9.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 324/52

1.

27. helmikuuta 2003 tehdyt muutokset Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestykseen (EUVL L 258, 10.10.2003)

2.

31. maaliskuuta 2004 tehdyt muutokset Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestykseen (EUVL L 310, 7.10.2004)

3.

5. heinäkuuta 2006 tehdyt muutokset Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestykseen (EUVL L 93, 3.4.2007)

4.

12. maaliskuuta 2008 tehdyt muutokset Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestykseen (EUVL L 159, 20.6.2009)

5.

14. heinäkuuta 2010 tehdyt muutokset Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestykseen.

1.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea edustaa järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja. Komitea on neuvoa-antava elin, joka on perustettu vuonna 1957 allekirjoitetulla Rooman sopimuksella.

2.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean neuvoa-antava tehtävä antaa komitean jäsenille ja heidän edustamilleen organisaatioille mahdollisuuden osallistua Euroopan unionin päätöksentekoprosessiin. Näkemykset ovat toisinaan täysin vastakkaisia, ja jäsenet käyvät jatkuvasti vuoropuhelua. Tämä edellyttää sekä tavanomaisten työmarkkinaosapuolien eli työnantajien (ryhmä I) ja työntekijöiden (ryhmä II) että muiden yhteiskunnallis-ammatillisten etupiirien (ryhmä III) osallistumista. Asiantuntemus, vuoropuhelu ja pyrkimys lähentää näkemyksiä voivat parantaa Euroopan unionin poliittisten päätösten laatua ja uskottavuutta, sillä ne auttavat kansalaisia ymmärtämään ja hyväksymään entistä paremmin päätökset, ja ne lisäävät demokratian kannalta välttämätöntä avoimuutta.

3.

Komitealla on erityistehtävä yhteisön toimielinrakenteessa: se on järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustaja ja keskustelufoorumi sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja Euroopan unionin toimielinten välinen tärkeä yhdysside.

4.

Koska Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on samalla sekä lausuntojen laadinta- että keskustelufoorumi, se vastaa osaltaan demokratian lisäämisestä Euroopan unionin rakennustyössä. Se pitää myös yllä suhteita unionin ulkopuolisten maiden talous- ja yhteiskuntaelämän etupiireihin. Näin komitea osallistuu todellisen eurooppalaisen tietoisuuden kehittämiseen.

5.

Jotta komitea voisi hoitaa tehtäviään moitteettomasti, se hyväksyi työjärjestyksensä (1)17. heinäkuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 260 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

6.

Komitea hyväksyi 14. heinäkuuta 2010 pitämässään täysistunnossa tämän työjärjestyksen viimeisimmän kodifioidun toisinnon.

1.

Komitean toimikausi on viisi vuotta.

2.

Jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa ikäpuheenjohtaja kutsuu komitean koolle mahdollisuuksien mukaan viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun neuvoston nimeämät komitean jäsenet ovat saaneet valintansa tiedoksi.

1.

Komitea koostuu seuraavista jäsenten muodostamista elimistä: täysistunto, työvaliokunta, puheenjohtaja ja erityisjaostot.

2.

Komitea on jaettu kolmeen ryhmään, joiden muodostaminen ja tehtävät määritellään 27 artiklassa.

3.

Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja Euroopan unionin yleisen edun mukaisesti. Tehtäviään hoitaessaan sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä heillä on Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevassa pöytäkirjassa määritellyt erioikeudet ja vapaudet. Tämä tarkoittaa käytännössä, että he nauttivat liikkumisvapautta, henkilökohtaista loukkaamattomuutta ja koskemattomuutta.

1.

Komitea tunnustaa ja omaksuu seuraavat Euroopan unionin tunnukset:

2.

Komitea viettää Eurooppa-päivää toukokuun 9. päivänä.

3.

Lippua käytetään kaikissa komitean rakennuksissa ja virallisissa tilaisuuksissa.

4.

Hymni esitetään kunkin järjestäytymisistunnon ja muiden juhlaistuntojen alussa etenkin, kun toivotetaan tervetulleiksi valtion- tai hallitusten päämiehiä tai vastaanotetaan Euroopan unionin laajentumisen jälkeen komiteaan liittyviä uusia jäseniä.

1.

Työvaliokunnan jäsenten vaalissa on noudatettava ryhmien välistä kokonaistasapainoa ja maantieteellistä tasapainoa siten, että kustakin jäsenvaltiosta valitaan vähintään yksi ja enintään kolme edustajaa. Ryhmät neuvottelevat työvaliokunnan kokoonpanosta ja laativat siitä ehdotuksen, joka esitellään täysistunnolle.

Työvaliokunnan muodostavat

2.

Puheenjohtaja valitaan vuorotellen kolmen ryhmän jäsenten joukosta.

3.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikautta ei voida uusia. Puheenjohtaja ei voi toimikauttaan seuraavien kahden ja puolen vuoden aikana olla työvaliokunnan jäsen varapuheenjohtajan taikka ryhmän tai erityisjaoston puheenjohtajan ominaisuudessa.

4.

Varapuheenjohtajat valitaan niiden kahden ryhmän jäsenten keskuudesta, joihin puheenjohtaja ei kuulu.

1.

Ensimmäisessä 1 artiklan mukaisesti pidettävässä ikäpuheenjohtajan johtamassa istunnossaan komitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa, erityisjaostojen puheenjohtajat ja ne työvaliokunnan jäsenet, jotka eivät ole ryhmien puheenjohtajia, seuraaviksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi komitean asettamispäivästä lähtien.

2.

Ikäpuheenjohtajan johdolla voidaan käsitellä vain edellä mainittuja henkilövaaleja.

1.

Komitea voi muodostaa jäsentensä keskuudesta vaalivaliokunnan, jossa on yksi edustaja kutakin jäsenvaltiota kohden ja joka kirjaa ehdokkuudet ja esittelee täysistunnolle ehdokaslistat 3 artiklan määräysten mukaisesti.

2.

Komitea äänestää puheenjohtajiston ja työvaliokunnan ehdokaslistasta tai -listoista tämän artiklan määräysten mukaisesti.

3.

Komitea valitsee ne työvaliokunnan jäsenet, jotka eivät ole ryhmien puheenjohtajia, äänestämällä tarvittaessa useammin kuin kerran yhdestä tai useammasta useita nimiä käsittävästä listasta.

4.

Ainoastaan sellaiset kokoomalistat voidaan hyväksyä äänestykseen, jotka täyttävät 3 artiklan määräykset ja joihin on liitetty kunkin ehdokkaan ilmoitus suostumisesta ehdokkaaksi.

5.

Työvaliokunnan jäseniksi tulevat valituksi sillä listalla olevat jäsenet, joka saa eniten hyväksyttyjä ääniä ja niistä vähintään neljäsosan.

6.

Tämän jälkeen täysistunto valitsee komitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

7.

