21.9.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 247/1

(1)

Muuta ensivakuutusta kuin henkivakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/49/ETY (4) (kolmas vahinkovakuutusdirektiivi), henkivakuutuksesta 5 päivänä marraskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/83/EY (5), rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY (6), jälleenvakuutuksesta 16 päivänä marraskuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/68/EY sekä luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY (7) (uudelleenlaadittu teksti) sääntelevät tilanteita, joissa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on päättänyt hankkia määräosuuden luottolaitoksesta, henkivakuutus-, vahinkovakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksestä tai sijoituspalveluyrityksestä tai lisätä sitä.

(2)

Oikeudellinen sääntely ei tähän asti ole tarjonnut yksityiskohtaisia perusteita ehdotetun hankinnan arvioimiseksi toiminnan vakauden kannalta eikä menetelmää niiden soveltamiseksi. Tarvitaan toiminnan vakauden arviointiin sovellettavien perusteiden ja menettelyjen selkeyttämistä oikeusvarmuuden, selkeyden ja ennustettavuuden tarjoamiseksi arviointiprosessissa ja sen tuloksissa.

(3)

Viranomaisten tehtävänä sekä kotimaisissa että rajatylittävissä tapauksissa olisi oltava toiminnan vakauden arviointi selkeän ja avoimen menettelyn sekä yksinomaan toiminnan vakautta koskevien selkeiden ja määrältään rajattujen arviointiperusteiden puitteissa. Sen vuoksi on tarpeen määritellä perusteet, joita sovelletaan valvontaviranomaisten osakkeenomistajiin ja johtoon kohdistamaan valvontaan ehdotetun määräosuuden hankinnan osalta samoin kuin niiden soveltamisessa noudatettava selkeä menettely. Tällä direktiivillä estetään toimilupaa koskevien ehtojen kiertäminen hankkimalla määräosuus hankinnan kohteena olevasta kohdeyrityksestä. Tällä direktiivillä ei olisi estettävä toimivaltaisia viranomaisia ottamasta huomioon hankkijaehdokkaan tekemiä sitoumuksia, jotka koskevat tässä direktiivissä säädettyjen arviointiperusteiden mukaisten, toiminnan vakautta koskevien vaatimusten noudattamista edellyttäen, että tämä ei vaikuta hankkijaehdokkaan tämän direktiivin mukaisiin oikeuksiin.

(4)

Ehdotettuun hankintaan liittyvä toiminnan vakauden arviointi ei saisi millään tavoin keskeyttää tai korvata niitä toiminnan vakauden jatkuvaa valvontaa koskevia vaatimuksia ja muita asiaa koskevia säännöksiä, joita kohdeyritykseen on sovellettu siitä asti, kun se sai oman toimilupansa.

(5)

Tämä direktiivi ei saisi estää markkinaosapuolia toimimasta tehokkaasti arvopaperimarkkinoilla. Ehdotetun hankinnan arvioimiseksi vaadittavat tiedot sekä eri perusteiden noudattamisen arviointi olisi näin ollen suhteutettava muun muassa hankkijaehdokkaan osallistumiseen hankinnan kohteena olevan yrityksen johtoon. Toimivaltaisten viranomaisten olisi hyvän hallintotavan mukaisesti saatettava arviointinsa viipymättä päätökseen ja ilmoitettava hankkijaehdokkaalle myös myönteisestä arvioinnista ainakin, jos hankkijaehdokas on sitä pyytänyt.

(6)

Entistä yhdentyneemmillä markkinoilla, joilla yritysryhmät saattavat ulottua useiden jäsenvaltioiden alueille, määräosuuden hankkimista tarkastellaan useissa jäsenvaltioissa. Menettelyn ja toiminnan vakauden arvioinnin mahdollisimman pitkälle viety yhdenmukaistaminen koko yhteisössä on siksi ratkaisevan tärkeää, eivätkä jäsenvaltiot saa asettaa tiukempia sääntöjä. Ehdotettua hankintaa tai määräosuuden luovuttamista koskevat ilmoituskynnykset, arviointimenettely, arviointiperusteiden luettelo ja tämän muutosdirektiivin muut säännökset, joita sovelletaan toiminnan vakauden arviointiin ehdotettujen hankintojen yhteydessä, olisi näin ollen yhdenmukaistettava mahdollisimman pitkälle. Tällä direktiivillä ei olisi estettävä jäsenvaltioita edellyttämästä, että toimivaltaisille viranomaisille ilmoitetaan omistusosuuksien hankinnoista, jotka alittavat tässä direktiivissä säädetyt raja-arvot, sikäli kuin jäsenvaltio asettaa tätä tarkoitusta varten enintään yhden alle 10 prosentin uuden raja-arvon. Sillä ei myöskään olisi estettävä toimivaltaisia viranomaisia antamasta yleisiä suuntaviivoja sen osalta, milloin kyseisillä omistusosuuksilla katsotaan olevan merkittävä vaikutus.

(7)

Arviointimenettelyn selkeyden ja ennustettavuuden varmistamiseksi toiminnan vakauden arvioinnin päätökseen saattamisella olisi oltava rajattu enimmäisaika. Arviointimenettelyn aikana toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava keskeyttää tämän määräajan kuluminen ainoastaan kerran ja yksinomaan lisätietojen pyytämistä varten, minkä jälkeen viranomaisten olisi joka tapauksessa saatettava arviointi päätökseen arvioinnille asetetussa enimmäismääräajassa. Tämä ei saisi estää toimivaltaisia viranomaisia pyytämästä lisätarkennuksia senkin jälkeen, kun määräaika vaadittujen tietojen täydentämiselle on päättynyt, tai sallimasta hankkijaehdokkaan toimittaa lisätietoja milloin tahansa arvioinnille asetetun enimmäisajan kuluessa edellyttäen, että tätä määräaikaa ei ylitetä. Tämä ei saisi myöskään estää toimivaltaisia viranomaisia tarvittaessa vastustamasta ehdotettua hankintaa milloin tahansa arvioinnille asetetun enimmäisajan kuluessa. Hankkijaehdokkaan ja toimivaltaisten viranomaisten yhteistyön olisi siten oltava keskeistä koko arvioinnille asetettuna aikana. Hankkijaehdokkaan ja ehdotetun hankinnan kohteena olevan säännellyn yrityksen toimivaltaisen viranomaisen väliset säännölliset yhteydet voidaan aloittaa myös ennen muodollista ilmoittamista. Tällaisessa yhteistyössä olisi pyrittävä todelliseen keskinäiseen avunantoon, jolloin voidaan välttyä esimerkiksi odottamattomilta tiedonsaantia koskevilta pyynnöiltä tai tietojen myöhästyneeltä toimittamiselta arviointiaikana.

