15.9.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 243/1

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 810/2009,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009,

yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta

(viisumisäännöstö)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja b alakohdan ii alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Sellaisen alueen luomiseen, jolla toteutetaan henkilöiden vapaa liikkuvuus, olisi EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan mukaisesti liityttävä ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevia toimenpiteitä.

(2)

Perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämistä koskevilla toimenpiteillä vahvistetaan enintään kolmeksi kuukaudeksi suunniteltua oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevat säännöt, mukaan lukien viisumia myönnettäessä jäsenvaltioissa noudatettavat menettelyt ja edellytykset.

(3)

Viisumipolitiikkaa koskevan yhteisen säännöstön laatiminen erityisesti konsolidoimalla ja kehittämällä voimassa olevaa yhteisön säännöstöä (14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen (2) ja yhteisen konsuliohjeiston asiaa koskevat määräykset (3) on olennainen osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamiseksi Euroopan unionissa tehdyssä Haagin ohjelmassa (4) määriteltyä yhteisen viisumipolitiikan kehittämistä edelleen osana monikerroksista järjestelmää, jonka avulla pyritään helpottamaan laillista matkustamista ja torjumaan laitonta maahanmuuttoa yhdenmukaistamalla kansallista lainsäädäntöä ja paikallisten konsuliedustustojen menettelyjä yhä enemmän.

(4)

Jäsenvaltioilla tulisi olla viisumeita varten edustus kaikissa kolmansissa maissa, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. Jäsenvaltioiden, joilla ei ole omaa konsulaattia jossakin kolmannessa maassa tai jonkin kolmannen maan osassa, olisi pyrittävä tekemään edustusjärjestelyjä, jotta viisuminhakijoilla ei olisi suhteettomia vaikeuksia konsulaattiin pääsemisessä.

(5)

On tarpeen vahvistaa säännöt lentokenttien kansainvälisen alueen kauttakulkua varten laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Yhteiseen luetteloon kuuluvien kolmansien maiden kansalaisilta olisi vaadittava lentokentän kauttakulkuviisumi. Laittomien maahanmuuttajien äkillisen joukoittaisen maahantulon yhteydessä jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava vaatia sitä myös muiden, yhteiseen luetteloon kuulumattomien kolmansien maiden kansalaisilta. Jäsenvaltioiden yksittäisiä päätöksiä olisi tutkittava uudelleen vuosittain.

(6)	Viisuminhakijoiden vastaanottojärjestelyt olisi toteutettava ihmisarvoa kunnioittaen. Viisumihakemusten käsittelyn tulisi tapahtua ammattimaisesti ja kunnioittavasti ja sen olisi oltava oikeassa suhteessa toiminnan tavoitteisiin.

(7)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yleisölle tarjottujen palvelujen laatu on korkeatasoinen ja hyvän hallintokäytännön mukainen. Niiden olisi osoitettava työhön riittävästi koulutettua henkilöstöä ja riittävät varat viisuminhakumenettelyn helpottamiseksi mahdollisimman suuressa määrin. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikkiin hakijoihin sovelletaan yhden palvelupisteen periaatetta.

(8)

Edellyttäen, että tietyt edellytykset täyttyvät, olisi myönnettävä toistuvaisviisumeita jäsenvaltioiden konsulaattien hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi ja usein tai säännöllisesti matkustavien henkilöiden matkustamisen helpottamiseksi. Konsulaattien rehellisiksi ja luotettaviksi tietämien hakijoiden olisi mahdollisimman pitkälle voitava käyttää yksinkertaistettua menettelyä.

(9)

Koska biometriset tunnisteet rekisteröidään viisumitietojärjestelmään viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus) (5) mukaisesti, hakijan henkilökohtaisen läsnäolon olisi ainakin ensimmäisen hakemuksen yhteydessä oltava yksi viisumin hakemisen perusedellytyksistä.

(10)	Mahdollisten seuraavien viisumihakemusten käsittelyn helpottamiseksi sormenjäljet olisi voitava jäljentää niiden ensimmäisestä viisumitietojärjestelmään tallentamisesta 59 kuukauden ajan. Tämän ajanjakson jälkeen sormenjäljet olisi kerättävä uudelleen.

(11)	Kaikki jäsenvaltion viisuminhakumenettelyn aikana saamat asiakirjat, tiedot ja biometriset tunnisteet on katsottava 24 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen mukaisiksi konsuliedustuston asiakirjoiksi, ja niitä on kohdeltava asianmukaisesti.

(12)	Jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti toteuttamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (6).

(13)

Menettelyn helpottamiseksi olisi harkittava useita erilaisia yhteistyömuotoja, kuten rajoitettua edustusta, yhteisiä tiloja, yhteisiä viisumikeskuksia, kunniakonsulien käyttöä ja yhteistyötä ulkoisten palveluntarjoajien kanssa, jolloin huomioon olisi otettava erityisesti direktiivin 95/46/EY mukaiset tietosuojavaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti määritettävä organisaatiorakenne, jota ne käyttävät kussakin kolmannessa maassa.

(14)

On tarpeen laatia säännökset niitä tilanteita varten, joissa jäsenvaltio päättää tehdä hakemusten keruussa yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa. Tällainen päätös voidaan tehdä, jos erityisissä olosuhteissa tai toimialueeseen liittyvien syiden vuoksi yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa edustuksen, rajoitetun edustuksen, yhteisten tilojen tai yhteisen viisumikeskuksen muodossa ei osoittaudu asianmukaiseksi kyseisen jäsenvaltion kannalta. Järjestelyt olisi luotava noudattaen viisumien myöntämistä koskevia yleisiä periaatteita ja direktiivin 95/46/EY mukaisia tietosuojavaatimuksia. Lisäksi järjestelyjen luomisessa ja täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon tarve välttää edullisen viisumikohtelun etsimistä (visa shopping).

(15)	Kun jäsenvaltio on päättänyt tehdä yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa, sen olisi varattava kaikille hakijoille mahdollisuus jättää hakemuksensa suoraan sen diplomaatti- tai konsuliedustustoihin.

(16)

Jäsenvaltion olisi tehtävä yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa jonkin sellaisen oikeudellisen välineen nojalla, johon sisältyy määräyksiä kyseisen palveluntarjoajan tarkoista velvoitteista, välittömästä ja rajoittamattomasta pääsystä sen tiloihin, hakijoille annettavista tiedoista, luottamuksellisuudesta sekä yhteistyön keskeyttämistä tai päättämistä koskevista edellytyksistä ja menettelyistä.

(17)

Tällä asetuksella poiketaan henkilökohtaista läsnäoloa diplomaatti- tai konsuliedustustossa koskevasta yleisestä säännöstä, koska sillä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus tehdä yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa hakemusten keräämiseksi ja vahvistetaan yhden palvelupisteen periaate hakemusten jättämistä varten. Tällä ei kuitenkaan rajoiteta mahdollisuutta pyytää hakijaa henkilökohtaiseen haastatteluun.

(18)

Paikallinen Schengen-yhteistyö on olennaisen tärkeää sekä yhteisen viisumipolitiikan yhdenmukaisen soveltamisen että maahanmuutto- ja/tai turvallisuusriskin perusteellisen arvioinnin kannalta. Koska paikalliset olosuhteet vaihtelevat, tiettyjen säännösten käytännön soveltamista olisi arvioitava kussakin paikassa toimivien jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen kesken säännösten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, jotta voidaan estää edullisimman viisumikohtelun tarjoavan edustuston etsiminen ja viisuminhakijoiden eriarvoinen kohtelu.

(19)	Tilastotiedot ovat tärkeä apuväline muuttoliikkeiden valvonnassa, ja niitä voidaan käyttää myös tehokkaana hallinnointivälineenä. Sen vuoksi tilastotietoja olisi kerättävä säännöllisesti yhtenäisessä muodossa.

(20)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti (7).

(21)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta hyväksyä muutokset tämän asetuksen liitteisiin. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(22)	Olisi laadittava ohjeet käytänteistä ja menettelyistä, joita jäsenvaltioiden on noudatettava viisumihakemusten käsittelyssä, jotta voidaan varmistaa, että tätä asetusta sovelletaan käytännössä yhdenmukaisesti.

(23)	Perustetaan Schengen-alueen yhteinen viisumiaiheinen internetsivusto yhteisen viisumipolitiikan näkyvyyden ja yhtenäisyyden parantamiseksi. Tällaisen sivuston avulla suurelle yleisölle voidaan antaa kaikki viisumin hakemista koskevat asiaankuuluvat tiedot.

(24)	Olisi päätettävä tämän asetuksen seurantaa ja arviointia koskevista asiaankuuluvista toimista.

(25)	VIS-asetusta ja henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä 15 päivänä maaliskuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 562/2006 (Schengenin rajasäännöstö) (8) olisi muutettava tämän asetuksen säännösten huomioon ottamiseksi.

(26)	Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välillä tehdyissä kahdenvälisissä sopimuksissa, joiden tarkoituksena on helpottaa viisumihakemusten käsittelyä, voidaan poiketa tämän asetuksen säännöksistä.

(27)	Kun jäsenvaltio järjestää olympia- tai paralympiakisat, olisi sovellettava erityistä menettelyä kisojen osanottajien viisumien myöntämisen helpottamiseksi.

(28)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on sellaisten viisumien myöntämistä koskevien menettelyjen ja edellytysten vahvistaminen, joita sovelletaan, kun jäsenvaltioiden kautta tapahtuvan kauttakulun tai jäsenvaltioiden alueella oleskelun on tarkoitus kestää enintään kolme kuukautta kuuden kuukauden aikana, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(29)	Tässä asetuksessa noudatetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(30)	Jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskevat ehdot tai viisumien myöntäminen eivät vaikuta sääntöihin, jotka tällä hetkellä koskevat matkustusasiakirjojen pätevyyden tunnustamista.

(31)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(32)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön (9) täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa, ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (10) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(33)

Olisi sovittava järjestelystä, jonka mukaisesti Islannin ja Norjan edustajat voivat osallistua niiden komiteoiden työhön, jotka avustavat komissiota sen käyttäessä tämän asetuksen mukaista täytäntöönpanovaltaansa. Tällaista järjestelyä on suunniteltu edellä mainittuun osallistumista koskevaan sopimukseen liitetyssä Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin ja Norjan välisessä kirjeenvaihdossa komiteoista, jotka avustavat Euroopan komissiota tämän käyttäessä toimeenpanovaltaansa (11). Komissio on esittänyt neuvostolle tällaista järjestelyä koskevan suosituksen luonnoksen.

(34)

Sveitsin osalta tällä ehdotuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä tehdyssä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (12) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdan, tarkasteltuna yhdessä mainitun sopimuksen tekemisestä tehdyn neuvoston päätöksen 2008/146/EY (13) 3 artiklan kanssa, soveltamisalaan.

(35)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa, joka koskee Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen, ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä mainitun pöytäkirjan allekirjoittamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2008/261/EY (14) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(36)

Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (15) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(37)

Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (16) mukaisesti. Irlanti ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(38)	Tämä asetus on, 3 artiklaa lukuun ottamatta, vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa ja vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tällä asetuksella vahvistetaan viisumien myöntämistä koskevat menettelyt ja edellytykset, joita sovelletaan silloin, kun jäsenvaltioiden kautta tapahtuvan kauttakulun tai jäsenvaltioiden alueella oleskelun on tarkoitus kestää enintään kolme kuukautta minkä hyvänsä kuuden kuukauden jakson aikana.

2.   Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin, joilla on luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (17), 15 päivänä maaliskuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 mukaisesti oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, tämän kuitenkaan rajoittamatta

a)	oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka ovat unionin kansalaisen perheenjäseniä;

b)

vastaavia oikeuksia sellaisten kolmansien maiden kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä osalta, joilla on yhtäältä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta kyseisten kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten perusteella unionin kansalaisten ja näiden perheenjäsenten kanssa yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen.

3.   Tässä asetuksessa luetellaan myös ne kolmannet maat, joiden kansalaisilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan Chicagon yleissopimuksen liitteen 9 mukaisesta vapaan kauttakulun periaatteesta poiketen, ja vahvistetaan menettelyt ja edellytykset viisumien myöntämiseksi jäsenvaltioiden lentokenttien kansainvälisen alueen kautta tapahtuvaa kauttakulkua varten.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole EY:n perustamissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen;

2)

’viisumilla’ jäsenvaltion myöntämää lupaa, joka tarvitaan a) jäsenvaltioiden alueen kautta tapahtuvaan kauttakulkuun tai jäsenvaltioiden alueella oleskeluun, jonka on tarkoitus kestää enintään kolme kuukautta minkä hyvänsä kuuden kuukauden jakson aikana ensimmäisestä maahantulosta jäsenvaltioiden alueelle; b) kauttakulkuun jäsenvaltioiden lentokenttien kansainvälisen alueen kautta;

3)	’yhtenäisellä viisumilla’ kaikkien jäsenvaltioiden alueella voimassa olevaa viisumia;

4)	’alueellisesti rajoitetulla viisumilla’ viisumia, joka on voimassa yhden tai useamman jäsenvaltion, mutta ei kaikkien jäsenvaltioiden, alueella,

5)	’lentokentän kauttakulkuviisumilla’ viisumia, joka on voimassa jäsenvaltioiden yhden tai useamman lentokentän kansainvälisen alueen kauttakulkua varten;

6)	’viisumitarralla’ yhtenäisestä viisumin kaavasta 29 päivänä toukokuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1683/95 (18) määriteltyä yhtenäisen viisumin kaavaa;

7)	’tunnustetulla matkustusasiakirjalla’ yhden tai useamman jäsenvaltion tunnustamaa matkustusasiakirjaa viisumin kiinnittämistä varten;

8)

’erillisellä viisumilomakkeella’ sellaisen yhtenäisen kaavan mukaista lomaketta, johon kiinnitetään jäsenvaltioiden niille henkilöille myöntämät viisumit, joiden matkustusasiakirjaa lomakkeen laativa jäsenvaltio ei tunnusta; kaava määritellään sellaisen lomakkeen yhtenäisestä kaavasta, johon kiinnitetään jäsenvaltioiden niille henkilöille myöntämät viisumit, joiden matkustusasiakirjaa lomakkeen laativa jäsenvaltio ei tunnusta, 18 päivänä helmikuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 333/2002 (19);

9)	’konsulaatilla’ jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustustoa, joka on valtuutettu myöntämään viisumeita ja jonka päällikkönä toimii 24 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyssä konsulisuhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa määritelty lähetetty konsulivirkamies;

10)	’hakemuksella’ viisumihakemusta;

11)	’kaupallisella organisaatiolla’ yksityistä hallinnollisia asioita hoitavaa toimistoa, liikenneyritystä tai matkatoimistoa (matkanjärjestäjää tai jälleenmyyjää).

