskuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä maaliskuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1)   EUVL L 35, 8.2.2005, s. 1.

(2)   EUVL L 229, 1.9.2009, s. 1.

(3)   EUVL L 159, 17.6.2011, s. 25.

(4)   EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10.

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 183/2005 liite II seuraavasti:

1)

Lisätään liitteen II otsikon jälkeen seuraava osa:

”MÄÄRITELMÄT

Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

’erällä’ tarkoitetaan tunnistettavissa olevaa rehumäärää, jolla on määritetty olevan yhteisiä ominaisuuksia kuten alkuperä, lajike, pakkaustapa, pakkaaja, lähettäjä tai merkinnät, ja kun kyse on tuotantoprosessista, yksittäisessä laitoksessa samoja tuotanto-olosuhteita käyttäen tuotettua tuotannon määrää tai useita tällaisia määriä, jos ne on tuotettu yhtäjaksoisesti ja yhteisvarastoitu;

b)

’kasviöljyistä saaduilla tuotteilla’ tarkoitetaan tuotteita, jotka on saatu raakakasviöljyistä tai regeneroiduista kasviöljyistä öljykemiallisen tai biodieselin jalostuksen tai tislauksen tai kemiallisen tai fysikaalisen puhdistuksen avulla, lukuun ottamatta puhdistettua öljyä;

c)

’rasvojen sekoittamisella’ tarkoitetaan raakaöljyjen, puhdistettujen öljyjen, eläinrasvojen, elintarviketeollisuudesta saatujen öljyjen ja/tai niistä saatujen tuotteiden sekoittamista tarkoituksena tuottaa sekoiteöljyä tai -rasvaa, lukuun ottamatta pelkkää perättäisten erien varastointia.”

2)

Lisätään seuraava kohta ”TOIMITILAT JA LAITTEISTO” -kohtaan:

”10.

 Laitosten, jotka suorittavat yhtä tai useampia seuraavista toiminnoista rehuissa käytettävien tuotteiden saattamiseksi markkinoille, tulee olla hyväksytty 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti:

a)

raakakasviöljyn jalostus, lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 852/2004 soveltamisalaan;

b)

rasvahappojen öljykemiallinen valmistus;

c)

biodieselin valmistus;

d)

rasvojen sekoittaminen.”

3)

Lisätään seuraavat kohdat ”TUOTANTO”-kohtaan:

”7.

 Rasvoja sekoittavien laitosten, jotka saattavat rehuksi tarkoitettuja tuotteita markkinoille, on pidettävä kaikki rehuksi tarkoitetut tuotteet fyysisesti erillään muihin tarkoituksiin tarkoitetuista tuotteista paitsi, jos jälkimmäiset tuotteet täyttävät seuraavat vaatimukset:

—

asetuksen (EY) N:o 852/2004 4 artiklan 2 kohdan vaatimukset sekä

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY (*1) liite I.

8.

 Tuotteiden merkinnöissä on selkeästi ilmoitettava, onko ne tarkoitettu rehuksi vai muihin tarkoituksiin. Jos valmistaja ilmoittaa, että tiettyä tuote-erää ei ole tarkoitettu rehu- tai elintarvikekäyttöön, toimija ketjun myöhemmässä vaiheessa ei enää saa muuttaa tätä ilmoitusta.

(*1)   EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10.” "

4)

Lisätään seuraava osa ”LAADUNVARMISTUS”-kohdan jälkeen:

”DIOKSIINISEURANTA

1.

 Rehualan toimijoiden, jotka saattavat markkinoille rehuissa käytettäviksi tarkoitettuja rasvoja, öljyjä tai niistä saatuja tuotteita, rehuseokset mukaan luettuina, on analysoitava kyseiset tuotteet akkreditoiduissa laboratorioissa dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summan osalta komission asetuksen (EY) N:o 152/2009 (*2) mukaisesti.

2.

