16.9.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 243/40

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä17 päivänä joulukuuta 2009 julkaistulla ilmoituksella (2) polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa.

(2)

Menettely aloitettiin valituksen johdosta, jonka teki 3 päivänä marraskuuta 2009 Euroopan lasikuitutuottajien liitto, jäljempänä ’valituksen tekijä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia tiettyjen jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden kokonaistuotannosta unionissa. Valitukseen sisältyneet todisteet mainitun tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäviksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

(3)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tekijälle, muille tiedossa olleille unionin tuottajille, niille vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan edustajille, tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niiden järjestöille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4)

Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(5)

Koska vientiä harjoittavia tuottajia, tuojia ja unionin tuottajia oli ilmeisen runsaasti, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin polkumyynnin ja vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia vientiä harjoittavia tuottajia, tuojia ja unionin tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan tutkimusajanjaksolta (1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 väliseltä ajalta).

(6)

Kahdeksan vientiä harjoittavaa kiinalaista tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää ja seitsemän unionin tuottajaa tai tuottajien ryhmää toimitti vaaditut tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Toimitettujen tietojen tarkastelun ja yhteistyöhalukkaiden vientiä harjoittavien tuottajien ja unionin tuottajien suuren määrän perusteella päätettiin, että kyseisistä tuottajista olisi valittava otos (ks. johdanto-osan 12 ja 13 kappale).

(7)

Etuyhteydettömien tuojien osalta ainoastaan kolme tuojaa toimitti vaaditut tiedot tutkimuksen otantavaiheessa menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Sen vuoksi päätettiin, että otantamenetelmää ei sovellettaisi, ja kyselylomakkeet päätettiin lähettää kaikille niille tuojille, jotka olivat ilmoittautuneet.

(8)

Jotta otokseen valitut Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat pystyisivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille. Kaikki otokseen valitut yritykset (yritysryhmät) pyysivät perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täytä markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytyksiä.

(9)

Komissio ilmoitti virallisesti markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevista tuloksista asianomaisille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä valituksen tekijälle. Niille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi, jos niiden kuulemiseen oli erityisiä syitä.

(10)

Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, otokseen valituille unionin tuottajille, tuojille sekä kaikille tiedossa olleille käyttäjille ja käyttäjien järjestöille. Täydelliset kyselylomakevastaukset saatiin otokseen valituilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, kaikilta otokseen valituilta unionin tuottajilta, kahdelta tuojalta ja 13 käyttäjältä.

(11)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon tai vahingon uhkan ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(12)

Ilmoittautuneista kahdeksasta kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otoksen, joka perustui suurimpaan mahdolliseen edustavaan vientimäärään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Valittuun otokseen kuului kolme yritystä (toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten ryhmää), joiden osuus yhteistyössä toimineiden osapuolten vientimäärästä Kiinasta EU:hun oli 70 prosenttia. Asianomaisia osapuolia kuultiin perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eivätkä ne vastustaneet asiaa.

(13)

Unionin tuottajista seitsemän toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Kyseisiltä yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta saatujen tietojen perusteella komissio valitsi otokseen kolme myynti- ja tuotantomäärältään suurinta unionin tuottajaa (tuottajien ryhmää), joiden myynti muodostaa 64 prosenttia kaikkien yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien myynnistä.

(14)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi kauden vuodesta 2006 tutkimusajanjakson päättymiseen, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(15)

Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa kuvattu tarkasteltavana oleva tuote on enintään 50 mm pituiset silvotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituinen, kiertämätön lasikuitulanka, raakalanka (slivers) ja lasikuitufilamenttilanka sekä lasikuitufilamenteista valmistetut matot, ei kuitenkaan lasivillasta valmistetut matot, ja se luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7019 11 00, 7019 12 00, 7019 19 10 ja ex 7019 31 00, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(16)

Tarkasteltavana oleva tuote on yleisimmin käytetty raaka-aine komposiittiteollisuudessa termoplastisten ja lämpökovettuvien hartsien lujittamiseksi. Tuloksena olevaa materiaalia (lasikuitulujitemuovia) käytetään monilla tuotannonaloilla, kuten autoteollisuudessa, sähkö- ja elektroniikka-alalla, tuulimyllyjen siipien valmistuksessa, rakennusalalla, säiliöiden ja putkien tuotannossa, kulutushyödykkeissä ja ilmailu- ja avaruusalalla sekä armeijassa.

(17)

Tämä menettely kattaa neljä jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden peruslajia: silvotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituinen, kiertämätön lasikuitulanka, matot (muut kuin lasivillamatot) ja langat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen eri tuotelajien erilaisesta ulkomuodosta ja käyttösovellusten mahdollisista eroista huolimatta niillä oli melkein kaikilla samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja niitä käytettiin periaatteessa samoihin tarkoituksiin. Todettiin kuitenkin, että raakalangalla (slivers) ei ole samoja kemiallisia, fyysisiä ja teknisiä perusominaisuuksia, koska se ei ole jatkuvakuituista lasikuitua vaan epäsäännöllisen pituista katkonaista säiettä. Tutkimuksessa ilmeni myös, että tietyt tällä hetkellä CN-koodiin 7019 12 00 luokiteltavat jatkuvakuituisen, kiertämättömän lasikuitulangan erikoislajit ja tietyt tällä hetkellä CN-koodiin 7019 19 10 luokiteltavat langan erikoislajit olisi suljettava pois tuotteen määritelmästä, koska kyseisille tuotelajeille tehdään erikoiskäsittely päällystämällä ja kyllästämällä ja niillä on yli 3 prosentin hehkutushäviö, minkä vuoksi niillä on erilaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet.

(18)

Useat lankojen jatkokäyttäjät ovat väittäneet, että langat olisi suljettava kokonaan pois menettelyssä käytetystä tuotteen määritelmästä, koska unionin tuotanto on melkein olematonta ja koska langat ja muut tuotelajit eivät ole korvattavissa keskenään.

(19)

Tutkimuksessa on kuitenkin käynyt ilmi, että ainakin yhdensuuntainen korvattavuus on olemassa (eli lankaa voidaan käyttää useissa sovelluksissa muiden lajien sijasta, vaikka se tosin ei lankojen suhteellisen korkeasta hinnasta johtuen olisi kaikkein taloudellisin vaihtoehto) ja tiettyjen tuotelajien vähäistä tuotantoa ei voida pitää perusteena kyseisen lajin sulkemiselle tuotteen määritelmän ulkopuolelle niin kauan kuin sillä on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset ominaisuudet ja käyttötavat kuin muillakin lajeilla. Kun otetaan huomioon, että jatkuvakuituisilla lasikuitulangoilla on samat perusominaisuudet kuin muillakin jatkuvakuituisilla lasikuitutuotteilla ja ne ovat keskenään vaihdettavissa tietyssä määrin, pääteltiin alustavasti, ettei ole syytä sulkea lankoja pois tuotteen määritelmästä. Todetaan kuitenkin, että tätä väitettä tarkastellaan myöhemmin erityisen huolellisesti.

(20)

Tarkasteltavana olevalla tuotteella sekä Kiinan kotimaanmarkkinoilla ja alustavasti vertailumaana toimineen Turkin kotimaanmarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä jatkuvakuituisilla lasikuitutuotteilla samoin kuin unionin tuotannonalan unionissa tuottamilla ja myymillä jatkuvakuituisilla lasikuitutuotteilla havaittiin olevan samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(21)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(22)

Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(23)

Tässä tutkimuksessa otokseen valitut kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa tai tuottajaryhmää haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa:

(24)

Komissio hankki kaikista edellä mainituista otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista tai tuottajaryhmistä kaikki tarpeellisina pidetyt tiedot ja tarkasti markkinatalouskohtelupyynnössä toimitetut tiedot ja kaikki muut tarpeellisina pidetyt tiedot kyseisten yritysten tiloissa.

(25)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että kaksi otokseen valittua kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa tai tuottajaryhmää ei täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitettyjä vaatimuksia markkinatalouskohtelun myöntämiseksi.