II   OSASTO

LENTOKENTÄN KAUTTAKULKUVIISUMI

3 artikla

Kolmansien maiden kansalaiset, joilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi

1.   Liitteessä IV olevassa luettelossa mainittujen kolmansien maiden kansalaisilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi heidän kulkiessaan jäsenvaltioiden alueella sijaitsevien lentokenttien kansainvälisen alueen kautta.

2.   Laittomien maahanmuuttajien äkillisen joukoittaisen maahantulon yhteydessä yksittäiset jäsenvaltiot voivat edellyttää muilta kuin 1 kohdassa tarkoitetuilta kolmansien maiden kansalaisilta lentokentän kauttakulkuviisumia heidän kulkiessaan niiden alueella sijaitsevien lentokenttien kansainvälisen alueen kautta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista päätöksistä ennen niiden voimaantuloa sekä lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen peruuttamisesta.

3.   Ilmoitukset tarkistetaan 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa vuosittain kyseessä olevan maan lisäämiseksi liitteessä IV olevaan luetteloon.

4.   Jos kolmatta maata ei lisätä liitteessä IV olevaan luetteloon, asianomainen jäsenvaltio voi edellyttäen, että 2 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät, pitää voimassa lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen tai peruuttaa sen.

5.   Seuraaviin ryhmiin kuuluvat henkilöt vapautetaan 1 ja 2 kohdassa säädetystä lentokentän kauttakulkuviisumia koskevasta vaatimuksesta:

a)	voimassa olevan yhtenäisen viisumin, pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn kansallisen viisumin tai jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan haltijat;

b)	kolmansien maiden kansalaiset, joilla on liitteessä V tarkoitettu Andorran, Kanadan, Japanin, San Marinon tai Amerikan yhdysvaltojen myöntämä voimassa oleva oleskelulupa, joka takaa haltijalleen rajoittamattoman paluuoikeuden;

c)

kolmannen maan kansalaiset, joilla on jossakin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueesta 2 päivänä toukokuuta 1992 tehdyn sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa, Kanadassa, Japanissa tai Amerikan yhdysvalloissa voimassa oleva viisumi tai kun he palaavat kyseisistä maista käytettyään kyseistä viisumia;

d)	edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut Euroopan unionin kansalaisten perheenjäsenet;

e)	diplomaattipassin haltijat;

f)	lentokoneiden miehistön jäsenet, jotka ovat kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan Chicagon yleissopimuksen sopimuspuolena olevan valtion kansalaisia.

III   OSASTO

MENETTELYT JA EDELLYTYKSET VIISUMIEN MYÖNTÄMISEKSI

I   LUKU

Hakemuksiin liittyviin menettelyihin osallistuvat viranomaiset

4 artikla

Viranomaiset, joilla on toimivalta osallistua hakemuksiin liittyviin menettelyihin

1.   Konsulaatit käsittelevät hakemukset ja tekevät niiden johdosta päätökset.

2.   Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen henkilötarkastuksista vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset voivat käsitellä hakemuksia ja tehdä niistä päätöksiä ulkorajoilla 35 ja 36 artiklan mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden Euroopan ulkopuolisilla merentakaisilla alueilla asianomaisten jäsenvaltioiden nimeämät viranomaiset voivat käsitellä hakemuksia ja tehdä niistä päätöksiä.

4.   Jäsenvaltio voi vaatia, että muut kuin 1 ja 2 kohdassa nimetyt viranomaiset osallistuvat hakemusten käsittelyyn ja niitä koskevien päätösten tekemiseen.

5.   Jäsenvaltio voi vaatia, että toinen jäsenvaltio kuulee sitä tai antaa sille ilmoituksen 22 ja 31 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Jäsenvaltio, joka on toimivaltainen käsittelemään hakemuksen ja tekemään siitä päätöksen

1.   Yhtenäistä viisumia koskevan hakemuksen käsittelyä ja sitä koskevaa päätöstä varten toimivaltainen jäsenvaltio on

a)	jäsenvaltio, jonka alue on matkan tai matkojen ainoa kohde;

b)	jos matka sisältää useamman kuin yhden kohteen, jäsenvaltio, jonka alue on matkan tai matkojen pääasiallinen kohde oleskelun keston tai tarkoituksen osalta; tai

c)	jos pääasiallista kohdetta ei voida määritellä, se jäsenvaltio, jonka ulkorajan kautta hakija aikoo saapua jäsenvaltioiden alueelle.

2.   Kauttakulkua varten myönnettävää yhtenäistä viisumia koskevan hakemuksen käsittelyä ja sitä koskevan päätöksen tekemistä varten toimivaltainen jäsenvaltio on

a)	kauttakulun koskiessa vain yhtä jäsenvaltiota tämä kyseinen jäsenvaltio; tai

b)	jos kauttakulku koskee useampaa jäsenvaltiota, se jäsenvaltio, jonka ulkorajan ylittämällä hakija aikoo aloittaa kauttakulun.

3.   Lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan hakemuksen käsittelyä ja sitä koskevan päätöksen tekemistä varten toimivaltainen jäsenvaltio on

a)	kauttakulun koskiessa vain yhtä lentoasemaa jäsenvaltio, jonka alueella kauttakulkulentoasema sijaitsee; tai

b)	jos kauttakulku koskee kahta tai useampaa lentoasemaa, se jäsenvaltio, jonka alueella ensimmäinen kauttakulkulentoasema sijaitsee.

4.   Jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä sen estämiseksi, että hakemusta ei voida käsitellä eikä sitä koskevaa päätöstä tehdä sen vuoksi, että 1–3 kohdan mukaisesti toimivaltainen jäsenvaltio ei ole läsnä tai edustettuna siinä kolmannessa maassa, jossa hakija 6 artiklan mukaisesti jättää hakemuksen.

6 artikla

Konsulaatin alueellinen toimivalta

1.   Hakemuksen käsittelee ja siitä tekee päätöksen se toimivaltaisen jäsenvaltion konsulaatti, jonka toimialueella hakija laillisesti oleskelee.

2.   Toimivaltaisen jäsenvaltion konsulaatti käsittelee sellaisen laillisesti maassa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen esittämän hakemuksen ja tekee siitä päätöksen, joka ei asu konsulaatin toimialueella, jos hakija on perustellut hakemuksen jättämisen kyseiseen konsulaattiin.

7 artikla

Toimivalta myöntää viisumi jäsenvaltion alueella laillisesti oleville kolmansien maiden kansalaisille

Kolmansien maiden kansalaisten, jotka ovat laillisesti jonkin jäsenvaltion alueella ja joilta vaaditaan viisumi yhden tai useamman jäsenvaltion alueelle saapumista varten, on haettava viisumia sen jäsenvaltion konsulaatista, joka on toimivaltainen 5 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti.

8 artikla

Edustusjärjestelyt

1.   Jäsenvaltio voi sopia, että se edustaa toista jäsenvaltiota, joka on toimivaltainen 5 artiklan mukaisesti, hakemusten käsittelyä ja viisumien myöntämistä varten kyseisen jäsenvaltion puolesta. Jäsenvaltio voi myös edustaa toista jäsenvaltiota rajoitetusti ainoastaan hakemusten keruussa ja biometristen tunnisteiden rekisteröimisessä.

2.   Kun edustavan jäsenvaltion konsulaatti harkitsee viisumin epäämistä, sen on toimitettava hakemus edustetun jäsenvaltion asiaan kuuluville viranomaisille, jotta ne voivat tehdä hakemusta koskevan lopullisen päätöksen 20 artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa asetetun määräajan kuluessa.

3.   Hakemusten ja tietojen keruu ja siirtäminen edustetulle jäsenvaltiolle on suoritettava noudattaen asiaankuuluvia tietosuojaa ja -turvallisuutta koskevia sääntöjä.

4.   Edustavan ja edustetun jäsenvaltion välillä sovitaan kahdenvälisestä järjestelystä, joka sisältää seuraavaa:

a)	siinä on määriteltävä edustuksen kesto, jos kyseessä on vain tilapäinen järjestely, ja sen päättymiseen liittyvät menettelyt;

b)	siinä voidaan määrätä, erityisesti jos edustetulla jäsenvaltiolla on asianomaisessa kolmannessa maassa konsulaatti, että edustettu jäsenvaltio antaa käyttöön tiloja, henkilöstöä ja varoja;

c)	siinä voidaan määrätä, että edustavan jäsenvaltion on toimitettava tiettyihin ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten hakemukset edustetun jäsenvaltion keskusviranomaisille kuulemista varten 22 artiklan mukaisesti;

d)	poikkeuksena 2 kohtaan kahdenvälisellä järjestelyllä voidaan edustavan jäsenvaltion konsulaatti valtuuttaa epäämään viisumin myöntäminen hakemuksen käsittelyn jälkeen.

5.   Jäsenvaltioiden, joilla ei ole omaa konsulaattia kolmannessa maassa, on pyrittävä tekemään edustusjärjestelyjä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla on konsulaatteja kyseisessä maassa.

6.   Sen varmistamiseksi, että konsulaattiin pääsy jonkin seudun tai maantieteellisen alueen heikon liikenneinfrastruktuurin tai pitkien välimatkojen vuoksi ei vaadi hakijoilta suhteettomia ponnistuksia, jäsenvaltioiden, joilla ei ole omaa konsulaattia kyseisellä seudulla tai alueella, on pyrittävä tekemään edustusjärjestelyjä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla on konsulaatteja kyseisellä seudulla tai alueella.

7.   Edustetun jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle edustusjärjestelyjen tekemisestä tai niiden voimassaolon päättymisestä ennen kuin ne tulevat voimaan tai niiden voimassaolo päätetään.

8.   Edustavan jäsenvaltion konsulaatin on samanaikaisesti ilmoitettava sekä muiden jäsenvaltioiden konsulaateille että asianomaisilla alueilla toimiville komission edustustoille edustusjärjestelyistä tai niiden voimassaolon päättymisestä ennen niiden voimaantuloa tai voimassaolon päättämistä.

9.   Jos edustavan jäsenvaltion konsulaatti päättää tehdä yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa 43 artiklan mukaisesti tai 45 artiklan mukaisten akkreditoitujen kaupallisten organisaatioiden kanssa, tällaisen yhteistyön on katettava edustusjärjestelyjen piiriin kuuluvat hakemukset. Edustetun jäsenvaltion keskusviranomaisille on ilmoitettava etukäteen tämän yhteistyön yksityiskohtaisista säännöistä.

II   LUKU

Hakemus

9 artikla

Hakemuksen jättämistä koskevat käytännön ohjeet

1.   Hakemus on jätettävä aikaisintaan kolme kuukautta ennen suunnitellun vierailun alkua. Vähintään kuudeksi kuukaudeksi myönnetyn toistuvaisviisumin haltijat voivat jättää hakemuksen ennen viisumin voimassaolon päättymispäivää.

2.   Hakijoita voidaan vaatia varaamaan tapaamisaika hakemuksen jättämistä varten. Tapaaminen on yleensä järjestettävä kahden viikon kuluessa sen pyytämisestä.

3.   Perustelluissa kiireellisissä tapauksissa konsulaatti voi sallia hakijoiden jättävän hakemuksensa joko ilman tapaamisaikaa tai heille myönnetään tapaamisaika välittömästi.

4.   Hakija tai akkreditoidut kaupalliset organisaatiot voivat 45 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan soveltamista, taikka 42 tai 43 artiklan mukaisesti, jättää hakemukset konsulaattiin.

10 artikla

Hakemuksen jättämistä koskevat yleiset säännöt

1.   Hakijoiden on hakemusta jättäessään oltava läsnä henkilökohtaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13, 42, 43 ja 45 artiklan säännöksiä.

2.   Konsulaatit voivat poiketa 1 kohdan vaatimuksesta siinä tapauksessa, että hakijan luotettavuus ja rehellisyys on tunnettu.

3.   Hakemusta jättäessään hakijan on

a)	esitettävä hakemuslomake 11 artiklan mukaisesti;

b)	esitettävä matkustusasiakirja 12 artiklan mukaisesti;

c)	esitettävä valokuva asetuksessa (EY) N:o 1683/95 säädettyjen vaatimusten mukaisesti tai, kun viisumitietojärjestelmä on käytössä, VIS-asetuksen 48 artiklan mukaisesti ja tämän asetuksen 13 artiklassa säädettyjä vaatimuksia noudattaen;

d)	sallittava tarvittaessa sormenjälkiensä ottaminen 13 artiklan mukaisesti;

e)	maksettava viisumimaksu 16 artiklan mukaisesti;

f)	toimitettava 14 artiklassa ja liitteessä II tarkoitetut liiteasiakirjat;

g)	todistettava tarvittaessa, että hänellä on 15 artiklassa tarkoitettu riittävä ja voimassa oleva matkasairausvakuutus.

11 artikla

Hakulomake

1.   Jokaisen hakijan on jätettävä liitteessä I säädetty hakemuslomake täytettynä ja allekirjoitettuna. Kaikkien hakijan matkustusasiakirjassa mainittujen henkilöiden on toimitettava erillinen hakemuslomake. Alaikäisten on toimitettava pysyvän tai väliaikaisen huoltajan tai laillisen holhoojan allekirjoittama hakemuslomake.

