bulgariankielinen erityispainos: Luku 12 Nide 003 s. 122 - 127
romaniankielinen erityispainos: Luku 12 Nide 003 s. 122 - 127
English
Select your language
Official EU languages:
Access to European Union law
EUR-Lex
Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Need more search options? Use the
Advanced search
Document 32007D0074
Commission Decision of 21 December 2006 establishing harmonised efficiency reference values for separate production of electricity and heat in application of Directive 2004/8/EC of the European Parliament and of the Council (notified under document number C(2006) 6817) (Text with EEA relevance)
Komission päätös, tehty 21 päivänä joulukuuta 2006 , sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY soveltamiseksi (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 6817) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Komission päätös, tehty 21 päivänä joulukuuta 2006 , sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY soveltamiseksi (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 6817) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUVL L 32, 6.2.2007, p. 183–188
(ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV) Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa
(BG, RO)
EUVL L 338M, 17.12.2008, p. 898–907
(MT)
No longer in force, Date of end of validity: 20/12/2011; Kumoaja 32011D0877
Language
HTML
PDF
Official Journal
|
6.2.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 32/183 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 21 päivänä joulukuuta 2006,
sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY soveltamiseksi
(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 6817)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2007/74/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/42/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Komission on määrä vahvistaa direktiivin 2004/8/EY 4 artiklan mukaisesti lämmön ja sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot, jotka sisältävät asiaankuuluvien tekijöiden, kuten rakentamisvuoden ja polttoainetyyppien, mukaan eriytettyjen viitearvojen matriisin. |
|
(2) |
Komissio on laatinut hyvin dokumentoidun analyysin direktiivin 2004/8/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kyseisen analyysin kattamalla kaudella parhaan käytettävissä olevan ja taloudellisesti perusteltavissa olevan teknologian on havaittu kehittyneen siten, että sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetuissa hyötysuhteen viitearvoissa olisi syytä tehdä ero yhteistuotantoyksikön rakentamisvuoden mukaan. Lisäksi näihin viitearvoihin olisi sovellettava ilmasto-olosuhteisiin liittyviä korjauskertoimia, koska ilman lämpötila vaikuttaa polttoaineeseen perustuvan sähköntuotannon termodynamiikkaan. Viitearvoihin olisi sovellettava myös verkossa vältettyjä häviöitä koskevia korjauskertoimia, jotta voidaan ottaa huomioon energian säästöt, jotka saavutetaan, kun verkon käyttöä rajoitetaan hajautetussa tuotannossa. |
|
(3) |
Analyysi osoitti toisaalta, että lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetuissa hyötysuhteen viitearvoissa ei ole tarpeen tehdä eroa rakentamisvuoden mukaan, koska kattiloiden nettoenergiatehokkuus ei ole juurikaan parantunut analyysin kattamalla kaudella. Ilmasto-olosuhteisiin liittyviä korjauskertoimia ei tarvita, koska ilman lämpötila ei vaikuta polttoaineeseen perustuvan lämmöntuotannon termodynamiikkaan. Myöskään verkoissa tapahtuvia lämpöhäviöitä koskevia korjauskertoimia ei tarvita, koska lämpö käytetään aina tuotantolaitoksen lähellä. |
|
(4) |
Yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot perustuvat direktiivin 2004/8/EY liitteessä III olevassa f kohdassa mainittuihin periaatteisiin. |
|
(5) |
On tarpeen varmistaa vakaat olosuhteet yhteistuotantoon tehtäville investoinneille sekä investoijien luottamuksen jatkuminen. Tämän vuoksi on asianmukaista säilyttää yhteistuotantoyksikköä varten samat viitearvot suhteellisen pitkän ajan eli kymmenen vuotta. Kun kuitenkin otetaan huomioon direktiivin 2004/8/EY päätavoite eli yhteistuotannon edistäminen primäärienergian säästämiseksi, olisi tarjottava kannustin vanhempien yhteistuotantoyksiköiden nykyaikaistamiseksi, jotta parannetaan niiden energiatehokkuutta. Tämän vuoksi yhteistuotantoyksikköön sovellettavia yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja olisi tiukennettava yhdennestätoista vuodesta sen rakennusvuoden jälkeen. |
|
(6) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat yhteistuotantoa käsittelevän komitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen vahvistaminen
Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot esitetään liitteessä I ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot liitteessä II.
