21.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 160/1

(1)

Komissio otti käyttöön asetuksella (EY) N:o 1999/2006 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien ja tällä hetkellä CN-koodeihin 8714 95 00, ex 8714 99 90 ja ex 9506 91 10 luokiteltavien tiettyjen satuloiden tuonnissa.

(2)

Polkumyynti- ja vahinkotutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavia kehityssuuntauksia varten komissio tarkasteli tietoja, jotka kattoivat 1 päivän tammikuuta 2002 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(3)

Tiettyjen Kiinasta peräisin olevien satuloiden tuontia koskevan väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönoton jälkeen eräät asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisia huomautuksia. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Komissio jatkoi lopullisten päätelmiensä tekoon tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa tiettyjen Kiinasta peräisin olevien satuloiden tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta. Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden huomioon ottamiseksi.

(4)

Yksi tuoja vastusti satuloiden olennaisten osien (alustat, pehmusteet ja päälliset) sisällyttämistä tutkimuksen piiriin sillä perusteella, että valituksessa tai tutkimuksessa ei esitetä näyttöä polkumyynnistä niiden sisällyttämisen perusteeksi. Sama tuoja väitti myös, että ei riitä, että satulat ja satuloiden osat katsotaan yhdeksi ja samaksi tuotteeksi sillä perusteella, että molempia käytetään saman lopputuotteen (eli polkupyörien ja vastaavien) osina. Lisäksi kyseinen tuoja väitti, että tietyt satulan osat sisällytettiin tuotteen määritelmään toimenpiteiden kiertämisen estämiseksi siinä tapauksessa, että polkumyyntitulleja asetettaisiin. Tästä syystä väitettiin, että yhteisön tuojien pitäisi voida anoa vapautusta perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista polkumyyntitulleista.

(5)

On huomattava ensiksikin, että valituksessa mainitaan satulat ja niiden oleelliset osat. Kuitenkin katsotaan, että polkumyyntiä koskevan alustavan näytön, joka tarvitaan tutkimuksen vireillepanemiseksi, ei tarvitse kattaa kaikkia tutkimukseen sisältyviä tuotelajeja. Jos satuloiden osilla on samat tekniset, fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet eikä niillä ole muuta loppukäyttöä kuin liittäminen osaksi kokonaisuutta (satuloita) eli ne eivät ole erillinen tuote, ne määritellään tarkasteltavana olevan tuotteen osaksi ja niiden on sisällyttävä tutkimukseen. Se, että yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat eivät tuoneet yhteisöön olennaisia osia sellaisenaan tutkimusajanjakson aikana, ei sulje pois mahdollisuutta, että ne viejät, jotka eivät toimineet yhteistyössä, olisivat voineet niitä tuoda. On syytä muistaa, että jälkimmäisten viejien osuus tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä yhteisöön on yli 75 prosenttia.

(6)

Kuten perusasetuksen johdanto-osan 16 kappaleessa todetaan, tutkimuksessa kävi ilmi, että muodosta, materiaalista ja tuotantoprosessista riippumatta tarkasteltavana olevan tuotteen eri lajeilla on kaikilla samat fyysiset ja tekniset ominaisuudet ja niitä käytetään yleisesti ottaen samaan tarkoitukseen. Kyseessä oleva tuoja (tai mikään muu tämän menettelyn asianomainen osapuoli) ei kiistänyt tätä toteamusta eikä toimittanut sellaista näyttöä tai sellaisia tietoja, jotka olisivat osoittaneet alkuperäiset päätelmät vääriksi. Tästä syystä sitä, pitäisikö tietyt satulan osat katsoa yhdeksi tuotteeksi, ei määritelty pelkästään loppukäytön perusteella. Sen vuoksi hylättiin tuojan väite, jonka mukaan tiettyjä olennaisia satulan osia ei pitäisi katsoa tarkasteltavana olevaksi tuotteeksi.