 Rehualan toimijan HACCP-järjestelmän täydentämiseksi 1 kohdassa tarkoitetut analyysit on suoritettava vähintään siinä laajuudessa kuin seuraavassa esitetään:

a)

Raakakasviöljyjen jalostajat:

i)

raakakookosöljyn eristä on analysoitava 100 prosenttia. Erä voi sisältää enintään 1 000 tonnia näitä tuotteita;

ii)

kasviöljyistä saaduista rehuksi tarkoitettujen tuotteiden eristä, lukuun ottamatta glyserolia, lesitiiniä ja kumeja, on analysoitava 100 prosenttia. Erä voi sisältää enintään 1 000 tonnia näitä tuotteita.

b)

Eläinrasvan valmistajat:

yksi edustava analyysi kustakin 2 000 tonnista eläinrasvaa ja siitä saatuja tuotteita, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (*3) 10 artiklassa tarkoitettuun luokkaan 3.

c)

Kalaöljyalan toimijat:

i)

kalaöljyeristä on analysoitava 100 prosenttia, jos se on tuotettu

—

tuotteista, jotka on saatu raakakalaöljystä, joka on muuta kuin puhdistettua kalaöljyä;

—

kaloista, joiden osalta ei ole harjoitettu seurantaa ja joiden alkuperää ei ole tarkemmin ilmoitettu tai jotka ovat peräisin Itämerestä;

—

kalasivutuotteista, jotka ovat peräisin laitoksista, joissa valmistetaan kalaa ihmisravinnoksi mutta joilla ei ole EU-hyväksyntää;

—

mustakitaturskasta tai menhadenista;

erä voi sisältää enintään 1 000 tonnia kalaöljyä;

ii)

raakakalaöljystä saatujen muiden tuotteiden kuin puhdistetun kalaöljyn lähtevistä eristä on analysoitava 100 prosenttia. Erä voi sisältää enintään 1 000 tonnia näitä tuotteita;

iii)

muun kuin i kohdassa tarkoitetun kalaöljyn osalta on tehtävä yksi edustava analyysi kutakin 2 000:ta tonnia kohti;

iv)

virallisesti hyväksytyllä käsittelyllä puhdistettu kalaöljy on analysoitava 6 artiklan mukaisten HACCP-periaatteiden mukaisesti.

d)

Öljykemian- tai biodieselteollisuus:

i)

on analysoitava 100 prosenttia saapuvista eristä, jotka koostuvat raakakookosöljystä ja kasviöljyistä saaduista tuotteista, lukuun ottamatta glyserolia, lesitiiniä ja kumeja, b alakohtaan sisältymättömistä eläinrasvoista, c alakohtaan sisältymättömästä kalaöljystä, elintarviketeollisuudesta saaduista öljyistä ja sekoiterasvoista, jotka on tarkoitettu rehuksi. Erä voi sisältää enintään 1 000 tonnia näitä tuotteita;

ii)

on analysoitava 100 prosenttia niiden tuotteiden eristä, jotka on saatu i alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden jalostuksesta, lukuun ottamatta glyserolia, lesitiiniä ja kumeja.

e)

Rasvoja sekoittavat laitokset:

i)

on analysoitava 100 prosenttia saapuvista eristä, jotka koostuvat raakakookosöljystä ja kasviöljyistä saaduista tuotteista, lukuun ottamatta glyserolia, lesitiiniä ja kumeja, b alakohtaan sisältymättömistä eläinrasvoista, c alakohtaan sisältymättömästä kalaöljystä, elintarviketeollisuudesta saaduista öljyistä ja sekoiterasvoista, jotka on tarkoitettu rehuksi. Erä voi sisältää enintään 1 000 tonnia näitä tuotteita;

tai

ii)

on analysoitava 100 prosenttia rehuksi tarkoitettujen sekoiterasvojen eristä. Erä voi sisältää enintään 1 000 tonnia näitä tuotteita.

Rehualan toimijan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle riskinarviointinsa yhteydessä, minkä vaihtoehdon se valitsee.

f)

Muut kuin e alakohdassa mainitut elintarviketuotantoeläimille tarkoitettujen rehuseosten valmistajat:

i)

on analysoitava 100 prosenttia saapuvista eristä, jotka koostuvat raakakookosöljystä ja kasviöljyistä saaduista tuotteista, lukuun ottamatta glyserolia, lesitiiniä ja kumeja, b alakohtaan sisältymättömistä eläinrasvoista, c alakohtaan sisältymättömästä kalaöljystä, elintarviketeollisuudesta saaduista öljyistä ja sekoiterasvoista, jotka on tarkoitettu rehuksi. Erä voi sisältää enintään 1 000 tonnia näitä tuotteita;

ii)

yhdestä prosentista valmistettujen rehuseosten eristä, jotka sisältävät i alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, on otettava näytteet.

3.