Sen jälkeen komitea valitsee erityisjaostojen puheenjohtajat yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

8.

Lopuksi komitea äänestää työvaliokunnasta kokonaisuudessaan. Puolesta annettuja ääniä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa hyväksytyistä äänistä.

1.

Puheenjohtaja kutsuu työvaliokunnan koolle omasta aloitteestaan tai kymmenen työvaliokunnan jäsenen pyynnöstä.

2.

Jokaisesta työvaliokunnan kokouksesta tehdään pöytäkirja, jonka työvaliokunta hyväksyy.

3.

Työvaliokunta laatii omat toimintasääntönsä.

4.

Työvaliokunta määrittää komitean sisäisen organisaation ja toimintatavat. Se antaa työjärjestyksen täytäntöönpanomääräykset ryhmiä kuultuaan.

5.

Työvaliokunnalla ja puheenjohtajalla on varainhoitoasetuksessa ja työjärjestyksessä määrätyt budjetti- ja rahoitusvaltuudet.

6.

Työvaliokunta antaa jäsenten, 18 artiklan nojalla valtuutettujen sijaisten, 24 artiklan nojalla nimettyjen edustajien ja heidän sijaistensa sekä 23 artiklan nojalla nimettyjen asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevat täytäntöönpanomääräykset noudattaen talousarvio- ja rahoitusmenettelyihin liittyviä määräyksiä.

7.

Työvaliokunnalla on poliittinen vastuu komitean yleisestä johtamisesta. Se valvoo erityisesti, että komitean, sen elinten ja sen henkilökunnan toiminta on komitean institutionaalisen roolin mukaista.

8.

Työvaliokunta vastaa henkilöstö-, budjetti- ja teknisten resurssien asianmukaisesta käytöstä komitean täyttäessä tehtäviä, jotka sille on perussopimuksessa määrätty. Työvaliokunta osallistuu erityisesti talousarviomenettelyyn ja sihteeristön organisointiin.

9.

Työvaliokunta voi muodostaa keskuudestaan väliaikaisia ryhmiä tutkimaan kaikkia toimivaltaansa kuuluvia kysymyksiä. Muutkin jäsenet voivat osallistua näiden ryhmien työskentelyyn, paitsi kun käsitellään virkamiesten nimittämistä.

10.

Työvaliokunta käsittelee puolivuosittain komitean lausuntojen tuottamia jatkotoimia tarkoitusta varten laaditun kertomuksen pohjalta.

11.

Työvaliokunta päättää jäsenen tai pääsihteerin pyynnöstä tämän työjärjestyksen ja sen täytäntöönpanomääräysten tulkinnasta. Sen päätökset ovat sitovia, paitsi jos asia viedään täysistunnon käsiteltäväksi, jolloin täysistunnon päätös on lopullinen.

12.

Kun komitea asetetaan uudelleen viisivuotiskautensa päätyttyä, eroava työvaliokunta huolehtii juoksevista asioista uuden komitean ensimmäiseen kokoukseen asti. Poikkeustapauksissa työvaliokunta voi valtuuttaa toimikautensa päättävän komitean jäsenen hoitamaan yksittäisiä tai määräaikaisia tehtäviä, jotka vaativat erityistä asiantuntemusta.

1.

Muodostetaan budjettiryhmä, joka valmistelee kaikki työvaliokunnan hyväksyttäviksi tulevat budjetti- ja rahoitusasioita koskevat päätösluonnokset.

2.

Budjettiryhmän puheenjohtajana toimii toinen komitean kahdesta varapuheenjohtajasta komitean puheenjohtajan alaisuudessa. Budjettiryhmä muodostuu yhdeksästä jäsenestä, jotka työvaliokunta nimeää ryhmien ehdotuksesta.

2. a

Budjettiryhmä osallistuu komitean talousarvion tekemiseen, antaa siitä lausunnon, jonka se esittää työvaliokunnalle hyväksyttäväksi, varmistaa talousarvion asianmukaisen toteutuksen ja valvoo raportointivelvollisuuden noudattamista.

3.

Työvaliokunta voi tietyissä muissa kysymyksissä siirtää päätäntävaltansa budjettiryhmälle.

4.

Budjettiryhmä tekee päätöksensä yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteen, vuotuisuus- ja tasapainoperiaatteen, laskentayksikön periaatteen, yleiskatteisuus- ja erittelyperiaatteen, moitteettoman varainhoidon periaatteen ja seurattavuusperiaatteen pohjalta. Se tekee päätöksensä seuraavasti:

5.

Budjettiryhmä voi jakaa tehtävät jäsentensä kesken; se tekee päätöksensä kuitenkin yhteisesti.

6.

Budjettiryhmän puheenjohtaja toimii budjettivallan käyttäjien kanssa käytävistä neuvotteluista vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajana ja tekee neuvotteluista selkoa työvaliokunnalle.

7.

Budjettiryhmän tehtäviin kuuluu puheenjohtajan, työvaliokunnan ja komitean avustaminen niiden tehtävissä ja yksiköiden valvonta.

1.

Muodostetaan viestintäryhmä, jonka tehtävänä on antaa komitean viestintästrategiaan tarvittavia virikkeitä ja vastata strategian seurannasta. Viestintäryhmä laatii komitealle vuosittain selonteon viestintästrategian täytäntöönpanosta sekä seuraavan vuoden ohjelman.

2.

Viestintäryhmän puheenjohtajana toimii toinen komitean kahdesta varapuheenjohtajasta komitean puheenjohtajan alaisuudessa. Viestintäryhmä muodostuu yhdeksästä jäsenestä, jotka työvaliokunta nimeää ryhmien ehdotuksesta.

3.

Viestintäryhmä koordinoi viestinnästä sekä lehdistö- ja mediasuhteista vastaavien rakenteiden toimintaa ja varmistaa, että kyseinen toiminta on strategian ja hyväksyttyjen ohjelmien mukaista.

1.

Puheenjohtajiston muodostavat puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.

2.

Komitean puheenjohtajisto kokoontuu ryhmien puheenjohtajien kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä. Erityisjaostojen puheenjohtajat voidaan kutsua kokouksiin.

3.

Puheenjohtajisto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ryhmien ja erityisjaostojen puheenjohtajien kanssa suunnittelemaan komitean toimintaa ja arvioimaan sen kehitystä.

1.

Puheenjohtaja johtaa komitean ja sen elinten kaikkea toimintaa perussopimuksen ja tämän työjärjestyksen mukaisesti. Hänellä on asianmukaiset toimivaltuudet hoitaa asioiden käsittelyä komiteassa, huolehtia niiden toteuttamisesta ja varmistaa komitean toiminnan sujuvuus.

2.

Puheenjohtaja tekee jatkuvasti yhteistyötä varapuheenjohtajien kanssa. Puheenjohtaja voi toimivaltansa puitteissa osoittaa heille erikseen määriteltyjä tehtäviä ja vastuualueita.

3.

