22.2.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 53/1

---

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 168/2007,

annettu 15 päivänä helmikuuta 2007,

Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan unioni perustuu vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteisiin, jotka ovat jäsenvaltioiden yhteisiä arvoja.

(2)

Euroopan unionin perusoikeuskirjasta (2) ilmenevät, sen asema, soveltamisala ja siihen liittyvät selitykset huomioon ottaen ne oikeudet, jotka perustuvat erityisesti jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja yhteisöjen perussopimuksiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, yhteisön ja Euroopan neuvoston hyväksymiin sosiaalisiin peruskirjoihin sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

(3)	Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden on yhteisön oikeutta täytäntöön pannessaan kunnioitettava perusoikeuksia.

(4)

Perusoikeuksien parempi tuntemus ja niiden saattaminen laajempaan tietoisuuteen unionissa varmistaa osaltaan perusoikeuksien täysimääräisen kunnioittamisen. Tämän tavoitteen saavuttamista edistäisi sellaisen yhteisön viraston perustaminen, jonka tehtävänä olisi tarjota perusoikeuskysymyksiä koskevaa tietoa. Tehokkaiden instituutioiden kehittäminen suojaamaan ja edistämään ihmisoikeuksia on myös kansainvälisen yhteisön ja eurooppalaisten yhteiskuntien yhteinen tavoite, mikä käy ilmi Euroopan neuvoston ministerikomitean 30 päivänä syyskuuta 1997 antamasta suosituksesta N:o R (97) 14.

(5)

Eurooppa-neuvostossa 13 päivänä joulukuuta 2003 kokoontuneet jäsenvaltioiden edustajat päättivät laajentaa asetuksella (EY) N:o 1035/97 (3) perustetun Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa ja tehdä siitä ihmisoikeusviraston. Ne päättivät tässä yhteydessä myös, että viraston toimipaikan olisi edelleen oltava Wienissä.

(6)	Komissio yhtyi tähän näkemykseen ja ilmoitti aikovansa antaa esityksen asetuksen (EY) N:o 1035/97 muuttamisesta mainituilta osin. Komissio antoi 25 päivänä lokakuuta 2004 perusoikeusvirastoa koskevan tiedonannon, jonka pohjalta järjestettiin laaja julkinen kuuleminen.

(7)

Edellä esitetyn mukaisesti olisi perustettava olemassa olevan Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen pohjalta Euroopan unionin perusoikeusvirasto, jonka tehtävänä on tarjota asianomaisille yhteisön toimielimille ja viranomaisille sekä jäsenvaltioille, kun ne panevat täytäntöön yhteisön oikeutta, perusoikeuksia koskevia tietoja, neuvontaa ja asiantuntemusta ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien täysimääräisen kunnioittamisen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimenpiteitä tai määrittelevät toimintalinjoja.

(8)	Yleisesti on hyväksytty, että viraston olisi toimittava ainoastaan yhteisön oikeuden soveltamisalalla.

(9)

Viraston toiminnan olisi liityttävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevassa yleissopimuksessa tarkoitettuihin perusoikeuksiin, ja sellaisina kuin ne on esitetty erityisesti perusoikeuskirjassa, ottaen huomioon viimeksi mainitun aseman ja siihen liittyvät selitykset. Viraston ja perusoikeuskirjan läheisen yhteyden olisi käytävä ilmi viraston nimestä.

(10)

Koska viraston perustana on nykyinen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus, sen työhön on kuuluttava vastakin perusoikeuksien suojaamisen kannalta keskeisinä ilmiöinä rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunta, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien suojaaminen. sekä sukupuolten tasa-arvo.

(11)	Viraston toiminnan kohdealat ja samalla viraston toiminnan rajat olisi määriteltävä monivuotisessa toimintakehyksessä. Monivuotisen toimintakehyksen poliittisen merkityksen vuoksi olisi tärkeää, että neuvosto hyväksyy sen komission ehdotuksen perusteella ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.

(12)	Viraston olisi kerättävä objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja perusoikeustilanteen kehityksestä, analysoitava niitä selvittäen perusoikeuksien loukkaamisen syitä, seurauksia ja vaikutuksia sekä tutkittava esimerkkejä hyvistä käytänteistä perusoikeuskysymysten hoitamisessa.

(13)

Virastolla olisi oltava oikeus joko omasta aloitteestaan taikka Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä antaa lausuntoja unionin toimielimille ja jäsenvaltioille niiden pannessa täytäntöön yhteisön oikeutta ilman, että tällä on vaikutusta perustamissopimuksen mukaisiin oikeudellisiin ja lainsäädäntömenettelyihin. Toimielinten olisi kuitenkin voitava pyytää lausuntoja lainsäädäntöehdotuksistaan tai lainsäädäntömenettelyjen aikana esittämistään kannoista sikäli kuin on kyse niiden yhteensopivuudesta perusoikeuksien kanssa.

(14)	Viraston olisi annettava toiminta-aloihinsa kuuluvista perusoikeuskysymyksistä vuosikertomus, jossa annetaan myös esimerkkejä hyvistä käytänteistä. Lisäksi viraston olisi laadittava aihekohtaisia kertomuksia unionin politiikan kannalta erityisen tärkeistä kysymyksistä.

(15)	Viraston olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään yleisön tietoisuutta perusoikeuksistaan sekä mahdollisuuksista ja keinoista turvata nämä oikeudet, ilman että se kuitenkaan itse käsittelee yksittäisiä kanteluja.

(16)	Viraston olisi tehtävä mahdollisimman läheistä yhteistyötä kaikkien perusoikeuksien kannalta merkityksellisten unionin toimielinten sekä yhteisön ja unionin elinten, laitosten ja virastojen kanssa päällekkäisen työn välttämiseksi; tämä koskee erityisesti tulevaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia.

(17)

Koska yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa on keskeinen tekijä viraston tehtävien onnistuneen suorittamisen kannalta, viraston olisi tehtävä läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa eri yksikköjensä välityksellä, ja tätä varten jäsenvaltioiden olisi nimettävä kansallisia yhteyshenkilöitä, jotka toimivat viraston ensisijaisina yhteystahoina jäsenvaltiossa. Viraston olisi oltava yhteydessä kansallisiin yhteyshenkilöihin erityisesti viraston laatimien kertomusten ja muiden asiakirjojen osalta.