(26)

Erityisesti yksi vientiä harjoittava tuottaja tai tuottajien ryhmä ei voinut osoittaa, että sen liiketoimintaa koskevat päätökset olivat tarpeeksi riippumattomia valtiosta. Eräs valtion enemmistöomistuksessa oleva yritys nimitti suurimman osan kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan hallituksen jäsenistä. Valtio pystyi sen vuoksi estämään kaikki päätökset. Näin ollen on selvää, että valtiolla on merkittävä rooli yrityksen päätöksenteossa. Lisäksi yritys ei voinut osoittaa, että sillä on selkeä kirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, koska yrityksen verotettavia tuloja ei ollut asianmukaisesti ilmoitettu tilinpäätöksessä.

(27)

Toinen vientiä harjoittava tuottaja tai tuottajien ryhmä ei myöskään voinut osoittaa, että sen liiketoimintaa koskevat päätökset olivat tarpeeksi riippumattomia valtiosta. Ryhmän kaksi liikeyritystä ovat valtion omistuksessa. Valtio voi myös puuttua huomattavasti ryhmän yhden vientiä harjoittavan tuottajan päätöksentekoon, koska valtion omistuksessa olevaa emoyhtiötä edustavalla johtajalla on ehdoton veto-oikeus. Kyseinen tuottaja on puolestaan ryhmän kahden muun vientiä harjoittavan tuottajan emoyhtiö ja suuri osakkeenomistaja, joten valtio voi merkittävästi puuttua niiden päätöksentekoon. Lisäksi ryhmään kuuluvat kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät voineet osoittaa, että ne täyttävät vaatimuksen nro 2. Kahden tuottajan osalta veroetuuskohtelua ei mainittu tilinpäätöksessä ja kolmannen osalta tarkastus ei näyttänyt olevan riippumatonta. Lisäksi viisi ryhmään kuuluvaa yritystä ei täyttänyt vaatimusta nro 3 (pääasiassa koska maankäyttöoikeuksien hinnat eivät olleet markkinahintoja).

(28)

Yksi otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja, jonka muodostivat kaksi toisiinsa etuyhteydessä olevaa yritystä, osoitti, että kyseiset yritykset täyttivät kaikki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset ja niille voitiin myöntää markkinatalouskohtelu.

(29)

Markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevien päätelmien ilmoittamisen jälkeen unionin tuotannonala ja kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa tai tuottajien ryhmää, joille ei ehdotettu myönnettäväksi markkinatalouskohtelua, esittivät huomautuksia. Mitkään huomautuksista eivät kuitenkaan muuttaneet tuloksia.

(30)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset. Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(31)

Kaksi edellä mainittua otokseen valittua yritystä tai yritysryhmää, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, pyysi myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että niille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua.

(32)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin, että kumpikaan asianomaisista yrityksistä tai yritysryhmistä ei kyennyt osoittamaan, että ne täyttävät kumulatiivisesti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun vaatimukset. Todettiin, että yritykset eivät täyttäneet perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaista vaatimusta, jonka mukaan osake-enemmistön on oltava yksityishenkilöiden hallussa tai riittävästi valtiosta riippumatonta, sillä kaikkien yritysten todettiin olevan perimmiltään valtion omistamia tai valvomia, kuten johdanto-osan 26 ja 27 kappaleessa selvitetään. Kuten edellä on mainittu, todettiin myös, että kumpikaan yritys (yritysryhmä) ei pystynyt osoittamaan, että se täytti perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaiset vaatimukset eli sen, että valtion puuttuminen päätöksentekoon ei ole niin merkittävää, että sen ansiosta voitaisiin kiertää toimenpiteitä, jos yrityksille määrätään erisuuruiset tullit. Sen vuoksi niiden esittämät yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt oli hylättävä.

(33)

Pääteltiin sen vuoksi, että yksilöllistä kohtelua ei olisi myönnettävä kummallekaan niille otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tai tuottajaryhmille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua.

(34)

Komission yksiköt tutkivat ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko se myynyt jatkuvakuituisia lasikuitutuotteita edustavassa määrin kotimarkkinoilla eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia unioniin suuntautuneen kyseisen tuotteen vientimyynnin kokonaismäärästä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti oli edustavaa.

(35)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne yritysten kotimarkkinoillaan myymät tuotelajit, joiden kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa ja jotka ovat samanlaisia kuin unioniin vietäväksi myytävät lajit tai niitä läheisesti muistuttavia.

(36)

Kunkin tuotelajin osalta, jota vientiä harjoittava tuottaja oli myynyt kotimarkkinoillaan ja jonka oli todettu olevan suoraan verrattavissa unioniin suuntautuneeseen vientiin myydyn jatkuvakuituisten lasikuitutuotteen lajiin, määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti ollut riittävän edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen myynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana oli noin 5 prosenttia unioniin vietäväksi myydyn vastaavan tuotelajin kokonaismäärästä. Tutkimuksessa vahvistettiin, että kaikkien muiden paitsi neljän tuotelajin kotimarkkinamyynti oli edustavaa.

(37)

Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, kotimarkkinamyyntiä pitää perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena. Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin kannattavan myynnin osuus myynnistä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksolla.

(38)

Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kokonaismyynnistä ja kun painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään yksikkökustannusten tasoinen, tuotelajikohtaisen normaaliarvon perustana käytettiin kyseisen tuotelajin kaikkien kotimarkkinamyyntihintojen painotettua keskiarvoa.

(39)

Kun tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai kun kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin yksinomaan kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettu keskihinta.

(40)

Jos kaikkia tuotelajeja myytiin tappiolla, katsottiin, että niitä ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(41)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että kaikkien paitsi yhden verrattavissa olevan tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismyyntimäärästä yli 80 prosenttia oli kannattavaa ja sen vuoksi kotimarkkinoiden kokonaismyyntiä käytettiin keskimääräisen hinnan laskemiseksi normaaliarvon määrittämistä varten. Yhden tuotelajin osalta käytettiin ainoastaan kannattavaa myyntiä. Niiden neljän tuotelajin myynnin osalta, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, komissio käytti normaaliarvon määrittämistä varten tuotelajeja läheisesti muistuttavien lajien asianmukaisesti tarkistettuja edustavia kotimarkkinahintoja.

(42)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti niille yrityksille, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, määritettiin normaaliarvo vertailumaassa sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(43)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Turkkia vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(44)

Kaksi asianomaista osapuolta totesi, että Turkki ei olisi sopiva vertailumaa, mutta eivät perustelleet väitettään. Eräs toinen asianomainen osapuoli esitti huomautuksen vertailumaan valinnasta ja ehdotti, että Intia olisi parempi vertailumaa, koska se on vastaavalla kehitysasteella kuin Kiina, kyseisten maiden markkinat olisivat vertailukelpoisia, sillä molemmilla markkinoilla tuulivoimalaitteet ovat erittäin merkittävässä asemassa, ja vertailukelpoisia tuotelajeja tuotettaisiin samalla tavalla. Lisäksi Intian markkinoita kuvattiin avoimiksi markkinoiksi, joille suuntautuu huomattavaa tuontia. Asianomainen osapuoli mainitsi vielä, että raaka-aineiden saatavuus olisi kyseisissä maissa vertailukelpoinen.

(45)

Komissio pyrki yhteistyöhön samankaltaisen tuotteen tuottajien kanssa Turkissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Korean tasavallassa ja Intiassa. Kuitenkin vain ainoa turkkilainen tuottaja ilmaisi halunsa yhteistyöhön ja toimitti vastaukset kyselylomakkeeseen.

(46)

Turkin katsotaan olevan edustava vertailumaa kotimarkkinamyynnin määrän osalta. Samankaltaisen tuotteen yhden lajin osalta, jota ei tuoteta Turkissa, olisi kuitenkin määritettävä laskennallinen normaaliarvo. Lisäksi todetaan, että meneillään olevassa Turkista peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuontia koskevassa polkumyyntitutkimuksessa on saatu viitteitä mahdollisesta hintojen alenemisesta Turkin kotimarkkinoilla. Koska Turkki oli kuitenkin ainoa maa, joka suostui yhteistyöhön tässä tutkimuksessa, pääteltiin alustavasti, että Turkkia käytetään vertailumaana.

(47)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti niiden vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvo, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, määritettiin vertailumaan tuottajalta saatujen tarkistettujen tietojen perusteella edellä esitetyn, siihen yritysryhmään, jolle on myönnetty markkinatalouskohtelu, sovellettavan yleisen menetelmän mukaisesti. Jos vertailumaan kotimarkkinoilla kaikkia tuotelajeja myytiin tappiolla tai jos niitä muistuttavia lajeja ei myyty lainkaan, normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan perusteella.