Puheenjohtaja voi antaa pääsihteerille erikseen määriteltyjä, määräaikaisia tehtäviä.

4.

Puheenjohtaja edustaa komiteaa. Hän voi siirtää nämä edustusvaltuudet varapuheenjohtajalle tai tarvittaessa jollekin komitean jäsenelle.

5.

Puheenjohtaja antaa komitealle kertomuksen komitean nimissä täysistuntojen välillä toteuttamistaan toimista. Näistä kertomuksista ei käydä keskustelua.

6.

Vastavalittu puheenjohtaja esittelee täysistunnolle työohjelmansa koko toimikaudekseen. Toimikautensa päättyessä hän esittelee vastaavasti saavutetut tulokset.

Näistä kahdesta selonteosta voidaan käydä keskustelu täysistunnossa.

1.

Komitean puheenjohtaja, komitean kaksi varapuheenjohtajaa ja ryhmien puheenjohtajat muodostavat laajennetun puheenjohtajiston.

2.

Laajennetun puheenjohtajiston tehtävänä on valmistella ja helpottaa työvaliokunnan työskentelyä.

1.

Komiteassa on kuusi erityisjaostoa. Täysistunto voi työvaliokunnan esityksestä perustaa muita erityisjaostoja perussopimuksissa tarkoitettuja aloja varten.

2.

Komitea muodostaa erityisjaostot järjestäytymisistunnossa jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa.

3.

Luettelo erityisjaostoista ja niiden vastuualueista voidaan tarkistaa jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa.

1.

Komitea päättää erityisjaostojen jäsenmäärästä työvaliokunnan esityksen perusteella.

2.

Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jokaisen komitean jäsenen on oltava ainakin yhden erityisjaoston jäsen.

3.

Jäsen voi kuulua useampaan kuin kahteen erityisjaostoon vain, jos hänen edustamallaan jäsenvaltiolla on komiteassa enintään yhdeksän jäsenpaikkaa. Jäsen ei kuitenkaan voi kuulua useampaan kuin kolmeen erityisjaostoon.

4.

Komitea nimeää erityisjaostojen jäsenet kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan. Uudelleenvalinta on mahdollinen.

5.

Erityisjaoston jäseniä korvattaessa noudatetaan samaa menettelyä kuin heitä nimettäessä.

1.

Erityisjaoston työvaliokunta valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan, ja se muodostuu kahdestatoista jäsenestä, joihin sisältyvät puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, yksi kustakin ryhmästä.

2.

Komitea valitsee erityisjaostojen puheenjohtajat ja niiden työvaliokuntien muut jäsenet.

3.

Erityisjaoston työvaliokunnan puheenjohtaja ja työvaliokunnan muut jäsenet voidaan valita uudelleen.

4.

Kolmen erityisjaoston puheenjohtajuuksiin sovelletaan ryhmien välistä vuorotteluperiaatetta kahden ja puolen vuoden välein. Millään ryhmällä ei voi olla saman erityisjaoston puheenjohtajuutta yli viittä vuotta peräkkäin.

1.

Erityisjaostojen tehtävänä on antaa lausuntoja tai tiedonantoja niille osoitetuista aiheista työjärjestyksen 32 artiklan määräysten mukaisesti.

2.

Erityisjaosto voi muodostaa keskuudestaan valmistelu- tai toimitusryhmän tai nimetä yksin työskentelevän ainoan esittelijän käsitelläkseen aiheita, jotka sille on osoitettu.

3.

Esittelijä tai tarvittaessa esittelijät nimetään ja valmistelu- ja toimitusryhmät muodostetaan ryhmien ehdotusten perusteella.

3. a

Jotta valmisteluryhmät voidaan muodostaa nopeasti, erityisjaostojen puheenjohtajat toteuttavat tarvittavat toimenpiteet työskentelyn aloittamiseksi, jos kaikkien kolmen ryhmän puheenjohtajat ovat yhtä mieltä esittelijöiden ja mahdollisten toisten esittelijöiden nimeämistä koskevasta ehdotuksesta sekä valmistelu- ja toimitusryhmien kokoonpanosta.

4.

Esittelijä vastaa tarvittaessa asiantuntijansa avustuksella lausunnon seurannasta senkin jälkeen, kun lausunto on hyväksytty täysistunnossa. Asianomaisen erityisjaoston sihteeristö avustaa esittelijää tässä tehtävässä. Seurannasta tehdään selkoa erityisjaostolle.

5.

Valmisteluryhmästä voi tulla pysyvä rakenne ainoastaan poikkeuksellisesti, jolloin tähän tarvitaan työvaliokunnan hyväksyntä etukäteen kyseistä 2,5-vuotiskautta varten.

1.

Esteellinen komitean jäsen voi valtuuttaa sijaisensa edustamaan itseään valmistelutyössä.

1. a

Sijaisilla ei ole koskaan äänestysoikeutta.

1. b

Jos jäsen toimii erityisjaoston tai valmisteluryhmän puheenjohtajana, erityisjaoston työvaliokunnan jäsenenä tai esittelijänä, häntä ei voida korvata sijaisella kyseisessä tehtävässä.

2.

Sijaisen nimi ja asema on ilmoitettava komitean työvaliokunnalle valtuutuksen vahvistamiseksi.

3.

Valmistelutyön aikana sijaisen tehtävät ovat samat kuin hänet valtuuttaneen jäsenen, ja sijaiseen sovelletaan samoja matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevia sääntöjä kuin jäseneen.

1.

Komitea voi työvaliokuntansa aloitteesta poikkeustapauksessa muodostaa keskuudestaan alakomiteoita. Niiden tehtävänä on laatia ensin työvaliokunnan, sitten komitean käsiteltäväksi lausunto- tai tiedonantoluonnos ehdottoman laaja-alaisista yleisluonteisista kysymyksistä.

2.

Täysistuntojen välisenä aikana työvaliokunta voi muodostaa alakomiteoita edellyttäen, että komitea vahvistaa niiden muodostamisen jälkikäteen. Alakomitea voidaan muodostaa vain yhden aiheen käsittelyä varten. Alakomitean toiminta päättyy, kun komiteassa on äänestetty sen valmistelemasta lausunto- tai tiedonantoluonnoksesta.

3.

Kun käsiteltävä kysymys kuuluu useamman erityisjaoston vastuualueeseen, alakomitea muodostetaan kyseisten erityisjaostojen jäsenistä.

4.

Eritysjaostoja koskevat säännöt koskevat vastaavasti alakomiteoita.

1.

Komitea voi muodostaa seurantaryhmiä, milloin käsiteltävän aiheen luonne, laajuus ja monitahoisuus edellyttävät erityisen joustavia työmenetelmiä, menettelytapoja ja välineitä.

2.

Seurantaryhmien perustamisesta päättää täysistunto, joka vahvistaa ryhmän tai eritysjaoston esityksestä tehdyn työvaliokunnan päätöksen.

