30.4.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 112/1

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 404/2011,

annettu 8 päivänä huhtikuuta 2011,

yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20 päivänä marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 5 kohdan, 7 artiklan 5 kohdan, 8 artiklan 1 kohdan, 9 artiklan 5 kohdan, 14 artiklan 10 kohdan, 15 artiklan 9 kohdan, 16 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 7 kohdan, 22 artiklan 7 kohdan, 23 artiklan 5 kohdan, 24 artiklan 8 kohdan, 25 artiklan 2 kohdan, 32 artiklan, 37 artiklan 4 kohdan, 40 artiklan 6 kohdan, 55 artiklan 5 kohdan, 58 artiklan 9 kohdan, 60 artiklan 7 kohdan, 61 artiklan, 64 artiklan 2 kohdan, 72 artiklan 5 kohdan, 73 artiklan 9 kohdan, 74 artiklan 6 kohdan, 75 artiklan 2 kohdan, 76 artiklan 4 kohdan, 78 artiklan 2 kohdan, 79 artiklan 7 kohdan, 92 artiklan 5 kohdan, 103 artiklan 8 kohdan, 105 artiklan 6 kohdan, 106 artiklan 4 kohdan, 107 artiklan 4 kohdan, 111 artiklan 3 kohdan, 116 artiklan 6 kohdan, 117 artiklan 4 kohdan ja 118 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1224/2009, jäljempänä ’valvonta-asetus’, säädetään yksityiskohtaisten sääntöjen ja toimenpiteiden hyväksymisestä sen tiettyjen säännösten soveltamiseksi.

(2)	Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen johdonmukaisen soveltamisen vuoksi olisi vahvistettava tietyt määritelmät.

(3)

Valvonta-asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että EU:n kalastusalusta voidaan käyttää elollisten vesiluonnonvarojen kaupalliseen hyödyntämiseen vain, jos sillä on voimassa oleva kalastuslisenssi. Valvonta-asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että EU:n kalastusaluksella on lupa harjoittaa erityistä kalastustoimintaa ainoastaan, jos tämä mainitaan voimassa olevassa kalastusluvassa. Kalastuslisenssien ja -lupien sisältämien tietojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on aiheellista vahvistaa yhteiset säännöt kalastuslisenssien ja -lupien myöntämistä ja hallinnointia varten.

(4)

Valvonta-asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kalastusaluksen päällikön on noudatettava kalastusalusten ja niiden pyydysten merkintää ja tunnistamista koskevia ehtoja ja rajoituksia. Koska näitä ehtoja ja rajoituksia sovelletaan EU:n vesialueisiin, ne olisi vahvistettava Euroopan unionin tasolla.

(5)

Valvonta-asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltioilla on oltava käytössään alusten satelliittiseurantajärjestelmä, jonka avulla ne voivat tehokkaasti seurata kalastusalustensa kalastustoimintaa näiden sijainnista riippumatta sekä jäsenvaltioiden vesillä harjoitettavaa kalastustoimintaa. Tällaista järjestelmää varten on aiheellista laatia Euroopan unionin tasolla sovellettavat yhteiset vaatimukset. Vaatimusten olisi koskettava erityisesti satelliittipaikannuslaitteiden ominaisuuksia, sijaintitietojen lähettämisen yksityiskohtia sekä satelliittipaikannuslaitteiden teknisen vian tai toimintahäiriön tapauksessa noudatettavia sääntöjä.

(6)	Valvonta-asetuksen 14 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kokonaispituudeltaan vähintään 10 metriä pitkien EU:n kalastusalusten päälliköiden on pidettävä toiminnastaan kalastuspäiväkirjaa. On tarpeen määritellä kalastuspäiväkirjaan kirjattavat tiedot ja niiden muoto.

(7)	Valvonta-asetuksen 14 artiklan 7 kohdassa säädetään, että muuntaakseen varastoitujen tai jalostettujen kalojen painon elopainoksi EU:n kalastusalusten päälliköiden on sovellettava EU:n tasolla vahvistettuja muuntokertoimia. Nämä muuntokertoimet olisi määritettävä.

(8)

Valvonta-asetuksen 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kokonaispituudeltaan vähintään 12 metriä pitkien EU:n kalastusalusten päälliköiden on kirjattava kalastuspäiväkirjan tiedot sähköisessä muodossa. On aiheellista vahvistaa näiden tietojen sähköisen täyttämisen ja toimittamisen vaatimukset ja määritellä niiden muoto.

(9)

Valvonta-asetuksen 21 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kokonaispituudeltaan vähintään 10 metriä pitkien EU:n kalastusalusten päälliköiden on täytettävä ja toimitettava jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitus. On aiheellista määritellä näissä ilmoituksissa annettavat tiedot ja niiden toimittamista koskevat yksityiskohdat.

(10)

Valvonta-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa ja 24 artiklan 1 kohdassa säädetään jälleenlaivaus- ja purkamisilmoituksen sähköisestä täyttämisestä ja toimittamisesta. On aiheellista vahvistaa näiden tietojen sähköisessä täyttämisessä ja toimittamisessa noudatettavat vaatimukset ja määritellä niiden muoto.

(11)

Valvonta-asetuksen 16 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kunkin jäsenvaltion on seurattava pistokokein sellaisten kalastusalusten toimintaa, joihin ei sovelleta kalastuspäiväkirjaa ja purkamisilmoituksia koskevia vaatimuksia. Yhteisten vaatimusten varmistamiseksi olisi tällaisesta seurannasta vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt Euroopan unionin tasolla.

(12)

Valvonta-asetuksen 37 artiklassa säädetään, että komissio toteuttaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet, jos se on kieltänyt kalastuksen jäsenvaltion, jäsenvaltioiden ryhmän tai Euroopan unionin käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien oletetun loppuun käyttämisen vuoksi, ja käy ilmi, että jäsenvaltio ei tosiasiallisesti olekaan käyttänyt kokonaan kalastusmahdollisuuksiaan. On tarpeen vahvistaa tällaisten kalastusmahdollisuuksien uudelleen jakamista koskevat tarkoituksenmukaiset säännöt, joissa otetaan huomioon EU:lla mahdollisesti käytettävissä olevat suurimmat sallitut saaliit (TAC) sekä tilanne, jossa kalastusmahdollisuuksien vuosittaiseen vahvistamiseen liittyvät olosuhteet eivät salli tällaista uudelleenjakoa.

(13)	Valvonta-asetuksen 39–41 artiklassa säädetään säännöistä sen varmistamiseksi, ettei kalastusalusten koneteho ylity. On tarpeen vahvistaa tekniset säännöt konetehoa koskevien varmennusten ja tarkistusten suorittamiseksi.

(14)

Valvonta-asetuksen 55 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että virkistyskalastusta harjoitetaan tavalla, joka on yhteensopiva yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden kanssa. Jäsenvaltioiden olisi kerättävä virkistyskalastuksen saalistiedot elvytyssuunnitelman kattamien kantojen osalta. Jos tällaisella kalastuksella on merkittävä vaikutus kalavaroihin, neuvosto voi päättää toteuttaa erityisiä hoitotoimenpiteitä. On aiheellista vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt pistokoesuunnitelmien laatimiseksi, jotta jäsenvaltiot voivat seurata alustensa harjoittamassa virkistyskalastuksessa saatuja elvytyssuunnitelmaan kuuluvien kantojen saaliita jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä.

(15)

Jotta valvontajärjestelmä olisi kattava, tuotanto- ja markkinointiketjun olisi kuuluttava sen piiriin kokonaisuudessaan. Valvonta-asetuksen 58 artiklassa säädetään johdonmukaisesta jäljitysjärjestelmästä, jolla varmistetaan, että kaikkien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden erät ovat jäljitettävissä kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa alkaen pyynti- tai keruuvaiheesta aina vähittäismyyntiin saakka. On tarpeen vahvistaa yhteiset säännöt asianomaisten tuotteiden tunnistusmenettelyjä varten.

(16)

Valvonta-asetuksen 60 artiklassa säädetään, että kaikki kalastustuotteet on punnittava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä järjestelmiä noudattaen, elleivät nämä ole vahvistaneet komission hyväksymää pistokoesuunnitelmaa. On tarpeen vahvistaa kaikissa jäsenvaltioissa noudatettavat yhteiset säännöt tuoreiden ja jäädytettyjen kalastustuotteiden punnitsemiseksi, jälleenlaivattujen kalastustuotteiden punnitsemiseksi sekä kalastustuotteiden punnitsemiseksi niiden purkamispaikasta kuljettamisen jälkeen.

(17)

Valvonta-asetuksen 61 artiklassa säädetään mahdollisuudesta punnita kalastustuotteet niiden kuljettamisen jälkeen edellyttäen, että jäsenvaltio on vahvistanut valvontasuunnitelman, tai jos ne kuljetetaan toiseen jäsenvaltioon, edellyttäen, että kyseiset jäsenvaltiot ovat vahvistaneet yhteisen valvontaohjelman, jonka komissio on hyväksynyt ja joka perustuu komission hyväksymiin riskiperusteisiin menetelmiin. Nämä riskiperusteiset menetelmät on tarpeen määritellä.

(18)	Sillin, makrillin ja piikkimakrillin kalastukseen liittyy joitakin erityispiirteitä. Tämän vuoksi punnitsemisesta ja siihen liittyvistä seikoista on aiheellista vahvistaa erityiset säännöt, joissa nämä erityispiirteet otetaan huomioon.

(19)	Valvonta-asetuksen 64 artiklassa säädetään myynti-ilmoitusten sisältöä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen hyväksymisestä. On aiheellista sisällyttää nämä säännöt tähän asetuksen.

(20)

Valvonta-asetuksen 71 ja 72 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on EU:n vesillä suoritettava tarkkailua ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jos havainto ei vastaa niiden käytettävissä olevia tietoja. On tarpeen vahvistaa tarkkailuraportin sisältöä ja sen toimittamistapaa koskevat yhteiset säännöt.

(21)

Valvonta-asetuksen 73 artiklassa säädetään neuvoston mahdollisuudesta perustaa valvontaa varten tarkkailijaohjelmia ja esitetään yleisluonteisesti kalastusaluksilla olevien tarkkailijoiden ominaisuudet ja tehtävät. Olisi vahvistettava tarkkailijoiden lähettämistä ja tehtäviä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(22)

Valvonta-asetuksen VII osaston I luvun mukaisesti olisi vahvistettava tarkastusten suorittamista koskevat säännöt, jotta lisätään jäsenvaltioiden toteuttamien valvontatoimien yhdenmukaisuutta. Olisi vahvistettava tarkastuksista vastaavien virkamiesten menettelytapasäännöt sekä jäsenvaltioiden velvollisuudet tarkastusten tekemiseen valtuutettujen virkamiesten toimintatapojen suhteen. Samalla olisi selkeytettävä toimijoiden tehtäviä tarkastuksen aikana. On myös tarpeen vahvistaa yleiset periaatteet, jotka koskevat tarkastusmenettelyjä merellä, satamassa, kuljetuksen aikana ja markkinapaikoilla samoin kuin tarkastuskertomuksia ja niiden toimittamista.

(23)

Valvonta-asetuksen 79 artiklassa säädetään, että unionin tarkastajat voivat tehdä tarkastuksia EU:n vesillä ja EU:n vesien ulkopuolella olevilla EU:n kalastusaluksilla. On aiheellista laatia säännöt, jotka koskevat unionin tarkastajien nimeämistä, heidän tehtäviään ja velvoitteitaan sekä heidän laatimaansa raporttiin liittyviä jatkotoimia.

(24)

Valvonta-asetuksen 92 artiklassa säädetään vakavia rikkomuksia koskevasta pisteytysjärjestelmästä, jolla pyritään varmistamaan yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen sekä tasapuoliset toimintaedellytykset kaikilla EU:n vesillä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen vahvistaa Euroopan unionin tasolla yhteiset säännöt tällaisen pisteytysjärjestelmän soveltamisesta, mukaan luettuina kustakin vakavasta rikkomuksesta määrättävät pisteet.

(25)

Valvonta-asetuksen 5 artiklan 6 kohdan ja 103 artiklan mukaisesti Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (2) ja yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä 22 päivänä toukokuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 (3) mukaisen rahoitustuen ehtona on, että jäsenvaltiot noudattavat kalastusalan valvontaa ja tarkastuksia koskevia velvoitteitaan, ja komissiolla on mahdollisuus tietyin edellytyksin keskeyttää ja lakkauttaa kyseinen rahoitustuki. On tarpeen säätää yksityiskohtaisista säännöistä näiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(26)

Valvonta-asetuksen 107 artiklassa säädetään, että komissio voi alentaa kiintiöitä, jos jäsenvaltiot eivät noudata monivuotisten suunnitelmien kattamia kalakantoja koskevia sääntöjä, mikä aiheuttaa vakavan uhan kyseisten kantojen säilyttämiselle. Tämän vuoksi olisi laadittava alennuksen suuruutta koskevat säännöt, joissa otetaan huomioon noudattamatta jättämisen laatu, sen vaikutuksen laajuus sekä kyseisille kalavaroille aiheutuneen uhan vakavuus.

(27)

Valvonta-asetuksen XII osaston I luvussa vahvistetaan mainitun asetuksen soveltamiseksi tallennettujen tietojen käsittelyä koskevat säännöt, mukaan luettuna jäsenvaltioiden velvollisuus ottaa käyttöön tietokonepohjainen tietokanta ja varmentamisjärjestelmä sekä kyseisten tietojen saantia ja niiden vaihtamista koskevat säännökset. On tarpeen laatia yhteiset säännöt, joiden mukaisesti tällaisia tietoja käsitellään, varmistaa komission oikeus tutustua näihin tietoihin ja täsmentää tietojen vaihtoa koskevat vaatimukset.

(28)

Valvonta-asetuksen 110 artikla koskee komission tai sen nimeämän elimen mahdollisuutta etäkäyttää jäsenvaltioiden kalastuksenseurantakeskusten tallentamia tietoja sisältäviä tiedostoja. Etäkäytön varmistamiseksi on aiheellista vahvistaa selkeät säännöt noudatettavista edellytyksistä ja menettelyistä.

(29)	Valvonta-asetuksen 114–116 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden laatimista virallisista verkkosivustoista. Sen varmistamiseksi, että nämä verkkosivustot ovat yhtäläisesti käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa, on aiheellista vahvistaa EU:n tasolla kyseisiä verkkosivustoja koskevat säännöt.

(30)

Valvonta-asetuksen 117 artiklan mukaan on otettava käyttöön keskinäistä avunantoa koskeva järjestelmä, jotta varmistetaan hallinnollinen yhteistyö jäsenvaltioiden ja komission välillä. Tällainen hallinnollinen yhteistyö on tärkeää pyrittäessä varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa sekä asianmukaiset tutkimukset ja seuraamukset laittomien toimien yhteydessä. Sen vuoksi olisi laadittava säännöt, jotka koskevat joko pyynnöstä tai oma-aloitteisesti tapahtuvaa järjestelmällistä tietojenvaihtoa ja mahdollisuutta pyytää toiselta jäsenvaltiolta täytäntöönpanotoimia ja hallinnollisia tiedoksiantoja.

(31)

Yksilöiden suojeluun jäsenvaltioiden toteuttamassa henkilötietojen käsittelyssä sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (4). Yksilöiden suojelu komission toteuttamassa henkilötietojen käsittelyssä kuuluu yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (5) soveltamisalaan, erityisesti kun kyse on salassapitovaatimuksista ja tietojenkäsittelyn turvallisuudesta, henkilötietojen siirrosta jäsenvaltioiden kansallisista järjestelmistä komissiolle, tietojenkäsittelyn laillisuudesta ja rekisteröityjen henkilöiden oikeuksista saada itseään koskevia tietoja ja oikaista niitä.

(32)

Kalastuksen valvontajärjestelmän täytäntöönpanon helpottamiseksi yksityiskohtaiset säännöt olisi koottava yhteen asetukseen. Seuraavassa luetellut komission asetukset olisi sen vuoksi kumottava: — jäsenvaltioiden kalansaalistietojen kirjaamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu asetus (ETY) N:o 2807/83 (6), — kansallisten valvontaviranomaisten kalastustoiminnan tarkastuksia koskevista tiedoista annettu asetus (ETY) N:o 3561/85 (7), — yksityiskohtaisista säännöistä tietyn kalastustoiminnan pysäyttämisestä aiheutuneen vahingon hyvittämiseksi annettu asetus (ETY) N:o 493/87 (8), — kalastusalusten merkitsemistä ja asiakirjoilla todistamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä annettu asetus (ETY) N:o 1381/87 (9), — kalastusalusten tarkastamista koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annettu asetus (ETY) N:o 1382/87 (10), — erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1627/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu asetus (EY) N:o 2943/95 (11), — neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2847/93 säädettyjen pyyntiponnistuskertomusten soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu asetus (EY) N:o 1449/98 (12), — passiivisten pyydysten ja puomitroolien merkitsemistä ja tunnistamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu asetus (EY) N:o 356/2005 (13), — alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu asetus (EY) N:o 2244/2003 (14), — kalastuslisenssien hallinnoinnista ja niihin sisällytettävistä vähimmäistiedoista annettu asetus (EY) N:o 1281/2005 (15), — elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 3 ja 4 kohdan yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annettu asetus (EY) N:o 1042/2006 (16), — sillin, makrillin ja piikkimakrillin purkamis- ja punnitsemismenettelyistä annettu asetus (EY) N:o 1542/2007 (17); — kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1566/2007 kumoamisesta annettu asetus (EY) N:o 1077/2008 (18), sekä — kalojen jalostetun painon muuntamiseen elopainoksi käytettyjen yhteisön muuntokertoimien ja jalostusasteen koodien vahvistamisesta sekä komission asetuksen (ETY) N:o 2807/83 muuttamisesta annettu asetus (EY) N:o 409/2009 (19).

(33)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

SOVELTAMISALA

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan valvonta-asetuksessa käyttöön otetun Euroopan unionin valvontajärjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’EU:n kalastusaluksella’ neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (20) 3 artiklan d alakohdassa tarkoitettuja aluksia;

2)	’EU:n vesillä’ asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklan a alakohdassa määriteltyjä vesiä;

3)	’kalastuslisenssin haltijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolle on myönnetty valvonta-asetuksen 6 artiklassa tarkoitettu kalastuslisenssi;

4)	’unionin tarkastajalla’ valvonta-asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa määriteltyä tarkastajaa;

5)	’kalaparvien kokoamiseen käytettävillä välineillä’ merenpinnalla kelluvia tai ankkuroituja välineitä, joilla pyritään houkuttelemaan kaloja;

6)

’passiivisella pyydyksellä’ pyydystä, jolla pyytäminen ei edellytä pyydyksen aktiivista liikettä; näitä ovat a) verkot, pussiverkot, riimuverkot, rysät, b) ajoverkot ja ajelehtivat riimuverkot, jotka on voitu varustaa ankkurointi-, kellutus- ja paikannusvälineillä, c) pitkätsiimat, merrat ja sulkupyydykset;

7)	’puomitroolilla’ vedettävää troolia, jonka nielu pidetään avoinna vaakapuomin tai muun vastaavan välineen avulla, riippumatta siitä, onko puomi tuettu vedettäessä troolia pitkin merenpohjaa;

8)	’satelliittiseurantajärjestelmällä’ (VMS), josta säädetään valvonta-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa, kalastusalusten satelliittiseurantajärjestelmää, joka välittää kalastusalan viranomaisille säännöllisin väliajoin tietoa alusten sijainnista, kurssista ja nopeudesta;

9)

’satelliittipaikannuslaitteella’, josta säädetään valvonta-asetuksen 4 artiklan 12 kohdassa, kalastusalukselle asennettua laitetta, joka välittää sijainnin ja siihen liittyvät tiedot automaattisesti kalastuksenseurantakeskukseen lakisääteisten vaatimusten mukaisesti ja jonka avulla kalastusaluksen paikantaminen ja tunnistaminen on mahdollista milloin tahansa;

10)	’kalastusmatkalla’ kalastusaluksen suorittamaa matkaa, jonka aikana alus harjoittaa kalastustoimintaa ja joka alkaa aluksen poistuessa satamasta ja päättyy sen saapuessa satamaan;

11)

’kalastustoimella’ kaikkea toimintaa, joka liittyy kalojen etsimiseen, aktiivisten pyydysten laskemiseen, vetämiseen ja nostamiseen, passiivisten pyydysten asettamiseen, vedessäpitoon, poistamiseen tai uudelleenasettamiseen sekä saaliin pyydyksistä ja verkoista poistamista tai siirtämistä kuljetusaltaasta lihotus- ja kasvatusaltaisiin;

12)	’sähköisellä kalastuspäiväkirjalla’ kalastusaluksen päällikön tietokoneavusteisesti pitämää ja jäsenvaltioiden viranomaisille toimitettavaa kalastustoimen tietojen tallennetta;

13)	’tuotteen jalostusasteella’ kalastustuotteen tai sen osan jalostusmuodon kuvausta liitteessä I esitettyjen koodien ja kuvausten mukaisesti;

14)	’Euroopan kalastuksenvalvontavirastolla’ neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005 (21) 1 artiklassa määriteltyä virastoa;

15)	’havainnolla’ jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tekemää kalastusaluksen havaintoa;

16)	’kaupallisesti arkaluontoisella tiedolla’ tietoa, jonka luovuttaminen saattaisi vaarantaa toimijan kaupalliset edut;

17)	’tietokonepohjaisella varmentamisjärjestelmällä’ järjestelmää, jolla voidaan todentaa, että kaikki jäsenvaltioiden tietokantoihin tallennetut tiedot ovat tarkkoja, täydellisiä ja määräajoissa toimitettuja;

18)	’verkkopalvelulla’ ohjelmistopohjaista järjestelmää, joka on suunniteltu tukemaan verkon kautta tapahtuvaa yhteentoimivaa vuorovaikutusta tietokoneiden välillä.

II OSASTO

VESIALUEILLE PÄÄSYÄ JA VESILUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET

I   LUKU

Kalastuslisenssit

3 artikla

Kalastuslisenssien myöntäminen ja hallinnointi

1.   Kukin valvonta-asetuksen 6 artiklassa tarkoitettu kalastuslisenssi koskee ainoastaan yhtä EU:n kalastusalusta.

2.   Jäsenvaltiot huolehtivat kalastusalustensa valvonta-asetuksen 6 artiklassa tarkoitettujen kalastuslisenssien myöntämisestä, hallinnoinnista ja peruuttamisesta tämän asetuksen mukaisesti.

3.   Valvonta-asetuksen 6 artiklassa tarkoitetuissa kalastuslisensseissä on oltava vähintään liitteessä II esitetyt tiedot.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1281/2005 mukaisesti myönnettyjä kalastuslisenssejä pidetään tämän asetuksen mukaisesti myönnettyinä kalastuslisensseinä, jos niissä on tämän artiklan 3 kohdassa vaaditut vähimmäistiedot.

5.   Kalastuslisenssi on voimassa ainoastaan, jos sen myöntämisperusteet täyttyvät edelleen.

6.   Jos kalastuslisenssin voimassaolo on keskeytetty tai jos kalastuslisenssi on peruutettu pysyvästi, lippujäsenvaltion viranomaisten on ilmoitettava asiasta viipymättä kalastuslisenssin haltijalle.

7.   Jäsenvaltion myöntämiä kalastuslisenssejä vastaava bruttovetoisuutena (GT) tai konetehona (kW) ilmaistu kokonaiskapasiteetti ei saa milloinkaan ylittää kyseiselle jäsenvaltiolle asetuksen (EY) N:o 2371/2002 12 ja 13 artiklan, komission asetuksen (EY) N:o 1438/2003 (22), neuvoston asetuksen (EY) N:o 639/2004 (23) ja komission asetuksen (EY) N:o 2104/2004 (24) mukaisesti vahvistettuja enimmäiskapasiteettitasoja.

II   LUKU

Kalastusluvat

4 artikla

Kalastusluvat

1.   Kukin valvonta-asetuksen 7 artiklassa tarkoitettu EU:n kalastuslupa koskee ainoastaan yhtä kalastusalusta.

2.   Valvonta-asetuksen 7 artiklassa tarkoitetuissa kalastusluvissa on oltava vähintään liitteessä III esitetyt tiedot. Lippujäsenvaltion on varmistettava, että kalastusluvassa olevat tiedot ovat oikeita ja yhdenmukaisia yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen kanssa.

3.   Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1627/94 (25) mukaisesti myönnettyjä erityiskalastuslupia pidetään tämän asetuksen mukaisesti myönnettyinä kalastuslupina, jos niissä on tämän artiklan 2 kohdassa vaaditut vähimmäistiedot.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu kalastuslupa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kalastuslisenssi voidaan esittää samassa asiakirjassa.

5.   Kalastuslupavaatimus ei koske kokonaispituudeltaan alle 10 metriä pitkiä EU:n kalastusaluksia, jotka kalastavat yksinomaan lippujäsenvaltionsa aluevesillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisten sääntöjen soveltamista.

6.   Tämän asetuksen 3 artiklan 2 ja 5 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

5 artikla

Kalastuslupien luettelo

1.   Jäsenvaltioiden on sen jälkeen kun valvonta-asetuksen 114 artiklassa tarkoitetut verkkosivustot on otettu käyttöön ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2012 asetettava saataville virallisten verkkosivustojensa suojattuun osioon luettelo kalastusaluksista, jotka ovat saaneet valvonta-asetuksen 7 artiklassa tarkoitetun kalastusluvan ennen kyseisen luvan voimaantuloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisten sääntöjen soveltamista. Jos luetteloihin tehdään muutoksia, jäsenvaltioiden on päivitettävä luettelot ennen muutosten voimaantuloa.

2.   Jäsenvaltioiden on 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2011 välisenä aikana pyynnöstä asetettava komission saataville luettelo niistä kalastusaluksista, jotka ovat saaneet vuotta 2011 koskevan kalastusluvan. Niiden on ilmoitettava komissiolle luetteloihin tehtävistä muutoksista ennen muutosten voimaantuloa.