(18)

Viraston olisi tehtävä läheistä yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa. Yhteistyöllä olisi varmistettava, että vältetään viraston ja Euroopan neuvoston toiminnan päällekkäisyydet, erityisesti luomalla menettelytapoja, joilla varmistetaan täydentävyys ja lisäarvo, ja joita voivat olla kahdenvälisen yhteistyösopimuksen tekeminen ja Euroopan neuvoston nimeämän riippumattoman henkilön osallistuminen viraston hallintorakenteisiin, jolloin hänellä olisi oltava asianmukaisesti määritelty äänivalta.

(19)

Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä asema perusoikeuksien suojaamisessa, ja viraston olisi edistettävä kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua sekä tehtävä läheistä yhteistyötä perusoikeuksien alalla toimivien valtioista riippumattomien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan laitosten kanssa. Sen olisi perustettava perusoikeusfoorumiksi kutsuttava yhteistyöverkosto jäsennellyn ja tuloksellisen vuoropuhelun ja läheisen yhteistyön luomiseksi kaikkien keskeisten yhteistyötahojen kanssa.

(20)

Viraston erityistehtävät huomioon ottaen kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä viraston hallintoneuvostoon yksi riippumaton asiantuntija. Ihmisoikeuksien suojeluun ja edistämiseen tarkoitettujen kansallisten instituutioiden asemaa ja toimintaa koskevat periaatteet (niin sanotut Pariisin periaatteet) huomioon ottaen hallintoneuvoston kokoonpanossa olisi varmistettava, että virasto on riippumaton sekä yhteisön toimielimistä että jäsenvaltioiden hallituksista, ja että sillä on mahdollisimman laaja asiantuntemus perusoikeuksien alalla.

(21)	Viraston työskentelyn korkean tieteellisen laadun varmistamiseksi viraston olisi käytettävä apunaan tieteellistä komiteaa, joka ohjaa sen työskentelyä tieteellisen objektiivisesti.

(22)	Hallintoneuvostoon, johtokuntaan ja tieteellisen komiteaan jäseniä nimeävien viranomaisten olisi pyrittävä toteuttamaan naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen näihin elimiin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen viraston henkilöstössä.

(23)

Koska Euroopan parlamentilla on tärkeä asema perusoikeuksien puolustamisessa, valtavirtaistamisessa ja edistämisessä, se olisi otettava mukaan viraston toimintaan muun muassa silloin, kun virastolle hyväksytään monivuotinen toimintakehys, ja viraston poikkeuksellisen luonteen ja tehtävän vuoksi myös silloin, kun sille valitaan ehdokkaat johtajan tehtävään, luomatta muita virastoja koskevaa ennakkotapausta.

(24)

Viraston olisi noudatettava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (4), yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (5) sekä kielten osalta Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annettua asetusta N:o 1 (6) sekä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta 28 päivänä marraskuuta 1994 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2965/94 (7).

(25)

Virastoon olisi sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (8) sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 (9).

(26)

Viraston henkilöstöön ja sen johtajaan olisi sovellettava Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä, mukaan lukien niissä olevat säännöt johtajan erottamisesta.

(27)

Viraston olisi oltava oikeushenkilö, ja sen olisi oltava Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja kaikkien keskukselle kuuluneiden oikeudellisten velvoitteiden, taloudellisten sitoumusten tai vastuiden sekä keskuksen tekemien sopimusten ja keskuksen henkilöstön työsopimusten osalta.

(28)

Ehdokasmaiden olisi voitava osallistua viraston toimintaan. Lisäksi maiden, joiden kanssa on tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus, olisi voitava osallistua viraston toimintaan, koska tämä antaa Euroopan unionille tilaisuuden tukea näiden maiden pyrkimyksiä kohti eurooppalaista yhdentymistä helpottamalla niiden lainsäädännön asteittaista yhdenmukaistamista yhteisön lainsäädännön kanssa sekä osaamisen ja hyvien käytänteiden siirtoa erityisesti niillä yhteisön säännöstön aloilla, jotka toimivat keskeisenä viitekehyksenä uudistusten toteuttamisprosessissa Länsi-Balkanin alueella.

(29)	Viraston olisi asianmukaisen ajan kuluessa aloitettava tarvittavat toimintaansa koskevat arvioinnit, joiden perusteella voidaan tarkastella viraston toiminnan soveltamisalaa, tehtäviä ja työmenetelmiä.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat vertailukelpoisen ja luotettavan tiedon toimittaminen unionin toimielimille ja jäsenvaltioille perusoikeuksista Euroopan tasolla ja siten niiden auttaminen perusoikeuksien kunnioittamisessa, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(31)	Viraston toiminta perusoikeuksien täysimääräisen kunnioittamisen varmistamiseksi yhteisön oikeuden puitteissa on omiaan edistämään yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Perustamissopimuksessa ei ole muuta tämän asetuksen antamiseen valtuuttavaa määräystä kuin 308 artikla.

(32)	Minkään tässä asetuksessa oleva ei olisi tulkittava siten, että ennakoitaisiin mahdollisuutta laajentaa viraston toimeksiantoa kattamaan poliisiyhteistyön ja rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön alat.

(33)	Koska asetukseen (EY) N:o 1035/97 olisi tehtävä huomattavia muutoksia viraston perustamiseksi, mainittu asetus olisi selvyyden vuoksi kumottava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1   LUKU

KOHDE, TAVOITE, SOVELTAMISALA, TEHTÄVÄT JA TOIMINTA-ALAT

1 artikla

Kohde

Perustetaan Euroopan unionin perusoikeusvirasto, jäljempänä ’virasto’.

2 artikla

Tavoite

Viraston tavoitteena on tarjota perusoikeuksia koskevaa apua ja asiantuntemusta asianomaisille yhteisön toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille, kun ne panevat täytäntöön yhteisön oikeutta, ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimenpiteitä tai määrittelevät toimintalinjoja.

