Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 32012R0206

    Komission asetus (EU) N:o 206/2012, annettu 6 päivänä maaliskuuta 2012 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta huoneilmastointilaitteiden ja huonetuuletinten ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

    EUVL L 72, 10.3.2012, p. 7–27 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    ⏵Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

    Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 09/01/2017

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/206/oj

    10.3.2012   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 72/7

    KOMISSION ASETUS (EU) N:o 206/2012,

    annettu 6 päivänä maaliskuuta 2012,

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta huoneilmastointilaitteiden ja huonetuuletinten ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,

    on kuullut ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumia,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Direktiivin 2009/125/EY nojalla komission olisi asetettava ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia eli ekosuunnitteluvaatimuksia energiaan liittyville tuotteille, jotka edustavat merkittävää myyntivolyymiä ja kauppaa ja aiheuttavat merkittävän ympäristövaikutuksen ja joihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia ympäristövaikutusten parantamiseen tuotesuunnittelun avulla ilman, että siitä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia.

    (2)

    Direktiivin 2009/125/EY 16 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, että komissio ottaa 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, 15 artiklan 2 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti ja ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumia kuultuaan käyttöön tarpeen mukaan täytäntöönpanotoimenpiteitä tuotteille, joihin liittyy suuria mahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen. Tällaisia ovat muun muassa lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiin sisältyvät tuotteet.

    (3)

    Komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan kotitalouksissa ja pienissä liiketiloissa tyypillisesti käytettäviin huoneilmastointilaitteisiin ja huonetuulettimiin liittyviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitys on tehty yhdessä EU:sta ja sen ulkopuolisista maista tulevien sidosryhmien ja intressitahojen kanssa ja sen tulokset on julkistettu.

    (4)

    Tämän asetuksen soveltamisen kannalta huomattavimmat huoneilmastointilaitteisiin ja huonetuulettimiin liittyvät ympäristönäkökohdat ovat käytönaikainen energiankulutus ja äänitehotaso. Taustaselvityksessä määriteltiin merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi myös mahdollisen kylmäainevuodon aiheuttamat suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka muodostavat keskimäärin 10–20 prosenttia suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasujen kokonaismäärästä.

    (5)

    Taustaselvitys osoittaa, ettei huonetuulettimien tehokkuudesta ole saatavilla riittävästi tietoa. Tämä vahvistettiin myös vaikutusten arvioinnissa. Jotta markkinavalvontaviranomaisille voitaisiin tarjota tärkeitä tietoa ja mahdollistettaisiin markkinoiden tehokas seuranta energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamiseksi tulevaisuudessa, huonetuulettimien tuotetietovaatimuksilla varmistetaan, että laitteen tehokkuus ja käytetty mittausmenetelmä on merkitty näkyvästi tuotteeseen. Lisäksi huonetuulettimille asetetaan valmiustilaa ja pois päältä -tilaa koskevia vaatimuksia.

    (6)

    Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden vuotuisen sähkönkulutuksen arvioitiin olleen EU:ssa 30 terawattituntia vuonna 2005. Jos erityistoimenpiteitä ei toteuteta, vuotuisen sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan 74 terawattituntiin vuonna 2020. Taustaselvitys osoittaa, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sähkönkulutusta voidaan vähentää huomattavasti.

    (7)

    Taustaselvitys osoittaa, etteivät muita direktiivin 2009/125/EY liitteessä I olevassa 1 osassa tarkoitettuja ekologisen suunnittelun parametreja koskevat vaatimukset ole tarpeen, koska huoneilmastointilaitteiden käytönaikainen sähkönkulutus ja äänitehotaso ovat tärkeimmät ympäristönäkökohdat.

    (8)

    Koska kylmäaineita käsitellään tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista 17 päivänä toukokuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 842/2006 (2), tässä asetuksessa ei aseteta kylmäaineita koskevia erityisvaatimuksia. Ekosuunnitteluvaatimuksissa ehdotetaan kuitenkin bonusta, jolla markkinoita ohjataan käyttämään kylmäaineita, jotka aiheuttavat vähäisempiä ympäristöhaittoja. Bonus alentaa energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia laitteilla, joissa käytettävillä kylmäaineilla on alhaisempi ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP).

    (9)

    Huoneilmastointilaitteet voivat olla osa rakennuksiin asennettuja järjestelmiä. Kansallisessa lainsäädännössä, joka perustuu muun muassa rakennusten energiatehokkuutta koskevaan 19 päivänä toukokuuta 2010 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2010/31/EU (3), voidaan asettaa uusia tiukempia vaatimuksia tällaisille ilmastointilaitejärjestelmille käyttäen tässä asetuksessa huoneilmastointilaitteiden energiatehokkuudelle määriteltyjä laskenta- ja mittausmenetelmiä.

    (10)

    Valmius- ja pois päältä -toiminnot voivat aiheuttaa huomattavan osan näiden laitteiden kokonaistehonkulutuksesta. Huoneilmastointilaitteilla, lukuun ottamatta kaksikanavaisia ja yksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, näiden toimintojen tehonkulutus sisältyy energiatehokkuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin ja vuotuisen energiatehokkuuden mittausmenetelmään. Kaksikanavaisten ja yksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden valmius- ja pois päältä -tilaa koskevat vaatimukset on asetettu komission asetuksessa (EY) N:o 1275/2008/EY (4) vahvistettujen ekosuunnitteluvaatimusten pohjalta.

    (11)

    Tässä direktiivissä vahvistettujen ekosuunnitteluvaatimusten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU (5) täydentämisestä huoneilmastointilaitteiden energiamerkinnän osalta 4 päivänä toukokuuta 2011 annetun delegoidun komission asetuksen (EU) N:o 626/2011 arvioidaan yhdessä johtavan 11 terawattitunnin säästöihin vuotuisessa sähkönkulutuksessa vuoteen 2020 mennessä verrattuna tilanteeseen, jossa mitään toimenpiteitä ei toteutettaisi.

    (12)

    Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden energiatehokkuutta olisi parannettava olemassa olevilla kustannustehokkailla avoimilla teknologioilla, joiden avulla voidaan alentaa näiden tuotteiden hankinnasta ja käytöstä aiheutuvia kokonaiskustannuksia.

    (13)

    Ekosuunnitteluvaatimusten ei tulisi vaikuttaa tuotteen toiminnallisuuteen loppukäyttäjän näkökulmasta eikä aiheuttaa kielteisiä terveys-, turvallisuus- tai ympäristövaikutuksia. Erityisesti olisi varmistettava, että käytönaikaisen sähkönkulutuksen vähenemisestä saatava hyöty on suurempi kuin tuotantovaiheessa mahdollisesti tapahtuva ympäristövaikutusten lisääntyminen.

    (14)

    Ekosuunnitteluvaatimukset olisi otettava käyttöön vaiheittain, jotta valmistajille jäisi riittävästi aikaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden uudelleensuunnitteluun. Aikataulu olisi laadittava niin, että markkinoilla jo olevien laitteiden toiminnallisuuteen liittyvät kielteiset vaikutukset vältetään ja loppukäyttäjille ja valmistajille, erityisesti pk-yrityksille, aiheutuvat kustannusvaikutukset otetaan huomioon samalla, kun varmistetaan tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen kohtuullisessa ajassa.

    (15)

    Asianomaisia tuoteparametreja koskevat mittaukset olisi tehtävä luotettavilla, tarkoilla ja toistettavissa olevilla mittausmenetelmillä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittausmenetelmät, mukaan luettuina teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun direktiivin 98/34/EY muuttamisesta 20 päivänä heinäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/48/EY (6) liitteessä I lueteltujen eurooppalaisten standardointielinten hyväksymät yhdenmukaistetut standardit, jos niitä on saatavilla.

    (16)

    Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaisesti tässä asetuksessa täsmennetään sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät.

    (17)

    Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen helpottamiseksi valmistajien olisi annettava direktiivin 2009/125/EY liitteissä IV ja V tarkoitetuissa teknisissä asiakirjoissa myös tässä asetuksessa asetettuihin vaatimuksiin liittyvät tiedot.

    (18)

    Tässä asetuksessa säädettyjen oikeudellisesti sitovien vaatimusten lisäksi olisi määriteltävä parasta saatavilla olevaa teknologiaa koskevat ohjeelliset viitearvot, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden elinkaarenaikaista ympäristönsuojelullista tasoa koskevat tiedot ovat laajasti ja helposti saatavilla.

    (19)

    Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Kohde ja soveltamisala

    1.   Tällä asetuksella vahvistetaan ekosuunnitteluvaatimukset verkkosähköä käyttävien huoneilmastointilaitteiden, joiden nimellisteho on enintään 12 kilowattia jäähdytyksen osalta tai lämmityksen osalta, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa, ja ottoteholtaan enintään 125 watin huonetuulettimien, markkinoille saattamiselle.