III   LUKU

EU:n kalastusalusten ja niiden pyydysten merkinnät ja tunnisteet

1   Jakso

Kalastusalusten merkinnät ja tunnisteet

6 artikla

Kalastusalusten merkinnät

EU:n kalastusalukset on merkittävä seuraavasti:

a)

sataman tai alueen, jossa EU:n kalastusalus on rekisteröity, kirjain/kirjaimet sekä rekisterinumero(t) on maalattava tai merkittävä aluksen keulan molemmille puolille niin ylös kuin mahdollista vedenpinnan yläpuolelle siten, että ne näkyvät selvästi mereltä ja ilmasta käsin, ja niiden värin on erotuttava taustasta, jolle ne on maalattu;

b)

kokonaispituudeltaan yli 10 metriä mutta alle 17 metriä pitkien EU:n kalastusalusten kirjainten ja numeroiden korkeuden on oltava vähintään 25 senttimetriä ja leveyden vähintään 4 senttimetriä. Kokonaispituudeltaan vähintään 17 metriä pitkien EU:n kalastusalusten kirjainten ja numeroiden korkeuden on oltava vähintään 45 senttimetriä ja leveyden vähintään 6 senttimetriä;

c)	lippujäsenvaltio voi vaatia kansainvälisen radiokutsutunnuksen (IRCS) tai ulkoisten rekisterikirjainten ja -numeroiden maalaamista ohjaushytin katolle siten, että ne näkyvät selvästi ilmasta käsin, ja niiden värin on erotuttava taustasta, jolle ne on maalattu;

d)	käytettävät kontrastivärit ovat valkoinen ja musta;

e)	EU:n kalastusaluksen runkoon maalatut tai merkityt ulkoiset rekisterikirjaimet ja -numerot eivät saa olla poistettavissa eivätkä epäselviä, eikä niitä saa hangata pois, muuttaa, peittää tai piilottaa.

7 artikla

EU:n kalastusaluksella säilytettävät asiakirjat

1.   Kokonaispituudeltaan vähintään 10 metriä pitkien EU:n kalastusalusten päälliköiden on säilytettävä aluksella aluksen rekisteröinnin suorittaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen luovuttamat asiakirjat, joiden on sisällettävä ainakin seuraavat alustiedot:

a)	aluksen nimi, jos aluksella on sellainen;

b)	sataman tai alueen, jossa alus on rekisteröity, kirjain/kirjaimet sekä rekisterinumero(t);

c)	aluksen kansainvälinen radiokutsutunnus, jos aluksella on sellainen;

d)	omistajan/omistajien ja tarvittaessa rahtaajan/rahtaajien nimet ja osoitteet;

e)	kokonaispituus, käyttömoottorin teho, bruttovetoisuus sekä 1 päivänä tammikuuta 1987 tai sen jälkeen käyttöön otettujen EU:n kalastusalusten osalta käyttöönottopäivä.

2.   Kokonaispituudeltaan vähintään 17 metriä pitkien EU:n kalastusalusten, joissa on kalaruumia, päälliköiden on säilytettävä aluksella sen kalaruumien tarkat piirustukset tai kuvaukset, joissa on ilmoitettava myös kalaruumien sisääntulopisteet ja varastointikapasiteetti kuutiometreinä.

3.   Sellaisten EU:n alusten, joissa on jäähdytettyjä merivesisäiliöitä, päälliköiden on säilytettävä aluksella ajantasainen asiakirja, johon on merkitty niiden säiliöiden tilavuus kuutiometreinä 10 senttimetrin välein mitattuna.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen on oltava lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen varmentamia. Edellä 1–3 kohdassa tarkoitetuissa asiakirjoissa olevien ominaisuuksien mahdollisten muutosten on oltava lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen varmentamia.

5.   Tässä artiklassa tarkoitetut valvonta- ja tarkastustarkoituksiin käytettävät asiakirjat on esitettävä virkamiesten pyynnöstä.

2   Jakso

Kalastuspyydysten ja apuveneiden merkinnät ja tunnisteet

8 artikla

Apuveneiden ja kalojen kokoamislaitteiden merkinnät

EU:n kalastusaluksella olevissa apuveneissä ja kalojen kokoamislaitteissa on oltava sen aluksen ulkoiset rekisterikirjaimet ja -numerot, jolle ne kuuluvat.

9 artikla

Passiivisia pyydyksiä ja puomitrooleja koskevat yleiset säännöt

1.   Tämän asetuksen 9–12 artiklan säännöksiä sovelletaan EU:n kalastusaluksiin, jotka kalastavat kaikilla EU:n vesillä, ja sen 13–17 artiklaa sovelletaan aluksiin, jotka kalastavat EU:n vesillä 12 merimailin ulkopuolella rannikkojäsenvaltioiden peruslinjoista mitattuna.

2.   On kiellettyä harjoittaa kalastustoimintaa 1 kohdassa määritellyillä EU:n vesillä käyttäen sellaisia passiivisia pyydyksiä, poijuja tai puomitrooleja, jotka eivät ole tämän asetuksen 10–17 artiklan säännösten mukaisesti merkittyjä ja tunnistettavissa.

3.   Edellä 1 kohdassa määritellyillä EU:n vesillä on kiellettyä pitää aluksella

a)	puomitroolin puomeja, joihin ei ole merkitty näkyville ulkoisia rekisterikirjaimia ja -numeroita tämän asetuksen 10 artiklan mukaisesti;

b)	passiivisia pyydyksiä, joita ei ole merkitty tämän asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)	poijuja, joita ei ole merkitty tämän asetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

10 artikla

Puomitrooleja koskevat säännöt

EU:n kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on varmistettava, että jokaisessa aluksella olevan tai kalastukseen käytettävän puomitroolin puomissa on pysyvästi näkyvissä sen kalastusaluksen ulkoiset rekisterikirjaimet ja -numerot, jolle puomit kuuluvat.

11 artikla

Passiivisia pyydyksiä koskevat säännöt

1.   EU:n kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on varmistettava, että jokainen aluksella pidettävä tai kalastukseen käytettävä passiivinen pyydys on selvästi merkitty ja tunnistettavissa tämän artiklan säännösten mukaisesti.

2.   Jokaisessa kalastukseen käytettävässä passiivisessa pyydyksessä on oltava pysyvästi näkyvissä sen kalastusaluksen runkoon merkityt ulkoiset rekisterikirjaimet ja -numerot, jolle pyydys kuuluu,

a)	verkkojen osalta ylimpään silmäriviin kiinnitetyssä merkissä;

b)	siimojen ja pitkiensiimojen osalta siimojen ja kiinnityspoijun kosketuskohtaan kiinnitetyssä merkissä;

c)	mertojen ja sulkupyydysten osalta alapaulaan kiinnitetyssä merkissä;

d)	yli yhden meripeninkulman pituisiin passiivisten pyydyksiin a, b ja c alakohdan mukaisesti säännöllisesti, enintään yhden meripeninkulman välein kiinnitetyssä merkissä siten, ettei yksikään yli yhden meripeninkulman pituinen passiivisen pyydyksen osa jää merkitsemättä.

12 artikla

Merkkejä koskevat säännöt

1.   Merkin on oltava

a)	kestävästä materiaalista valmistettu;

b)	kiinnitetty pitävästi pyydykseen;

c)	vähintään 65 millimetriä leveä;

d)	vähintään 75 millimetriä pitkä.

2.   Merkki ei saa olla poistettavissa eikä epäselvä, eikä sitä saa hangata pois, muuttaa, peittää tai piilottaa.

13 artikla

Poijuja koskevat säännöt

1.   EU:n kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on varmistettava, että jokaiseen kalastukseen käytettävään passiiviseen pyydykseen kiinnitetään tämän jakson säännösten mukaisesti kaksi päätypoijua ja välipoijut, jotka on varustettu tämän asetuksen liitteen IV mukaisesti.

2.   Kussakin pääty- ja välipoijussa on oltava seuraavalla tavalla näkyvissä sen EU:n kalastusaluksen runkoon merkityt ulkoiset rekisterikirjaimet ja -numerot, jolle poiju kuuluu ja joka on varustanut kyseiset poijut seuraavasti:

a)	kirjaimet ja numerot on merkittävä mahdollisimman korkealle vedenpinnan yläpuolelle, jotta ne olisivat selvästi näkyviä;

b)	merkintöjen värin on oltava selvästi niiden taustasta erottuva.

3.   Merkkipoijuun merkittyjä kirjaimia ja numeroita ei saa hangata pois tai muuttaa eikä niiden saa antaa muuttua epäselviksi.

14 artikla

Köysiä koskevat säännöt

1.   Poijut passiiviseen pyydykseen yhdistävien köysien on oltava uppoavaa ainetta, tai ne on painotettava.

2.   Köydet, joilla päätypoijut yhdistetään pyydykseen, on kiinnitettävä pyydyksen päihin.

15 artikla

Päätypoijuja koskevat säännöt

1.   Päätypoijut on kiinnitettävä siten, että pyydyksen molempien päiden sijainti voidaan määrittää milloin tahansa.

2.   Päätypoijun maston on ulotuttava vähintään yksi metri merenpinnan yläpuolelle kohon yläreunasta alimman lipun alareunaan mitattuna.

3.   Päätypoijujen on oltava värillisiä, ei kuitenkaan punaisia tai vihreitä.

4.   Päätypoijuissa on oltava

a)	yksi tai kaksi suorakulmaista lippua; jos samassa poijussa tarvitaan kaksi lippua, niiden välisen etäisyyden on oltava vähintään 20 senttimetriä; saman pyydyksen eri päitä ilmaisevien lippujen on oltava samanvärisiä, ei kuitenkaan valkoisia, ja samankokoisia;

b)	yksi tai kaksi valoa, joiden on oltava keltaisia, välähdettävä viiden sekunnin välein (F1 Y 5s) ja oltava nähtävissä vähintään kahden meripeninkulman etäisyydeltä.

5.   Kussakin päätypoijussa voi olla poijun yläosassa ylätuntomerkki, jossa on yksi tai kaksi heijastinraitaa, jotka eivät saa olla punaisia eivätkä vihreitä ja joiden leveys on vähintään 6 senttimetriä.

16 artikla

Päätypoijujen kiinnittämistä koskevat säännöt

1.   Päätypoijut on kiinnitettävä passiivisiin pyydyksiin seuraavasti:

a)	länsisektorin poijussa (puoli kompassin kierrosta etelästä lännen kautta pohjoiseen) on oltava kaksi lippua, kaksi heijastinraitaa, kaksi valoa ja tämän asetuksen 12 artiklan mukainen merkki;

b)	itäsektorin poijussa (puoli kompassin kierrosta pohjoisesta idän kautta etelään) on oltava yksi lippu, yksi heijastinraita, yksi valo ja tämän asetuksen 12 artiklan mukainen merkki.

2.   Merkissä on oltava tämän asetuksen 13 artiklan 2 kohdassa mainitut tiedot.

17 artikla

Välipoijut

1.   Passiivisessa pyydyksessä, jonka pituus on enemmän kuin viisi meripeninkulmaa, on oltava välipoijuja seuraavasti:

a)	välipoijuja on oltava vähintään viiden meripeninkulman välein niin, ettei mikään yli viiden meripeninkulman pituinen pyydyksen osa jää merkitsemättä;

b)

välipoijuissa on oltava vilkkuvalo, jonka on oltava väriltään keltainen, välähdettävä viiden sekunnin välein (F1 Y 5s) ja oltava nähtävissä vähintään kahden meripeninkulman etäisyydeltä. Välipoijuilla on oltava samat ominaisuudet kuin itäsektorin päätypoijuilla, paitsi että lippujen on oltava valkoisia.

2.   Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen Itämerellä passiivisessa pyydyksessä, jonka pituus on enemmän kuin yksi meripeninkulma, on oltava välipoijuja. Välipoijuja on oltava vähintään yhden meripeninkulman välein niin, ettei mikään yli yhden meripeninkulman pituinen pyydyksen osa jää merkitsemättä.

Välipoijuilla on oltava samat ominaisuudet kuin itäsektorin päätypoijuilla, lukuun ottamatta seuraavia ominaisuuksia:

a)	lippujen on oltava valkoisia;

b)	joka viides välipoiju on varustettava tutkaheijastimella, joka antaa kaiun vähintään kahden meripeninkulman etäisyydelle.

IV   LUKU

Alusten satelliittiseurantajärjestelmä

18 artikla

Vaatimus EU:n kalastusaluksille asennettavista satelliittipaikannuslaitteista

1.   VMS-järjestelmään kuuluvalla EU:n kalastusaluksella ei ole lupaa lähteä satamasta, jollei sille ole asennettu täysin toimivaa satelliittipaikannuslaitetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 25 artiklan 3 kohdan soveltamista.

2.   EU:n kalastusaluksen ollessa satamassa satelliittipaikannuslaite voidaan kytkeä pois päältä vain, jos

a)	tämä on annettu ennalta tiedoksi lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukselle ja rannikkojäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukselle; ja

b)	seuraavasta ilmoituksesta käy ilmi, ettei EU:n kalastusaluksen sijainti ole muuttunut edelliseen ilmoitukseen verrattuna.

Lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia a alakohdassa tarkoitetun ennakkotiedon välittämisen järjestelmän tuottamalla automaattisella VMS-viestillä tai varoituksella, joka ilmoittaa, että EU:n kalastusalus on ennalta määritetyllä sataman maantieteellisellä alueella.

3.   Tätä lukua ei sovelleta yksinomaan vesiviljelyyn käytettäviin EU:n kalastusaluksiin.

19 artikla

Satelliittipaikannuslaitteiden ominaisuudet

1.   EU:n kalastusaluksille asennettujen satelliittipaikannuslaitteiden avulla on säännöllisin väliajoin varmistettava seuraavien tietojen automaattinen välittäminen lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukselle:

a)	kalastusaluksen tunnistetiedot;

b)	kalastusaluksen viimeisin maantieteellinen sijainti, jonka virhe on alle 500 metriä ja luotettavuusväli 99 prosenttia;

c)	kalastusaluksen kyseisen sijainnin vahvistamisen päivämäärä ja kellonaika (Greenwichin yleisaikana eli UTC-aikana ilmaistuna); ja

d)	kalastusaluksen hetkellinen nopeus ja kurssi.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että satelliittipaikannuslaitteet suojataan siten, ettei niihin voi syöttää eikä niistä voi tulostaa vääriä sijainteja ja ettei sijainteja voi muuttaa manuaalisesti.

20 artikla

Kalastusaluksen päällikön vastuu satelliittipaikannuslaitteista

1.   EU:n kalastusaluksen päällikön on varmistettava, että satelliittipaikannuslaitteet ovat kaikkina aikoina täysin toimintakykyisiä ja että tämän asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan.

2.   Rajoittamatta tämän asetuksen 26 artiklan 1 kohdan soveltamista EU:n kalastusaluksen päällikön on erityisesti varmistettava, että

a)	tietoja ei muuteta millään tavoin;

b)	satelliittipaikannuslaitteiden antennin/antennien toimintaa ei estetä, kytketä pois päältä tai häiritä millään tavoin;

c)	satelliittipaikannuslaitteiden voiman saanti ei keskeydy millään tavoin; ja

d)	satelliittipaikannuslaitetta ei poisteta kalastusaluksesta.

3.   Satelliittipaikannuslaitteen tuhoaminen, vahingoittaminen, toimintakyvyttömäksi tekeminen tai muunlainen häirintä on kiellettyä, elleivät lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ole antaneet lupaa sen korjaamiseen tai vaihtamiseen.

21 artikla

Valvontatoimenpiteet, jotka lippujäsenvaltion on toteutettava

Kunkin lippujäsenvaltion on varmistettava tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitettujen tietojen oikeellisuuden jatkuva ja järjestelmällinen seuranta ja valvonta ja toimittava viipymättä, jos tietojen havaitaan olevan virheellisiä tai puutteellisia.

22 artikla

Tietojen toimitustiheys

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen kalastuksenseurantakeskus saa VMS-järjestelmän kautta tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetut kyseisen jäsenvaltion kalastusaluksia koskevat tiedot vähintään kerran kahdessa tunnissa. Kalastuksenseurantakeskus voi vaatia tietojen toimittamista lyhyemmin väliajoin.

2.   Kalastuksenseurantakeskuksella on oltava valmiudet määrittää kalastusalusten tosiasiallinen sijainti.

23 artikla

Erityisalueille saapumisen ja sieltä poistumisen seuranta

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen kalastuksenseurantakeskus seuraa VMS-tietojen avulla kyseisen jäsenvaltion kalastusalusten seuraaville alueille saapumista ja niiltä poistumista koskevia päivämääriä ja kellonaikoja:

a)	merialueet, joilla sovelletaan vesialueille pääsyä ja vesiluonnonvarojen käyttöä koskevia erityissääntöjä;

b)	valvonta-asetuksen 50 artiklassa tarkoitetut kalastusrajoitusalueet;

c)	sellaisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen sääntelyalueet, joiden osapuolia Euroopan unioni tai tietyt jäsenvaltiot ovat;

d)	kolmannen maan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvat vesialueet.

24 artikla

Tietojen toimittaminen rannikkojäsenvaltiolle

1.   Kunkin jäsenvaltion käyttöön ottaman VMS-järjestelmän avulla on varmistettava, että rannikkojäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukseen toimitetaan automaattisesti tämän asetuksen 19 artiklan mukaisesti annettavat tiedot kyseisen jäsenvaltion kalastusaluksista sinä aikana, jona alukset ovat kyseisen rannikkojäsenvaltion vesillä. Tiedot on toimitettava liitteessä V määritellyssä muodossa samanaikaisesti lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukseen.

2.   Yhteisesti aluetta valvovat rannikkojäsenvaltiot voivat määrittää yhteisen vastaanottajan tämän asetuksen 19 artiklan mukaisesti toimitettaville tiedoille. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

3.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle maailman geodeettisen koordinaatiojärjestelmän (World Geodetic System 1984, WGS 84) kanssa yhteensopivassa ja mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa oleva täydellinen luettelo pituus- ja leveyskoordinaateista, joihin niiden talousvyöhyke tai kalastusvyöhyke rajoittuvat. Jäsenvaltion on myös ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle näiden koodinaattien muutoksista. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat julkaista kyseisen luettelon valvonta-asetuksen 115 artiklassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava toimivaltaisten viranomaistensa välinen tehokas koordinointi valvonta-asetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisten VMS-tietojen toimittamisessa ja otettava käyttöön selkeät ja dokumentoidut menetelmät tätä tarkoitusta varten.

25 artikla

Satelliittipaikannuslaitteen tekninen vika tai toimimattomuus

1.   Jos EU:n kalastusalukseen asennettuun satelliittipaikannuslaitteeseen tulee tekninen vika tai jos se ei toimi, aluksen päällikön tai tämän edustajan on toimitettava lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukseen kerran neljässä tunnissa alkaen vian havaitsemisajankohdasta tai siitä hetkestä, jolloin hänelle ilmoitettiin viasta 4 kohdan tai tämän asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti, aluksen ajan tasalle saatettu maantieteellinen sijainti tarkoituksenmukaisella televiestintävälineellä. Jäsenvaltioiden on päätettävä käytettävistä televiestintävälineistä ja ilmoitettava ne valvonta-asetuksen 115 artiklassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

2.   Lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskuksen on syötettävä 1 kohdassa tarkoitetut maantieteelliset sijainnit VMS-tietokantaan viipymättä niiden vastaanottamisen jälkeen. Manuaalisesti syötetyt VMS-tiedot on voitava tietokannassa selvästi erottaa automaattisista viesteistä. Tarvittaessa nämä manuaalisesti syötetyt VMS-tiedot on viipymättä välitettävä rannikkojäsenvaltioille.

3.   EU:n kalastusalus ei saa teknisen vian tai toimintahäiriön jälkeen lähteä satamasta ennen kuin alukselle asennettu satelliittipaikannuslaite toimii lippuvaltion toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla. Lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskus voi poikkeustapauksessa antaa kalastusaluksilleen luvan lähteä satamasta toimimattoman satelliittipaikannuslaitteen korjaamista tai vaihtamista varten.

4.   Lippujäsenvaltion tai tapauksen mukaan rannikkojäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä ilmoittamaan aluksen päällikölle tai sen käytöstä vastaavalle henkilölle taikka heidän edustajalleen, jos EU:n kalastusalukselle asennettu satelliittipaikannuslaite vaikuttaa vialliselta tai toimimattomalta.

5.   Satelliittipaikannuslaitteen poistaminen korjaamista tai vaihtamista varten edellyttää lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää.

26 artikla

Tietojen vastaanoton epäonnistuminen

1.   Jos EU:n lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskus ei ole 12 tunnin jakson kuluessa saanut tietoja tämän asetuksen 22 artiklan tai 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sen on ilmoitettava asiasta mahdollisimman pian EU:n kalastusaluksen päällikölle tai liikenteenharjoittajalle taikka heidän edustajalleen (edustajilleen). Jos tällainen tilanne toistuu tietyn EU:n kalastusaluksen osalta useammin kuin kolme kertaa kalenterivuoden aikana, lippujäsenvaltion on varmistettava, että kyseisen aluksen satelliittipaikannuslaite tarkistetaan perusteellisesti. Lippujäsenvaltion on tutkittava asiaa selvittääkseen, onko laitetta käsitelty omavaltaisesti. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 20 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetään, tutkimus voi edellyttää laitteen poistamista alukselta tarkastelua varten.

2.   Jos lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskus ei ole 12 tuntiin saanut tietoja tämän asetuksen 22 artiklan tai 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja viimeisin saatu sijainti-ilmoitus oli jonkin toisen jäsenvaltion vesialueelta, sen on ilmoitettava asiasta mahdollisimman pian kyseisen rannikkojäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukseen.

3.   Jos jonkin rannikkojäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset havaitsevat vesialueellaan EU:n kalastusaluksen eivätkä ne ole saaneet siitä tietoja tämän asetuksen 24 artiklan 1 kohdan tai 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti, niiden on ilmoitettava asiasta kalastusaluksen päällikölle ja lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukselle.

27 artikla

Kalastustoiminnan seuranta ja tietojen kirjaaminen

1.   Jäsenvaltioiden on käytettävä tämän asetuksen 22 artiklan, 24 artiklan 1 kohdan ja 25 artiklan mukaisesti saamiaan tietoja kalastusalusten toiminnan tehokasta seurantaa varten.

2.   Lippujäsenvaltioiden on

a)	varmistettava, että tämän luvun mukaisesti saadut tiedot tallennetaan tietokoneella luettavassa muodossa ja säilytetään turvallisesti tietokonepohjaisissa tietokannoissa vähintään kolmen vuoden ajan;

b)	toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näitä tietoja käytetään yksinomaan virallisiin tarkoituksiin; ja

c)	toteutettava tarvittavat tekniset toimenpiteet tietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, vahingoittumiselta, jakelulta tai luvattomalta käytöltä.

28 artikla

Komission oikeus tutustua tietoihin

Komissio voi valvonta-asetuksen 111 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että komissiolle tai sen nimeämälle elimelle toimitetaan ilman eri toimenpiteitä tämän asetuksen 19 artiklan mukaisesti annettavat tiedot tietystä kalastusalusten ryhmästä ja tiettynä aikana. Kyseiset tiedot on toimitettava liitteessä V määritellyssä muodossa samanaikaisesti lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukseen.

III OSASTO

KALASTUKSEN VALVONTA

I   LUKU

Paperimuodossa olevat kalastuspäiväkirjat sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitukset

1   Jakso

Kalastuspäiväkirjan sekä purkamis- ja jälleenlaivausilmoitusten täyttäminen ja toimittaminen paperimuodossa

29 artikla

EU:n kalastusalukset, jotka täyttävät ja toimittavat kalastuspäiväkirjan sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitukset paperimuodossa

1.   Sellaisen kokonaispituudeltaan vähintään 10 metriä pitkän EU:n kalastusaluksen, jolta ei vaadita kalastuspäiväkirjan tietojen sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten täyttämistä ja toimittamista sähköisesti, päällikön on täytettävä ja toimitettava valvonta-asetuksen 14, 21 ja 23 artiklassa tarkoitetut kalastuspäiväkirjan tiedot sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitukset paperimuodossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta monivuotisissa suunnitelmissa olevien erityissääntöjen soveltamista. Nämä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitukset voi täyttää ja toimittaa päällikön puolesta myös tämän edustaja.

2.   Vaatimus täyttää ja toimittaa kalastuspäiväkirjan tiedot sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitukset paperimuodossa koskee myös sellaisia EU:n kalastusaluksia, joiden kokonaispituus on alle 10 metriä ja joilta lippujäsenvaltio edellyttää kalastuspäiväkirjan pitämistä ja jälleenlaivaus- ja/tai purkamisilmoitusten toimittamista valvonta-asetuksen 16 artiklan 3 kohdan ja 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

30 artikla

Paperimuodossa olevien kalastuspäiväkirjojen sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten mallit

1.   EU:n kalastusaluksen päällikön on NAFO-suuraluetta 1 ja ICES-alueita V a ja XIV lukuun ottamatta täytettävä ja toimitettava paperimuodossa olevat kalastuspäiväkirjat sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitukset liitteessä VI olevan mallin mukaisesti. Sellaisten EU:n kalastusalusten, joilta ei vaadita sähköistä kalastuspäiväkirjaa eikä sähköisiä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoituksia ja joiden päivittäiset kalastusmatkat ulottuvat vain yhdelle kalastusalueelle, päälliköt voivat kuitenkin käyttää liitteessä VII olevaa mallia yksinomaan Välimerellä tapahtuvassa kalastustoiminnassa.

2.   NAFO-suuralueen 1 sekä ICES-alueiden V a ja XIV osalta käytetään paperimuodossa olevaa kalastuspäiväkirjaa varten liitteessä VIII olevaa mallia ja paperimuodossa olevia jälleenlaivaus- ja purkamisilmoituksia varten liitteessä IX olevaa mallia.

3.   Liitteissä VI ja VII esitetyt paperimuodossa olevat kalastuspäiväkirjat sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitukset on laadittava 1 kohdan ja tämän asetuksen 31 artiklan mukaisesti myös silloin, kun kyseinen EU:n kalastusalus harjoittaa kalastusta kolmannen maan vesillä tai alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntelemillä vesialueilla taikka EU:n ulkopuolisilla vesillä, jotka eivät kuulu alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntelyn piiriin, elleivät kolmas maa tai kyseisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön säännöt nimenomaisesti edellytä muunlaista kalastuspäiväkirjaa taikka jälleenlaivaus- tai purkamisilmoitusta. Jos kolmas maa ei edellytä tietynlaista kalastuspäiväkirjaa mutta vaatii muunlaisten kuin Euroopan unionin vaatimien tietojen toimittamista, nämä tiedot on kirjattava.

