18.6.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 155/30

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 25 päivänä toukokuuta 2009,

tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista

(Kodifioitu toisinto)

(2009/470/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyä neuvoston päätöstä 90/424/ETY (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (3). Tämän takia mainittu päätös olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)	Elävät eläimet ja eläinperäiset tuotteet sisältyvät perustamissopimuksen liitteessä I olevaan luetteloon. Karjankasvatus ja eläinperäisten tuotteiden markkinoille saattaminen muodostavat tulonlähteen huomattavalle osalle maatalousväestöä.

(3)	Tätä alaa voidaan järkiperäisesti kehittää ja tuottavuutta parantaa eläinlääkinnällisillä toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on säilyttää terveyden ja eläinten terveyden taso yhteisössä sekä nostaa sitä.

(4)	Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi säädettävä yhteisön tuesta toteutetuille tai toteutettaville toimille.

(5)	On tärkeää, että yhteisö osallistuu vakavien tarttuvien tautien pesäkkeiden mahdollisimman nopean hävittämisen rahoitukseen.

(6)	Aiheellisten tarkastustoimenpiteiden avulla olisi myös ehkäistävä ja vähennettävä ihmisen terveyttä uhkaavien zoonoosien esiintymistä.

(7)

Kun otetaan huomioon vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta 24 päivänä lokakuuta 2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/88/EY (4), yhteisön rahoitustukea olisi myönnettävä myös sellaisiin hävittämistoimenpiteisiin, joita jäsenvaltiot toteuttavat torjuakseen vesiviljeltyjen eläinten muita tauteja, joita yhteisön torjuntasäännökset koskevat.

(8)	Yhteisön myöntämää rahoitustukea vesiviljeltyjen eläinten tautien torjuntaan olisi sen osalta, onko se direktiivissä 2006/88/EY säädettyjen torjuntasäännösten mukaista, tarkasteltava samojen menettelyjen mukaisesti, joita sovelletaan maaeläinten tiettyjen tautien tarkasteluun ja torjuntaan.

(9)

Sisämarkkinoiden toiminta edellyttää tarkastusta koskevaa strategiaa, jossa kolmansista maista tulevia tuotteita koskevaa tarkastusjärjestelmää yhtenäistetään. On ilmeisen aiheellista helpottaa tämän strategian toteuttamista säätämällä yhteisön rahoituksesta tämän strategian perustamiseen ja kehittämiseen.

(10)

Kansanterveyden ja eläinten terveyden turvaamista sekä eläinten suojelua koskevien ensisijaisten vaatimusten yhdenmukaistamisen vuoksi olisi säädettävä yhteys- ja vertailulaboratorioiden nimeämisestä sekä aloitettava teknisiä ja tieteellisiä toimia. Olisi suotavaa määrätä yhteisön rahoituksesta. Erityisesti eläinten suojelun alalla olisi hyödyllistä luoda tietokanta, johon kerätään tarpeellisia ja jaettavaksi tarkoitettuja tietoja.

(11)

Tietojen kerääminen on välttämätöntä, jotta eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä voidaan kehittää ja panna täytäntöön aiempaa paremmin. Lisäksi kaikkialla yhteisössä on pikaisesti levitettävä mahdollisimman laajasti tietoa eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä. Sen vuoksi myös eläinten terveyden ja eläinperäisten elintarvikkeiden sisällyttäminen eläinten suojelua koskevan tiedotuspolitiikan rahoitukseen on suotavaa.

(12)

Yhteisön toimenpiteisiin tiettyjen eläintautien hävittämiseksi myönnetään jo yhteisön rahoitusta. Tässä yhteydessä voidaan mainita yhteisön toimenpiteistä nautakarjan luomistaudin, tuberkuloosin ja leukoosin hävittämiseksi 17 päivänä toukokuuta 1977 annettu neuvoston direktiivi 77/391/ETY (5), direktiivin 77/391/ETY muuttamisesta ja yhteisön täydentävästä toiminnasta nautaeläinten luomistaudin, tuberkuloosin ja leukoosin hävittämiseksi 14 päivänä kesäkuuta 1982 annettu neuvoston direktiivi 82/400/ETY (6), yhteisön rahoitustoimista klassisen sikaruton hävittämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1980 tehty neuvoston päätös 80/1096/ETY (7) yhteisön toimista raivotaudin hävittämiseen tai torjumiseen tarkoitettujen kokeiluhankkeiden toteuttamiseksi 24 päivänä heinäkuuta 1989 tehty neuvoston päätös 89/455/ETY (8). Yhteisön osallistuminen kunkin edellä mainitun taudin hävittämisen rahoitukseen olisi edelleen vahvistettava vastaavassa päätöksessä.

(13)

On tärkeää säätää yhteisön rahoitustoimenpiteistä tiettyjen eläintautien hävittämiseksi, torjumiseksi ja seurannaksi. Kaikki eläintautien ja zoonoosien hävittämistä, torjuntaa ja seurantaa koskevat, yhteisön talousarvion pakollisiin menoihin kuuluvat yhteisön rahoitustoimenpiteet olisi koottava yhteen.