(8)

Toiminnan vakautta arvioitaessa ehdotetun hankkijan mainetta koskeva arviointiperuste merkitsee sen selvittämistä, onko ehdotetun hankkijan luotettavuudesta ja ammattipätevyydestä epäilyjä ja ovatko tällaiset epäilyt perusteltuja. Tällaisia epäilyjä voi syntyä esimerkiksi aikaisemmasta käyttäytymisestä liiketoiminnassa. Maineen arviointi on erityisen tärkeää, jos hankkijaehdokas on sääntelemätön yritys, mutta sitä olisi helpotettava Euroopan unionissa toimiluvan saaneen ja valvonnan kohteena olevan hakijan kohdalla.

(9)

Jäsenvaltion laatimassa luettelossa olisi tarkasti tämän direktiivin vaatimuksia noudattaen tarkennettava, mitä tietoja voidaan pyytää arviointeja varten. Tietojen olisi oltava ehdotetun hankinnan luonteeseen suhteutettuja ja mukautettuja, erityisesti mikäli hankkijaehdokas on sääntelemätön yritys tai sijoittautunut kolmanteen maahan. Lisäksi olisi säädettävä mahdollisuudesta pyytää vähemmän laaja-alaisia tietoja perustelluissa tapauksissa.

(10)

Toimivaltaisten viranomaisten on tärkeää tehdä tiivistä keskinäistä yhteistyötä arvioidessaan sellaisen hankkijaehdokkaan soveltuvuutta, joka on toisessa jäsenvaltiossa tai toisella alalla toimiluvan saanut säännelty yritys. Vaikka katsotaankin olevan tarkoituksenmukaista, että toiminnan vakauden arviointia koskeva lopullinen päätös kuuluu hankinnan kohteena olevan yrityksen valvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen tehtäväksi, tämän toimivaltaisen viranomaisen olisi otettava täysin huomioon hankkijaehdokkaan valvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen näkemys erityisesti hankkijaehdokkaaseen suoraan liittyvien arviointiperusteiden osalta.

(11)

Komission olisi voitava perustamissopimuksessa määrättyjen oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti seurata hankintoihin kohdistuvaa toiminnan vakauden arviointia koskevien säännösten soveltamista täyttääkseen yhteisön oikeuden noudattamisen valvonnan osalta sille annetut tehtävät. Ottaen huomioon perustamissopimuksen 296 artiklan jäsenvaltioiden olisi tehtävä komission kanssa yhteistyötä antamalla, kun arviointimenettely on saatu päätökseen, komissiolle tietoja toimivaltaisten viranomaistensa suorittamasta toiminnan vakauden arvioinnista silloin, kun kyseisiä tietoja pyydetään ainoastaan sen selvittämiseksi, ovatko jäsenvaltiot rikkoneet tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan.

(12)

Arviointiperusteita voi olla tarpeen mukauttaa tulevaisuudessa, jotta voidaan ottaa huomioon markkinoiden kehittyminen ja varmistaa yhdenmukainen soveltaminen koko yhteisössä. Tällaisista teknisistä mukautuksista olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti.

(13)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli yhdenmukaistettujen menettelysääntöjen ja arviointiperusteiden käyttöönottoa koko yhteisössä, vaan se voidaan laajuutensa ja vaikutustensa takia saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(14)

Yhteisön tarkoituksena on pitää rahoitusmarkkinansa avoimina muulle maailmalle ja näin edesauttaa kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vapautumista kolmansissa maissa. Olisi kaikkien markkinaosapuolten edun mukaista saavuttaa yhtäläinen mahdollisuus investointeihin maailmanlaajuisesti. Jäsenvaltioiden olisi raportoitava komissiolle tapauksista, joissa yhteisön luottolaitoksille, sijoituspalveluyrityksille, muille rahoituslaitoksille tai vahinkovakuutusyrityksille, jotka hankkivat kolmannessa maassa sijaitsevia luottolaitoksia, sijoituspalveluyrityksiä, muita rahoituslaitoksia tai vahinkovakuutusyrityksiä, ei anneta samaa kohtelua kuin kotimaisille hankkijoille, vaan ne joutuvat kohtaamaan merkittäviä esteitä. Komission olisi ehdotettava toimenpiteitä näiden tapausten oikaisemiseksi tai niiden esille ottamiseksi asianmukaisessa yhteydessä.

(15)

Neuvoston olisi paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (9) 34 kohdan mukaisesti kannustettava jäsenvaltioita laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(16)

Direktiivit 92/49/ETY, 2002/83/EY, 2004/39/EY, 2005/68/EY ja 2006/48/EY olisi siksi muutettava tämän mukaisesti,

1)

Korvataan 1 artiklan g alakohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Tässä määritelmässä otetaan 8 ja 15 artiklan sekä 15 artiklassa tarkoitettujen muiden omistusosuuksien tasojen soveltamiseksi huomioon direktiivin 2004/109/EY (10) 9 ja 10 artiklassa tarkoitetut äänioikeudet ja mainitun direktiivin 12 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetyt niiden yhteen laskemista koskevat ehdot.

Jäsenvaltiot eivät saa ottaa huomioon sellaisia äänioikeuksia tai osakkeita, joita sijoituspalveluyrityksillä tai luottolaitoksilla voi olla sen vuoksi, että ne ovat antaneet merkintäsitoumuksen rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskulle ja/tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlasku on järjestetty direktiivin 2004/39/EY (11) liitteessä I olevan A osan 6 kohdassa tarkoitetun merkintätakauksen perusteella, edellyttäen, että kyseisiä oikeuksia ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen ja että ne luovutetaan vuoden kuluessa hankkimisesta.