2 artikla
Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen korjauskertoimet
1. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä III olevassa a kohdassa esitettyjä korjauskertoimia liitteessä I esitettyjen yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen mukauttamiseksi keskimääräisiin ilmasto-olosuhteisiin kussakin jäsenvaltiossa.
Keskimääräisiä ilmasto-olosuhteita koskevia korjauskertoimia ei sovelleta polttokennoihin perustuvaan yhteistuotantotekniikkaan.
Jos viralliset säätiedot osoittavat, että tietyn jäsenvaltion alueella ilman vuotuisessa lämpötilassa on viiden celsiusasteen tai sitä suurempia eroja, kyseinen jäsenvaltio voi asiasta komissiolle ilmoitettuaan käyttää useita ilmastovyöhykkeitä ensimmäisen kohdan soveltamiseksi ja soveltaa tällöin liitteessä III olevassa b kohdassa esitettyä menetelmää.
2. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä IV esitettyjä korjauskertoimia mukauttaakseen liitteessä I esitettyjä yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja verkossa vältettyihin häviöihin.
Verkossa vältettyjä häviöitä koskevia korjauskertoimia ei sovelleta puupolttoaineisiin ja biokaasuun.
3. Kun jäsenvaltiot soveltavat sekä liitteessä III olevassa a kohdassa että liitteessä IV esitettyjä korjauskertoimia, niiden on sovellettava liitteessä III olevaa a kohtaa ennen liitteen IV soveltamista.
3 artikla
Yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltaminen
1. Jäsenvaltioiden on sovellettava niitä liitteessä I esitettyjä yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja, jotka liittyvät yhteistuotantoyksikön rakentamisvuoteen. Näitä yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja sovelletaan 10 vuoden ajan yhteistuotantoyksikön rakentamisesta.
2. Alkaen yhdennestätoista vuodesta yhteistuotantoyksikön rakentamisesta jäsenvaltioiden on sovellettava yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja, joita 1 kohdan nojalla sovelletaan 10 vuotta vanhaan yhteistuotantoyksikköön. Näitä yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja sovelletaan vuoden ajan.
3. Tämän artiklan soveltamiseksi yhteistuotantoyksikön rakentamisvuodella tarkoitetaan sitä kalenterivuotta, jona sähköntuotanto aloitetaan.
4 artikla
Yhteistuotantoyksikön nykyaikaistaminen
Jos olemassa oleva yhteistuotantoyksikkö nykyaikaistetaan ja nykyaikaistamisen investointikustannukset ylittävät 50 prosenttia uuden vastaavan yhteistuotantoyksikön investointikustannuksista, 3 artiklan soveltamiseksi nykyaikaistetun yhteistuotantoyksikön sähköntuotannon rakentamisvuonna pidetään sitä kalenterivuotta, jona sähköntuotanto aloitetaan.
5 artikla
Polttoaineseos
Jos yhteistuotantoyksikkö toimii polttoaineseoksella, erillisen tuotannon yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja sovelletaan suhteessa eri polttoaineiden energiapanoksen painotettuun keskiarvoon.
6 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 21 joulukuuta 2006.
Komission puolesta
Komission jäsen
Andris PIEBALGS
(1) EUV L 52, 21.2.2004, s. 50.
LIITE I
Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot (1 artiklassa tarkoitetut)
Taulukossa esitetyt sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot perustuvat alempiin lämpöarvoihin ja ISO-standardin mukaisiin vakio-olosuhteisiin (ilman lämpötila 15 oC, paine 1,013 baaria, suhteellinen kosteus 60 %).