4.   Jäsenvaltiot voivat jatkaa paperimuodossa olevien kalastuspäiväkirjojen käyttämistä asetuksen (ETY) N:o 2807/83 mukaisesti sellaisten EU:n kalastusalusten osalta, joilta ei vaadita kalastuspäiväkirjan täyttämistä ja toimittamista sähköisesti valvonta-asetuksen 15 artiklan mukaisesti, kunnes paperimuodossa olevat kalastuspäiväkirjapohjat on käytetty loppuun.

31 artikla

Ohjeet kalastuspäiväkirjojen sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten täyttämiseksi ja toimittamiseksi paperimuodossa

1.   Paperimuodossa olevat kalastuspäiväkirjat sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitukset on täytettävä ja toimitettava liitteen X ohjeiden mukaisesti.

2.   Kun liitteen X ohjeissa mainitaan, että säännön soveltaminen on vapaaehtoista, lippujäsenvaltio voi asettaa kyseisen säännön pakolliseksi.

3.   Kaikki kalastuspäiväkirjojen sekä jälleenlaivaus- tai purkamisilmoitusten merkinnät on tehtävä selvästi luettavalla ja pysyvällä tavalla. Merkintöjä ei saa poistaa eikä muuttaa. Mahdollisen virheellisen merkinnän päälle on vedettävä viiva, minkä jälkeen on tehtävä uusi merkintä, jonka päällikkö vahvistaa nimikirjaimillaan. Päällikön on vahvistettava nimikirjaimillaan jokainen kalastuspäiväkirjan rivi.

4.   EU:n kalastusaluksen päällikön tai jälleenlaivaus- tai purkamisilmoitusten osalta hänen edustajansa on vahvistettava nimikirjaimillaan tai allekirjoituksellaan, että kalastuspäiväkirjan sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten merkinnät ovat paikkansapitäviä.

32 artikla

Paperimuodossa olevien kalastuspäiväkirjojen sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten toimittamisen määräajat

1.   Kun EU:n kalastusalus purkaa tai jälleenlaivaa saaliinsa lippujäsenvaltionsa satamassa tai sen rannikon läheisyydessä olevassa paikassa, sen päällikön on toimitettava kalastuspäiväkirjan sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten alkuperäiskappale (alkuperäiskappaleet) mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua jälleenlaivauksen tai purkamisen loppuun saattamisesta asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten alkuperäiskappaleen (alkuperäiskappaleet) voi täyttää ja toimittaa päällikön puolesta myös tämän edustaja.

2.   Jos kalastusmatkan jälkeen ei pureta saaliita, aluksen päällikön on toimitettava kalastuspäiväkirjan ja jälleenlaivausilmoituksen alkuperäiskappale (alkuperäiskappaleet) mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua satamaan saapumisesta. Jälleenlaivausilmoituksen alkuperäiskappaleen (alkuperäiskappaleet) voi täyttää ja toimittaa päällikön puolesta myös tämän edustaja.

3.   Kun EU:n kalastusalus purkaa tai jälleenlaivaa saaliinsa muun jäsenvaltion kuin lippujäsenvaltionsa satamassa tai sen rannikon läheisyydessä olevassa paikassa, sen on toimitettava kalastuspäiväkirjan sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten ensimmäinen jäljennös (ensimmäiset jäljennökset) mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua jälleenlaivauksesta tai purkamisesta sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka alueella jälleenlaivaus tai purkaminen suoritettiin. Kalastuspäiväkirjan sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten alkuperäiskappale (alkuperäiskappaleet) on toimitettava mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua jälleenlaivauksesta tai purkamisesta lippujäsenjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

4.   Kun EU:n kalastusalus jälleenlaivaa saaliinsa kolmannen maan satamassa tai sen vesillä taikka avomerellä tai purkaa saaliinsa kolmannen maan satamassa, sen on toimitettava kalastuspäiväkirjan sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten alkuperäiskappale (alkuperäiskappaleet) mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua jälleenlaivauksesta tai purkamisesta lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

5.   Jos kolmas maa tai alueellisen kalastuksenhoitojärjestön säännöt edellyttävät muunlaista kalastuspäiväkirjaa taikka jälleenlaivaus- tai purkamisilmoitusta kuin liitteessä VI esitetään, EU:n kalastusaluksen päällikön on mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua jälleenlaivauksesta tai purkamisesta toimitettava jäljennös kyseisestä asiakirjasta toimivaltaisille viranomaisilleen.

2   Jakso

Paperimuodossa olevaa kalastuspäiväkirjaa koskevat erityiset säännöt

33 artikla

Paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan täyttäminen

1.   Paperimuodossa olevaan kalastuspäiväkirjaan on merkittävä kaikki pakolliset tiedot, vaikka saaliita ei olisi saatu

a)	päivittäin viimeistään kello 24.00 sekä ennen satamaan saapumista;

b)	merellä suoritettavien tarkastusten yhteydessä;

c)	yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen tai lippujäsenvaltion määrittelemien tapahtumien yhteydessä.

2.   Paperimuodossa olevaan kalastuspäiväkirjaan on lisättävä uusi rivi

a)	kutakin merelläolopäivää kohden;

b)	kalastettaessa saman päivän aikana uudella ICES-alueella tai toisella kalastusalueella;

c)	pyyntiponnistusta koskevia tietoja varten.

3.   Paperimuodossa olevaan kalastuspäiväkirjaan on lisättävä uusi sivu

a)	käytettäessä uutta pyydystä tai verkkoa, jossa on eri silmäkokoluokka kuin viimeksi käytetyssä pyydyksessä;

b)	kaiken sellaisen kalastuksen osalta, joka suoritetaan jälleenlaivauksen tai saaliin välipurkamisen jälkeen;

c)	jos sarakkeiden määrä on riittämätön;

d)	aluksen lähtiessä satamasta saalista purkamatta.

4.   Jos aluksella on edelleen saaliita sen lähtiessä satamasta tai jälleenlaivaustoimen päättyessä, kunkin lajin määrät on merkittävä kalastuspäiväkirjan uudelle sivulle.

5.   Käytetyt pyydykset merkitään liitteessä XI olevia koodeja käyttäen paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan asianomaisten otsikoiden alle.

3   Jakso

Paperimuodossa olevia jälleenlaivaus- ja purkamisilmoituksia koskevat erityiset säännöt

34 artikla

Paperimuodossa olevan jälleenlaivausilmoituksen luovuttaminen

1.   Kahden EU:n kalastusaluksen välisen jälleenlaivaustoimen yhteydessä jälleenlaivaavan kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on jälleenlaivaustoimen päättyessä luovutettava jäljennös aluksensa paperimuodossa olevasta jälleenlaivausilmoituksesta vastaanottavan aluksen päällikölle tai hänen edustajalleen. Vastaanottavan aluksen päällikön tai hänen edustajansa on jälleenlaivaustoimen päättyessä niin ikään luovutettava jäljennös aluksensa paperimuodossa olevasta jälleenlaivausilmoituksesta jälleenlaivaavan aluksen päällikölle tai hänen edustajalleen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut jäljennökset on virkamiehen pyynnöstä esitettävä valvonta- ja tarkastustarkoituksiin.

35 artikla

Saaliin purkamisilmoituksen allekirjoittaminen

Kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on allekirjoitettava saaliin purkamisilmoituksen jokainen sivu ennen ilmoituksen antamista.

II   LUKU

Sähköisessä muodossa olevat kalastuspäiväkirjat sekä purkamis- ja jälleenlaivausilmoitukset

1   Jakso

Sähköisten kalastuspäiväkirjojen sekä purkamis- ja jälleenlaivausilmoitusten tietojen täyttäminen ja toimittaminen

36 artikla

EU:n kalastusalusten sähköinen kirjaamis- ja raportointijärjestelmä

1.   Sellaisella EU:n kalastusaluksella, jolta vaaditaan kalastuspäiväkirjan sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten täyttämistä ja toimittamista sähköisesti valvonta-asetuksen 15, 21 ja 24 artiklan mukaisesti, ei ole lupaa lähteä satamasta, jollei sille ole asennettu täysin toimivaa sähköistä kirjaamis- ja raportointijärjestelmää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 39 artiklan 4 kohdan soveltamista.

2.   Tätä lukua ei sovelleta yksinomaan vesiviljelyyn käytettäviin EU:n kalastusaluksiin.

37 artikla

EU:n kalastusalukselta lippuvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettavien tietojen muoto

Jäsenvaltioiden on määriteltävä niiden lipun alla purjehtivien EU:n kalastusalusten ja toimivaltaisten viranomaisten kesken käytettävien valvonta-asetuksen 15, 21 ja 24 artiklassa tarkoitettujen kalastuspäiväkirjan, jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten tietojen sähköisen täyttämisen ja toimittamisen muoto.

38 artikla

Vastausviestit

1.   EU:n kalastusaluksille on lähetettävä vastausviesti kustakin kalastuspäiväkirjaa, jälleenlaivausta, ennakkoilmoitusta ja purettuja saaliita koskevien tietojen toimittamisesta. Vastausviestien on sisällettävä vastaanottoilmoitus.

2.   EU:n kalastusaluksen päällikön on säilytettävä vastausviesti kalastusmatkan loppuun asti.

39 artikla

Sähköisten kirjaamis- ja raportointijärjestelmien teknisen vian tai toimimattomuuden yhteydessä sovellettavat säännökset

1.   Jos EU:n kalastusalukseen asennettuun sähköiseen kirjaamis- ja raportointijärjestelmään tulee tekninen vika tai se lakkaa toimimasta, aluksen päällikön tai hänen edustajansa on toimitettava kalastuspäiväkirjaa, jälleenlaivausilmoitusta ja purkamisilmoitusta koskevat tiedot lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille alkaen vian havaitsemisajankohdasta tai siitä hetkestä, jolloin hänelle ilmoitettiin viasta tämän asetuksen 40 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tarkoituksenmukaisella televiestintävälineellä päivittäin ja viimeistään 24 tunnin kuluttua, vaikka saaliita ei olisi saatu. Jäsenvaltioiden on päätettävä käytettävistä televiestintävälineistä ja ilmoitettava ne valvonta-asetuksen 115 artiklassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

2.   Jos sähköiseen kirjaamis- ja raportointijärjestelmään tulee tekninen vika tai jos se lakkaa toimimasta, kalastuspäiväkirjaa ja jälleenlaivausilmoitusta koskevat tiedot on toimitettava myös

a)	lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä;

b)	heti sen jälkeen, kun viimeinen kalastustoimi tai purkaminen on saatettu päätökseen;

c)	ennen satamaan saapumista;

d)	merellä suoritettavien tarkastusten yhteydessä;

e)	yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen tai lippujäsenvaltion määrittelemien tapahtumien yhteydessä.

Edellä a–e alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on lähetettävä myös ennakkoilmoitusta ja purkamisilmoitusta koskevat tiedot.

3.   Lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on syötettävä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sähköiseen tietokantaan viipymättä niiden vastaanottamisen jälkeen.

4.   EU:n kalastusalus ei saa teknisen vian tai toimintahäiriön jälkeen lähteä satamasta ennen kuin sen sähköinen kirjaamis- ja raportointijärjestelmä toimii lippujäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla, elleivät lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset muutoin anna sille lupaa lähteä. Lippujäsenvaltion on ilmoitettava rannikkojäsenvaltioille heti, kun se on antanut kalastusalukselleen luvan lähteä rannikkojäsenvaltion satamasta, vaikka aluksen sähköinen kirjaamis- ja raportointijärjestelmä ei toimi.

5.   Sähköisen kirjaamis- ja raportointijärjestelmän poistaminen korjaamista tai vaihtamista varten edellyttää lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää.

40 artikla

Tietojen vastaanoton epäonnistuminen

1.   Jos lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät ole saaneet tietoja valvonta-asetuksen 15, 22 ja 24 artiklan mukaisesti, niiden on ilmoitettava asiasta mahdollisimman pian EU:n kalastusaluksen päällikölle tai liikenteenharjoittajalle taikka näiden edustajalle (edustajille). Jos tällainen tilanne toistuu tietyn EU:n kalastusaluksen osalta useammin kuin kolme kertaa kalenterivuoden aikana, lippujäsenvaltion on varmistettava, että kyseisen aluksen kirjaamis- ja raportointijärjestelmä tarkistetaan perusteellisesti. Lippujäsenvaltion on tutkittava asiaa selvittääkseen, miksi tietoja ei ole saatu, ja toteuttava tarvittavat toimenpiteet.

2.   Jos lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät ole saaneet tietoja valvonta-asetuksen 15, 22 ja 24 artiklan mukaisesti ja alusten satelliittiseurantajärjestelmästä saatu viimeisin sijainti oli jonkin rannikkojäsenvaltion vesiltä, viranomaisten on ilmoitettava asiasta mahdollisimman pian kyseisen rannikkojäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

3.   EU:n kalastusaluksen päällikön tai liikenteenharjoittajan taikka näiden edustajan on lähetettävä lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viipymättä kaikki tiedot, joita ei ole vielä toimitettu ja joista on saatu 1 kohdan mukainen ilmoitus.

41 artikla

Häiriö tietojen saannissa

1.   Kun jonkin rannikkojäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset havaitsevat vesillään jonkin toisen jäsenvaltion EU:n kalastusaluksen eivätkä pääse käsiksi kalastuspäiväkirjaa tai jälleenlaivausta koskeviin tietoihin tämän asetuksen 44 artiklan mukaisesti, niiden on pyydettävä lippujäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan kyseisten tietojen saanti.

2.   Jos tietoihin ei ole 1 kohdassa tarkoitettua pääsyä neljän tunnin kuluessa pyynnöstä, rannikkojäsenvaltion on ilmoitettava asiasta lippujäsenvaltiolle. Ilmoituksen saatuaan lippujäsenvaltion on lähetettävä tiedot viipymättä rannikkojäsenvaltiolle millä tahansa käytettävissä olevalla sähköisellä välineellä.

3.   Jos rannikkojäsenvaltio ei saa 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja, EU:n kalastusaluksen päällikön tai liikenteenharjoittajan taikka näiden edustajan on pyynnöstä lähetettävä tiedot ja jäljennös tämän asetuksen 38 artiklassa tarkoitetusta vastausviestistä rannikkojäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille millä tahansa käytettävissä olevalla sähköisellä välineellä. Jäsenvaltioiden on päätettävä käytettävistä välineistä ja ilmoitettava ne valvonta-asetuksen 115 artiklassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

4.   Jos EU:n kalastusaluksen päällikkö tai liikenteenharjoittaja tai näiden edustaja ei voi toimittaa rannikkojäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille jäljennöstä tämän asetuksen 38 artiklassa tarkoitetusta vastausviestistä, kyseisen kalastusaluksen rannikkojäsenvaltion vesillä harjoittama kalastus on kiellettävä, kunnes aluksen päällikkö, liikenteenharjoittaja tai näiden edustaja voi toimittaa vastausviestin jäljennöksen tai valvonta-asetuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot mainituille viranomaisille.

42 artikla

Sähköisen kirjaamis- ja raportointijärjestelmän toimintaa koskevat tiedot

1.   Jäsenvaltioiden on pidettävä yllä sähköisten kirjaamis- ja raportointijärjestelmiensä toimintaa koskevia tietokantoja. Näiden tietokantojen on sisällettävä ja pystyttävä tuottamaan automaattisesti vähintään seuraavat tiedot:

a)	luettelo jäsenvaltion kalastusaluksista, joiden sähköisiin kirjaamis- ja raportointijärjestelmiin on tullut tekninen vika tai toimintahäiriö;

b)	niiden alusten lukumäärä, joilta ei ole päivittäin saatu sähköisiä kalastuspäiväkirjatoimituksia, ja yhtä kalastusalusta kohden saatujen sähköisten kalastuspäiväkirjatoimitusten keskimääräinen lukumäärä lippujäsenvaltioittain;

c)	saatujen jälleenlaivaus-, purkamis-, haltuunotto- ja myynti-ilmoitusten lukumäärä lippujäsenvaltioittain.

2.   Komissiolle on sen pyynnöstä lähetettävä tiivistelmiä 1 kohdan mukaisesti tuotetuista tiedoista. Vaihtoehtoisesti nämä tiedot voidaan asettaa saataville verkkosivuston suojattuun osioon komission jäsenvaltioita kuultuaan vahvistamassa muodossa ja sen päättämin aikavälein.

43 artikla

Jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa noudatettava muoto

1.   Jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa on käytettävä liitteessä XII määriteltyä muotoa, johon laajennettavissa oleva tietosisällön kuvauskieli (XML-kieli) perustuu. Jäsenvaltioiden keskinäisessä sekä jäsenvaltioiden, komission ja sen nimeämän elimen välisessä tietojenvaihdossa käytettävästä XML-standardista päättää komissio sen jälkeen, kun se on kuullut jäsenvaltioita.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun muotoon tehdyt muutokset ja muutosten päivämäärä on merkittävä selvästi. Muutokset voivat tulla voimaan aikaisintaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun niistä on päätetty.

3.   Jos jäsenvaltio saa joltain toiselta jäsenvaltiolta sähköisessä muodossa olevia tietoja, sen on varmistettava, että kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille lähetetään vastausviesti. Vastausviestien on sisällettävä vastaanottoilmoitus.

4.   Liitteen XII tietoelementit, jotka päälliköiden on EU:n sääntöjen mukaisesti kirjattava kalastuspäiväkirjaansa, ovat pakollisia myös jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa.

44 artikla

Tietojen saanti

1.   Lippujäsenvaltion on varmistettava valvonta-asetuksen 111 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu reaaliaikainen sähköinen tietojenvaihto rannikkojäsenvaltion kanssa kalastuspäiväkirjaa, jälleenlaivausilmoitusta, ennakkoilmoituksia sekä purkamisilmoitusta koskevien tietojen osalta silloin, kun sen kalastusalukset harjoittavat kalastusta rannikkojäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä tai niiden saapuessa rannikkojäsenvaltion satamaan.

2.   Lippujäsenvaltio voi pyynnöstä varmistaa valvonta-asetuksen 111 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun reaaliaikaisen sähköisen tietojenvaihdon kalastusalustensa kalastuspäiväkirjaa ja jälleenlaivausilmoitusta koskevien tietojen osalta sellaisen jäsenvaltion kanssa, joka valvonta-asetuksen 80 artiklan mukaisesti suorittaa toisen jäsenvaltion kalastusalusten tarkastuksia pyynnön esittävän jäsenvaltion vesien ulkopuolella sijaitsevilla EU:n vesillä, kansainvälisillä vesillä tai kolmansien maiden vesillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3.   Lippujäsenvaltion on pyynnöstä toimitettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot 12 edelliseltä kuukaudelta.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen on sisällettävä vähintään tiedot viimeisestä satamasta lähdöstä alkaen siihen asti, kun purkaminen on saatettu päätökseen. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen on sisällettävä vähintään tiedot viimeisestä satamasta lähdöstä alkaen pyynnön esittämisajankohtaan asti. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut, 12 edellisen kuukauden aikaisia kalastusmatkoja koskevat tiedot on toimitettava pyynnöstä.

5.   EU:n kalastusaluksen päälliköllä on kaikkina aikoina oltava suojattu yhteys aluksen omiin, lippujäsenvaltion tietokantaan tallennettuihin sähköisen kalastuspäiväkirjan sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten tietoihin.

6.   Rannikkojäsenvaltion on yhteiskäyttösuunnitelman tai muiden sovittujen yhteisten tarkastustoimien yhteydessä myönnettävä toisen jäsenvaltion kalastuksen valvonta-alukselle verkkoyhteys kalastuspäiväkirjan, jälleenlaivausilmoitusten, ennakkoilmoitusten sekä purkamisilmoitusten tietoja koskevaan tietokantaansa.

45 artikla

Tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä

1.   Tämä asetuksen 44 artiklassa tarkoitettu tietojen saanti toteutetaan suojatun internet-yhteyden kautta kaikkina aikoina.

2.   Jäsenvaltioiden on vaihdettava asiaankuuluvia teknisiä tietoja varmistaakseen sähköisten kalastuspäiväkirjojen sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten tietojen molemminpuolisen saannin ja vaihtamisen.

3.   Jäsenvaltioiden on

a)	varmistettava, että tämän luvun mukaisesti saadut tiedot tallennetaan tietokoneella luettavassa muodossa ja säilytetään turvallisesti tietokonepohjaisissa tietokannoissa vähintään kolmen vuoden ajan;

b)	toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näitä tietoja käytetään yksinomaan virallisiin tarkoituksiin; ja

c)	toteutettava tarvittavat tekniset toimenpiteet tietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, vahingoittumiselta, jakelulta tai luvattomalta käytöltä.

46 artikla

Yhteysviranomainen

1.   Kaikkien tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien tietojen lähettämisestä, vastaanottamisesta, hallinnoinnista ja käsittelystä on kussakin jäsenvaltiossa vastuussa valvonta-asetuksen 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu yksi viranomainen.

2.   Jäsenvaltioiden on vaihdettava 1 kohdassa tarkoitettua viranomaista koskevat yhteystiedot sekä annettava ne tiedoksi komissiolle ja sen nimeämälle elimelle kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

3.   Kaikki 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen muutokset on annettava tiedoksi komissiolle, sen nimeämälle elimelle ja muille jäsenvaltioille ennen muutosten voimaantuloa.

2   Jakso

Sähköistä kalastuspäiväkirjaa koskevat erityiset säännöt

47 artikla

Tietojen toimitustiheys

1.   EU:n kalastusaluksen ollessa merellä sen päällikön on toimitettava sähköisen kalastuspäiväkirjan tiedot lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vähintään kerran päivässä ja viimeistään 24 tunnin kuluttua, vaikka saaliita ei olisikaan saatu. Päällikön on lähetettävä tällaiset tiedot myös

a)	lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä;

b)	heti sen jälkeen, kun viimeinen kalastustoimi on saatettu päätökseen;

c)	ennen satamaan saapumista;

d)	merellä suoritettavien tarkastusten yhteydessä;

e)	EU:n lainsäädännössä määriteltyjen tai lippuvaltion määrittelemien tapahtumien yhteydessä.

Jos viimeinen kalastustoimi tapahtui enintään tuntia ennen satamaan saapumista, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot voidaan toimittaa yhtenä lähetyksenä.

2.   Päällikkö voi tehdä sähköisen kalastuspäiväkirjan ja jälleenlaivausilmoituksen tietoihin oikaisuja 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun viimeiseen tietojen toimittamiseen asti. Oikaisujen on oltava helposti tunnistettavissa. Lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tallennettava kaikki sähköisen kalastuspäiväkirjan alkuperäiset tiedot ja niihin tehdyt oikaisut.

3.   Päällikön on pidettävä kalastusaluksella jäljennös 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista kunkin satamastapoissaolon keston ajan aina siihen asti, kun purkamisilmoitus on toimitettu.

4.   Kun EU:n kalastusalus on satamassa, aluksella ei ole kalatuotteita ja päällikkö on esittänyt purkamisilmoituksen viimeisen kalastusmatkan kaikkien kalastustoimien osalta, tämän artiklan 1 kohdan mukaiset toimitukset voidaan keskeyttää edellyttäen, että asiasta on annettu ennakkoilmoitus lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukselle. Toimitukset aloitetaan uudelleen, kun EU:n kalastusalus lähtee satamasta. Ennakkoilmoitusta ei vaadita EU:n kalastusaluksilta, jotka on varustettu VMS-järjestelmällä (alusten satelliittiseurantajärjestelmä) ja jotka toimittavat tietoja sen välityksellä.

III   LUKU

Paperimuodossa olevia ja sähköisiä kalastuspäiväkirjoja sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoituksia koskevat yhteiset säännöt

1   Jakso

Elopainon määrittämistä koskevat yhteiset säännöt

48 artikla

Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

1)	’jalostusasteella’ tarjontamuotoa, johon kala jalostetaan, kun se on aluksella ja ennen sen purkamista aluksesta liitteessä I kuvatulla tavalla;

2)	’kollektiivisella jalostusasteella’ tarjontamuotoa, joka koostuu samasta kalasta saadusta kahdesta tai useammasta osasta.

49 artikla

Muuntokertoimet

1.   Valvonta-asetuksen 14 ja 15 artiklassa tarkoitettujen kalastuspäiväkirjojen täyttämiseksi ja toimittamiseksi on sovellettava liitteissä XIII, XIV ja XV vahvistettuja Euroopan unionin muuntokertoimia muunnettaessa varastoitujen tai jalostettujen kalojen painoa elopainoksi. Muuntokertoimia on sovellettava EU:n kalastusaluksilla pidettyihin tai näiden alusten jälleenlaivaamiin taikka purkamiin kalastustuotteisiin.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, silloin kun alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt, joiden sopimuspuolena tai yhteistyötä tekevänä muuna kuin sopimuspuolena Euroopan unioni on kyseisen järjestön sääntelyalueen osalta, tai kolmas maa, jonka suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä Euroopan unioni voi sopimuksen mukaisesti kalastaa, ovat määritelleet muuntokertoimia, on sovellettava näitä kertoimia.

3.   Jollei tietylle lajille tai jalostusasteelle ole olemassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua muuntokerrointa, on sovellettava lippujäsenvaltion vahvistamaa muuntokerrointa.

4.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 1 kohdassa tarkoitettuja EU:n muuntokertoimia jälleenlaivattujen ja purettujen saaliiden elopainon laskemiseen kiintiöiden käytön seurantaa varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

50 artikla

Laskentamenetelmä

1.   Kalan elopaino saadaan kertomalla kalan jalostuspaino kutakin lajia ja jalostusastetta koskevilla, tämän asetuksen 49 artiklassa tarkoitetuilla muuntokertoimilla.

2.   Kun kyseessä ovat kalan kollektiiviset jalostusasteet, käytetään ainoastaan yhtä, kollektiivisen jalostusasteen jotakin osaa vastaavaa muuntokerrointa.