2.   Konsulaattien on pidettävä hakemuslomake laajasti ja helposti saatavilla, ja se on toimitettava maksutta hakijoille.

3.   Lomakkeen on oltava saatavilla seuraavilla kielillä:

a)	sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, johon viisumia haetaan;

b)	konsulaatin sijaintimaan virallisella kielellä tai virallisilla kielillä;

c)	sekä konsulaatin sijaintimaan virallisella kielellä tai virallisilla kielillä että sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, johon viisumia haetaan; tai

d)	kun on kyse edustuksesta, edustavan jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä.

Edellä a alakohdassa tarkoitetun kielen tai tarkoitettujen kielten lisäksi lomake voidaan pitää saatavilla jollakin muulla Euroopan unionin virallisella kielellä.

4.   Jos hakemuslomake ei ole saatavilla diplomaatti- tai konsuliedustuston sijaintimaan virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, hakijoilla on oltava erikseen käytettävissään hakemuslomakkeen käännös sille kielelle tai niille kielille.

5.   Hakemuslomake on käännettävä edustuston sijaintimaan viralliselle kielelle tai virallisille kielille 48 artiklassa säädetyn paikallisen konsuliyhteistyön puitteissa.

6.   Konsulaatin on ilmoitettava hakijoille, millä kielellä tai kielillä hakemuslomake voidaan täyttää.

12 artikla

Matkustusasiakirja

Hakijan on esitettävä voimassa oleva matkustusasiakirja, joka täyttää seuraavat kriteerit:

a)	sen on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta suunnitellun jäsenvaltioiden alueelta poistumisen jälkeen, tai jos kyseessä on useampi vierailu, suunnitellun viimeisen jäsenvaltioiden alueelta poistumisen jälkeen. Perustellussa hätätapauksessa tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa;

b)	siinä on oltava ainakin kaksi tyhjää sivua;

c)	sen on oltava myönnetty viimeisten kymmenen vuoden aikana.

13 artikla

Biometriset tunnisteet

1.   Jäsenvaltioiden on kerättävä hakijalta hänen valokuvastaan ja kymmenestä sormenjäljestään koostuvat biometriset tunnisteet siten, että menettelyssä noudatetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Yhdistyneiden Kansakuntien lasten oikeuksien yleissopimuksessa annettuja suojalausekkeita.

2.   Hakijan henkilökohtaista läsnäoloa on edellytettävä silloin, kun hän esittää ensimmäisen hakemuksensa. Tällöin hakijalta on kerättävä seuraavat biometriset tunnisteet:

—	valokuva, joka skannataan tai otetaan hakemusta esitettäessä, ja

—	hänen kymmenen sormenjälkeään, jotka otetaan alas painetuista sormista ja kerätään digitaalisesti.

3.   Jos hakijalta aiempaa hakemusta varten kerätyt sormenjäljet on tallennettu ensimmäistä kertaa viisumitietojärjestelmään alle 59 kuukautta ennen uuden hakemuksen päivämäärää, ne jäljennetään seuraavaan hakemukseen.

Jos kuitenkin voidaan perustellusti epäillä hakijan henkilöllisyyttä, konsulaatin on kerättävä sormenjäljet ensimmäisen alakohdan mukaisen ajanjakson aikana.

Lisäksi jos hakemuksen jättämisajankohtana ei voida välittömästi vahvistaa, että sormenjäljet kerättiin ensimmäisen alakohdan mukaisen ajanjakson aikana, hakija voi pyytää sormenjälkiensä keräämistä.

4.   VIS-asetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti kuhunkin hakemukseen liitetty valokuva on tallennettava viisumitietojärjestelmään. Hakijan ei tarvitse olla henkilökohtaisesti läsnä tätä varten.

Valokuvaa koskevien teknisten vaatimusten osalta on noudatettava kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiakirjan N:o 9303 osassa 1, 6. laitos, vahvistettuja kansainvälisiä vaatimuksia.

5.   Sormenjälkien ottamisessa on noudatettava ICAOn normeja sekä viisumitietojärjestelmän kehittämiseen liittyviä biometrisiä tunnisteita koskevien standardien teknisistä eritelmistä 22 päivänä syyskuuta 2006 tehtyä komission päätöstä 2006/648/EY (20).

6.   Edellä olevan 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten pätevän ja asianmukaisesti valtuutetun henkilökunnan on kerättävä biometriset tunnisteet. Myös 42 artiklassa tarkoitetun kunniakonsulin tai 43 artiklassa tarkoitetun ulkoisen palveluntarjoajan pätevä ja asianmukaisesti valtuutettu henkilökunta voi konsulaattien valvonnassa kerätä biometriset tunnisteet. Asianomaisten jäsenvaltioiden on kaikissa epäselvissä tapauksissa järjestettävä mahdollisuus tarkistaa konsulaatissa sormenjäljet, jotka on ottanut ulkoinen palveluntarjoaja.

7.   Seuraaviin hakijoihin ei sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta:

a)	alle 12-vuotiaat lapset;

b)

henkilöt, joiden sormenjälkien ottaminen on fyysisesti mahdotonta. Jos sormenjälkiä ei voida ottaa kaikista kymmenestä sormesta, on otettava sormenjäljet mahdollisimman monesta sormesta. Jos sormenjälkien ottaminen on mahdotonta väliaikaisesti, hakijan edellytetään antavan sormenjäljet hakiessaan viisumia seuraavan kerran. Edellä 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus pyytää lisäselvityksiä syistä, joiden vuoksi sormenjälkien ottaminen on väliaikaisesti mahdotonta. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaiset menettelyt hakijan ihmisarvoisen kohtelun varmistamiseksi tapauksissa, joissa henkilön sormenjälkien tallentamisessa järjestelmään on vaikeuksia;

c)	valtion- tai hallitusten päämiehet ja kansallisten hallitusten jäsenet mukana seuraavine puolisoineen ja heidän virallisten valtuuskuntiensa jäsenet, kun he ovat jäsenvaltion hallituksen tai kansainvälisen järjestön virallisesti kutsumia;

d)	hallitsijat ja muut jonkin kuninkaallisen perheen korkeassa asemassa olevat jäsenet, kun he ovat jäsenvaltion hallituksen tai kansainvälisen järjestön virallisesti kutsumia.

8.   Edellä 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viisumitietojärjestelmään on tehtävä merkintä ”ei sovelleta” VIS-asetuksen 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

14 artikla

Hakemuksen liitteet

1.   Yhtenäistä viisumia hakiessaan hakijan on esitettävä

a)	matkan tarkoitukseen liittyvät selvitykset;

b)	majoitukseen liittyvät selvitykset tai todisteet siitä, että hänellä on riittävät varat majoituskustannusten kattamiseen;

c)

selvitys siitä, että hakijalla on riittävät varat oleskelukustannusten kattamiseen ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun kesto että lähtö- tai asuinmaahan paluu tai kauttakulkumatka sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu, tai että hän kykenee hankkimaan laillisesti nämä varat Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti;

d)	tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida hakijan aikomus poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen haettavan viisumin voimassaolon päättymistä.

2.   Lentokentän kauttakulkuviisumia hakiessaan hakijan on esitettävä

a)	selvitykset, jotka koskevat suunnitellun lentokentän kauttakulun jälkeen tehtävää jatkomatkaa lopulliseen määränpäähän;

b)	tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida hakijan aikomus olla tulematta jäsenmaiden alueelle.

3.   Liitteessä II on esimerkkiluettelo liiteasiakirjoista, jotka konsulaatti voi vaatia hakijalta tarkistaakseen, että 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

4.   Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakijat esittävät ylläpitositoumusta ja/tai yksityistä majoitussitoumusta koskevan selvityksen täyttämällä kunkin jäsenvaltion laatiman lomakkeen. Kyseisessä lomakkeessa on ilmoitettava erityisesti:

a)	onko se tarkoitettu ylläpito- ja/tai majoitussitoumusta varten;

b)	onko isäntänä toimiva yksityishenkilö, yritys vai organisaatio;

c)	isäntänä toimivan henkilöllisyys ja yhteystiedot;

d)	kutsuttu hakija tai kutsutut hakijat;

e)	majoituspaikan osoite;

f)	oleskelun kesto ja tarkoitus;

g)	mahdolliset perhesiteet isäntänä toimivaan.

Lomake on laadittava jäsenvaltion virallisen kielen tai virallisten kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä. Lomakkeessa on annettava sen allekirjoittavalle henkilölle VIS-asetuksen 37 artiklan 1 kohdassa edellytetyt tiedot. Lomakkeen malli on annettava tiedoksi komissiolle.

5.   Kullakin toimialueella on tutkittava paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa, olisiko liiteasiakirjojen luetteloita täydennettävä tai yhdenmukaistettava paikallisten olosuhteiden huomioon ottamista varten.

6.   Konsulaatit voivat poiketa yhdestä tai useammasta 1 kohdan vaatimuksesta siinä tapauksessa, että hakijan luotettavuus ja rehellisyys, erityisesti aiempien viisumien laillinen käyttö, on niiden tiedossa, jos on varmaa, että hakija täyttää Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan 1 kohdan vaatimukset jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämisajankohtana.

15 artikla

Matkasairausvakuutus

1.   Yhtenäistä viisumia yhtä tai kahta maahantuloa varten hakevien on osoitettava, että heillä on riittävä ja voimassa oleva matkasairausvakuutus, joka kattaa lääketieteellisistä syistä kotimaahan palauttamisesta, hätätilanteessa annettavasta sairaanhoidosta ja/tai hätätilanteessa annettavasta sairaalahoidosta tai kuolemasta jäsenvaltioiden alueella oleskelun aikana mahdollisesti aiheutuvat kulut.

2.   Yhtenäistä viisumia useampaa kuin kahta maahantuloa varten (”toistuvaisviisumi”) hakevien on osoitettava, että heillä on riittävä ja voimassa oleva matkasairausvakuutus, joka on voimassa ensimmäisen suunnitellun vierailun ajan.

Lisäksi näiden hakijoiden on allekirjoitettava hakemuslomakkeessa oleva ilmoitus, jonka mukaan he ovat tietoisia siitä, että heillä on oltava matkasairausvakuutus myös myöhempiä oleskelukertoja varten.

3.   Vakuutuksen on oltava voimassa kaikkialla jäsenvaltioiden alueella ja koko suunnitellun oleskelun tai kauttakulun ajan. Vakuutuksen vähimmäismäärän on oltava 30 000 euroa.

Kun hakijalle myönnetään useamman kuin yhden jäsenvaltion alueen kattava alueellisesti rajoitettu viisumi, vakuutuksen on oltava voimassa ainakin asianomaisissa jäsenvaltioissa.

4.   Hakijoiden olisi periaatteessa otettava vakuutus asuinmaassaan. Jos tämä ei ole mahdollista, vakuutus on pyrittävä hankkimaan jostain toisesta maasta.

Kun toinen henkilö hankkii vakuutuksen hakijan nimissä, sovelletaan 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

5.   Arvioidessaan vakuutusturvan riittävyyttä konsulaattien on varmistettava, ovatko vakuutusyhtiön vastaiset vaateet perittävissä jossain jäsenvaltiossa.

6.   Vakuutusta koskevan vaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän, jos todetaan, että viisuminhakijan ammatillisen tilanteen voidaan olettaa takaavan riittävän vakuutusturvan. Poikkeusta, joka koskee velvoitetta todistaa matkasairausvakuutuksen olemassaolo, voidaan soveltaa erityisiin ammattiryhmiin, kuten merimiehiin, joilla on matkasairausvakuutus ammattitoimintaan liittyvistä syistä.

7.   Diplomaattipassin haltijat on vapautettava vaatimuksesta, jonka mukaan hakijalla on oltava matkasairausvakuutus.

16 artikla

Viisumimaksu

1.   Hakijan on maksettava 60 euron viisumimaksu.

2.   Vähintään 6-vuotiaista mutta alle 12-vuotiaista lapsista viisumimaksu on 35 euroa.

3.   Viisumimaksun suuruus tarkistetaan säännöllisesti hallinnollisten kulujen huomioon ottamiseksi.

4.   Viisumimaksua ei peritä hakijoilta, jotka kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:

a)	alle 6-vuotiaat lapset;

b)	koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän saattajinaan toimivat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtäville matkoille;

c)

yhteisössä tieteellistä tutkimusta varten matkustaville kolmansien maiden tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen helpottamiseksi 28 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2005/761/EY mukaisesti tieteellistä tutkimusta varten matkustavat kolmansien maiden tutkijat (21); ja

d)	voittoa tuottamattomien järjestöjen 25-vuotiaat ja sitä nuoremmat edustajat, jotka osallistuvat voittoa tuottamattomien järjestöjen järjestämiin seminaareihin, konferensseihin taikka urheilu-, kulttuuri- tai koulutustapahtumiin.

5.   Viisumimaksu voidaan jättää perimättä

a)	yli 6-vuotiailta mutta alle 12-vuotiailta lapsilta;

b)	virka- ja diplomaattipassien haltijoilta;

c)	sellaisilta 25-vuotiailta ja sitä nuoremmilta, jotka osallistuvat voittoa tuottamattomien järjestöjen järjestämiin seminaareihin, konferensseihin taikka urheilu-, kulttuuri- tai koulutustapahtumiin.

Jäsenvaltioiden on pyrittävä paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa yhdenmukaistamaan kyseisten poikkeusten soveltaminen.

6.   Viisumimaksuja voidaan yksittäistapauksissa alentaa tai ne voidaan jättää perimättä, kun tämä palvelee kulttuuriin tai urheiluun liittyvää etua tai ulko- tai kehitysyhteistyöpoliittista etua tai jotakin muuta merkittävää yleistä etua taikka humanitaarisista syistä.