(14)	Komission olisi hallinnoitava tämän päätöksen mukaisen rahoituksen kustannuksia, ottaen huomioon niiden luonne.

(15)	Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I   LUKU

KOHDE JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Tässä päätöksessä säädetään menettelyistä, jotka säätelevät yhteisön osallistumista:

—	erityisten eläinlääkinnällisten toimenpiteiden rahoitukseen,

—	eläinlääkintäalan valvontatoimenpiteiden rahoitukseen,

—	eläintautien ja zoonoosien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien rahoitukseen.

Tämä päätös ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden mahdollisuuteen saada Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (10) nojalla yhteisön rahoitusosuutena enemmän kuin 50 prosenttia.

II   LUKU

ERITYISET ELÄINLÄÄKINNÄLLISET TOIMENPITEET

1   JAKSO

Yleinen säännös

2 artikla

Erityisiä eläinlääkinnällisiä toimenpiteitä ovat:

—	toimenpiteet hätätapauksissa,

—	suu- ja sorkkataudin torjunta,

—	eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeiden turvallisuutta koskeva tiedotuspolitiikka,

—	tekniset tai tieteelliset toimenpiteet,

—	osallistuminen tiettyjen tautien kansallisiin hävittämistoimiin.

2   JAKSO

Toimenpiteet hätätapauksissa

3 artikla

1.   Tätä artiklaa sovelletaan, kun jäsenvaltiossa ilmenee seuraavia tauteja:

—	karjarutto,

—	pienten märehtijäin rutto,

—	swine vesicular -tauti,

—	lampaiden bluetongue-tauti,

—	teschenintauti,

—	lammas- ja vuohirokko,

—	Rift Valley -kuume,

—	lumpy skin -tauti,

—	afrikkalainen hevosrutto,

—	vesicular stomatitis -tauti,

—	venezuelalainen hevosen virusenkefalomyeliitti,

—	saksanhirven epitsoottinen verenvuototauti,

—	klassinen sikarutto,

—	afrikkalainen sikarutto,

—	naudan tarttuva keuhkorutto,

—	epitsoottinen vertamuodostavan kudoksen kuolio (EHN) kaloissa,

—	epitsoottinen ulseratiivinen syndrooma (EUS) kaloissa,

—	Bonamia exitiosa -loisen aiheuttama tartunta,

—	Perkinsus marinus -loisen aiheuttama tartunta,

—	Microcytos mackini -loisen aiheuttama tartunta,

—	Taura-syndrooma äyriäisissä,

—	Yellowhead-tauti äyriäisissä.

2.   Kyseinen jäsenvaltio saa yhteisön rahoitusta taudin hävittämiseksi, jos viipymättä toteutettaviin toimenpiteisiin sisältyy vähintään tilan eristäminen heti tautiepäilyn jälkeen ja että taudin virallisen vahvistuksen jälkeen toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

—	taudille alttiisiin lajeihin kuuluvien eläinten, jotka ovat saaneet tartunnan tai sairastuneet taikka jotka ovat voineet saada tartunnan tai sairastua, teurastaminen ja hävittäminen,

—	saastuneiden rehujen ja välineiden hävittäminen siltä osin kuin välineitä ei voida desinfioida kolmannen luetelmakohdan mukaisesti,

—	tilan ja tilalla olevan kaluston puhdistus, hyönteisten hävittäminen ja desinfiointi,

—	suojavyöhykkeiden perustaminen,

—	tartunnan leviämisvaaran ehkäisyä koskevien toimenpiteiden soveltaminen,

—	sen teurastamisen jälkeisen määräajan vahvistaminen, jonka kuluttua tilalle voidaan hankkia uutta karjaa,

—	riittävän korvauksen maksaminen nopeasti karjankasvattajille.

3.   Asianomainen jäsenvaltio voi myös käyttää hyväkseen yhteisön taloudellista osallistumista silloin, kun jonkin 1 kohdassa luetelluista taudeista puhjetessa kaksi tai useampia jäsenvaltioita on tiiviissä yhteistyössä kyseisen kulkutaudin torjumiseksi erityisesti epidemiologisen selvityksen ja taudin valvontatoimenpiteiden täytäntöönpanon yhteydessä. Yhteisön erityisestä taloudellisesta osallistumisesta päätetään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, joista säädetään kyseisten yhteisten markkinajärjestelyjen yhteydessä.

4.   Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille yhteisön lainsäädännön mukaisesti toteutetuista tiedotus- ja hävittämistoimenpiteistä sekä niiden tuloksista. Jäljempänä 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ’komitea’ tarkastelee tilannetta mahdollisimman pian. Erityisestä yhteisön rahoituksesta päätetään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisessä yhteisessä markkinajärjestelyssä säädettyjen toimenpiteiden toteuttamista.

5.   Jos yhteisön tilanteen kehityksen vuoksi osoittautuu tarpeelliseksi jatkaa 2 kohdassa ja 4 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä, voidaan 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tehdä uusi päätös yhteisön rahoitusosuudesta, joka voi olla suurempi kuin 6 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetty 50 prosenttia. Tätä päätöstä tehtäessä voidaan päättää kaikista kyseisen jäsenvaltion toteutettaviksi tarkoitetuista toimenpiteistä, joilla varmistetaan toimien onnistuminen, ja erityisesti muista kuin tämän artiklan 2 kohdassa säädetyistä toimenpiteistä.