2   Jakso

Kalastuspäiväkirjan täyttämistä ja toimittamista koskevat yhteiset säännöt

51 artikla

Kalastuspäiväkirjaa koskevat yleiset säännöt

1.   Valvonta-asetuksen 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu sallittu poikkeama arvioitaessa kunkin aluksella pidetyn lajin määriä kilogrammoina elopainoa ilmaistaan prosenttiosuutena kalastuspäiväkirjan luvuista.

2.   Lajittelemattomana puretun saaliin osalta sallittu poikkeama voidaan laskea aluksella pidettyjen kokonaismäärien yhden tai useamman edustavan näytteen perusteella.

3.   Valvonta-asetuksen 14 artiklan soveltamiseksi lajit, jotka on pyydetty käytettäväksi elävänä syöttinä, katsotaan pyydetyiksi ja aluksella pidetyiksi lajeiksi.

4.   Jos EU:n kalastusalus ylittää pyyntiponnistusalueen, jolla kalastukseen sillä on lupa, sen päällikön on kirjattava ja lähetettävä valvonta-asetuksen 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot, vaikka se ei toteuttaisi kalastustoimia kyseisellä alueella.

3   Jakso

Jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten täyttämistä ja toimittamista koskevat yhteiset säännöt

52 artikla

Jälleenlaivausilmoituksen sallittu poikkeama

Valvonta-asetuksen 21 artiklan 3 alakohdassa tarkoitettu sallittu poikkeama arvioitaessa kunkin jälleenlaivatun tai vastaanotetun lajin määriä kilogrammoina elopainoa ilmaistaan prosenttiosuutena jälleenlaivausilmoituksen luvuista.

53 artikla

Jälleenlaivattujen saalismäärien väliset erot

Jos jälleenlaivaavalta alukselta jälleenlaivattujen saalismäärien ja vastaanottavalle alukselle otettujen saalismäärien välillä on ero, jälleenlaivatuksi määräksi katsotaan näistä suurempi määrä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jälleenlaivaavan ja vastaanottavan aluksen välillä jälleenlaivattujen kalastustuotteiden tosiasiallisen painon määrittämiseksi toteutetaan jatkotoimia.

54 artikla

Purkamistoimen päättyminen

Silloin kun kalastustuotteet punnitaan niiden purkamispaikasta kuljettamisen jälkeen valvonta-asetuksen 61 artiklan mukaisesti, purkamistoimi katsotaan valvonta-asetuksen 23 artiklan 3 kohdan ja 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti päättyneeksi, kun kalastustuotteet on punnittu.

55 artikla

Kalastustoimet, joihin osallistuu kaksi tai useampia EU:n kalastusaluksia

Kun kyseessä ovat kalastustoimet, joihin osallistuu kaksi tai useampia EU:n kalastusaluksia

—	eri jäsenvaltioista tai

—	samasta jäsenvaltiosta, mutta saaliit puretaan jäsenvaltiossa, jonka lipun alla nämä alukset eivät purjehdi,

purettu saalis on luettava kuuluvaksi kalastustuotteet purkavalle EU:n kalastusalukselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisten sääntöjen soveltamista.

IV   LUKU

Pistokoesuunnitelmat ja tiedonkeruu EU:n kalastusaluksilta, joihin ei sovelleta kalastuspäiväkirjaa ja purkamisilmoitusta koskevia vaatimuksia

56 artikla

Pistokoesuunnitelmien laatiminen

Jäsenvaltioiden on laadittava tämän luvun mukaisesti valvonta-asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut pistokoesuunnitelmat niiden EU:n kalastusalusten seurantaa varten, joihin ei sovelleta kalastuspäiväkirjaa tai purkamisilmoitusta koskevia vaatimuksia, kyseisten kalastusalusten tietyn kalakannan tai kalakantaryhmien purkamien saaliiden ja tarvittaessa pyyntiponnistuksen määrittämiseksi. Näitä tietoja käytetään valvonta-asetuksen 33 artiklassa tarkoitettujen saaliiden ja tarvittaessa pyyntiponnistuksen kirjaamiseen.

57 artikla

Otantamenetelmä

1.   Tämän asetuksen 56 artiklassa tarkoitetut pistokoesuunnitelmat on laadittava liitteen XVI mukaisesti.

2.   Tarkastukseen valittavan otannan laajuus määritetään riskin perusteella seuraavasti:

a)	”hyvin alhainen riski”: 3 prosenttia otannasta;

b)	”alhainen” riski: 5 prosenttia otannasta;

c)	”kohtuullinen” riski: 10 prosenttia otannasta;

d)	”korkea” riski: 15 prosenttia otannasta;

e)	”hyvin korkea” riski: 20 prosenttia otannasta.

3.   Kalastuslaivaston pyytämät tietyn kalakannan päiväsaaliit on arvioitava kertomalla asianomaisen EU:n kalastuslaivaston aktiivisten kalastusalusten kokonaislukumäärä tarkastusotantaan kuuluvien EU:n kalastusalusten tietyn kalakannan keskimääräisellä päiväsaaliilla.

4.   Jäsenvaltioiden, jotka keräävät järjestelmällisesti vähintään kerran kuukaudessa kultakin sellaiselta kalastusalukselta, johon ei sovelleta kalastuspäiväkirjaa tai purkamisilmoitusta koskevia vaatimuksia, tietoja

a)	kaikkien lajien kaikista puretuista määristä, myös silloin, kun purettavia saaliita ei ole;

b)	tilastoruuduista, joista nämä saaliit pyydettiin, katsotaan täyttäneen tämän asetuksen 56 artiklassa tarkoitetun pistokoesuunnitelman laatimista koskevan vaatimuksen.

V   LUKU

Pyyntiponnistuksen valvonta

58 artikla

Pyyntiponnistusilmoitus

1.   Valvonta-asetuksen 28 artiklassa tarkoitettu pyyntiponnistusilmoitus on toimitettava liitteen XVII mukaisesti.

2.   Jos EU:n kalastusaluksen päällikkö lähettää toimivaltaisille viranomaisille viestin radioitse valvonta-asetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on päätettävä käytettävistä radioasemista ja ilmoitettava ne valvonta-asetuksen 115 artiklassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

VI   LUKU

Korjaavat toimenpiteet

59 artikla

Yleiset periaatteet

Valvonta-asetuksen 37 artiklassa tarkoitetuista korjaavista toimenpiteistä hyötyäkseen jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle aiheutuneen vahingon laajuudesta mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa valvonta-asetuksen 36 artiklan mukaisen kalastuksen kieltämispäätöksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

60 artikla

Käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien jakaminen

1.   Jos vahinkoa ei ole korjattu kokonaan tai osittain asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisilla toimilla, komissio toteuttaa mahdollisimman pian tämän asetuksen 59 artiklassa tarkoitetut tiedot saatuaan tarvittavat toimenpiteet aiheutuneen vahingon korjaamiseksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa toimenpiteessä on mainittava

a)	vahinkoa kärsineet jäsenvaltiot ja vahingon suuruus (jossa on otettu huomioon mahdollisten kiintiöidenvaihtojen pienentävä vaikutus);

b)	tarvittaessa kalastusmahdollisuutensa ylittäneet jäsenvaltiot ja ylityksen suuruus (jossa on otettu huomioon mahdollisten vaihtojen pienentävä vaikutus asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti);

c)	tarvittaessa kalastusmahdollisuutensa ylittäneiden jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksiin tehtävät vähennykset suhteessa ylityksen määriin;

d)	tarvittaessa vahinkoa kärsineiden jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksiin tehtävät lisäykset suhteessa aiheutuneen vahingon suuruuteen;

e)	tarvittaessa päivämäärä(t), jolloin lisäykset ja vähennykset tulevat voimaan;

f)	tarvittaessa muut aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

VII   LUKU

Koneteho

61 artikla

Käyttömoottorin tehon varmentaminen

1.   Valvonta-asetuksen 40 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kalastusalusten uuden käyttömoottorin, vaihdetun käyttömoottorin ja teknisesti muokatun käyttömoottorin jatkuva enimmäiskoneteho on varmennettava neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2930/86 (26) mukaisesti.

2.   Käyttömoottorin on katsottava olevan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla teknisesti muokattu, jos jotain sen tärkeimmistä komponenteista (osista), mukaan luettuina muun muassa ruiskutuslaitteet, venttiilit, turboahdin, männät, sylinteriputket, kiertokanget ja sylinterinkannet, on muutettu tai ne on vaihdettu uusiin osiin, joiden tekniset ominaisuudet ovat erilaisia, minkä seurauksena tehonormitus on muuttunut, tai jos koneen asetuksia, kuten polttoaineen syöttöä, turboahtimen rakennetta tai venttiilien ajoitusta, on muutettu. Teknisen muutoksen yhteydessä muutostapa on osoitettava selkeästi siten kuin se esitetään 1 kohdassa tarkoitetussa varmennuksessa.

3.   Kalastuslisenssin haltijan on annettava toimivaltaisille viranomaisille tieto ennen uuden käyttömoottorin asentamista tai olemassa olevan käyttömoottorin vaihtamista taikka sen teknistä muokkaamista.

4.   Tätä artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen kalastusaluksiin, jotka kuuluvat pyyntiponnistusjärjestelmän piiriin. Sitä sovelletaan muihin kalastusaluksiin 1 päivästä tammikuuta 2013. Sitä sovelletaan ainoastaan sellaisiin kalastusaluksiin, joille on asennettu uusi käyttömoottori tai jonka olemassa oleva käyttömoottori on vaihdettu tai teknisesti muokattu tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

62 artikla

Tarkistaminen ja pistokoesuunnitelma

1.   Konetehon tarkistamiseksi valvonta-asetuksen 41 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on laadittava pistokoesuunnitelma laivastonsa niiden kalastusalusten tai kalastusalusryhmien tunnistamiseksi, joiden epäillään ilmoittaneen käyttömoottorin tehon liian pieneksi. Pistokoesuunnitelman on pohjauduttava vähintään seuraaviin korkeaa riskiä kuvaaviin arviointiperusteisiin:

a)	pyyntiponnistusjärjestelmien piiriin kuuluvaa kalastusta harjoittavat kalastusalukset ja erityisesti sellaiset kalastusalukset, joille on osoitettu yksittäinen pyyntiponnistus kilowattipäivinä;

b)	kalastusalukset, joiden tehoon sovelletaan kansallisen tai Euroopan unionin lainsäädännön mukaisia rajoituksia;

c)

kalastusalukset, joiden tehon (kW) suhde aluksen vetoisuuteen (GT) on 50 prosenttia keskimääräistä pienempi verrattuna samantyyppiseen kalastusalukseen, pyydystyyppiin ja kohdelajiin. Analyysin tekemiseksi jäsenvaltiot voivat jakaa laivaston noudattaen yhtä tai useampaa seuraavista perusteista: i) kansallisessa lainsäädännössä määritellyt laivaston osittamis- tai hallinnointiyksiköt; ii) pituusluokat; iii) vetoisuusluokat; iv) käytetyt pyydykset; v) kohdelajit.

2.   Jäsenvaltiot voivat ottaa oman harkintansa mukaan käyttöön lisää riskinarviointiperusteita.

3.   Jäsenvaltioiden on laadittava luettelo kalastusaluksistaan, jotka täyttävät yhden tai useamman 1 kohdassa tarkoitetuista riskinarviointiperusteista ja tarvittaessa 2 kohdassa tarkoitetuista riskinarviointiperusteista.

4.   Jäsenvaltioiden on otettava jotakin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua riskinarviointiperustetta vastaavasta kustakin kalastusalusryhmästä satunnaisotos kalastusaluksista. Otoksen koon on vastattava asianomaisen ryhmän kalastusalusten lukumäärän neliöjuurta pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun.

5.   Jäsenvaltioiden on tarkistettava kunkin satunnaisotokseen kuuluvan kalastusaluksen osalta kaikki valvonta-asetuksen 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut niiden hallussa olevat tekniset asiakirjat. Valvonta-asetuksen 41 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen muiden asiakirjojen osalta jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota moottorin valmistajan käsikirjassa annettuihin ohjeisiin, jos tällainen käsikirja on saatavilla.

6.   Tätä artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012. Valvonta-asetuksen 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut fyysiset tarkistukset kohdistetaan ensisijaisesti troolareihin, jotka toimivat pyyntiponnistusjärjestelmän alaisessa kalastuksessa.

63 artikla

Fyysinen tarkistus

1.   Jos kalastusaluksella suoritetaan valvonta-asetuksen 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun käyttömoottorin fyysisen tarkistuksen yhteydessä konetehon mittauksia, käyttömoottorin teho voidaan mitata helpoimmasta paikasta potkurin ja moottorin väliltä.

2.   Jos käyttömoottorin teho mitataan alennusvaihteen jälkeen, mittausta on oikaistava asianmukaisesti, jotta käyttömoottorin teho voidaan laskea asetuksen (ETY) N:o 2930/96 5 artiklan 1 kohdassa esitetyn määritelmän mukaisesti koneen ulostulolaipan kohdalla. Oikaisussa on otettava huomioon vaihteistosta johtuva tehohäviö vaihdelaatikon valmistajan toimittamien virallisten teknisten tietojen perusteella.

VIII   LUKU

Virkistyskalastuksen valvonta

64 artikla

Pistokoesuunnitelmien laatiminen

1.   Pistokoesuunnitelmissa, jotka jäsenvaltioiden on laadittava valvonta-asetuksen 55 artiklan 3 kohdan mukaisesti voidakseen seurata virkistyskalastusta harjoittavien alusten saamia elvytyssuunnitelmiin kuuluvien kantojen saaliita, on vahvistettava, että tiedot kerätään kahden vuoden välein, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdassa tarkoitettujen tietojen käyttämistä.

2.   Pistokoesuunnitelmissa on vahvistettava selkeästi käytetyt menetelmät, joiden on mahdollisuuksien mukaan oltava

a)	ajallisesti pysyviä;

b)	vakiomuotoisia alueiden sisällä;

c)	asianmukaisten kansainvälisten tieteellisten elinten ja tarvittaessa alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, joiden sopimuspuolena tai tarkkailijana Euroopan unioni on, vahvistamien laatuvaatimusten mukaisia.

3.   Pistokoesuunnitelmassa on oltava otanta-asetelma elvytyssuunnitelmiin kuuluvien saaliiden arviointia varten, käytetyt pyydykset ja elvytyssuunnitelman maantieteellinen alue, jolta saaliit pyydettiin.

4.   Jäsenvaltioiden on arvioitava järjestelmällisesti kerättyjen tietojen oikeellisuus ja tarkkuus.

5.   Jäsenvaltiot voivat käyttää 1 kohdassa tarkoitettujen pistokoesuunnitelmien yhteydessä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 199/2008 (27) säädetyn yhteisön monivuotisen ohjelman mukaisesti kerättyjä tietoja, jos tällaisia tietoja on saatavilla.

6.   Tätä säännöstä ei sovelleta, jos jäsenvaltio on kieltänyt elvytyssuunnitelmaan kuuluviin kalakantoihin kohdistuvan virkistyskalastuksen.

65 artikla

Pistokoesuunnitelmista ilmoittaminen ja niiden arviointi

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava pistokoesuunnitelmistaan komissiolle 12 kuukauden kuluessa elvytyssuunnitelman voimaantulosta. Jos elvytyssuunnitelma on jo voimassa tämän asetuksen tullessa voimaan, pistokoesuunnitelmasta on ilmoitettava 12 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Pistokoesuunnitelmaan tehdyistä muutoksista on ilmoitettava ennen kuin niitä aletaan soveltaa.

2.   Valvonta-asetuksen 55 artiklan 4 kohdassa edellytetyn arvioinnin ohella tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean on arvioitava myös seuraavia:

a)	edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen ja sen jälkeen joka viides vuosi ilmoitettujen pistokoesuunnitelmien yhteensopivuus tämän asetuksen 64 artiklan 2 ja 3 kohdassa mainittujen perusteiden ja vaatimusten kanssa;

b)	edellä 1 kohdassa tarkoitetun pistokoesuunnitelman muutosten yhteensopivuus tämän asetuksen 64 artiklan 2 ja 3 kohdassa mainittujen perusteiden ja vaatimusten kanssa.

3.   Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean on annettava tarvittaessa suosituksia pistokoesuunnitelman parantamiseksi.

IV OSASTO

KAUPAN PITÄMISEN VALVONTA

I   LUKU

Jäljitettävyys

66 artikla

Määritelmä

Tässä luvussa tarkoitetaan

’kalastus- ja vesiviljelytuotteilla’ mitä tahansa tuotetta, joka kuuluu tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (28) käyttöön otetun yhdistetyn nimikkeistön 3. ryhmään ja tariffinimikkeisiin 1604 ja 1605.

67 artikla

Eriä koskevat tiedot

1.   Toimijoiden on esitettävä valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevat tiedot, kun kalastus- ja vesiviljelytuotteet jaotellaan eriksi ja viimeistään silloin, kun kyseiset tuotteet saatetaan ensimyyntiin.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetyn lisäksi toimijoiden on ajantasaistettava valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut asiaa koskevat tiedot, jotka perustuvat kalastus- ja vesiviljelytuote-erien yhdistämiseen tai jakamiseen ensimyynnin jälkeen, heti kun nämä tiedot ovat saatavilla.

3.   Jos erät yhdistetään tai jaetaan ensimyynnin jälkeen ja usealta kalastusalukselta saatujen tai useasta vesiviljelytuotantoyksiköstä peräisin olevat kalastus- ja vesiviljelytuotteet sekoittuvat, toimijoiden on pystyttävä yksilöimään kukin alkuperäinen erä vähintään valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tunnistenumerolla ja jäljittämään alkuperäiset erät takaisin pyynti- tai keruuvaiheeseen valvonta-asetuksen 58 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4.   Toimijoiden on valvonta-asetuksen 58 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien ja menettelyjen avulla pystyttävä yksilöimään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden välittömät toimittajat, jolleivät nämä ole lopullisia kuluttajia, sekä kyseisten tuotteiden välittömät ostajat.

5.   Valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevat tiedot on esitettävä erän pakkausmerkinnöissä tai pakkauksessa tai erän mukana olevassa kaupallisessa asiakirjassa. Tiedot voidaan kiinnittää erään koodin, viivakoodin tai elektronisen sirun kaltaisten tunnistamisvälineiden tai vastaavan laitteen avulla taikka käyttäen merkintäjärjestelmää. Erää koskevien tietojen on oltava saatavilla kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa siten, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tutustua niihin milloin tahansa.

6.   Toimijoiden on kiinnitettävä valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevat tiedot erään koodin, viivakoodin tai elektronisen sirun kaltaisten tunnistamisvälineiden tai vastaavan laitteen avulla taikka käyttäen merkintäjärjestelmää

a)	1 päivästä tammikuuta 2013 monivuotisen ohjelman alaisiin kalastustuotteisiin,

b)	1 päivästä tammikuuta 2015 muihin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin.

7.   Jos valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot esitetään erän mukana olevassa kaupallisessa asiakirjassa, kyseiseen erään on kiinnitettävä vähintään tunnistenumero.

8.   Jäsenvaltioiden on tehtävä keskenään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että muun jäsenvaltion kuin sen, jossa kalastus- tai vesiviljelytuotteet on jaoteltu erään, toimivaltaiset viranomaiset voivat tutustua erään kiinnitettyihin ja/tai sen mukana oleviin tietoihin erityisesti silloin, kun tiedot on kiinnitetty erään koodin, viivakoodin tai elektronisen sirun kaltaisten tunnistamisvälineiden tai vastaavan laitteen avulla. Tällaisia välineitä käyttävien toimijoiden on varmistettava, että välineet on kehitetty kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien ja eritelmien perusteella.

9.   Valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin saaliiden pyyntipäiviä koskeviin tietoihin voi sisältyä useita kalenteripäiviä tai yksi jakso, joka käsittää useita pyyntipäiviä.

10.   Valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdan f alakohdassa tarkoitetuilla toimittajia koskevilla tiedoilla viitataan tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin välittömiin toimittajiin. Nämä tiedot voidaan tarvittaessa esittää eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (29) liitteessä II olevassa I jaksossa tarkoitetulla tunnistusmerkillä.

11.   Valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdan a–f alakohdassa lueteltuja tietoja koskevia vaatimuksia ei sovelleta

a)	tuotuihin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin, jotka jäävät saalistodistusjärjestelmän soveltamisalan ulkopuolelle neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (30) 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

b)	makeasta vedestä pyydettyihin tai makeassa vedessä viljeltyihin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin; eikä

c)	koristekaloihin, äyriäisiin tai nilviäisiin.

12.   Valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdan a–h alakohdassa lueteltuja tietovaatimuksia ei sovelleta yhdistetyn nimikkeistön tariffinimikkeisiin 1604 ja 1605 kuuluviin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin.

13.   Valvonta-asetuksen 58 artiklan soveltamiseksi asianomaista maantieteellistä aluetta koskevat tiedot käsittävät

a)	EU:n lainsäädännössä vahvistetun kiintiön ja/tai alamittavaatimuksen alaisen kalakannan tai kalakantaryhmän saaliiden osalta valvonta-asetuksen 4 artiklan 30 kohdassa määritellyn asianomaisen maantieteellisen alueen; tai

b)	muiden kalakantojen tai kalakantaryhmien osalta komission asetuksen (EY) N:o 2065/2001 (31) 5 artiklan mukaisen pyyntialueen.

14.   Valvonta-asetuksen 58 artiklan 8 kohdassa tarkoitettua kalastus- ja vesiviljelytuotteiden pienten määrien arvoa sovelletaan suoramyynnissä kutakin kalastusalusta, kalenteripäivää ja lopullista kuluttajaa kohden.

68 artikla

Tietojen antaminen kuluttajalle

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvonta-asetuksen 58 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut kauppanimeä, lajin tieteellistä nimeä ja asetuksen (EY) N:o 2065/2001 5 artiklassa tarkoitettua pyyntialuetta sekä tuotantomenetelmää koskevat tiedot mainitaan vähittäismyyntiin tarkoitettujen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden, maahantuodut tuotteet mukaan luettuina, pakkausmerkinnässä tai muussa tarkoituksenmukaisessa merkinnässä.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, lajin tieteellinen nimi voidaan ilmoittaa kuluttajille vähittäismyyntivaiheessa kaupallisena tietona ilmoitustauluissa tai julisteissa.

3.   Jos kalastus- tai vesiviljelytuote on aiemmin jäädytetty, 1 kohdassa tarkoitettuun pakkausmerkintään tai muuhun vastaavaan merkintään on lisättävä myös ilmaisu ”sulatettu”. Tämän ilmaisun puuttuessa vähittäismyynnissä olevia kalastus- ja vesiviljelytuotteita ei pidetä aiemmin jäädytettyinä ja myöhemmin sulatettuina tuotteina.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, ilmaisua ”sulatettu” ei tarvitse käyttää, kun kyseessä ovat

a)	asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII jakson mukaisesti terveyden suojeluun liittyvistä syistä aiemmin jäädytetyt kalastus- ja vesiviljelytuotteet, ja

b)	kalastus- ja vesiviljelytuotteet, jotka on sulatettu ennen savustusta, suolausta, kypsentämistä, etikkaliemeen säilömistä tai kuivausta taikka näiden yhdistelmästä koostuvaa käsittelyä.

5.   Tätä artiklaa ei sovelleta yhdistetyn nimikkeistön tariffinimikkeisiin 1604 ja 1605 kuuluviin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin.

6.   Sellaisia kalastus- ja vesiviljelytuotteita sekä pakkauksia, joiden merkinnät on tehty ennen tämän artiklan voimaantuloa ja jotka eivät täytä valvonta-asetuksen 58 artiklan 5 kohdan g alakohdan tieteellistä nimeä koskevia ja mainitun asetuksen 58 artiklan 5 kohdan h alakohdan vaatimuksia eivätkä tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan vaatimuksia, saa pitää kaupan varastojen loppumiseen asti.

II   LUKU

Kalastustuotteiden punnitseminen

1   Jakso

Punnitsemista koskevat yleiset säännöt

69 artikla

Soveltamisala

Tässä luvussa vahvistettuja säännöksiä sovelletaan jäsenvaltioissa tapahtuviin EU:n kalastusalusten saaliiden purkamisiin sekä jäsenvaltion satamissa tai sen rannikon läheisyydessä olevissa paikoissa tapahtuviin jälleenlaivauksiin, joihin EU:n kalastusalukset osallistuvat, samoin kuin EU:n vesillä tapahtuviin EU:n kalastusaluksilla pidettyjen kalastustuotteiden punnituksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 78–89 artiklan soveltamista.

70 artikla

Punnituskirjaukset

1.   Rekisteröityjen ostajien, rekisteröityjen huutokauppojen tai muiden elinten tai henkilöiden, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä tai niiden varastoinnista ennen ensimyyntiä, taikka tarvittaessa EU:n kalastusaluksen päällikön on kirjattava valvonta-asetuksen 60 ja 61 artiklan mukaisesti suoritetut punnitukset ilmoittamalla seuraavat tiedot:

a)	punnitun lajin kolmikirjaiminen FAO-koodi;

b)	kunkin lajin kutakin määrää koskevan punnituksen tulos kilogrammoina tuotepainoa;

c)	sen kalastusaluksen, jolta punnittu määrä on peräisin, ulkoinen tunnistenumero ja nimi;

d)	punnittujen kalastustuotteiden jalostusaste;

e)	punnitsemisen päivämäärä (VVVV-KK-PP).

2.   Rekisteröityjen ostajien, rekisteröityjen huutokauppojen tai muiden elinten tai henkilöiden, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä tai niiden varastoinnista ennen ensimyyntiä, taikka tarvittaessa EU:n kalastusaluksen päällikön on säilytettävä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot kolmen vuoden ajan.

71 artikla

Punnitusten ajoittaminen

1.   Jos kalastustuotteet jälleenlaivataan EU:n kalastusaluksesta toiseen ja jälleenlaivatut kalastustuotteet on tarkoitus purkaa ensimmäistä kertaa Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevassa satamassa, kalastustuotteet on punnittava ennen niiden kuljettamista jälleenlaivaussatamasta tai -paikasta.