7.   Viisumimaksu peritään joko euroina tai sen kolmannen maan kansallisena valuuttana tai siinä kolmannessa maassa yleensä käytettävänä valuuttana, jossa hakemus on jätetty, eikä sitä palauteta, lukuun ottamatta 18 artiklan 2 kohdassa ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Kun viisumimaksu peritään muuna valuuttana kuin euroina, tänä valuuttana perityn viisumimaksun määrä määritetään ja tarkistetaan säännöllisesti soveltamalla Euroopan keskuspankin vahvistamaa euron valuuttaviitekurssia. Perittävä määrä voidaan pyöristää, ja konsulaattien on varmistettava paikallisin Schengen-yhteistyöjärjestelyin, että ne perivät samanlaiset maksut.

8.   Hakijalle annetaan kuitti maksetusta viisumimaksusta.

17 artikla

Palvelumaksu

1.   Ulkoinen palveluntarjoaja voi lisäksi periä 43 artiklassa tarkoitetun palvelumaksun. Palvelumaksun on oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin, joita ulkoiselle palveluntarjoajalle aiheutuu sen suorittaessa yhtä tai useampaa 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä.

2.   Kyseinen palvelumaksu on yksilöitävä 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa oikeudellisessa välineessä.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa, että hakijalta perittävä palvelumaksu on asianmukaisessa suhteessa ulkoisen palveluntarjoajan tarjoamiin palveluihin ja paikallisiin olosuhteisiin. Lisäksi niiden on pyrittävä yhtenäistämään sovellettava palvelumaksu.

4.   Palvelumaksu saa olla enintään puolet 16 artiklan 1 kohdassa säädetyn viisumin maksun määrästä, riippumatta 16 artiklan 2, 4, 5 ja 6 kohdassa määrätyistä mahdollisista alennuksista tai poikkeuksista viisumia koskevaan maksuun.

5.   Asianomaisen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden on varattava kaikille hakijoille mahdollisuus jättää hakemuksensa suoraan sen tai niiden konsulaatteihin.

III   LUKU

Hakemuksen tutkiminen ja siitä päättäminen

18 artikla

Konsulaatin toimivallan tutkiminen

1.   Kun hakemus on jätetty, konsulaatin on tarkistettava, onko se toimivaltainen tutkimaan hakemuksen ja päättämään siitä 5 ja 6 artiklan säännösten mukaisesti.

2.   Jos konsulaatti ei ole toimivaltainen, sen on palautettava viipymättä hakemuslomake ja hakijan toimittamat asiakirjat sekä viisumimaksu ja ilmoitettava, mikä konsulaatti on toimivaltainen.

19 artikla

Tutkittavaksi ottaminen

1.   Toimivaltaisen konsulaatin on tarkistettava, että:

—	hakemus on jätetty 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna ajankohtana,

—	hakemus sisältää 10 artiklan 3 kohdan a–c alakohdassa mainitut asiat,

—	hakijan biometriset tiedot on kerätty, ja

—	viisumimaksu on peritty.

2.   Kun toimivaltainen konsulaatti on todennut, että 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, hakemus on otettava tutkittavaksi ja konsulaatin on:

—	noudatettava VIS-asetuksen 8 artiklassa kuvattuja menettelyjä, ja

—	tutkittava hakemus tarkemmin.

Ainoastaan asianmukaisesti valtuutettu konsulaatin henkilökunta voi tallentaa tiedot viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan, 7 artiklan sekä 9 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

3.   Jos toimivaltainen konsulaatti toteaa, etteivät 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyty, hakemusta ei oteta tutkittavaksi ja konsulaatin on viipymättä:

—	palautettava hakemuslomake ja kaikki hakijan toimittamat asiakirjat,

—	hävitettävä kerätyt biometriset tiedot,

—	palautettava viisumimaksu, ja

—	jätettävä hakemus tutkimatta.

4.   Edellä olevasta poiketen hakemus, joka ei täytä 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia, voidaan ottaa tutkittavaksi humanitaarisista syistä tai kansallisen edun perusteella.

20 artikla

Leima, joka osoittaa, että hakemus otetaan tutkittavaksi

1.   Kun hakemus otetaan tutkittavaksi, toimivaltainen konsulaatti merkitsee leiman hakijan matkustusasiakirjaan. Leiman on oltava liitteessä III olevan mallin mukainen ja se on sijoitettava kyseisen liitteen säännösten mukaisesti.

2.   Diplomaatti-, virka/virkamatka- ja erityispasseja ei leimata.

3.   Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan jäsenvaltioiden konsulaatteihin siihen päivään asti, jona yhteinen viisumijärjestelmä toimii täysimääräisesti kaikilla alueilla VIS-asetuksen 48 artiklan mukaisesti.

21 artikla

Maahantulon edellytysten tarkastaminen ja riskinarviointi

1.   Yhtenäistä viisumia koskevaa hakemusta tutkittaessa on varmistettava, täyttääkö hakija Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan 1 kohdan a, c, d ja e alakohdan mukaiset maahantulon edellytykset, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä sen arvioimiseen, aiheutuuko hakijasta laittoman maahanmuuton riski tai vaara jäsenvaltioiden turvallisuudelle ja aikooko hakija poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen kuin haettavan viisumin voimassaolo päättyy.

2.   Jokaisen hakemuksen osalta on tarkistettava viisumitietojärjestelmän tiedot VIS-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkia VIS-asetuksen 15 artiklan mukaisia hakuperusteita käytetään täysimääräisesti, jotta vältytään virheellisiltä hylkäämisiltä ja tunnistamisilta.

3.   Tarkastaessaan, täyttääkö hakija maahantulon edellytykset, konsulaatin on tarkistettava seuraavaa:

a)	että esitetty matkustusasiakirja ei ole virheellinen, väärä tai väärennetty;

b)

hakijan esittämät tiedot suunnitellun oleskelun tarkoituksesta ja olosuhteista; onko hänellä toimeentuloon tarvittavat varat ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun kesto että lähtö- tai asuinmaahan paluu tai kauttakulkumatka sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on varma, tai kykeneekö hän hankkimaan laillisesti tällaiset varat;

c)	onko hakija määrätty maahantulokieltoon Schengenin tietojärjestelmässä (SIS);

d)

että hakijan ei katsota muodostavan uhkaa minkään jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle Schengenin rajasäännöstön 2 artiklan 19 kohdan mukaisesti eikä kansainvälisille suhteille eikä häntä erityisesti ole jäsenvaltioiden kansallisissa tietokannoissa samoin perustein määrätty maahantulokieltoon;

e)	hakijalla on riittävä ja voimassa oleva matkasairausvakuutus, jos sellainen vaaditaan.

4.   Konsulaatin on tarvittaessa tarkistettava aikaisempien ja suunniteltujen oleskelujen pituus sen varmistamiseksi, ettei hakija ole ylittänyt jäsenvaltioiden alueella sallitun oleskelun enimmäiskestoa, riippumatta pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn kansallisen viisumin tai toisen jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan nojalla sallitusta mahdollisesta oleskelusta.

5.   Toimeentuloon tarvittavat varat arvioidaan suunnitellun oleskelun keston ja tarkoituksen mukaan jäsenvaltioiden Schengenin rajasäännöstön 34 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti asettamien ohjeellisten määrien perusteella soveltamalla asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden edullisessa majoituksessa tapahtuvan ylläpidon keskihintoja oleskelupäivien lukumäärällä kerrottuna. Ylläpito- ja/tai majoitussitoumusta koskeva selvitys voi myös olla osoituksena toimeentuloon tarvittavien varojen olemassaolosta.

6.   Lentokentän kauttakulkuviisumia koskevaa hakemusta tutkittaessa konsulaatin on erityisesti tarkistettava:

a)	että esitetty matkustusasiakirja ei ole virheellinen, väärä tai väärennetty;

b)	asianomaisen kolmannen maan kansalaisen lähtö- ja tulopaikat sekä suunnitellun matkareitin ja lentokentän kauttakulun johdonmukaisuus;

c)	todisteet jatkomatkasta lopulliseen määränpäähän.

7.   Hakemuksen tutkinta perustuu erityisesti esitettyjen asiakirjojen aitouteen ja luotettavuuteen sekä hakijan antamien ilmoitusten totuudenmukaisuuteen ja luotettavuuteen.

8.   Konsulaatit voivat hakemusta tutkiessaan perustelluissa tapauksissa kutsua hakijan haastatteluun ja pyytää lisäasiakirjoja.

9.   Aiempi viisumin epääminen ei johda automaattisesti uuden hakemuksen epäämiseen. Uutta hakemusta on arvioitava kaikkien käytettävissä olevien tietojen perusteella.

22 artikla

Muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten ennalta kuuleminen

1.   Jäsenvaltio voi vaatia, että muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on kuultava sen keskusviranomaisia tutkittaessa tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten tai tiettyihin ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten jättämiä hakemuksia. Tällaista kuulemista ei sovelleta lentokentän kauttakulkuviisumeja koskeviin hakemuksiin.

2.   Kuultujen keskusviranomaisten on annettava lopullinen vastauksensa seitsemän kalenteripäivän kuluessa kuulemisesta. Jos vastausta ei ole annettu tässä määräajassa, katsotaan, ettei niillä ole perusteita vastustaa viisumin myöntämistä.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseistä ennalta kuulemista koskevan vaatimuksen esittämisestä tai sen peruuttamisesta ennen kuin sitä aletaan soveltaa. Nämä tiedot on annettava myös paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa asianomaisella lainkäyttöalueella.

4.   Komissio tiedottaa jäsenvaltioille tällaisista ilmoituksista.

5.   VIS-asetuksen 46 artiklassa tarkoitetusta Schengenin konsultointiverkoston korvaamispäivästä alkaen ennalta kuuleminen suoritetaan mainitun asetuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

23 artikla

Hakemusta koskeva päätös

1.   Hakemusta koskeva päätös on tehtävä 15 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona 19 artiklan mukaisesti tutkittavaksi otettu hakemus on jätetty.

2.   Tätä määräaikaa voidaan yksittäisissä tapauksissa jatkaa 30 päivään, erityisesti jos hakemusta on tarpeen tarkastella lähemmin tai kun on kyse edustuksesta ja edustetun jäsenvaltion viranomaisia kuullaan.

3.   Jos erityistapauksissa tarvitaan muita asiakirjoja, tätä määräaikaa voidaan poikkeuksellisesti jatkaa 60 päivään.

4.   Ellei hakemusta ole peruutettu, on päätettävä:

a)	yhtenäisen viisumin myöntämisestä 24 artiklan mukaisesti;

b)	alueellisesti rajoitetun viisumin myöntämisestä 25 artiklan mukaisesti;

c)	viisumin epäämisestä 32 artiklan mukaisesti; tai

d)	hakemuksen käsittelyn keskeyttämisestä ja sen siirtämisestä edustetun jäsenvaltion asianomaisille viranomaisille 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Sormenjälkien ottamisen fyysinen mahdottomuus 13 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti ei saa vaikuttaa viisumin myöntämiseen tai epäämiseen.

IV   LUKU

Viisumin myöntäminen

24 artikla

Yhtenäisen viisumin myöntäminen

1.   Viisumin voimassaoloajasta ja sallitun oleskelun kestosta päätetään 21 artiklan mukaisesti suoritetun hakemuksen käsittelyn perusteella.

Viisumi voidaan myöntää yhtä, kahta tai useampaa maahantuloa varten. Voimassaoloaika saa olla enintään viisi vuotta.

Kauttakulun yhteydessä sallitun oleskelun pituuden on vastattava kauttakulkuun tarvittavaa aikaa.

Rajoittamatta 12 artiklan a alakohdan soveltamista viisumin voimassaoloaikaan sisältyy 15 päivän lisäaika.

Jäsenvaltiot voivat päättää olla myöntämättä tällaista lisäaikaa yleisen järjestyksen tai jonkin jäsenvaltion kansainvälisten suhteiden vuoksi.

2.   Rajoittamatta 12 artiklan a alakohdan soveltamista toistuvaisviisumien voimassaoloaika voi olla kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

hakija todistaa tarpeen tai perustelee aikomuksen matkustaa usein ja/tai säännöllisesti erityisesti ammatillisista tai perhesyistä; kyseeseen tulevat esimerkiksi liiketoiminnan harjoittajat, jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten kanssa säännöllisiä virallisia yhteyksiä ylläpitävät virkamiehet, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajat, jotka matkustavat osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin tai konferensseihin, unionin kansalaisten perheenjäsenet, jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten perheenjäsenet, sekä merimiehet; ja

b)

hakija todistaa rehellisyytensä ja luotettavuutensa, erityisesti aiempien yhtenäisten tai alueellisesti rajoitettujen viisumien sääntöjenmukaisen käytön, taloudellisen tilanteensa alkuperämaassa ja vilpittömän aikomuksensa poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen haettavan viisumin voimassaolon päättymistä.

3.   VIS-asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot tallennetaan viisumitietojärjestelmään, kun tällaisen viisumin myöntämistä koskeva päätös on tehty.

25 artikla

Alueellisesti rajoitetun viisumin myöntäminen

1.   Alueellisesti rajoitettu viisumi myönnetään poikkeuksellisesti seuraavissa tapauksissa:

a)

kun jäsenvaltio, jota asia koskee, katsoo, että humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi on tarpeen i) poiketa periaatteesta, jonka mukaan Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja c–e alakohdassa säädettyjen maahantuloedellytysten on täytyttävä; ii) myöntää viisumi huolimatta siitä, että 22 artiklan mukaisesti kuultu jäsenvaltio vastustaa yhtenäisen viisumin myöntämistä; tai iii) myöntää viisumi asian kiireellisyyden vuoksi, vaikka 22 artiklan mukaista ennakkokuulemista ei ole toteutettu; tai

b)	kun konsulaatin perusteltuina pitämistä syistä hakijalle myönnetään uusi viisumi saman kuuden kuukauden aikana tapahtuvaa oleskelua varten, jonka kuluessa hakija on jo käyttänyt kolme kuukautta voimassa olevaa yhtenäistä viisumia tai alueellisesti rajoitettua viisumia.