3 artikla

Soveltamisala

1.   Virasto harjoittaa toimintaansa 2 artiklassa esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi niiden yhteisön toimivaltuuksien rajoissa, jotka on määritelty Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa.

2.   Viraston toiminta liittyy perusoikeuksiin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa.

3.   Virasto käsittelee perusoikeuskysymyksiä, joita ilmenee Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa niiden pannessa täytäntöön yhteisön oikeutta.

4 artikla

Tehtävät

1.   Edellä 2 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja 3 artiklassa säädettyjen toimivaltuuksiensa rajoissa virasto

a)

kerää, tallentaa, analysoi ja levittää merkityksellisiä, objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja, mukaan luettuina tutkimus- ja seurantatulokset, joita jäsenvaltiot, unionin toimielimet, yhteisön ja unionin elimet, laitokset ja virastot sekä tutkimuskeskukset, kansalliset elimet, valtioista riippumattomat järjestöt, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt sekä erityisesti Euroopan neuvoston toimivaltaiset elimet toimittavat sille;

b)	kehittää yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa menetelmiä ja standardeja tietojen vertailukelpoisuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla;

c)

toteuttaa ja tukee tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä, esiselvityksiä ja toteutettavuustutkimuksia sekä osallistuu niitä koskevaan yhteistyöhön tarvittaessa myös Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä, jos tämä on sopusoinnussa viraston painopistealueiden ja vuotuisen työohjelman kanssa;

d)	laatii ja julkaisee joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä päätelmiä ja lausuntoja yksittäisistä aiheista unionin toimielimille ja jäsenvaltioille niiden pannessa täytäntöön yhteisön oikeutta;

e)	julkaisee vuosikertomuksen viraston toiminta-aloihin kuuluvista perusoikeuskysymyksistä ja antaa siinä esimerkkejä hyvistä käytänteistä;

f)	julkaisee aihekohtaisia kertomuksia suorittamiensa analyysien, tutkimusten ja selvitysten pohjalta;

g)	julkaisee vuosikertomuksen omasta toiminnastaan; ja

h)	kehittää viestintästrategian ja edistää kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua lisätäkseen yleistä tietoisuutta perusoikeuksista ja tiedottaakseen aktiivisesti toiminnastaan.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut päätelmät, lausunnot ja kertomukset voivat koskea komission perustamissopimuksen 250 artiklan nojalla tekemiä ehdotuksia tai toimielinten lainsäädäntömenettelyjen aikana esittämiä kantoja ainoastaan silloin, kun kyseinen toimielin on esittänyt tätä koskevan pyynnön 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Niissä ei saa ottaa kantaa perustamissopimuksen 230 artiklassa tarkoitettuun säädösten laillisuuteen eikä siihen, onko jäsenvaltio jättänyt täyttämättä sille perustamissopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuuden perustamissopimuksen 226 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

5 artikla

Toiminta-alat

1.   Neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan viraston monivuotisen toimintakehyksen. Ehdotustaan valmistellessaan komissio kuulee hallintoneuvostoa.

2.   Toimintakehys:

a)	kattaa viisi vuotta;

b)	siinä määritetään viraston toiminnan kohdealat, joihin on kuuluttava rasismin, muukalaisvihan ja siihen liittyvän suvaitsemattomuuden torjunta;

c)	sen on oltava unionin painopistealueiden mukainen ja siinä on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmista ja neuvoston päätelmistä johtuvat linjaukset perusoikeuksien alalla;

d)	siinä on otettava asianmukaisesti huomioon viraston taloudelliset ja henkilöresurssit; ja

e)	sen on sisällettävä määräyksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa täydentävyys muiden yhteisön ja unionin elinten, laitosten ja virastojen sekä Euroopan neuvoston ja muiden perusoikeuksien alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen toimeksiannon kanssa.

3.   Virasto harjoittaa toimintaansa monivuotisessa toimintakehyksessä määritellyillä kohdealoilla. Tämä ei kuitenkaan sulje pois viraston mahdollisuutta vastata Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission 4 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan nojalla esittämiin pyyntöihin, jotka eivät koske näitä kohdealoja, edellyttäen että viraston taloudelliset ja henkilöresurssit tämän sallivat.

4.   Virasto harjoittaa toimintaansa vuotuisen työohjelman mukaisesti ottaen asiamukaisesti huomioon käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöresurssit.

2   LUKU

TYÖMENETELMÄT JA YHTEISTYÖ

6 artikla

Työmenetelmät

1.   Jotta voidaan varmistaa objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen toimittaminen, virasto

a)	perustaa ja sovittaa yhteen tietoverkostoja sekä käyttää olemassa olevia verkostoja,

b)	järjestää ulkopuolisten asiantuntijoiden kokouksia,

c)	perustaa aina tarvittaessa ad hoc -työryhmiä,

hyödyntäen jäsenvaltioissa toimivien organisaatioiden ja elinten asiantuntemusta ja ottaen huomioon tarpeen ottaa kansalliset viranomaiset mukaan tietojen keräämiseen.

2.   Huolehtiakseen täydentävyydestä ja varmistaakseen mahdollisimman tehokkaan resurssien hyödyntämisen virasto ottaa toiminnassaan, kun se on tarkoituksenmukaista, huomioon tiedot, joita ovat keränneet ja toiminnan, jota ovat suorittaneet erityisesti

a)	unionin toimielimet sekä yhteisön ja unionin elimet, laitokset ja virastot sekä jäsenvaltioiden elimet, laitokset ja virastot;

b)	Euroopan neuvosto Euroopan neuvoston seuranta- ja valvontamekanismien havaintoihin ja toimintaan liittyen, sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu; ja

c)	Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj), Yhdistyneet Kansakunnat ja muut kansainväliset järjestöt.