    2.   Tätä asetusta ei sovelleta

    a)

    laitteisiin, joissa käytetään muita energialähteitä kuin sähköä;

    b)

    ilmastointilaitteisiin, joiden lauhdutinpuoli tai höyrystinpuoli tai molemmat eivät käytä ilmaa lämmönsiirtoaineena.

    2 artikla

    Määritelmät

    Tässä asetuksessa sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY 2 artiklan määritelmiä.

    Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

    1.

    ’huoneilmastointilaitteella’ laitetta, joka pystyy jäähdyttämään tai lämmittämään sisäilmaa tai tekemään näitä molempia sähkökompressorikäyttöisen höyry-puristusjäähdytyskierron avulla, mukaan lukien ilmastointilaitteet, joissa on lisätoimintoja, kuten kosteuden poisto, ilmanpuhdistus, ilmanvaihto tai ilman lisälämmitys sähkövastuksilla, sekä laitteet, joissa voidaan käyttää vettä (joko höyrystinpuolella syntyvää kondenssivettä tai ulkopuolelta lisättyä vettä) höyrystettäväksi lauhduttimessa, edellyttäen, että laite pystyy toimimaan myös ilman lisättyä vettä pelkkää ilmaa käyttäen;

    2.

    ’kaksikanavaisella huoneilmastointilaitteella’ huoneilmastointilaitetta, jossa jäähdytyksen tai lämmityksen aikana lauhduttimen (tai höyrystimen) tuloilma johdetaan ulkoilmasta yksikköön yhtä kanavaa pitkin ja poistetaan ulkoilmaan toista kanavaa pitkin ja joka on asennettu kokonaan ilmastoitavaan tilaan seinän läheisyyteen;

    3.

    ’yksikanavaisella huoneilmastointilaitteella’ huoneilmastointilaitetta, jossa jäähdytyksen tai lämmityksen aikana lauhduttimen (tai höyrystimen) tuloilma otetaan tilasta, jossa yksikkö sijaitsee, ja poistetaan tämän tilan ulkopuolelle;

    4.

    ’nimellisteholla’ (Prated) yksikön höyry-puristusjäähdytyskierron jäähdytys- tai lämmitystehoa nimellisolosuhteissa;

    5.

    ’huonetuulettimella’ laitetta, joka on pääasiallisesti suunniteltu aikaansaamaan ilmavirtaa ihmiskehon ympärille tai johonkin sen osaan henkilökohtaista viilennystä varten, mukaan lukien tuulettimet, joissa voi olla lisätoimintoja kuten valaistus:

    6.

    ’tuulettimen ottoteholla’ (PF) ilmoitetulla tuulettimen enimmäisilmavirralla toimivan huonetuulettimen sähkön ottotehoa watteina, kun mittaus on suoritettu suunnanvaihtotoiminto päällä (jos laitteessa on sellainen).

    Liitteiden soveltamiseksi liitteessä I annetaan lisämääritelmiä.

    3 artikla

    Ekosuunnitteluvaatimukset ja aikataulu

    1.   Huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien ekosuunnitteluvaatimukset asetetaan liitteessä I.

    2.   Kutakin ekosuunnitteluvaatimusta sovelletaan seuraavan aikataulun mukaisesti:

     

    Tammikuun 1 päivästä 2013:

    yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden on täytettävä liitteessä I olevassa 2a kohdassa esitetyt vaatimukset.

     

    Tammikuun 1 päivästä 2013:

    a)

    huoneilmastointilaitteiden, yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita lukuun ottamatta, on täytettävä liitteessä I olevassa 2b ja 3a, 3b ja 3c kohdassa esitetyt vaatimukset;

    b)

    yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden on täytettävä liitteessä I olevassa 3a, 3b ja 3d kohdassa esitetyt vaatimukset;

    c)

    huonetuulettimien on täytettävä liitteessä I olevassa 3a, 3b ja 3e kohdassa esitetyt vaatimukset.

     

    Tammikuun 1 päivästä 2014:

    a)

    huoneilmastointilaitteiden on täytettävä liitteessä I olevassa 2c kohdassa esitetyt ekosuunnitteluvaatimukset;

    b)

    yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden on täytettävä liitteessä I olevassa 2d kohdassa esitetyt vaatimukset.

    3.   Ekosuunnitteluvaatimusten noudattamista koskevat mittaukset ja laskelmat on tehtävä liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

    4 artikla

    Vaatimustenmukaisuuden arviointi

    1.   Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely on joko mainitun direktiivin liitteessä IV säädetty sisäinen suunnittelun valvonta tai mainitun direktiivin liitteessä V säädetty hallintajärjestelmä.

    2.   Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavaan tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä tämän asetuksen liitteessä II esitettyjen laskelmien tulokset.

    5 artikla

    Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

    Jäsenvaltioiden on noudatettava tämän asetuksen liitteessä III kuvattua tarkastusmenettelyä suorittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia tämän asetuksen liitteessä I asetettujen vaatimusten osalta.

    6 artikla

    Viitearvot

    Markkinoiden parhaiten suoriutuvia huoneilmastointilaitteita tämän asetuksen voimaantuloajankohtana edustavat ohjeelliset viitearvot esitetään liitteessä IV.

    7 artikla

    Uudelleentarkastelu

    Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen teknologian kehityksen valossa ja esittää uudelleentarkastelun tulokset ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumille viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Uudelleentarkastelussa arvioidaan erityisesti energiatehokkuutta ja äänitehotasoa koskevia vaatimuksia, keinoja edistää alhaisemman ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin (GWP) omaavien kylmäaineiden käyttöä sekä erityyppisten laitteiden markkinaosuuksien mahdollisia muutoksia, mukaan lukien huoneilmastointilaitteet, joiden nimellisantoteho on yli 12 kilowattia. Uudelleentarkastelussa on arvioitava myös valmius- ja pois päältä -tilaa koskevien vaatimusten ja kausittaisen laskenta- ja mittausmenetelmän asianmukaisuutta, mukaan lukien sen tarkastelu, tulisiko kaikille asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla huoneilmastointilaitteille kehittää kausittainen laskenta- ja mittausmenetelmä jäähdytys- ja lämmityskausille.

    8 artikla

    Voimaantulo ja soveltaminen

    1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    2.   Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 6 päivänä maaliskuuta 2012.

    Komission puolesta

    José Manuel BARROSO

    Puheenjohtaja

    (1)  EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

    (2)  EUVL L 161, 14.6.2006, s. 1.

    (3)  EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.

    (4)  EUVL L 339, 18.12.2008, s. 45.

    (5)  EUVL L 178, 6.7.2011, s. 1.

    (6)  EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18.

    LIITE I

    Ekosuunnitteluvaatimukset

    1.   LIITTEISSÄ SOVELLETTAVAT MÄÄRITELMÄT

    1)

    ’Kaksitoiminen huoneilmastointilaite’ tarkoittaa huoneilmastointilaitetta, joka pystyy sekä jäähdyttämään että lämmittämään.

    2)

    ’Nimellisolosuhteet’ tarkoittavat liitteen II taulukossa 2 esitettyä sisälämpötilan (Tin) ja ulkolämpötilan (Tj) yhdistelmää, joka kuvaa käyttöolosuhteita ja jota käytetään määritettäessä äänitehotasoa, nimellistehoa, nimellisilmavirtaa, nimelliskylmäkerrointa (EERrated) ja/tai nimellislämpökerrointa (COPrated).

    3)

    ’Sisälämpötila’ (Tin) tarkoittaa sisäilman kuivalämpötilaa (°C) (ilman suhteellinen kosteus voidaan ilmoittaa tämän ja vastaavan märkälämpötilan avulla).

    4)

    ’Ulkolämpötila’ (Tj) tarkoittaa ulkoilman kuivalämpötilaa (°C) (ilman suhteellinen kosteus voidaan ilmoittaa tämän ja vastaavan märkälämpötilan avulla).

    5)

    ’Nimelliskylmäkerroin’ (EERrated) tarkoittaa jäähdytyksen ilmoitettua tehoa (kW) jaettuna jäähdytyksen nimellisottoteholla (kW), kun yksikkö jäähdyttää nimellisolosuhteissa.

    6)

    ’Nimellislämpökerroin’ (COPrated) tarkoittaa lämmityksen ilmoitettua tehoa (kW) jaettuna lämmityksen nimellisottoteholla (kW), kun yksikkö lämmittää nimellisolosuhteissa.

    7)

    ’Ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali’ (GWP) tarkoittaa määrää, jonka verran 1 kilogramman höyry-puristusjäähdytyskierrossa käytettyä kylmäainetta arvioidaan vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen, ilmaistuna CO2-ekvivalenttikiloina 100 vuoden ajanjaksolla.