2.   Alueellisesti rajoitettu viisumi on voimassa ainoastaan myöntävän jäsenvaltion alueella. Se voi poikkeuksellisesti olla voimassa useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella edellyttäen, että kukin näistä jäsenvaltioista suostuu tähän.

3.   Kun yksi tai useampi jäsenvaltio, mutta eivät kaikki, ei tunnusta hakijan matkustusasiakirjaa, myönnetään viisumi, joka on voimassa ainoastaan niiden jäsenvaltioiden alueella, jotka tunnustavat matkustusasiakirjan. Jos viisumin myöntävä jäsenvaltio ei tunnusta hakijan matkustusasiakirjaa, viisumi on voimassa ainoastaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

4.   Kun alueellisesti rajoitettu viisumi on myönnetty 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, myöntävän jäsenvaltion keskusviranomaisten on ilmoitettava asiaa koskevat tiedot viipymättä muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisille VIS-asetuksen 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5.   VIS-asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot tallennetaan viisumitietojärjestelmään, kun tällaisen viisumin myöntämistä koskeva päätös on tehty.

26 artikla

Lentokentän kauttakulkuviisumin myöntäminen

1.   Lentokentän kauttakulkuviisumi on voimassa jäsenvaltioiden alueella sijaitsevien lentokenttien kansainvälisen alueen kauttakulkua varten.

2.   Rajoittamatta 12 artiklan a alakohdan soveltamista viisumin voimassaoloaikaan sisältyy 15 päivän lisäaika.

Jäsenvaltiot voivat päättää olla myöntämättä tällaista lisäaikaa yleisen järjestyksen tai jonkin jäsenvaltion kansainvälisten suhteiden vuoksi.

3.   Rajoittamatta 12 artiklan a alakohdan soveltamista, useaan kauttakulkuun oikeuttava lentokentän kauttakulkuviisumi voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi.

4.   Useaan kauttakulkuun oikeuttavia lentokentän kauttakulkuviisumeja myönnettäessä on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:

a)	hakijan tarve kauttakulkuun usein ja/tai säännöllisesti; ja

b)	hakijan rehellisyys ja luotettavuus, erityisesti aiempien yhtenäisten tai alueellisesti rajoitettujen viisumien tai lentokentän kauttakulkuviisumien sääntöjenmukainen käyttö, taloudellinen tilanne hänen alkuperämaassaan ja vilpitön aikomus jatkaa matkaansa.

5.   Jos hakijalta vaaditaan 3 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti lentokentän kauttakulkuviisumi, se on voimassa ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden alueella sijaitsevien lentokenttien kansainvälisen alueen kauttakulkua varten.

6.   VIS-asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot tallennetaan viisumitietojärjestelmään, kun tällaisen viisumin myöntämistä koskeva päätös on tehty.

27 artikla

Viisumitarran täyttöohjeet

1.   Viisumitarraa täytettäessä siihen on merkittävä liitteessä VII säädetyt pakolliset tiedot ja koneellisesti luettava kenttä on täytettävä noudattaen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiakirjan N:o 9303 osaston 2 mukaisia vaatimuksia.

2.   Jäsenvaltiot voivat tehdä viisumitarran ”huomautuksia”-kenttään kansallisia merkintöjä, jotka eivät saa olla samoja kuin liitteessä VII tarkoitetut pakolliset tiedot.

3.   Kaikki viisumitarraan merkittävät tiedot on painettava eikä painettuun viisumitarraan saa tehdä muutoksia käsin.

4.   Viisumitarraan saa merkitä tietoja käsin ainoastaan ylivoimaisen teknisen esteen vuoksi. Käsin täytettyyn viisumitarraan ei saa tehdä muutoksia.

5.   Kun viisumitarra täytetään käsin tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti, tiedot tallennetaan viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan k alakohdan mukaisesti.

28 artikla

Täytetyn viisumitarran mitätöinti

1.   Jos viisumitarrassa, jota ei ole vielä kiinnitetty matkustusasiakirjaan, havaitaan virhe, viisumitarra on mitätöitävä.

2.   Jos virhe havaitaan sen jälkeen kun viisumitarra on jo kiinnitetty matkustusasiakirjaan, viisumitarra mitätöidään tekemällä sen päälle vinoristi pysyvällä musteella, minkä jälkeen kiinnitetään uusi viisumitarra eri sivulle.

3.   Jos virhe havaitaan sen jälkeen kun asianomaiset tiedot on tallennettu viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, virhe on korjattava kyseisen asetuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

29 artikla

Viisumitarran kiinnittäminen

1.   Tulostettu viisumitarra, joka sisältää 27 artiklassa ja liitteessä VII säädetyt tiedot, kiinnitetään matkustusasiakirjaan liitteessä VIII olevien säännösten mukaisesti.

2.   Jos myöntävä jäsenvaltio ei tunnusta hakijan matkustusasiakirjaa, käytetään viisumin kiinnittämiseen tarkoitettua erillistä lomaketta.

3.   Kun viisumitarra on kiinnitetty erilliselle viisumilomakkeelle, kyseiset tiedot tallennetaan viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan j alakohdan mukaisesti.

4.   Erilliset viisumit, jotka myönnetään hakijan matkustusasiakirjaan merkityille henkilöille, kiinnitetään kyseiseen matkustusasiakirjaan.

5.   Jos myöntävä jäsenvaltio ei tunnusta matkustusasiakirjaa, johon kyseiset henkilöt on merkitty, erilliset viisumitarrat kiinnitetään erillisiin viisumilomakkeisiin.

30 artikla

Myönnetystä viisumista johtuvat oikeudet

Pelkkä yhtenäisen viisumin tai alueellisesti rajoitetun viisumin hallussapito ei ilman muuta merkitse maahantulo-oikeutta.

31 artikla

Muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisille ilmoittaminen

1.   Jäsenvaltio voi vaatia, että sen keskusviranomaisille ilmoitetaan lentokentän kauttakulkuviisumeja lukuun ottamatta viisumeista, jotka muiden jäsenvaltioiden konsulaatit ovat myöntäneet tiettyjen kolmansien maiden kansalaisille tai tiettyihin ryhmiin kuuluville kolmansien maiden kansalaisille.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseisten tietojen saamista koskevan vaatimuksen käyttöönotosta tai sen peruuttamisesta ennen kuin sitä aletaan soveltaa. Nämä tiedot on annettava myös paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa asianomaisella lainkäyttöalueella.

3.   Komissio tiedottaa jäsenvaltioille tällaisista ilmoituksista.

4.   VIS-asetuksen 46 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen tiedot on toimitettava mainitun asetuksen 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

32 artikla

Viisumin epääminen

1.   Rajoittamatta 25 artiklan 1 kohdan soveltamista viisumi evätään

a)

jos hakija: i) esittää virheellisen, väärän tai väärennetyn matkustusasiakirjan; ii) ei perustele suunnitellun oleskelun tarkoitusta tai olosuhteita; iii) ei esitä todisteita riittävistä varoista oleskelukustannusten kattamiseen ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun kesto että lähtö- tai asuinmaahan paluu tai kauttakulkumatka sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu, tai että hän kykenee hankkimaan laillisesti nämä varat; iv) on jo oleskellut jäsenvaltioiden alueella kolme kuukautta kuluvien kuuden kuukauden aikana yhtenäisen viisumin tai alueellisesti rajoitetun viisumin perusteella; v) on määrätty maahantulokieltoon SIS:ssä; vi) saattaa muodostaa uhan jonkin jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle Schengenin rajasäännöstön 2 artiklan 19 kohdan mukaisesti tai kansainvälisille suhteille, erityisesti, jos hänet on jäsenvaltioiden kansallisissa tietokannoissa samoin perustein määrätty maahantulokieltoon; tai vii) ei pysty osoittamaan, että hänellä on riittävä matkasairausvakuutus, jos sellainen vaaditaan; tai

b)	jos on perustellut syyt epäillä hakijan esittämien liiteasiakirjojen aitoutta tai niiden sisällön todenmukaisuutta, hakijan esittämien ilmoitusten luotettavuutta tai hänen aikomustaan poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen haetun viisumin voimassaolon päättymistä.

2.   Epäämispäätös ja sen perusteena olevat syyt on ilmoitettava hakijalle liitteessä VI olevalla vakiolomakkeella.

3.   Hakijalla on oikeus hakea muutosta viisumihakemuksen epäämispäätökseen. Muutosta on haettava siltä jäsenvaltiolta, joka on tehnyt hakemusta koskevan lopullisen päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä liitteen VI mukaisesti.

4.   Edellä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edustavan jäsenvaltion konsulaatin on ilmoitettava hakijalle edustetun jäsenvaltion päätöksestä.

5.   Tieto viisumin epäämisestä tallennetaan viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen 12 artiklan mukaisesti.

V   LUKU

Myönnetyn viisumin muuttaminen

33 artikla

Viisumin jatkaminen

1.   Myönnetyn viisumin voimassaoloaikaa ja/tai sallitun oleskelun kestoa jatketaan, jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen katsoo, että viisuminhaltija on osoittanut, että jäsenvaltioiden alueelta lähteminen ei ole ylivoimaisen esteen vuoksi tai humanitaarisista syistä mahdollista ennen myönnetyn viisumin voimassaoloajan ja/tai sallitun oleskelun keston päättymistä. Tällainen viisumin jatkaminen myönnetään maksutta.

2.   Myönnetyn viisumin voimassaoloaikaa ja/tai sallitun oleskelun kestoa voidaan jatkaa, jos viisumin haltija voi osoittaa, että voimassaolon tai oleskelun keston jatkaminen on tarpeen vakavista henkilökohtaisista syistä. Tällaisesta viisumin jatkamisesta peritään 30 euron maksu.

3.   Ellei viisumia jatkava viranomainen toisin päätä, jatketun viisumin kelpoisuusalueen rajoitus säilyy samana kuin alkuperäisessä viisumissa.

4.   Viisumin jatkamiseen toimivaltaisia viranomaisia ovat sen jäsenvaltion viranomaiset, jonka alueella kolmannen maan kansalainen hakee viisumin jatkamista.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, millä viranomaisella on toimivalta jatkaa viisumeja.

6.   Viisumin jatkaminen merkitään viisumitarralla.

7.   Tieto viisumin jatkamisesta tallennetaan viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen 14 artiklan mukaisesti.

34 artikla

Mitätöinti ja kumoaminen

1.   Viisumi mitätöidään, jos käy ilmi, että viisumin myöntämistä koskevat edellytykset eivät täyttyneet sen myöntämisajankohtana, erityisesti jos on vakavia perusteita olettaa, että viisumi on saatu vilpillisesti. Viisumin mitätöivät periaatteessa sen myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset. Toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kumota viisumin, jolloin kumoamisesta on ilmoitettava viisumin myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Viisumi kumotaan, jos käy ilmi, että sen myöntämistä koskevat edellytykset eivät enää täyty. Viisumin kumoavat periaatteessa sen myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset. Toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kumota viisumin, jolloin kumoamisesta on ilmoitettava viisumin myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

3.   Viisumi voidaan kumota viisuminhaltijan pyynnöstä. Viisumin myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava kumoamisesta.

4.   Kykenemättömyys esittää rajalla yksi tai useampi 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista ei saa kuitenkaan ilman muuta johtaa viisumin mitätöimistä tai kumoamista koskevaan päätökseen.

5.   Jos viisumi mitätöidään tai kumotaan, siihen merkitään leima ”MITÄTÖN” tai ”KUMOTTU” ja viisumitarran optisesti vaihtuva tekijä, turvatekijänä käytetty piilokuva ja sana ”viisumi” on tuhottava yliviivaamalla se.

6.   Viisumin mitätöinti- tai kumoamispäätös ja sen perusteena olevat syyt on ilmoitettava hakijalle liitteessä VI olevalla vakiolomakkeella.

7.   Viisuminhaltijalla, jonka viisumi on mitätöity tai kumottu, on oikeus hakea muutosta, ellei viisumia ole kumottu hänen pyynnöstään 3 kohdan mukaisesti. Muutosta on haettava siltä jäsenvaltiolta, joka teki mitätöintiä tai kumoamista koskevan päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä liitteen VI mukaisesti.

8.   Tieto viisumin mitätöinnistä tai kumoamisesta tallennetaan viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen 13 artiklan mukaisesti.

VI   LUKU

Ulkorajalla myönnettävät viisumit

35 artikla

Ulkorajalla haettavat viisumit

1.   Viisumi voidaan poikkeustapauksissa myöntää rajanylityspaikalla, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	hakija täyttää Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan 1 kohdan a, c, d ja e alakohdassa säädetyt edellytykset;

b)	hakija ei ole pystynyt hakemaan viisumia etukäteen ja esittää vaadittaessa perusteeksi asiakirjoja, joista ilmenee ennalta arvaamaton ja pakottava maahantulon syy; ja

c)	katsotaan, että hakijan paluu alkuperä- tai asuin- taikka kauttakulkumaahan muiden kuin Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavien jäsenvaltioiden kautta on taattu.

2.   Kun viisumia haetaan ulkorajalla, matkasairausvakuutusta koskevaa vaatimusta ei tarvitse soveltaa, jos matkasairausvakuutusta ei ole saatavilla kyseisellä rajanylityspaikalla tai humanitaarisista syistä.

3.   Ulkorajalla myönnettävä viisumi on yhtenäinen viisumi, joka oikeuttaa haltijan enintään 15 päivän oleskeluun riippuen suunnitellun oleskelun tarkoituksesta ja edellytyksistä. Kauttakulun yhteydessä sallitun oleskelun pituuden on vastattava kauttakulkuun tarvittavaa aikaa.

4.   Jos Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan 1 kohdan a, c, d ja e alakohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, viisumin myöntämisestä rajalla vastaavat viranomaiset voivat myöntää tämän asetuksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti alueellisesti rajoitetun viisumin, joka on voimassa ainoastaan myöntävän jäsenvaltion alueella.