3.

Seurantaryhmän perustamisesta päätettäessä on määriteltävä ryhmän tarkoitus, rakenne, kokoonpano ja toimiaika.

4.

Seurantaryhmät voivat laatia vuosittain selvityksen perussopimuksen horisontaalisten lausekkeiden (sosiaalilauseke, ympäristölauseke ja kuluttajansuojaa koskeva lauseke) täytäntöönpanosta ja niiden vaikutuksista Euroopan unionin toimintalinjoihin. Selvitys voidaan täysistunnon päätöksestä toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

5.

Kukin seurantaryhmä toimii erityisjaoston alaisuudessa ja valvonnassa.

1.

Komitea voi muodostaa neuvoa-antavia valiokuntia. Ne koostuvat komitean jäsenistä ja sellaisten järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan alojen nimetyistä edustajista, jotka komitea haluaa kutsua mukaan työskentelyynsä.

2.

Kyseisten valiokuntien perustamisesta päättää täysistunto vahvistamalla työvaliokunnan tekemän päätöksen. Valiokuntien perustamista koskevassa päätöksessä tulee määritellä niiden tarkoitus, rakenne, kokoonpano, toimiaika ja toimintasäännöt.

3.

Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti voidaan perustaa neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI), joka koostuu komitean jäsenistä sekä sellaisten talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen nimetyistä edustajista, joihin teollisuuden muutokset vaikuttavat. Kyseisen valiokunnan puheenjohtajan tulee olla komitean työvaliokunnan jäsen. Hän tekee komitean työvaliokunnalle kahden ja puolen vuoden välein selkoa valiokunnan toiminnasta. Hänet valitaan niiden työvaliokunnan jäsenten joukosta, joihin viitataan tämän työjärjestyksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa. Valmistelutyöhön osallistuviin nimettyihin edustajiin ja heidän sijaisiinsa sovelletaan samoja matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevia sääntöjä kuin jäseniin.

1.

Komitea voi ylläpitää työvaliokunnan aloitteesta järjestelmällisiä suhteita Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden talous- ja sosiaalineuvostoihin ja niitä vastaaviin organisaatioihin sekä kansalaisyhteiskuntaan kuuluviin talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioihin.

2.

Komitea toteuttaa myös toimia, joiden tavoitteena on edistää talous- ja sosiaalineuvostojen ja niitä vastaavien organisaatioiden perustamista maihin, joissa niitä ei vielä ole.

1.

Komitea voi työvaliokunnan ehdotuksesta asettaa valtuuskuntia pitääkseen yllä suhteita Euroopan unionin ulkopuolisten maiden tai maaryhmittymien järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluviin talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajiin.

2.

Komitea ja ehdokasvaltioiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osapuolet tekevät yhteistyötä neuvoa-antavissa sekakomiteoissa, jos assosiaationeuvostot ovat asettaneet sellaisia. Muutoin yhteistyötä tehdään yhteysryhmissä.

3.

Neuvoa-antavat sekakomiteat ja yhteysryhmät laativat selontekoja ja julkilausumia, jotka komitea voi lähettää toimivaltaisille toimielimille ja asianomaisille toimijoille.

1.

Komitea muodostaa kolme ryhmää, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja muita järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja.

2.

Ryhmät valitsevat puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa. Ne osallistuvat komitean ja sen elinten työskentelyn valmisteluun, organisointiin ja koordinointiin sekä näiden tiedotustoimintaan. Niillä on omat sihteeristönsä.

2a.

Ryhmät esittävät täysistunnolle ehdokkaat 6 artiklan 6 kohdan mukaista puheenjohtajan ja vara-puheenjohtajien vaalia varten Euroopan unionin toimielinten määrittelemää tasa-arvoperiaatetta noudattaen.

3.

Ryhmien puheenjohtajat ovat työvaliokunnan jäseniä 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

4.

Ryhmien puheenjohtajat avustavat komitean puheenjohtajistoa toimintalinjojen muotoilussa ja tarpeen tullen menojen valvonnassa.

5.

Ryhmien puheenjohtajat kokoontuvat komitean puheenjohtajiston kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä.

6.

Ryhmät tekevät täysistunnolle ehdotuksia 6 artiklan 7 kohdan mukaisesti tapahtuvan erityisjaostojen puheenjohtajien ja 16 artiklan mukaisesti tapahtuvan erityisjaostojen työvaliokuntien valinnan tekemiseksi.

7.

Ryhmät tekevät ehdotuksia työvaliokunnan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asettaman budjettiryhmän muodostamiseksi.

8.

Ryhmät tekevät ehdotuksia täysistunnon 21 ja 24 artiklan mukaisesti asettamien seurantaryhmien ja neuvoa-antavien valiokuntien muodostamiseksi.

9.

Ryhmät tekevät ehdotuksia 26 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti asetettavien valtuuskuntien ja neuvoa-antavien sekakomiteoiden muodostamiseksi.

10.

Ryhmät tekevät 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti ehdotuksia esittelijöiden nimeämiseksi ja erityisjaostojen asettamien valmistelu- ja toimitusryhmien muodostamiseksi.

11.

Ryhmät ottavat tämän artiklan 6–10 kohtaa sovellettaessa huomioon jäsenvaltioiden sekä talous- ja yhteiskuntaelämän eri osapuolten edustuksen komiteassa, toimivaltuudet sekä hyvän hallintotavan kriteerit.

12.

Jäsenet voivat liittyä ryhmiin vapaaehtoisesti sillä edellytyksellä, että kyseisen ryhmän jäsenet hyväksyvät heidän jäsenyytensä. Jäsen voi kuulua kerrallaan vain yhteen ryhmään.

13.

Pääsihteeristö antaa ryhmiin kuulumattomille jäsenille heidän tehtäviensä hoidon kannalta tarpeellista materiaalista ja teknistä apua. Komitean puheenjohtaja päättää ryhmiä kuultuaan ryhmiin kuulumattomien jäsenten osallistumisesta valmisteluryhmiin ja muiden sisäisten rakenteiden toimintaan.

1.

Komitean jäsenet voivat vapaaehtoisesti muodostaa eturyhmiä, jotka edustavat Euroopan unionin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan erilaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia intressejä.

2.

Eturyhmään voi kuulua jäseniä komitean kolmesta ryhmästä. Jäsen voi liittyä kerrallaan vain yhteen eturyhmään.

3.

Eturyhmän perustamiseen tarvitaan työvaliokunnan hyväksyntä. Työvaliokunta ilmoittaa asiasta täysistunnolle.

1.

Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle antamaan neuvoston, komission tai Euroopan parlamentin pyytämiä lausuntoja.

2.

Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle työvaliokunnan esityksestä ja jäsenten enemmistön suostumuksella antamaan oma-aloitteisia lausuntoja Euroopan unioniin, unionin politiikkaan ja sen mahdollisiin muutoksiin liittyvistä asioista.