    Huomioon otetaan (EY) N:o 842/2006 liitteessä I mainitut GWP-arvot.

    Fluorattujen kylmäaineiden GWP-arvoina on käytettävä Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin antamassa kolmannessa arviointiraportissa (1) (TAR) julkaistuja arvoja (2001 IPCC GWP-arvot 100 vuoden ajanjaksolle).

    Muiden kuin fluorattujen kaasujen GWP-arvoina on käytettävä IPPC:n ensimmäisessä arvioinnissa (2) 100 vuoden ajanjaksolle julkaistuja arvoja.

    Kylmäaineseosten GWP-arvot lasketaan asetuksen (EY) N:o 842/2006 liitteessä I esitetyllä kaavalla.

    Kylmäaineilla, joita ei ole mainittu edellä luetelluissa lähteissä, viiteasiakirjana käytetään helmikuussa 2011 julkaistua IPCC UNEP 2010 -raporttia jäähdytyksestä, ilmastoinnista ja lämpöpumpuista tai sen uudempaa versiota.

    8)

    ’Pois päältä -tila’ tarkoittaa tilaa, jossa huoneilmastointilaite tai huonetuuletin on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, muttei suorita mitään toimintoa. Pois päältä -tiloiksi katsotaan myös tilat, joissa yksinomaan ilmaistaan laitteen olevan pois päältä -tilassa, sekä tilat, joissa yksinomaan suoritetaan toiminnot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/108/EY (3) mukaisen sähkömagneettisen yhteensopivuuden varmistamiseksi.

    9)

    ’Valmiustila’ tarkoittaa tilaa, jossa laite (huoneilmastointilaite tai huonetuuletin) on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, on riippuvainen verkkovirtalähteen syöttämästä energiasta toimiakseen tarkoitetulla tavalla ja tarjoaa määräämättömän ajan ainoastaan seuraavat toiminnot: uudelleenaktivointitoiminto tai uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin ja/tai tieto- tai tilanäyttö.

    10)

    ’Uudelleenaktivointitoiminto’ tarkoittaa toimintoa, jolla helpotetaan muiden toimintatilojen kuten aktiivisen toimintatilan aktivointia kaukokytkimellä, kaukosäädin mukaan luettuna, sisäisellä tunnistimella tai ajastimella tilaan, jossa käytettävissä on muita toimintoja kuten päätoiminto.

    11)

    ’Tieto- tai tilanäyttö’ tarkoittaa jatkuvaa toimintoa, jolla annetaan tietoja tai ilmoitetaan laitteen toimintatila näytöllä, kellonaikanäytöt mukaan luettuina.

    12)

    ’Äänitehotaso’ tarkoittaa A-painotettua äänitehotasoa (dB(A)) sisällä ja/tai ulkona jäähdytyksen (tai lämmityksen, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa) nimellisolosuhteissa mitattuna.

    13)

    ’Perusmitoitusolosuhteet’ tarkoittavat liitteen II taulukossa 3 esitettyjen perusmitoituslämpötilaa, suurinta kaksiarvoista lämpötilaa ja suurinta toimintarajalämpötilaa koskevien vaatimusten yhdistelmää.

    14)

    ’Perusmitoituslämpötila’ tarkoittaa liitteen II taulukossa 3 joko jäähdytykselle (Tdesignc) tai lämmitykselle (Tdesignh) esitettyä ulkolämpötilaa (°C), jossa osakuormasuhde on 1 ja joka vaihtelee määrätyn jäähdytys- tai lämmityskauden mukaan.

    15)

    ’Osakuormasuhde’ (pl(Tj)) tarkoittaa ulkolämpötilaa vähennettynä 16 °C-asteella jaettuna perusmitoituslämpötilalla vähennettynä 16 °C-asteella joko jäähdytykselle tai lämmitykselle.

    16)

    ’Kausi’ tarkoittaa toimintaolosuhteiden kokonaisuutta (määritelty neljälle kaudelle: yksi jäähdytyskausi ja kolme lämmityskautta: keskimääräinen/kylmä/lämmin), jossa kuvataan lämpötilaväleittäin ulkolämpötilojen ja niiden tuntimäärien yhdistelmä, joina kyseiset lämpötilat esiintyvät kunakin kautena, joina yksikön on ilmoitettuna soveltuvan käyttöön.

    17)

    ’Lämpötilaväli’ (ja siihen liittyvä indeksi j) tarkoittaa liitteen II taulukossa 1 esitettyä ulkolämpötilan (Tj) ja lämpötilatuntien (hj) yhdistelmää.

    18)

    ’Lämpötilatunnit’ tarkoittavat liitteen II taulukossa 1 lämpötilaväleittäin esitettyä tuntimäärää (hj), jona ulkolämpötila esiintyy kunakin kautena.

    19)

    ’Vuotuinen kylmäkerroin’ (SEER) tarkoittaa koko jäähdytyskautta edustavaa yksikön yleistä kylmäkerrointa, joka on laskettu jakamalla vuotuinen perusjäähdytystarve jäähdytyksen vuotuisella sähkönkulutuksella.

    20)

    ’Vuotuinen perusjäähdytystarve’ (QC) tarkoittaa perusjäähdytystarvetta (kWh/v), jota käytetään lähtökohtana SEER:in laskennassa ja joka lasketaan jäähdytyksen mitoituskuorman (Pdesignc) ja jäähdytyksen aktiivitilan ekvivalentin tuntimäärän (HCE) tulona.

    21)

    ’Jäähdytyksen aktiivitilan ekvivalentti tuntimäärä’ (HCE) tarkoittaa liitteen II taulukossa 4 esitettyä oletettua vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön on tuotettava jäähdytyksen mitoituskuorma (Pdesignc) vuotuisen perusjäähdytystarpeen täyttämiseksi.

    22)

    ’Jäähdytyksen vuotuinen sähkönkulutus’ (QCE) tarkoittaa sähkönkulutusta (kWh/v), joka tarvitaan vuotuisen perusjäähdytystarpeen täyttämiseksi ja joka lasketaan jakamalla vuotuinen perusjäähdytystarve aktiivitilan vuotuisella kylmäkertoimella (SEERon) ja yksikön sähkönkulutuksella termostaatti pois päältä -, valmius-, pois päältä - ja kampikammion lämmitys -tilassa jäähdytyskauden aikana.

    23)

    ’Aktiivitilan vuotuinen kylmäkerroin’ (SEERon) tarkoittaa yksikön keskimääräistä kylmäkerrointa jäähdytystoiminnon aktiivisessa toimintatilassa, ja se johdetaan osakuormasta ja lämpötilavälin ominaiskylmäkertoimesta (EERbin(Tj)) painotettuna lämpötilatunneilla, joina lämpötilavälin olosuhteet vallitsevat.

    24)

    ’Osakuorma’ tarkoittaa jäähdytyskuormaa (Pc(Tj)) tai lämmityskuormaa (Ph(Tj)) (kW) määrätyssä ulkolämpötilassa Tj, ja se lasketaan mitoituskuorman ja osakuormasuhteen tulona.

    25)

    ’Lämpötilavälin ominaiskylmäkerroin’ (EERbin(Tj)) tarkoittaa kunkin lämpötilavälin j ominaista kylmäkerrointa kauden aikana esiintyvässä ulkolämpötilassa Tj, ja se johdetaan osakuormasta, ilmoitetusta tehosta ja ilmoitetusta kylmäkertoimesta (EERd(Tj)) määritellyissä lämpötilaväleissä (j) ja lasketaan muille lämpötilaväleille inter-/ekstrapoloimalla, tarvittaessa korjattuna alenemiskertoimella.

    26)

    ’Lämmityskauden lämpökerroin’ (SCOP) tarkoittaa koko määrättyä lämmityskautta edustavaa yksikön yleistä lämpökerrointa (SCOP-arvo koskee määrättyä lämmityskautta), joka on laskettu jakamalla vuotuinen peruslämmitystarve lämmityksen vuotuisella sähkönkulutuksella.

    27)

    ’Vuotuinen peruslämmitystarve’ (QH) tarkoittaa määrättyä lämmityskautta koskevaa peruslämmitystarvetta (kWh/v), jota käytetään lähtökohtana SCOP:in laskennassa ja joka lasketaan lämmityksen mitoituskuorman (Pdesignh) ja kausikohtaisen lämmityksen aktiivitilan ekvivalentin tuntimäärän (HHE) tulona.

    28)

    ’Lämmityksen aktiivitilan ekvivalentti tuntimäärä’ (HHE) tarkoittaa liitteen II taulukossa 4 esitettyä oletettua vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön on tuotettava lämmityksen mitoituskuorma (Pdesignh) vuotuisen peruslämmitystarpeen täyttämiseksi.