5.   Kolmannen maan kansalaiselle, joka kuuluu sellaiseen henkilöryhmään, joiden osalta vaaditaan 22 artiklassa tarkoitettu kuuleminen, ei periaatteessa myönnetä viisumia ulkorajalla.

Tällaisille henkilöille voidaan kuitenkin 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa myöntää ulkorajalla alueellisesti rajoitettu viisumi, joka on voimassa myöntävän jäsenvaltion alueella.

6.   Viisumi on viisumin epäämisestä 32 artiklan 1 kohdassa säädettyjen perusteiden lisäksi evättävä rajanylityspaikalla, elleivät tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyty.

7.   Sovelletaan 32 artiklan 3 kohdassa ja liitteessä VI säädettyjä perustelemista sekä viisumin epäämisestä ja muutoksenhakuoikeudesta ilmoittamista koskevia säännöksiä.

36 artikla

Viisumin myöntäminen ulkorajalla kauttakulkumatkalla oleville merimiehille

1.   Merimiehelle, jolla on oltava viisumi jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittäessään, voidaan myöntää viisumi kauttakulkua varten rajalla, jos

a)	hän täyttää 35 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset; ja

b)	hän ylittää kyseisen rajan siirtyäkseen alukseen, palatakseen alukseen tai poistuakseen aluksesta, jossa hän tulee työskentelemään tai on työskennellyt merimiehenä.

2.   Ennen kuin rajalla kauttakulkumatkalla olevalle merimiehelle myönnetään viisumi, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on noudatettava liitteessä IX olevassa 1 osassa säädettyjä sääntöjä ja varmistettava, että kyseistä merimiestä koskevat tarvittavat tiedot on vaihdettu liitteessä IX olevassa 2 osassa säädetyn ja asianmukaisesti täytetyn, kauttakulkumatkalla olevia merimiehiä koskevan lomakkeen avulla.

3.   Tätä artiklaa sovelletaan rajoittamatta 35 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan soveltamista.

IV   OSASTO

HALLINNOLLISTEN ASIOIDEN HOITO JA JÄRJESTÄMINEN

37 artikla

Viisumipalveluiden järjestäminen

1.   Jäsenvaltiot vastaavat konsulaattiensa viisumipalveluiden järjestämisestä.

Hakijoiden kanssa välittömästi tekemisissä olevia virkailijoita varten on tarvittaessa laadittava tehtävänkiertojärjestelmä, jotta voidaan estää valppauden heikentyminen ja suojata henkilöstöä paikallisen painostuksen kohteeksi joutumiselta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä selkeisiin työjärjestelyihin ja selkeään vastuunjakoon hakemuksia koskevien lopullisten päätösten tekemisessä. Viisumitietojärjestelmän ja Schengenin tietojärjestelmän käyttö ja muiden luottamuksellisten tietojen saanti on rajoitettava koskemaan tiettyä, asianmukaisesti valtuutettua henkilöstöä. Luvaton pääsy tällaisiin tietokantoihin on estettävä asianmukaisin toimenpitein.

2.   Viisumitarrojen säilytyksessä ja käsittelyssä on noudatettava asianmukaisia turvatoimia petosten ja katoamisten välttämiseksi. Kunkin konsulaatin on pidettävä kirjaa viisumitarravarastostaan ja kirjattava ylös, miten kukin tarra on käytetty.

3.   Jäsenvaltioiden konsulaattien on arkistoitava hakemukset. Kussakin asiakirjakansiossa on oltava hakemuslomake, jäljennökset siihen liittyvistä lisäselvityksistä, selvitys suoritetuista tarkistuksista ja myönnetyn viisumin viitetiedot, jotta henkilöstö voi tarvittaessa rekonstruoida hakemusta koskevan päätöksenteon taustan.

Hakemusasiakirjakansiot on säilytettävä vähintään kaksi vuotta alkaen päivästä, jona 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemusta koskeva päätös tehtiin.

38 artikla

Hakemusten käsittelyä ja konsulaattien valvontaa varten tarvittavat resurssit

1.   Jäsenvaltioiden on osoitettava hakemusten käsittelyyn liittyviin tehtäviin riittävästi pätevää henkilöstöä, jotta voidaan varmistaa, että yleisölle tarjottujen palvelujen laatu on riittävä ja yhdenmukainen.

2.   Toimitilojen tulee täyttää asianmukaiset toimivuuden vaatimukset, ja niissä on voitava toteuttaa tarvittavat turvatoimet.

3.   Jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on annettava sekä kotimaasta lähetetylle että paikalta palkatulle henkilöstölle asianmukainen koulutus, ja niiden vastuulla on toimittaa henkilöstölle täydelliset, täsmälliset ja ajantasaiset tiedot asiaa koskevasta kansallisesta ja yhteisön lainsäädännöstä.

4.   Jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on varmistettava, että hakemusten käsittelyä valvotaan säännöllisesti asianmukaisella tavalla, ja toteutettava korjaavia toimenpiteitä, jos todetaan, että tämän asetuksen säännöksistä on poikettu.

39 artikla

Henkilöstön käyttäytyminen

1.   Jäsenvaltioiden konsulaattien on varmistettava, että hakijat otetaan vastaan kohteliaasti.

2.   Konsulaattihenkilöstön on tehtäviään suorittaessaan täysimääräisesti kunnioitettava ihmisarvoa. Kaikkien toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa niiden tavoitteeseen nähden.

3.   Konsulaattihenkilöstö ei tehtäviään suorittaessaan saa syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi.

40 artikla

Yhteistyömuodot

1.   Kunkin jäsenvaltion on huolehdittava hakemuksiin liittyvien menettelyjen järjestämisestä. Hakemukset on periaatteessa jätettävä jäsenvaltion konsulaattiin.

2.   Jäsenvaltioiden on

a)	varustettava konsulaattinsa ja viisumien myöntämisestä rajoilla vastaavat viranomaiset biometristen tunnisteiden keräämiseen tarvittavilla välineillä, samoin kuin kunniakonsuleidensa toimitilat, jos niissä on tarkoitus kerätä biometrisiä tunnisteita 42 artiklan mukaisesti; ja/tai

b)	tehtävä yhteistyötä yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa tai muiden asianmukaisten yhteyksien avulla rajoitetun edustuksen, yhteisten tilojen tai yhteisen viisumikeskuksen muodossa 41 artiklan mukaisesti.

3.   Erityisissä olosuhteissa tai paikallisesta tilanteesta johtuvista syistä, esimerkiksi jos

a)	hakijoiden suuren määrän vuoksi hakemusten ja tietojen keruuta ei ole mahdollista järjestää ajoissa ja asianmukaisissa olosuhteissa, tai

b)	toiminnan maantieteellistä kattavuutta kyseisen kolmannen maan alueella ei voida varmistaa muulla tavalla,

ja jos 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yhteistyömuodot eivät ole kyseisen jäsenvaltion kannalta asianmukaisia, jäsenvaltio voi viimeisenä keinona turvautua yhteistyöhön ulkoisen palveluntarjoajan kanssa 43 artiklan mukaisesti.

4.   Järjestelyn muodon valinta ei saa johtaa siihen, että hakijaa vaaditaan käymään henkilökohtaisesti useammassa kuin yhdessä toimipaikassa hakemuksen jättämiseksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta oikeuteen kutsua hakija henkilökohtaiseen haastatteluun 21 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, kuinka ne aikovat järjestää hakemuksiin liittyvät menettelyt kullakin edustuston sijaintipaikkakunnalla.

41 artikla

Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

1.   Jos järjestetään yhteiset tilat, yhden tai useamman jäsenvaltion konsulaattien henkilökunnan on huolehdittava hakemuksiin liittyvistä menettelyistä (myös biometristen tunnisteiden keräämisestä), jotka sille on osoitettu toisen jäsenvaltion konsulaatissa, ja jaettava välineistö kyseisen jäsenvaltion kanssa. Asianomaisten jäsenvaltioiden on sovittava yhteisten tilojen käytön kestosta ja sen päättymistä koskevista edellytyksistä sekä sille jäsenvaltiolle tulevasta viisumimaksun osuudesta, jonka konsulaattia on käytetty.

2.   Jos perustetaan yhteisiä viisumikeskuksia, kahden tai useamman jäsenvaltion konsulaattien henkilökunta on koottava samaan rakennukseen, jotta hakijat voivat jättää hakemuksensa (ja biometriset tunnisteet voidaan kerätä). Hakijat on ohjattava hakemuksen käsittelystä ja sitä koskevan päätöksen tekemisestä vastaavan jäsenvaltion puoleen. Jäsenvaltioiden on sovittava kyseisen yhteistyön kestosta ja sen päättymistä koskevista edellytyksistä sekä kustannusten jaosta osallistuvien jäsenvaltioiden kesken. Yhden jäsenvaltion on vastattava logistiikkaa ja diplomaattisuhteita koskevien sopimusten tekemisestä vastaanottajamaan kanssa.

3.   Jos yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa lopetetaan, jäsenvaltioiden on varmistettava täyden palvelun jatkuvuus.

42 artikla

Kunniakonsulien käyttö

1.   Myös kunniakonsulit voidaan valtuuttaa suorittamaan jotkin tai kaikki 43 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tehtävät. Turvallisuuden ja tietosuojan takaamiseksi on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet.

2.   Jos kunniakonsuli ei ole jäsenvaltion virkamies, tehtävien suorittamisessa on noudatettava liitteessä X asetettuja vaatimuksia lukuun ottamatta kyseisen liitteen D kohdan c alakohdassa olevia määräyksiä.

3.   Jos kunniakonsuli on jäsenvaltion virkamies, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, että tehtävien suorittamiseen sovelletaan vastaavia vaatimuksia kuin ne, joita sovellettaisiin, jos tehtävät suorittaisi sen konsulaatti.

43 artikla

Yhteistyö ulkoisten palveluntarjoajien kanssa

1.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä tekemään yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa yhdessä yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta julkisia hankintoja ja kilpailua koskeviin sääntöihin.

2.   Ulkoisen palveluntarjoajan kanssa tehtävän yhteistyön on perustuttava liitteessä X säädettyjen vaatimusten mukaiseen oikeudelliseen välineeseen.

3.   Jäsenvaltioiden on paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa vaihdettava tietoja ulkoisten palveluntarjoajien valinnasta ja asiaankuuluvien oikeudellisten välineiden ehtojen ja edellytysten vahvistamisesta.

4.   Ainoastaan konsulaatti voi tutkia hakemukset ja tarvittaessa haastatella hakijoita, tehdä viisumien myöntämistä koskevan päätöksen sekä tulostaa viisumitarrat ja kiinnittää ne.

5.   Ulkoisilla palveluntarjoajilla ei saa olla pääsyä viisumitietojärjestelmään missään olosuhteissa. Viisumitietojärjestelmää voi käyttää ainoastaan konsulaattien asianmukaisesti valtuutettu henkilökunta.

6.   Ulkoiselle palvelujentarjoajalle voidaan antaa oikeus suorittaa yksi tai useampia seuraavista tehtävistä:

a)	viisumivaatimuksia ja hakemuslomakkeita koskevien yleisten tietojen antaminen;

b)	tietojen antaminen hakijalle vaadituista asiakirjoista tarkistusluettelon perusteella;

c)	tietojen ja hakemusten keruu (myös biometristen tunnisteiden kerääminen) ja hakemusten toimittaminen konsulaatille;

d)	viisumimaksun periminen;

e)	ajanvarausten hoitaminen henkilökohtaista käyntiä varten konsulaatissa tai ulkoisen palveluntarjoajan luona;

f)	matkustusasiakirjojen, tarvittaessa myös epäämisilmoitusten, kerääminen konsulaatista ja niiden toimittaminen hakijoille.

7.   Valitessaan ulkoista palveluntarjoajaa asianomaisten jäsenvaltioiden on tutkittava yrityksen vakavaraisuus ja luotettavuus, mukaan lukien tarvittavat toimiluvat, kaupparekisteriin rekisteröityminen, yhtiöjärjestys ja sopimukset pankkien kanssa, sekä varmistuttava siitä, ettei eturistiriitaa ole olemassa.

8.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että valittu ulkoinen palveluntarjoaja noudattaa sille 2 kohdassa tarkoitetussa oikeudellisessa välineessä asetettuja ehtoja.

9.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on huolehdittava tietojen käsittelyä koskevien tietosuojasääntöjen noudattamisesta, ja niitä on valvottava direktiivin 95/46/EY 28 artiklan mukaisesti.

Yhteistyö ulkoisen palveluntarjoajan kanssa ei rajoita eikä poista asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaista vastuuta hakijoiden henkilötietoja koskevien velvollisuuksien rikkomisesta ja 6 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman tehtävän suorittamisesta. Tämä määräys ei vaikuta asianomaisen kolmannen maan lainsäädännön mukaisiin mahdollisiin toimiin, jotka voidaan kohdistaa suoraan ulkoiseen palveluntarjoajaan.

10.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on annettava ulkoiselle palveluntarjoajalle koulutusta, jota asianmukaisen palvelun ja riittävien tietojen tarjoaminen hakijoille edellyttää.

11.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on valvottava tarkoin 2 kohdassa tarkoitetun oikeudellisen välineen täytäntöönpanoa muun muassa seuraavilta osin:

a)	viisumivaatimuksia ja hakemuslomakkeita koskeva yleinen neuvonta, jota ulkoinen palveluntarjoaja antaa hakijoille;

b)

kaikki tarpeelliset tekniset ja organisatoriset turvatoimet henkilötietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, muuttamiselta, luvattomalta luovuttamiselta tai käytöltä, erityisesti jos yhteistyöhön kuuluu hakemusten ja tietojen siirtäminen asianomaisten jäsenvaltioiden konsulaattiin, sekä kaikilta muilta henkilötietojen luvattomilta käsittelytavoilta;

c)	biometristen tunnisteiden kerääminen ja välittäminen;

d)	tietosuojasäännösten noudattamiseksi toteutetut toimenpiteet.