(48)

Suurimmassa osassa tapauksista tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety unioniin riippumattomille asiakkaille, minkä vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(49)

Todettiin, että yhden vientiä harjoittavan tuottajan vähäinen vientimyynti siihen etuyhteydessä oleville yrityksille unionissa on tarkoitettu kytkösmarkkinoille, ja sen vuoksi sitä ei käytetty tehtäessä polkumyyntiä koskevaa alustavaa laskelmaa.

(50)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Asianmukaisia oikaisuja tehtiin kaikissa tapauksissa, joissa niitä pidettiin kohtuullisina ja paikkansa pitävinä ja joissa niistä esitettiin todennettu näyttö. Oikaisuja tehtiin välillisten verojen, merirahti- ja vakuutuskustannusten, viejämaan rahdin, kaupan portaan (jakelukanavien erojen osalta), takuu- ja luottokustannusten sekä pankkimaksujen huomioon ottamiseksi.

(51)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistiin prosentteina cif-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(52)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, määritettiin yksilöllinen polkumyyntimarginaali perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa painotettuun keskimääräiseen vientihintaan.

(53)

Polkumyyntimarginaali otokseen valituille yrityksille, joille ei myönnetty markkinatalous- tai yksilöllistä kohtelua, ja yhteistyössä toimineille mutta otoksen ulkopuolisille yrityksille laskettiin kolmen otokseen valitun yrityksen (yritysryhmän) keskiarvona.

(54)

Kun otetaan huomioon, että yhteistyöhön osallistumisen taso tutkimuksessa oli korkea – yhteistyössä toimineiden yritysten osuus Kiinasta peräisin olevasta tuonnista tutkimusajanjaksolla oli noin 100 prosenttia – yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten osalta koko maata koskeva marginaali määritettiin käyttämällä otokseen valituille yrityksille (yritysryhmille) vahvistettua korkeinta marginaalia.

(55)

Tällä perusteella väliaikaiset polkumyyntitasot ovat seuraavat:

(56)

Tutkimusajanjaksolla samankaltaista tuotetta valmisti 11 tuottajaa unionissa. Seitsemän kyseisistä 11 tuottajasta toimi yhteistyössä tutkimuksessa. Kyseiset seitsemän tuottajaa olivat kaikki valituksen tehneen ryhmän jäseniä ja niiden todettiin vastaavan suurimmasta osasta, tässä tapauksessa yli 90 prosentista, samankaltaisen tuotteen tuotannosta unionissa. Jäljelle jääneistä neljästä unionin tuottajasta yksi oli myös valituksen tekijä, kaksi kannatti valitusta aktiivisesti ja neljäs ei ilmaissut kantaansa asiasta. Kyseisten 11 tuottajan katsotaan sen vuoksi muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(57)

Kuten johdanto-osan 13 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kolme tuottajaa, joiden osuus unionin koko tuotannosta oli noin 64 prosenttia. Koska kaksi näistä tuottajista oli toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten ryhmiä, joilla oli useita tuotantolaitoksia unionissa, otos muodostui yhteensä yhdeksästä yrityksestä.

(58)

Jotkut asianomaiset osapuolet väittivät, että otokseen valitut unionin tuottajat eivät voisi muodostaa unionin tuotannonalaa, koska niillä kaikilla kolmella oli etuyhteys tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistaviin kiinalaisiin tuottajiin. Tutkimuksessa vahvistettiin, että kahdella kolmesta otokseen valitusta unionin tuottajasta oli todellakin etuyhteys kiinalaisiin tuottajayrityksiin. Kyseisten kahden otokseen valitun unionin tuottajan ei kuitenkaan mainitusta yhteydestä huolimatta havaittu toimivan siten, että tutkimusten päätelmien katsottaisiin olevan epäluotettavia. Kyseisten unionin tuottajien niihin etuyhteydessä olevilta kiinalaisilta yrityksiltä tuomat määrät ovat vähäiset (vähemmän kuin 4 prosenttia Kiinasta peräisin olevasta tuonnista). Lisäksi kyseisen tuonnin voidaan katsoa olevan vähäistä verrattuna asianomaisten unionin tuottajien kokonaistuotantoon. Unionin tuottajia ei pitäisi missään nimessä pitää tuojina, sillä ne ovat selkeästi lasikuitutuotteiden tuottajia. Vähäisellä tuonnilla ei myöskään ollut vaikutusta asianomaisia unionin tuottajia koskeviin vahinkoindikaattoreihin. Edellä sanottu huomioon ottaen komissio katsoi, että perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti ei ollut olemassa perusteita yhdenkään otokseen valitun unionin tuottajan sulkemiseksi pois unionin tuotannonalan määritelmästä.

(59)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin määrän ja Eurostatin tietojen mukaisen unionin markkinoille tuodun tuonnin määrän perusteella.

(60)

Unionin kulutus aleni voimakkaasti 24 prosentilla vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kulutus nousi kuitenkin hieman vuonna 2007 ja vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla.

Taulukko 1

(61)

Kiinasta unionin markkinoille tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä kasvoi huomattavasti tarkastelujakson aikana. Tuonti Kiinasta kasvoi tarkastelujakson aikana yhteensä yli 50 prosenttia. Erityisesti vuosien 2006 ja 2008 välisenä aikana tuonti Kiinasta yli kaksinkertaistui. Tuonti laski tutkimusajanjaksolla vuoteen 2008 verrattuna, mutta tuonnin lasku (25 prosenttia) oli pienempi kuin kulutuksen lasku (28 prosenttia).

Taulukko 2

(62)

Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi jatkuvasti tarkastelujakson aikana. Tutkimusajanjaksolla Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli 15,6 prosenttia, joka on melkein kaksinkertainen verrattuna Kiinan markkinaosuuteen vuonna 2006.

Taulukko 3

(63)

Seuraavassa taulukossa esitetään Eurostatin tietojen perusteella Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräinen hinta Euroopan unionin rajalla tullaamattomana. Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskimääräinen hinta oli huomattavan vakaa tarkastelujakson aikana. Tämä voitiin todeta huolimatta merkittävästä jatkuvakuituisen lasikuidun valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden maailmanlaajuisesta hintojen noususta tarkastelujakson aikana (ks. myös taulukko 18).

Taulukko 4

(64)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja otokseen valittujen unionin tuottajien myyntihintoja unionissa vertailtiin keskenään tuotelajikohtaisesti. Tätä varten otokseen valittujen unionin tuottajien hintoja etuyhteydettömille asiakkaille vertailtiin otokseen valittujen asianomaisen maan vientiä harjoittavien tuottajien hintoihin. Oikaisuja tehtiin tarvittaessa kaupan portaan erojen ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(65)

Vertailusta kävi ilmi, että Kiinasta peräisin olevia tarkasteltavana olevia tuontituotteita myytiin tutkimusajanjakson aikana unionissa hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat 23–39 prosentilla.

(66)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen. Seuraavassa esitettävät tiedot liittyvät myynti- ja markkinaosuustietojen osalta koko unionin tuotannonalaan ja muiden indikaattorien osalta otokseen valittuihin tuottajiin.

(67)

Unionin tuotantomäärät pysyivät suhteellisen vakaina vuosina 2006–2008, mutta ne laskivat jyrkästi tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 5

(68)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti kehittyi seuraavalla tavalla:

Taulukko 6

(69)

Tutkimusajanjaksolla tuotantokapasiteettia vähennettiin. Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttama hintojen lasku ja markkinaosuuden pieneneminen johti siihen, että useita tuotantolinjoja purettiin, suljettiin väliaikaisesti tai niitä supistettiin. Huolimatta tuotantokapasiteetin laskusta kapasiteetin käyttöaste väheni 86 prosentista 61 prosenttiin eli 29 prosentilla.

(70)

Seuraavasta taulukosta käy ilmi, että varastot pienenivät ensimmäisen kerran vuonna 2007, kun kulutus oli huipussaan. Ne kasvoivat voimakkaasti vuonna 2008, mikä johtui kysynnän yhtäkkisestä laskusta kyseisen vuoden neljännellä neljänneksellä. Tutkimusajanjakson aikana varastot palautuivat normaalille tasolle.