2)

Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

3)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”15 a artikla

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle kirjallisesti heti ja joka tapauksessa kahden työpäivän kuluessa 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmoituksen vastaanottamisesta sekä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen mahdollisesta myöhemmästä vastaanottamisesta, että se on vastaanottanut ilmoituksen tai tiedot.

Toimivaltaisilla viranomaisilla on enintään 60 työpäivää aikaa ilmoituksen ja sellaisten asiakirjojen kirjallisen vastaanottamista koskevan ilmoituksen päiväyksestä, joiden liittämistä ilmoitukseen jäsenvaltio edellyttää 15 b artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon perusteella, jäljempänä ’arviointijakso’, suorittaa 15 b artiklan 1 kohdassa säädetty arviointi, jäljempänä ’arviointi’.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle arviointiajanjakson päättymispäivämäärä antaessaan vastaanottamista koskevan ilmoituksen.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat arviointijakson viidenkymmenen ensimmäisen työpäivän aikana pyytää tarvittaessa lisätietoja, jotka ovat tarpeen arvioinnin suorittamiseksi. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti, ja siinä on yksilöitävä tarvittavat lisätiedot.

Arviointijakso keskeytetään niiden päivien väliseksi ajaksi, joina toimivaltaiset viranomaiset pyysivät tietoja ja hankkijaehdokas ne toimitti. Keskeytys ei saa olla pitempi kuin kaksikymmentä työpäivää. Toimivaltaiset viranomaiset voivat harkintansa mukaan pyytää vielä täydentämään tai tarkentamaan tietoja, mutta tämä ei saa enää keskeyttää arviointijaksoa.

3.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat pidentää 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua keskeytystä enintään kolmeksikymmeneksi työpäiväksi, jos hankkijaehdokas on

4.   Jos toimivaltaiset viranomaiset arvioinnin tehtyään päättävät vastustaa ehdotettua hankintaa, niiden on ilmoitettava tästä hankkijaehdokkaalle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa ylittämättä arviointijaksoa ja perusteltava päätöksensä. Jollei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, yleisön saataville voidaan hankkijaehdokkaan pyynnöstä saattaa asianmukainen selvitys päätöksen perusteluista. Tämä ei estä jäsenvaltiota sallimasta toimivaltaisen viranomaisen julkistaa näitä perusteluja ilman hankkijaehdokkaan pyyntöä.

5.   Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät arviointijakson kuluessa vastusta kirjallisesti ehdotettua hankintaa, se katsotaan hyväksytyksi.

6.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa enimmäisajan, jonka kuluessa ehdotettu hankinta on saatettava päätökseen, ja tarvittaessa pidentää sitä.

7.   Jäsenvaltiot eivät saa asettaa vaatimuksia, jotka ovat tiukempia kuin tässä direktiivissä säädetyt, sen osalta, miten toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava äänioikeuksien tai pääoman suorista tai epäsuorista hankinnoista tai miten toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät ne.

15 b artikla

1.   Arvioidessaan 15 artiklan 1 kohdassa säädettyä ilmoitusta ja 15 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja toimivaltaisten viranomaisten on hankinnan kohteena olevan vahinkovakuutusyrityksen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi otettava huomioon hankkijaehdokkaan todennäköinen vaikutus vakuutusyritykseen ja arvioitava hankkijaehdokkaan sopivuus ja ehdotetun hankinnan taloudellinen järkevyys kaikkien seuraavien perusteiden avulla:

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat vastustaa ehdotettua hankintaa vain, jos se on perusteltua 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten perusteella tai jos hankkijaehdokkaan toimittamat tiedot ovat puutteelliset.

3.   Jäsenvaltiot eivät saa asettaa ennakkoehtoja sen suhteen, millainen omistusosuuden taso on hankittava, eivätkä sallia toimivaltaisten viranomaistensa tarkastelevan ehdotettua hankintaa markkinoiden taloudellisten tarpeiden pohjalta.

4.   Jäsenvaltioiden on julkistettava luettelo tiedoista, jotka tarvitaan arvion tekemiseen ja jotka on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta annettaessa. Vaadittavien tietojen on oltava suhteutettuja ja mukautettuja hankkijaehdokkaan ja ehdotetun hankinnan luonteeseen. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia tietoja, joilla ei ole merkitystä toiminnan vakauden arvioinnille.

5.   Sen estämättä, mitä 15 a artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on kohdeltava hakijaehdokkaita syrjimättömällä tavalla, jos viranomaiselle on ilmoitettu kaksi tai useampia ehdotuksia hankkia määräosuus tai lisätä määräosuutta samasta vakuutusyrityksestä.

15 c artikla

1.   Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on työskenneltävä tiiviisti toisiaan kuullen arviointia suorittaessaan, jos hankkijaehdokas on

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilman aiheetonta viivytystä annettava toisilleen kaikki hankinnan arvioimisen kannalta olennaiset tai asiaan vaikuttavat tiedot. Toimivaltaisten viranomaisten on tältä osin toimitettava pyynnöstä toisilleen kaikki asiaan vaikuttavat tiedot ja oma-aloitteisesti kaikki olennaiset tiedot. Hankinnan kohteena olevalle vahinkovakuutusyritykselle toimiluvan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen tekemässä päätöksessä on esitettävä hankkijaehdokkaasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen lausunnot ja varaukset.

4)

Lisätään 51 artiklaan luetelmakohta seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artiklan j alakohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Tässä määritelmässä otetaan 8 ja 15 artiklan sekä 15 artiklassa tarkoitettujen muiden omistusosuuksien tasojen soveltamiseksi huomioon direktiivin 2004/109/EY (20) 9 ja 10 artiklassa tarkoitetut äänioikeudet ja mainitun direktiivin 12 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetyt niiden yhteen laskemista koskevat ehdot.

Jäsenvaltiot eivät saa ottaa huomioon sellaisia äänioikeuksia tai osakkeita, joita sijoituspalveluyrityksillä tai luottolaitoksilla voi olla sen vuoksi, että ne ovat antaneet merkintäsitoumuksen rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskulle ja/tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlasku on järjestetty direktiivin 2004/39/EY (21) liitteessä I olevan A osan 6 kohdassa tarkoitetun merkintätakauksen perusteella, edellyttäen, että kyseisiä oikeuksia ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen ja että ne luovutetaan vuoden kuluessa hankkimisesta.