    29)

    ’Lämmityksen vuotuinen sähkönkulutus’ (QHE) tarkoittaa määrättyä lämmityskautta koskevaa sähkönkulutusta (kWh/v), joka tarvitaan ilmoitetun vuotuisen peruslämmitystarpeen täyttämiseksi ja joka lasketaan jakamalla vuotuinen peruslämmitystarve aktiivitilan lämmityskauden lämpökertoimella (SCOPon) ja yksikön sähkönkulutuksella termostaatti pois päältä -, valmius-, pois päältä - ja kampikammion lämmitys -tilassa lämmityskauden aikana.

    30)

    ’Aktiivitilan lämmityskauden lämpökerroin’ (SCOPon) tarkoittaa yksikön keskimääräistä lämpökerrointa aktiivisessa toimintatilassa määrätyllä lämmityskaudella, ja se johdetaan osakuormasta, sähköisestä varalämmitystehosta (jos sitä tarvitaan) ja lämpötilavälin ominaislämpökertoimesta (COPbin(Tj)) painotettuna lämpötilatunneilla, joina lämpötilavälin olosuhteet vallitsevat.

    31)

    ’Sähköinen varalämmitysteho’ (elbu(Tj)) tarkoittaa sellaisen todellisen tai oletetun sähköisen varalämmittimen, jonka COP on 1, lämmitystehoa KkW), joka täydentää ilmoitettua lämmitystehoa (Pdh(Tj)) lämmityksen osakuorman (Ph(Tj)) saavuttamiseksi, jos Pdh(Tj) on pienempi kuin Ph(Tj), ulkolämpötilassa (Tj).

    32)

    ’Lämpötilavälin ominaislämpökerroin’ (COPbin(Tj)) tarkoittaa kunkin lämpötilavälin j ominaista lämpökerrointa kauden aikana esiintyvässä ulkolämpötilassa Tj, ja se johdetaan osakuormasta, ilmoitetusta tehosta ja ilmoitetusta lämpökertoimesta (COPd(Tj)) määritellyissä lämpötilaväleissä (j) ja lasketaan muille lämpötilaväleille inter-/ekstrapoloimalla, tarvittaessa korjattuna alenemiskertoimella.

    33)

    ’Ilmoitettu teho’ (kW) tarkoittaa valmistajan ilmoittamaa yksikön höyry-puristusjäähdytyskierron tehoa jäähdytyksessä (Pdc(Tj)) tai lämmityksessä (Pdh(Tj)) ulkolämpötilassa (Tj) ja sisälämpötilassa (Tin).

    34)

    ’Käyttöarvo’ (SV) ((m3/min)/W) tarkoittaa huonetuulettimilla tuulettimen enimmäisilmavirran [m3/min] ja tuulettimen ottotehon (W) suhdetta.

    35)

    ’Tehonsäätö’ tarkoittaa yksikön kykyä muuttaa tehoaan muuttamalla tilavuusvirtaansa. Yksikön ilmoitetaan olevan ’kiinteä’, jos se ei voi muuttaa tilavuusvirtaansa, ’kaksiportainen’, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan enintään kahdessa vaiheessa, tai ’muuttuva’, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan kolmessa tai useammassa vaiheessa.

    36)

    ’Toiminto’ tarkoittaa sen ilmoittamista, pystyykö yksikkö jäähdyttämään sisäilmaa, lämmittämään sisäilmaa vai tekemään molempia.

    37)

    ’Mitoituskuorma’ tarkoittaa ilmoitettua jäähdytyskuormaa (Pdesignc) ja/tai ilmoitettua lämmityskuormaa (Pdesignh) perusmitoituslämpötilassa, jolloin

    jäähdytystilassa Pdesignc on yhtä suuri kuin jäähdytyksen ilmoitettu teho lämpötilassa Tj, joka on yhtä suuri kuin Tdesignc;

    lämmitystilassa Pdesignh on yhtä suuri kuin osakuorma lämpötilassa Tj, joka on yhtä suuri kuin Tdesignh.

    38)

    ’Ilmoitettu kylmäkerroin’ (EERd(Tj)) tarkoittaa valmistajan ilmoittamaa kylmäkerrointa rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä (j) ulkolämpötilassa (Tj).

    39)

    ’Ilmoitettu lämpökerroin’ (COPd(Tj)) tarkoittaa valmistajan ilmoittamaa lämpökerrointa rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä (j) ulkolämpötilassa (Tj).

    40)

    ’Kaksiarvoinen lämpötila’ (Tbiv) tarkoittaa valmistajan lämmityksen osalta ilmoittamaa ulkolämpötilaa (Tj) (°C), jossa ilmoitettu teho on yhtä suuri kuin osakuorma ja jonka alapuolella ilmoitettua tehoa on täydennettävä sähköisellä varalämmitysteholla lämmityksen osakuorman saavuttamiseksi.

    41)

    ’Toimintarajalämpötila’ (Tol) tarkoittaa valmistajan lämmityksen osalta ilmoittamaa ulkolämpötilaa (°C), jonka alapuolella huoneilmastointilaite ei pysty tuottamaan lämmitystehoa. Tämän lämpötilan alapuolella ilmoitettu teho on nolla.

    42)

    ’Vuorottelujaksoteho’ (kW) tarkoittaa ilmoitetun tehon (aikapainotettua) keskiarvoa vuorottelutestijakson aikana jäähdytykselle (Pcycc) tai lämmitykselle (Pcych).

    43)

    ’Vuorottelujakson kylmäkerroin’ (EERcyc) tarkoittaa keskimääräistä kylmäkerrointa vuorottelutestijakson aikana (kompressori käynnistyy ja sammuu), ja se lasketaan jakamalla jakson ajalta integroitu jäähdytysteho (kWh) saman jakson ajalta integroidulla sähkön ottoteholla (kWh).

    44)

    ’Vuorottelujakson lämpökerroin’ (COPcyc) tarkoittaa keskimääräistä lämpökerrointa vuorottelutestijakson aikana (kompressori käynnistyy ja sammuu), ja se lasketaan jakamalla jakson ajalta integroitu lämmitysteho (kWh) saman jakson ajalta integroidulla sähkön ottoteholla (kWh).

    45)

    ’Alenemiskerroin’ kuvaa vuorottelusta (kompressori käynnistyy/sammuu aktiivisessa toimintatilassa) aiheutuvaa tehohäviötä, ja se määritetään jäähdytykselle (Cdc) tai lämmitykselle (Cdh) tai sen oletusarvoksi valitaan 0,25.

    46)

    ’Aktiivinen toimintatila’ tarkoittaa sitä ajanjaksoa vastaavaa tilaa, jona rakennus aiheuttaa jäähdytys- tai lämmityskuormaa ja yksikön jäähdytys- tai lämmitystoiminto on aktivoituneena. Tilan aikana yksikkö voi olla vuorotellen päällä ja pois päältä halutun sisälämpötilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi.

    47)

    ’Termostaatti pois päältä -tila’ tarkoittaa sitä ajanjaksoa vastaavaa tilaa, jonka aikana ei aiheudu jäähdytys- tai lämmityskuormaa; tällöin yksikön jäähdytys- tai lämmitystoiminto on päällä mutta yksikkö ei ole toiminnassa, koska jäähdytys- tai lämmityskuormaa ei ole. Tila liittyy siis ulkolämpötiloihin eikä rakennuksen sisäisiin kuormiin. Se, että kompressori menee vuorotellen päälle ja pois päältä aktiivisessa toimintatilassa, ei tarkoita termostaatti pois päältä -tilaa.

    48)

    ’Kampikammion lämmitys -tila’ tarkoittaa tilaa, jossa yksikkö on aktivoinut lämmityslaitteen, jotta voidaan välttää kylmäaineen siirtyminen kompressoriin ja siten rajoittaa öljyn kylmäainepitoisuutta kompressorin käynnistyessä.

    49)

    ’Termostaatti pois päältä -tilan tehonkulutus’ (PTO) tarkoittaa yksikön tehonkulutusta [kW] termostaatti pois päältä -tilassa.

    50)

    ’Valmiustilan tehonkulutus’ (PSB) tarkoittaa yksikön tehonkulutusta [kW] valmiustilassa.

    51)

    ’Pois päältä -tilan tehonkulutus’ (POFF) tarkoittaa yksikön tehonkulutusta (kW) pois päältä -tilassa.

    52)

    ’Kampikammion lämmitys -tilan tehonkulutus’ (PCK) tarkoittaa yksikön tehonkulutusta (kW) kampikammion lämmitys -tilassa.