Taulukko 7

(71)

Kaikkien unionin tuottajien myynnin määrä, mukaan luettuna myynti kytkösmarkkinoille, kehittyi EU:n markkinoilla seuraavasti:

Taulukko 8

(72)

Unionin tuotannonalan myynnin kokonaismäärä laski 30 prosenttia. Vaikka vuonna 2007 unionin kulutus kasvoi 6 prosenttia (kuten taulukosta 1 käy ilmi), unionin tuotannonalan tarkasteltavana olevan tuotteen myyntimäärä unionin markkinoilla kasvoi vain yhden prosentin. Tämä tarkoittaa sitä, että unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään kyseisellä kaudella kasvaneesta kulutuksesta. Sen vuoksi vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni voimakkaasti.

(73)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus laski voimakkaasti vuosina 2007 ja 2008, minkä jälkeen se nousi hieman tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan markkinaosuus kuitenkin pieneni yhteensä 5,6 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla, ja kuten taulukosta 3 käy ilmi, Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus melkein kaksinkertaistui tarkastelujaksolla.

Taulukko 9

(74)

Keskimääräisten myyntihintojen osalta jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, että unionin tuotannonala ei ole pystynyt nostamaan myyntihintoja etuyhteydettömille asiakkaille tarkastelujakson aikana. Päinvastoin, keskimääräiset myyntihinnat laskivat 2 prosentilla, mikä on sitäkin merkittävämpää, kun otetaan huomioon raaka-aineiden hintojen nousu. Unionin tuotannonalalla ei tosiasiassa ollut mahdollisuutta siirtää myyntihintoihinsa raaka-aineiden hintojen nousua, koska Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti hintoja alentavaa painetta unionin markkinoilla.

Taulukko 10

(75)

Unionin tuottajien työllisyysaste osoittaa, että unionin tuotannonala rationalisoi tuotantoa tarkastelujaksolla tavoitteena vähentää valmistuskustannuksia ja korvata raaka-ainekustannusten nousu. Työntekijöiden määrä väheni tosi asiassa 20 prosenttiyksiköllä koko ajanjakson aikana ja vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana vähennystä oli 15 prosenttiyksikköä.

Taulukko 11

(76)

Johdanto-osan edellisessä kappaleessa kuvattujen unionin tuotannonalan ponnistelujen tuloksena unionin tuottajien työvoiman tuottavuus kasvoi merkittävästi vuosina 2007 ja 2008. Kyseinen myönteinen kehitys päättyi tutkimusajanjakson aikana, jolloin tuottavuus väheni yhteensä 21 prosenttia tarkastelujaksolla. Tuottavuuden väheneminen johtuu osittain kysynnän jyrkästä laskusta ja osittain Kiinasta peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista, joka alitti voimakkaasti unionin tuotannonalan hinnat. Tämä johti tuotannon huomattavaan vähenemiseen ja siten työpanoksen kasvuun valmistettua lasikuituyksikköä kohti.

Taulukko 12

(77)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala pystyi hallitsemaan työvoimakustannuksia. Seuraavasta taulukosta käy ilmi, että keskimääräiset vuosipalkat nousivat hieman vuosina 2007 ja 2008 mutta laskivat tutkimusajanjakson aikana. Koko jakson aikana työvoimakustannukset laskivat 3 prosenttia. Lasku olisi kuitenkin ollut suurempaa, jos erorahoja ei olisi otettu huomioon.

Taulukko 13

(78)

Unionin tuotannonalan kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä saatu nettovoitto ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuottajien kannattavuutta määriteltäessä oikaistiin tarkistetut luvut, jotta erityiset yrityskohtaiset kysymykset, joilla oli suhteettoman suuri vaikutus kyseisten yritysten voittolukuihin tiettynä aikana, eivät voisi vaikuttaa tarkasteluun. Oikaisujen jälkeen otokseen valittujen tuottajien kannattavuus ja sijoitetun pääoman tuotto, jotka ovat yhteydessä samankaltaisen tuotteen myyntiin unionissa, kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

(79)

Kuten yllä olevasta taulukosta käy ilmi, unionin tuotannonala pystyi saamaan vähäistä voittoa melkein koko tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta muutamaa poikkeusta vuonna 2007, jolloin keskimääräinen voitto oli 4,7 prosenttia. Voitto kääntyi huomattavaksi tappioksi tutkimusajanjakson aikana: unionin tuotannonalan keskimääräinen tappio oli 15 prosenttia.

(80)

Sijoitetun pääoman tuotto (ilmaistuna voittoprosenttina investointien nettokirjanpitoarvosta) näytti noudattaneen kannattavuuden kehitystä. Sijoitetun pääoman tuotto oli melko vähäistä koko tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta vuotta 2007. Lopuksi voidaan todeta, että unionin tuotannonalan sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto tutkimusajanjaksolla oli tappiolla 16,8 prosenttia.

(81)

Taloudellinen tilanne oli edellä kuvatun mukaisesti heikko huolimatta kasvaneesta kulutuksesta vuosina 2006–2008 (johdanto-osan 60 kappale) ja unionin tuotannonalan ponnisteluista tuotantokustannusten rationalisoimiseksi (johdanto-osan 75 ja 76 kappale). Tarkastelujaksolla Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä alhaiseen hintaan tapahtuneen tuonnin voimakkaasti kasvaneet määrät vaikuttivat unionin tuotannonalan myyntimääriin ja aiheuttivat myös vakavaa hintojen alenemista. Kyseisillä tekijöillä oli vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. Tätä kuvastaa parhaiten 15 prosentin tappio tutkimusajanjakson aikana.

(82)

Toiminnan nettokassavirta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 15

(83)

Yllä olevassa taulukossa vahvistetaan unionin tuotannonalan heikko taloudellinen tilanne ajanjaksolla 2006–2008 ja tilanteen dramaattinen heikkeneminen tutkimusajanjaksolla.

(84)

Tarkastelujaksolla otokseen valittujen tuottajien investoinnit kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 16

(85)

Huippuvuosina 2006 ja 2008 uunien jälleenrakentamiseen tehtyjen investointien taso oli suhteellisen korkea. Tällä pääomavaltaisella tuotannonalalla uunit on jälleenrakennettava 7–10 vuoden välein ja siitä aiheutuvat kustannukset voivat olla 8–13 miljoonaa euroa (luottamuksellisuussyistä määrä ilmoitetaan vaihteluvälinä). Suuri osa muista, rakenteellisimmista investointikustannuksista liittyy metalliseosten kulutukseen laakeriholkeissa ja laakeriholkkien jälleenrakentamiseen.

(86)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin polkumyyntimarginaalit ovat erittäin korkeat kuten johdanto-osan 55 kappaleessa on esitetty. Kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat, polkumyyntimarginaalien vaikutusta ei voida pitää vähäisenä.

(87)

Huolimatta unionin tuotannonalan vakavista ponnisteluista kilpailukykynsä lisäämiseksi useimpien unionin tuotannonalaa koskevien vahinkoindikaattorien kehitys tarkastelujaksolla oli negatiivista. Tämä voidaan todeta erityisesti, kun tarkastellaan unionin tuotannonalan taloudellisen tuloksen indikaattoreita eli erityisesti sijoitetun pääoman tuottoa, kassavirtaa ja kannattavuutta, joiden kaikkien kehitys oli äärimmäisen negatiivista. Lisäksi tuotannon, tuotantokapasiteetin, kapasiteetin käyttöasteen, myyntimäärien ja markkinaosuuden indikaattorien kehityssuuntaus on ollut selkeästi huononevaa.

(88)

Samanaikaisesti Kiinasta peräisin oleva lasikuitujen tuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat jopa 39 prosentilla tutkimusajanjakson aikana ja unionin tuotannonala menetti markkinaosuudestaan 5 prosenttiyksikköä alle neljässä vuodessa.

(89)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(90)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut unionin tuotannonalalle vahinkoa siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Muita polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ohella tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat samaan aikaan voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei niiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa pidettäisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamana.

(91)

Vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi 51 prosenttia, mikä johti unionin markkinaosuuden kasvuun 98 prosentilla eli 7,9 prosentista 15,6 prosenttiin.