2)

Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

3.

Lisätään artiklat seuraavasti:

”15 a artikla

Arviointijakso

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle kirjallisesti heti ja joka tapauksessa kahden työpäivän kuluessa 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmoituksen vastaanottamisesta sekä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen mahdollisesta myöhemmästä vastaanottamisesta, että se on vastaanottanut ilmoituksen tai tiedot.

Toimivaltaisilla viranomaisilla on enintään 60 työpäivää aikaa ilmoituksen ja sellaisten asiakirjojen kirjallisen vastaanottamista koskevan ilmoituksen päiväyksestä, joiden liittämistä ilmoitukseen jäsenvaltio edellyttää 15 b artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon perusteella, jäljempänä ’arviointijakso’, suorittaa 15 b artiklan 1 kohdassa säädetty arviointi, jäljempänä ’arviointi’.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle arviointiajanjakson päättymispäivämäärä antaessaan vastaanottamista koskevan ilmoituksen.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat arviointijakson viidenkymmenen ensimmäisen työpäivän aikana tarvittaessa pyytää lisätietoja, jotka ovat tarpeen arvioinnin suorittamiseksi. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti, ja siinä on yksilöitävä tarvittavat lisätiedot.

Arviointijakso keskeytetään niiden päivien väliseksi ajaksi, joina toimivaltaiset viranomaiset pyysivät tietoja ja jolloin hankkijaehdokas ne toimitti. Keskeytys ei saa olla pitempi kuin kaksikymmentä työpäivää. Toimivaltaiset viranomaiset voivat harkintansa mukaan pyytää vielä täydentämään tai tarkentamaan tietoja, mutta tämä ei saa enää keskeyttää arviointijaksoa.

3.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat pidentää 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua keskeytystä enintään kolmeksikymmeneksi työpäiväksi, jos hankkijaehdokas on

4.   Jos toimivaltaiset viranomaiset arvioinnin tehtyään päättävät vastustaa ehdotettua hankintaa, niiden on ilmoitettava tästä hankkijaehdokkaalle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa ylittämättä arviointijaksoa ja perusteltava päätöksensä. Jollei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, yleisön saataville voidaan hankkijaehdokkaan pyynnöstä saattaa asianmukainen selvitys päätöksen perusteluista. Tämä ei estä jäsenvaltiota sallimasta toimivaltaisen viranomaisen julkistaa näitä perusteluja ilman hankkijaehdokkaan pyyntöä.

5.   Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät arviointijakson kuluessa vastusta kirjallisesti ehdotettua hankintaa, se katsotaan hyväksytyksi.

6.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa enimmäisajan, jonka kuluessa ehdotettu hankinta on saatettava päätökseen, ja tarvittaessa pidentää sitä.

7.   Jäsenvaltiot eivät saa asettaa vaatimuksia, jotka ovat tiukempia kuin tässä direktiivissä säädetyt, sen osalta, miten toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava äänioikeuksien tai pääoman suorista tai epäsuorista hankinnoista tai miten toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät ne.

15 b artikla

Arviointi

1.   Arvioidessaan 15 artiklan 1 kohdassa säädettyä ilmoitusta ja 15 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja toimivaltaisten viranomaisten on hankinnan kohteena olevan henkivakuutusyrityksen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi otettava huomioon hankkijaehdokkaan todennäköinen vaikutus henkivakuutusyritykseen ja arvioitava hankkijaehdokkaan sopivuus ja ehdotetun hankinnan taloudellinen järkevyys kaikkien seuraavien perusteiden avulla:

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat vastustaa ehdotettua hankintaa vain, jos se on perusteltua 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten perusteella tai jos hankkijaehdokkaan toimittamat tiedot ovat puutteelliset.

3.   Jäsenvaltiot eivät saa asettaa ennakkoehtoja sen suhteen, millainen omistusosuuden taso on hankittava, eivätkä sallia toimivaltaisten viranomaistensa tarkastelevan ehdotettua hankintaa markkinoiden taloudellisten tarpeiden pohjalta.

4.   Jäsenvaltioiden on julkistettava luettelo tiedoista, jotka tarvitaan arvion tekemiseen ja jotka on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta annettaessa. Vaadittavien tietojen on oltava suhteutettuja ja mukautettuja hankkijaehdokkaan ja ehdotetun hankinnan luonteeseen. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia tietoja, joilla ei ole merkitystä toiminnan vakauden arvioinnille.

5.   Sen estämättä, mitä 15 a artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on kohdeltava hankkijaehdokkaita syrjimättömällä tavalla, jos viranomaiselle on ilmoitettu kaksi tai useampia ehdotuksia hankkia määräosuus tai lisätä määräosuutta samasta vakuutusyrityksestä.

15 c artikla

Säänneltyjen rahoitusalan yritysten hankkimat osuudet

1.   Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on työskenneltävä tiiviisti toisiaan kuullen arviointia suorittaessaan, jos hankkijaehdokas on

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilman aiheetonta viivytystä annettava toisilleen kaikki hankinnan arvioimisen kannalta olennaiset tai asiaan vaikuttavat tiedot. Toimivaltaisten viranomaisten on tältä osin toimitettava pyynnöstä toisilleen kaikki asiaan vaikuttavat tiedot ja oma-aloitteisesti kaikki olennaiset tiedot. Ehdotetun hankinnan kohteena olevalle henkivakuutusyritykselle toimiluvan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen tekemässä päätöksessä on esitettävä hankkijaehdokkaasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen lausunnot ja varaukset.

4)

Lisätään 64 artiklaan luetelmakohta seuraavasti:

1)

Korvataan 4 artiklan 1 kohdan 27 alakohta seuraavasti:

2)

Korvataan 10 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltioiden on säädettävä, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tai yhdessä toimivien tällaisten henkilöiden, jäljempänä ’hankkijaehdokas’, jotka ovat päättäneet hankkia suoraan tai välillisesti määräosuuden sijoituspalveluyrityksestä tai lisätä suoraan tai välillisesti määräosuuttaan siten, että hankkijan osuus äänistä tai osakepääomasta on vähintään 20, 30 tai 50 prosenttia, taikka siten, että sijoituspalveluyrityksestä tulee hankkijan tytäryritys, jäljempänä ’ehdotettu hankinta’, on ensin ilmoitettava tästä kirjallisesti sen sijoituspalveluyrityksen suhteen toimivaltaisille viranomaisille, josta ne pyrkivät joko hankkimaan määräosuuden tai lisäämään sitä, mainiten samalla suunnitellun osuuden suuruuden ja antaen asiaan liittyvät 10 b artiklan 4 kohdassa säädetyt tiedot.