2.   Kun kalastustuotteet punnitaan EU:n kalastusaluksella valvonta-asetuksen 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja punnitus suoritetaan uudelleen maissa purkamisen jälkeen, 60 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi käytetään valvonta-asetuksen maissa suoritetusta punnituksesta saatua tulosta.

3.   Jäsenvaltio voi vaatia EU:n kalastusaluksen päällikköä luovuttamaan jäljennöksen kalastuspäiväkirjan sivusta purkamisjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ennen punnitsemista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisia kalastusaluksia koskevien erityisten säännösten soveltamista, joilta ei vaadita kalastuspäiväkirjan tietojen täyttämistä ja toimittamista sähköisesti valvonta-asetuksen 15 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

72 artikla

Punnitusjärjestelmät

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kalibroitava ja sinetöitävä kaikki punnitusjärjestelmät kansallisten järjestelmien mukaisesti.

2.   Punnitusjärjestelmästä vastaavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on pidettävä kirjaa kalibroinneista.

3.   Jos punnitus suoritetaan liukuhihnajärjestelmällä, laitteeseen on asennettava selvästi näkyvillä oleva laskuri, joka laskee painon kumulatiivisen kokonaismäärän. Laskurin lukema punnituksen alkaessa ja kumulatiivinen kokonaismäärä on kirjattava. Punnituksesta vastaavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on tehtävä järjestelmän kaikista käyttötavoista merkinnät punnitusrekisteriin.

73 artikla

Jäädytettyjen kalatuotteiden punnitseminen

1.   Punnittaessa jäädytettyjen kalastustuotteiden määriä laatikoissa tai harkoissa purettujen jäädytettyjen kalatuotteiden paino voidaan määrittää lajeittain ja tarvittaessa jalostusasteen mukaan kertomalla laatikoiden tai harkkojen kokonaismäärä laatikon tai harkon keskimääräisellä nettopainolla, joka lasketaan liitteessä XVIII vahvistetun menetelmän mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen erityisten säännösten ja erityisesti 70 ja 74 artiklan säännösten soveltamista.

2.   Kalatuotteet punnitsevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on pidettävä purkamiskohtaista kirjanpitoa, johon merkitään

a)	sen aluksen nimi sekä ulkoiset rekisterikirjaimet ja -numerot, josta kalatuotteet on purettu;

b)	kyseessä olevat lajit ja tarvittaessa purettujen kalojen jalostusaste;

c)	erän koko ja lavojen laji- ja tarvittaessa jalostusastekohtainen otos liitteessä XVIII olevan 1 kohdan säännösten mukaisesti;

d)	kunkin otokseen sisältyvän lavan paino ja lavojen keskipaino;

e)	laatikoiden tai harkkojen lukumäärä kussakin otokseen sisältyvässä lavassa;

f)	laatikon taarapaino, jos muu kuin liitteessä XVIII olevassa 4 kohdassa määritelty taarapaino;

g)	tyhjän lavan keskipaino liitteessä XVIII olevan 3 kohdan b alakohdan säännösten mukaan;

h)	laatikon tai harkon keskipaino lajeittain tai tarvittaessa jalostusasteittain.

74 artikla

Jää ja vesi

1.   Rekisteröidyn ostajan, rekisteröidyn huutokaupan tai muiden elinten tai henkilöiden, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä, on varmistettava ennen punnitusta, että kalastustuotteissa on mahdollisimman vähän jäätä, aiheuttamatta kuitenkaan niiden pilaantumista ja laadun heikkenemistä.

2.   Veden ja jään vuoksi tehtävä vähennys saa olla enintään 2 prosenttia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisia pelagisia lajeja koskevien, tämän asetuksen 78–89 artiklassa tarkoitettujen erityisten sääntöjen soveltamista, jotka puretaan irtotavarana siirrettäväksi ensimyynti-, varastointi- tai jalostuspaikkaan. Veden ja jään vuoksi tehtävän vähennyksen prosenttiosuus on merkittävä kaikissa tapauksissa painon ohella punnituslipukkeeseen. Muiden kuin pelagisten lajien osalta ei tehdä vähennystä veden tai jään vuoksi.

75 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten tiedonsaanti

Punnitusjärjestelmien, punnituskirjausten ja kirjallisten ilmoitusten on oltava milloin tahansa kokonaisuudessaan toimivaltaisten viranomaisten saatavilla, ja näillä on oltava pääsy kaikkiin kalastustuotteiden varastointi- tai jalostustiloihin.

76 artikla

Pistokoesuunnitelmat

1.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava valvonta-asetuksen 60 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu pistokoesuunnitelma ja siihen tehtävät merkittävät muutokset liitteessä XIX kuvatun riskiperusteisen menetelmän mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava valvonta-asetuksen 60 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu pistokoesuunnitelma ja siihen tehtävät merkittävät muutokset liitteessä XX kuvatun riskiperusteisen menetelmän mukaisesti. Jos saaliit punnitaan aluksella, valvonta-asetuksen 14 artiklan 3 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sallittua poikkeamaa ei sovelleta, jos purkamisen jälkeen suoritetussa punnituksessa saatu luku on suurempi kuin aluksella saatu vastaava luku.

3.   Kun jäsenvaltiot aikovat vahvistaa valvonta-asetuksen 60 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut pistokoesuunnitelmat, niiden olisi toimitettava kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta yksi yhtenäinen pistokoesuunnitelma, joka kattaa kaikki asianomaiset punnitusmenettelyt kolmen vuoden ajan. Pistokoesuunnitelma voi koostua eri kalastuksia koskevista eri osioista.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetun päivän jälkeen vahvistettavat uudet pistokoesuunnitelmat tai tällaisiin suunnitelmiin tehtävät muutokset on toimitettava hyväksyttäväksi kolme kuukautta ennen kyseisen vuoden loppua.

77 artikla

Kalastustuotteiden punnitusta niiden purkamispaikasta kuljettamisen jälkeen koskevat valvontasuunnitelmat ja -ohjelmat

1.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava valvonta-asetuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valvontasuunnitelma liitteessä XXI kuvatun riskiperusteisen menetelmän mukaisesti.

2.   Kun jäsenvaltiot aikovat vahvistaa valvonta-asetuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valvontasuunnitelmat, niiden on toimitettava yksi jäsenvaltiokohtainen valvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki kuljetuksen jälkeen punnittavia kalastustuotteita koskevat kuljetukset. Tämä valvontasuunnitelma on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Valvontasuunnitelma voi koostua eri kalastuksia koskevista eri osioista.

3.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava valvonta-asetuksen 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteinen valvontaohjelma ja siihen tehtävät merkittävät muutokset liitteessä XXII kuvatun riskiperusteisen menetelmän mukaisesti.

4.   Kun jäsenvaltiot aikovat vahvistaa valvonta-asetuksen 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteiset valvontaohjelmat, niiden on toimitettava nämä ohjelmat kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

5.   Edellä 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun päivän jälkeen hyväksyttävät, 2 kohdassa tarkoitetut uudet valvontasuunnitelmat tai 4 kohdassa tarkoitetut yhteiset valvontaohjelmat taikka tällaisiin suunnitelmiin tai ohjelmiin tehtävät muutokset on toimitettava kolme kuukautta ennen kyseisen suunnitelman tai ohjelman voimaantulopäivää edeltävän vuoden päättymistä.

2   Jakso

Tiettyjen pelagisten lajien punnitsemista koskevat erityiset säännöt

78 artikla

Sillin, makrillin ja piikkimakrillin saaliiden punnitusmenettelyjen soveltamisala

Tässä jaksossa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan Euroopan unionissa purettujen tai EU:n kalastusalusten kolmansissa maissa purkamien sillin (Clupea harengus), makrillin (Scomber scombrus) ja piikkimakrillin (Trachurus spp.) tai näiden yhdistelmien sellaisten saaliiden punnituksiin, jotka on pyydetty

a)	sillin osalta ICES-alueilla I, II, III a, IV, V b, VI ja VII;

b)	makrillin osalta ICES-alueilla II a, III a, IV, V b, VI, VII, VIII, IX, XII, XIV ja CECAF-alueella sijaitsevilla EU:n vesillä;

c)	piikkimakrillin osalta ICES-alueilla II a, IV, V b, VI, VII, VIII, IX, X, XII, XIV ja CECAF-alueella sijaitsevilla EU:n vesillä,

kun purkamiskohtaiset määrät ovat yli 10 tonnia.

79 artikla

Sillin, makrillin ja piikkimakrillin saaliiden punnitussatamat

1.   Tämän asetuksen 78 artiklassa tarkoitettujen lajien saaliit on punnittava heti purkamisen yhteydessä. Näiden lajien saaliit voidaan kuitenkin punnita kuljetuksen jälkeen silloin, kun

—	määräpaikka sijaitsee jäsenvaltiossa ja asianomainen jäsenvaltio on vahvistanut valvonta-asetuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontasuunnitelman liitteessä XXI kuvatun riskiperusteisen menetelmän mukaisesti;

—	määräpaikka sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa ja asianomaiset jäsenvaltiot ovat vahvistaneet valvonta-asetuksen 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisen valvontaohjelman liitteessä XXII kuvatun riskiperusteisen menetelmän mukaisesti,

ja komissio on hyväksynyt kyseisen valvontasuunnitelman tai kyseisen yhteisen valvontaohjelman.

2.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on vahvistettava ne satamat, joissa tämän asetuksen 78 artiklassa tarkoitetut lajit punnitaan, ja varmistettava, että kaikki tällaiset lajit puretaan kyseisissä satamissa. Näissä satamissa on oltava

a)	vahvistetut purkamis- ja jälleenlaivausajat;

b)	vahvistetut purkamis- ja jälleenlaivauspaikat;

c)	vahvistetut tarkastus- ja tarkkailumenettelyt.

3.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tällaisten satamien luettelo ja kyseisissä satamissa sovellettavat tarkastus- ja tarkkailumenettelyt, mukaan luettuina ehdot ja edellytykset kyseisten lajien määrien kirjaamiseksi ja lähettämiseksi kunkin purkamisen yhteydessä.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin satamaluetteloihin sekä tarkastus- ja tarkkailumenettelyihin tehtävät muutokset on toimitettava komissiolle vähintään 15 päivää ennen niiden voimaantuloa.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen 78 artiklassa tarkoitetut lajit puretaan niiden aluksista Euroopan unionin ulkopuolella sellaisissa satamissa, jotka on nimenomaisesti valittu sellaisissa kolmansissa maissa, jotka ovat tehneet Euroopan unionin kanssa kyseisiä lajeja koskevan sopimuksen, suoritettavaa punnitusta varten.

6.   Komissio toimittaa 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot ja luettelon kolmansien maiden valitsemista satamista kaikille asianomaisille jäsenvaltioille.

7.   Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot julkaisevat satamaluettelon ja siihen tehdyt muutokset virallisilla verkkosivustoillaan.

80 artikla

Jäsenvaltion satamaan saapuminen

1.   Kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on ilmoitettava punnitusta varten sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa saalit on tarkoitus purkaa, vähintään neljä tuntia ennen kyseiseen purkamissatamaan saapumista seuraavat tiedot:

a)	satama, johon alus aikoo saapua, aluksen nimi sekä sen ulkoiset rekisterikirjaimet ja -numerot;

b)	kyseiseen satamaan saapumisen arvioitu ajankohta;

c)	aluksella pidetyn sillin, makrillin ja piikkimakrillin määrät ilmaistuna kilogrammoina elopainoa;

d)	maantieteellinen alue (maantieteelliset alueet), jolla (joilla) saalis pyydettiin; alueen on viitattava suuralueeseen ja alueeseen tai osa-alueeseen, jolla unionin lainsäädännön mukaisesti sovelletaan saalisrajoituksia.

2.   Sellaisen EU:n kalastusaluksen päällikön, jonka on kirjattava kalastuspäiväkirjan tiedot sähköisesti, on lähetettävä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sähköisesti lippujäsenvaltiolleen. Jäsenvaltioiden on lähetettävä nämä tiedot välittömästi sille jäsenvaltiolle, jossa purkaminen aiotaan suorittaa. Valvonta-asetuksen 15 artiklassa tarkoitetun sähköisen kalastuspäiväkirjan tiedot ja 1 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan lähettää yhtenä sähköisenä toimituksena.

3.   Jäsenvaltiot voivat säätää 1 kohdassa vahvistettua lyhyemmästä määräajasta ilmoituksen tekemistä varten. Tällöin asianomaisten jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle ilmoitusta koskevasta lyhyemmästä määräajasta 15 päivää ennen sen voimaantuloa. Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot julkaisevat nämä tiedot verkkosivustoillaan.

81 artikla

Purkaminen

Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on edellytettävä, ettei tämän asetuksen 78 artiklassa tarkoitettujen saaliiden purkamista aloiteta ennen kuin siihen annetaan nimenomainen lupa. Jos purkaminen keskeytyy, sen jatkamiseksi vaaditaan lupa.

82 artikla

Kalastuspäiväkirja

1.   Sellaisen kalastusaluksen päällikön, jonka ei tarvitse kirjata kalastuspäiväkirjan tietoja sähköisesti, on välittömästi aluksen saavuttua satamaan ja ennen purkamisen alkamista toimitettava kalastuspäiväkirjan asiaankuuluvat täytetyt sivut purkamissatamassa jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Aluksella olevien sillin, makrillin ja piikkimakrillin määrien, jotka on ilmoitettu ennen purkamista tämän asetuksen 80 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, on vastattava purkamisen jälkeen kalastuspäiväkirjaan kirjattuja määriä.

83 artikla

Tuoreen sillin, makrillin ja piikkimakrillin julkiset punnituslaitokset

Jos käytetään julkisia punnituslaitoksia, tämän asetuksen 78 artiklassa tarkoitettuja saaliita punnitsevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on annettava ostajalle punnituslipuke, jossa ilmoitetaan punnituksen päivämäärä ja kellonaika sekä säiliöauton tunnistenumero, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 72 artiklan soveltamista. Punnituslipukkeen jäljennös on liitettävä myynti- tai haltuunottoilmoitukseen.

84 artikla

Tuoreen kalan yksityiset punnituslaitokset

1.   Yksityisten punnituslaitosten käyttöön sovelletaan tämän asetuksen 72 artiklan säännösten lisäksi tämän artiklan vaatimuksia.

2.   Tämän asetuksen 78 artiklassa tarkoitettuja saaliita punnitsevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on kunkin punnitusjärjestelmän osalta pidettävä sidottua, sivunumeroitua rekisteriä. Se on täytettävä viipymättä puretun saaliin punnituksen jälkeen ja viimeistään punnituksen suorittamispäivänä kello 23:59 paikallista aikaa. Rekisteriin on merkittävä

a)	sen aluksen nimi sekä ulkoiset rekisterikirjaimet ja -numerot, josta tämän asetuksen 78 artiklassa tarkoitettu saalis on purettu;

b)

säiliöauton yksilöllinen tunnistenumero ja sen kuorma, jos tämän asetuksen 78 artiklassa tarkoitettu saalis on kuljetettu purkusatamasta ennen punnitusta tämän asetuksen 79 artiklan mukaisesti. Kukin säiliöautokuorma on punnittava ja kirjattava erikseen. Kaikkien samasta aluksesta purettujen säiliöautokuormien kokonaispaino voidaan kuitenkin kirjata yhtenä kokonaisuutena, jos kyseiset kuormat punnitaan perättäin ja keskeytyksettä;

c)	kalalajit;

d)	kunkin aluksesta puretun saaliin paino;

e)	punnituksen aloittamisen ja päättämisen päivämäärä ja kellonaika.

3.   Jos punnitus suoritetaan liukuhihnajärjestelmällä, järjestelmän kaikenlainen käyttö on kirjattava sidottuun, sivunumeroituun punnitusrekisteriin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 72 artiklan 3 kohdan soveltamista.

85 artikla

Jäädytetyn kalan punnitseminen

Punnittaessa jäädytetyn sillin, makrillin ja piikkimakrillin purettuja määriä, laatikoissa puretun jäädytetyn kalan paino on määritettävä lajeittain tämän asetuksen 73 artiklan mukaisesti.

86 artikla

Punnituskirjausten säilyttäminen

Kaikki tämän asetuksen 84 artiklan 3 kohdassa ja 85 artiklassa säädetyt punnitustiedot ja jäljennökset mahdollisista kuljetusasiakirjoista, jotka liittyvät tämän asetuksen 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun valvontasuunnitelmaan tai yhteiseen valvontaohjelmaan, on säilytettävä kuuden vuoden ajan.

87 artikla

Myynti- ja haltuunottoilmoitus

Myynti- ja haltuunottoilmoitusten toimittamisesta vastaavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on toimitettava tämän asetuksen 78 artiklassa tarkoitettuja lajeja koskevat ilmoitukset asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille pyynnöstä.

88 artikla

Ristiintarkastukset

Siihen asti, kun on otettu käyttöön tietokonepohjainen tietokanta valvonta-asetuksen 109 artiklan mukaisesti, toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä kaikkia saaliiden purkamisia koskevia hallinnollisia ristiintarkastuksia seuraavien välillä:

a)	purkamista koskevaan ennakkoilmoitukseen merkityt tämän asetuksen 80 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut sillin, makrillin ja piikkimakrillin määrät lajikohtaisesti ja kalastuspäiväkirjaan merkityt määrät;

b)	kalastuspäiväkirjaan merkityt sillin, makrillin ja piikkimakrillin määrät lajikohtaisesti ja purkamisilmoitukseen merkityt määrät;

c)	purkamisilmoitukseen merkityt sillin, makrillin ja piikkimakrillin määrät lajikohtaisesti ja haltuunotto- tai myynti-ilmoitukseen merkityt määrät;

d)	aluksen kalastuspäiväkirjaan merkitty pyyntialue ja kyseistä alusta koskevat satelliittiseurantajärjestelmän (VMS) tiedot.

89 artikla

Punnitusten valvonta

1.   Aluksen silli-, makrilli- ja piikkimakrillisaaliiden punnitusta on valvottava lajikohtaisesti. Jos saalis puretaan aluksesta pumppaamalla, on valvottava purettujen kokonaismäärien punnitusta. Jäädytettyä silliä, makrillia ja piikkimakrillia purettaessa kaikki laatikot on laskettava, ja on valvottava liitteessä XVIII määrättyä laatikoiden keskimääräisen nettopainon laskentamenetelmää.

2.   Tämän asetuksen 88 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi on tehtävä ristiintarkastuksia seuraavien tietojen välillä:

a)	julkisen tai yksityisen punnituslaitoksen kirjanpitoon merkityt sillin, makrillin ja piikkimakrillin määrät lajikohtaisesti ja haltuunotto- tai myynti-ilmoitukseen merkityt määrät lajikohtaisesti;

b)	tämän asetuksen 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun valvontasuunnitelmaan tai yhteiseen valvontaohjelmaan liittyviin mahdollisiin kuljetusasiakirjoihin merkityt sillin, makrillin ja piikkimakrillin määrät lajikohtaisesti;

c)	tämän asetuksen 84 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti rekisteriin merkityt säiliöautojen yksilölliset tunnistenumerot.

3.   On varmistettava, että aluksella ei ole enää kaloja purkamisen päätyttyä.

4.   Kaikki tämän artiklan ja tämän asetuksen 107 artiklan soveltamisalaan kuuluvat valvontatoimet on dokumentoitava. Asiakirjat on säilytettävä kuuden vuoden ajan.

III   LUKU

Myynti-ilmoitukset

90 artikla

Yleiset säännöt

1.   Myynti-ilmoituksessa on mainittava valvonta-asetuksen 64 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu kappalemäärä, jos asianomaista kiintiötä hallinnoidaan kappalemäärän perusteella.

2.   Valvonta-asetuksen 64 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettu jalostusaste käsittää liitteen I mukaisen tarjontamuodon.

3.   Valvonta-asetuksen 64 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettu hinta on ilmoitettava sen jäsenvaltion valuuttana, jossa myynti tapahtuu.

91 artikla

Myynti-ilmoitusten muodot

1.   Jäsenvaltiot päättävät valvonta-asetuksen 63 artiklassa tarkoitettujen, sähköisesti täytettävien ja toimitettavien myynti-ilmoitusten muodosta.

2.   Jäsenvaltioiden välisessä tässä luvussa tarkoitetussa tietojenvaihdossa on käytettävä liitteessä XII määriteltyä muotoa, johon laajennettavissa oleva tietosisällön kuvauskieli (XML-kieli) perustuu. Jäsenvaltioiden keskinäisessä sekä jäsenvaltioiden, komission ja sen nimeämän elimen välisessä tietojenvaihdossa käytettävästä XML-standardista päättää komissio sen jälkeen, kun se on kuullut jäsenvaltioita.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun muotoon tehdyt muutokset ja muutosten päivämäärä on merkittävä selkeästi. Muutokset voivat tulla voimaan aikaisintaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun niistä on päätetty.

4.   Jos jäsenvaltio saa joltain toiselta jäsenvaltiolta sähköisessä muodossa olevia tietoja, sen on varmistettava, että kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille lähetetään vastausviesti. Vastausviestien on sisällettävä vastaanottoilmoitus.

5.   Liitteessä XII vahvistetut tietoelementit, jotka rekisteröityjen ostajien, rekisteröityjen huutokauppojen tai muiden jäsenvaltioiden hyväksymien elinten tai henkilöiden on yhteisön sääntöjen mukaisesti kirjattava myynti-ilmoituksiinsa, ovat pakollisia myös jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa.

6.   Jäsenvaltioiden on

a)	varmistettava, että tämän luvun mukaisesti saadut tiedot tallennetaan tietokoneella luettavassa muodossa ja säilytetään turvallisesti tietokonepohjaisissa tietokannoissa vähintään kolmen vuoden ajan;

b)	toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näitä tietoja käytetään yksinomaan virallisiin tarkoituksiin; ja

c)	toteutettava tarvittavat tekniset toimenpiteet tietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, vahingoittumiselta, jakelulta tai luvattomalta käytöltä.

7.   Kaikkien tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien tietojen lähettämisestä, vastaanottamisesta, hallinnoinnista ja käsittelystä on kussakin jäsenvaltiossa vastuussa valvonta-asetuksen 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu yksi viranomainen.

8.   Jäsenvaltioiden on vaihdettava 7 kohdassa tarkoitettua viranomaista koskevat yhteystiedot ja annettava ne tiedoksi komissiolle ja sen nimeämälle elimelle kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

9.   Kaikki 7 ja 8 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin tehdyt muutokset on annettava tiedoksi komissiolle, sen nimeämälle elimelle ja muille jäsenvaltioille ennen muutosten voimaantuloa.

10.   Jäsenvaltiot päättävät sellaisten myynti-ilmoitusten muodosta, joita ei tarvitse täyttää ja toimittaa sähköisesti. Tällaisten myynti-ilmoitusten on sisällettävä vähintään valvonta-asetuksen 64 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot.

V OSASTO

TARKKAILU

I   LUKU

Tarkkailuraportit

92 artikla

Tarkkailuraporttiin kirjattavat tiedot

1.   Valvonta-asetuksen 71 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tarkkailuraportit on laadittava tämän asetuksen liitteen XXIII mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on tallennettava tarkkailuraporttiinsa sisältyvät tiedot valvonta-asetuksen 78 artiklassa tarkoitettuun sähköiseen tietokantaan ja vahvistettava tämän asetuksen liitteessä XXIV olevassa 2 kohdassa tarkoitetut toiminnot. Liitteessä XXIII vahvistetaan tiedot, jotka tähän tietokantaan on vähintään tallennettava. Paperimuodossa olevat tarkkailuraportit voidaan myös skannata tietokantaan.

3.   Raporttitiedot on säilytettävä tietokannassa vähintään kolmen vuoden ajan.

4.   Lippujäsenvaltion on 1 kohdassa tarkoitetun tarkkailuraportin saatuaan mahdollisimman pian aloitettava tarkkailuraportissa viitattujen kalastusalustensa toimintaa koskeva tutkimus.

5.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan rajoittamatta sellaisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, joiden sopimuspuoli Euroopan unioni on, hyväksymien sääntöjen soveltamista.

II   LUKU

Valvonnasta vastaavat tarkkailijat

93 artikla

Valvonnasta vastaavia tarkkailijoita koskevat yleiset säännöt

1.   Tarkkailijaohjelman soveltamista varten valituilla EU:n kalastusaluksilla on oltava vähintään yksi valvonnasta vastaava tarkkailija ohjelmassa vahvistetun ajanjakson ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alueellisen kalastuksenhoitojärjestön vahvistamien tai kolmannen maan kanssa sovittujen erityisten sääntöjen soveltamista.

2.   Jäsenvaltioiden on nimettävä valvonnasta vastaavat tarkkailijat ja varmistettava, että nämä pystyvät hoitamaan tehtävänsä. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti valvonnasta vastaavien tarkkailijoiden siirtyminen kyseiselle EU:n kalastusalukselle ja sieltä pois.

3.   Valvonnasta vastaavat tarkkailijat eivät saa suorittaa muita kuin valvonta-asetuksen 73 artiklassa ja tämän asetuksen 95 artiklassa vahvistettuja tehtäviä, jollei muita tehtäviä suoriteta valvonnasta vastaavia Euroopan unionin tarkkailijoita koskevan ohjelman mukaisesti tai osana alueellisen kalastuksenhoitojärjestön soveltamisalaan kuuluvaa tai kolmannen maan kanssa tehdyn kahdenvälisen sopimuksen yhteydessä vahvistettua tarkkailijaohjelmaa.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että valvonnasta vastaavilla tarkkailijoilla on tehtäviensä suorittamista varten käytettävissä kalastusaluksen viestintäjärjestelmästä riippumaton viestintäväline.

5.   Nämä säännöt eivät kuitenkaan vaikuta kalastusaluksen päällikön toimivaltaan vastata yksin aluksen toimista.

94 artikla

Valvonnasta vastaavien tarkkailijoiden riippumattomuus

Jotta valvonnasta vastaavat tarkkailijat olisivat valvonta-asetuksen 73 artiklan 2 kohdan mukaisesti EU:n kalastusaluksen omistajasta, liikenteenharjoittajasta, päälliköstä ja miehistön jäsenistä riippumattomia, he eivät saa olla

—	EU:n kalastusaluksen päällikön tai miehistön jäsenen sukulaisia tai näiden palveluksessa eivätkä sen EU:n kalastusaluksen, jolle heidät on nimetty tarkkailijoiksi, päällikön, omistajan tai liikenteenharjoittajan edustajan sukulaisia tai näiden palveluksessa,

—	päällikön, miehistön jäsenen tai EU:n kalastusaluksen, jolle heidät on nimetty tarkkailijoiksi, päällikön, omistajan tai liikenteenharjoittajan edustajan valvoman yrityksen palveluksessa.