(92)

Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kasvu tarkastelujaksolla tapahtui samaan aikaan unionin tuotannonalan useimpien vahinkoindikaattoreiden laskusuuntauksen kanssa. Unionin tuotannonala menetti markkinaosuudestaan 5,6 prosenttiyksikköä ja sen myyntihinnat laskivat 2 prosenttia alhaiseen hintaan myydyn polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin unionin markkinoilla aiheuttaman hintapaineen johdosta. Merkittävä hinnan alittavuus esti unionin tuotannonalaa siirtämästä lisääntyneitä tuotantokustannuksia myyntihintoihin riittävällä tavalla, mikä johti siihen, että kannattavuus oli alhaista ja tutkimusajanjaksolla kannattavuus laski tappiolliseksi.

(93)

On myös huomattava, että Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi edelleen myös tutkimusajanjakson aikana. Toisin sanoen, kuten myös johdanto-osan 62 kappaleessa todetaan, Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä laski hitaammin kuin unionin kulutus.

(94)

Tietyt asianomaiset osapuolet väittivät, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä ei ole syy-yhteyttä. Yksi esitetyistä väitteistä oli se, että kiinalaisten ja unionin myyntihintojen välinen ero oli ollut melko vakio koko tarkastelujakson ajan, kun taas unionin tuotannonalan kannattavuus oli vaihdellut kyseisenä aikana. Tässä suhteessa on pidettävä mielessä, että hintatason lisäksi myös jo valmiiksi alhaiseen hintaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä aiheutti voimakasta painetta unionin tuotannonalan myynnille. Vaikka muut tekijät ovat myös voineet vaikuttaa unionin tuotannonalan pahentuneeseen tilanteeseen sekä siten myös jossakin määrin unionin tuotannonalan kannattavuuden kehittymiseen, ne eivät voi mitenkään lieventää jatkuvasti unionin hinnat alittavan, Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta. Vaikutus oli suhteellisen vakaata huolimatta markkinamuutoksista, kuten kulutuksen kasvusta tai sen laskusta tai raaka-aineen hinnan kehityksestä.

(95)

Samanlainen väite on esitetty sen osalta, että unionin tuotannonalan kannattavuuslukujen ja sen markkinaosuuden väliltä puuttuu yhteys. Esimerkiksi unionin tuotannonalan kannattavuus parani väliaikaisesti vuodesta 2006 vuoteen 2007 huolimatta sen markkinaosuuden laskusta. Tämä johtui osittain unionin markkinoiden parantuneista olosuhteista vuonna 2007 (ks. johdanto-osan 60 kappaleessa mainittu unionin kulutuksen 6 prosentin kasvu). Merkittävämpää on huomioida kuitenkin se, että vuosina 2006 ja 2007 unionin tuotannonala keskittyi tuotantonsa rationalisoimiseen vähentämällä valmistuskustannuksia, millä oli myös vaikutusta sen kannattavuuteen. Toisena esimerkkinä voidaan mainita, että vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi hieman, kun taas sen kannattavuus laski 15 prosenttia tappiolliseksi. Samana ajanjaksona Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti pystyi myös nostamaan markkinaosuuttaan, mutta samanaikaisesti se alitti vielä suurelta osin unionin myyntihinnat. Tämä johti unionin tuotannonalan erittäin suuriin tappioihin. Molemmat edellä mainitut tapaukset osoittavat sen vuoksi, että yhtä tai kahta erillistä indikaattoria ei voida sinänsä ottaa huomioon mitattaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalan tilaan.

(96)

Edellä sanotun perusteella päätellään alustavasti, että Kiinasta peräisin olevalla alhaiseen hintaan polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla, joka suuntautui unionin markkinoille suurina ja jatkuvasti kasvavina määrinä ja joka alitti merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat koko tarkastelujaksolla, oli merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

(97)

Tarkastelujaksolla muista kolmansista maista peräisin olevaa tuontia oli vähän. Muista maista kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin koko markkinaosuus laski 2 prosenttiyksiköllä eli 17 prosentista 15 prosenttiin. Toiseksi suurimman tuojamaan Norjan markkinaosuus oli 3,3 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Turkin markkinaosuus tutkimusajanjaksolla oli 2,5 prosenttia ja neljänneksi suurimman tuojamaan Yhdysvaltain markkinaosuus tutkimusajanjakson aikana oli alle 2 prosenttia.

Taulukko 17

(98)

Yllä oleva taulukko, joka perustuu Eurostatin tietoihin, osoittaa myös, että muun tuonnin keskimääräiset hinnat unionin rajalla ovat yleensä ottaen paljon korkeammat kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat, kuten johdanto-osan 63 kappaleessa on esitetty. Verrattaessa Eurostatin tietojen mukaisia hintoja unionin tuotannonalan myyntihintoihin, jotka on esitetty johdanto-osan 74 kappaleessa, tuonti Turkista näytti alittavan unionin tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla. Turkista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus tutkimusajanjaksolla oli kuitenkin vain 2,5 prosenttia ja se on alhaisempi kuin kyseisen tuonnin markkinaosuus vuonna 2006. Kyseisen tuonnin hinnat olivat lisäksi jatkuvasti Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintoja 14–23 prosenttia korkeammat. Tuonti Malesiasta, Taiwanista ja Korean tasavallasta näyttää myös olevan alle unionin tuotannonalan hintojen, mutta niiden markkinaosuudet ovat vähäiset ja lisäksi pienenevät koko ajan. Sen vuoksi Turkista, Malesiasta, Taiwanista ja Korean tasavallasta tai mistään muusta kolmannesta maasta peräisin olevalla tuonnilla ei katsottu olevan kielteistä vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen. Näillä perusteilla on kohtuullista päätellä alustavasti, että muista maista peräisin oleva tuonti ei poistanut syy-yhteyttä havaitun polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon väliltä.

(99)

Useat osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon aiheutti talouskriisi, joka johti kysynnän jyrkkään laskuun.

(100)

Unionin kulutuksessa havaittiin jyrkkä lasku vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, kuten johdanto-osan 60 kappaleessa todettiin. Lasku oli 28 prosenttia ja unionissa kyseisenä ajanjaksona vallinneen talouskriisin on todettu aiheuttaneen kyseisen laskun. Kriisi vaikutti voimakkaasti useimpiin aloihin, joilla käytetään tuotteita, jotka sisältävät tarkasteltavana olevaa tuotetta (autoteollisuus, tuulienergia-ala, rakennusala, jne.). Tämä aiheutti lasikuidun kysynnän laskun ketjun alkupäässä.

(101)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti, joka alitti huomattavasti unionin tuotannonalan hinnat, kuitenkin lisäsi taloudellisen taantuman ja kysynnän laskun kielteisiä vaikutuksia. Vaikka taloudellisen taantuman voitaisiinkin siksi katsoa vaikuttaneen aiheutuneeseen vahinkoon tutkimusajanjakson aikana, se ei mitenkään vähennä niitä vahingollisia vaikutuksia, joita Kiinasta alhaisin polkumyyntihinnoin tapahtunut tuonti aiheutti unionin markkinoilla koko tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonala olisi pystynyt säilyttämään hyväksyttävän tason määrien ja hintojen osalta myös tilanteessa, jossa myynti oli laskusuunnassa, ja siten se olisi voinut rajoittaa kulutuksen laskun kielteisiä vaikutuksia. Tämä olisi kuitenkin ollut mahdollista ainoastaan, jos markkinoilla ei olisi ollut polkumyynnillä alhaiseen hintaan tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa vilpillistä kilpailua. Lisäksi Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin, joka alitti suurelta osalta unionin myyntihinnat tutkimusajanjaksolla, voidaan katsoa olevan vieläkin haitallisempaa talouskriisin aikana.

(102)

Edellä mainitut olosuhteet huomioon ottaen ei voida katsoa olevan mahdollista, että taloudellinen taantuma voisi poistaa syy-yhteyden unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin väliltä.

(103)

Tietyt asianomaiset osapuolet väittivät, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen välillä ei ole syy-yhteyttä, koska unionin tuotannonalan kannattavuus oli parhainta niinä vuosina, jolloin Kiinasta peräisin oleva tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti oli suurimmillaan, ja huonointa silloin, kun tuonti Kiinasta laski alhaisimmalle tasolleen tarkastelujaksolla.

(104)

Tässä suhteessa on ensinnäkin huomautettava, että kulutuksen kehityksellä, ja erityisesti taloudellisella taantumalla tutkimusajanjakson aikana, on kriisin maailmanlaajuisesta luonteesta johtuen varmasti ollut vaikutus sekä Kiinasta peräisin olevan tuonnin määriin että unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

(105)

Kuten edellä on jo mainittu, Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti alitti kuitenkin suurelta osin unionin tuotannonalan myyntihinnat tutkimusajanjaksolla eli taloudellisen taantuman aikana. Tilannetta pahensi se, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät hieman lisäämään markkinaosuuttaan jopa taloudellisen taantuman aikana, kun taas unionin tuotannonalalle aiheutui huomattavia tappioita sen takia, että se ei pystynyt myymään edullisemmilla hinnoilla.