6.   Yhteisön rahoitus, joka voidaan tarvittaessa jakaa eriin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisessä markkinajärjestelyssä toteutettavia markkinoiden tukitoimenpiteitä, on

—

50 prosenttia kuluista, jotka aiheutuvat jäsenvaltiolle teurastamisesta, eläinten ja tarvittaessa eläintuotteiden hävittämisestä, tilan ja välineiden puhdistuksesta, hyönteisten hävittämisestä, desinfioinnista sekä 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen saastuneiden rehujen ja välineiden hävittämisestä tilanomistajille maksettavista korvauksista,

—	100 prosenttia rokotteen hankinnasta ja 50 prosenttia tämän rokottamisen toteuttamisesta aiheutuneista kuluista, jos rokottamisesta on päätetty 5 kohdan mukaisesti.

4 artikla

1.   Tätä artiklaa sekä 3 artiklan 4 ja 5 kohtaa sovelletaan lintuinfluenssan puhjetessa jäsenvaltion alueella.

2.   Kyseinen jäsenvaltio saa yhteisöltä rahoitusta lintuinfluenssan hävittämiseksi, jos yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi 20 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston direktiivissä 2005/94/EY (11) säädetyt torjunnan edellyttämät vähimmäistoimenpiteet on pantu kaikilta osin tehokkaasti täytäntöön yhteisön asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisesti ja jos taudille alttiisiin lajeihin kuuluvat eläimet, jotka ovat saaneet tartunnan tai sairastuneet tai jotka ovat voineet saada tartunnan tai sairastua, on lopetettu ja karjanomistajille on maksettu nopeasti riittävä korvaus.

3.   Tarvittaessa useaan erään jaettu yhteisön rahoitusosuus on

—	50 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat jäsenvaltiolle siipikarjan tai muiden vankeudessa pidettyjen lintujen lopettamisen tai hävitettyjen munien arvon korvaamisesta karjanomistajille,

—

50 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat jäsenvaltiolle eläinten lopettamisesta ja hävittämisestä, eläintuotteiden hävittämisestä, tilojen ja välineiden puhdistuksesta ja desinfioinnista, saastuneiden rehujen hävittämisestä ja sellaisten saastuneiden välineiden hävittämisestä, joita ei voi desinfioida,

—	kun hätärokottamisesta päätetään direktiivin 2005/94/EY 54 artiklan mukaisesti, 100 prosenttia rokotteen hankintakustannuksista ja 50 prosenttia rokotuksen suorittamiskustannuksista.

5 artikla

Jäsenvaltiot voivat myöntää varoja Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (12) 17 artiklan mukaisesti perustettujen toimenpideohjelmien puitteissa tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa lueteltujen vesiviljeltyjen eläinten eksoottisten tautien hävittämiseen tämän päätöksen 3 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti edellyttäen, että noudatetaan direktiivin 2006/88/EY V luvun 3 jaksossa säädettyjä taudin torjuntaa ja hävittämistä koskevia vähimmäistoimenpiteitä.

6 artikla

1.   Edellä olevaa 3 artiklaa sovelletaan myös, jos on kyse yhteisön kannalta vakavien ja 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tautien aiheuttamien tautitilanteiden torjumisesta, vaikka taudin kehittymisalueella noudatettaisiin hävittämisohjelmaa 27 artiklan mukaisesti.

2.   Edellä olevaa 3 artiklaa sovelletaan Newcastlen taudin esiintyessä jäsenvaltion alueella.

Yhteisön taloudellista tukea ei kuitenkaan myönnetä rokotteen hankintaan ja rokottamisen toteuttamiseen lukuun ottamatta 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tehtyä komission päätöstä, jossa annetaan lupa rokotusten käyttöön tietyin edellytyksin rajattuna ajanjaksona ja rajatulla alueella.

3.   Edellä 3 artiklan säännöksiä, lukuun ottamatta 2 kohdan neljännen luetelmakohdan ja 6 kohdan toisen luetelmakohdan säännöksiä, noudatetaan, jos tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta 17 päivänä marraskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/99/EY (13) tarkoitettu zoonoosi puhkeaa, sillä edellytyksellä, että taudin puhkeaminen muodostaa välittömän vaaran ihmisten terveydelle. Kyseisen edellytyksen täyttyminen todetaan tehtäessä tämän päätöksen 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu päätös.

7 artikla

1.   Komissio lisää jäsenvaltion pyynnöstä 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti 3 artiklan 1 kohdassa olevaan luetteloon pakollisesti ilmoitettavat eksoottiset taudit, jotka voivat olla vaaraksi yhteisölle.

2.   Edellä 3 artiklan 1 kohdassa olevaa luetteloa voidaan tilanteen kehittymisen mukaan täydentää 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti taudeilla, jotka on ilmoitettava eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä 21 päivänä joulukuuta 1982 annetun neuvoston direktiivin 82/894/ETY (14) mukaisesti sekä vesiviljeltyihin eläimiin tarttuvilla taudeilla. Luetteloa voidaan myös muuttaa tai karsia sen huomioon ottamiseksi, miten tiettyjen tautien torjumiseksi yhteisön tasolla päätettyjen toimenpiteiden toteuttamisessa on edistytty.