1.

29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lausuntopyynnöt osoitetaan komitean puheenjohtajalle. Puheenjohtaja organisoi komitean työskentelyn työvaliokunnan kanssa noudattaen mahdollisuuksien mukaan lausuntopyynnöissä asetettuja määräaikoja.

2.

Työvaliokunta päättää lausuntojen käsittelyn tärkeysjärjestyksestä jakamalla lausunnot luokkiin.

3.

Erityisjaostot laativat ehdotuksen, jossa lausunnot luokitellaan jäljempänä esitettyihin kolmeen ryhmään. Ne laativat alustavan ehdotuksen valmisteluryhmän koosta. Puheenjohtajiston ja ryhmien puheenjohtajien käsiteltyä ehdotusta se toimitetaan työvaliokunnalle päätettäväksi. Ryhmien puheenjohtajat voivat erityistapauksissa ehdottaa valmisteluryhmän koon muuttamista. Työvaliokunta vahvistaa seuraavassa kokouksessaan uuden ehdotuksen ja päättää valmisteluryhmän lopullisesta koosta.

Lausunnot luokitellaan kolmeen eri ryhmään seuraavien kriteerien mukaan:

4.

Kiireellisissä tapauksissa sovelletaan tämän työjärjestyksen 59 artiklan määräyksiä.

1.

Työvaliokunta nimeää 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti lausuntoa tai tiedonantoa valmistelevan erityisjaoston. Jos käsiteltävä asia kuuluu selvästi tietyn erityisjaoston vastuualueeseen, puheenjohtaja nimeää kyseisen erityisjaoston ja ilmoittaa päätöksestään työvaliokunnalle.

2.

Jos erityisjaosto, jonka vastuualueeseen valmisteltava lausunto kuuluu, haluaa kuulla neuvoa-antavaa valiokuntaa ”teollisuuden muutokset” (CCMI), tai jos tämä haluaa ilmaista kantansa aiheesta, josta laadittavan lausunnon valmistelu on osoitettu erityisjaostolle, työvaliokunta voi valtuuttaa CCMI:n laatimaan täydentävän lausunnon joko yhdestä tai useammasta lausuntopyynnön aihetta koskevasta seikasta. Työvaliokunta voi myös päättää asiasta oma-aloitteisesti. Työvaliokunta organisoi komitean työskentelyn siten, että CCMI:n on mahdollista valmistella lausuntonsa riittävän ajoissa, jotta erityisjaosto voi ottaa sen huomioon.

Lausunnon esittely komitealle kuuluu ainoastaan erityisjaoston toimivaltaan. Sen on kuitenkin liitettävä CCMI:n lausunto oman lausuntonsa liitteeksi.

3.

Komitean puheenjohtaja ilmoittaa erityisjaoston puheenjohtajalle päätöksen ja määräajan, jonka kuluessa erityisjaoston on saatettava työnsä päätökseen.

4.

Komitean puheenjohtaja ilmoittaa komitean jäsenille, mikä erityisjaosto on nimetty lausuntoa valmistelemaan, sekä päivämäärän, jolloin asia on täysistunnon esityslistalla.

1.

Erityisjaoston puheenjohtaja valmistelee erityisjaoston kokoukset yhteistyössä erityisjaoston työvaliokunnan kanssa.

2.

Kokousta johtaa erityisjaoston puheenjohtaja, ja hänen poissa ollessaan varapuheenjohtaja.

1.

Erityisjaoston kokous on päätösvaltainen, jos yli puolet siihen nimetyistä jäsenistä on läsnä tai edustettuina.

2.

Jos kokous ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja keskeyttää istunnon. Hän kutsuu sen uudelleen koolle sopivaksi katsomaansa aikaan ja sopivaksi katsomallaan tavalla, kuitenkin vielä samana päivänä. Kokous on tällöin päätösvaltainen riippumatta läsnä tai edustettuina olevien jäsenten lukumäärästä.

1.

Erityisjaoston lausunto voi sisältää vain sellaisia tekstejä, jotka se on hyväksynyt tämän työjärjestyksen 56 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2.

Hylätyt muutosehdotukset äänestystuloksineen liitetään lausuntoon, jos muutosehdotuksen tueksi on annettu äänestyksessä vähintään neljäsosa äänistä.

1.

Erityisjaostojen asiakirjat valmistellaan periaatteessa valmisteluryhmässä edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamista.

2.

Esittelijä tutkii asiantuntijansa sekä tarvittaessa yhden tai useamman muun esittelijän avustamana kyseessä olevan asian, ottaa huomioon esitetyt mielipiteet ja laatii tältä pohjalta lausuntoluonnoksen, joka toimitetaan erityisjaoston puheenjohtajalle.

3.

Valmisteluryhmissä ei järjestetä äänestyksiä.

1.

Puheenjohtaja valmistelee täysistunnot työvaliokunnan kanssa. Työvaliokunta kokoontuu ennen jokaista täysistuntoa sekä tarvittaessa istunnon aikana valmistellakseen asioiden käsittelyä.

2.

Työvaliokunta voi asettaa aikarajan jokaisesta lausunnosta täysistunnossa käytävälle yleiskeskustelulle.

1.

Komitean puheenjohtaja lähettää komitean puheenjohtajiston yhdessä ryhmien puheenjohtajien kanssa ehdottaman ja työvaliokunnan hyväksymän alustavan esityslistan kaikille komitean jäsenille sekä neuvostolle, komissiolle ja Euroopan parlamentille vähintään kaksi viikkoa ennen kyseisen täysistunnon alkua.

2.

Täysistunto hyväksyy esityslistan kokoontumisensa aluksi. Kun esityslista on hyväksytty, sen asiakohdat on käytävä läpi siinä istunnossa, jonka käsiteltäväksi ne on merkitty. Käsittelyn edellyttämät asiakirjat saatetaan jäsenten käyttöön 40 artiklan mukaisesti.

1.

Komitea on päätösvaltainen, jos yli puolet sen jäsenistä on läsnä tai edustettuina.

2.

Jos komitea ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja keskeyttää istunnon. Hän kutsuu sen uudelleen koolle sopivaksi katsomaansa aikaan, kuitenkin vielä saman täysistunnon kuluessa. Komitea on tällöin päätösvaltainen riippumatta läsnä tai edustettuina olevien jäsenten lukumäärästä.

1.

Puheenjohtaja avaa istunnon, johtaa puhetta ja valvoo työjärjestyksen noudattamista. Varapuheenjohtajat avustavat puheenjohtajaa.

2.

Puheenjohtajan poissa ollessa varapuheenjohtajat toimivat hänen sijaisinaan. Jos varapuheenjohtajat ovat poissa, sijaisena toimii työvaliokunnan vanhin jäsen.

3.

Täysistunnon työskentely perustuu sen erityisjaoston esityksiin, jonka vastuualueeseen käsiteltävän asian valmistelu kuuluu.