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on päättänyt luopua suoraan tai välillisesti määräosuudestaan sijoituspalveluyrityksessä, on ensin ilmoitettava tästä kirjallisesti a kotijäsenvaltion viranomaisille mainiten samalla suunnitellun omistusosuuden suuruuden. Tällaisen henkilön on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille myös päätöksestään vähentää määräomistusosuuttaan siten, että kyseisen henkilön osuus äänioikeudesta tai osakepääomasta on alle 20, 30 tai 50 prosenttia, tai siten, että sijoituspalveluyritys lakkaa olemasta kyseisen henkilön tytäryritys.

Jäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa 30 prosentin raja-arvoa, jos ne soveltavat direktiivin 2004/109/EY 9 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti yhden kolmasosan raja-arvoa.

Määritettäessä, täyttyvätkö tässä artiklassa tarkoitettua määräomistusyhteyttä koskevat arviointiperusteet, jäsenvaltiot eivät saa ottaa huomioon sellaisia äänioikeuksia tai osakkeita, joita sijoituspalveluyrityksillä tai luottolaitoksilla voi olla sen vuoksi, että ne ovat antaneet merkintäsitoumuksen rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskulle ja/tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlasku on järjestetty liitteessä I olevan A osan 6 kohdassa tarkoitetun merkintätakauksen perusteella, edellyttäen, että kyseisiä oikeuksia ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen ja että ne luovutetaan vuoden kuluessa hankkimisesta.

4.   Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on työskenneltävä tiiviisti toisiaan kuullen 10 b artiklan 1 kohdassa säädettyä arviointia, jäljempänä ’arviointi’, suorittaessaan, jos hankkijaehdokas on

Toimivaltaisten viranomaisten on ilman aiheetonta viivytystä annettava toisilleen kaikki hankinnan arvioimisen kannalta olennaiset tai asiaan vaikuttavat tiedot. Toimivaltaisten viranomaisten on tältä osin toimitettava pyynnöstä toisilleen kaikki asiaan vaikuttavat tiedot ja oma-aloitteisesti kaikki olennaiset tiedot. Hankinnan kohteena olevalle sijoituspalveluyritykselle toimiluvan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen tekemässä päätöksessä on esitettävä hankkijaehdokkaasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen mahdolliset lausunnot ja varaukset.”

3)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”10 a artikla

Arviointijakso

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle kirjallisesti heti ja joka tapauksessa kahden työpäivän kuluessa 10 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn ilmoituksen vastaanottamisesta sekä tämän 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen mahdollisesta myöhemmästä vastaanottamisesta, että se on vastaanottanut ilmoituksen tai tiedot.

Toimivaltaisilla viranomaisilla on aikaa enintään 60 työpäivää aikaa ilmoituksen ja sellaisten asiakirjojen kirjallisen vastaanottamista koskevan ilmoituksen päiväyksestä, joiden liittämistä ilmoitukseen jäsenvaltio edellyttää 10 b artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon perusteella, jäljempänä ’arviointijakso’, suorittaa arviointi.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle arviointijakson päättymispäivämäärä antaessaan vastaanottamista koskevan ilmoituksen.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat arviointijakson viidenkymmenen ensimmäisen työpäivän aikana tarvittaessa pyytää lisätietoja, jotka ovat tarpeen arvioinnin suorittamiseksi. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti, ja siinä on yksilöitävä tarvittavat lisätiedot.

Arviointiajanjakso keskeytetään niiden päivien väliseksi ajaksi, joina toimivaltaiset viranomaiset pyysivät tietoja ja jolloin hankkijaehdokas ne toimitti. Keskeytys ei saa olla pitempi kuin kaksikymmentä työpäivää. Toimivaltaiset viranomaiset voivat harkintansa mukaan pyytää vielä täydentämään tai tarkentamaan tietoja, mutta tämä ei saa enää keskeyttää arviointijaksoa.

3.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat pidentää 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua keskeytystä enintään kolmeksikymmeneksi työpäiväksi, jos hankkijaehdokas on

4.   Jos toimivaltaiset viranomaiset arvioinnin tehtyään päättävät vastustaa ehdotettua hankintaa, niiden on ilmoitettava tästä hankkijaehdokkaalle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa ylittämättä arviointijaksoa ja perusteltava päätöksensä. Jollei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, yleisön saataville voidaan hankkijaehdokkaan pyynnöstä saattaa asianmukainen selvitys päätöksen perusteluista. Tämä ei estä jäsenvaltiota sallimasta toimivaltaisen viranomaisen julkistaa näitä perusteluja ilman hankkijaehdokkaan pyyntöä.

5.   Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät arviointijakson kuluessa vastusta kirjallisesti ehdotettua hankintaa, se katsotaan hyväksytyksi.

6.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä enimmäisajan, jonka kuluessa ehdotettu hankinta on saatettava päätökseen, ja tarvittaessa pidentää tätä määräaikaa.

7.   Jäsenvaltiot eivät saa asettaa vaatimuksia, jotka ovat tiukempia kuin tässä direktiivissä säädetyt, sen osalta, miten toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava äänioikeuksien tai pääoman suorista tai epäsuorista hankinnoista tai miten toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät ne.

10 b artikla

Arviointi

1.   Arvioidessaan 10 artiklan 3 kohdassa säädettyä ilmoitusta ja 10 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja toimivaltaisten viranomaisten on hankinnan kohteena olevan sijoituspalveluyrityksen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi otettava huomioon hankkijaehdokkaan todennäköinen vaikutus sijoituspalveluyritykseen ja arvioitava hankkijaehdokkaan sopivuus ja ehdotetun hankinnan taloudellinen järkevyys kaikkien seuraavien perusteiden avulla:

Tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi ja tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissio voi 64 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla mukautetaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä perusteita.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat vastustaa ehdotettua hankintaa vain jos se on perusteltua 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten perusteella tai jos hankkijaehdokkaan toimittamat tiedot ovat puutteelliset.