3.   Edellä olevan 3 artiklan 2 kohdan säännöksiä voidaan täydentää tai muuttaa 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, erityisesti 3 artiklan 1 kohdassa olevaan luetteloon lisättyjen uusien tautien, saadun kokemuksen tai torjuntatoimenpiteitä koskevien yhteisön säännösten soveltamisen huomioon ottamiseksi.

8 artikla

1.   Jos jäsenvaltiota suoraan uhkaa 3 artiklan 1 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 1 j 2 kohdassa, 14 artiklan 1 kohdassa tai liitteessä I tarkoitetun taudin esiintyminen tai leviäminen jonkin kolmannen maan tai jäsenvaltion alueella, jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille toimenpiteistä, jotka se aikoo toteuttaa suojautuakseen.

2.   Komitea tarkastelee tilannetta viipymättä. Jäljempänä 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti voidaan päättää kaikista tilanteessa toteuttavista toimenpiteistä ja erityisesti rokotepuskurivyöhykkeen perustamisesta sekä myöntää yhteisön rahoitusta erityisiin toteutetun toimenpiteen onnistumisen kannalta tarpeellisiksi arvioituihin toimenpiteisiin.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä vahvistetaan hyväksyttävät kulut ja yhteisön rahoitusosuus.

9 artikla

1.   Yhteisö voi päättää jäsenvaltion pyynnöstä, että jäsenvaltioiden on perustettava biologisten aineiden varastoja 3 artiklan 1 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 1 kohdassa (rokotteet, mukautetut viruskannat, taudinmääritysseerumi) ja 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tautien torjumiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/85/EY (15) 69 artiklan 1 kohdassa säädetyn päätöksen soveltamista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta ja yksityiskohtaisista säännöistä sen toteuttamiseksi erityisesti näiden varastojen valinnan, tuotannon, varastoinnin, kuljetuksen ja käytön osalta sekä yhteisön rahoitusosuuden osalta päätetään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

10 artikla

1.   Jos jonkin 3 artiklan 1 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa tai 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun taudin esiintyminen ja leviäminen kolmannessa maassa voi olla vaaraksi yhteisölle, tämä voi tukea taudin torjuntaa kyseisessä kolmannessa maassa toimittamalla rokotteita tai rahoittamalla niiden hankintaa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista toimista ja yksityiskohtaisista säännöistä niiden toteuttamiseksi, toimien edellytyksistä sekä yhteisön rahoitusosuudesta päätetään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

11 artikla

1.   Komissio toteuttaa yhteistyössä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa tarkastuksia paikalla varmistuakseen annettujen toimenpiteiden soveltamisesta eläinlääkinnälliseltä kannalta.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten helpottamiseksi ja erityisesti sen varmistamiseksi, että asiantuntijat saavat pyynnöstä kaikki toimenpiteiden toteuttamisen arvioimiseksi tarvittavat tiedot ja asiakirjat.

3.   Yleiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta erityisesti 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tiheyden ja niiden toteuttamisen osalta, eläinlääkinnän asiantuntijoiden nimeämisen osalta ja näiden laatimaa kertomusta koskevan menettelyn osalta annetaan 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

12 artikla

Tässä jaksossa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tarvittavista määrärahoista päätetään vuosittain talousarviomenettelyn mukaisesti.

13 artikla

Yhteisön taloudellista tukea ei myönnetä, jos toimen kokonaiskustannukset ovat alle 10 000 euroa.

3   JAKSO

Suu- ja sorkkataudin torjunta

14 artikla

1.   Tätä artiklaa sovelletaan suu- ja sorkkataudin esiintyessä jäsenvaltion alueella.

2.   Kyseinen jäsenvaltio saa yhteisön rahoitusta suu- ja sorkkataudin hävittämiseksi, jos 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä ja direktiivin 2003/85/EY aiheellisia säännöksiä sovelletaan viipymättä.

3.   Sovelletaan 3 artiklan 4 kohdan säännöksiä.

4.   Tämän päätöksen mukainen erityinen rahoitusosuus on 60 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat jäsenvaltioille

a)

karjankasvattajille maksettavista korvauksista: i) eläinten teurastamisesta ja hävittämisestä; ii) maidon hävittämisestä; iii) tilan puhdistuksesta ja desinfioinnista; iv) saastuneiden rehujen ja, siltä osin kuin välineitä ei voida desinfioida, saastuneiden välineiden hävittämisestä; v) tappioista, jotka aiheutuvat jalostus- ja lihakarjan kaupan pitämisen rajoittamisesta direktiivin 2003/85/EY 50 artiklan 3 kohdan mukaisen kiireellisen uudelleen rokottamisen vuoksi;

b)	ruhojen mahdollisesta kuljetuksesta käsittelylaitoksiin;

c)	muista tautipesäkkeen hävittämiseksi välttämättömistä toimenpiteistä sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisessä markkinajärjestelyssä markkinoiden tukemiseksi toteutettavien tukitoimenpiteiden soveltamista.