(106)

On siis todettava, että edellä mainittu hintojen alittavuus ja samanaikainen Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti ovat aiheuttaneet jopa enemmän vahinkoa unionin tuotannonalalle kuin jos sama olisi tapahtunut ajanjaksolla, jolloin kulutus ei taloudellisen taantuman takia ollut epävakaata.

(107)

Edellä mainittu huomioon ottaen ei voida mitenkään päätellä, että Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin pelkän määrien kehityksen ja unionin tuotannonalan taloudellisen tuloksen vertailu voitaisiin tulkita tekijäksi, joka poistaisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden.

(108)

Tietyt asianomaiset osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalan kannattavuuden lasku ei johtunut niinkään tuotannonalan myynnin laskusta unionissa, vaan vientimyynnin tai kytkösmarkkinoille suunnatun tuotannon vähenemisestä. Tässä suhteessa olisi ensin muistutettava mieliin, että myyntimääriä lukuun ottamatta kaikki vahinkoindikaattorit, mukaan luettuna kannattavuus, on arvioitu unionin markkinoilla etuyhteydettömille osapuolille suuntautuneen myynnin perusteella. Toisin sanoen sekä vientimyyntiä että kytkösmarkkinoille suunnattua myyntiä ei ole otettu huomioon laskelmassa. Toiseksi, on totta, että vientimyynnin määrät vähenivät hieman nopeammassa tahdissa kuin unionin myynti, mutta näin ei käynyt kytkösmarkkinoille suunnatun tuotannon osalta, joka tarkastelujaksolla oli 22,4–24,4 prosenttia unionin kokonaismyynnistä. Lisäksi ottaen huomioon vientimyynnin määrä verrattuna unionin tuotannonalan myyntiin EU:ssa (joka vaihteli 10 ja 14 prosentin välillä tarkastelujaksolla) kyseistä myyntiä ei voida pitää niin merkittävänä, että se asettaisi kyseenalaiseksi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden. Tämä väite on näin ollen hylättävä.

(109)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan tilan huononeminen johtui virheellisestä päätöksestä lisätä kapasiteettia. Tässä suhteessa olisi ensinnäkin mainittava, että lasikuitumarkkinat ovat olleet useita vuosia kasvavat markkinat ja päätöstä lisätä kapasiteettia tietyissä tuotantolaitoksissa ei voida pitää kohtuuttomana liiketoiminnan suunnitteluna tilanteessa, jossa kulutus on kasvusuunnassa. Lisäksi on todettava, että tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan kapasiteetti itse asiassa väheni (ks. johdanto-osan 68 kappale).

(110)

Joka tapauksessa on huomioitava se, että unionin tuotannonala on onnistunut laskemaan raaka-aineiden yksikkökohtaisia kustannuksia huolimatta raaka-aineiden hintojen noususta tarkastelujakson aikana.

Taulukko 18

(111)

Yllä kuvattu raaka-aineiden kustannusten kehitys valmistettua lasikuituyksikköä kohti on seurausta investoinneista tehokkuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Unionin tuotannonala on pannut täytäntöön useita toimenpiteitä tuotantoprosessien parantamiseksi ja rationalisoimiseksi ja tuotantopanoskustannusten vähentämiseksi.

(112)

Työvoimakustannusten osalta unionin tuotannonala, kuten johdanto-osan 75–77 kappaleessa on jo todettu, vähensi tarkastelujaksolla työntekijöidensä määrää 20 prosentilla. Keskipalkat alenivat, vaikka mittavien erorahojen vaikutus otettiin huomioon.

(113)

Edellä mainituista syistä väite, jonka mukaan unionin tuotannonalan pahentunut tilanne on tosi asiassa aiheutunut lisääntyneistä tuotantokustannuksista (jotka mahdollisesti johtuvat tehottomuudesta tai suurista työvoimakustannuksista), on hylättävä.

(114)

On väitetty, että tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin sijasta vahingon aiheuttivat kiinalaisten viejien tuotannon laajuus ja nykyaikainen teknologia. Itse asiassa voidaan todeta, että myös unionin tuottajilla on laaja tuotanto sekä nykyaikaiset tuotantoprosessit.

(115)

Eräs asianomainen osapuoli totesi, että kiinalaisten etuyhteydessä olevien tuottajien tuonnin myötä unionin tuotannonala olisi itse voinut aiheuttaa vahingon itselleen. Tässä yhteydessä on huomioitava, kuten johdanto-osan 58 kappaleessa todetaan, että kyseisen tuonnin määrä on ollut erittäin vähäistä verrattuna sekä unionin tuotannonalan tuotantoon että Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin.

(116)

Sen vuoksi kilpailukyvyn puutteen tai kiinalaisten etuyhteydessä olevien tuottajien tuonnin ei voida katsoa poistaneen Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja määritetyn vahingon välistä syy-yhteyttä.

(117)

Edellä esitetty analyysi osoittaa, että Kiinasta peräisin olevien lasikuitujen tuontimäärät lisääntyivät huomattavasti tarkastelujaksolla ja vähensivät asteittain unionin tuotannonalan markkinaosuutta. Lisäksi kyseiset määrät, jotka tuotiin unionin markkinoille polkumyyntihintaan, alittivat suuressa määrin unionin tuotannonalan hinnat ja estivät unionin tuotannonalaa siirtämästä raaka-aineiden kustannusten nousua asiakkailleen. Vaikka tietyn ajanjakson ajan unionin tuotannonala oli pystynyt poistamaan kyseisen paineen aiheuttamat kielteiset vaikutukset tehostamalla toimintaansa, tämä ei ollut enää mahdollista talouskriisin vähennettyä huomattavasti kysynnän tasoa.

(118)

Myös muita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, on tarkasteltu. Tässä suhteessa todettiin, että kolmansista maista tuleva tuonti, talouskriisin vaikutus, unionin tuotannonalan muun myynnin kehitys ja muut tekijät, mukaan luettuina johdanto-osan 97–116 kappaleessa mainitut, eivät olleet sellaisia, että ne olisivat poistaneet polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden.

(119)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa asianmukaisesti erotettiin kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingollisista vaikutuksista, päätellään alustavasti, että Kiinasta tuleva tuonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(120)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, olisiko polkumyyntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Tätä tarkoitusta varten komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti mahdollisten toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta kaikkiin osapuoliin, ja myös todennäköisiä seurauksia, jos toimenpiteisiin ei ryhdyttäisi.

(121)

Komissio lähetti kyselylomakkeen riippumattomille tuojille ja tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjille. Kyselylomakkeita lähetettiin kaikkiaan 60. Kaksi tuojaa ja 13 käyttäjää vastasivat kyselylomakkeeseen määräajassa. Lisäksi useat tuojat ja käyttäjät ilmoittautuivat kirjallisesti menettelyn aikana ja vastustivat mahdollisten toimenpiteiden käyttöönottoa tässä tapauksessa.

(122)

Kuten johdanto-osan 56 kappaleessa todettiin samankaltaista tuotetta valmisti 11 tuottajaa unionissa. Kahdeksan valituksen tekijää edusti yli 90 prosenttia unionin tuotannosta, kaksi muuta yritystä tuki valitusta ja 11. yritys ei esittänyt kantaansa.

(123)

Kolmessa otokseen valitussa yrityksessä, jotka edustivat noin 60 prosenttia unionin kokonaistuotannosta, oli 3 300 työntekijää samankaltaisen tuotteen tuotannossa, myynnissä ja hallinnossa. Muistutetaan mieliin, että vahinkoindikaattorit osoittivat yleensä ottaen negatiivista suuntausta ja että erityisesti markkinaosuuteen ja unionin tuotannonalan taloudelliseen tulokseen liittyvät vahinkoindikaattorit, kuten kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirta, olivat erityisen negatiivisia. Erityisesti unionin tuotannonalan kannattavuus laski tarkastelujaksolla jo valmiiksi erittäin alhaisesta 0,3 prosentista – 15,0 prosenttiin ja markkinaosuus laski 5,6 prosenttiyksikköä.