 Jos voidaan osoittaa, että tasalaatuinen lähetys on isompi kuin 2 kohdan mukainen erän enimmäiskoko ja että siitä on otettu näyte edustavasti, asianmukaisesti otetun ja sinetöidyn näytteen analyysin tuloksia pidetään hyväksyttävinä.

4.

 Jos rehualan toimija osoittaa, että erä tai kaikki 2 kohdassa tarkoitetun erän osat, jotka käytetään toimijan tuotantoon, on analysoitu jo tuotannon, jalostuksen tai jakelun aiemmassa vaiheessa tai ne ovat 2 kohdan b alakohdan tai c alakohdan iii alakohdan mukaisia, rehualan toimija vapautetaan velvoitteesta analysoida kyseinen erä, ja se voi analysoida erän 6 artiklan mukaisten yleisten HACCP-periaatteiden mukaisesti.

5.

 Kun 2 kohdan d, e ja f alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja tuotteita toimitetaan, niiden mukana on oltava todistus siitä, että kyseiset tuotteet tai kaikki niiden osat on analysoitu tai ne ovat 2 kohdan b tai c alakohdan iii alakohdan vaatimusten mukaiset.

6.

 Jos kaikki 2 kohdan d, e ja f alakohdan i alakohdassa tarkoitetut tuotantoprosessiin saapuvat erät on analysoitu tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti ja jos voidaan varmistaa, että tuotantoprosessi, käsittely ja varastointi eivät lisää dioksiinikontaminaatiota, rehualan toimija vapautetaan velvoitteesta analysoida lopputuote, ja se voi analysoida tuotteen 6 artiklan mukaisten yleisten HACCP-periaatteiden mukaisesti.

7.

 Jos rehualan toimija 1 kohdan mukaisesti antaa laboratoriolle tehtäväksi analyysin suorittamisen, sen on ohjeistettava laboratorio ilmoittamaan kyseisen analyysin tulokset toimivaltaiselle viranomaiselle, jos direktiivin 2002/32/EY liitteessä I olevan V jakson 1 ja 2 kohdassa esitetyt dioksiinin enimmäispitoisuudet ylittyvät.

Jos rehualan toimija antaa toimeksiannon laboratoriolle, joka sijaitsee muussa jäsenvaltiossa kuin analyysin tilaava rehualan toimija, sen on annettava laboratoriolle ohjeeksi raportoida oman maansa toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka on ilmoitettava asiasta rehualan toimijan sijaintijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Rehualan toimijoiden on ilmoitettava sijaintijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle, jos ne antavat toimeksiannon kolmannessa maassa sijaitsevalle laboratoriolle. On esitettävä näyttö siitä, että laboratorio suorittaa analyysin asetuksen (EY) N:o 152/2009 mukaisesti.

8.

 Dioksiinin tutkimusvaatimuksia on tarkasteltava uudelleen viimeistään 16 päivänä maaliskuuta 2014.

(*2)   EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1."

(*3)   EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1.” "

5)

Lisätään seuraava kohta ”VARASTOINTI JA KULJETUS” -kohtaan:

”7.

 Säiliöitä, joissa varastoidaan tai kuljetetaan sekoiterasvoja, kasvialkuperää olevia öljyjä tai niistä saatuja tuotteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi rehuissa, ei saa käyttää näiden tuotteiden lisäksi muiden tuotteiden kuljettamiseen tai varastoimiseen paitsi, jos kyseiset tuotteet täyttävät seuraavat vaatimukset:

—

tämä asetus tai asetuksen (EY) N:o 852/2004 4 artiklan 2 kohta, sekä

—

direktiivin 2002/32/EY liite I.

Ne on pidettävä erillään muusta lastista, jos on olemassa kontaminaatioriski.

Jos tämä erillinen käyttö ei ole mahdollista, säiliöt on tehokkaasti puhdistettava, jotta niistä saadaan poistettua kaikki jäljet tuotteista, jos kyseisiä säiliöitä käytettiin aiemmin sellaisia tuotteita varten, jotka eivät täytä seuraavia vaatimuksia:

—

tämä asetus tai asetuksen (EY) N:o 852/2004 4 artiklan 2 kohta, sekä

—

direktiivin 2002/32/EY liite I.

Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklassa tarkoitetut, luokkaan 3 kuuluvat eläinrasvat, jotka on tarkoitettu käytettäviksi rehussa, on varastoitava ja kuljetettava kyseisen asetuksen mukaisesti.”

(*1)   EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10.”

(*2)   EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1.

(*3)   EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1.” ’

Top