Komissio määrittelee 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tämän kohdan c alakohdassa tarkoitettujen muiden toimenpiteiden luonteen, joihin voidaan myöntää yhteisön rahoitusta, sekä tämän kohdan a alakohdan v alakohdan soveltamistapaukset.

5.   Komitea tarkastelee tilannetta ensimmäisen kerran viimeistään 45 päivää suu- ja sorkkataudin ensimmäisen tautipesäkkeen virallisen vahvistuksen jälkeen sekä myöhemmin tilanteen kehityksen mukaan. Tämä tutkimus koskee sekä eläinlääkinnällistä tilannetta että aiheutuneiden tai aiheutuvien kustannusten arviointia. Tämän tutkimuksen seurauksena voidaan 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tehdä uusi päätös yhteisön rahoitusosuudesta, joka voi olla suurempi kuin 4 kohdassa säädetty 60 prosenttia. Tässä päätöksessä määritellään hyväksyttävät kulut ja yhteisön rahoitusosuus. Lisäksi tätä päätöstä tehtäessä voidaan päättää kaikista kyseisen jäsenvaltion toteutettaviksi tarkoitetuista tarvittavista toimenpiteistä, joilla varmistetaan toimien onnistuminen, ja erityisesti muista kuin tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.

15 artikla

Kaikkiin yhteisön päättämiin toimenpiteisiin suu- ja sorkkataudin torjunnan edistämiseksi yhteisön ulkopuolella, erityisesti sovellettaessa 8 ja 10 artiklaa, voidaan myöntää yhteisön rahoitusta.

16 artikla

Edellä 15 artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä ja yksityiskohtaisista säännöistä niiden soveltamiseksi, toimenpiteitä koskevista edellytyksistä sekä yhteisön rahoitusosuudesta päätetään 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

17 artikla

Yhteisön suu- ja sorkkatautirokotevaraston perustamisesta 11 päivänä joulukuuta 1991 tehdyllä neuvoston päätöksellä 91/666/ETY (16) perustetulle yhteisön suu- ja sorkkatautirokotevarastolle voidaan myöntää yhteisön tukea.

Yhteisön rahoitusosuus ja sitä koskevat edellytykset määritetään 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

18 artikla

Edellä 15, 16 ja 17 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tarvittavista määrärahoista päätetään vuosittain talousarviomenettelyn mukaisesti.

Jos vakava suu- ja sorkkatautiepidemia tämän jakson mukaisesti aiheuttaa ensimmäisen kohdan mukaisesti vahvistettuja määriä suurempia kustannuksia, komissio toteuttaa toimivaltansa rajoissa tarpeelliset toimenpiteet tai tekee talousarviosta vastaavalle viranomaiselle tarvittavat ehdotukset sen varmistamiseksi, että 14 artiklan taloudellisia sitoumuksia noudatetaan.

4   JAKSO

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeiden turvallisuutta koskeva tiedotuspolitiikka

19 artikla

Yhteisö osallistuu eläinten terveyttä, eläinten hyvinvointia ja eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan tiedotuspolitiikan täytäntöönpanoon myöntämällä rahoitusta:

a)

sellaisen tietojärjestelmän perustamiseen ja kehittämiseen, johon sisältyy asianmukaisia tietoja sisältävä tietokanta, i) johon kootaan ja jossa säilytetään kaikki eläinten terveyttä, eläinten hyvinvointia ja eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaan yhteisön lainsäädäntöön liittyvät tiedot; ii) josta jaetaan i alakohdassa tarkoitettuja tietoja toimivaltaisille viranomaisille, tuottajille ja kuluttajille, ottaen tarvittaessa huomioon liitännät kansallisiin tietokantoihin;

b)	eläinten hyvinvointiin liittyvän lainsäädännön valmistelemiseen ja kehittämiseen tarvittavien tutkimusten toteuttamiseen.

20 artikla

Edellä 19 artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä sekä yksityiskohtaisista säännöistä niiden toteuttamiseksi ja yhteisön rahoitusosuudesta päätetään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

21 artikla

Tässä jaksossa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tarvittavista määrärahoista päätetään vuosittain talousarviomenettelyn mukaisesti.

5   JAKSO

Tekniset ja tieteelliset toimenpiteet

22 artikla

Yhteisö voi toteuttaa tai auttaa jäsenvaltioita tai kansainvälisiä järjestöjä toteuttamaan teknisiä tai tieteellisiä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen yhteisön eläinlääkintäalan lainsäädännön tai eläinlääkäreiden koulutuksen kehittämiseksi.

23 artikla

Edellä 22 artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä sekä yksityiskohtaisista säännöistä niiden toteuttamiseksi ja yhteisön rahoitusosuudesta päätetään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

24 artikla

Tässä jaksossa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tarvittavista määrärahoista päätetään vuosittain talousarviomenettelyn mukaisesti.

III   LUKU

ELÄINTAUTIEN JA ZOONOOSIEN HÄVITTÄMIS- TORJUNTA- JA SEURANTAOHJELMAT

25 artikla

Yhteisön rahoitus nautojen luomistaudin, tuberkuloosin ja leukoosin hävittämiseen vahvistetaan direktiivissä 77/391/ETY ja direktiivissä 82/400/ETY, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 28 artiklan 1 kohdan säännösten soveltamista.