    53)

    ’Termostaatti pois päältä -tilan käyttötunnit’ (HTO) tarkoittaa vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön katsotaan olevan termostaatti pois päältä -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta.

    54)

    ’Valmiustilan käyttötunnit’ (HSB) tarkoittaa vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön katsotaan olevan valmiustilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta.

    55)

    ’Pois päältä -tilan käyttötunnit’ (HOFF) tarkoittaa vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön katsotaan olevan pois päältä -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta.

    56)

    ’Kampikammion lämmitys -tilan käyttötunnit’ (HCK) tarkoittaa vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön katsotaan olevan kampikammion lämmitys -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta.

    57)

    ’Nimellisilmavirta’ tarkoittaa huoneilmastointilaitteiden sisä- ja/tai ulkoyksiköiden (tapauksen mukaan) ilman ulostulossa mitattua ilmavirtaa (m3/h) jäähdytyksen (tai lämmityksen, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa) nimellisolosuhteissa.

    58)

    ’Jäähdytyksen nimellisottoteho’ (PEER) tarkoittaa yksikön sähkön ottotehoa (kW), kun se tuottaa jäähdytystä nimellisolosuhteissa.

    59)

    ’Lämmityksen nimellisottoteho’ (PCOP) tarkoittaa yksikön sähkön ottotehoa (kW), kun se tuottaa lämmitystä nimellisolosuhteissa.

    60)

    ’Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten laitteiden sähkönkulutus’ (QSD ja QDD) tarkoittaa yksi- tai kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden sähkönkulutusta jäähdytys- ja/tai lämmitystilassa (tapauksen mukaan) (yksikanavaiset kWh/h, kaksikanavaiset kWh/v).

    61)

    ’Tehosuhde’ tarkoittaa kaikkien toimivien sisäyksiköiden ilmoitetun kokonaisjäähdytystehon tai -lämmitystehon suhdetta ulkoyksikön ilmoitettuun jäähdytys- tai lämmitystehoon nimellisolosuhteissa.

    62)

    ’Tuulettimen enimmäisilmavirta’ (F) tarkoittaa huonetuulettimen ilmavirtaa suurimmalla asetuksella (m3/min) mitattuna tuulettimen ulostulossa suunnanvaihtotoiminto pois päältä (jos laitteessa on sellainen).

    63)

    ’Suunnanvaihtotoiminto’ tarkoittaa huonetuulettimen kykyä muuttaa automaattisesti ilmavirran suuntaa tuulettimen ollessa päällä.

    64)

    ’Tuulettimen äänitehotaso’ tarkoittaa huonetuulettimen A-painotettua äänitehotasoa enimmäisilmavirralla ulostulopuolelta mitattuna.

    65)

    ’Tuulettimen aktiivitilan tuntimäärä’ (HCE) tarkoittaa liitteen II taulukossa 4 kuvattua tuntimäärää (h/v), jonka huonetuulettimen oletetaan tuottavan enimmäisilmavirta.

    2.   VÄHIMMÄISENERGIATEHOKKUUTTA, ENIMMÄISTEHONKULUTUSTA POIS PÄÄLTÄ -TILASSA JA VALMIUSTILASSA SEKÄ ENIMMÄISÄÄNITEHOTASOA KOSKEVAT VAATIMUKSET

    a)

    Tammikuun 1 päivästä 2013 yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden on täytettävä jäljempänä taulukoissa 1, 2 ja 3 esitetyt vaatimukset, jotka on laskettu liitteen II mukaisesti. Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien on täytettävä jäljempänä taulukossa 2 esitetyt valmius- ja pois päältä -tilaa koskevat vaatimukset. Vähimmäisenergiatehokkuutta ja enimmäisäänitehotasoa koskevat vaatimukset liittyvät liitteen II taulukossa 2 määriteltyihin nimellisolosuhteisiin.

    Taulukko 1

    Vähimmäisenergiatehokkuutta koskevat vaatimukset

     

    Kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

    Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

    EERrated

    COPrated

    EERrated

    COPrated

    Jos kylmäaineen GWP > 150

    2,40

    2,36

    2,40

    1,80

    Jos kylmäaineen GWP ≤ 150

    2,16

    2,12

    2,16

    1,62

    Taulukko 2

    Enimmäistehonkulutusta pois päältä -tilassa ja valmiustilassa koskevat vaatimukset yksikanavaisille ja kaksikanavaisille huoneilmastointilaitteille ja huonetuulettimille

    Pois päältä -tila

    Laitteen tehonkulutus missä tahansa pois päältä -tilassa ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia.

    Valmiustila

    Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminto tai jossa mahdollistetaan yksinomaan uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin, ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia.

    Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan tieto- tai tilanäyttö tai jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminnon ja tieto- tai tilanäytön yhdistelmä, ei saa olla suurempi kuin 2,00 wattia.

    Valmiustilan ja/tai pois päältä -tilan saatavuus

    Lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen vuoksi, laitteessa on oltava pois päältä -tila ja/tai valmiustila sekä/tai muu toimintatila, joka ei ylitä pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetettuja sovellettavia tehonkulutusvaatimuksia, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen.

    Taulukko 3

    Enimmäisäänitehotasoa koskevat vaatimukset

    Äänitehotaso sisällä, dB(A)

    65

    b)

    Tammikuun 1 päivästä 2013 huoneilmastointilaitteiden, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, on täytettävä jäljempänä taulukoissa 4 ja 5 esitetyt vähimmäisenergiatehokkuutta ja enimmäisäänitehotasoa koskevat vaatimukset, jotka on laskettu liitteen II mukaisesti. Energiatehokkuusvaatimuksissa otetaan huomioon liitteen II taulukossa 3 määrittelyt perusmitoitusolosuhteet käyttäen lämmityskautta ’Keskimääräinen’ soveltuvin osin. Äänitehotasoa koskevat vaatimukset liittyvät liitteen II taulukossa 2 määriteltyihin nimellisolosuhteisiin.

    Taulukko 4

    Vähimmäisenergiatehokkuutta koskevat vaatimukset

     

    SEER

    SCOP

    (Keskimääräinen lämmityskausi)

    Jos kylmäaineen GWP > 150

    3,60

    3,40

    Jos kylmäaineen GWP ≤ 150

    3,24

    3,06

    Taulukko 5

    Enimmäisäänitehotasoa koskevat vaatimukset

    Nimellisteho ≤ 6 kW

    6 < Nimellisteho ≤ 12 kW

    Äänitehotaso sisällä, dB(A)

    Äänitehotaso ulkona, dB(A)

    Äänitehotaso sisällä, dB(A)

    Äänitehotaso ulkona, dB(A)

    60

    65

    65

    70

    c)

    Tammikuun 1 päivästä 2014 huoneilmastointilaitteiden on täytettävä jäljempänä olevassa taulukossa esitetyt vaatimukset, jotka on laskettu liitteen II mukaisesti. Huoneilmastointilaitteiden, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, energiatehokkuusvaatimuksissa otetaan huomioon liitteen II taulukossa 3 määrittelyt perusmitoitusolosuhteet käyttäen lämmityskautta ’Keskimääräinen’ soveltuvin osin. Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden energiatehokkuusvaatimukset liittyvät liitteen II taulukossa 2 määriteltyihin nimellisolosuhteisiin.

    Taulukko 6

    Vähimmäisenergiatehokkuutta koskevat vaatimukset

     

    Huoneilmastointilaitteet, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita

    Kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

    Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

    SEER

    SCOP

    (lämmityskausi: Keskimääräinen)

    EERrated

    COPrated

    EERrated

    COPrated

    Jos kylmäaineen GWP > 150, kun teho < 6 kW

    4,60

    3,80

    2,60

    2,60

    2,60

    2,04

    Jos kylmäaineen GWP ≤ 150, kun teho < 6 kW

    4,14

    3,42

    2,34

    2,34

    2,34

    1,84

    Jos kylmäaineen GWP > 150, kun teho 6–12 kW

    4,30

    3,80

    2,60

    2,60

    2,60

    2,04

    Jos kylmäaineen GWP ≤ 150, kun teho 6–12 kW

    3,87

    3,42

    2,34

    2,34

    2,34

    1,84

    d)

    Tammikuun 1 päivästä 2014 yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien on täytettävä jäljempänä taulukossa 7 esitetyt vaatimukset, jotka on laskettu liitteen II mukaisesti.

    Taulukko 7

    Enimmäistehonkulutusta pois päältä -tilassa ja valmiustilassa koskevat vaatimukset

    Pois päältä -tila

    Laitteen tehonkulutus missä tahansa pois päältä -tilassa ei saa olla suurempi kuin 0,50 wattia.

    Valmiustila

    Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminto tai jossa mahdollistetaan yksinomaan uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin, ei saa olla suurempi kuin 0,50 wattia.

    Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan tieto- tai tilanäyttö tai jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminnon ja tieto- tai tilanäytön yhdistelmä, ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia.

    Valmiustilan ja/tai pois päältä -tilan saatavuus

    Lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen vuoksi, laitteessa on oltava pois päältä -tila ja/tai valmiustila sekä/tai muu toimintatila, joka ei ylitä pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetettuja sovellettavia tehonkulutusvaatimuksia, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen.

    Tehonhallinta

    Kun laitteessa ei ole päätoiminto aktivoituna tai kun yksi tai useampi muu energiaa käyttävä tuote ei ole riippuvainen laitteen toiminnoista, laitteessa on oltava, lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen vuoksi, tehonhallintatoiminto tai vastaava, joka siirtää laitteen sen tarkoitetun käyttötarkoituksen kannalta asianmukaisen lyhyimmän mahdollisen ajan kuluttua automaattisesti

    —

    valmiustilaan, tai

    —

    pois päältä -tilaan, taikka

    —

    muuhun tilaan, jossa pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetetut sovellettavat tehonkulutusvaatimukset eivät ylity, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen. Tehonhallintatoiminto on oltava aktivoituna ennen laitteen toimitusta.

    3.   TUOTETIETOVAATIMUKSET

    a)

    Tammikuun 1 päivästä 2013 huoneilmastointilaitteista ja huonetuulettimista on esitettävä seuraavissa kohdissa luetellut ja liitteen II mukaisesti lasketut tiedot

    i)

    tuotteen teknisessä dokumentaatiossa;

    ii)

    huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien valmistajien vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla.

    b)

    Huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien valmistajien on pyynnöstä toimitettava markkinavalvontatarkastuksia suorittaville laboratorioille tarvittavat tiedot tuotteen asetuksista, joita on käytetty ilmoitettujen tehojen, SEER/EER-arvojen, SCOP/COP-arvojen ja käyttöarvojen määrityksessä, ja esitettävä sen tahon yhteystiedot, josta näitä tietoja voi pyytää.

    c)

    Huoneilmastointilaitteiden, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, tietovaatimukset.

    Taulukko 1

    Tietovaatimukset  (4)

    (desimaalien määrä kentissä osoittaa, millä tarkkuudella tiedot on annettava)

    Tiedot sen mallin (mallien) yksilöimiseksi, joita tiedot koskevat:


    Toiminto (merkitään, jos se on laitteessa)

    Jos toimintoon sisältyy lämmitys: Ilmoitetaan lämmityskausi, jota tiedot koskevat. Ilmoitettujen arvojen tulisi koskea ainoastaan yhtä lämmityskautta kerrallaan. Tiedot on annettava vähintään lämmityskaudesta ’Keskimääräinen’.

    jäähdytys

    K/E

    Keskimääräinen

    (pakollinen)

    K/E

    lämmitys

    K/E

    Lämmin

    (jos määritelty)

    K/E

     

    Kylmä

    (jos määritelty)

    K/E

    Kohta

    symboli

    arvo

    yksikkö

    Kohta

    symboli

    arvo

    yksikkö

    Mitoituskuorma

    Vuotuinen energiatehokkuus

    jäähdytys

    Pdesignc

    x,x

    kW

    jäähdytys

    SEER

    x,x

    —

    lämmitys / Keskimääräinen

    Pdesignh

    x,x

    kW

    lämmitys / Keskimääräinen

    SCOP/A

    x,x

    —

    lämmitys / Lämmin

    Pdesignh

    x,x

    kW

    lämmitys / Lämmin

    SCOP/W

    x,x

    —

    lämmitys / Kylmä

    Pdesignh

    x,x

    kW

    lämmitys / Kylmä

    SCOP/C

    x,x

    —

    Jäähdytyksen ilmoitettu teho (5) sisälämpötilassa 27(19) °C ja ulkolämpötilassa Tj

    Ilmoitettu kylmäkerroin (5) sisälämpötilassa 27(19) °C ja ulkolämpötilassa Tj

    Tj = 35 °C

    Pdc

    x,x

    kW

    Tj = 35 °C

    EERd

    x,x

    —

    Tj = 30 °C

    Pdc

    x,x

    kW

    Tj = 30 °C

    EERd

    x,x

    —

    Tj = 25 °C

    Pdc

    x,x

    kW

    Tj = 25 °C

    EERd

    x,x

    —

    Tj = 20 °C

    Pdc

    x,x

    kW

    Tj = 20 °C

    EERd

    x,x

    —

    Lämmityksen ilmoitettu teho (5) (kaudella Keskimääräinen) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj

    Ilmoitettu lämpökerroin (5) (kaudella Keskimääräinen) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj

    Tj = – 7 °C

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = – 7 °C

    COPd

    x,x

    —

    Tj = 2 °C

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = 2 °C

    COPd

    x,x

    —

    Tj = 7 °C

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = 7 °C

    COPd

    x,x

    —

    Tj = 12 °C

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = 12 °C

    COPd

    x,x

    —

    Tj = kaksiarvoinen lämpötila

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = kaksiarvoinen lämpötila

    COPd

    x,x

    —

    Tj = toimintaraja

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = toimintaraja

    COPd

    x,x

    —

    Lämmityksen ilmoitettu teho (5) (kaudella Lämmin) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj

    Ilmoitettu lämpökerroin (5) (kaudella Lämmin) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj

    Tj = 2 °C

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = 2 °C

    COPd

    x,x

    —

    Tj = 7 °C

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = 7 °C

    COPd

    x,x

    —

    Tj = 12 °C

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = 12 °C

    COPd

    x,x

    —

    Tj = kaksiarvoinen lämpötila

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = kaksiarvoinen lämpötila

    COPd

    x,x

    —

    Tj = toimintaraja

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = toimintaraja

    COPd

    x,x

    —

    Lämmityksen ilmoitettu teho (5) (kaudella Kylmä) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj

    Ilmoitettu lämpökerroin (5) (kaudella Kylmä) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj

    Tj = – 7 °C

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = – 7 °C

    COPd

    x,x

    —

    Tj = 2 °C

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = 2 °C

    COPd

    x,x

    —

    Tj = 7 °C

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = 7 °C

    COPd

    x,x

    —

    Tj = 12 °C

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = 12 °C

    COPd

    x,x

    —

    Tj = kaksiarvoinen lämpötila

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = kaksiarvoinen lämpötila

    COPd

    x,x

    —

    Tj = toimintaraja

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = toimintaraja

    COPd

    x,x

    —

    Tj = – 15 °C

    Pdh

    x,x

    kW

    Tj = – 15 °C

    COPd

    x,x

    —

    Kaksiarvoinen lämpötila

    Toimintarajalämpötila

    lämmitys / Keskimääräinen

    Tbiv

    x

    °C

    lämmitys / Keskimääräinen

    Tol

    x

    °C

    lämmitys / Lämmin

    Tbiv

    x

    °C

    lämmitys / Lämmin

    Tol

    x

    °C

    lämmitys / Kylmä

    Tbiv

    x

    °C

    lämmitys / Kylmä

    Tol

    x

    °C

    Vuorottelujaksoteho

    Vuorottelujakson energiatehokkuus

    jäähdytykselle

    Pcycc

    x,x

    kW

    jäähdytykselle

    EERcyc

    x,x

    —

    lämmitykselle

    Pcych

    x,x

    kW

    lämmitykselle

    COPcyc

    x,x

    —

    Jäähdytyksen alenemiskerroin (6)

    Cdc

    x,x

    —

    Lämmityksen alenemiskerroin (6)

    Cdh

    x,x

    —

    Sähkön ottoteho muissa tiloissa kuin aktiivisessa toimintatilassa

    Vuotuinen sähkönkulutus

    pois päältä -tila

    POFF

    x,x

    kW

    jäähdytys

    QCE

    x

    kWh/v

    valmiustila

    PSB

    x,x

    kW

    lämmitys / Keskimääräinen

    QHE

    x

    kWh/v

    termostaatti pois päältä -tila

    PTO

    x,x

    kW

    lämmitys / Lämmin

    QHE

    x

    kWh/v

    kampikammion lämmitys -tila

    PCK

    x,x

    kW

    lämmitys / Kylmä

    QHE

    x

    kWh/v

    Tehonsäätö (valitaan yksi kolmesta vaihtoehdosta)

    Muut kohdat

    kiinteä

    K/E

    Äänitehotaso (sisällä/ulkona)

    LWA

    x,x / x,x

    dB(A)

    kaksiportainen

    K/E

    Ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali

    GWP

    x

    kgCO2 eq.

    muuttuva

    K/E

    Nimellisilmavirta (sisällä/ulkona)

    —

    x / x

    m3/h

    Yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoja

    Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite.