3.   Jäsenvaltiot eivät saa asettaa ennakkoehtoja sen suhteen, millainen osakeomistuksen taso on hankittava, eivätkä sallia toimivaltaisten viranomaistensa tarkastelevan ehdotettua hankintaa markkinoiden taloudellisten tarpeiden pohjalta.

4.   Jäsenvaltioiden on julkistettava luettelo tiedoista, jotka tarvitaan arvion tekemiseen ja jotka on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta annettaessa. Vaadittavien tietojen on oltava suhteutettuja ja mukautettuja hankkijaehdokkaan ja ehdotetun hankinnan luonteeseen. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia tietoja, joilla ei ole merkitystä toiminnan vakauden arvioinnille.

5.   Sen estämättä, mitä 10 a artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on kohdeltava hankkijaehdokkaita syrjimättömällä tavalla, jos viranomaiselle on ilmoitettu kaksi tai useampia ehdotuksia hankkia määräosuus tai lisätä määräosuutta samaan sijoituspalveluyritykseen.

1)

Korvataan 2 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Edellä 1 kohdan j alakohdan soveltamiseksi otetaan 12 artiklassa sekä 19–23 artiklassa sekä 19–23 artiklassa tarkoitettujen muiden omistusosuuden tasojen osalta huomioon direktiivin 2004/109/EY (35) 9 ja 10 artiklassa tarkoitetut äänioikeudet ja mainitun direktiivin 12 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetyt niiden yhteen laskemista koskevat ehdot.

Jäsenvaltiot eivät saa ottaa huomioon sellaisia äänioikeuksia tai osakkeita, joita sijoituspalveluyrityksillä tai luottolaitoksilla voi olla sen vuoksi, että ne ovat antaneet merkintäsitoumuksen rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskulle ja/tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlasku on järjestetty direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan A osan 6 kohdassa tarkoitetun merkintätakauksen perusteella, edellyttäen, että kyseisiä oikeuksia ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen ja että ne luovutetaan vuoden kuluessa hankkimisesta.

2)

Korvataan 19 artikla seuraavasti:

”19 artikla

Osuuksien hankinta

1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tai yhdessä toimivien tällaisten henkilöiden, jäljempänä ’hankkijaehdokas’, jotka ovat päättäneet hankkia suoraan tai välillisesti määräosuuden jälleenvakuutusyrityksestä tai jotka aikovat lisätä suoraan tai välillisesti määräosuuttaan siten, että hankkijan osuus äänistä tai osakepääomasta on vähintään 20, 30 tai 50 prosenttia, taikka siten, että jälleenvakuutusyrityksestä tulisi hankkijan tytäryritys, jäljempänä ’ehdotettu hankinta’, on ensin ilmoitettava tästä kirjallisesti sen jälleenvakuutusyrityksen suhteen toimivaltaisille viranomaisille, josta ne pyrkivät hankkimaan määräosuuden tai lisäämään sitä, mainiten samalla suunnitellun osuuden suuruuden ja antaen asiaan liittyvät 19 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot. Jäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa 30 prosentin raja-arvoa, jos ne soveltavat direktiivin 2004/109/EY 9 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti yhden kolmasosan raja-arvoa.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle kirjallisesti heti ja joka tapauksessa kahden työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta sekä 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen mahdollisesta myöhemmästä vastaanottamisesta, että se on vastaanottanut ilmoituksen tai tiedot.

Toimivaltaisilla viranomaisilla on enintään 60 työpäivää aikaa ilmoituksen ja sellaisten asiakirjojen kirjallisen vastaanottamista koskevan ilmoituksen päiväyksestä, joiden liittämistä ilmoitukseen jäsenvaltio edellyttää 19 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon perusteella, jäljempänä ’arviointijakso’, suorittaa 19 a artiklan 1 kohdassa säädetty arviointi, jäljempänä ’arviointi’.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle arviointijakson päättymispäivämäärä antaessaan vastaanottamista koskevan ilmoituksen.

3.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat arviointijakson viidenkymmenen ensimmäisen työpäivän aikana tarvittaessa pyytää lisätietoja, jotka ovat tarpeen arvioinnin suorittamiseksi. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti, ja siinä on yksilöitävä tarvittavat lisätiedot.

Arviointijakso keskeytetään niiden päivien väliseksi ajaksi, jolloin toimivaltaiset viranomaiset pyysivät tietoja ja jolloin hankkijaehdokas ne toimitti. Keskeytys ei saa olla pitempi kuin kaksikymmentä työpäivää. Toimivaltaiset viranomaiset voivat harkintansa mukaan pyytää vielä täydentämään tai tarkentamaan tietoja, mutta tämä ei saa enää keskeyttää arviointijaksoa.

4.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat pidentää 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua keskeytystä enintään kolmeksikymmeneksi työpäiväksi, jos hankkijaehdokas on

5.   Jos toimivaltaiset viranomaiset arvioinnin tehtyään päättävät vastustaa ehdotettua hankintaa, niiden on ilmoitettava tästä hankkijaehdokkaalle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa ylittämättä arviointijaksoa ja perusteltava päätöksensä. Jollei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, yleisön saataville voidaan hankkijaehdokkaan pyynnöstä saattaa asianmukainen selvitys päätöksen perusteluista. Tämä ei estä jäsenvaltiota sallimasta toimivaltaisen viranomaisen julkistaa näitä perusteluja ilman hankkijaehdokkaan pyyntöä.

6.   Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät arviointijakson kuluessa vastusta kirjallisesti ehdotettua hankintaa, se katsotaan hyväksytyksi.

7.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä enimmäisajan, jonka kuluessa hankintasuunnitelma on saatettava päätökseen, ja pidentää tätä määräaikaa tarvittaessa.

8.   Jäsenvaltiot eivät voi asettaa vaatimuksia, jotka ovat tiukempia kuin tässä direktiivissä säädetyt, sen osalta, miten toimivaltaisille viranomaisille ilmoitetaan äänioikeuksien tai pääoman suorista tai epäsuorista hankinnoista tai miten toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät ne.