4.

Jos teksti on hyväksytty erityisjaostossa alle viiden äänestäessä vastaan, työvaliokunta voi ehdottaa, että se kirjataan täysistunnon esityslistalle asiakirjoihin, joista äänestetään ilman keskustelua.

Tätä käytäntöä ei sovelleta,

5.

Jos teksti ei saa enemmistön ääniä täysistunnossa, komitean puheenjohtaja voi täysistunnon suostumuksella lähettää sen takaisin siitä vastuussa olevaan erityisjaostoon uudelleen käsiteltäväksi tai nimetä yleisesittelijän, joka esittelee uuden tekstiluonnoksen joko saman tai jonkin muun täysistunnon aikana.

1.

Muutosehdotukset jätetään kirjallisina ja tekijöidensä allekirjoittamina sihteeristöön ennen täysistunnon avausta.

2.

Täysistunnon työskentelyn kitkattoman etenemisen takaamiseksi työvaliokunta päättää muutosehdotusten jättömenettelystä.

3.

Käsittelyyn hyväksytään kuitenkin myös muutosehdotukset, jotka jätetään ennen kyseisen istunnon avausta, jos allekirjoittajina on vähintään kaksikymmentäviisi jäsentä.

4.

Muutosehdotuksista on käytävä ilmi, mitä tekstin osaa ne koskevat, ja ne on perusteltava lyhyesti. Muutosehdotukset, jotka ovat sisällöltään ja muodoltaan samanlaiset, käsitellään yhtenä kokonaisuutena.

5.

Yleensä täysistunto kuulee jokaisen muutosehdotuksen kohdalla vain muutoksen ehdottajaa, yhtä muutosta vastustavaa puhujaa ja esittelijää.

6.

Kun muutosehdotusta käsitellään, esittelijä voi muutosehdotuksen tekijän suostumuksella tehdä suullisesti kompromissiehdotuksia. Tällöin täysistunto äänestää vain kompromissiehdotuksesta.

7.

Muutosehdotus tai muutosehdotukset, joissa esitetään erityisjaoston lausunnosta täysin eriävä mielipide, katsotaan vastalausunnoksi.

Vastalausunnoksi luokittelemisesta päättää työvaliokunta. Se tekee päätöksensä kuultuaan lausunnon valmistelusta vastanneen erityisjaoston puheenjohtajaa.

Työvaliokunta voi tämän kuulemisen jälkeen päättää palauttaa lausuntoluonnoksen siihen liittyvine vastalausuntoineen erityisjaostoon sen uudelleenkäsittelyä varten. Kiireellisissä tapauksissa päätösvalta asiassa on komitean puheenjohtajalla.

8.

Komitean puheenjohtajan tehtävänä on tarvittaessa esittää yhdessä toimivaltaisen erityisjaoston puheenjohtajan ja esittelijän kanssa komitealle sellaista muutosehdotusten käsittelytapaa, jolla lopullisesta tekstistä tulee mahdollisimman yhtenäinen.

1.

Puheenjohtaja voi joko omasta aloitteestaan tai jäsenen vaatimuksesta pyytää komiteaa päättämään puheajan ja puhujien määrän rajoittamisesta, istunnon keskeyttämisestä tai keskustelun päättämisestä. Keskustelun päätyttyä puheenvuoroja ei saa käyttää enää muuhun kuin äänestysselityksen antamiseen. Tämä voi tapahtua vasta kyseisen äänestyksen päätyttyä ja puheenjohtajan asettamissa aikarajoissa.

2

Komitean jäsenillä on oikeus milloin tahansa vaatia ja saada puheenvuoro työjärjestyshuomautuksen esittämiseksi.

1.

Jokaisesta täysistunnosta laaditaan pöytäkirja, joka esitetään komitean hyväksyttäväksi.

2.

Pöytäkirjan lopullisen version allekirjoittavat komitean puheenjohtaja ja pääsihteeri.

1.

Komitean lausuntoihin sisältyvät lausunnon oikeusperustan lisäksi perustelut sekä komitean kanta käsiteltävänä olevaan aiheeseen kokonaisuudessaan.

2.

Lausuntoa kokonaisuutena koskeneen äänestyksen tulos mainitaan lausuntotekstin johdannossa. Jos on suoritettu nimiäänestys, äänestäneiden nimet mainitaan.

3.

Täysistunnon hylkäämien muutosehdotusten teksti ja perustelut sekä äänestystulos mainitaan lausunnon liitteessä, jos ne ovat saaneet äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä. Tämä määräys koskee myös vastalausuntoja.

4.

Samoin sellaiset erityisjaoston lausunnon tekstikohdat, jotka on korvattu täysistunnon hyväksymillä muutosehdotuksilla, liitetään lausuntoon muutoksia koskevine äänestystuloksineen, jos kyseiset tekstikohdat ovat saaneet tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä.

5.

Jos jollakin komiteaan 27 artiklan nojalla muodostetulla pysyvällä ryhmällä tai 28 artiklan nojalla muodostetulla talous- ja yhteiskuntaelämää edustavalla eturyhmällä on enemmistön kannasta poikkeava mutta yhtenäinen kanta täysistunnolle tehtyyn ehdotukseen, siitä voidaan asiasta käsittelyn lopuksi järjestetyn nimiäänestyksen jälkeen tehdä lyhyt selvitys, joka liitetään lausuntoon.

1.

Komitean hyväksymät lausunnot ja täysistunnon pöytäkirja lähetetään Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

2.

Komitean hyväksymät lausunnot voidaan toimittaa myös muille asiaan kuuluville elimille tai yhteisöille.

1.

Kantansa voi ilmaista ”puolesta”, ”vastaan” tai ”pidättymällä äänestämästä”.

2.

Komitean ja sen elinten tekstien tai muiden päätöksien hyväksymisen ratkaisee puolesta tai vastaan annettujen äänten enemmistö, ellei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä.

3.

Äänestys tapahtuu avoimena äänestyksenä, nimiäänestyksenä tai salaisena äänestyksenä.

4.

Päätöslauselmasta, muutosehdotuksesta, vastalausunnosta, koko lausunnosta tai mistä tahansa muusta tekstistä äänestetään nimiäänestyksenä, jos neljäsosa läsnä tai edustettuina olevista jäsenistä sitä vaatii.

5.

Valinta eri edustustehtäviin tapahtuu aina salaisena äänestyksenä. Muissa tapauksissa toimitetaan salainen äänestys, kun läsnä tai edustettuina olevien jäsenten enemmistö sitä vaatii.

6.

Äänten mennessä tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee.

7.

Se, että esittelijä hyväksyy muutosehdotuksen, ei ole riittävä syy olla äänestämättä siitä.

1.

Jos kiireellisyys johtuu määräajasta, jonka neuvosto, Euroopan parlamentti tai komissio on asettanut komitealle lausunnon esittämiseksi, voidaan päättää kiireellisyysmenettelyn soveltamisesta, jos se puheenjohtajan mielestä on tarpeen, jotta lausunto saadaan ajoissa valmiiksi.