3.   Virasto voi tehdä muiden organisaatioiden kanssa sopimuksia, etenkin alihankintajärjestelyjä, sellaisten tehtävien hoitamiseksi, jotka se voi antaa niiden suoritettaviksi. Virasto voi myös myöntää avustuksia, joilla edistetään asianmukaista yhteistyötä ja yhteistyöhankkeita, erityisesti 8 ja 9 artiklassa tarkoitetuille kansallisille ja kansainvälisille järjestöille.

7 artikla

Suhteet asianomaisiin yhteisön elimiin, laitoksiin ja virastoihin

Virasto huolehtii toiminnan asianmukaisesta yhteensovittamisesta asianomaisten yhteisön elinten, laitosten ja virastojen kanssa. Yhteistyön ehdot määritellään tarvittaessa yhteisymmärryspöytäkirjoissa.

8 artikla

Yhteistyö järjestöjen kanssa jäsenvaltion ja kansainvälisellä tasolla

1.   Jäsenvaltioiden kanssa tehtävän läheisen yhteistyön varmistamiseksi kukin jäsenvaltio nimeää hallituksen virkamiehen kansalliseksi yhteyshenkilöksi, joka on viraston pääasiallisin yhteystaho jäsenvaltiossa. Kansalliset yhteyshenkilöt voivat muun muassa antaa johtajalle lausuntoja vuotuista työohjelmaa koskevasta luonnoksesta ennen sen esittämistä hallintoneuvostolle. Virasto toimittaa kansallisille yhteyshenkilöille kaikki 4 artiklan 1 kohdan a, b, c, d, e, f, g ja h alakohdan mukaisesti laaditut asiakirjat.

2.   Hoitaessaan tehtäviään virasto tekee yhteistyötä

a)	sellaisten valtiollisten järjestöjen ja julkisten laitosten kanssa, jotka ovat toimivaltaisia jäsenvaltioissa perusoikeuskysymysten alalla, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot mukaan luettuina; ja

b)	Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj), erityisesti demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Office for Democratic Institutions and Human Rights, ODIHR), Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.

3.   Edellä 2 kohdan nojalla harjoitettavaa yhteistyötä koskevien hallinnollisten järjestelyjen on oltava yhteisön oikeuden mukaisia, ja viraston hallintoneuvoston on hyväksyttävä ne johtajan tekemän ehdotuksen pohjalta sen jälkeen, kun komissio on antanut asiasta lausunnon. Jos komissio on eri mieltä näistä järjestelyistä, hallintoneuvosto ottaa ne uudelleen käsittelyyn ja hyväksyy ne, tarvittaessa muutoksin, kaikkien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

9 artikla

Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa

Päällekkäisyyden välttämiseksi sekä täydentävyyden ja lisäarvon varmistamiseksi virasto sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti 12 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelmansa sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa 10 artiklan mukaisesti tehtävän yhteistyön osalta. Tätä varten yhteisö tekee perustamissopimuksen 300 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti Euroopan neuvoston kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on Euroopan neuvoston ja viraston välisen läheisen yhteistyön aikaansaaminen. Tähän sopimukseen sisältyy Euroopan neuvosto suorittama riippumattoman henkilön nimeäminen viraston hallintoneuvostoon ja johtokuntaan 12 ja 13 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa; perusoikeusfoorumi

1.   Virasto tekee läheistä yhteistyötä sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan yhteisöjen kanssa, jotka toimivat perusoikeuksien alalla muun muassa rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi kansallisella, Euroopan tai kansainvälisellä tasolla. Tätä varten virasto perustaa yhteistyöverkoston, jäljempänä ’perusoikeusfoorumi’, joka muodostuu valtioista riippumattomista, ihmisoikeuskysymysten parissa toimivista järjestöistä, ammattiliitoista ja työnantajajärjestöistä, asianomaisista yhteiskunnallisista ja ammatillisista järjestöistä, kirkoista sekä uskonnollisista, filosofisista ja ei-tunnustuksellisista järjestöistä, yliopistoista ja muista Euroopan ja kansainvälisellä tasolla toimivien laitosten ja järjestöjen pätevistä asiantuntijoista.

2.   Perusoikeusfoorumi muodostaa puitteet tietojenvaihtoa ja tiedon yhteen kokoamista varten. Se huolehtii viraston ja asianomaisten yhteistyötahojen läheisestä yhteistyöstä.

3.   Perusoikeusfoorumi on avoin kaikille kiinnostuneille ja vaatimukset täyttäville yhteistyötahoille 1 kohdan mukaisesti. Virasto voi kääntyä perusoikeusfoorumin jäsenten puoleen, jos se on tarpeen sellaisten erityisten tarpeiden osalta, jotka liittyvät viraston työssä ensisijaisiksi määriteltyihin aloihin.

4.   Virasto pyytää perusoikeusfoorumia erityisesti

a)	tekemään hallintoneuvostolle 12 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti hyväksyttävää vuotuista työohjelmaa koskevia ehdotuksia;

b)	antamaan palautetta ja ehdottamaan hallintoneuvostolle jatkotoimia 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen pohjalta; ja

c)	toimittamaan viraston työn kannalta merkityksellisten konferenssien, seminaarien ja kokousten tuloksia ja suosituksia johtajalle ja tieteelliselle komitealle.

5.   Perusoikeusfoorumin toiminnan yhteensovittaminen tapahtuu johtajan alaisuudessa.

3   LUKU

ORGANISAATIO

11 artikla

Viraston elimet

Virastolla on

a)	hallintoneuvosto;

b)	johtokunta;

c)	tieteellinen komitea; ja

d)

johtaja.

12 artikla

Hallintoneuvosto

1.   Hallintoneuvosto koostuu seuraavista henkilöistä, joilla on asianmukainen kokemus julkisen tai yksityisen sektorin organisaatioiden hallinnoinnista ja lisäksi perusoikeuksien alan tuntemusta:

a)	yksi kunkin jäsenvaltion nimeämä riippumaton jäsen, jolla on erittäin vastuullinen tehtävä riippumattomassa kansallisessa ihmisoikeusasioita käsittelevässä instituutiossa tai muussa julkisen tai yksityisen sektorin organisaatiossa;

b)	yksi Euroopan neuvoston nimeämä riippumaton jäsen; ja

c)	kaksi komission edustajaa.