|
% |
||||||||||||
|
|
Rakennusvuosi: Polttoaine |
1996 ja sitä ennen |
1997 |
1998 |
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
2004 |
2005 |
2006-2011 |
|
Kiinteät |
Kivihiili / koksi |
39,7 |
40,5 |
41,2 |
41,8 |
42,3 |
42,7 |
43,1 |
43,5 |
43,8 |
44,0 |
44,2 |
|
Ruskohiili / ruskohiilibriketit |
37,3 |
38,1 |
38,8 |
39,4 |
39,9 |
40,3 |
40,7 |
41,1 |
41,4 |
41,6 |
41,8 |
|
|
turve/ turvebriketit |
36,5 |
36,9 |
37,2 |
37,5 |
37,8 |
38,1 |
38,4 |
38,6 |
38,8 |
38,9 |
39,0 |
|
|
Puupolttoaineet |
25,0 |
26,3 |
27,5 |
28,5 |
29,6 |
30,4 |
31,1 |
31,7 |
32,2 |
32,6 |
33,0 |
|
|
Maatalouden tuottama biomassa |
20,0 |
21,0 |
21,6 |
22,1 |
22,6 |
23,1 |
23,5 |
24,0 |
24,4 |
24,7 |
25,0 |
|
|
Biohajoava (yhdyskunta-) jäte |
20,0 |
21,0 |
21,6 |
22,1 |
22,6 |
23,1 |
23,5 |
24,0 |
24,4 |
24,7 |
25,0 |
|
|
Uusiutumaton (yhdyskunta- ja teollisuus-) jäte |
20,0 |
21,0 |
21,6 |
22,1 |
22,6 |
23,1 |
23,5 |
24,0 |
24,4 |
24,7 |
25,0 |
|
|
Öljyliuske |
38,9 |
38,9 |
38,9 |
38,9 |
38,9 |
38,9 |
38,9 |
38,9 |
38,9 |
38,9 |
39,0 |
|
|
Nestemäiset |
Öljy (kaasuöljy + raskas polttoöljy, nestekaasu) |
39,7 |
40,5 |
41,2 |
41,8 |
42,3 |
42,7 |
43,1 |
43,5 |
43,8 |
44,0 |
44,2 |
|
Biopolttoaineet |
39,7 |
40,5 |
41,2 |
41,8 |
42,3 |
42,7 |
43,1 |
43,5 |
43,8 |
44,0 |
44,2 |
|
|
Biohajoava jäte |
20,0 |
21,0 |
21,6 |
22,1 |
22,6 |
23,1 |
23,5 |
24,0 |
24,4 |
24,7 |
25,0 |
|
|
Uusiutumaton jäte |
20,0 |
21,0 |
21,6 |
22,1 |
22,6 |
23,1 |
23,5 |
24,0 |
24,4 |
24,7 |
25,0 |
|
|
Kaasumaiset |
Maakaasu |
50,0 |
50,4 |
50,8 |
51,1 |
51,4 |
51,7 |
51,9 |
52,1 |
52,3 |
52,4 |
52,5 |
|
Jalostamokaasu / vety |
39,7 |
40,5 |
41,2 |
41,8 |
42,3 |
42,7 |
43,1 |
43,5 |
43,8 |
44,0 |
44,2 |
|
|
Biokaasu |
36,7 |
37,5 |
38,3 |
39,0 |
39,6 |
40,1 |
40,6 |
41,0 |
41,4 |
41,7 |
42,0 |
|
|
Koksauskaasu, masuunikaasu, muut jätekaasut, talteenotettu jätelämpö |
35 |
35 |
35 |
35 |
35 |
35 |
35 |
35 |
35 |
35 |
35 |
|
LIITE II
Lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot (1 artiklassa tarkoitetut)
Taulukossa esitetyt lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot perustuvat alempiin lämpöarvoihin ja ISO-standardin mukaisiin vakio-olosuhteisiin (ilman lämpötila 15 oC, paine 1,013 baaria, suhteellinen kosteus 60 %).
|
% |
|||
|
|
Polttoaine |
Höyry (1) /kuuma vesi |
Pakokaasujen suora käyttö (2) |
|
Kiinteät |
Kivihiili / koksi |
88 % |
80 % |
|
Ruskohiili / ruskohiilibriketit |
86 % |
78 % |
|
|
Turve/ turvebriketit |
86 % |
78 % |
|
|
Puupolttoaineet |
86 % |
78 % |
|
|
Maatalouden tuottama biomassa |
80 % |
72 % |
|
|
Biohajoava (yhdyskunta-)jäte |
80 % |
72 % |
|
|
Uusiutumaton (yhdyskunta- ja teollisuus-)jäte |
80 % |
72 % |
|
|
Öljyliuske |
86 % |
78 % |
|
|
Nestemäiset |
Öljy (kaasuöljy + raskas polttoöljy, nestekaasu) |
89 % |
81 % |
|
Biopolttoaineet |
89 % |
81 % |
|
|
Biohajoava jäte |
80 % |
72 % |
|
|
Uusiutumaton jäte |
80 % |
72 % |
|
|
Kaasumaiset |
Maakaasu |
90 % |
82 % |
|
Jalostamokaasu / vety |
89 % |
81 % |
|
|
Biokaasu |
70 % |
62 % |
|
|
Koksauskaasu, masuunikaasu, muut jätekaasut |
80 % |
72 % |
|
(1) Höyryntuotannon hyötysuhteita olisi alennettava viidellä absoluuttisella prosenttiyksiköllä, jos jäsenvaltiot, jotka soveltavat direktiivin 2004/8/EY 12 artiklan 2 kohtaa, sisällyttävät lauhteen palautuksen tuotantoyksikköä koskeviin laskelmiin.