2.

Kiireellisissä tapauksissa komitean puheenjohtaja voi työvaliokuntaa etukäteen kuulematta ryhtyä heti tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin komitean työskentelyn vauhdittamiseksi. Hän kuitenkin tiedottaa toimistaan työvaliokunnan jäsenille.

3.

Puheenjohtajan toimenpiteet esitetään komitean vahvistettavaksi sen seuraavassa täysistunnossa.

1.

Jos kiireellisyys johtuu erityisjaostolle lausunnon antamista varten asetetusta määräajasta, voi erityisjaoston puheenjohtaja kolmen ryhmäpuheenjohtajan suostumuksella poiketa tämän työjärjestyksen määräyksistä organisoidessaan erityisjaoston työskentelyä.

2.

Erityisjaoston puheenjohtajan toimenpiteet esitetään erityisjaoston hyväksyttäväksi sen seuraavassa kokouksessa.

1.

Jos komitean jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, johon hänet on kutsuttu asianmukaisesti, hänen on ilmoitettava tästä etukäteen asianomaiselle puheenjohtajalle.

2.

Jos komitean jäsen on sijaista nimeämättä ja pätevää syytä ilmoittamatta poissa useammasta kuin kolmesta peräkkäisestä täysistunnosta, puheenjohtaja voi kuultuaan työvaliokuntaa ja kehotettuaan kyseistä jäsentä perustelemaan poissaolonsa pyytää neuvostoa peruuttamaan jäsenen mandaatin.

3.

Jos erityisjaoston jäsen on sijaista nimeämättä ja pätevää syytä esittämättä poissa useammasta kuin kolmesta peräkkäisestä kokouksesta, voi erityisjaoston puheenjohtaja kehotettuaan jäsentä perustelemaan poissaolonsa vaatia häntä järjestämään toisen jäsenen tilalleen erityisjaostoon. Erityisjaoston puheenjohtaja ilmoittaa asiasta työvaliokunnalle.

1.

Komitean jäsen, joka on estynyt osallistumasta täysistuntoon tai erityisjaoston kokoukseen, voi ilmoitettuaan esteellisyydestään komitean tai erityisjaoston puheenjohtajalle siirtää äänioikeutensa kirjallisesti jollekin muulle komitean tai erityisjaoston jäsenelle.

2.

Sekä täysistunnossa että erityisjaostojen kokouksissa kukin jäsen voi käyttää vain yhtä itselleen siirrettyä lisä-ääntä.

1.

Jos jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, johon hänet on kutsuttu asianmukaisesti, hän voi nimetä sijaisekseen jonkun muun komitean jäsenen ilmoitettuaan asiasta kirjallisesti kyseisen kokouksen puheenjohtajalle joko suoraan tai ryhmänsä sihteeristön välityksellä. Tätä mahdollisuutta ei ole, kun kyseessä on työvaliokunnan tai budjettiryhmän kokous.

2.

Tällainen sijaisuus koskee ainoastaan sitä kokousta, johon sijaisella on valtuutus.

3.

Valmisteluryhmiä muodostettaessa jäsen voi esittää, että valmisteluryhmään nimetään hänen sijastaan joku muu komitean jäsen. Tällaista sijaisuutta, joka on aihekohtainen ja kestää niin kauan kuin erityisjaosto käsittelee kyseistä aihetta, ei voi peruuttaa. Mikäli valmisteluryhmän työ kuitenkin jatkuu 2,5-vuotiskauden tai viisivuotiskauden yli, sijaisuus päättyy sen toimikauden lopussa, jonka aikana sijaisuudesta on päätetty.

1.

Komitea julkaisee lausuntonsa Euroopan unionin virallisessa lehdessä noudattaen ohjeita, jotka neuvosto ja komissio antavat komitean työvaliokuntaa kuultuaan.

2.

Komitean, sen työvaliokunnan ja erityisjaostojen kokoonpanot sekä niitä koskevat muutokset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja komitean Internet-sivuilla.

1.

Komitea varmistaa päätöstensä avoimuuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan toisen kohdan määräysten mukaisesti.

2.

Pääsihteerin tehtävänä on toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että yleisöllä on oikeus tutustua kyseisiin asiakirjoihin.

3.

Jokainen Euroopan unionin kansalainen voi kirjoittaa komitealle jollakin virallisista kielistä ja saada vastauksen samalla kielellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artiklan neljännen kohdan nojalla.

1.

Komitean täysistunnot ja erityisjaostojen kokoukset ovat julkisia.

2.

Komitea voi asianomaisen toimielimen tai elimen pyynnöstä tai työvaliokunnan ehdotuksesta julistaa muuta kuin lausuntotyötä koskevan keskustelun luottamukselliseksi.

3.

Muut kokoukset eivät ole julkisia. Perustelluissa tapauksissa, joista päättää puheenjohtaja, kokoukseen voi kuitenkin osallistua muita henkilöitä tarkkailijan ominaisuudessa.

1.

Unionin toimielinten jäsenet voivat osallistua komitean ja sen elinten kokouksiin ja käyttää niissä puheenvuoroja.

2.

Muiden elinten jäseniä ja toimi- tai muiden elinten asianmukaisesti valtuutettuja virkamiehiä voidaan kutsua osallistumaan kokouksiin, käyttämään puheenvuoroja ja vastaamaan kysymyksiin kokouksen puheenjohtajan pyynnöstä.

1.

Komitean jäsenet käyttävät arvonimeä ”Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen”.

2.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseniin sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn ja perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 7 IV luvun 10 artiklan määräyksiä.

1.

Jäsensäännöissä määritellään komitean jäsenten oikeudet ja velvollisuudet sekä kaikki heidän toimintaansa ja suhteitaan toimielimeen ja sen yksiköihin säätelevät määräykset.

2.

Jäsensäännöissä määritellään myös toimet, joihin voidaan ryhtyä työjärjestyksen ja jäsensääntöjen laiminlyöntitapauksissa.

a)

seurata ja valvoa jäsensääntöjen asianmukaista täytäntöönpanoa

b)

laatia asianmukaisia ehdotuksia jäsensääntöjen täydentämiseksi ja parantamiseksi

c)

huolehtia jäsensääntöjen täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvien epäselvyyksien ja ristiriitojen ratkaisemisesta ja tehdä asiassa tarpeellisiksi katsomiaan aloitteita

d)

hoitaa komitean ja pääsihteeristön välisiä suhteita jäsensääntöjen soveltamisen osalta.

1.

Komitean jäsenten mandaatti päättyy, kun neuvoston komiteaa asettaessaan määrittämä viisivuotiskausi päättyy.

2.

Jäsenen mandaatin päättymisen aiheuttaa myös jäsenen eroaminen tai erottaminen komiteasta, kuolema, ylivoimainen este tai jääviys.