2.   Kutakin hallintoneuvoston jäsentä voi edustaa varajäsen, joka täyttää edellä mainitut vaatimukset ja joka nimetään samalla menettelyllä. Virasto julkaisee verkkosivuillaan luettelon hallintoneuvoston jäsenistä ja varajäsenistä ja pitää sen ajan tasalla.

3.   Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten toimikausi on viisi vuotta. Heitä ei voida nimetä uudelleen.

4.   Säännönmukaista vaihtumista tai kuolemantapauksia lukuun ottamatta jäsenen tai varajäsenen toimikausi päättyy hänen erotessaan. Jos jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia, hänen on kuitenkin välittömästi ilmoitettava tästä komissiolle ja viraston johtajalle. Asianomainen taho nimeää uuden jäsenen tai uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Asianomainen taho nimeää uuden jäsenen tai uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi myös siinä tapauksessa, että hallintoneuvosto on jäsentensä kolmasosan tai komission tekemän ehdotuksen perusteella todennut, että asianomainen jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia. Jos jäljellä olevan toimikauden kesto on alle kaksi vuotta, uuden jäsenen tai varajäsenen toimikautta voidaan jatkaa kokonaisella viiden vuoden toimikaudella.

5.   Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä kaksi muuta 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua johtokunnan jäsentä 1 kohdan a alakohdan mukaisesti nimetyistä jäsenistään kahden ja puolen vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

6.   Hallintoneuvosto huolehtii siitä, että virasto hoitaa sille osoitetut tehtävät. Hallintoneuvosto on viraston suunnittelu- ja valvontaelin. Erityisesti se

a)

hyväksyy viraston vuotuisen työohjelman monivuotisen toimintakehyksen mukaisesti viraston johtajan esittämän luonnoksen pohjalta sekä komission ja tieteellisen komitean annettua lausuntonsa. Vuotuisen työohjelman on vastattava käytettävissä olevia taloudellisia ja henkilöresursseja ja siinä on otettava huomioon yhteisön tutkimus- ja tilastotyö. Vuotuinen työohjelma toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;

b)

hyväksyy 4 artiklan 1 kohdan e ja g alakohdassa tarkoitetut vuosikertomukset vertaamalla jälkimmäisen osalta saavutettuja tuloksia vuotuisen työohjelman tavoitteisiin; ennen 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun kertomuksen hyväksymistä on kuultava tieteellistä komiteaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan 5 kohdan soveltamista; kertomukset on toimitettava viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle;

c)	nimittää ja tarvittaessa erottaa viraston johtajan;

d)	hyväksyy viraston vuotuisen talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion;

e)	käyttää johtajaan nähden 24 artiklan 2 kohdassa säädettyjä valtuuksia ja kurinpitovaltaa;

f)	laatii vuosittain arvion viraston tuloista ja menoista ja toimittaa sen komissiolle 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

g)	hyväksyy viraston työjärjestyksen johtajan esittämän luonnoksen pohjalta sekä komission, tieteellisen komitean ja 1 kohdan b alakohdassa mainitun henkilön annettua lausuntonsa;

h)	hyväksyy 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti viraston varainhoitosäännöt johtajan esittämän luonnoksen pohjalta sekä komission annettua lausuntonsa;

i)	hyväksyy tarvittavat toimenpiteet Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

j)	hyväksyy 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti järjestelyt, jotka koskevat avoimuutta ja oikeutta tutustua asiakirjoihin;

k)	nimeää tieteellisen komitean jäsenet tai lakkauttaa kyseisen jäsenyyden 14 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti; ja

l)	toteaa 4 kohdan mukaisesti, että hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia.

7.   Hallintoneuvosto voi siirtää tehtäviään johtokunnalle, lukuun ottamatta niitä, jotka on mainittu 6 kohdan a, b, c, d, e, g, h, k ja l alakohdassa.

8.   Hallintoneuvosto tekee päätökset annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä, lukuun ottamatta 5 kohdassa sekä 6 kohdan a, b, c, d, e, g, k ja l alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä, joiden osalta vaaditaan kaksi kolmasosaa kaikkien jäsenten äänistä, ja 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä, joiden osalta hallintoneuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti. Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä tai hänen poissa ollessaan varajäsenellä on yksi ääni. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan. Euroopan neuvoston nimeämä henkilö voi äänestää ainoastaan 6 kohdan a, b ja k alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä tehtäessä.

9.   Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle kaksi kertaa vuodessa, tämän kuitenkaan rajoittamatta ylimääräisten kokousten järjestämistä. Puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia joko omasta aloitteestaan tai kun vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

10.   Tieteellisen komitean puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja voivat osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin. Muiden asianomaisten yhteisön virastojen ja unionin laitosten sekä muiden 8 ja 9 artiklassa mainittujen kansainvälisten elinten johtajat voivat myös osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin, jos johtokunta on lähettänyt niille kutsun.

13 artikla

Johtokunta

1.   Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kaksi muuta hallintoneuvoston 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti valitsemaa hallintoneuvoston jäsentä sekä yksi hallintoneuvostossa olevista komission edustajista. Euroopan neuvoston nimeämä hallintoneuvostossa oleva henkilö voi osallistua johtokunnan kokouksiin.

2.   Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan tarvittaessa koolle valmistelemaan hallintoneuvoston päätöksiä sekä avustamaan johtajaa ja antamaan tälle neuvoja. Se tekee päätöksensä yksinkertaisella enemmistöllä.

3.   Johtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

14 artikla

Tieteellinen komitea

1.   Tieteelliseen komiteaan kuuluu 11 riippumatonta perusoikeuksien alalla erityisen ansioitunutta henkilöä. Hallintoneuvosto nimeää jäsenet avoimen haku- ja valintamenettelyn jälkeen kuultuaan toimivaltaista Euroopan parlamentin valiokuntaa. Hallintoneuvosto huolehtii tasaisesta maantieteellisestä edustuksesta. Hallintoneuvoston jäsenet eivät saa olla tieteellisen komitean jäseniä. Tieteellisen komitean nimeämistä koskevat ehdot annetaan 12 artiklan 6 kohdan g alakohdassa tarkoitetussa työjärjestyksessä.