(124)

Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, on odotettavaa, että hintojen lasku ja markkinaosuuden menetys päättyvät ja unionin tuotannonalan myyntihinnat alkavat jälleen nousta, minkä seurauksena unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne paranee huomattavasti.

(125)

Toisaalta on todennäköistä, että unionin tuotannonalan markkinoiden ja taloudellisen tilanteen huononeminen jatkuisi, jos polkumyyntitoimenpiteitä ei otettaisi käyttöön. Tällaisessa tapauksessa unionin tuotannonalan odotetaan menettävän vielä lisää markkinaosuuttaan, eikä se voi enää seurata Kiinasta peräisin olevan tuonnin asettamia markkinahintoja. Todennäköisesti tuotantoa ja investointeja on vähennettävä lisää sekä unionin tuotantolaitoksia suljettava, mikä johtaa suuriin työpaikkojen menetyksiin.

(126)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto on selvästi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(127)

Kuten edellä on todettu, otantaa ei sovellettu etuyhteydettömiin tuojiin ja kaksi etuyhteydetöntä tuojaa toimivat täydessä yhteistyössä tässä tutkimuksessa toimittamalla kyselylomakevastaukset. Ainoastaan pieni osa kyseisten tuojien liikevaihdosta (7 ja 25 prosenttia) oli peräisin niiden Kiinasta peräisin olevaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvistä toimista. Molemmat niistä vastustivat polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa, koska niiden mielestä se voisi johtaa Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin päättymiseen.

(128)

Kyseisen kahden tuojan ilmoittama tuonti edusti kuitenkin erittäin pientä osaa kaikesta Kiinasta peräisin olleesta tuonnista tutkimusajanjakson aikana (alle 1 prosenttia). Muut tuojat eivät toimittaneet kyselylomakevastauksia eivätkä esittäneet perusteltuja huomautuksia. Tämän perusteella päätellään alustavasti, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia EU:n tuojien etuun.

(129)

Tämän menettelyn kohteena olevia lasikuitufilamentteja käytetään useisiin sovelluksiin. Seuraavat käyttäjäryhmät toimivat yhteistyössä: kutojat (jotka tuottavat sekä korkealaatuisia erikoiskankaita että standardilaatuisia kankaita esimerkiksi tuulienergiaturbiineihin, merenkulku-, kuljetus-, ilmailu- ja avaruus- sekä infrastruktuurisovelluksiin), vuoraustuotteiden valmistajat, muun muassa autoteollisuudessa käytettävien yhdisteiden valmistajat, puolivalmiiden yhdistelmätuotteiden tai lopputuotteiden tuottajat.

(130)

Yhteistyössä toimineiden käyttäjien ostaman Kiinasta peräisin olevan tuotteen määrä oli noin 20 prosenttia tutkimusajanjaksolla Kiinasta tuodun lasikuidun määrästä. Kyselylomakevastauksista saatujen tietojen mukaan näyttää lisäksi siltä, että unionin käyttäjien tuotannonala työllistää suuren määrän työntekijöitä. Vaikka tässä vaiheessa ei tältä osin ole saatavilla kattavia ja perusteltuja tietoja, kyselylomakevastauksista voidaan alustavasti arvioida, että EU:ssa tuotantoketjun loppupäässä työskenteleviä työntekijöitä on 50 000 – 75 000. Samoin voidaan arvioida kiinalaista lasikuitua tutkimusajanjaksolla käyttäneiden yritysten lasikuitua käyttävien osastojen työntekijöiden määräksi noin 27 000.

(131)

Useimmat yhteistyössä toimineet käyttäjät ilmoittivat ostavansa lasikuitua Kiinasta sekä muista lähteistä, myös eurooppalaisilta tuottajilta. Ainoastaan muutamat niistä ostivat lasikuitua vain Kiinasta. Kyseisellä alalla tuotantoketjun loppupään yritysten toiminta vaihtelee huomattavasti, ja yritysten koko voi myös vaihdella suuresti. Tietyt yritykset ovat osa suurempia kansainvälisiä yritysryhmiä ja toiset ovat täysin itsenäisiä.

(132)

Kyselylomakevastausten perusteella lasikuitua käyttävän tuotannonalan tilanne näyttää suhteellisen hyvältä. Useimmat yhteistyössä toimineet käyttäjät ilmoittivat saaneensa tarkastelujaksolla sekä tutkimusajanjaksolla voittoa tarkasteltavana olevaa tuotetta sisältäneiden tuotteidensa tuotannosta ja myynnistä. Muutamat käyttäjät ilmoittivat kuitenkin kärsineensä tappioita kyseisestä toiminnasta tutkimusajanjaksolla, mutta useiden muiden voitot olivat 5–10 prosenttia.

(133)

Lasikuidun ostokustannukset ovat yleensä ottaen merkittävä osa tuotetta käyttävän tuotannonalan tuotteiden valmistuskustannuksista. Toimitettujen tietojen mukaan niiden osuus voi lasikuidusta tehdystä tuotteesta riippuen vaihdella 10 prosentista yli 50 prosenttiin. Sen vuoksi kiinalaisen lasikuidun ostokustannusten nousu voi vaikuttaa merkittävästi joidenkin käyttäjien kustannuksiin.

(134)

Yhteistyössä toimineiden käyttäjien kyselylomakevastauksissa olleiden tietojen perusteella polkumyyntitoimenpiteiden mahdollinen vaikutus voittoon voidaan arvioida keskimäärin 1 prosentiksi tuotetta käyttävien yritysten lasikuitua käyttävien osastojen liikevaihdosta, mutta alle 0,5 prosentiksi kaikkien niiden yritysten liikevaihdosta, joissa on lasikuitua käyttäviä osastoja. Toisin sanoen vaikutus lasikuitua käyttävän osaston kannattavuuteen olisi keskimäärin noin 1 prosentti ja koko yrityksen kannattavuuteen vähemmän kuin 0,5 prosenttia.

(135)

Olisi kuitenkin huomattava, että tiettyjen tuotetta käyttävien yritysten osalta vaikutus voisi olla korkeampi eli jopa 5 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Ottaen huomioon tiettyjen käyttäjien kannattavuusaste ja lasikuidun osuus niiden tuotantokustannuksissa ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että voimakas lasikuidun hinnannousu voisi vaikuttaa niiden kannattavuuteen, ellei kyseistä kustannusten nousua voida siirtää edelleen kokonaisuudessaan tai suurimmalta osaltaan niiden asiakkaille.

(136)

Kaiken kaikkiaan voidaan alustavasti päätellä, että vaikka polkumyyntitoimenpiteiden mahdollinen vaikutus voi olla suurempi muutamissa tuotetta käyttävissä yrityksissä, niiden vaikutus muihin käyttäjiin on todennäköisesti vähäinen.

(137)

Useat käyttäjät väittivät, että suurta osaa tuotetta käyttävän tuotannonalan tarvitsemasta lasikuidusta ei voi ostaa yksinkertaisesti suoraan hyllyltä. Tavaran toimittajien on käytävä läpi pitkä ja monimutkainen hyväksymismenettely, joka voi kestää 6–12 kuukautta ilman takeita onnistumisesta. Sen vuoksi tavaran toimittajan vaihtaminen polkumyyntitullien välttämiseksi olisi kallista, lyhyellä aikavälillä mahdotonta ja teknisesti riskialtista.

(138)

Tässä suhteessa on todettava, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ominaisuudet voivat tietyissä sovelluksissa johtaa pitkään, testejä sisältävään hyväksymismenettelyyn. Myös useilta käyttäjiltä saatujen huomautusten perusteella näyttää kuitenkin tällä hetkellä siltä, että useimmissa tapauksissa on mahdollista hankkia toimituksia useista lähteistä. Olisi myös muistettava, että polkumyyntitoimenpiteiden tarkoituksena ei ole estää tiettyjen toimittajien pääsyä unionin markkinoille. Ehdotettujen toimenpiteiden tarkoituksena on ainoastaan tasavertaisten kaupankäyntiedellytysten palauttaminen ja vääristyneen markkinatilanteen oikaiseminen.

(139)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että on epätodennäköistä, että Kiinasta peräisin olevan lasikuidun tuonnissa käyttöön otettavat toimenpiteet johtaisivat raaka-ainetoimitusten väliaikaiseen loppumiseen tuotetta käyttävälle tuotannonalalle.