(2) Jos lämpötila on 250 oC tai sitä korkeampi, on käytettävä suoran lämmönkäytön arvoja.
LIITE III
(2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut) keskimääräisiin ilmasto-olosuhteisiin liittyvät korjauskertoimet sekä menetelmä ilmastovyöhykkeiden määrittämiseksi erilliseen sähkön tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltamiseksi
|
(a) |
Keskimääräisiin ilmasto-olosuhteisiin liittyvät korjauskertoimet Ilman lämpötilaan liittyvä korjaus perustuu tietyn jäsenvaltion vuosittaisen keskilämpötilan ja ISO-standardin mukaisten vakio-olosuhteiden (15 oC) väliseen eroon. Korjaus on seuraava: Hyötysuhteen alentaminen 0,1 prosenttiyksiköllä kutakin 15 oC:n ylittävää astetta kohti; Hyötysuhteen korottaminen 0,1 prosenttiyksiköllä kutakin 15 oC:n alittavaa astetta kohti. Esimerkki: Jos vuosittainen keskilämpötila jäsenvaltiossa on 10 oC, kyseisessä jäsenvaltiossa olevan yhteistuotantoyksikön viitearvoa on korotettava 0,5:llä prosenttiyksiköllä. |
|
(b) |
Menetelmä ilmastovyöhykkeiden määrittämiseksi Kunkin ilmastovyöhykkeen rajat muodostuvat (kokonaisina celsiusasteina ilmaistuista) vuotuisen keskilämpötilan lämpökäyristä, joiden ero on vähintään 4 oC. Vierekkäisten ilmastovyöhykkeiden ilman vuotuisen keskilämpötilan eron on oltava vähintään 4 oC. Esimerkki: Tietyssä jäsenvaltiossa ilman vuotuinen keskilämpötila paikassa A on 12 oC ja paikassa B 6 oC. Ero on yli 5 oC. Jäsenvaltio voi nyt määrittää kaksi ilmastovyöhykettä, joita erottaa 9 oC:n lämpökäyrä. Näin muodostuu 9 oC:n ja 13 oC:n lämpökäyrien väliin yksi ilmastovyöhyke, jossa ilman vuotuinen keskilämpötila on 11 oC, ja 5 oC:n ja 9 oC:n lämpökäyrien väliin toinen ilmastovyöhyke, jossa ilman vuotuinen keskilämpötila on 7 oC. |
LIITE IV
verkossa vältettyjä häviöitä koskevat korjauskertoimet sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltamiseksi (2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut)
|
Jännite: |
Verkkoon siirretty sähkö |
Paikalla käytetty sähkö |
|
> 200 kV |
1 |
0,985 |
|
100-200 kV |
0,985 |
0,965 |
|
50-100 kV |
0,965 |
0,945 |
|
0,4-50 kV |
0,945 |
0,925 |
|
< 0,4 kV |
0,925 |
0,860 |
Esimerkki:
100 kWel:n yhteistuotantoyksikkö, jossa on maakaasulla toimiva mäntämoottori, tuottaa 380 V:n sähköä. Tästä sähköstä 85 prosenttia menee omaan käyttöön ja 15 prosenttia siirretään verkkoon. Laitos rakennettiin vuonna 1999. Vuosittainen ilman lämpötila on 15 oC (joten ilmastoon liittyvää korjausta ei tarvita).
Tämän päätöksen liitteen I mukaan maakaasun yhdenmukaistettu hyötysuhteen viitearvo vuoden 1999 osalta on 51,1 prosenttia. Verkossa tapahtuvaan häviöön liittyvän korjauksen jälkeen sähkön erillisen tuotannon hyötysuhteen viitearvo varten tässä yhteistuotantoyksikössä olisi (perustuen tässä liitteessä esitettyjen tekijöiden painotettuun keskiarvoon):
Ref Eη = 51,1 % * (0,860 * 85 % + 0,925 * 15 %) = 44,4 %