3.

Komitean jäsen ei voi olla kansanedustuslaitoksen tai hallituksen, Euroopan unionin toimielimen, alueiden komitean eikä Euroopan investointipankin hallintoneuvoston jäsen. Jäsen ei myöskään voi olla Euroopan unionin palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö.

4.

Erosta ilmoitetaan kirjallisesti komitean puheenjohtajalle.

5.

Komiteasta erottaminen tapahtuu tämän työjärjestyksen 60 artiklan 2 kohdassa määrätyin ehdoin. Jos neuvosto päättää erottaa jäsenen, se huolehtii vapautuneen paikan täyttämisestä.

6.

Jäsenen erottua tai kuoltua tahi ylivoimaisen esteen sattuessa ja jääviystapauksissa komitean puheenjohtaja ilmoittaa asiasta neuvostolle, joka toteaa paikan vapautuneen ja ryhtyy täyttämään sitä. Eroava jäsen säilyttää kuitenkin jäsenyytensä, kunnes hänen seuraajansa on nimetty, ellei hän itse toisin ilmoita.

7.

Kaikissa tämän artiklan 2 kohdassa mainituissa tapauksissa seuraaja nimetään koko jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

1.

Komitean palveluksessa toimii sihteeristö, jota johtaa pääsihteeri. Pääsihteeri on virassaan työvaliokuntaa edustavan puheenjohtajan alainen.

2.

Pääsihteeri osallistuu työvaliokunnan kokouksiin, joissa hänellä on puheoikeus ja joista hän pitää pöytäkirjaa.

3.

Pääsihteeri antaa työvaliokunnalle juhlallisen vakuutuksen, jossa hän sitoutuu suorittamaan hänelle annetut tehtävät puolueettomasti ja tunnollisesti.

4.

Pääsihteerin vastuulla on täysistunnon, työvaliokunnan ja puheenjohtajan tämän työjärjestyksen määräysten nojalla tekemien päätösten toimeenpano. Hän esittää joka kolmas kuukausi puheenjohtajalle kirjallisen selonteon hallinto-, organisaatio- ja henkilöstökysymyksissä käytetyistä tai käytettävistä perusteista ja menettelytavoista.

5.

Pääsihteeri voi siirtää edelleen toimivaltaansa puheenjohtajan määrittämissä rajoissa.

6.

Työvaliokunta päättää pääsihteerin esityksestä pääsihteeristön organisaatiokaaviosta siten, että pääsihteeristö kykenee takaamaan komitean ja sen elinten kitkattoman toiminnan ja tukemaan jäseniä heidän tehtäviensä hoitamisessa etenkin kokouksia organisoitaessa ja lausuntoja valmisteltaessa.

1.

Virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimuksista vastaavalle viranomaiselle annettuja kaikkia toimivaltuuksia käyttää komitean pääsihteerin osalta työvaliokunta.

2.

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle annettua toimivaltaa käyttää

3.

Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa annettua työsopimuksen tekemisestä vastaavan viranomaisen toimivaltaa käyttää

4.

Puheenjohtaja käyttää toimielimelle virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklassa annettua toimivaltaa, joka koskee yleisten säännösten antamista henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi sekä toimielinten yhteisellä sopimuksella vahvistettujen määräysten täytäntöönpanoa.

5.

Työvaliokunta, puheenjohtaja ja pääsihteeri voivat siirtää edelleen heille tämän artiklan mukaan kuuluvaa toimivaltaa.

6.

Tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti tehdyissä valtuutuksissa määritellään myönnettyjen toimivaltuuksien laajuus, niiden rajat ja kesto sekä se, voivatko henkilöt, joille toimivaltuudet on siirretty, siirtää niitä edelleen.

1.

Ryhmillä on käytössään sihteeristö, joka kuuluu suoraan kunkin ryhmän puheenjohtajan alaisuuteen.

2.

Nimittävän viranomaisen toimivaltaa käytetään ryhmiin henkilöstösääntöjen 37 artiklan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti palkattavien virkamiesten osalta henkilöstösääntöjen 38 artiklaa sovellettaessa kyseisen ryhmän puheenjohtajan esityksestä. Tämä pätee myös päätöksiin, jotka koskevat heidän urakehitystään ryhmässä.

Kun ryhmään tilapäisesti siirretty virkamies siirtyy takaisin komitean sihteeristöön, hänet luokitellaan palkkaluokkaan, johon hänellä olisi ollut oikeus virkamiehenä.

3.

Työsopimuksen tekemisestä vastaavan viranomaisen toimivaltaa käytetään Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdan mukaisesti palkattavan väliaikaisen henkilöstön osalta Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan kolmatta kohtaa, 9 artiklaa ja 10 artiklan kolmatta kohtaa sovellettaessa kyseisen ryhmän puheenjohtajan esityksestä.

1.

Puheenjohtajalla on käytössään kabinetti.

2.

Tämän kabinetin toimihenkilöt palkataan talousarvion mukaisesti väliaikaisina toimihenkilöinä, ja heidän kohdallaan työsopimuksen tekemisestä vastaavan viranomaisen toimivaltaa käyttää puheenjohtaja.

1.

Pääsihteeri esittää vuosittain ennen kesäkuun 1. päivää työvaliokunnalle alustavan ennakkoarvion komitean tuloista ja menoista seuraavaksi varainhoitovuodeksi. Budjettiryhmä tutkii luonnosta ennen työvaliokuntakäsittelyä ja esittää tarvittaessa huomioita tai ehdottaa muutoksia. Työvaliokunta päättää ennakkoarviosta komitean tuloiksi ja menoiksi. Se lähettää ennakkoarvion eteenpäin Euroopan yhteisöjen varainhoitoasetuksen säännöksiä ja määräaikoja noudattaen.

2.

Talousarvion toteuttaa puheenjohtaja varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti, tai se toteutetaan puheenjohtajan toimeksiannosta.

1.

Komitea päättää jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä, onko työjärjestystä syytä tarkistaa.

2.

Työjärjestyksen tarkistamista varten komitea asettaa elimen, jota kutsutaan työjärjestysvaliokunnaksi. Komitea nimeää yleisesittelijän, joka laatii ehdotuksen uudeksi työjärjestykseksi.

2. a

Kun työjärjestys on hyväksytty ehdottomalla enemmistöllä, täysistunto jatkaa työjärjestysvaliokunnan toimikautta enintään kuudellakymmenellä päivällä, jotta valiokunta voi tarvittaessa laatia työvaliokunnalle täytäntöönpanomääräysten muuttamista koskevan ehdotuksen. Työvaliokunta tekee asiassa päätöksen kuultuaan ryhmien näkemykset.

3.

Uuden työjärjestyksen ja täytäntöönpanomääräysten muutosten voimaantulon ajankohdasta päätetään samalla kun työjärjestys hyväksytään täysistunnossa.