95 artikla

Valvonnasta vastaavien tarkkailijoiden tehtävät

1.   Valvonnasta vastaavien tarkkailijoiden on tarkistettava asiaankuuluvat asiakirjat ja pidettävä kirjaa sen EU:n kalastusaluksen kalastustoiminnasta, jolle he ovat nousseet, liitteessä XXV olevan luettelon mukaisesti.

2.   EU:n kalastusaluksella olevien valvonnasta vastaavien tarkkailijoiden on tarvittaessa tiedotettava havainnoistaan virkamiehille, jotka aikovat tarkastaa kyseisen kalastusaluksen saapuessaan alukselle. Aiheellisissa tapauksissa ja jos EU:n kalastusaluksella on siihen tarvittava tila, tämän tiedottamisen on tapahduttava suljetussa kokouksessa.

3.   Valvonnasta vastaavien tarkkailijoiden on laadittava valvonta-asetuksen 73 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu raportti liitteessä XXVI olevan mallin mukaisesti. Heidän on toimitettava kyseinen raportti viipymättä ja joka tapauksessa 30 päivän kuluessa tehtävänsä suorittamisesta omille viranomaisilleen ja lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Valvonnasta vastaavien tarkkailijoiden toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä asetettava raportti rannikkojäsenvaltion, komission tai sen nimeämän elimen saataville. Muiden jäsenvaltioiden saataville asetetuissa raportin jäljennöksissä ei saa mainita pyyntipaikkoja kalastustoimien aloittamis- ja päättämissijaintien osalta, mutta niissä voidaan mainita lajikohtaiset päivittäiset kokonaissaaliit kilogrammoina elopainoa ja ICES-alue tai tarvittaessa muu alue.

96 artikla

Pilottihankkeet

Unioni voi myöntää rahoitustukea valvonnasta vastaavia tarkkailijoita koskevien pilottihankkeiden toteuttamiseksi asetuksen (EY) N:o 861/2006 8 artiklan a alakohdan iii alakohdan mukaisesti.

VI OSASTO

TARKASTUS

I   LUKU

Tarkastusten suorittaminen

1   Jakso

Yleiset säännökset

97 artikla

Tarkastusten tekemiseen maissa ja merellä valtuutetut virkamiehet

1.   Valvonta-asetuksen 74 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten suorittamisesta vastaavien virkamiesten on oltava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä. Tätä varten jäsenvaltioiden on annettava virkamiehilleen henkilöstökortti, josta ilmenevät heidän henkilöllisyytensä ja virkatehtävänsä. Virkamiesten on pidettävä henkilöstökortti mukaan tehtäväänsä suorittaessaan ja esitettävä se viipymättä tarkastuksen alkaessa.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava virkamiehilleen riittävät valtuudet tämän asetuksen mukaisten valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanotehtävien hoitamiseksi ja yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi.

98 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön riskiperusteinen lähestymistapa tarkastuskohteiden valitsemiseksi kaikkien käytettävissä olevien tietojen perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta monivuotisissa suunnitelmissa olevien sääntöjen soveltamista. Virkamiehet tekevät tätä lähestymistapaa noudattaen tarkastuksia tässä luvussa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on koordinoitava valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanotoimiaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta monivuotisissa suunnitelmissa olevien sääntöjen soveltamista. Tätä varten jäsenvaltioiden on vahvistettava valvonta-asetuksen 46 artiklassa tarkoitetut kansalliset valvontaohjelmat ja sen 94 artiklassa tarkoitetut yhteiset valvontaohjelmat, jotka kattavat yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi tarvittavat toimet maissa ja merellä, ja pantava kyseiset ohjelmat täytäntöön.

3.   Jollei riskiperusteisesta valvonta- ja täytäntöönpanostrategiasta muuta johdu, kunkin jäsenvaltion on suoritettava tarvittavat tarkastustoimet puolueettomasti voidakseen estää sellaisten kalastustuotteiden pitämisen aluksella, jälleenlaivauksen, purkamisen, siirtämisen häkkeihin tai viljelylaitoksiin, jalostamisen, kuljetuksen, varastoinnin, kaupan pitämisen ja istutuksen, jotka ovat peräisin sellaisesta kalastuksesta, joka ei ole yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen mukaista.

4.   Tarkastuksia suoritettaessa on kaikin mahdollisin tavoin pyrittävä välttämään kielteiset vaikutukset tarkastettavien kalastustuotteiden hygieniaan ja laatuun.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset kalastustietojärjestelmät mahdollistavat suoran sähköisen tiedonvaihdon satamavaltion suorittamista tarkastuksista muiden jäsenvaltioiden, komission ja tarvittaessa sen nimeämän elimen kanssa valvonta-asetuksen 111 artiklan mukaisesti.

99 artikla

Virkamiesten tehtävät ennen tarkastusta

Virkamiesten on ennen tarkastusta kerättävä kaikki saatavilla olevat aiheelliset tiedot, muun muassa seuraavat:

a)	kalastuslisenssit ja -luvat;

b)	kyseiseen kalastusmatkaan liittyvät VMS-tiedot;

c)	ilmavalvonta ja muut havainnot;

d)	aiemmat tarkastustiedot ja lippujäsenvaltion verkkosivuston suojatussa osiossa kyseisen EU:n kalastusaluksen osalta saatavilla olevat tiedot.

100 artikla

Tarkastusten tekemiseen valtuutettujen virkamiesten tehtävät

1.   Tarkastusten tekemiseen valtuutettujen virkamiesten on tarkistettava ja kirjattava liitteessä XXVII olevassa tarkastusraporttia koskevassa asianmukaisessa tarkastusmoduulissa määritellyt asiaa koskevat tiedot. Tätä varten he voivat ottaa kuvia ja tehdä video- ja ääninauhoituksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti sekä tarvittaessa ottaa näytteitä.

2.   Virkamiehet eivät saa estää toimijoita olemasta yhteydessä lippuvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin tarkastustoimien aikana.

3.   Virkamiesten on otettava huomioon kaikki tarkastettavalla kalastusaluksella olevan valvonnasta vastaavan tarkkailijan tämän asetuksen 95 artiklan 2 kohdan mukaisesti antamat tiedot.

4.   Kun tarkastus on suoritettu, virkamiesten on tarvittaessa annettava toimijoille tietoja vallitsevien olosuhteiden kannalta olennaisista kalastusasetuksista.

5.   Virkamiesten on poistuttava kalastusalukselta tai tarkastetuista tiloista mahdollisimman pian tarkastuksen suorittamisen jälkeen, jollei ilmeisestä rikkomuksesta ole saatu näyttöä.

101 artikla

Jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston velvollisuudet

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten sekä tarvittaessa komission ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston on varmistettava, että niiden virkamiehet ovat kohteliaita ja hienovaraisia ja suorittavat tarkastukset ammattimaisesti ja moitteettomasti.

2.   Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön menettelyt sen varmistamiseksi, että toimijoiden kyseisten virkamiesten suorittamista tarkastuksista tekemät valitukset tutkitaan puolueettomasti ja perusteellisesti kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.   Rannikkojäsenvaltiot voivat kutsua, edellyttäen että kalastusaluksen lippujäsenvaltion kanssa on sovittu asianmukaisista järjestelyistä, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten virkamiehiä osallistumaan kyseisen jäsenvaltion kalastusalusten tarkastuksiin, kun kyseiset alukset ovat rannikkojäsenvaltion vesillä tai purkavat saalistaan sen satamissa.

2   Jakso

Tarkastukset merellä

102 artikla

Merellä tehtäviä tarkastuksia koskevat yleiset säännökset

1.   Jokaisen valvonnassa, myös tarkkailussa, käytettävän aluksen on oltava selvästi näkyvillä olevan viirin tai liitteessä XXVIII esitetyn tunnuksen alla.

2.   Tarkastuksia tekevien virkamiesten siirtymistä helpottavassa yhteysaluksessa on oltava vastaava lippu tai viiri, jonka koko on asianmukainen yhteysaluksen omaan lippuun tai viiriin verrattuna, sen osoittamiseksi, että alus osallistuu kalastuksentarkastustehtäviin.

3.   Tarkastusaluksista vastaavien henkilöiden on otettava asianmukaisesti huomioon merellä tapahtuvien yhteentörmäysten ehkäisemistä koskevien kansainvälisten määräysten mukaiset säännöt, joita sovelletaan merenkulkuun ja turvallisen matkan päässä liikkumiseen kalastusaluksista.

103 artikla

Kalastusaluksille nouseminen merellä

1.   Tarkastuksen tekemisestä vastaavien virkamiesten on varmistettava, ettei aluksella toteuteta mitään toimia, jotka voisivat vaarantaa kalastusaluksen tai sen miehistön turvallisuuden.

2.   Virkamiehet eivät saa vaatia tarkastettavan aluksen, jolle noustaan tai jolta poistutaan, päällikköä pysähtymään tai tekemään ohjausliikkeitä kalastustoiminnan ollessa kesken taikka lopettamaan pyydysten laskemista tai nostamista. Virkamiehet voivat kuitenkin vaatia keskeyttämään pyydyksen laskemisen tai lykkäämään sitä turvallisen alukselle nousemisen tai sieltä poistumisen varmistamiseksi kunnes he ovat nousseet alukselle tai poistuneet siltä. Alukselle nousemisen yhteydessä tällainen viivytys ei saa kestää kauempaa kuin 30 minuuttia siitä, kun virkamiehet ovat nousseet kalastusalukselle, paitsi jos on havaittu rikkominen. Tämä säännös ei vaikuta virkamiesten mahdollisuuteen vaatia pyydyksen nostamista tarkastusta varten.

104 artikla

Toiminta aluksella

1.   Tarkastusta tehdessään virkamiesten on tarkistettava ja kirjattava kaikki tämän asetuksen liitteessä XXVII olevassa tarkastusraporttia koskevassa moduulissa vahvistetut asiaa koskevat tiedot.

2.   Virkamiehet voivat vaatia aluksen päällikköä nostamaan pyydyksen tarkastusta varten.

3.   Tarkastusryhmiin kuuluu yleensä kaksi virkamiestä. Tarvittaessa tarkastusryhmiin voidaan liittää lisää virkamiehiä.

4.   Tarkastus ei saa kestää yli neljää tuntia tai pidempään kuin verkon nostaminen ja tarkastus sekä saaliiden tarkastus kestävät, jos niihin kuluu yli neljä tuntia. Tätä aikarajaa ei sovelleta, jos havaitaan ilmeinen rikkomus tai jos virkamiehet tarvitsevat tarkempia tietoja.

5.   Jos havaitaan ilmeinen rikkomus, pyydyksen tai kalastusaluksen mihin tahansa osaan, kalastustuotteiden säiliöt ja säilytystilat mukaan luettuina, voidaan kiinnittää pysyvästi tunnisteita tai sinettejä ja virkamies voi / virkamiehet voivat olla aluksella siihen asti, kun kaikki ilmeiseen rikkomukseen liittyvän todistusaineiston turvaamiseksi ja säilyttämiseksi tarvittavat aiheelliset toimenpiteet saatetaan päätökseen.

3   Jakso

Tarkastukset satamissa

105 artikla

Tarkastuksen valmistelu

1.   Rajoittamatta erityisissä valvonta- ja tarkastusohjelmissa sekä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 9 artiklassa määriteltyjen ohjeiden soveltamista kalastusalus on tarkastettava satamassa tai saaliin purkamisen yhteydessä seuraavissa tapauksissa:

a)	rutiininomaisesti sovellettaessa riskinhallintaan perustuvaa otantamenetelmää; tai

b)	jos alusta epäillään yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämisestä.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja rajoittamatta tämän asetuksen 106 artiklan 2 kohdan viimeisen virkkeen soveltamista jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että sen virkamiehet ovat vastassa tarkastettavaa kalastusalusta tämän saapuessa satamaan.

3.   Edellä oleva 1 kohta ei estä jäsenvaltioita suorittamasta satunnaistarkastuksia.

106 artikla

Tarkastukset satamissa

1.   Tarkastuksia tehdessään virkamiesten on tarkistettava ja kirjattava kaikki tämän asetuksen liitteessä XXVII olevassa asianomaisessa tarkastusraportin moduulissa luetellut asiaa koskevat tiedot. Virkamiesten on otettava asianmukaisesti huomioon tarkastettuun kalastusalukseen sovellettavat erityisvaatimukset ja erityisesti monivuotisten suunnitelmien asiaa koskevat säännöt.

2.   Purkamista koskevan tarkastuksen yhteydessä virkamiesten on valvottava koko purkamisprosessia kyseisen toimen alusta sen loppuun asti. Kalastustuotteiden purkamista koskevaan ennakkoilmoitukseen lajikohtaisesti merkittyjen määrien, kalastuspäiväkirjaan lajikohtaisesti merkittyjen määrien ja purettujen tai jälleenlaivattujen lajikohtaisten määrien välillä on tapauksen mukaan tehtävä ristiintarkastus. Tämä säännös ei estä tarkastuksen suorittamista purkamistoimen alkamisen jälkeen.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kalastustoimien ja kalastustuotteiden jatkokäsittelyn yhteydessä käytetyt tilat tarkastetaan ja että niitä valvotaan tehokkaasti.

107 artikla

Tiettyjen pelagisten lajien saaliiden purkamista koskevat tarkastukset

Tämän asetuksen 2 jakson II luvun IV osastossa tarkoitettuja sillin, makrillin ja piikkimakrillin saaliita purettaessa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että vähintään 15 prosenttia kyseisten purettujen kalojen määristä ja vähintään 10 prosenttia kyseisten kalojen puretuista saaliista tarkastetaan.

4   Jakso

Kuljetuksia koskevat tarkastukset

108 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Kuljetuksia koskevat tarkastukset voidaan tehdä milloin tahansa ja missä tahansa purkamispaikan ja kalastustuotteiden myynti- tai jalostuspaikkaan saapumisen välillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta monivuotisissa suunnitelmissa olevien sääntöjen soveltamista. Tarkastusten yhteydessä on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarkastettujen kalastustuotteiden kylmäketjun jatkumisen varmistamiseksi.

2.   Kuljetuksia koskevaan tarkastukseen on kuuluttava mahdollisuuksien mukaan kuljetettujen tuotteiden fyysinen tarkastus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta monivuotisissa suunnitelmissa, kansallisissa valvontaohjelmissa tai erityisissä valvonta- ja tarkastusohjelmissa olevien sääntöjen soveltamista.

3.   Kuljetettujen kalastustuotteiden fyysisessä tarkastuksessa on otettava edustava näyte kuljetetun erän tai kuljetettujen erien eri osista.

4.   Kuljetuksia koskevia tarkastuksia tehdessään virkamiesten on tarkistettava ja kirjattava kaikki valvonta-asetuksen 68 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut sekä tämän asetuksen liitteessä XXVII olevassa raporttimoduulissa vahvistetut asiaa koskevat tiedot. Tämän lisäksi on varmistettava, että kuljetettujen kalastustuotteiden määrät vastaavat kuljetusasiakirjaan merkittyjä tietoja.

109 artikla

Sinetöidyt kulkuneuvot

1.   Jos kulkuneuvo tai säiliö on sinetöity rahdin käsittelyn välttämiseksi, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että sinettien sarjanumerot on merkitty kuljetusasiakirjaan. Virkamiesten on tarkastettava, että sinetit ovat ehjiä ja että niiden sarjanumerot vastaavat kuljetusasiakirjassa olevia tietoja.

2.   Jos sinetit poistetaan rahdin tarkastuksen helpottamiseksi ennen sen saapumista lopulliseen määräpaikkaan, virkamiesten on korvattava alkuperäinen sinetti uudella sinetillä, kirjattava sinettiä koskevat tiedot kuljetusasiakirjaan ja esitettävä alkuperäisen sinetin poistamiseen johtaneet syyt.

5   Jakso

Markkinoilla tehtävät tarkastukset

110 artikla

Yleiset periaatteet

Virkamiesten on tarkistettava ja kirjattava kaikki tämän asetuksen liitteessä XXVII olevassa asianomaisessa tarkastusmoduulissa luetellut asiaankuuluvat tiedot tehdessään tarkastuksia kylmävarastoissa, tukku- ja vähittäismarkkinoilla, ravintoloissa tai muissa tiloissa, joissa kalaa varastoidaan ja/tai myydään saaliin purkamisen jälkeen.

111 artikla

Muut menetelmät ja tekniikat

Liitteessä XXVII lueteltujen tietojen ohella jäsenvaltiot voivat hyödyntää käytettävissään olevia menetelmiä ja tekniikoita kalastustuotteiden, niiden lähteen tai alkuperän sekä toimittajien ja pyyntialusten tai tuotantoyksiköiden tunnistamiseksi ja varmentamiseksi.

112 artikla

Markkinoilta poistettujen kalastustuotteiden valvonta

Virkamiesten on varmistettava, että myynnistä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (32) 17 artiklan mukaisesti poistetut kalastustuotteet hävitetään komission asetuksen (EY) N:o 2493/2001 (33) säännösten mukaisesti.

II   LUKU

Toimijoiden tehtävät

113 artikla

Toimijoiden yleiset velvollisuudet

1.   Kaikki jonkin jäsenvaltion lainkäyttövallan alaisina toimivat toimijat voidaan tarkastaa sen varmistamiseksi, että ne noudattavat yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan.

2.   Kaikkien toimijoiden, joille tarkastus tehdään, on

a)

helpotettava virkamiesten työtä ja annettava näille pyynnöstä sellaiset kalastustoimia koskevat tarvittavat tiedot ja asiakirjat, mahdollisuuksien mukaan myös jäljennökset niistä, tai pääsy asiaa koskeviin tietokantoihin, jotka on täytettävä tai joita on säilytettävä sähköisessä tai paperimuodossa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen mukaisesti;

b)	helpotettava pääsyä alusten, tilojen ja kulkuneuvojen kaikkiin osiin, mukaan luettuina kalastus- ja jalostustoimien yhteydessä tai osana käytetyt ilma- ja ilmatyynyalukset;

c)	varmistettava virkamiesten turvallisuus kaikkina aikoina ja avustettava virkamiehiä aktiivisesti, kun he suorittavat tarkastustehtäviään, ja tehtävä heidän kanssaan yhteistyötä;

d)	oltava estämättä virkamiehiä suorittamasta tehtäviään tai oltava uhkailematta tai häiritsemättä heitä, kun he suorittavat tehtäviään, oltava yllyttämättä muita henkilöitä tällaiseen käyttäytymiseen ja estettävä muilta henkilöiltä tällainen käyttäytyminen virkamiehiä kohtaan;

e)	mahdollisuuksien mukaan tarjottava käyttöön suljettu kokoustila, jotta valvonnasta vastaava tarkkailija voi kertoa virkamiehille havainnoistaan tämän asetuksen 95 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

114 artikla

Alusten päälliköiden velvollisuudet tarkastusten aikana

1.   Tarkastuksen kohteena olevan kalastusaluksen päällikön tai tämän edustajan on

a)	helpotettava virkamiesten turvallista ja ripeää alukselle nousemista hyvän merenkulkutavan mukaisesti, kun alukselle annetaan kansainvälisen viestikirjan mukainen viesti tai kun alus tai helikopteri, jolla virkamiestä kuljetetaan, on ilmoittanut radion välityksellä aikomuksesta nousta alukselle;

b)	tarjottava käyttöön liitteen XXIX vaatimuksia vastaavat laskuportaat helpottaakseen turvallista ja vaivatonta alukseen nousemista, jos se edellyttää yli 1,5 metrin kiipeämistä;

c)	avustettava virkamiehiä, kun he suorittavat tarkastustehtäviään, jos tällaista apua pyydetään ja se on kohtuullista;

d)	annettava virkamiesten olla yhteydessä lippuvaltion, rannikkovaltion ja tarkastuksen suorittavan valtion viranomaisiin;

e)	ilmoitettava virkamiehille erityisistä turvallisuutta vaarantavista tekijöistä kalastusaluksilla;

f)	annettava virkamiehille mahdollisuus tutustua kaikkiin aluksen alueisiin, kaikkiin jalostettuihin tai jalostamattomiin saaliisiin, kaikkiin pyydyksiin sekä kaikkiin asiaan kuuluviin tietoihin ja asiakirjoihin;

g)	helpotettava virkamiesten turvallista alukselta poistumista tarkastuksen tekemisen jälkeen.

2.   Alusten päälliköitä ei saa vaatia paljastamaan kaupallisesti arkaluontoista tietoa avoimilla radiokanavilla.

III   LUKU

Tarkastusraportti

115 artikla

Tarkastusraportteja koskevat yleiset säännöt

1.   Valvonta-asetuksen 76 artiklassa tarkoitettujen tarkastusraporttien on sisällettävä liitteessä XXVII olevassa asianomaisessa moduulissa luetellut asiaa koskevat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vahvistamien erityisten sääntöjen soveltamista. Virkamiesten on laadittava raportit tarkastuksen aikana tai mahdollisimman pian tarkastuksen tekemisen jälkeen.

2.   Jos tarkastuksen aikana havaitaan ilmeinen rikkomus, tarkastusraporttiin on sisällytettävä oikeudelliset ja aineelliset näkökohdat sekä kaikki muut rikkomusta koskevat merkitykselliset tiedot. Jos tarkastuksen aikana havaitaan useita rikkomuksia, kutakin rikkomusta koskevat merkitykselliset tiedot on kirjattava tarkastusraporttiin.

3.   Virkamiesten on tarkastuksen päättyessä annettava havaintonsa tiedoksi tarkastetusta kalastusaluksesta, kulkuneuvosta, ilma-aluksesta, ilmatyynyaluksesta tai tiloista vastaavalle luonnolliselle henkilölle, jäljempänä ’toimija’. Toimijalla on oltava mahdollisuus esittää huomautuksia tarkastuksesta ja siinä tehdyistä havainnoista. Toimijan huomiot on kirjattava tarkastusraporttiin. Jos virkamiehet eivät puhu samaa kieltä kuin tarkastettu toimija, heidän on toteutettava aiheelliset toimenpiteet, jotta heidän havaintonsa ymmärrettäisiin.

4.   Tarvittaessa toimijan on voitava ottaa yhteyttä edustajaansa tai lippujäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin, jos tarkastuksen tulosten ja niiden perusteella laadittavan raportin ymmärtämisessä esiintyy huomattavia vaikeuksia.

5.   Jäsenvaltiot ja komissio vahvistavat yhteistyössä valvonta-asetuksen 76 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen toimitusmuodon.

116 artikla

Tarkastusraporttien laatiminen

1.   Jos tarkastusraportti laaditaan manuaalisesti paperimuotoisena, sen on oltava helposti luettavissa, pysyvällä tavalla laadittu, ja havaintojen on oltava selkeästi kirjattuja. Mitään raportin merkintöjä ei saa poistaa eikä muuttaa. Jos manuaalisesti laaditussa raportissa on virhe, virheellinen merkintä on viivattava siististi yli ja asianomaisen virkamiehen on merkittävä kohtaan nimikirjaimensa.

2.   Tarkastuksesta vastaavan virkamiehen on allekirjoitettava raportti. Toimijaa on pyydettävä allekirjoittamaan raportti. Allekirjoituksellaan hän kuittaa raportin vastaanotetuksi, eikä sitä saa pitää osoituksena raportin sisällön hyväksymisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimijan kansallisen lainsäädännön soveltamista.

3.   Virkamiehet voivat laatia tämän asetuksen 115 artiklassa tarkoitetut tarkastusraportit sähköisesti.

117 artikla

Tarkastusraportin jäljennös

Tämän asetuksen 116 artiklassa tarkoitetun tarkastusraportin jäljennös on lähetettävä toimijalle 15 työpäivän kuluessa tarkastuksen päättymisestä ja sen jäsenvaltion, jonka suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan tarkastusalue kuuluu, kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos havaitaan rikkomus, raportin julkistamiseen on sovellettava kyseisen jäsenvaltion tietosuojalainsäädäntöä.

IV   LUKU

Sähköinen tietokanta

118 artikla

Sähköinen tietokanta

1.   Jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansallisiin valvontaohjelmiinsa menettelyt, joita niiden virkamiehet soveltavat tallentaessaan paperimuodossa olevia tai sähköisiä valvontaraportteja. Raportit on tallennettava valvonta-asetuksen 78 artiklassa tarkoitettuun sähköiseen tietokantaan, ja niiden osalta on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä XXIV olevassa 2 kohdassa tarkoitetut toiminnot. Sähköiseen tietokantaan on tallennettava vähintään tämän asetuksen 115 artiklan 1 kohdan mukaisesti kirjatut tiedot sekä liitteessä XXVII mainitut pakolliset tiedot. Paperimuodossa olevat raportit on myös skannattava tietokantaan.

2.   Tietokannan on oltava komission ja sen nimeämän elimen käyttävissä valvonta-asetuksen 114, 115 ja 116 artiklassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti. Myös muilla jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus käyttää tietokannan olennaisia tietoja yhteiskäyttösuunnitelman puitteissa.

3.   Tarkastusraportteja koskevat tiedot on säilytettävä tietokannassa vähintään kolmen vuoden ajan.

V   LUKU

Unionin tarkastajat

119 artikla

Unionin tarkastajien ilmoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston on ilmoitettava komissiolle sähköisesti kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta niiden virkamiesten nimet, jotka on tarkoitus lisätä valvonta-asetuksen 79 artiklassa tarkoitettujen unionin tarkastajien luetteloon.

2.   Luetteloon lisättävien virkamiesten on täytettävä seuraavat ominaisuudet:

a)	heillä on kattava kokemus kalastusalan valvonnasta ja tarkastuksista;

b)	he tuntevat Euroopan unionin kalastusalan lainsäädännön perusteellisesti;

c)	heillä on jonkin Euroopan unionin virallisen kielen perusteellinen taito ja toisen virallisen kielen tyydyttävä taito;

d)	heillä on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseksi;

e)	he ovat tarkoituksenmukaisissa tapauksissa saaneet tarvittavan meriturvallisuuskoulutuksen.