(140)

Useat käyttäjät ilmoittivat, että ne eivät pystyisi siirtämään lasikuidun hintojen nousua tuotettaan ostaville asiakkaille. Kyseiset käyttäjät mainitsivat, että tuotteen markkinoilla oli ankaraa kilpailua ja että niiden asiakkaat voisivat helposti vaihtaa toimittajaa, jos ne nostaisivat hintojaan.

(141)

Ottaen huomioon tuotetta käyttävien yritysten monimuotoisuuden käyttäjien kykyä siirtää mahdollinen hintojen nousu asiakkailleen on vaikea arvioida. Käyttäjien kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että vaikka jotkut käyttäjät eivät voi siirtää suurinta osaa kustannusten nousua asiakkailleen, useimmissa tapauksissa vaikutus käyttäjien liikevaihtoon ja kannattavuuteen olisi vain vähäinen.

(142)

Kilpailun osalta useat käyttäjät ilmaisivat huolensa, että polkumyyntitullien käyttöönotto johtaisi muista kuin EU-maista tulevan kilpailun lisääntymiseen tuotantoketjun loppupään markkinoilla, koska tuotantoketjun loppupään tuotteisiin ei sovellettaisi mitään suojatoimenpiteitä, sekä muutokseen Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa siten, että lasikuidun tuonnista siirryttäisiin jatkojalostustuotteisiin kuten yhdisteisiin, kankaisiin ja tuuliturbiinin siipiin. Kiinan osalta todettiin, että kyseisillä markkinoilla oli jo Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttamaa kilpailua ja olisi loogista, että kyseinen kilpailu lisääntyisi lasikuitua koskevien toimenpiteiden käyttöönoton myötä. Väitettiin, että tuotetta käyttävän tuotannonalan pitäisi näin ollen maksaa korkeampi hinta lasikuidustaan ja selviytyä myös lisääntyneestä kilpailusta. Tällaisessa liiketoimintaympäristössä ei väitteen mukaan olisi mahdollista siirtää merkittävää osaa hinnan noususta asiakkaille.

(143)

Tässä suhteessa olisi huomattava, että se seikka, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto voisi saada aikaan lisää kilpailua, ei voi olla peruste olla ottamatta tarvittaessa käyttöön kyseisiä toimenpiteitä. Eurooppalaisella lasikuitua käyttävällä tuotannonalalla on samat oikeudet kuin lasikuidun valmistusteollisuudella ja sillä on täysi oikeus turvautua EU:n kauppalainsäädäntöön sekä pyytää tuotteitaan koskevaa polkumyyntitutkimusta, jos sillä on riittävä asema ja alustavaa näyttöä vahingollisesta polkumyynnistä.

(144)

Sen vuoksi edellä mainittu väite, joka koski muista kuin EU-maista peräisin olevien jatkojalostustuotteiden aiheuttaman kilpailun mahdollista lisääntymistä, ei voi olla peruste olla ottamatta käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä.

(145)

Useat käyttäjät ilmoittivat, että tutkimusajanjakson jälkeen tarjonta unionin markkinoilla oli jo riittämätöntä ja että polkumyyntitoimenpiteet voisivat pahentaa tätä tilannetta, sillä se johtaisi Kiinasta peräisin olevan tuonnin vähenemiseen. Kyseistä tuontia tarvitaan, koska kysyntä on voimakasta ja kasvaa edelleen.

(146)

Valituksen tekijät myönsivät, että tiettyjen unionin tuotannonalan valmistamien tuoteryhmien tarjonnassa oli muodostunut pullonkaula, mutta ne pitivät sitä väliaikaisena ja katsoivat, että se johtui talouskriisin jälkeisen markkinoiden tervehtymisen seurauksena olleesta varastojen vähäisyydestä. Jos kannattavuus saataisiin jälleen hyvälle tasolle, unionin tuotannonala pystyisi valituksen tekijöiden mukaan myös vastaamaan ennustettuun EU:n jatkojalostusteollisuudelta tulevaan kysynnän kasvuun erityisesti käyttämällä vapaata kapasiteettiaan, joka voitaisiin helposti ottaa uudelleen käyttöön, teknisten parannusten myötä ja jälleenrakentamalla uunit.

(147)

Tässä suhteessa olisi ensin pantava merkille, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä pyritään korjaamaan epäterveitä kaupan käytäntöjä, jotka vaikuttavat haitallisesti unionin tuotannonalaan, sekä palauttamaan tehokas kilpailu EU:n markkinoille, ei estämään tuontia. Vaikka Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen EU:n hintataso todennäköisesti nousisi polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, ehdotetut toimenpiteet eivät sulkisi unionin markkinoita kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja sen vuoksi Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti unionin markkinoille tulisi edelleen jatkumaan.

(148)

Mitä tulee unionin tuotannonalan kykyyn korvata kiinalaisen lasikuidun tarjonnan mahdollinen puuttuminen, olisi huomattava, että unionin tämänhetkinen kapasiteetin käyttöaste näyttää varmistavan, että tarjonta vastaisi täysin markkinoiden kysyntää. Tutkimusajanjaksolla tapahtunut Kiinasta peräisin olevan lasikuidun koko tuonti eli 116 413 tonnia voitaisiin siten teoriassa korvata unionin tuotannonalan vapaalla kapasiteetilla, joka arvioitiin lähemmäksi 200 000 tonnia tutkimusajanjakson aikana.

(149)

Edellä sanottu huomioon ottaen voidaan alustavasti päätellä, että tarjonnan mahdollinen puute voidaan korvata laajentamalla unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöastetta, muulla tuonnilla sekä Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen muulla kuin polkumyynnillä tapahtuvalla tuonnilla.

(150)

Voidaan siis odottaa, että toimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuvassa tuonnissa antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden parantaa tilannettaan lisäämällä myyntimääriään, korottamalla myyntihintojaan ja nostamalla markkinaosuuttaan. Vaikka joitakin kielteisiä vaikutuksia ilmenisikin, kuten hinnankorotukset tiettyjen käyttäjien osalta, ne eivät todennäköisesti ole yhtä merkittäviä kuin tuottajille ja niiden toimittajille odotettavissa olevat edut.

(151)

Edellä sanotun perusteella päätellään alustavasti, että ei ole olemassa pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa. Tätä alustavaa arviointia on kuitenkin tarkasteltava vielä huolellisesti asianomaisten osapuolien esittämien huomautusten jälkeen.

(152)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan lisävahinkoa unionin tuotannonalalle.

(153)

Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevien väliaikaisten toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko ylittämättä todettua polkumyyntimarginaalia. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteillä pitäisi taata unionin tuotannonalalle mahdollisuus kattaa tuotantokustannuksensa ja saada kaiken kaikkiaan sellainen ennen veroja laskettu myyntivoitto, jonka se voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin puuttuessa.

(154)

Unionin tuotannonala väitti, että vahingon korjaavan tason määrittämisessä olisi käytettävä 12–15 prosentin voittotavoitetta. Tähän mennessä annettu näyttö ei kuitenkaan osoita vakuuttavasti, että kyseinen voittotaso on vähimmäisvaatimus unionin tuotannonalan kannattavan liiketoiminnan varmistamiseksi kyseisellä liiketoiminnan alalla. Koska korkeampaa voittotavoitetta tukevaa vankkaa näyttöä ei esitetty, pääteltiin alustavasti, että 5 prosentin voittotavoite olisi asianmukainen vahingon korjaavan tason määrittämiseksi.

(155)

Tämän perusteella unionin tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta määritettiin vähentämällä tosiasiallinen voittomarginaali noudettuna lähettäjältä -hinnasta ja lisäämällä edellä mainittu tavoitevoittomarginaali näin laskettuun kannattavuusrajaa vastaavaan hintaan.

(156)

Seuraavat vahingon korjaavat tasot on vahvistettu alustavasti:

(157)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskeva väliaikainen polkumyyntitulli olisi otettava käyttöön alimman polkumyyntimarginaalin ja vahingon korjaavan tason suuruisena alhaisemman tullin säännön mukaisesti; alhaisin tulli on kaikissa tapauksissa polkumyyntimarginaali.

(158)

(159)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(160)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (4), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tämän mukaisesti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(161)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkia muita yrityksiä koskevaa tullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(162)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä,

European Commission

Directorate-General for Trade

Direction H

Office Nerv- 105

B-1049 Brussels