    Siinä määrin kuin sen on tuotteen toiminnan kannalta tarpeellista valmistajan on annettava edellä taulukossa 1 vaaditut tiedot tuotteen teknisessä dokumentaatiossa. Yksiköistä, joissa on kaksiportainen tehonsäätö, kohdan ’Ilmoitettu teho’ kentissä ilmoitetaan korkein ja alhaisin arvo muodossa ’hi/lo’ vinoviivalla (’/’) erotettuna.

    d)

    Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden tietovaatimukset.

    Yksikanavaisia huoneilmastointilaitteita on kutsuttava ’siirrettäviksi ilmastointilaitteiksi’ pakkauksessa, tuotteen dokumentaatiossa ja kaikessa mainosmateriaalissa, sekä sähköisessä että painetussa.

    Valmistajan on annettava seuraavassa taulukossa luetellut tiedot.

    Taulukko 2

    Tietovaatimukset

    Tiedot sen mallin (mallien) yksilöimiseksi, joita tiedot koskevat:

    (täytetään tarpeen mukaan)

    Kuvaus

    Symboli

    Arvo

    Yksikkö

    Nimellisjäähdytysteho

    Prated jäähdytykselle

    (x,x)

    kW

    Nimellislämmitysteho

    Prated lämmitykselle

    (x,x)

    kW

    Jäähdytyksen nimellisottoteho

    PEER

    (x,x)

    kW

    Lämmityksen nimellisottoteho

    PCOP

    (x,x)

    kW

    Nimelliskylmäkerroin

    EERd

    (x,x)

    —

    Nimellislämpökerroin

    COPd

    (x,x)

    —

    Tehonkulutus termostaatti pois päältä -tilassa

    PTO

    (x,x)

    W

    Tehonkulutus valmiustilassa

    PSB

    (x,x)

    W

    Yksikanavaisten / kaksikanavaisten laitteiden sähkönkulutus

    (ilmoitetaan erikseen jäähdytykselle ja lämmitykselle)

    DD: QDD

    DD: (x)

    DD: kWh/v

    SD: QSD

    SD: (x,x)

    SD: kWh/h

    Äänitehotaso

    LWA

    (x)

    dB(A)

    Ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali

    GWP

    (x)

    kgCO2 eq.

    Yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoja

    Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite.

    e)

    Huonetuulettimien tietovaatimukset.

    Valmistajan on annettava seuraavassa taulukossa luetellut tiedot.

    Taulukko 3

    Tietovaatimukset

    Tiedot sen mallin (mallien) yksilöimiseksi, joita tiedot koskevat:

    (täytetään tarpeen mukaan)

    Kuvaus

    Symboli

    Arvo

    Yksikkö

    Tuulettimen enimmäisilmavirta

    F

    (x,x)

    m3/min

    Tuulettimen ottoteho

    P

    (x,x)

    W

    Käyttöarvo

    SV

    (x,x)

    (m3/min)/W

    Tehonkulutus valmiustilassa

    PSB

    (x,x)

    W

    Tuulettimen äänitehotaso

    LWA

    (x)

    dB(A)

    Suurin ilman nopeus

    c

    (x,x)

    m/s

    Käyttöarvon mittausstandardi

    (käytetyn mittausstandardin viitetiedot)

    Yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoja

    Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite.

    (1)  IPCC Third Assessment Climate Change 2001. A Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change: http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_and_data_reports.shtml.

    (2)  Climate Change, The IPCC Scientific Assessment, J.T Houghton, G.J.Jenkins, J.J. Ephraums (ed.) Cambridge University Press, Cambridge (UK) 1990.

    (3)  EUVL L 390, 31.12.2004, s. 24.

    (4)  Multisplit-laitteissa tiedot on annettava tehosuhteella 1.

    (5)  Kaksiportaisilla yksiköillä kohtien ”Ilmoitettu teho” ja ”Ilmoitettu EER/COP” kentissä ilmoitetaan kaksi arvoa vinoviivalla (’/’) erotettuna.

    (6)  Jos valitaan oletusarvo Cd = 0,25, vuorottelutestin tuloksia ei tarvita. Muussa tapauksessa vaaditaan joko lämmityksen tai jäähdytyksen vuorottelutestiarvo.

    LIITE II

    Mittaukset ja laskelmat

    1.

    Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi ja niiden noudattamisen varmentamiseksi tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa on käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät ja joiden tulosten epävarmuuden katsotaan olevan alhainen. Niiden on täytettävä kaikki seuraavat tekniset parametrit.

    2.

    Vuotuisen energiankulutuksen, vuotuisen kylmäkertoimen (SEER) ja lämmityskauden lämpökertoimen (SCOP) määrityksessä on otettava huomioon

    a)

    jäljempänä taulukossa 1 määritellyt eurooppalaiset jäähdytys- ja lämmityskaudet;

    b)

    jäljempänä taulukossa 3 määritellyt perusmitoitusolosuhteet;

    c)

    sähkönkulutus kaikissa merkityksellisissä toimintatiloissa jäljempänä taulukossa 4 määriteltyjä aikamääriä käyttäen;

    d)

    päällä / pois päältä -vuorottelun (tapauksen mukaan) aiheuttaman energiatehokkuuden alenemisen vaikutukset jäähdytys- ja/tai lämmitystehon säädön tyypistä riippuen;

    e)

    lämmityskauden lämpökertoimen korjaukset olosuhteissa, joissa lämmitysteho ei riitä lämmityskuorman tuottamiseen;

    f)

    varalämmittimen (jos sellaista käytetään) osuus laskettaessa yksikön vuotuista energiatehokkuutta lämmitystilassa.

    3.

    Jos tiettyä mallia, joka koostuu sisä- ja ulkoyksikön(-yksiköiden) yhdistelmästä, koskevat tiedot on saatu laskemalla suunnittelun perusteella ja/tai ekstrapoloimalla muista yhdistelmistä, dokumentaatioon olisi sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot tällaisista laskelmista ja/tai ekstrapolaatioista sekä testeistä, joita on tehty laskelmien paikkansapitävyyden tarkastamiseksi (mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot tällaisten yhdistelmien suorituskyvyn laskennassa käytetystä matemaattisesta mallista ja mallin paikkansapitävyyden tarkastamiseksi tehdyistä mittauksista).

    4.

    Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden nimelliskylmäkerroin (EERrated) ja tarvittaessa nimellislämpökerroin (COPrated) on määritettävä jäljempänä taulukossa 2 määritellyissä nimellisolosuhteissa.

    5.

    Jäähdytyksen (ja/tai lämmityksen) vuotuista sähkönkulutusta laskettaessa on otettava huomioon kaikkien jäljempänä taulukossa 3 määriteltyjen merkityksellisten toimintatilojen sähkönkulutus käyttäen jäljempänä taulukossa 4 määriteltyjä käyttötunteja.

    6.

    Huonetuulettimen tehokkuus määritetään yksikön nimellisilmavirran ja nimellisottotehon suhteen perusteella.

    Taulukko 1

    Jäähdytys- ja lämmityskauden lämpötilavälit (j = lämpötilavälin indeksi, Tj = ulkolämpötila, hj = vuotuiset tunnit lämpötilavälissä), missä ’db’ = kuivalämpötila

    JÄÄHDYTYSKAUSI

    j

    #

    Tj

    °C

    db

    hj

    h/vuosi

    1

    17

    205

    2

    18

    227

    3

    19

    225

    4

    20

    225

    5

    21

    216

    6

    22

    215

    7

    23

    218

    8

    24

    197

    9

    25

    178

    10

    26

    158

    11

    27

    137

    12

    28

    109

    13

    29

    88

    14

    30

    63

    15

    31

    39

    16

    32

    31

    17

    33

    24

    18

    34

    17

    19

    35

    13

    20

    36

    9

    21

    37

    4

    22

    38

    3

    23

    39

    1

    24

    40

    0

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Tunnit yht.