Asianomaisten jäsenvaltioiden konsulaattien on tätä varten tehtävä säännöllisesti satunnaistarkastuksia ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa.

12.   Jos yhteistyö ulkoisen palveluntarjoajan kanssa lopetetaan, jäsenvaltioiden on varmistettava täyden palvelun jatkuvuus.

13.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle jäljennös 2 kohdassa tarkoitetusta oikeudellisesta välineestä.

44 artikla

Tietojen salaaminen ja suojattu siirtäminen

1.   Kun on kyse edustusta koskevista järjestelyistä jäsenvaltioiden välillä, jäsenvaltioiden yhteistyöstä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa ja kunniakonsulien käytöstä, edustettujen jäsenvaltioiden tai asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot salataan kokonaan riippumatta siitä, siirretäänkö ne sähköisesti vai fyysisesti sähköisellä tallennusvälineellä edustavien jäsenvaltioiden viranomaisilta edustettujen jäsenvaltioiden viranomaisille tai ulkoiselta palveluntarjoajalta tai kunniakonsulilta asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille.

2.   Kolmansissa maissa, joissa edustavan jäsenvaltion viranomaisten edustettujen jäsenvaltioiden viranomaisille tai ulkoisen palveluntarjoajan tai kunniakonsulin asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille sähköisesti siirtämien tietojen salaaminen on kielletty, edustetut jäsenvaltiot tai asianomaiset jäsenvaltiot eivät saa sallia edustavan jäsenvaltion tai ulkoisen palveluntarjoajan tai kunniakonsulin siirtää tietoja sähköisesti.

Tässä tapauksessa edustettujen tai asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköiset tiedot siirretään fyysisesti edustavan jäsenvaltion viranomaisilta edustettujen jäsenvaltioiden viranomaisille tai ulkoiselta palveluntarjoajalta tai kunniakonsulilta asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille kokonaan salatussa muodossa sähköisellä tallennusvälineellä jonkin jäsenvaltion konsulivirkamiehen toimesta tai, jos tietojen siirtäminen edellyttäisi suhteettomia tai aiheettomia toimia, jossakin muussa turvallisessa ja suojatussa muodossa, esimerkiksi käyttämällä vakiintuneita toimijoita, joilla on kokemusta arkaluonteisten asiakirjojen ja tietojen kuljettamisesta asianomaisessa kolmannessa maassa.

3.   Siirron turvallisuustaso on kaikissa tapauksissa mukautettava tietojen arkaluonteisuuteen.

4.   Jäsenvaltiot tai yhteisö pyrkivät pääsemään asianomaisten kolmansien maiden kanssa yhteisymmärrykseen edustavan jäsenvaltion viranomaisilta edustettujen jäsenvaltioiden viranomaisille tai ulkoiselta palveluntarjoajalta tai kunniakonsulilta asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille sähköisesti siirrettävien tietojen salaamista koskevan kiellon poistamisesta.

45 artikla

Jäsenvaltioiden yhteistyö kaupallisten organisaatioiden kanssa

1.   Jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä kaupallisten organisaatioiden kanssa hakemusten jättämistä varten lukuun ottamatta biometristen tunnisteiden keräämistä.

2.   Tällainen yhteistyö perustuu jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten myöntämään akkreditointiin. Akkreditoinnin tulee erityisesti perustua seuraavien seikkojen tarkistukseen:

a)	kaupallisen organisaation senhetkinen tilanne: voimassa oleva toimilupa, kaupparekisteriin rekisteröityminen, yhteistyösopimukset pankkien kanssa;

b)	voimassa olevat sopimukset jäsenvaltioihin sijoittautuneiden, majoitus- ja muita valmismatkapalveluita tarjoavien liikekumppanien kanssa;

c)	liikenneyritysten kanssa tehdyt sopimukset, joihin on sisällyttävä menomatka ja taattu paluumatka, jota ei voi muuttaa.

3.   Akkreditoituja kaupallisia organisaatioita on valvottava säännöllisesti satunnaistarkastuksin, joiden yhteydessä hakijoita haastatellaan joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse, tarkistetaan matkat ja majoitus sekä se, että matkasairausvakuutus on riittävä ja kattaa yksittäiset matkailijat, ja tarpeen mukaan tarkistetaan myös ryhmän paluuseen liittyvät asiakirjat.

4.   Paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa vaihdetaan tietoja akkreditoitujen kaupallisten organisaatioiden toiminnassa havaituista sääntöjenvastaisuuksista ja kaupallisten organisaatioiden toimittamien hakemusten hylkäämisestä sekä havaituista matkustusasiakirjoihin liittyvistä petoksista ja suunnitellun matkan toteutumatta jäämisestä.

5.   Paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa vaihdetaan luetteloita kaupallisista organisaatioista, jotka kukin konsulaatti on akkreditoinut tai joiden akkreditoinnin se on peruuttanut, jolloin mukaan on liitettävä tiedot akkreditoinnin peruuttamiseen johtaneista syistä.

Kunkin konsulaatin on huolehdittava siitä, että yleisölle annetaan tiedoksi luettelo niistä akkreditoiduista kaupallisista organisaatioista, joiden kanssa se tekee yhteistyötä.

46 artikla

Tilastojen laatiminen

Jäsenvaltioiden on laadittava viisumeita koskevat vuosittaiset tilastot liitteessä XII olevan taulukon mukaisesti. Tilastot on toimitettava edellisen kalenterivuoden osalta 1 päivään maaliskuuta mennessä.

47 artikla

Yleisölle suunnattu tiedotus

1.   Jäsenvaltioiden keskusviranomaisten ja konsulaattien on annettava suurelle yleisölle kaikki viisumin hakemista koskevat tarvittavat tiedot, erityisesti:

a)	viisumin hakemiseen liittyvät kriteerit, edellytykset ja menettelyt;

b)	ohjeet tapaamisajan sopimiseksi, jos sellainen on tarpeen;

c)	tieto siitä, mihin hakemus voidaan jättää (toimivaltainen konsulaatti, yhteinen viisumikeskus tai ulkoinen palveluntarjoaja);

d)	akkreditoidut kaupalliset organisaatiot;

e)	tieto siitä, että 20 artiklassa tarkoitetulla leimalla ei ole oikeudellisia vaikutuksia;

f)	23 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetyt hakemusten käsittelyn määräajat;

g)	ne kolmannet maat, joiden kansalaisiin tai tiettyihin näiden kansalaisten ryhmiin sovelletaan kuulemista ennalta tai niille ilmoittamista;

h)

se, että hakemuksen hylkäämistä koskevat päätökset on annettava tiedoksi hakijalle ja että päätöksessä on mainittava sen perustelut ja että hakijalla on oikeus hakea muutosta evättyyn hakemukseen sekä tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä, mukaan lukien toimivaltainen viranomainen sekä muutoksenhakua koskeva määräaika;

i)	se, että viisumi ei ilman muuta anna oikeutta maahantuloon, vaan että viisuminhaltijaa vaaditaan osoittamaan, että hän täyttää Schengenin rajasäännöstön 5 artiklassa säädetyt maahantulon edellytykset ulkorajalla.

2.   Edustavan jäsenvaltion ja edustetun jäsenvaltion on ilmoitettava julkisesti 8 artiklassa tarkoitetuista edustusjärjestelyistä ennen niiden voimaantuloa.

V   OSASTO

PAIKALLINEN SCHENGEN-YHTEISTYÖ

48 artikla

Jäsenvaltioiden konsulaattien välinen paikallinen Schengen-yhteistyö

1.   Jotta voidaan varmistaa, että yhteistä viisumipolitiikkaa sovelletaan yhdenmukaisella tavalla ja että tarvittaessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, jäsenvaltioiden konsulaattien ja komission on tehtävä kullakin toimialueella yhteistyötä ja erityisesti arvioitava, onko tarpeen laatia

a)	yhtenäinen luettelo hakijoilta vaadittavista lisäselvityksistä 14 artiklan ja liitteen II mukaisesti;

b)	yhteiset kriteerit hakemusten käsittelyä varten siltä osin, mikä koskee viisumimaksun maksamista koskevia poikkeuksia 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti sekä hakemuslomakkeen käännökseen liittyviä seikkoja 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

c)	säännöllisesti päivitettävä, tyhjentävä luettelo edustuston sijaintimaan myöntämistä matkustusasiakirjoista.

Jos paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa laadittu arvio osoittaa, että jonkin a–c alakohdassa tarkoitetun seikan osalta tarvitaan yhdenmukaista lähestymistapaa, tällaista lähestymistapaa koskevat toimenpiteet hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2.   Paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa on laadittava yhteinen tiedote yhtenäisistä viisumeista, alueellisesti rajoitetuista viisumeista ja lentokentän kauttakulkua varten myönnettävistä viisumeista, eli viisumiin liittyvistä oikeuksista ja sen hakemisen edellytyksistä, sekä tarvittaessa luettelo 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista lisäselvityksistä.

3.   Paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa vaihdetaan tietoja seuraavista seikoista:

a)	kuukausittaiset tilastotiedot yhtenäisistä viisumeista, alueellisesti rajoitetuista viisumeista ja lentokentän kauttakulkua varten myönnetyistä viisumeista sekä hylättyjen viisumihakemusten lukumäärästä;

b)

tiedot maahanmuutto- ja/tai turvallisuusriskien arviointia varten, kuten i) edustuston sijaintimaan sosioekonomisesta rakenteesta; ii) paikallisista tietolähteistä mukaan lukien sosiaaliturva, sairausvakuutus, verorekisterit, maahantuloa ja maastapoistumista koskevat tiedot; iii) väärien tai väärennettyjen asiakirjojen käytöstä; iv) laittoman maahanmuuton reiteistä; v) viisumien epäämisestä;

c)	tiedot yhteistyöstä liikenneyritysten kanssa;

d)	tiedot vakuutusyhtiöistä, jotka tarjoavat asianmukaisia matkasairausvakuutuksia, mukaan lukien vakuutusten kattavuuden tarkistaminen ja mahdollinen ylivakuutus.

4.   Jäsenvaltioiden ja komission kesken järjestetään säännöllisesti paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa kokouksia, joissa käsitellään yhteisen viisumipolitiikan soveltamiseen liittyviä käytännön seikkoja. Komissio kutsuu kokoukset koolle toimialueelle, ellei komission pyynnöstä toisin sovita.

Lisäksi voidaan järjestää asiakohtaisia kokouksia ja perustaa alaryhmiä, joissa käsitellään paikalliseen Schengen-yhteistyöhön liittyviä erityiskysymyksiä.

5.   Paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa järjestettävistä kokouksista laaditaan säännöllisesti lyhyt raportti, jota levitetään paikallisesti. Komissio voi delegoida raporttien laatimisen jollekin jäsenvaltiolle. Kunkin jäsenvaltion konsulaatit toimittavat raportit edelleen maansa keskusviranomaisille.

Komissio laatii näiden raporttien pohjalta kutakin toimialuetta koskevan vuosiraportin, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Kokouksiin voidaan tapauskohtaisesti kutsua edustajia myös niiden jäsenvaltioiden konsulaateista, jotka eivät vielä sovella yhteisön viisumisäännöstöä, tai kolmansista maista, jotta myös heidän kanssaan voidaan vaihtaa tietoja viisumeihin liittyvistä kysymyksistä.

VI   OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

49 artikla

Olympia- tai paralympiakisoihin liittyvät järjestelyt

Olympia- tai paralympiakisojen järjestäjinä toimivien jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä XI säädettyjä erityisiä menettelyjä ja edellytyksiä, joilla helpotetaan viisumien myöntämistä kisojen osanottajille.

50 artikla

Liitteisiin tehtävät tarkistukset

Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia ja jotka liittyvät liitteiden I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII ja XII muuttamiseen, hyväksytään 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

51 artikla

Viisumisäännöstön käytännön soveltamista koskevat ohjeet

Tämän asetuksen säännösten käytännön soveltamista koskevat toimintaohjeet laaditaan 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

52 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’viisumikomitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset ja edellyttäen, että tämän menettelyn mukaisesti hyväksytyt täytäntöönpanotoimet eivät muuta tämän asetuksen keskeisiä säännöksiä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

53 artikla

Ilmoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle:

a)	edellä 8 artiklassa tarkoitetut edustusjärjestelyt;

b)	ne kolmannet maat, joiden kansalaisilta yksittäiset jäsenvaltiot edellyttävät 3 artiklan mukaisesti lentokentän kauttakulkuviisumia heidän kulkiessaan niiden alueella sijaitsevien lentokenttien kansainvälisen alueen kautta;

c)	tarvittaessa 14 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kansallinen lomake yksityismajoitus- ja/tai ylläpitositoumusta varten;

d)	luettelo kolmansista maista, joiden osalta vaaditaan 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ennalta kuulemista;

e)	luettelo kolmansista maista, joiden osalta vaaditaan 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoittamista;

f)	27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut, viisumitarran ”huomautuksia”-kenttään tehtävät kansalliset lisämerkinnät;

g)	33 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut viranomaiset, joilla on toimivalta jatkaa viisumeja;

h)	40 artiklassa tarkoitetut valitut yhteistyömuodot;

i)	46 artiklan ja liitteen XII mukaisesti laaditut tilastot.

2.   Komissio toimittaa 1 kohdan nojalla saamansa tiedot muille jäsenvaltioille ja julkaisee ne jatkuvasti päivitettävänä sähköisenä julkaisuna.