2.   Tieteellisen komitean jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Häntä ei voida nimetä uudelleen.

3.   Tieteellisen komitean jäsenet ovat riippumattomia. Heitä ei voi korvata kuin heidän omasta pyynnöstään tai jos he ovat pysyvästi estyneitä suorittamasta tehtäviään. Jos jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia, hänen on kuitenkin välittömästi ilmoitettava tästä komissiolle ja viraston johtajalle. Vaihtoehtoisesti hallintoneuvosto voi jäsentensä kolmasosan tai komission tekemän ehdotuksen perusteella todeta, ettei henkilö ole riippumaton, ja lakkauttaa jäsenyyden. Hallintoneuvosto nimeää uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi varsinaisia jäseniä koskevaa menettelyä noudattaen. Jos jäljellä olevan toimikauden kesto on alle kaksi vuotta, uuden jäsenen toimikautta voidaan jatkaa kokonaisella viiden vuoden toimikaudella. Virasto julkaisee verkkosivuillaan luettelon tieteellisen komitean jäsenistä ja pitää sen ajan tasalla.

4.   Tieteellinen komitea valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa yhden vuoden toimikaudeksi.

5.   Tieteellinen komitea takaa viraston työn tieteellisen laadun ohjaamalla sen työskentelyä tämän mukaisesti. Johtaja ottaa tässä tarkoituksessa tieteellisen komitean mukaan kaikkien 4 artiklan 1 kohdan a, b, c, d, e, f ja h alakohdan nojalla laadittavien asiakirjojen valmisteluun niin aikaisessa vaiheessa kuin on tarkoituksenmukaista.

6.   Tieteellinen komitea tekee ratkaisunsa kahden kolmasosan enemmistöllä. Puheenjohtaja kutsuu sen koolle neljä kertaa vuodessa. Tarvittaessa puheenjohtaja käyttää kirjallista menettelyä tai kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia joko omasta aloitteestaan tai kun vähintään neljä tieteellisen komitean jäsentä sitä pyytää.

15 artikla

Johtaja

1.   Viraston päällikkönä toimii johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää 2 kohdassa säädettyä yhteistyömenettelyä (”concertation”) noudattaen.

Johtaja nimitetään henkilökohtaisten ansioidensa, perusoikeuksien alalla saamansa kokemuksen sekä hallinto- ja johtamistaitojensa perusteella.

2.   Yhteistyömenettely on seuraava:

a)	komission hakumenettelyn ja avoimen valintamenettelyn jälkeen esittämän luettelon perusteella hakijoita pyydetään ennen nimittämistä tulemaan neuvoston ja Euroopan parlamentin toimivaltaisen valiokunnan kuultaviksi ja vastaamaan kysymyksiin;

b)	Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antavat tämän jälkeen lausuntonsa ja ilmoittavat ehdokkaita koskevan suosituimmuusjärjestyksensä;

c)	hallintoneuvosto nimittää johtajan nämä lausunnot huomioon ottaen.

3.   Johtajan toimikausi on viisi vuotta.

Tämän kauden yhdeksän viimeisen kuukauden kuluessa komissio suorittaa arvioinnin, jossa se ottaa huomioon erityisesti

a)	miten johtaja on suoriutunut tehtävistään; ja

b)	viraston tehtävät ja tarpeet tulevina vuosina.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, arviointikertomuksen huomion ottaen ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa toimikauden jatkaminen on viraston tehtävien ja tarpeiden vuoksi perusteltua, jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella.

Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle aikomuksestaan jatkaa johtajan toimikautta. Toimikauden jatkamista koskevaa hallintoneuvoston muodollista päätöstä edeltävän kuukauden aikana johtajaa voidaan pyytää antamaan lausunto toimivaltaiselle Euroopan parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten kysymyksiin.

Jos toimikautta ei jatketa, johtaja pysyy tehtävässään seuraajansa nimittämiseen asti.

4.   Johtaja vastaa

a)	edellä 4 artiklassa mainittujen tehtävien hoitamisesta; erityisesti 4 artiklan 1 kohdan a, b, c, d, e, f, g ja h alakohdan nojalla laadittujen asiakirjojen valmistelusta ja julkaisemisesta yhteistyössä tieteellisen komitean kanssa;

b)	viraston vuotuisen työohjelman valmistelusta ja täytäntöönpanosta;

c)	kaikista henkilöstöasioista ja erityisesti 24 artiklan 2 kohdassa säädettyjen valtuuksien käytöstä henkilöstön osalta;

d)	päivittäisestä hallinnosta;

e)	viraston talousarvion toteuttamisesta 21 artiklan mukaisesti;

f)	ammatillisten standardien mukaisista tehokkaista seuranta- ja arviointimenettelyistä, joilla viraston toimintaa tarkastellaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Johtaja raportoi seurantajärjestelmän tuloksista vuosittain hallintoneuvostolle;

g)	yhteistyöstä kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa; ja

h)	yhteistyöstä kansalaisyhteiskunnan kanssa, mihin kuuluu perusoikeusfoorumin yhteensovittaminen 10 artiklan mukaisesti.

5.   Johtaja suorittaa tehtävänsä riippumattomana. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja osallistuu sen kokouksiin ilman äänioikeutta.

6.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat milloin tahansa kutsua johtajan kuulemistilaisuuteen, jossa käsitellään mitä tahansa viraston toimintaan liittyvää kysymystä.

7.   Hallintoneuvosto voi jäsentensä kolmasosan tai komission ehdotuksesta erottaa johtajan ennen toimikauden päättymistä.

4   LUKU

TOIMINTA

16 artikla

Riippumattomuus ja yleiset edut

1.   Virasto suorittaa tehtävänsä täysin riippumattomana.

2.   Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet, tieteellisen komitean jäsenet ja johtaja sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi. Tämän vuoksi heidän on annettava etunäkökohtiaan koskeva lausuma, jossa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan. Lausuma on annettava kirjallisesti toimikauden alkaessa, ja sitä on tarkistettava, jos etunäkökohtiin tulee muutoksia. Virasto julkaisee ilmoitukset verkkosivuillaan.