(7)

Edellä esitetyn vuoksi myöskään toimenpiteiden kiertämistä koskevat seikat eivät olleet ratkaisevia tässä tutkimuksessa tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelemisessä.

(8)

Koska muita huomautuksia tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14–18 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(9)

Alustavista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä, jonka markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskeva pyyntö hylättiin sillä perusteella, että se oli antanut perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitettuja harhaanjohtavia tietoja, esitti, ettei sitä pitäisi kohdella yhteistyöhön osallistumattomaksi ja että tiettyjen tietojen toimittamatta jättäminen, mitä komissio piti alustavissa päätelmissään harhaanjohtavien tietojen antamisena, ei saisi johtaa yksilöllisen kohtelun hylkäämiseen, koska kyseiset tiedot koskivat vain kotimarkkinoita ja vaikuttaisivat näin ollen normaaliarvon laskemiseen.

(10)

Yritys ei kuitenkaan pystynyt antamaan tyydyttävää selitystä toimittamatta jätettyjen tietojen osalta, minkä vuoksi katsotaan aiheelliseksi pitäytyä sen yhteistyön tasoa koskevissa alustavissa päätelmissä. Edellä mainitusta johtuen kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien tietojen yleinen luotettavuus on edelleen kyseenalaista, ja koska kaikki yhteen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmään etuyhteydessä olevat yritykset eivät toimi yhteistyössä, on mahdotonta määritellä, täyttyvätkö perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun myöntämisperusteet kyseisen ryhmän osalta.

(11)

Yhteisön tuotannonala väitti, että joidenkin vientiä harjoittavien tuottajien saamat verovapautukset, joiden tarkoituksena oli kannustaa suoria ulkomaisia investointeja, olivat ristiriidassa näille vientiä harjoittaville tuottajille myönnetyn markkinatalouskohtelun kanssa. Näistä verovapautuksista yrityksille koitunut tosiasiallinen hyöty todettiin kuitenkin vähäpätöiseksi, ja siitä syystä katsotaan, että vapautukset eivät ole ristiriidassa markkinatalouskohtelun myöntämisen kanssa.

(12)

Yhteisön tuotannonala väitti myös, että markkinatalouskohtelu olisi pitänyt evätä yhdeltä viejien ryhmältä siksi, että tutkimusajanjaksolla kyseisten viejien yhtiöjärjestyksessä oli säännöksiä, joissa mainittiin vientimyynnin tietty prosenttiosuus. Todettiin kuitenkin, että nämä säännökset, joita viejät eivät käytännössä noudattaneet ja jotka on tarkasteluajanjakson jälkeen poistettu, eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti rajoittaneet kyseisten yritysten toimintaa.

(13)

Koska uusia markkinatalouskohtelun ja yksilöllisen kohtelun myöntämiseen liittyviä väitteitä ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19–27 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(14)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja teki huomautuksia, jotka koskivat normaaliarvon määrittämiseksi tehtyjä yksityiskohtaisia laskelmia. Huomautusten todettiin olevan perusteltuja, ja normaaliarvoa koskevat laskelmat oikaistiin vastaavasti. Koska muita normaaliarvon laskentaa koskevia huomautuksia ei ole esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28–40 kappaleessa esitetty yleinen menetelmä vahvistetaan.

(15)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi tuoja toisti väitteen, jonka eräs toinen osapuoli oli jo esittänyt menettelyn aikaisemmassa vaiheessa. Väitteen mukaan ainoalla yhteistyössä toimivalla brasilialaistuottajalla oli määräävä markkina-asema Brasilian markkinoilla ja se oli lisäksi etuyhteydessä valituksen tekijään, minkä vuoksi kyseinen tuoja kyseenalaisti komission päätöksen valita Brasilia vertailumaaksi. Komissio tarkasteli ja kiisti nämä väitteet jo väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 47 kappaleessa. Koska alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen vastaanotetuista huomautuksista ei saatu mitään uutta tietoa eikä lisätutkimuksista käynyt ilmi, että yhteistyössä toimineen brasilialaistuottajan asema Brasilian markkinoilla tai sen etuyhteys valituksen tekijään olisi saattanut vaikuttaa sen toimittamien tietojen luotettavuuteen tai Brasilian soveltuvuuteen vertailumaaksi, vahvistetaan alustavien tutkimusten vaiheessa tehty päätelmä. Koska muita huomautuksia Brasilian käyttämisestä vertailumaana ei saatu, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 41–49 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(16)