26 artikla

1.   Yhteisön rahoitus klassisen sikaruton hävittämiseen vahvistetaan päätöksessä 80/1096/ETY.

2.   Yhteisön rahoitus lampaiden luomistaudin hävittämiseen vahvistetaan yhteisön rahoitustoimista lampaiden ja vuohien luomistaudin hävittämiseksi 21 päivänä toukokuuta 1990 tehdyssä neuvoston päätöksessä 90/242/ETY (17).

27 artikla

1.   Otetaan käyttöön yhteisön rahoitustoimenpide niiden kustannusten korvaamiseksi, joita jäsenvaltioille aiheutuu liitteessä I lueteltujen eläintautien ja zoonoosien kansallisten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien, jäljempänä ”ohjelmat”, rahoittamisesta.

Liitteen I luetteloa voidaan muuttaa 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti etenkin sellaisten eläintautien puhjetessa, jotka voivat olla vaaraksi eläinten terveydelle ja välillisesti kansanterveydelle, tai uuden epidemiologisen tai tieteellisen näytön perusteella.

2.   Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle viimeistään kunkin vuoden huhtikuun 30 päivänä seuraavan vuoden aikana alkavat, vuoden kestävät tai monivuotiset ohjelmat, joita varten ne toivovat saavansa yhteisön rahoitusta.

Huhtikuun 30 päivän jälkeen esitetyille ohjelmille ei voida myöntää rahoitusta seuraavana vuonna.

Jäsenvaltioiden esittämien ohjelmien on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)	kuvaus taudin epidemiologisesta tilanteesta ennen ohjelman alkamispäivää;

b)	niiden maantieteellisten ja hallinnollisten alueiden kuvaus ja rajojen määrittely, joilla ohjelmaa sovelletaan;

c)	ohjelman todennäköinen kesto, toteutettavat toimenpiteet sekä ohjelman päättymispäivään mennessä saavutettava tavoite;

d)	erittely ohjelman arvioiduista kustannuksista sekä ohjelmalta odotettavista hyödyistä.

Yksityiskohtaiset vaatimukset, mukaan lukien ne, joita edellytetään, kun osallistuvia jäsenvaltioita on enemmän kuin yksi, hyväksytään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

Kussakin jäsenvaltion esittämässä monivuotisessa ohjelmassa on annettava tässä kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaiset tiedot ohjelman kestoajan kunkin vuoden osalta.

3.   Komissio voi kehottaa jäsenvaltiota esittämään monivuotista ohjelmaa tai pidentämään yhdeksi vuodeksi esitetyn ohjelman kestoa silloin, kun monivuotisella ohjelmalla katsotaan parannettavan tietyn taudin hävittämis-, torjunta- ja seurantatoimien tehokkuutta, erityisesti kun on kyse eläinten terveydelle ja välillisesti kansanterveydelle mahdollisesti aiheutuvista vaaroista.

Komissio voi yhdessä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa sovittaa yhteen alueellisia ohjelmia, joihin osallistuu enemmän kuin yksi jäsenvaltio.

4.   Komissio arvioi jäsenvaltioiden esittämät ohjelmat sekä eläinlääkintää että rahoitusta koskevasta näkökulmasta.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asiaa koskevat lisätiedot, joita tämä pitää tarpeellisina arvioidakseen ohjelmaa.

Ohjelmien tietojenkokoamisvaihe päättyy kunkin vuoden syyskuun 15 päivänä.

5.   Viimeistään kunkin vuoden marraskuun 30 päivänä hyväksytään 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti:

a)	ohjelmat, jotka on tarvittaessa muutettu tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin huomioon ottamiseksi;

b)	yhteisön rahoitusosuuden taso;

c)	yhteisön rahoitusosuuden enimmäismäärä;

d)	mahdolliset edellytykset yhteisön rahoitusosuuden myöntämiselle.

Ohjelmat hyväksytään enintään kuudeksi vuodeksi.

6.   Muutokset ohjelmiin hyväksytään 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

7.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat kertomukset kunkin hyväksytyn ohjelman osalta:

a)	tekniset ja rahoitusta koskevat välikertomukset;

b)	viimeistään kunkin vuoden huhtikuun 30 päivänä yksityiskohtainen tekninen vuosikertomus, johon sisältyy saavutettujen tulosten arviointi ja yksityiskohtainen selvitys edellisen vuoden aikana aiheutuneista kustannuksista.

8.   Jäsenvaltioiden jostain tietystä ohjelmasta edellisenä vuonna suorittamia menoja koskevat maksupyynnöt on esitettävä komissiolle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta.

Jos maksupyynnöt myöhästyvät, yhteisön rahoitusosuutta vähennetään kyseisen vuoden kesäkuun 1 päivänä 25 prosentilla, elokuun 1 päivänä 50 prosentilla, syyskuun 1 päivänä 75 prosentilla ja lokakuun 1 päivänä 100 prosentilla.