120 artikla

Unionin tarkastajien luettelo

1.   Komissio laatii jäsenvaltioiden ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston ilmoitusten perusteella luettelon unionin tarkastajista kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

2.   Alustavan luettelon laatimisen jälkeen jäsenvaltioiden ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston on ilmoitettava komissiolle kunkin vuoden lokakuuhun mennessä mahdollisista muutoksista, joita ne haluavat tehdä seuraavan kalenterivuoden luetteloon. Komissio muuttaa luetteloa vastaavasti kunkin vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä.

3.   Luettelo ja siihen tehdyt muutokset on julkaistava Euroopan kalastuksenvalvontaviraston virallisella verkkosivustolla.

121 artikla

Unionin tarkastajien ilmoittaminen alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille

Komission nimeämän elimen on toimitettava niiden unionin tarkastajien luettelo, jotka tekevät tarkastuksia alueellisen kalastuksenhoitojärjestön yhteydessä, kyseisen järjestön sihteeristölle.

122 artikla

Unionin tarkastajien valtuudet ja tehtävät

1.   Unionin tarkastajien on tehtäviään suorittaessaan noudatettava Euroopan unionin lainsäädäntöä ja soveltuvin osin sen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, jossa tarkastus tehdään, tai jos tarkastus tehdään EU:n vesien ulkopuolella, tarkastettavan kalastusaluksen lippujäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä ja asiaa koskevia kansainvälisiä sääntöjä.

2.   Unionin tarkastajien on esitettävä henkilöstökortti, josta ilmenevät heidän henkilöllisyytensä ja virkatehtävänsä. Tarkastajien on tässä tarkoituksessa esitettävä komission tai Euroopan kalastuksenvalvontaviraston antama asiakirja, josta heidän henkilöllisyytensä ja virka-asemansa käyvät ilmi.

3.   Jäsenvaltioiden on helpotettava unionin tarkastajien tehtävien suorittamista ja tarpeen mukaan avustettava heitä, kun he suorittavat tehtäviään.

4.   Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa unionin tarkastajien avustaa kansallisia tarkastajia näiden suorittaessa tehtäviään.

5.   Tämän asetuksen 113 ja 114 artiklaa sovelletaan vastaavasti.

123 artikla

Raportit

1.   Unionin tarkastajien on esitettävä sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka vesillä tarkastus tehtiin, tai jos tarkastus tehtiin EU:n vesien ulkopuolella, tarkastetun kalastusaluksen lippujäsenvaltiolle, ja Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle tarkastustoimistaan päivittäinen yhteenveto, johon sisältyy kunkin tarkastetun kalastusaluksen tai apuveneen nimi ja tunnistenumero sekä suoritetun tarkastuksen tyyppi.

2.   Jos unionin tarkastajat havaitsevat tarkastuksen aikana rikkomuksen, heidän on toimitettava välittömästi rannikkojäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai, jos tarkastus tehtiin EU:n vesien ulkopuolella, tarkastetun kalastusaluksen lippuvaltiolle ja Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle tarkastusraportin tiivistelmä. Tällaisessa tiivistelmässä on ilmoitettava vähintään tarkastuspäivä ja -paikka, tarkastusaluksen tunnistetiedot, tarkastetun aluksen tunnistetiedot ja havaitun rikkomuksen tyyppi.

3.   Unionin tarkastajien on toimitettava jäljennös täydellisestä tarkastusraportista, johon on kirjattu liitteessä XXVII olevassa asianomaisessa tarkastusraporttimoduulissa vahvistetut asiaa koskevat tiedot, tarkastetun kalastusaluksen tai apuveneen lippuvaltion tai sen jäsenvaltion, jonka vesillä tarkastus tehtiin, toimivaltaisille viranomaisille seitsemän päivän kuluessa tarkastuspäivästä. Jos unionin tarkastajat ovat havainneet rikkomuksen, jäljennös täydellisestä tarkastusraportista on toimitettava myös Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle.

4.   Tässä artiklassa tarkoitetut päivittäiset raportit ja tarkastusraportit on toimitettava pyynnöstä komissiolle.

124 artikla

Raporttien jatkotoimet

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava unionin tarkastajien tämän asetuksen 123 mukaisesti toimittamien raporttien perusteella vastaavanlaisia toimia kuin omien virkamiestensä laatimien raporttien perusteella.

2.   Unionin tarkastajan nimenneen jäsenvaltion taikka tarvittaessa komission tai Euroopan kalastuksenvalvontaviraston on oikeudellisten ja hallinnollisten menettelyjen helpottamiseksi toimittava yhteistyössä sen jäsenvaltion kanssa, joka toteuttaa toimia unionin tarkastajan toimittaman raportin perusteella.

3.   Unionin tarkastajan on pyynnöstä avustettava ja todistettava minkä tahansa jäsenvaltion aloittamassa rikkomusmenettelyssä.

VII OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

VAKAVIA RIKKOMUKSIA KOSKEVA PISTEYTYSJÄRJESTELMÄ

125 artikla

Vakavia rikkomuksia koskevan pisteytysjärjestelmän käyttöönotto ja toiminta

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka vastaa seuraavista tehtävistä:

a)	valvonta-asetuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vakavia rikkomuksia koskevan pisteytysjärjestelmän käyttöönotto;

b)	asianmukaisen pistemäärän määrääminen kalastuslisenssin haltijalle;

c)	kalastusaluksen pistemäärän siirtäminen uudelle kalastuslisenssin haltijalle heti, kun kalastusalus on myyty, siirretty tai se vaihtaa muutoin omistajaa; ja

d)	kunkin kalastuslisenssin haltijalle määrätyn tai siirretyn pistemäärän kirjaaminen.

126 artikla

Pisteiden määrääminen

1.   Lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä asianomaisen kalastusaluksen kalastuslisenssin haltijalle vakavien rikkomusten seurauksena annettava pistemäärä liitteen XXX mukaisesti.

2.   Jos yhden tarkastuksen aikana havaitaan, että sama luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on kalastuslisenssin haltija, on syyllistynyt kahteen tai useampaan vakavaan rikkomukseen, kustakin vakavasta rikkomuksesta on määrättävä 1 kohdassa tarkoitetulle kalastuslisenssin haltijalle enintään 12 pistettä.

3.   Kalastuslisenssin haltijalle on ilmoitettava tälle määrätyistä pisteistä.

4.   Pisteet määrätään kalastuslisenssin haltijalle pisteiden määräämistä koskevassa päätöksessä vahvistettuna päivänä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei muutoksenhakumenettelyn lykkäävää vaikutusta koskevien kansallisten sääntöjen soveltaminen heikennä pistejärjestelmän tehokkuutta.

5.   Jos vakava rikkomus havaitaan muussa jäsenvaltiossa kuin lippujäsenvaltiossa, tämän asetuksen 125 artiklassa tarkoitetun lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä pisteet valvonta-asetuksen 89 artiklan 4 kohdan mukaisen ilmoituksen saatuaan.

127 artikla

Päätöksistä ilmoittaminen

Jos tämän asetuksen 125 artiklan mukaisesti nimetty viranomainen on eri kuin valvonta-asetuksen 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu yksi viranomainen, tämän osaston mukaisesti tehdystä päätöksestä ilmoitetaan viimeksi mainitulle viranomaiselle.

128 artikla

Omistusoikeuden siirto

Jos kalastusalus asetetaan myyntiin tai sen omistusoikeus siirtyy muilla tavoin, kalastuslisenssin haltijan on ilmoitettava uudelle kalastuslisenssin haltijalle tälle siirrettävästä pistemäärästä toimivaltaisilta viranomaisilta saadulla oikeaksi todistetulla jäljennöksellä.

129 artikla

Kalastuslisenssin voimassaolon keskeyttäminen ja kalastuslisenssin pysyvä peruuttaminen

1.   Jos kalastuslisenssin haltijan pisteiden kokonaismäärä on 18, 36, 54 tai 72 pistettä, kalastuslisenssin voimassaolo keskeytetään ilman eri toimenpiteitä ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen kerran valvonta-asetuksen 92 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuiksi vastaaviksi ajanjaksoiksi.

2.   Jos kalastuslisenssin haltijan pisteiden kokonaismäärä on 90 pistettä, kalastuslisenssi peruutetaan ilman eri toimenpiteitä pysyvästi.

130 artikla

Kalastuslisenssin voimassaolon keskeyttämistä ja kalastuslisenssin pysyvää peruuttamista koskevat jatkotoimet

1.   Jos kalastuslisenssin voimassaolo keskeytetään tai kalastuslisenssi peruutetaan pysyvästi tämän asetuksen 129 artiklan mukaisesti, lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava kalastuslisenssin haltijalle tämän kalastuslisenssin voimassaolon keskeyttämisestä tai kalastuslisenssin pysyvästä peruuttamisesta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan kalastuslisenssin haltijan on varmistettava, että asianomaisen kalastusaluksen kalastustoimet lopetetaan välittömästi. Kalastuslisenssin haltijan on varmistettava, että kyseinen kalastusalus siirtyy välittömästi kotisatamaansa tai lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten määräämään satamaan. Pyydykset on kiinnitettävä ja varastoitava matkan aikana valvonta-asetuksen 47 artiklan mukaisesti. Kalastuslisenssin haltijan on varmistettava, että kalastusaluksella olevat saaliit käsitellään lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

131 artikla

Kalastuslisenssien poistaminen niitä koskevasta luettelosta

1.   Jos kalastuslisenssin voimassaolo keskeytetään tai kalastuslisenssi peruutetaan pysyvästi tämän asetuksen 129 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, kalastusalus, johon keskeytetty tai pysyvästi peruutettu kalastuslisenssi liittyy, on luokiteltava asetuksen (EY) N:o 2371/2002 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kansallisessa rekisterissä ilman kalastuslisenssiä olevaksi alukseksi. Kalastusalus on määriteltävä samalla tavoin myös asetuksen (EY) N:o 2371/2002 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa EU:n kalastusalusrekisterissä.

2.   Tämän asetuksen 129 artiklan 2 kohdan mukainen kalastuslisenssin pysyvä peruuttaminen ei vaikuta asetuksen (EY) N:o 2371/2002 12 artiklassa tarkoitettuihin kalastuslisenssin myöntävän jäsenvaltion viitetasoihin.

3.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä päivitettävä valvonta-asetuksen 116 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu luettelo merkitsemällä siihen kaikki määrätyt pisteet ja niistä johtuvat kalastuslisenssien voimassaolon keskeyttämiset ja kalastuslisenssien pysyvät peruuttamiset, mukaan luettuna päivämäärä, jolloin keskeyttämisiä ja peruuttamisia alettiin soveltaa ja niiden kesto.

132 artikla

Laiton kalastus aikana, jolloin kalastuslisenssin voimassaolo on keskeytetty, tai kalastuslisenssin pysyvän peruuttamisen jälkeen

1.   Jos kalastusalus, jonka kalastuslisenssin voimassaolo on keskeytetty tai kalastuslisenssi on pysyvästi peruutettu tämän asetuksen 129 artiklan mukaisesti, harjoittaa kalastustoimintaa keskeytyksen aikana tai kalastuslisenssin pysyvän peruuttamisen jälkeen, toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava välittömiä täytäntöönpanotoimenpiteitä valvonta-asetuksen 91 artiklan mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kalastusalus voidaan tarvittaessa lisätä EU:n LIS-kalastusalusten luetteloon asetuksen (EY) N:o 1005/2008 27 artiklan mukaisesti.

133 artikla

Pisteiden poistaminen

1.   Jos kalastuslisenssin voimassaolo on keskeytetty tämän asetuksen 129 artiklan mukaisesti, pisteitä, joiden perusteella kalastuslisenssin voimassaolo on keskeytetty, ei poisteta. Kalastuslisenssin haltijalle määrätyt uudet pisteet lisätään olemassa oleviin pisteisiin tämän asetuksen 129 artiklan soveltamiseksi.

2.   Jos pisteitä on poistettu valvonta-asetuksen 92 artiklan 4 kohdan mukaisesti, valvonta-asetuksen 92 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi kalastuslisenssin haltijan osalta katsotaan, ettei haltijan kalastuslisenssin voimassaoloa ole keskeytetty tämän asetuksen 129 artiklan mukaisesti.

3.   Kerralla poistetaan kaksi pistettä, jos asianomaisen kalastusaluksen kalastuslisenssin haltijalle määrätty kokonaispistemäärä on enemmän kuin kaksi ja jos

a)	kalastusalus, jota on käytetty suoritettaessa rikkomusta, josta pisteet määrättiin, käyttää sen jälkeen VMS-järjestelmää tai kirjaa ja toimittaa kalastuspäiväkirjan sekä jälleenlaivaus- ja purkamisilmoitusten tiedot sähköisesti ilman, että sillä olisi tähän lain mukainen velvollisuus; tai

b)	kalastuslisenssin haltija osallistuu pisteiden määräämisen jälkeen vapaaehtoisesti tieteelliseen tutkimukseen, jolla pyritään parantamaan pyydysten valikoivuutta; tai

c)	kalastuslisenssin haltija on tuottajajärjestön jäsen ja hyväksyy tuottajajärjestön pisteiden määräämistä seuraavana vuonna laatiman kalastussuunnitelman, jonka mukaan kalastuslisenssin haltijan kalastusmahdollisuuksia vähennetään 10 prosenttia; tai

d)

kalastuslisenssin haltija osallistuu kalastukseen, johon sovelletaan ympäristömerkkijärjestelmää, jolla pyritään sertifioimaan merikalastuksesta, johon sovelletaan hyviä hoitotapoja, saatujen tuotteiden merkkejä ja lisäämään tällaisten merkkien tunnettuutta ja jossa keskitytään elollisten kalavarojen kestävään käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Kalastusluvan haltija voi kunkin viimeistä vakavaa rikkomusta seuraavan kolmen vuoden jakson osalta käyttää yhden kerran jotakin a, b, c tai d alakohdan vaihtoehdoista vähentääkseen määrättyä pistemäärää, jos tällainen vähennys ei johda kalastuslisenssin kaikkien pisteiden poistamiseen.

4.   Jos pisteet poistetaan 3 kohdan mukaisesti, kalastuslisenssin haltijalle on ilmoitettava pisteiden poistamisesta. Kalastuslisenssin haltijalle on ilmoitettava myös edelleen jäljellä oleva pistemäärä.

134 artikla

Kalastusalusten päälliköihin sovellettava pisteytysjärjestelmä

Jäsenvaltioiden on annettava valvonta-asetuksen 92 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut kalastusalusten päälliköihin sovellettavat kansalliset pisteytysjärjestelmänsä komissiolle tiedoksi kuuden kuukauden kuluttua tämän osaston soveltamispäivästä.

VIII OSASTO

TOIMENPITEET, JOILLA VARMISTETAAN, ETTÄ JÄSENVALTIOT NOUDATTAVAT YHTEISEN KALASTUSPOLITIIKAN TAVOITTEITA

I   LUKU

Unionin rahoitustuen keskeyttäminen ja lakkauttaminen

135 artikla

Määritelmä

Tässä luvussa tarkoitetaan

1)

’maksulla’ mitä tahansa rahoitusosuutta, jonka komissio maksaa sen jälkeen, kun jäsenvaltio on esittänyt maksupyynnön asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaisen toimintaohjelman tai asetuksen (EY) N:o 861/2006 8 artiklan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvan hankkeen toteuttamisen aikana tai sen päätyttyä;

2)	’katkaisemisella’ maksun määräajan kulumisen keskeyttämistä;

3)	’keskeyttämisellä’ tiettyyn maksupyyntöön perustuvien maksujen keskeyttämistä valvonta-asetuksen 103 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4)	’lakkauttamisella’ asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaiseen toimintaohjelmaan tai asetuksen (EY) N:o 861/2006 8 artiklan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvaan hankkeeseen liittyvän unionin rahoitusosuuden, johon sovelletaan keskeytystä, peruuttamista kokonaan tai osittain.

136 artikla

Maksun määräajan kulumisen katkaiseminen

1.   Neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (34) määritelty valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi katkaista maksun määräajan kulumisen enintään kuudella kuukaudella, jos

a)	havaintojen perusteella YKP:n sääntöjä ei ole noudatettu; tai

b)	valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä lisätarkistuksia, koska hänen tietoonsa on tullut, että jäsenvaltion valvontajärjestelmässä on puutteita ja/tai että kalastukseen ja kalastustoimiin liittyviä YKP:n sääntöjä ei ole noudatettu.

2.   Asianomaiselle jäsenvaltiolle on ilmoitettava kirjallisesti valvonta-asetuksen 103 artiklan 3 kohdan mukaisesti maksun määräajan kulumisen katkaisemiseen johtaneet syyt. Jäsenvaltiota on pyydettävä ilmoittamaan komissiolle yhden kuukauden kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta sen toteuttamat korjaavat toimet ja/tai kalastustoimiin myönnettyä rahoitustukea koskevat sääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyvät tiedot tämän asetuksen liitteen XXXI mukaisesti.

3.   Jos asianomainen jäsenvaltio ei vastaa komission pyyntöön 2 kohdassa mainitussa määräajassa tai jos vastauksen katsotaan olevan epätyydyttävä, komissio voi lähettää muistutuksen, jolla määräaikaa voidaan jatkaa enintään 15 päivää.

4.   Katkaiseminen on peruutettava heti, kun jäsenvaltio osoittaa vastauksessaan, että se on toteuttanut korjaavat toimet YKP:n sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi tai jos havainnot, joiden mukaan jäsenvaltion valvontajärjestelmässä on puutteita ja/tai kalastukseen ja kalastustoimiin liittyviä YKP:n sääntöjä ei ole noudatettu, olivat perusteettomia.

137 artikla

Maksujen keskeyttäminen

1.   Jos asianomainen jäsenvaltio ei vastaa komission pyyntöön tämän asetuksen 136 artiklassa mainitussa määräajassa tai jos vastauksen katsotaan olevan epätyydyttävä, komissio voi tuolloin käytettävissään olevien tietojen perusteella päättää valvonta-asetuksen 103 artiklan 1 kohdan mukaisesti keskeyttää unionin rahoitustuen maksut kyseiselle jäsenvaltiolle kokonaisuudessaan tai osittain, jäljempänä ’keskeytyspäätös’.

2.   Keskeytyspäätöksessä on esitettävä tiivistetysti asiaan liittyvät tosiseikat ja oikeudelliset seikat sekä komission arvio valvonta-asetuksen 103 artiklan 1 ja 6 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä ja vahvistettava se osuus, jonka maksaminen keskeytetään. Keskeytyspäätöksessä on pyydettävä asianomaista jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavat toimet tietyssä määräajassa, joka saa olla enintään kuusi kuukautta.

3.   Keskeytettävien maksujen määrästä on päätettävä soveltaen kerrointa, joka määritetään ottaen huomioon valvonta-asetuksen 103 artiklan 5 kohdassa säädetyt perusteet.

138 artikla

Rahoitustuen lakkauttaminen

1.   Jos jäsenvaltio ei pysty valvonta-asetuksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskeytyksen aikana edelleenkään osoittamaan, että se on korjannut tilanteen, jonka seurauksena keskeytyspäätös tehtiin, komissio voi ilmoittaa sille aikomuksestaan tehdä lakkauttamispäätös. Tämän asetuksen 136 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

2.   Jos asianomainen jäsenvaltio ei vastaa komissio pyyntöön 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa tai jos vastauksen katsotaan olevan epätyydyttävä, komissio voi tuolloin käytettävissään olevien tietojen perusteella päättää lakkauttaa maksut kyseiselle jäsenvaltiolle kokonaisuudessaan tai osittain.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun lakkauttamispäätökseen voi sisältyä asetuksen (EY) N:o 861/2006 8 artiklan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvia hankkeita koskevan rahoitusosuuden osalta mahdollisesti jo maksetun ennakon takaisinperintä osittain tai kokonaisuudessaan.

4.   Keskeytettyjen maksujen osalta lakkautettavasta määrästä on päätettävä soveltaen kerrointa, joka määritetään ottaen huomioon valvonta-asetuksen 103 artiklan 5 kohdassa säädetyt perusteet.

5.   Hankkeita, joihin liittyvät maksut keskeytettiin, koskevan rahoitusosuuden osalta maksetusta ennakosta takaisinperittävä määrä on maksettava takaisin komissiolle noudattaen asetuksen (EY) N:o 861/2006 28 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 72 artiklassa vahvistettua takaisinperintämenettelyä.

II   LUKU

Kalastusmahdollisuuksien vähentäminen

139 artikla

Kalastusmahdollisuuksien vähentämiseen liian suuren käytön vuoksi sovellettavat yleiset säännöt

1.   Jos kalastusmahdollisuuksia käytetään valvonta-asetuksen 105 artiklan 1 kohdassa ja 106 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla liikaa suhteessa jonkin ajanjakson osalta käytettävissä oleviin kiintiöihin ja pyyntiponnistukseen, kyseisen ylityksen suuruus on määritettävä säännellyn ajanjakson päättymistä seuraavan toisen kuukauden 15 päivänä käytettävissä olevien lukujen perusteella.

2.   Kalastusmahdollisuuksien käyttöä koskevan ylityksen suuruus on määritettävä suhteessa asianomaisen jäsenvaltion kunkin ajanjakson päättyessä käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin ottaen huomioon kalastusmahdollisuuksien vaihtaminen asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti, kiintiöiden siirtäminen neuvoston asetuksen (EY) No 847/96 (35) 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien uudelleenjakaminen valvonta-asetuksen 37 artiklan mukaisesti ja kalastusmahdollisuuksien vähentäminen valvonta-asetuksen 105, 106 ja 107 artiklan mukaisesti.

3.   Kalastusmahdollisuuksien vaihtaminen asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti tietyn ajanjakson osalta ei ole sallittua kyseisen ajanjakson päättymistä seuraavan ensimmäisen kuukauden viimeisen päivän jälkeen.

140 artikla

Kalastusmahdollisuuksien vähentämistä koskeva kuuleminen

Komissio kuulee valvonta-asetuksen 105 artiklan 4 ja 5 kohdan sekä 106 artiklan 3 kohdan mukaisten kalastusmahdollisuuksien vähennysten osalta asianomaista jäsenvaltiota ehdotetuista toimenpiteistä. Asianomaisen jäsenvaltion on vastattava komission kuulemiseen 10 työpäivän kuluessa.

III   LUKU

Kiintiöiden alentaminen yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi

141 artikla

Kiintiöiden alentamiseen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden laiminlyönnin vuoksi sovellettavat säännöt

1.   Valvonta-asetuksen 107 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua määräaikaa, jonka kuluessa jäsenvaltio voi osoittaa, että asianomaisia kantoja voidaan turvallisesti hyödyntää, on sovellettava komission jäsenvaltiolle lähettämän kirjeen päiväyksestä alkaen.

2.   Jäsenvaltioiden on liitettävä valvonta-asetuksen 107 artiklan 2 kohdan mukaiseen vastaukseensa todisteet, jotka osoittavat komissiolle, että asianomaista kantaa voidaan hyödyntää turvallisesti.

142 artikla

Alennettavien määrien määrittämien

1.   Valvonta-asetuksen 107 artiklan mukainen kiintiöiden alennus on vahvistettava suhteessa siihen, missä määrin ja millä tavoin monivuotisiin suunnitelmiin kuuluviin kantoihin sovellettavia sääntöjä ei ole noudatettu ja miten vakava uhka tästä on aiheutunut näiden kantojen säilyttämiselle. Alennuksessa on otettava huomioon vahinko, joka on aiheutunut asianomaisille kannoille monivuotisiin suunnitelmiin kuuluviin kantoihin sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisen seurauksena.

2.   Jos sen kalakannan tai kalakantaryhmän osalta, jota sääntöjen noudattamatta jättäminen koskee, ei voida alentaa kiintiötä, osuutta tai määräosaa 1 kohdan mukaisesti, koska kyseisen jäsenvaltion käytettävissä ei ole tai ei riittävästi ole kiintiötä, osuutta tai määräosaa kyseisen kalakannan tai kalakantaryhmän osalta, komissio voi, asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan, alentaa seuraavana vuonna tai seuraavina vuosina tuon jäsenvaltion käytettävissä olevia kiintiöitä muiden kalakantojen tai kalakantaryhmien osalta samalla maantieteellisellä alueella tai kaupallisesti yhtä tärkeiden kalakantojen tai kalakantaryhmien osalta 1 kohdan mukaisesti.

IX OSASTO

TIEDOT

I   LUKU

Tietojen analysointi ja tutkiminen

143 artikla

Kohde

Valvonta-asetuksen 109 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tietokonepohjaiseen varmentamisjärjestelmään on kuuluttava erityisesti

a)	tietokanta tai tietokannat, johon/joihin kaikki tämän asetuksen 144 artiklassa tarkoitetut tässä järjestelmässä varmennettavat tiedot tallennetaan;

b)	tämän asetuksen 145 artiklassa tarkoitetut varmentamismenettelyt, mukaan luettuina kaikkien tietojen laatutarkastukset, analyysi ja ristiintarkastukset;

c)	tämän asetuksen 146 artiklassa tarkoitetut menettelyt, joilla komissio tai sen nimeämä elin pääsee käsiksi kaikkiin kyseisiin tietoihin.

144 artikla

Varmennettavat tiedot

1.   Tietokonepohjaisen varmentamisjärjestelmän osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki valvonta-asetuksen 109 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot tallennetaan tietokonepohjaiseen tietokantaan tai tietokonepohjaisiin tietokantoihin. Tietokantaan vähintään tallennettavat tiedot luetellaan liitteessä XXIII, pakolliset tiedot liitteessä XXVII ja muut tiedot liitteissä XII ja XXXII. Varmentamisjärjestelmässä voidaan ottaa huomioon myös muita tietoja, joita pidetään tarpeellisina varmentamismenettelyissä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietokannoissa olevien tietojen on oltava varmentamisjärjestelmän käytettävissä jatkuvasti ja reaaliaikaisesti. Varmentamisjärjestelmästä on oltava suora pääsy näihin kaikkiin tietokantoihin ilman inhimillistä työpanosta. Tästä syystä kaikki jäsenvaltiossa olevat tietokannat ja järjestelmät, jotka sisältävät 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja, on liitettävä toisiinsa.