3)

Lisätään artikla seuraavasti:

”19 a artikla

Arviointi

1.   Arvioidessaan 19 artiklan 1 kohdassa säädettyä ilmoitusta ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja toimivaltaisten viranomaisten on, hankinnan kohteena olevan jälleenvakuutusyrityksen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi otettava huomioon hankkijaehdokkaan todennäköinen vaikutus jälleenvakuutusyritykseen, arvioitava hankkijaehdokkaan sopivuus ja ehdotetun hankinnan taloudellinen järkevyys kaikkien seuraavien perusteiden avulla:

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat vastustaa ehdotettua hankintaa vain, jos se on perusteltua 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten perusteella tai jos hankkijaehdokkaan toimittamat tiedot ovat puutteelliset.

3.   Jäsenvaltiot eivät saa asettaa ennakkoehtoja sen suhteen, millainen omistusosuuden taso on hankittava, eivätkä sallia toimivaltaisten viranomaistensa tarkastella ehdotettua hankintaa markkinoiden taloudellisten tarpeiden pohjalta.

4.   Jäsenvaltioiden on julkistettava luettelo tiedoista, jotka tarvitaan arvion tekemiseen ja jotka on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta annettaessa. Vaadittavien tietojen on oltava suhteutettuja ja mukautettuja hankkijaehdokkaan ja ehdotetun hankinnan luonteeseen. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia tietoja, joilla ei ole merkitystä toiminnan vakauden arvioinnille.

5.   Sen estämättä, mitä 19 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on kohdeltava hankkijaehdokkaita syrjimättömällä tavalla, jos viranomaiselle on ilmoitettu kaksi tai useampia ehdotuksia hankkia määräosuus tai lisätä määräosuutta samasta.

4)

Korvataan 20 artikla seuraavasti:

”20 artikla

Säänneltyjen rahoitusalan yritysten hankkimat osuudet

1.   Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on työskenneltävä tiiviisti toisiaan kuullen arviointia suorittaessaan, jos hankkijaehdokas on

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilman aiheetonta viivytystä annettava toisilleen kaikki hankinnan arvioimisen kannalta olennaiset tai asiaan vaikuttavat tiedot. Toimivaltaisten viranomaisten on tältä osin toimitettava pyynnöstä toisilleen kaikki asiaan vaikuttavat tiedot ja oma-aloitteisesti kaikki olennaiset tiedot. Ehdotetun hankinnan kohteena olevalle jälleenvakuutusyritykselle toimiluvan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen tekemässä päätöksessä on esitettävä hankkijaehdokkaasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen lausunnot ja varaukset.”

5)

Korvataan 21 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”Tällaisen henkilön on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille myös päätöksestään vähentää määräomistusyhteyttään siten, että kyseisen henkilön osuus äänivallasta tai osakepääomasta on alle 20, 30 tai 50 prosenttia tai siten, että jälleenvakuutusyritys lakkaa olemasta kyseisen henkilön tytäryritys. Jäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa 30 prosentin raja-arvoa, jos ne soveltavat direktiivin 2004/109/EY 9 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti yhden kolmasosan raja-arvoa.”

6)

Lisätään 56 artiklaan alakohta seuraavasti:

1)

Korvataan 12 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Määritettäessä, täyttääkö hankinta tätä artiklaa sovellettaessa määräosuutta koskevat arviointiperusteet, otetaan huomioon direktiivin 2004/109/EY (39) 9 ja 10 artiklassa tarkoitetut äänioikeudet sekä mainitun direktiivin 12 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetyt niiden yhteen laskemista koskevat ehdot.

Jäsenvaltiot eivät saa ottaa huomioon sellaisia äänioikeuksia tai osakkeita, joita sijoituspalveluyrityksillä tai luottolaitoksilla voi olla sen vuoksi, että ne ovat antaneet merkintäsitoumuksen rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskulle ja/tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlasku on järjestetty direktiivin 2004/39/EY (40) liitteessä I olevan A osan 6 kohdassa tarkoitetun merkintätakauksen perusteella, edellyttäen, että kyseisiä oikeuksia ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen ja että ne luovutetaan vuoden kuluessa hankkimisesta.

2)

Korvataan 19 artikla seuraavasti:

”19 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tai yhdessä toimivien tällaisten henkilöiden, jäljempänä ’hankkijaehdokas’, jotka ovat päättäneet hankkia suoraan tai välillisesti määräosuuden luottolaitoksesta tai lisätä suoraan tai välillisesti määräosuuttaan siten, että hankkijan osuus äänistä tai osakepääomasta on vähintään 20, 30 tai 50 prosenttia, taikka siten, että luottolaitoksesta tulee hankkijan tytäryritys, jäljempänä ’ehdotettu hankinta’, on ensin ilmoitettava tästä kirjallisesti sen luottolaitoksen suhteen toimivaltaisille viranomaisille, josta ne pyrkivät hankkimaan määräosuuden tai lisäämään sitä, mainiten samalla suunnitellun aiotun osuuden suuruuden ja antaen asiaan liittyvät 19 a artiklan 4 kohdassa säädetyt tiedot. Jäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa 30 prosentin raja-arvoa, jos ne soveltavat direktiivin 2004/109/EY 9 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti yhden kolmasosan raja-arvoa.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle kirjallisesti heti ja joka tapauksessa kahden työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta sekä 3 kohdassa tarkoitettujen tietojenmahdollisesta myöhemmästä vastaanottamisesta, että se on vastaanottanut ilmoituksen tai tiedot.

Toimivaltaisilla viranomaisilla on enintään 60 työpäivää aikaa ilmoituksen ja sellaisten asiakirjojen kirjallisen vastaanottamista koskevan ilmoituksen päiväyksestä, joiden liittämistä ilmoitukseen jäsenvaltio edellyttää 19 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon perusteella, jäljempänä ’arviointijakso’, suorittaa 19 a artiklan 1 kohdassa säädetty arviointi, jäljempänä ’arviointi’.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle arviointijakson päättymispäivämäärä antaessaan vastaanottamista koskevan ilmoituksen.