17 artikla

Avoimuus ja oikeus tutustua asiakirjoihin

1.   Virasto laatii hyvät hallinnolliset käytänteet toimintansa mahdollisimman suuren avoimuuden varmistamiseksi.

Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.   Kuuden kuukauden kuluessa viraston toiminnan aloittamisesta hallintoneuvosto hyväksyy 1 kohdan käytännön täytäntöönpanoa varten erityiset säännöt. Näihin kuuluvat muun muassa säännöt

a)	kokousten avoimuudesta;

b)	viraston ja myös tieteellisen komitean työn tulosten julkaisemisesta; ja

c)	järjestelyistä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanemiseksi.

3.   Kun virasto tekee päätöksiä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, asiasta voidaan tehdä perustamissopimuksen 195 artiklan nojalla kantelu oikeusasiamiehelle tai asia voidaan perustamissopimuksen 230 artiklan nojalla saattaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

18 artikla

Tietosuoja

Virastoon sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

19 artikla

Oikeusasiamiehen suorittama valvonta

Oikeusasiamies valvoo viraston toimintaa perustamissopimuksen 195 artiklan määräysten mukaisesti.

5   LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

20 artikla

Talousarvion laatiminen

1.   Viraston kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan viraston talousarvioon.

2.   Viraston talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   Sulkematta pois muita tulonlähteitä viraston tulot koostuvat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) otetusta yhteisön avustuksesta.

Näitä tuloja voidaan täydentää

a)	edellä 4 artiklassa lueteltujen tehtävien täytäntöönpanon puitteissa suoritetuista palveluista saaduilla maksuilla; ja

b)	edellä 8, 9 ja 28 artiklassa tarkoitetuilta organisaatioilta tai mailta saatavalla rahoituksella.

4.   Viraston menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

5.   Hallintoneuvosto laatii vuosittain viraston johtajan laatimaan luonnokseen perustuvan ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

6.   Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhteisesti ’budjettivallan käyttäjä’.

7.   Tämän ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin alustavaan talousarvioesitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

8.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy määrärahat viraston avustusta varten. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

9.   Hallintoneuvosto vahvistaa viraston talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

10.   Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta viraston talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten rakennusten vuokraus tai hankinta. Se ilmoittaa tästä komissiolle.

Kun toinen budjettivallan käyttäjistä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa lausunnon hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa päivästä, jona hankkeesta on ilmoitettu.

21 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.   Johtaja vastaa viraston talousarvion toteuttamisesta.

2.   Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja erillisvirastojen alustavat tilinpäätökset neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (10), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 128 artiklan mukaisesti.

3.   Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Tämä selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Saatuaan alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti, johtaja laatii viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

7.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.   Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9.   Johtaja antaa varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10.   Ennen vuoden N + 2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

11.   Hallintoneuvosto hyväksyy viraston varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Säännöt voivat poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ainoastaan, jos viraston toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

22 artikla

Petosten torjunta

1.   Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.

2.   Virasto liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen (11) ja antaa välittömästi asianmukaiset määräykset, jotka koskevat kaikkia sen työntekijöitä.

3.   Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikan päällä tarkastuksia, jotka koskevat viraston antaman rahoituksen saajia ja rahoituksen jakamisesta vastaavaa henkilökuntaa.

6   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

23 artikla

Oikeudellinen asema ja toimipaikka

1.   Virasto on oikeushenkilö.

2.   Virastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.   Virastoa edustaa sen johtaja.

4.   Virasto on oikeudellisesti Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja. Se ottaa hoidettavakseen kaikki seurantakeskuksen lailliset oikeudet ja velvoitteet, taloudelliset sitoumukset ja vastuut. Virasto noudattaa työsopimuksia, jotka seurantakeskus on tehnyt ennen tämän asetuksen antamista.

5.   Viraston toimipaikka on Wien.

24 artikla

Henkilöstö

1.   Viraston henkilöstöön ja sen johtajaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamisesta yhteisesti antamia sääntöjä.

2.   Virasto käyttää henkilöstöönsä nähden valtuuksia, jotka on Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen mukaisesti annettu nimittävälle viranomaiselle ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti viranomaiselle, jolla on oikeus tehdä sopimuksia.

3.   Hallintoneuvosto hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen säännösten mukaisesti.

4.   Hallintoneuvosto voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden tilapäinen siirto jäsenvaltioista viraston palvelukseen.

25 artikla

Kielijärjestelyt

1.   Virastoon sovelletaan 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun asetuksen N:o 1 säännöksiä.

2.   Hallintoneuvosto päättää viraston sisäisistä kielijärjestelyistä.

3.   Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

26 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

27 artikla

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta

1.   Sopimussuhteeseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia viraston tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2.   Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun osalta virasto korvaa viraston tai sen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisten vahinkojen korvaamista koskevat riidat.

3.   Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista virastoa vastaan nostetut kanteet perustamissopimuksen 230 tai 232 artiklassa määrätyin edellytyksin.

28 artikla

Ehdokasmaiden sekä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tehneiden maiden osallistuminen ja sen laajuus

1.   Ehdokasmaat voivat osallistua viraston toimintaan tarkkailijoina.

2.   Osallistumisesta ja siihen liittyvistä edellytyksistä määrätään asianomaisen assosiaationeuvoston päätöksellä ottaen huomioon kunkin maan asema. Päätöksessä on mainittava erityisesti, miten ja missä laajuudessa nämä maat osallistuvat viraston 4 ja 5 artiklassa määriteltyyn toimintaan. Päätökseen on sisällyttävä myös säännöt, jotka koskevat kyseisten maiden osallistumista viraston tekemiin aloitteisiin, niiden rahoitusosuutta ja henkilöstöä. Päätöksen on oltava tämän asetuksen sekä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukainen. Päätöksessä on säädettävä, että viraston toimintaan osallistuva maa voi nimetä riippumattoman henkilön, joka täyttää 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainitut vaatimukset, tarkkailijaksi hallintoneuvostoon ilman äänivaltaa. Assosiaationeuvoston tekemällä päätöksellä virasto voi käsitellä 3 artiklan 1 kohdan mukaisella soveltamisalalla kussakin maassa ilmeneviä perusoikeuskysymyksiä siinä määrin kuin se on tarpeen kyseisen maan lainsäädännön mukauttamiseksi asteittain yhteisön lainsäädäntöön.