Yhteistyössä toimivan brasilialaisen tuottajan toimittamat tiedot tarkastettiin ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, mutta liian myöhäisessä vaiheessa menettelyä, jotta tarkastuksen tulokset olisi voitu ottaa huomioon kyseisissä toimenpiteissä. Tarkastuksen tulosten perusteella tarkennettiin niille Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, laskettua normaaliarvoa. Koska ei saatu huomautuksia normaaliarvon määrittämisestä niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 41–51 kappaleessa esitetty yleinen menetelmä vahvistetaan lopullisesti.

(17)

Koska vientihintoja koskevia huomautuksia ei ole esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 52–54 kappaleessa esitetty yleinen menetelmä vahvistetaan.

(18)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että Taiwanissa sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta tapahtuvan myynnin vientihintaan tehty oikaisu palkkioiden erojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti ei ollut perusteltu. Viejä väitti, että kyseinen taiwanilaisyritys ei harjoita mitään 2 artiklan 10 kohdan i alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista. Tämä väite on kuitenkin ristiriidassa myyntiprosessin kuvauksen kanssa, jonka yritys antoi vastauksena polkumyynnin torjuntaa koskevaan kyselyyn ja joka todennettiin yrityksen tiloissa tehdyssä tarkastuksessa. Sen vuoksi väitettä ei voida hyväksyä. Koska tältä osin ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 55 ja 56 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(19)

Yksi yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja väitti, että myös yhdelle niistä yrityksistä, jotka eivät olleet harjoittaneet vientiä yhteisöön tarkasteluajanjaksolla, olisi määrättävä yksilöllinen polkumyyntimarginaali. Koska kyseinen yritysryhmä on toiminut tutkimuksessa täysimääräisesti yhteistyössä, väite hyväksyttiin, ja ryhmän keskimääräinen polkumyyntimarginaali olisi osoitettava myös kyseiselle yritykselle, Cionlli Bicycle Components (Tianjin) Co. Ltd:lle. Edellä mainitut normaaliarvoa koskevat korjaukset huomioon ottaen lopulliset polkumyyntimarginaalit ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ovat seuraavat:

(20)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi tuoja väitti, että koko maata koskevaa polkumyyntimarginaalia ei olisi pitänyt määrittää ainoaa yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa, jolle ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, koskevien tietojen perusteella. Tuojan mukaan koko maata koskevaa polkumyyntimarginaalia määritettäessä olisi pitänyt ottaa huomioon johdanto-osan 9 kappaleessa tarkoitetun vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän vientihinta. Kaikkien kyseisen viejän toimittamien tietojen luotettavuus on kuitenkin kyseenalaista, koska se oli tietoisesti jättänyt ilmoittamatta etuyhteydestään yhteen tärkeimmistä asiakkaistaan kotimaan markkinoilla, minkä vuoksi yrityksen ei katsottu toimivan tutkimuksessa yhteistyössä, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 23 kappaleessa todetaan.

(21)

Saatujen huomautusten perusteella katsottiin kuitenkin, että ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan, jolle ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, pienen vientimäärän vuoksi olisi asianmukaisempaa ottaa koko maata koskevan tullin laskennassa huomioon myös Eurostatilta saatavat tuontitiedot satulan 500 gramman keskipainon perusteella. Tällä perusteella koko maata koskevaksi polkumyyntimarginaaliksi määritettiin painotettu keskimääräinen

(22)

Yhteisön tuotannonala väitti, että komission koko maata koskevan tullin laskennassa käyttämä satulan 500 gramman keskipaino oli liioiteltu. Tuotannonalan mukaan olisi pitänyt käyttää 420 gramman keskipainoa, jolloin Eurostatin tietoihin perustuva satulakohtainen keskihinta olisi ollut alempi. Tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt toimittamaan riittävästi todennettavissa olevia tietoja väitteensä tueksi. Sen vuoksi pidettiin voimassa 500 grammaksi arvioitu keskipaino, jota tutkimuksen aikana kerätyt tiedot tukevat. Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi lopulliseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistetaan 29,6 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana.

(23)

Koska huomautuksia yhteisön tuotannosta ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64 ja 65 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(24)

Koska huomautuksia yhteisön tuotannonalan määritelmästä ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 66 ja 67 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(25)

Koska yhteisön kulutusta koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 68 ja 69 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(26)

Koska huomautuksia asianomaisesta maasta tulevasta tuonnista ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 70–76 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(27)

Koska huomautuksia yhteisön tuotannonalan tilanteesta ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77–100 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(28)

Koska tältä osin ei esitetty uusia tai perusteltuja tietoja tai väitteitä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 105-118 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(29)

Koska tältä osin ei esitetty olennaisesti uusia tietoja tai väitteitä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 119–135 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(30)

Koska muita huomautuksia vahingon korjaavasta tasosta ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 136–140 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(31)

Edellä esitetyn ja perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan perusteella lopullinen polkumyyntitulli on otettava käyttöön tasolla, joka on riittävä poistamaan kyseisestä tuonnista aiheutuvan vahingon ylittämättä kuitenkaan todettua polkumyyntimarginaalia.

(32)

Edellä esitetyn perusteella lopulliset tullit ovat seuraavat:

(33)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit on määritetty tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän päätöksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(34)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(35)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia pitäisi soveltaa niin yhteistyöstä kieltäytyneisiin viejiin kuin yrityksiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä tutkimusajanjakson aikana. Viimeksi mainittuja yrityksiä pyydetään kuitenkin esittämään perusasetuksen 11 artiklan mukainen tarkastelupyyntö, kun ne täyttävät kyseisen artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt vaatimukset, jotta niiden tilannetta voitaisiin tarkastella yksilöllisesti.

(36)

Koska todetut polkumyyntimarginaalit ovat korkeat ja yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen (EY) N:o 1999/2006 mukaisten väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät lopullisesti käyttöön otettujen tullien suuruisina. Jos lopulliset tullit ovat alhaisemmat kuin väliaikaiset tullit, lopulliset polkumyyntitullit ylittävät vakuutena olevat alustavat määrät on vapautettava. Jos lopulliset tullit ovat korkeammat kuin väliaikaiset tullit, vain väliaikaisia tulleja vastaavat vakuutena olevat määrät kannetaan lopullisesti.

(37)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tässä tapauksessa tarvittavan erityissäännöksiä, joiden avulla voidaan varmistaa polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Näitä erityissäännöksiä sovelletaan vain yrityksiin, joiden osalta otetaan käyttöön yksilöllinen tulli, ja erityissäännöksiin sisältyy määräys sellaisen pätevän kauppalaskun esittämisestä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä esitetyt vaatimukset. Tuontiin, joka ei tapahdu tällaisella kauppalaskulla, on sovellettava kaikkiin muihin viejiin sovellettavaa jäännöspolkumyyntitullia.

(38)

On huomattava, että jos niiden yritysten, joihin sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan aloittaa toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, onko yksilölliset tullit syytä poistaa ja ottaa niiden sijasta käyttöön koko maata koskeva tulli,

European Commission

Directorate-General for Trade

Direction H, office J-79 5/16

B-1049 Brussels.