3.   Jos 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei tallenneta tietokantaan automaattisesti, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tiedot tallennetaan tietokantoihin manuaalisesti tai ne digitoidaan viipymättä asiaa koskevassa lainsäädännössä säädettyjä määräaikoja noudattaen. Tietojen vastaanottamis- ja tallennuspäivät on kirjattava tietokantaan asianmukaisesti.

145 artikla

Varmentamismenettelyt

1.   Tietokonepohjaisen varmentamisjärjestelmän on varmennettava kukin tämän asetuksen 144 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tietokokonaisuus automaattisten tietokonepohjaisten algoritmien ja menettelyjen avulla jatkuvalla, järjestelmällisellä ja tehokkaalla tavalla. Varmentamiseen on kuuluttava menettelyjä, joilla valvotaan perustietojen laatua ja tarkastetaan tietojen muoto ja niitä koskevat vähimmäisvaatimukset, sekä perusteellisempi tarkistusmenettely analysoimalla yksityiskohtaisesti useita tietueita, käyttäen tilastollisia menetelmiä tai ristiintarkastamalla eri lähteistä saatuja tietoja.

2.   Kuhunkin varmentamismenettelyyn on liityttävä menettelytapasääntö tai -sääntöjä, joissa määritellään, millaisia varmennuksia menettelyssä suoritetaan ja mihin varmennusten tulokset tallennetaan. Tarvittaessa on ilmoitettava sen lainsäädännön viitetiedot, jonka soveltamista tarkistus koskee. Komissio voi määritellä yhtenäiset menettelytapasäännöt jäsenvaltioita kuultuaan.

3.   Tietokantaan on tallennettava sekä positiiviset että negatiiviset tietokonepohjaisen varmentamisjärjestelmän tulokset. Kaikista varmentamismenettelyssä havaituista epäjohdonmukaisuuksista ja laiminlyönneistä sekä niistä johtuvista jatkotoimista on saatava tieto välittömästi. On myös oltava mahdollista hakea sellaisten kalastusalusten, kalastusalusten päälliköiden tai liikenteenharjoittajien tunnistetietoja, joiden osalta on kolmen viime vuoden aikana havaittu toistuvasti epäjohdonmukaisuuksia ja mahdollisia laiminlyöntejä.

4.   Varmentamisjärjestelmässä havaittuja epäjohdonmukaisuuksia koskevat jatkotoimet on linkitettävä varmentamistuloksiin mainiten samalla varmentamispäivä ja jatkotoimi.

Jos havaitun epäjohdonmukaisuuden todetaan johtuvan tallennusvirheestä, tietokantaan tallennetut tiedot on korjattava, tiedot on merkittävä selkeästi korjatuiksi tiedoiksi ja alkuperäinen arvo tai merkintä sekä tietojen korjaamisen syy on ilmoitettava.

Jos havaitun epäjohdonmukaisuuden seurauksena toteutetaan jatkotoimia, varmentamistulos on tarvittaessa linkitettävä tarkastusraporttiin ja toteutettuihin jatkotoimiin.

146 artikla

Komission tiedonsaanti

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissio tai sen nimeämä elin saa kaikkina aikoina reaaliaikaisesti käyttöönsä seuraavat:

a)	kaikki tämän asetuksen 144 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot;

b)	kaikki varmentamisjärjestelmää varten määritellyt menettelytapasäännöt, mukaan luettuina määritelmät, sovellettava lainsäädäntö ja paikka, jonne varmentamistulokset tallennetaan;

c)	kaikki varmentamistulokset ja seurantoimet, mukaan luettuina merkinnät tietojen korjaamisesta ja linkit mahdollisiin rikkomusmenettelyihin.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin on automatisoidun tietojenvaihdon yhteydessä mahdollista päästä käsiksi tämän asetuksen 147 artiklassa määriteltyjen suojattujen verkkopalvelujen kautta.

3.   Tietojen on oltava ladattavissa liitteessä XII määritellyssä tiedonsiirtomuodossa kaikkien dataelementtien osalta ja XML-muodossa. Muiden saatavilla olevien tietojen, joita ei määritellä liitteessä XII, on oltava saatavilla liitteessä XXXII määritellyssä muodossa.

4.   Komissiolle tai sen nimeämälle elimelle on annettava mahdollisuus ladata 1 kohdassa tarkoitettuja tiettyä kalastusalusta tai kalastusalusluetteloa koskevia tietoja ajanjaksosta ja maantieteellisestä alueesta riippumatta.

5.   Komission perustellusta pyynnöstä asianomaisen jäsenvaltion on korjattava viipymättä tiedot, joissa komissio on havainnut epäjohdonmukaisuuksia. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä muille jäsenvaltioille tietojen korjaamisesta.

II   LUKU

Jäsenvaltioiden verkkosivustot

147 artikla

Verkkosivustojen ja -palvelujen toiminta

1.   Jäsenvaltion on luotava verkkopalveluja valvonta-asetuksen 115 ja 116 artiklassa tarkoitettujen virallisten verkkosivustojensa yhteyteen. Verkkopalvelujen on tuotettava reaaliaikaista ja dynaamista sisältöä virallisille verkkosivustoille ja mahdollistettava tietojen automaattinen saanti. Tarvittaessa jäsenvaltioiden on muutettava olemassa olevia tietokantojaan tai perustettava uusia tietokantoja verkkopalvelujen edellyttämän sisällön toimittamiseksi.

2.   Verkkopalvelujen ansiosta komissio tai sen nimeämä elin pääsee käsiksi kaikkiin tämän asetuksen 148 ja 149 artiklassa tarkoitettuihin saatavilla oleviin tietoihin milloin tahansa. Automatisoidun tietojenhaun on perustuttava liitteessä XII määriteltyyn sähköisessä tietojenvaihdossa noudatettavaan protokollaan ja muotoon. Verkkopalvelut on luotava kansainvälisten standardien mukaisesti.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun virallisen verkkosivuston alasivulla on vasemmalla puolella oltava valikko, josta on linkit kaikille muille alasivuille. Alasivun alaosassa on myös oltava asianomaisen verkkopalvelun määritelmä.

4.   Verkkopalveluja ja -sivustoja on hallinnoitava keskitetysti siten, että kullakin jäsenvaltiolla on niihin ainoastaan yksi liityntäpiste.

5.   Komissio voi vahvistaa yhteisiä vaatimuksia, teknisiä eritelmiä ja menettelyjä verkkosivustojen käyttöliittymää, teknisesti yhteensopivia tietokonepohjaisia järjestelmiä sekä jäsenvaltioiden, komission ja sen nimeämän elimen välisiä verkkopalveluja varten. Komissio koordinoi eritelmien ja menetelmien suunnittelua jäsenvaltioita kuultuaan.

148 artikla

Julkiset verkkosivustot ja -palvelut

1.   Verkkosivustojen julkisessa osiossa on oltava johdantosivu ja eri alasivuja. Julkisella johdantosivulla on lueteltava linkit, jotka sisältävät valvonta-asetuksen 115 artiklan a–g alakohdassa olevat viittaukset, ja mainittava alasivut, joilta kyseisessä artiklassa mainitut tiedot löytyvät.

2.   Kunkin julkisen alasivun on sisällettävä vähintään yksi valvonta-asetuksen 115 artiklan a–g alakohdassa luetelluista tiedoista. Alasivujen ja niihin liittyvien verkkopalvelujen on sisällettävä vähintään liitteessä XXXIII vahvistetut tiedot.

149 artikla

Suojatut verkkosivustot ja -palvelut

1.   Verkkosivustojen suojatussa osiossa on oltava johdantosivu ja eri alasivuja. Suojatulla johdantosivulla on lueteltava linkit, jotka sisältävät valvonta-asetuksen 116 artiklan 1 kohdan a–h alakohdassa olevat viittaukset, ja mainittava alasivut, joilta kyseisessä artiklassa mainitut tiedot löytyvät.

2.   Kunkin suojatun alasivun on sisällettävä vähintään yksi valvonta-asetuksen 116 artiklan 1 kohdan a–h alakohdassa luetelluista tiedoista. Alasivujen ja niihin liittyvien verkkopalvelujen on sisällettävä vähintään liitteessä XXIV vahvistetut tiedot.

3.   Suojatuilla verkkosivustoilla ja suojatuissa verkkopalveluissa on käytettävä valvonta-asetuksen 116 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja sähköisiä varmenteita.

X OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

I   LUKU

Keskinäinen avunanto

1   Jakso

Yleiset säännökset

150 artikla

Soveltamisala

1.   Tässä luvussa vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on tehtävä hallinnollista yhteistyötä keskenään, kolmansien maiden, komission ja sen nimeämän elimen kanssa varmistaakseen valvonta-asetuksen ja tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen. Tämä ei estä jäsenvaltioita laatimasta muunlaisia hallinnollisen yhteistyön muotoja.

2.   Tässä luvussa ei velvoiteta jäsenvaltioita antamaan toisilleen apua silloin, kun se todennäköisesti vahingoittaisi jäsenvaltion kansallista oikeusjärjestelmää, yleistä järjestystä, turvallisuutta tai muuta olennaista etua. Ennen avunannosta kieltäytymistä avunpyynnön saaneen jäsenvaltion on kuultava pyynnön esittänyttä jäsenvaltiota määritelläkseen, voitaisiinko pyyntöön vastata osittain tietyin ehdoin ja edellytyksin. Jos avunpyyntöön ei voida vastata, asiasta ja kieltäytymisen syistä on viipymättä ilmoitettava avunpyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle ja komissiolle tai sen nimeämälle elimelle.

3.   Tämä luku ei vaikuta rikosasiain käsittelyä ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevien sääntöjen soveltamiseen jäsenvaltioissa, rikostutkintaan liittyvää salassapitovelvollisuutta koskevat säännökset mukaan luettuina.

151 artikla

Kustannukset

Jäsenvaltioiden on vastattava omista avunpyyntöihin liittyvistä kustannuksistaan ja luovuttava kaikista tämän osaston soveltamisesta johtuvia menoja koskevista korvausvaatimuksista.

152 artikla

Yhteysviranomainen

Valvonta-asetuksen 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun yhden viranomaisen on toimittava tämän luvun soveltamisesta vastaavana yhteysviranomaisena.

153 artikla

Jatkotoimet

1.   Jos kansalliset viranomaiset päättävät tämän luvun avunantopyynnön tai oma-aloitteista tietojenvaihtoa koskevan pyynnön perusteella toteuttaa toimenpiteitä, jotka voidaan toteuttaa ainoastaan oikeusviranomaisen luvalla tai sen pyynnöstä, niiden on ilmoitettava asianomaiselle jäsenvaltiolle ja komissiolle tai sen nimeämälle elimelle sellaisista näitä toimenpiteitä koskevista tiedoista, jotka liittyvät yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämiseen.

2.   Kaikkiin tällaisiin tietojen luovuttamisiin on saatava lupa etukäteen oikeusviranomaiselta, jos kansallisessa lainsäädännössä tällaista lupaa edellytetään.

2   Jakso

Tiedottaminen ilman edeltävää pyyntöä

154 artikla

Tiedottaminen ilman edeltävää pyyntöä

1.   Jos jäsenvaltio saa tiedon mahdollisesta kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämisestä ja erityisesti valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta vakavasta rikkomuksesta tai epäilee perustellusti, että tällainen rikkomus voi tapahtua, sen on ilmoitettava siitä viipymättä muille asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle tai sen nimeämälle elimelle. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki tarpeellinen tieto, ja se on tehtävä tämän asetuksen 152 artiklassa tarkoitetun yhteysviranomaisen välityksellä.

2.   Jos jäsenvaltio toteuttaa 1 kohdassa tarkoitettuja noudattamatta jättämisiä tai rikkomuksia koskevia täytäntöönpanotoimia, sen on ilmoitettava niistä muille asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle tai sen nimeämälle elimelle tämän asetuksen 152 artiklassa tarkoitetun yhteysviranomaisen välityksellä.

3.   Kaikki tämän asetuksen mukaiset ilmoitukset on tehtävä kirjallisesti.

3   Jakso

Avunantopyynnöt

155 artikla

Määritelmä

Tässä jaksossa ’avunantopyynnöllä’ tarkoitetaan yhden jäsenvaltion toiselle jäsenvaltiolle tai komission tai sen nimeämän elimen jäsenvaltiolle esittämää pyyntöä, joka koskee

a)	tietoja, valvonta-asetuksen 93 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaiset tiedot mukaan luettuina;

b)	täytäntöönpanotoimia; tai

c)	hallinnollista tiedoksiantoa.

156 artikla

Yleiset vaatimukset

1.   Pyynnön esittävän jäsenvaltion on varmistettava, että kaikki avunantopyynnöt sisältävät riittävät tiedot, jotta pyynnön vastaanottava jäsenvaltio voi vastata pyyntöön, mukaan luettuna mahdollinen näyttö, joka voidaan saada vain pyynnön esittävän jäsenvaltion alueelta.

2.   Avunantopyynnöt on rajoitettava perusteltuihin tapauksiin, joissa on perusteltua syytä epäillä yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämistä ja erityisesti valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vakavaa rikkomusta ja joissa pyynnön esittävä jäsenvaltio ei pysty omin keinoin saamaan tarvittavia tietoja tai toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä.

157 artikla

Pyyntöjen ja vastausten toimittaminen

1.   Ainoastaan pyynnön esittävän jäsenvaltion yhteysviranomainen, komissio tai sen nimeämä elin voi lähettää pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion yhteysviranomaiselle. Pyyntöihin annetut vastaukset on toimitettava samalla tavoin.

2.   Keskinäistä avunantoa koskevat pyynnöt ja niihin annetut vastaukset on tehtävä kirjallisesti.

3.   Asianomaisten yhteysviranomaisten on sovittava pyynnöissä ja vastauksissa käytettävistä kielistä ennen pyyntöjen esittämistä. Jos sopimukseen ei päästä, pyynnöt on toimitettava pyynnön esittävän jäsenvaltion virallisella kielellä (virallisilla kielillä) ja niihin on vastattava pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä (virallisilla kielillä).

158 artikla

Tietopyynnöt

1.   Jäsenvaltion on pyynnön esittävän jäsenvaltion, komission tai sen nimeämän elimen pyynnöstä toimitettava tarvittavat tiedot sen selvittämiseksi, onko yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä jätetty noudattamatta ja erityisesti onko valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vakava rikkomus tapahtunut tai onko perusteltua syytä epäillä, että tällainen rikkomus voi tapahtua. Tiedot on toimitettava tämän asetuksen 152 artiklassa tarkoitetun yhteysviranomaisen välityksellä.

2.   Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on pyynnön esittävän jäsenvaltion, komission tai sen nimeämän elimen pyynnöstä toteutettava tarkoituksenmukaiset hallinnolliset selvitykset sellaisten toimien osalta, jotka ovat tai pyynnön esittävän jäsenvaltion mielestä vaikuttavat olevan yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämisiä ja erityisesti valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vakavia rikkomuksia. Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on annettava tällaisten hallinnollisten selvitysten tulokset tiedoksi pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle, komissiolle tai sen nimeämälle elimelle.

3.   Pyynnön esittävän jäsenvaltion, komission tai sen nimeämän elimen pyynnöstä pyynnön vastaanottava jäsenvaltio voi sallia, että pyynnön esittävän jäsenvaltion toimivaltainen virkamies on mukana pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion, komission tai sen nimeämän elimen virkamiesten tekemissä 2 kohdassa tarkoitetuissa hallinnollisissa selvityksissä. Jos rikosasiain käsittelyä koskevien kansallisten säännösten mukaan tiettyjä toimia voivat toteuttaa ainoastaan kansallisessa lainsäädännössä erityisesti nimetyt virkamiehet, pyynnön esittävän jäsenvaltion virkamiehet eivät saa osallistua tällaisiin toimiin. He eivät saa missään tapauksessa osallistua kotietsintään eivätkä rikosoikeuden alaan kuuluvaan henkilöiden viralliseen kuulusteluun. Pyynnön esittävän jäsenvaltion virkamiesten, jotka ovat läsnä pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa, on aina voitava esittää kirjallinen valtuutus, josta ilmenevät heidän henkilöllisyytensä ja virkatehtävänsä.

4.   Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on pyynnön esittävän jäsenvaltion pyynnöstä toimitettava hallussaan olevat asiakirjat tai oikeaksi todistetut jäljennökset, jotka liittyvät yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämiseen tai valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin vakaviin rikkomuksiin.

5.   Lomakemalli pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa varten on liitteessä XXXIV.

159 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevat pyynnöt

1.   Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on tämän asetuksen 156 artiklassa tarkoitetun näytön perusteella ja pyynnön esittävän jäsenvaltion, komission tai sen nimeämän elimen pyynnöstä toteutettava kaikki tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämisen tai valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vakavien rikkomusten lopettamiseksi välittömästi alueellaan tai suvereniteettiinsa taikka lainkäyttövaltaansa kuuluvilla merialueilla.

2.   Pyynnön vastaanottava jäsenvaltio voi kuulla pyynnön esittävää jäsenvaltiota, komissiota tai sen nimeämää elintä 1 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamisen aikana.

3.   Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on annettava tietoa toteutetuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista tämän asetuksen 152 artiklassa tarkoitetun yhteysviranomaisen välityksellä pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle, muille asianomaisille jäsenvaltioille, komissiolle tai sen nimeämälle elimelle.

160 artikla

Tietopyyntöihin ja täytäntöönpanotoimenpiteitä koskeviin pyyntöihin annettavien vastausten määräaika

1.   Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on toimitettava tämän asetuksen 158 artiklan 1 kohdassa ja 159 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot mahdollisimman nopeasti ja viimeistään neljän viikon kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Pyynnön vastaanottava ja pyynnön esittävä jäsenvaltio, komissio tai sen nimeämä elin voivat sopia keskenään muusta määräajasta.

2.   Jos pyynnön vastaanottava jäsenvaltio ei kykene vastaamaan pyyntöön säädetyssä määräajassa, se ilmoittaa pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle, komissiolle tai sen nimeämälle elimelle kirjallisesti, miksi se ei voi noudattaa tätä määräaikaa ja milloin se pystyy toimittamaan vastauksen.

161 artikla

Hallinnollista tiedoksiantoa koskevat pyynnöt

1.   Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnön esittävän jäsenvaltion pyynnöstä vastaanottajalle vastaavien asiakirjojen ja päätösten tiedoksiantoa koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti kaikista pyynnön esittävän jäsenvaltion hallintoviranomaisten antamista, yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisalaa ja erityisesti valvonta-asetuksen tai tämän asetuksen mukaisesti säänneltyjä kysymyksiä koskevista asiakirjoista ja päätöksistä, jotka on pantava täytäntöön pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion alueella.

2.   Tiedoksiantopyynnöt on laadittava tämän asetuksen liitteessä XXXV olevan mallin mukaisesti.

3.   Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on toimitettava vastauksensa pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle välittömästi tämän asetuksen 152 artiklassa tarkoitetun yhteysviranomaisen välityksellä tehdyn tiedoksiantopyynnön jälkeen. Vastaukset on laadittava liitteessä XXXVI vahvistetun mallin mukaisesti.

4   Jakso

Yhteydet komissioon tai sen nimeämään elimeen

162 artikla

Jäsenvaltioiden ja komission tai sen nimeämän elimen välinen tiedonvälitys

1.   Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle tai sen nimeämälle elimelle mahdollisimman nopeasti tiedoksi kaikki aiheelliseksi katsomansa tiedot menetelmistä, käytänteistä tai havaituista suuntautumisista, joita on käytetty tai epäillään käytetyn yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämisen ja erityisesti valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vakavien rikkomusten yhteydessä.

2.   Komissio tai sen nimeämä elin antaa jäsenvaltioille mahdollisimman nopeasti tiedoksi kaikki tiedot, jotka voivat auttaa niitä valvonta-asetuksen tai tämän asetuksen täytäntöönpanossa.

163 artikla

Komission tai sen nimeämän elimen toteuttama koordinointi

1.   Jos jäsenvaltion tietoon tulee toimia, jotka ovat tai joiden ne epäilevät olevan yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämisiä tai valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vakavia rikkomuksia ja joilla on unionin tasolla erityistä merkitystä, jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tai sen nimeämälle elimelle mahdollisimman nopeasti kaikki tosiseikkojen toteen näyttämiseksi tarvittavat tiedot. Komissio tai sen nimeämä elin välittää tiedot edelleen muille jäsenvaltioille.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämisen ja erityisesti valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vakavan rikkomuksen muodostavilla toimilla katsotaan olevan erityistä merkitystä Euroopan unionin tasolla erityisesti silloin, kun

a)	niillä on tai voi olla kytköksiä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa; tai

b)	jäsenvaltio katsoo, että samankaltaisia toimia on ilmeisesti voitu toteuttaa myös muissa jäsenvaltioissa.

3.   Jos komissio tai sen nimeämä elin katsoo, että yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämisen ja erityisesti valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vakavan rikkomuksen muodostavia toimia on toteutettu yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, se ilmoittaa asiasta asianomaisille jäsenvaltioille, joiden on mahdollisimman nopeasti tehtävä tarvittavat selvitykset. Asianomaisten jäsenvaltioiden on mahdollisimman nopeasti ilmoitettava komissiolle tai sen nimeämälle elimelle selvitystensä tulokset.

5   Jakso

Yhteydet kolmansiin maihin

164 artikla

Tietojenvaihto kolmansien maiden kanssa

1.   Kun jäsenvaltio saa kolmannelta maalta tai alueelliselta kalastuksenhoitojärjestöltä valvonta-asetuksen tai tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta merkityksellisiä tietoja, sen on toimitettava tiedot muille asianomaisille jäsenvaltioille, komissiolle tai sen nimeämälle elimelle yhteysviranomaisen välityksellä, jos kyseisen kolmannen maan kanssa tehdyt kahdenväliset sopimukset tai alueellisen kalastuksenhoitojärjestön säännöt sen sallivat.

2.   Jäsenvaltio voi toimittaa tämän luvun mukaisesti saadut tiedot kolmannelle maalle tai alueelliselle kalastuksenhoitojärjestölle yhteysviranomaisen välityksellä kyseisen kolmannen maan kanssa tehdyn kahdenvälisen sopimuksen tai kyseisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntöjen mukaisesti. Tietojen toimittamiselle on ensin saatava tiedot alun perin toimittaneen jäsenvaltion suostumus, ja siinä on noudatettava yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä koskevaa EU:n ja kansallista lainsäädäntöä.

3.   Komissio tai sen nimeämä elin voi unionin ja kolmansien maiden välisten kalastussopimusten tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen taikka vastaavien järjestelyjen, joissa unioni on sopimuspuolena tai yhteistyötä tekevänä muuna kuin sopimuspuolena, puitteissa toimittaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamatta jättämistä tai valvonta-asetuksen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vakavia rikkomuksia koskevat merkitykselliset tiedot muille kyseisten sopimusten, järjestöjen tai järjestelyjen osapuolille, jos tiedot antanut jäsenvaltio siihen suostuu.

II   LUKU

Raportointivelvoite

165 artikla

Raporttien muoto ja määräajat

1.   Valvonta-asetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa joka viides vuosi toimitettavassa raportissa on käytettävä liitteessä XXXVII määriteltyjä tietoja.

2.   Valvonta-asetuksen 118 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu raportti, jossa esitetään säännöt, joita on käytetty laadittaessa raportteja perustiedoista, on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Jäsenvaltioiden on toimitettava uusi raportti aina, kun näitä sääntöjä muutetaan.

XI OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

166 artikla

Kumoamiset

1.   Kumotaan asetus (ETY) N:o 2807/83, asetus (ETY) N:o 3561/85, asetus (ETY) N:o 493/87, asetus (ETY) N:o 1381/87, asetus (ETY) N:o 1382/87, asetus (EY) N:o 2943/95, asetus (EY) N:o 1449/98, asetus (EY) N:o 2244/2003, asetus (EY) N:o 1281/2005, asetus (EY) N:o 1042/2006, asetus (EY) N:o 1542/2007, asetus (EY) N:o 1077/2008 ja asetus (EY) N:o 409/2009.

2.   Kumotaan asetus (EY) N:o 356/2005 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen.

3.   Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

167 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, lukuun ottamatta VII osastoa, joka tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

Tämän asetuksen II osaston III lukua ja IV osaston I lukua sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2012. Valvonta-asetuksen 124 artiklan c alakohdan ja edellisen kohdan mukaisesti VII osastoa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012.

---

(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.

(3)  EUVL L 160, 14.6.2006, s. 1.

(4)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(5)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(6)  EYVL L 276, 10.10.1983, s. 1.

(7)  EYVL L 339, 18.12.1985, s. 29.

(8)  EYVL L 50, 19.2.1987, s. 13.

(9)  EYVL L 132, 21.5.1987, s. 9.

(10)  EYVL L 132, 21.5.1987, s. 11.

(11)  EYVL L 308, 21.12.1995, s. 15.

(12)  EYVL L 192, 8.7.1998, s. 4.

(13)  EUVL L 56, 2.3.2005, s. 8.

(14)  EUVL L 333, 20.12.2003, s. 17.

(15)  EUVL L 203, 4.8.2005, s. 3.

(16)  EUVL L 187, 8.7.2006, s. 14.

(17)  EUVL L 337, 21.12.2007, s. 56.

(18)  EUVL L 295, 4.11.2008, s. 3.

(19)  EUVL L 123, 19.5.2009, s. 78.

(20)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(21)  EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1.

(22)  EUVL L 204, 13.8.2003, s. 21.

(23)  EUVL L 102, 7.4.2004, s. 9.

(24)  EUVL L 365, 10.12.2004, s. 19.

(25)  EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7.

(26)  EYVL L 274, 25.9.1986, s. 1.

(27)  EUVL L 60, 5.3.2008, s. 1.

(28)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(29)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.

(30)  EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1.

(31)  EYVL L 278, 23.10.2001, s. 6.

(32)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22.

(33)  EYVL L 337, 20.12.2001, s. 20.

(34)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(35)  EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3.

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---