3.   Neuvosto voi yksimielisesti päättää komission ehdotuksesta kutsua maan, jonka kanssa Euroopan yhteisö on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, osallistumaan viraston työskentelyyn tarkkailijana. Tällöin sovelletaan vastaavasti 2 kohtaa.

7   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

29 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1.   Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen, jäljempänä ’keskus’, hallintoneuvoston jäsenten toimikausi päättyy 28 päivänä helmikuuta 2007.

2.   Hallintoneuvoston nimeäminen:

a)	komissio toteuttaa viipymättä tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 12 artiklan mukaisesti perustettava hallintoneuvosto aloittaa asianmukaisesti toimintansa;

b)

jäsenvaltiot ilmoittavat neljän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä komissiolle niiden henkilöiden nimet, jotka ne ovat nimenneet hallintoneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi 12 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti. Tämän määräajan umpeuduttua komissio kutsuu hallintoneuvoston koolle edellyttäen, että vähintään 17 jäsentä on nimitetty. Tällaisessa tapauksessa ja 12 artiklan 8 kohdasta poiketen hallintoneuvoston päätökset tehdään nimitettyjen jäsenten äänten kahden kolmasosan enemmistöllä. Kun hallintoneuvostoon on nimitetty 23 jäsentä, sovelletaan 12 artiklan 8 kohtaa;

c)	hallintoneuvoston kokouksessa, joka pidetään sen jälkeen, kun kaikki jäsenet on nimitetty, komissio valitsee arpomalla ne hallintoneuvoston 15 jäsentä, joiden tehtävä päättyy 12 artiklan 4 kohdasta poiketen heidän toimikautensa kolmen ensimmäisen vuoden päättyessä.

3.   Asianomaiset tahot aloittavat viraston johtajan nimittämismenettelyn 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti viipymättä tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

4.   Ennen kuin hallintoneuvosto on perustettu 2 kohdan b alakohdan sekä 12 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti komissio kutsuu koolle väliaikaisen hallintoneuvoston, joka muodostuu jäsenvaltioiden, Euroopan neuvoston ja komission keskuksen hallintoneuvoston nykyisiksi jäseniksi asetuksen (EY) 1035/97 8 artiklan mukaisesti nimeämistä henkilöistä.

Väliaikaisen hallintoneuvoston tehtävänä on

a)	antaa lausunto komission ehdotuksesta sen ilmoituksen tekstiksi, jolla valintamenettelyn aloittamiseksi haetaan ehdokkaita johtajan tehtävään 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)	nimittää komission ehdotuksesta väliaikainen johtaja tai jatkaa keskuksen johtajan nykyistä toimikautta mahdollisimman lyhyeksi ajaksi 3 kohdassa tarkoitetun nimittämismenettelyn kestäessä;

c)	vahvistaa 20 artiklan 9 kohdan mukaisesti viraston talousarvio vuodeksi 2007 ja 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti talousarvioesitys vuodeksi 2008; ja

d)	hyväksyä 12 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti vuosikertomus keskuksen toiminnasta vuonna 2006.

5.   Siihen asti kun viraston monivuotinen toimintakehys on hyväksytty 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti, virasto suorittaa tehtävänsä 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla kohdealoilla, jotka koskevat rasismin, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden torjuntaa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 5 artiklan 3 kohdan toisen virkkeen soveltamiseen.

30 artikla

Arvioinnit

1.   Virasto suorittaa säännöllisesti ennakko- ja jälkiarvioinnit sellaisista toimistaan, joista aiheutuu huomattavia menoja. Johtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle näiden arviointien tulokset.

2.   Virasto toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tuloksen kannalta tärkeät tiedot.

3.   Virasto teettää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 viraston viiden ensimmäisen toimintavuoden saavutuksia koskevan riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin hallintoneuvoston yhteisymmärryksessä komission kanssa antaman toimeksiannon pohjalta. Tässä arvioinnissa

a)	otetaan huomioon viraston tehtävät, työskentelytavat ja sen vaikutus perusoikeuksien suojeluun ja edistämiseen;

b)	arvioidaan, onko viraston tehtäviä, sen toiminnan soveltamisalaa, toiminta-aloja tai rakennetta muutettava;

c)	analysoidaan tehtävien mahdollisen muuttamisen synergiaetuja ja taloudellisia vaikutuksia; ja

d)	otetaan huomioon sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla toimivien yhteistyötahojen näkemykset.

4.   Hallintoneuvosto päättää yhdessä komission kanssa myöhemmin suoritettavien ulkopuolisten arviointien ajoituksesta ja laajuudesta.

31 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Hallintoneuvosto tarkastelee 30 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksia ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia viraston ja sen työskentelytapojen ja toimenkuvan muuttamiseksi. Komissio toimittaa arviointikertomukset ja suositukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja julkistaa ne.

2.   Käsiteltyään arviointikertomuksen ja suositukset komissio voi ehdottaa tarpeellisiksi katsomiaan muutoksia tähän asetukseen.

32 artikla

Viraston toiminnan aloittaminen

Virasto aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2007.

33 artikla

Kumoaminen

1.   Asetus (EY) N:o 1035/97 kumotaan 1 päivästä maaliskuuta 2007.

2.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

34 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 2007.

---

(1)  EUVL C 88, 11.4.2006, s. 37.

(2)  EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

(3)  EYVL L 151, 10.6.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1652/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 33).

(4)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(5)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(6)  EYVL 17, 6.10.1958, s. 385/58. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(7)  EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1645/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 13).

(8)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

(9)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(10)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).

(11)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

---