3.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat arviointijakson 50 työpäivän aikana tarvittaessa pyytää lisätietoja, jotka ovat tarpeen arvioinnin suorittamiseksi. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti, ja siinä on yksilöitävä tarvittavat lisätiedot.

Arviointijakso keskeytetään niiden päivien väliseksi ajaksi, joina toimivaltaiset viranomaiset pyysivät tietoja ja jolloin hankkijaehdokas ne toimitti. Keskeytys ei saa olla pitempi kuin kaksikymmentä työpäivää. Toimivaltaiset viranomaiset voivat harkintansa mukaan pyytää vielä täydentämään tai tarkentamaan tietoja, mutta tämä ei saa enää keskeyttää arviointiajanjaksoa.

4.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat pidentää 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua keskeytystä enintään kolmeksikymmeneksi työpäiväksi, jos hankkijaehdokas on

5.   Jos toimivaltaiset viranomaiset arvioinnin tehtyään päättävät vastustaa ehdotettua hankintaa, niiden on ilmoitettava tästä hankkijalle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa ylittämättä arviointijaksoa ja perusteltava päätöksensä. Jollei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, yleisön saataville voidaan hakijaehdokkaan pyynnöstä saattaa asianmukainen selvitys päätöksen perusteluista. Tämä ei estä jäsenvaltiota sallimasta toimivaltaisen viranomaisen julkistaa näitä perusteluja ilman hankkijaehdokkaan pyyntöä.

6.   Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät arviointijakson kuluessa vastusta kirjallisesti ehdotettua hankintaa, se katsotaan hyväksytyksi.

7.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä enimmäisajan, jonka kuluessa ehdotettu hankinta on saatettava päätökseen, ja tarvittaessa pidentää tätä määräaikaa.

8.   Jäsenvaltiot eivät saa asettaa vaatimuksia, jotka ovat tiukempia kuin tässä direktiivissä säädetyt, sen osalta, miten toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava äänioikeuksien tai pääoman suorista tai epäsuorista hankinnoista tai miten toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät ne.

3)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”19 a artikla

1.   Arvioidessaan 19 artiklan 1 kohdassa edellytettyä ilmoitusta ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja toimivaltaisten viranomaisten on hankinnan kohteena olevan luottolaitoksen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi otettava huomioon hankkijaehdokkaan todennäköinen vaikutus luottolaitokseen, arvioitava hankkijaehdokkaan sopivuus ja ehdotetun hankinnan taloudellinen järkevyys kaikkien seuraavien perusteiden avulla:

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat vastustaa ehdotettua hankintaa vain, jos se on perusteltua 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten perusteella tai jos hankkijaehdokkaan toimittamat tiedot ovat puutteelliset.

3.   Jäsenvaltiot eivät saa asettaa ennakkoehtoja sen suhteen, millainen omistusosuuden taso on hankittava, eivätkä sallia toimivaltaisten viranomaistensa tarkastelevan ehdotettua hankintaa markkinoiden taloudellisten tarpeiden pohjalta.

4.   Jäsenvaltioiden on julkistettava luettelo tiedoista, jotka tarvitaan arvion tekemiseen ja jotka on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta annettaessa. Vaadittavien tietojen on oltava suhteutettuja ja mukautettuja hankkijaehdokkaan ja ehdotetun hankinnan luonteeseen. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia tietoja, joilla ei ole merkitystä toiminnan vakauden arvioinnille.

5.   Sen estämättä, mitä 19 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on kohdeltava hakijaehdokkaita syrjimättömällä tavalla, jos viranomaiselle on ilmoitettu kaksi tai useampia suunnitelmia hankkia määräosuus tai lisätä määräosuutta samasta luottolaitoksesta.

19 b artikla

1.   Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on arviointia suorittaessaan työskenneltävä tiiviisti toisiaan kuullen, jos hankkijaehdokas on

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava toisilleen kaikki hankinnan arvioimisen kannalta olennaiset tai asiaan vaikuttavat tiedot. Toimivaltaisten viranomaisten on tältä osin toimitettava pyynnöstä toisilleen kaikki asiaan vaikuttavat tiedot ja oma-aloitteisesti kaikki olennaiset tiedot. Ehdotetun hankinnan kohteena olevalle luottolaitokselle toimiluvan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen tekemässä päätöksessä on esitettävä hankkijaehdokkaasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen lausunnot ja varaukset.

4)

Korvataan 20 artikla seuraavasti:

”20 artikla

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka on päättänyt luopua suoraan tai välillisesti määräosuudestaan luottolaitoksessa, on ensin ilmoitettava tästä toimivaltaisille viranomaisille mainiten samalla suunnitellun osuuden suuruuden. Tällaisen henkilön on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille myös päätöksestään vähentää määräosuuttaan siten, että kyseisen henkilön osuus äänioikeudesta tai pääomasta on alle 20, 30 tai 50 prosenttia tai siten, että luottolaitos lakkaa olemasta kyseisen henkilön tytäryritys. Jäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa 30 prosentin raja-arvoa, jos ne soveltavat direktiivin 2004/109/EY 9 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti yhden kolmasosan raja-arvoa.”

5)

Korvataan 21 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Määritettäessä, täyttääkö hankinta 19 ja 20 artiklaa sekä tätä artiklaa sovellettaessa määräosuutta koskevat arviointiperusteet, otetaan huomioon direktiivin 2004/109/EY 9 ja 10 artiklassa tarkoitetut äänioikeudet sekä mainitun direktiivin 12 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetyt niiden yhteen laskemista koskevat ehdot.

Määritettäessä, täyttyvätkö tässä artiklassa tarkoitettua määräosuutta koskevat arviointiperusteet, jäsenvaltiot eivät saa ottaa huomioon sellaisia äänioikeuksia tai osakkeita, joita sijoituspalveluyrityksillä tai luottolaitoksilla voi olla sen vuoksi, että ne ovat antaneet merkintäsitoumuksen rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskulle ja/tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlasku on järjestetty direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan A osan 6 kohdassa tarkoitetun merkintätakauksen perusteella, edellyttäen, että kyseisiä oikeuksia ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen ja että niistä luovutaan vuoden kuluessa hankkimisesta.”

6)

Lisätään 150 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti: