1.

Perussäädöksen mukaisesti tukikelpoisten menojen on täytettävä seuraavat ehdot:

2.

Perussäädöksen 14 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen monivuotisten toimien osalta ainoastaan vuosiohjelmasta yhteisrahoitusta saava osa toimista katsotaan hankkeeksi, johon näitä tukikelpoisuussääntöjä sovelletaan.

3.

Rahastosta tuettuja hankkeita ei saa rahoittaa muista yhteisön talousarviosta rahoitettavista lähteistä. Rahastosta tuetuille hankkeille on hankittava yhteisrahoitusta julkisista tai yksityisistä lähteistä.

1.

Rahastosta tuettujen hankkeiden on oltava voittoa tavoittelemattomia. Jos hankkeen päättyessä tulolähteet, tuotto mukaan luettuna, ovat menoja suuremmat, hankkeelle rahastosta myönnettävää rahoitusosuutta vähennetään vastaavasti. Hankkeen kaikkien tulolähteiden osuudet on kirjattava lopullisen tuensaajan tilikirjanpitoon tai veroasiakirjoihin, ja ne on voitava eritellä ja tarkastaa.

2.

Hankkeen tulojen on muodostuttava kaikista rahoitusosuuksista, jotka on myönnetty sille rahastosta taikka julkisista tai yksityisistä lähteistä, mukaan luettuna lopullisen tuensaajan oma rahoitusosuus, sekä hankkeen mahdollisesta tuotosta. ”Tuotolla” tarkoitetaan tämän säännön osalta I.4 kohdassa kuvattuna tukikelpoisuusaikana hankkeelle muodostuneita tuloja myynnistä, vuokrauksesta, palveluista, maksuista tai muista vastaavista lähteistä.

3.

Tämän päätöksen 12 artiklan c alakohdassa tarkoitettu yhteisön rahoitusosuus, joka muodostuu voitontavoittelun kiellon periaatteen soveltamisen tuloksena, lasketaan vähentämällä ”tukikelpoisista kokonaiskustannuksista” sekä ”kolmansien osapuolten rahoitusosuus” että ”hankkeen tuotto”.

1.

Hankkeeseen liittyvien kustannusten on oltava aiheutunut ja vastaavien maksujen (poistoja lukuun ottamatta) suoritettu 1 päivän tammikuuta jälkeen sinä vuonna, joka on mainittu rahoituspäätöksessä, jolla hyväksytään jäsenvaltioiden vuosiohjelmat. Tukikelpoisuusaika päättyy 30 päivänä kesäkuuta vuonna N (2) + 2, mikä tarkoittaa, että hankkeeseen liittyvien kustannusten on oltava aiheutunut ennen tätä päivämäärää.

2.

Edellä 1 kohdassa säädettyä tukikelpoisuusaikaa koskee poikkeus hätätoimenpiteiden osalta (katso perussäädöksen 21 artiklan 3 kohta) sekä jäsenvaltioille annettavan teknisen avun osalta (katso IV.3 kohta).

1.

Menojen on vastattava lopullisen tuensaajan suorittamia maksuja. Niiden on oltava (käteis)maksutapahtumia, lukuun ottamatta poistoja.

2.

Pääsääntöisesti menot on todennettava virallisilla laskuilla. Jos tämä ei ole mahdollista, menojen tueksi on esitettävä vastaavalla tavalla todistusvoimaiset kirjanpitoasiakirjat tai tositteet.

3.

Menot on voitava eritellä ja todentaa. Erityisesti on huolehdittava siitä, että ne on

4.

Tarvittaessa lopullisten tuensaajien on säilytettävä oikeaksi todistetut jäljennökset kirjanpitoasiakirjoista, joilla todennetaan hankekumppaneille kyseisen hankkeen yhteydessä muodostuneet tulot ja menot.

5.

Edellä 2–4 alakohdassa tarkoitetun asiakirja-aineiston säilytyksessä ja käsittelyssä on noudatettava kansallista tietosuojalainsäädäntöä.

1.

Perussäädöksen 3 ja 5 artiklassa kuvattuihin toimiin liittyvien menojen on oltava

2.

Kolmansiin maihin rekisteröityneet ja sijoittautuneet hankekumppanit voivat osallistua hankkeisiin ainoastaan ilman kustannuksia, lukuun ottamatta hallitustenvälisillä sopimuksilla perustettuja kansainvälisiä julkisoikeudellisia järjestöjä sekä niiden perustamia erityisjärjestöjä, Punaisen Ristin kansainvälistä komiteaa (ICRC) ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälistä liittoa.

1.

Hankkeen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön kustannukset eli todelliset palkkakustannukset, joihin on lisätty sosiaaliturvamaksut ja muut palkkoihin liittyvät lakisääteiset kustannukset, ovat tukikelpoisia, jos tämä vastaa tuensaajan tavanomaista palkkauskäytäntöä.

2.

Kansainvälisten järjestöjen kohdalla tukikelpoiset henkilöstökulut voivat sisältää säännöksiä lakisääteisten velvoitteiden ja palkkaukseen liittyvien oikeuksien kattamiseksi.

3.

Vastaavat julkisten elinten henkilöstön palkkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin, kuin ne ovat aiheutuneet toiminnoista, joita julkinen elin ei toteuttaisi, ellei asianomaista hanketta olisi otettu toteutettavaksi; tämä henkilöstö siirretään tai nimetään toteuttamaan hanketta lopullisen tuensaajan kirjallisella päätöksellä.

4.

Henkilöstökulut on esitettävä budjetissa yksityiskohtaisesti siten, että ilmoitetaan tehtävät ja henkilöstön lukumäärä.

1.

Matka- ja oleskelukulut ovat tukikelpoisia välittöminä kustannuksina sellaisen henkilöstön tai muiden henkilöiden osalta, jotka osallistuvat hankkeen toimiin ja joiden matkustaminen on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.

2.

Matkakulut ovat tukikelpoisia toteutuneiden kustannusten perusteella. Korvauksen perustana on oltava halvin julkinen liikenneväline, ja lentomatkat on periaatteessa sallittava ainoastaan silloin, kun edestakaisen matkan pituus on yli 800 km, paitsi silloin kun matkakohteen sijainti edellyttää lentämistä. Korvaus oman auton käytöstä lasketaan yleensä joko julkisten liikennevälineiden käytöstä aiheutuvien kustannusten perusteella tai kyseisessä jäsenvaltiossa julkaistujen virallisten sääntöjen mukaisten taikka lopullisen tuensaajan käyttämien kilometrikorvaustaksojen perusteella.

3.

Oleskelukulut ovat tukikelpoisia todellisten kustannusten tai päivärahojen perusteella. Jos organisaatiolla on oma päivärahojen korvaustaulukko, korvaukset eivät kuitenkaan saa ylittää jäsenvaltion lainsäädäntöön ja käytäntöön perustuvia ylärajoja. Oleskelukorvausten on yleensä katettava paikalliset matkat (taksimatkat mukaan luettuina), majoitus, ateriat, paikallispuhelut ja muut satunnaiset kulut.

1.

Laitteiden hankintaan liittyvät kulut ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos ne ovat olennaisen tärkeitä hankkeen toteuttamiseksi. Laitteiden teknisten ominaisuuksien on täytettävä tekniset vaatimukset hankkeen toteuttamiseksi, ja niiden on vastattava asianmukaisia normeja ja standardeja.

2.

Valinnan leasingin, vuokrauksen ja ostamisen välillä on aina perustuttava edullisimpaan vaihtoehtoon. Jos leasing-sopimusta tai vuokrasopimusta ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä hankkeen lyhytkestoisuuden tai nopean arvonalenemisen vuoksi, ostaminen hyväksytään.

1.

Jos laitteet on ostettu hankkeen kestoaikana, budjetissa on täsmennettävä, onko siihen sisällytetty kokonaiskustannukset vai ainoastaan se osuus laitteiden poistoista, joka vastaa laitteiden käyttöaikaa hankkeessa ja niiden tosiasiallista käyttöastetta hankkeessa. Jälkimmäinen osuus on laskettava sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

2.

Jos laitteet on ostettu ennen hankkeen aloittamista, mutta niitä käytetään hanketta varten, ne ovat tukikelpoisia poistojen perusteella. Nämä kulut eivät kuitenkaan ole tukikelpoisia, jos laitteet ostettiin alun perin yhteisön avustuksella.

3.

Vähemmän kuin 20 000 euroa maksavien yksittäisten laitteiden hankintakustannukset ovat kokonaisuudessaan tukikelpoisia, jos laite on ostettu aikaisemmin kuin hankkeen kolmen viimeisen kuukauden aikana. Vähintään 20 000 euroa maksavat yksittäiset laitteet ovat tukikelpoisia ainoastaan poistojen perusteella.

1.

Jos kiinteistön hankinta on olennaisen tärkeää hankkeen toteuttamiseksi ja liittyy selkeästi sen tavoitteisiin, kiinteistön eli jo rakennettujen rakennusten ostosta tai kiinteistön rakentamisesta aiheutuneet kulut ovat kelpoisia yhteisrahoitukseen jäljempänä esitettyjen ehtojen täyttyessä; tämä ei kuitenkaan estä soveltamasta tiukempia kansallisia sääntöjä:

2.

Jollei 1 kohdan edellytyksestä c) muuta johdu, rakennusten kunnostus-, uudenaikaistamis- tai korjaustöiden kokonaiskustannukset ovat tukikelpoisia enintään 100 000 euroon saakka. Tämän kynnysarvon ylittyessä sovelletaan 1 alakohdan c ja d luetelmakohdan edellytyksiä.

a)

Kiinteistöä ei ole ostettu yhteisön avustuksella.

b)

Kiinteistöä on käytettävä ainoastaan hankkeen toteuttamiseen. Jollei näin tehdä, tukikelpoista on ainoastaan se osuus kuluista, joka vastaa käyttöä hanketta varten.

1.

Pääsääntöisesti lopullisilla tuensaajilla on oltava valmiudet hallinnoida hankkeet itse. Tukisopimuksessa on ilmoitettava selvästi hankkeeseen kuuluvia alihankintana teetettäviä tehtäviä vastaava määrä.

2.

Seuraaviin alihankintasopimuksiin liittyvät menot eivät ole kelpoisia yhteisrahoitettaviksi rahastosta:

3.

Alihankkijoiden on sitouduttava toimittamaan kaikille tilintarkastajille ja tarkastajille kaikki tarvittavat tiedot alihankintatoiminnasta kaikkien alihankintasopimusten osalta.

1.

Kohderyhmille annettavan tuen osalta lopullisen tuensaajan tekemät hankinnat kohderyhmille ja lopullisen tuensaajan maksamat korvaukset kohderyhmille aiheutuneista kuluista ovat tukikelpoisia seuraavien erityisehtojen täyttyessä:

2.

Jos kyseessä ovat toimet, jotka edellyttävät kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osallistumista (esimerkiksi kurssi), voidaan myöntää täydentävänä tukena vähäisiä rahallisia kannustimia, edellyttäen, ettei kokonaismäärä ylitä 25 000:ta euroa hanketta kohden ja että se jaetaan henkilöiden kesken tapahtumaa, kurssia tai muuta tilaisuutta varten. Lopullisen tuensaajan on laadittava luettelo kyseisistä henkilöistä, käytetystä ajasta ja maksupäivistä, ja sen on huolehdittava asianmukaisesta seurannasta päällekkäisen rahoituksen ja varojen väärinkäytön välttämiseksi.

1.

Hätätoimenpiteisiin liittyvien menojen osalta voidaan asianmukaisesti perustelluista syistä sallia poikkeuksia tässä päätöksessä määriteltyihin tukikelpoisuussääntöihin edellyttäen, että ne on hyväksytty hätätoimenpiteiden sallimista koskevassa komission päätöksessä.

2.

Perussäädöksen 21 artiklan 3 kohdan mukaisesti tukikelpoisuusaika on enintään kuusi kuukautta, mikä tarkoittaa, että hankkeeseen liittyvien kustannusten on aiheuduttava kyseisen ajanjakson aikana.

1.

Toimen tukikelpoisia välillisiä kustannuksia ovat kustannukset, jotka täyttävät I.1 kohdan 1 alakohdassa tukikelpoisuudelle asetetut ehdot ja joita ei voida yksilöidä hankkeen toteuttamiseen välittömästi liittyviksi erityiskustannuksiksi.

2.

Poiketen siitä, mitä I.1 kohdan 1 alakohdan e luetelmakohdassa ja I.5 kohdassa säädetään, toimen toteuttamiseen liittyvistä välillisistä kustannuksista voidaan korvata kiinteämääräinen prosenttiosuus, joka on enintään seitsemän prosenttia tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä.

3.

Unionin talousarviosta toiminta-avustusta saavat organisaatiot eivät voi sisällyttää välillisiä kustannuksia talousarvioonsa.

a)

arvonlisävero, paitsi jos lopullinen tuensaaja voi todistaa, ettei saa siitä palautusta;

b)

sijoitetun pääoman tuotto, lainoihin ja lainanhoitoon liittyvät kustannukset, ottolainauskorot, valuutanvaihtopalkkiot ja kurssitappiot, varaukset tulevia tappioita tai velkoja varten, korkokustannukset, epävarmat saatavat, sakot, taloudelliset seuraamukset, oikeudenkäyntikulut ja kohtuuttomat tai perusteettomat kustannukset;

c)

yksinomaan hankkeen henkilöstön kestitsemisestä ja viihdyttämisestä aiheutuvat kulut; vieraanvaraisuudesta aiheutuvat kohtuulliset kulut hankkeeseen liittyvissä sosiaalisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi hankkeen päätöstilaisuudessa tai ohjausryhmän kokouksessa, ovat sallittuja;

d)

lopullisen tuensaajan ilmoittamat, toiseen yhteisön tukemaan hankkeeseen tai toimintasuunnitelmaan liittyvät kustannukset;

e)

maa-alueiden osto;

f)

luontoissuoritukset.

1.

Kaikki vastuuviranomaiselle, valtuutetulle viranomaiselle, tarkastusviranomaiselle, todentamisviranomaiselle tai muille 2 kohdassa lueteltujen tehtävien toteuttamisessa avustaville elimille aiheutuneet kustannukset, jotka ovat tarpeen rahaston toteuttamiseksi, ovat tukikelpoisia teknisenä apuna perussäädöksen 16 artiklassa säädetyissä rajoissa.

2.

Kyse voi olla seuraavista toimenpiteistä:

3.

Tekniseen apuun liittyvien toimien ja vastaavien maksujen on oltava suoritettu 1 päivän tammikuuta jälkeen sinä vuonna, joka on mainittu rahoituspäätöksessä, jolla hyväksytään jäsenvaltioiden vuosiohjelmat. Tukikelpoisuusaika kestää vuosiohjelman täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen toimittamisen määräpäivään.

4.

Hankinnat on suoritettava jäsenvaltiossa vahvistettujen kansallisten hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti.

5.

Jäsenvaltiot voivat toteuttaa tätä rahastoa koskevia teknisen avun toimenpiteitä yhdessä sellaisten teknisen avun toimenpiteiden kanssa, jotka koskevat joitakin neljästä rahastosta tai niitä kaikkia. Siinä tapauksessa tästä rahastosta voidaan kuitenkin myöntää rahoitusta ainoastaan tätä rahastoa vastaavaan osuuteen kuluista, jotka ovat aiheutuneet yhteisen toimenpiteen toteuttamisesta, ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että