54 artikla

Asetuksen (EY) N:o 767/2008 muutokset

Muutetaan asetus (EY) N:o 767/2008 seuraavasti:

1)

Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti: a) Korvataan a kohta seuraavasti: ”a) ’yhtenäistä viisumia’, sellaisena kuin se on määriteltynä yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 (22) (viisumisäännöstö) 2 artiklan 3 kohdassa; b) poistetaan b alakohta; c) korvataan c alakohta seuraavasti: ”c) ’lentokentän kauttakulkuviisumia’, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksen (EY) N:o 810/2009 2 artiklan 5 kohdassa;”; d) korvataan d alakohta seuraavasti: ”d) ’alueellisesti rajoitettua viisumia’, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksen (EY) N:o 810/2009 2 artiklan 4 kohdassa;”; e) poistetaan e alakohta.

2)	Korvataan 8 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”Viisumiviranomaisen on hakemuksen saatuaan” seuraavasti: ”Jos hakemus otetaan tutkittavaksi asetuksen (EY) N:o 810/2009 19 artiklan mukaisesti, viisumiviranomaisen on”.

3)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti: a) Korvataan otsikko seuraavasti: ”Hakemuksen yhteydessä tallennettavat tiedot”. b) Muutetaan 4 kohta seuraavasti: i) Korvataan a kohta seuraavasti: ”a) nykyinen sukunimi, sukunimi syntymähetkellä (aiempi sukunimi tai aiemmat sukunimet), etunimi tai etunimet, syntymäaika, -paikka, -maa sekä sukupuoli;” ii) Poistetaan e alakohta. iii) Korvataan g alakohta seuraavasti: ”g) Kohdejäsenvaltio(t) ja suunnitellun oleskelun tai kauttakulun kesto;” iv) Korvataan h alakohta seuraavasti: ”h) matkan päätarkoitus (tai -tarkoitukset);” v) Korvataan i alakohta seuraavasti: ”i) suunniteltu saapumispäivä Schengen-alueelle ja suunniteltu lähtöpäivä Schengen-alueelta;” vi) Korvataan j alakohta seuraavasti: ”j) jäsenvaltio, johon hakija saapuu ensimmäisenä;” vii) Korvataan k alakohta seuraavasti: ”k) hakijan kotiosoite;” viii) Korvataan l alakohdassa englanninkielisessä toisinnossa sana ”school” seuraavasti: ”educational establishment” (ei koske suomenkielistä toisintoa). ix) Korvataan m alakohdassa sanat ”isän ja äidin” ilmaisulla ”huoltajan tai laillisen holhoojan”.

4)	Lisätään 10 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti: ”k) tarvittaessa tieto siitä, että viisumitarra on täytetty käsin.”

5)	Korvataan 11 artiklan johdantokappale seuraavasti: ”Jos toista jäsenvaltiota edustava viisumiviranomainen keskeyttää hakemuksen käsittelyn, sen on lisättävä hakemukseen seuraavat tiedot:”

6)

Muutetaan 12 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti: ”a) viisumin statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että viisumi on evätty ja onko kyseinen viranomainen evännyt sen toisen jäsenvaltion puolesta”. b) Korvataan 2 kohta seuraavasti: ”2.   Hakemustiedostossa on ilmoitettava myös viisumin epäämisen perustelut, joita voivat olla yksi tai useampi seuraavista syistä: a) hakija i) esittää virheellisen, väärän tai väärennetyn matkustusasiakirjan; ii) ei perustele suunnitellun oleskelun tarkoitusta tai olosuhteita; iii) ei esitä todisteita riittävistä varoista oleskelukustannusten kattamiseen ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun kesto että lähtö- tai asuinmaahan paluu tai kauttakulkumatka sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu, tai hän ei kykene hankkimaan tällaisia varoja laillisin keinoin; iv) on jo oleskellut jäsenvaltioiden alueella kolme kuukautta kuluvien kuuden kuukauden aikana yhtenäisen viisumin tai alueellisesti rajoitetun viisumin perusteella; v) on määrätty maahantulokieltoon Schengenin tietojärjestelmässä (SIS); vi) saattaa muodostaa uhan jonkin jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle Schengenin rajasäännöstön 2 artiklan 19 artiklan mukaisesti tai kansainvälisille suhteille, erityisesti, jos hänet on jäsenvaltioiden kansallisissa tietokannoissa samoin perustein määrätty maahantulokieltoon; vii) ei pysty osoittamaan, että hänellä on riittävä matkasairausvakuutus, jos sellainen vaaditaan; b) toimitetut tiedot suunnitellun oleskelun tarkoituksen ja edellytysten perustelemiseksi eivät olleet luotettavia; c) hakijan aikomusta poistua jäsenvaltion alueelta ennen viisumin voimassaolon päättymistä ei ole voitu varmistaa; d) ei ole toimitettu riittäviä todisteita siitä, että hakija ei ole voinut hakea viisumia ennakolta, minkä perusteella viisumia haetaan rajalla.”

7)

Korvataan 13 artikla seuraavasti: ”13 artikla Mitätöityyn tai peruutettuun viisumiin lisätyt tiedot 1.   Kun on päätetty mitätöidä tai peruuttaa viisumi, päätöksen tehnyt viisumiviranomainen lisää seuraavat tiedot hakemusasiakirjoihin: a) viisumin statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että viisumi on mitätöity tai peruutettu; b) viranomainen, joka mitätöi tai peruutti viisumin, sekä viranomaisen sijaintipaikka; c) päätöksen tekopaikka ja -aika. 2.   Hakemustiedostoon merkitään myös viisumin mitätöinnin tai peruuttamisen syyt, joita ovat: a) yksi tai useampi 12 artiklan 2 kohdassa luetelluista syistä; b) viisumin peruuttamista koskeva viisuminhaltijan pyyntö.”

8)

Muutetaan 14 artikla seuraavasti: a) Muutetaan 1 kohta seuraavasti: i) Korvataan johdantokappale seuraavasti: ”1.   Jos myönnetyn viisumin voimassaoloaikaa ja/tai sallitun oleskelun kestoa on päätetty pidentää, viisumin pidentäneen viisumiviranomaisen on lisättävä hakemustiedostoon seuraavat tiedot:” ii) Korvataan d alakohta seuraavasti: ”d) pidennetyn viisumin viisumitarran numero;”. iii) Korvataan g alakohta seuraavasti: ”g) alue, jolla viisumin haltijalla on oikeus matkustaa, jos pidennetyn viisumin alueellinen voimassaolo poikkeaa alkuperäisestä viisumista;”. b) Poistetaan 2 kohdan c alakohta.

9)	Korvataan 15 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”viisumin voimassaolon pidentämistä tai lyhentämistä” ilmaisulla ”tai viisumin pidentämistä”.

10)	Muutetaan 17 artikla seuraavasti: a) Korvataan 4 kohta seuraavasti: ”4. jäsenvaltio, johon hakija saapuu ensimmäisenä;” b) Korvataan 6 kohta seuraavasti: ”6. myönnetyn viisumin tyyppi”; c) Korvataan 11 kohta seuraavasti: ”11. matkan päätarkoitus (tai -tarkoitukset);”.

11)	Poistetaan 18 artiklan 4 kohdan c alakohdasta, 19 artiklan 2 kohdan c alakohdasta, 20 artiklan 2 kohdan d alakohdasta ja 22 artiklan 2 kohdan d alakohdasta ilmaisu ”tai lyhennetty”.

12)	Poistetaan 23 artiklan 1 kohdan d alakohdasta ilmaisu ”sen voimassaoloaikaa on lyhennetty”.

55 artikla

Asetuksen (EY) N:o 562/2006 muutokset

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 562/2006 liitteessä V oleva A osa seuraavasti:

a)	Korvataan 1 kohdan c alakohta seuraavasti: ”c) tarvittaessa mitätöitävä tai kumottava viisumi yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö) (23) 34 artiklassa määrätyin edellytyksin;

b)	Poistetaan 2 kohta.

56 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan Schengenin sopimuksen soveltamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn yleissopimuksen 9–17 artikla.

2.   Kumotaan seuraavat:

a)	Schengenin toimeenpanevan komitean 28 päivänä huhtikuuta 1999 tekemä päätös yhteisen käsikirjan ja yhteisen konsuliohjeiston lopullisista laitoksista (SCH/Com-ex (99) 13) (yhteinen konsuliohjeisto liitteineen);

b)

Schengenin toimeenpanevan komitean 14 päivänä joulukuuta 1993 tekemät päätökset yhdenmukaisen viisumin pidentämisestä (SCH/Com-ex (93) 21) ja yhdenmukaisten viisumien mitätöimisessä ja peruuttamisessa sekä niiden voimassaolon lyhentämisessä noudatettavista yhteisistä periaatteista (SCH/Com-ex (93) 24), Schengenin toimeenpanevan komitean 22 päivänä joulukuuta 1994 tekemä päätös yhdenmukaisten viisumien myöntämiskäytäntöä koskevien tilastotietojen vaihtamisesta (SCH/Com-ex (94) 25), Schengenin toimeenpanevan komitean 21 päivänä huhtikuuta 1998 tekemä päätös myönnettyjä viisumeja koskevien tilastotietojen vaihdosta (SCH/Com-ex (98) 12) ja Schengenin toimeenpanevan komitean 16 päivänä joulukuuta 1998 tekemä päätös kutsua, ylläpitositoumusta ja majoitusta koskevana todisteena käytettävän yhdenmukaisen asiakirjan käyttöönotosta (SCH/Com-ex (98) 57);

c)	lentokenttien kauttakulkujärjestelystä 4 päivänä maaliskuuta 1996 hyväksytty yhteinen toiminta 96/197/YOS (24);

d)	täytäntöönpanovallan varaamisesta neuvostolle viisumihakemusten käsittelyä koskevien tiettyjen yksityiskohtaisten määräysten ja käytännön menettelytapojen osalta 24 päivänä huhtikuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 789/2001 (25);

e)	vapaasta liikkuvuudesta pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn viisumin nojalla 28 päivänä toukokuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1091/2001 (26);

f)	viisumien myöntämisestä rajalla, mukaan lukien tällaisten viisumien myöntäminen kauttakulkumatkalla oleville merimiehille, 27 päivänä helmikuuta 2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 415/2003 (27);

g)

diplomaatti- ja konsuliedustustoille annetun yhteisen konsuliohjeiston muuttamisesta biometristen tunnisteiden käyttöönoton ja viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestämistä koskevien määräysten osalta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 390/2009 (28) 2 artikla.

3.   Viittauksia kumottuihin välineisiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

57 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Komissio laatii kahden vuoden kuluttua siitä, kun tämän asetuksen kaikkia säännöksiä on alettu soveltaa, arvioinnin sen soveltamisesta. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä arvioidaan tämän asetuksen säännösten soveltamista tämän kuitenkaan vaikuttamatta 3 kohdassa tarkoitettuihin selvityksiin.

2.   Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Arvioinnin perusteella komissio tekee tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia tämän asetuksen muuttamisesta.

3.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen 13 artiklan, 17 artiklan sekä 40–44 artiklan soveltamisesta kolmen vuoden kuluttua viisumitietojärjestelmän käyttöönotosta ja sen jälkeen joka neljäs vuosi; kertomukseen sisältyvät biometristen tunnisteiden keräämisen ja käytön täytäntöönpano, valitun ICAO-standardin soveltuvuus, tietosuojasääntöjen noudattaminen, kokemukset ulkoisista palveluntarjoajista ottaen erityisesti huomioon biometristen tietojen kerääminen, sormenjälkien jäljentämistä koskevan 59 kuukauden säännön soveltaminen sekä hakemuksiin liittyvien menettelyjen järjestäminen. Kertomukseen sisältyvät myös VIS-asetuksen 17 artiklan 12, 13 ja 14 kohdan sekä 50 artiklan 4 kohdan nojalla tapaukset, joissa sormenjälkiä ei ole voitu tosiseikkojen perusteella antaa tai joissa niitä ei ole oikeudellisista syistä vaadittu, verrattuna niiden tapausten lukumäärään, joissa sormenjäljet on otettu. Kertomukseen sisältyvät tiedot tapauksista, joissa henkilöltä, joka ei ole voinut tosiasiallisesti antaa sormenjälkiä, on evätty viisumi. Kertomukseen liitetään tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

4.   Ensimmäisessä 3 kohdassa tarkoitetuista kertomuksista käsitellään myös alle 12-vuotiaiden lasten sormenjälkien luotettavuutta tunnistamis- ja toteamistarkoituksiin ja erityisesti sormenjälkien kehittymistä iän myötä komission teettämän tutkimuksen tulosten perusteella.

58 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Sitä sovelletaan 5 päivästä huhtikuuta 2010 alkaen.

3.   Edellä olevaa 52 artiklaa ja 53 artiklan 1 kohdan a–h kohtaa ja 2 kohtaa sovelletaan 5 päivästä lokakuuta 2009 alkaen.

4.   Schengenin konsultointiverkoston (Tekniset määritelmät) osalta 56 artiklan 2 kohdan d alakohtaa sovelletaan VIS-asetuksen 46 artiklassa tarkoitetusta päivästä.

5.   Asetuksen 32 artiklan 2 ja 3 kohtaa, 34 artiklan 6 ja 7 kohtaa sekä 35 artiklan 7 kohtaa sovelletaan 5 päivästä huhtikuuta 2011 alkaen.

---

(1)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 2. huhtikuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. kesäkuuta 2009.

(2)  EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.

(3)  EUVL C 326, 22.12.2005, s. 1.

(4)  EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1.

(5)  EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.

(6)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(7)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(8)  EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1.

(9)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(10)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(11)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 53.

(12)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(13)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.

(14)  EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.

(15)  EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(16)  EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(17)  EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1.

(18)  EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1.

(19)  EYVL L 53, 23.2.2002, s. 4.

(20)  EUVL L 267, 27.9.2006, s. 41.

(21)  EUVL L 289, 3.11.2005, s. 23.

(22)  EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1.”

(23)  EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1.”

(24)  EYVL L 63, 13.3.1996, s. 8.

(25)  EYVL L 116, 26.4.2001, s. 2.

(26)  EYVL L 150, 6.6.2001, s. 4.

(27)  EUVL L 64, 7.3.2003, s. 1.

(28)  EUVL L 131, 28.5.2009, s. 1.

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---