    2 602


    LÄMMITYSKAUSI

    j

    #

    Tj

    °C

    db

    hj

    h/vuosi

    Keskimääräinen

    Lämmin

    Kylmä

    1 to 8

    – 30 to – 23

    0

    0

    0

    9

    –22

    0

    0

    1

    10

    –21

    0

    0

    6

    11

    –20

    0

    0

    13

    12

    –19

    0

    0

    17

    13

    –18

    0

    0

    19

    14

    –17

    0

    0

    26

    15

    –16

    0

    0

    39

    16

    –15

    0

    0

    41

    17

    –14

    0

    0

    35

    18

    –13

    0

    0

    52

    19

    –12

    0

    0

    37

    20

    –11

    0

    0

    41

    21

    –10

    1

    0

    43

    22

    –9

    25

    0

    54

    23

    –8

    23

    0

    90

    24

    –7

    24

    0

    125

    25

    –6

    27

    0

    169

    26

    –5

    68

    0

    195

    27

    –4

    91

    0

    278

    28

    –3

    89

    0

    306

    29

    –2

    165

    0

    454

    30

    –1

    173

    0

    385

    31

    0

    240

    0

    490

    32

    1

    280

    0

    533

    33

    2

    320

    3

    380

    34

    3

    357

    22

    228

    35

    4

    356

    63

    261

    36

    5

    303

    63

    279

    37

    6

    330

    175

    229

    38

    7

    326

    162

    269

    39

    8

    348

    259

    233

    40

    9

    335

    360

    230

    41

    10

    315

    428

    243

    42

    11

    215

    430

    191

    43

    12

    169

    503

    146

    44

    13

    151

    444

    150

    45

    14

    105

    384

    97

    46

    15

    74

    294

    61

    Tunnit yht.

    4 910

    3 590

    6 446

    Taulukko 2

    Nimellisolosuhteet, ilman kuivalämpötila

    (märkälämpötila suluissa)

    Laite

    Toiminto

    Sisäilman lämpötila

    (°C)

    Ulkoilman lämpötila

    (°C)

    Huoneilmastointilaitteet, lukuun ottamatta yksikanavaisia huoneilmastointilaitteita

    jäähdytys

    27 (19)

    35 (24)

    lämmitys

    20 (enint. 15)

    7(6)

    Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

    jäähdytys

    35 (24)

    35 (24) (1)

    lämmitys

    20 (12)

    20 (12) (1)


    Taulukko 3

    Perusmitoitusolosuhteet, ilman kuivalämpötila

    (märkälämpötila suluissa)

    Toiminto/kausi

    Sisäilman lämpötila

    (°C)

    Ulkoilman lämpötila

    (°C)

    Kaksiarvoinen lämpötila

    (°C)

    Toimintarajalämpötila

    (°C)

     

    Tin

    Tdesignc/Tdesignh

    Tbiv

    Tol

    jäähdytys

    27 (19)

    Tdesignc = 35 (24)

    ei sovelleta

    ei sovelleta

    lämmitys/Keskimääräinen

    20 (15)

    Tdesignh = – 10 (– 11)

    enint. 2

    enint. – 7

    lämmitys/Lämmin

    Tdesignh = 2 (1)

    enint. 7

    enint. 2

    lämmitys/Kylmä

    Tdesignh = – 22 (– 23)

    enint. – 7

    enint. – 15


    Taulukko 4

    Sähkönkulutuksen laskennassa käytettävät käyttötunnit laitetyypeittäin ja toiminnoittain

    Laitetyyppi/toiminto

    (tapauksen mukaan)

    Yksikkö

    Lämmityskausi

    Aktiivinen toimintatila

    Termostaatti pois päältä -tila

    Valmiustila

    Pois päältä -tila

    Kampikammion lämmitys -tila

     

     

     

    jäähdytys: HCE

    lämmitys: HHE

    HTO

    HSB

    HOFF

    HCK

    Huoneilmastointilaitteet, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita

    Jäähdytystila, jos laite tarjoaa vain jäähdytystä

    h/vuosi

     

    350

    221

    2 142

    5 088

    7 760

    Jäähdytys- ja lämmitystilat, jos laite tarjoaa molempia

    Jäähdytystila

    h/vuosi

     

    350

    221

    2 142

    0

    2 672

    Lämmitystila

    h/vuosi

    Keskimääräinen

    1 400

    179

    0

    0

    179

    Lämmin

    1 400

    755

    0

    0

    755

    Kylmä

    2 100

    131

    0

    0

    131

    Lämmitystila, jos laite tarjoaa vain lämmitystä

    h/vuosi

    Keskimääräinen

    1 400

    179

    0

    3 672

    3 851

    Lämmin

    1 400

    755

    0

    4 345

    4 476

    Kylmä

    2 100

    131

    0

    2 189

    2 944

    Kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

    Jäähdytystila, jos laite tarjoaa vain jäähdytystä

    h/60 min

     

    1

    n/a

    n/a

    n/a

    n/a

    Jäähdytys- ja lämmitystilat, jos laite tarjoaa molempia

    Jäähdytystila

    h/60 min

     

    1

    n/a

    n/a

    n/a

    n/a

    Lämmitystila

    h/60min

     

    1

    n/a

    n/a

    n/a

    n/a

    Lämmitystila, jos laite tarjoaa vain lämmitystä

    h/60min

     

    1

    n/a

    n/a

    n/a

    n/a

    Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

    Jäähdytystila

    h/60 min

     

    1

    n/a

    n/a

    n/a

    n/a

    Lämmitystila

    h/60 min

     

    1

    n/a

    n/a

    n/a

    n/a

    (1)  Yksikanavaisissa huoneilmastointilaitteissa lauhduttimeen (höyrystimeen) ei johdeta jäähdytettäessä (lämmitettäessä) ulkoilmaa vaan sisäilmaa.

    LIITE III

    Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

    Toteuttaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava liitteessä I säädettyjen vaatimusten osalta seuraavaa tarkastusmenettelyä:

    1.

    Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite.

    2.

    Huoneilmastointilaitemallin, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä I asetettujen vaatimusten mukainen, soveltuvin osin, jos sen vuotuinen kylmäkerroin (SEER) tai tarvittaessa lämmityskauden lämpökerroin (SCOP) on vähintään tavoitearvo miinus kahdeksan prosenttia yksikön ilmoitetulla teholla. SEER- ja SCOP-arvot on määritettävä liitteen II mukaisesti.

    Yksikanavaisen ja kaksikanavaisen huoneilmastointilaitemallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä I asetettujen vaatimusten mukainen, soveltuvin osin, jos pois päältä- ja valmiustilojen tulokset eivät ylitä raja-arvoja yli 10 prosentilla ja jos nimelliskylmäkerroin (EERrated) tai tarvittaessa nimellislämpökerroin (COPrated) on vähintään tavoitearvo miinus 10 prosenttia. EER- ja COP-arvot on määritettävä liitteen II mukaisesti.

    Huoneilmastointilaitemallin on katsottava olevan tässä asetuksessa asetettujen vaatimusten mukainen, soveltuvin osin, jos suurin äänitehotaso on enintään 2 dB(A) suurempi kuin ilmoitettu arvo.

    3.

    Jos 2 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, markkinavalvontaviranomaisen on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta.

    4.

    Huoneilmastointilaitemallin, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä I asetettujen vaatimusten mukainen, soveltuvin osin, jos kolmen laitteen keskiarvona laskettu vuotuinen kylmäkerroin (SEER) tai tarvittaessa lämmityskauden lämpökerroin (SCOP) on vähintään tavoitearvo miinus kahdeksan prosenttia yksikön ilmoitetulla teholla. SEER- ja SCOP-arvot on määritettävä liitteen II mukaisesti.

    Yksikanavaisen ja kaksikanavaisen huoneilmastointilaitemallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä I asetettujen vaatimusten mukainen, soveltuvin osin, jos kolmen laitteen keskiarvona lasketut pois päältä- ja valmiustilojen tulokset eivät ylitä raja-arvoja yli 10 prosentilla ja jos nimelliskylmäkertoimen (EERrated) keskiarvo tai tarvittaessa nimellislämpökertoimen (COPrated) keskiarvo on vähintään tavoitearvo miinus 10 prosenttia. EER- ja COP-arvot on määritettävä liitteen II mukaisesti.

    Huoneilmastointilaitemallin on katsottava olevan tässä asetuksessa asetettujen vaatimusten mukainen, soveltuvin osin, jos suurimman äänitehotason keskiarvo on enintään 2 dB(A) suurempi kuin ilmoitettu arvo.

    5.

    Jos 4 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli ole tämän asetuksen mukainen.

    Tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä II esitettyjä menettelyjä sekä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia laskenta- ja mittausmenetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät.

    LIITE IV

    Viitearvot

    Tämän asetuksen voimaantuloajankohtana huoneilmastointilaitteiden energiatehokkuuden kannalta paras markkinoilla saatavilla oleva teknologia yksilöitiin seuraavasti:

    Huoneilmastointilaitteiden viitearvot

    Huoneilmastointilaitteet, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita

    Kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

    Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet

    SEER

    SCOP

    EER

    COP

    EER

    COP

    8,50

    5,10

    3,00 (1)

    3,15

    3,15 (1)

    2,60

    Huoneilmastointilaitteissa käytetyn kylmäaineen GWP-arvon viitearvo on GWP ≤ 20.

    (1)  Perustuu haihduttamalla jäähdyttävien yksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden tehokkuuteen.

    Top