Komissio päättää yhteisön maksuosuudesta viimeistään kunkin vuoden lokakuun 30 päivänä ottaen huomioon jäsenvaltioiden 7 kohdan mukaisesti toimittamat tekniset ja rahoitusta koskevat kertomukset.

9.   Komission asiantuntijat voivat suorittaa yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen kanssa tarkastuksia paikan päällä silloin, kun on tarpeen varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen soveltaminen rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (18) 45 artiklan mukaisesti.

Tällaisia tarkastuksia suorittaessaan komission asiantuntijoiden apuna voi olla 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti perustettu asiantuntijaryhmä.

10.   Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

11.   Jäsenvaltiot voivat jakaa asetuksen (EY) N:o 1198/2006 17 artiklan mukaisesti laadituissa toimintaohjelmissa varoja tämän päätöksen liitteessä I tarkoitettujen vesiviljelyeläinten tautien hävittämiseen.

Varat jaetaan tässä artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti seuraavin mukautuksin:

a)	tuen osuus on asetuksessa (EY) N:o 1198/2006 säädetyn mukainen;

b)	tämän artiklan 8 kohtaa ei sovelleta.

Hävittäminen on suoritettava direktiivin 2006/88/EY 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai hävittämisohjelman mukaisesti.

28 artikla

1.   Sen estämättä, mitä 25, 26 ja 27 artiklassa säädetään, komissio vahvistaa 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti yhteisön osuudeksi näissä artikloissa tarkoitettuja tauteja koskevien ohjelmien rahoituksesta 50 prosenttia kuluista, jotka aiheutuvat jäsenvaltiolle siitä, että omistajille korvataan kyseisestä taudista johtuva eläinten teurastaminen.

2.   Komissio tarkastelee tilannetta uudelleen jäsenvaltion pyynnöstä komiteassa 25, 26 ja 27 artiklassa tarkoitettujen tautien osalta. Tämä uusi tarkastelu koskee sekä eläinlääkinnällistä tilannetta että jo aiheutuneita tai aiheutuvia kuluja. Tämän tutkimuksen perusteella tehtävissä uusissa päätöksissä yhteisön rahoitusosuudesta, joka voi olla suurempi kuin 50 prosenttia kuluista, jotka aiheutuvat jäsenvaltioille siitä, että omistajille korvataan kyseisestä taudista johtuva eläinten teurastaminen, sovelletaan 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

Tätä päätöstä tehtäessä voidaan päättää kaikista kyseisen jäsenvaltion toteutettaviksi tarkoitetuista tarvittavista toimenpiteistä, joilla varmistetaan toimien onnistuminen.

29 artikla

Ohjelmien yhteisrahoittamiseen tarkoitetut yhteisön talousarviositoumukset toteutetaan vuosittain. Monivuotisten ohjelmien menoja koskevat talousarviositoumukset hyväksytään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) 1605/2002 (19) 76 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Monivuotisten ohjelmien ensimmäinen talousarviositoumus tehdään ohjelmien hyväksymisen jälkeen. Komissio tekee myöhemmät sitoumukset tämän päätöksen 27 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun rahoituksen myöntämistä koskevan päätöksen perusteella.

IV   LUKU

ELÄINLÄÄKÄRINTARKASTUKSET

1   JAKSO

Johdantosäännös

30 artikla

Yhteisö osallistuu eläinlääkärintarkastusten tehostamiseen:

—	myöntämällä tukea yhteys- tai vertailulaboratorioille,

—	osallistumalla zoonoosien ehkäisemiseen tarkoitettujen tarkastusten täytäntöönpanon rahoitukseen,

—	osallistumalla sisämarkkinoiden toiminnan edellyttämän uuden tarkastusta koskevan strategian täytäntöönpanon rahoitukseen.

2   JAKSO

Yhteys- tai vertailulaboratoriot

31 artikla

1.   Yhteys- tai vertailulaboratorioksi yhteisön eläinlääkintälainsäädännön mukaisesti nimetty sekä säädetyt tehtävät ja vaatimukset täyttävä laboratorio voi saada yhteisön tukea.

2.   Yksityiskohtaiset säännöt 1 kohdassa säädetyn tuen myöntämisestä, sen edellytykset sekä tuen määrä määritetään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

3.   Tässä jaksossa säädettyihin toimenpiteisiin tarvittavista määrärahoista päätetään vuosittain talousarviomenettelyn mukaisesti.

3   JAKSO

Tarkastuksia koskeva strategia

32 artikla

1.   Kukin jäsenvaltio laatii eläinlääkintäalan toimivaltaisten virkamiesten vaihto-ohjelman.

2.   Komissio sovittaa vaihto-ohjelmat yhteen komiteassa jäsenvaltioiden kanssa.

3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet yhteen sovitettujen vaihto-ohjelmien toteuttamiseksi.

4.   Komitea tarkastelee vuosittain jäsenvaltioiden kertomusten perusteella vaihto-ohjelmien toteutumista.

5.   Jäsenvaltioiden on otettava huomioon saatu kokemus vaihto-ohjelmien parantamiseksi ja syventämiseksi.

6.   Yhteisön tukea voidaan myöntää vaihto-ohjelmien toteuttamiseksi mahdollisimman tehokkaasti, erityisesti 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun täydentävän koulutuksen avulla. Yhteisön rahoitusosuus ja sitä koskevat mahdolliset edellytykset määritetään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

7.   Tämän artiklan tarkoituksiin sovelletaan 23 ja 24 artiklaa.

33 artikla

Edellä 32 artiklan 6 ja 7 kohtaa sovelletaan kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkintätarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/496/ETY (20) ja kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/78/EY (21) mukaisesti laadittuihin ohjelmiin eläinlääkärintarkastusten järjestämiseksi yhteisön ulkorajoilla yhteisöön kolmansista maista tuleville tuotteille.

34 artikla

1.   Komissio voi joko suoraan tai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välityksellä järjestää kansalliselle, erityisesti 33 artiklassa tarkoitetuista eläinlääkärintarkastuksista vastaavalle henkilöstölle täydentävää ammatillista koulutusta ja kokoontumisia.

Tällaiset jatkokoulutuskurssit ja -kokoontumiset voivat saatavuuden mukaan olla avoinna toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä ja komission annettua suostumuksensa sellaisten kolmansien maiden henkilöstölle, jotka ovat tehneet yhteisön kanssa yhteistyösopimuksia eläinlääkärintarkastusten alalla, sekä eläinlääketieteen loppututkinnon suorittaneille, jotka haluavat täydentää koulutustaan yhteisön lainsäädännön alalla.

2.   Komissio vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt 1 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta sekä yhteisön rahoitusosuuden 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

35 artikla

1.   Eläinten tunnistamisjärjestelmän ja tautien tiedoksiantojärjestelmän perustamiseen eläinlääkärintarkastuksia elävien eläinten yhteisön sisäisessä kaupassa koskevan lainsäädännön mukaisesti sisämarkkinoiden toteuttamista varten voidaan myöntää yhteisön tukea.

2.   Komissio vahvistaa komiteaa kuultuaan yksityiskohtaiset säännöt 1 kohdassa säädetyn toimenpiteen järjestämisestä sekä yhteisön rahoitusosuudesta.

36 artikla

1.   Yhteisön rahoitusta voidaan myöntää sellaisten eläinlääkinnällisten menettelyjen tietokoneistamiseen, jotka koskevat:

a)	elävien eläinten ja eläinperäisten tuotteiden yhteisön sisäistä kauppaa sekä niiden tuontia;

b)	yhdennetyn eläinlääkinnällisen tietojärjestelmän hoitamista, hallinnointia ja ylläpitoa, mukaan lukien tarvittaessa liitännät kansallisiin tietokantoihin.

2.   Yksityiskohtaiset säännöt 1 kohdan mukaisesta rahoituksesta ja yhteisön rahoituksen määrä vahvistetaan 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

37 artikla

1.   Jos jäsenvaltiossa on rakenteellisista tai maantieteellisistä syistä elävien eläinten ja eläinperäisten tuotteiden sisämarkkinoiden toiminnasta aiheutuvia henkilöstöä tai perusrakenteita koskevia vaikeuksia tarkastuksia koskevan strategian täytäntöönpanossa, se voi väliaikaisesti saada yhteisön asteittain alenevaa tukea.

2.   Kyseisen jäsenvaltion on esitettävä komissiolle kansallisen tarkastusjärjestelmänsä parantamiseksi tarkoitettu kansallinen ohjelma, johon on liitetty kaikki aiheelliset rahoitusta koskevat tiedot.

3.   Tässä artiklassa sovelletaan 27 artiklan 3–11 kohdan säännöksiä.

38 artikla

Tässä jaksossa säädettyihin toimenpiteisiin tarvittavista määrärahoista päätetään vuosittain talousarviomenettelyn mukaisesti.

V   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

39 artikla

Komissio hallinnoi suoraan tämän päätöksen nojalla rahoitettavia kustannuksia asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 148 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

40 artikla

1.   Komissiota avustaa elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (22) 58 artiklalla perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan 15 päiväksi.

41 artikla

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka neljäs vuosi kertomuksen eläinten terveyttä koskevasta tilanteesta sekä ohjelmien täytäntöönpanon kustannustehokkuudesta eri jäsenvaltioissa, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot käytetyistä arviointiperusteista.

42 artikla

Kumotaan päätös 90/424/ETY.

Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän päätökseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

43 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  Lausunto annettu 16. joulukuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19.

(3)  Katso liite II.

(4)  EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14.

(5)  EYVL L 145, 13.6.1977, s. 44.

(6)  EYVL L 173, 19.6.1982, s. 18.

(7)  EYVL L 325, 1.12.1980, s. 5.

(8)  EYVL L 223, 2.8.1989, s. 19.

(9)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(10)  EYVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

(11)  EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16.

(12)  EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.

(13)  EUVL L 325, 12.12.2003, s. 31.

(14)  EYVL L 378, 31.12.1982, s. 58.

(15)  EUVL L 306, 22.11.2003, s. 1.

(16)  EYVL L 368, 31.12.1991, s. 21.

(17)  EYVL L 140, 1.6.1990, s. 123.

(18)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

(19)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(20)  EYVL L 268, 24.9.1991, s. 56.

(21)  EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9.

(22)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

---

---

---

---