6.2.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 32/76

(1)

Toimenpiteestä on ilmoitettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti 31 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyllä ja 6 päivänä huhtikuuta 2004 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(2)

Komissio on pyytänyt Alankomailta lisätietoja 1 päivänä kesäkuuta 2004, 12 päivänä elokuuta 2004 ja 16 päivänä helmikuuta 2005 päivätyillä kirjeillä. Alankomaiden viranomaiset ovat vastanneet komission tiedusteluihin 5 päivänä heinäkuuta 2004, 17 päivänä joulukuuta 2004 ja 15 päivänä maaliskuuta 2005 päivätyissä ja vastaavasti 7 päivänä heinäkuuta 2004, 3 päivänä tammikuuta 2005 ja 23 päivänä maaliskuuta 2005 saapuneiksi kirjatuissa kirjeissä.

(3)

Komissio on ilmoittanut Alankomaille 5 päivänä toukokuuta 2005 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseisen tukitoimenpiteen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(4)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä tukitoimenpiteestä.

(5)

Alankomaat on toimittanut lisähuomautuksia 10 päivänä kesäkuuta 2005 päivätyssä kirjeessä.

(6)

Komissio on saanut huomautuksia asianomaisilta ja toimittanut ne Alankomaille kommentoitavaksi. Komissio on saanut Alankomaiden huomautukset 14 päivänä lokakuuta 2005 päivätyssä kirjeessä.

(7)

Alankomaat on päättänyt myöntää tukea Holland Malt BV:lle osana alueellista ”Regionale investeringsprojecten 2000” -investointiohjelmaa, jäljempänä ’IPR-ohjelma’. Komissio on hyväksynyt tämän alueellisen investointiohjelman vuonna 2000 (3); 18 päivänä helmikuuta 2002 on hyväksytty kyseisen ohjelman muutos (4), jonka nojalla IPR-ohjelmaa sovelletaan perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden jalostamiseen ja kaupan pitämiseen.

(8)

Tarkasteltavana oleva tapaus liittyy Holland Malt BV:n investointihankkeelle myönnettävään tukeen. Holland Malt BV, jäljempänä ’Holland Malt’, on yhteisyritys, jonka jäseninä ovat toisaalta olutpanimo Bavaria NV ja toisaalta Pohjois-Alankomaiden ja Saksan viljantuottajien osuuskunta Agrifirm. Tuki on tarkoitettu mallastamon rakentamiseen Eemsmondin kunnassa sijaitsevaan Eemshaveniin. Investoinnin ansiosta eri vaiheet (mallasohran varastointi ja jalostus sekä maltaan tuotanto ja kauppa) voidaan linkittää yhteen.

(9)

Alankomaiden talousministeriö on päättänyt myöntää tukea 13,5 prosentille (brutto — 10 prosenttia netto) yhteensä 55 miljoonan euron tukikelpoisista investointikustannuksista, ja tuen enimmäismääräksi on vahvistettu 7 425 000 miljoonaa euroa. Koska kyseessä on tuki perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimivan yrityksen toteuttamalle investointihankkeelle ja koska hankkeen tukikelpoiset kustannukset ovat enemmän kuin 25 miljoonaa euroa, tuesta on erityisesti ilmoitettava komissiolle Maatalousalan valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen  (5), jäljempänä ’suuntaviivat’, 4.2.6 kohdan mukaisesti.

(10)

Holland Malt teki investointipäätöksensä sen jälkeen, kun Alankomaiden hallitus oli 23 päivänä joulukuuta 2003 päivätyssä kirjeessään sitoutunut myöntämään tuen. Sitoumuksen edellytyksenä oli, että Euroopan komissio hyväksyy tuen. Holland Malt aloitti rakennustyöt Eemshavenissa heinäkuussa 2004, ja mallastamo oli käyttökunnossa huhtikuussa 2005.

(11)

Perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä aloittaessaan komissio otti huomioon jäljempänä esitetyt seikat.

(12)

Todettuaan, että tässä vaiheessa tarkasteltavana oleva toimenpide vaikuttaisi olevan perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, komissio tarkasteli mahdollisuutta soveltaa poikkeuksia, joiden perusteella tukitoimenpidettä voitaisiin pitää yhteismarkkinoille soveltuvana.

(13)

Toimenpiteen luonteen perusteella ainoa ajateltavissa oleva poikkeus on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätty poikkeus, jonka mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(14)

Koska tuki liittyi maataloustuotteiden jalostamiseen ja kaupan pitämiseen tarkoitettuihin investointeihin, komission oli varmistuttava siitä, että kaikki suuntaviivojen 4.2 kohdan edellytykset täyttyivät. Komissio epäili mahdollisuutta soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaa jäljempänä esitetyistä syistä:

(15)

Suuntaviivojen 4.2.5 kohdassa määrätään, että tukea ei saa myöntää maataloustuotteiden jalostamiseen tai kaupan pitämiseen liittyviin investointeihin, ellei voida osoittaa riittävällä tavalla, että kyseisille tuotteille on olemassa tavanomaiset markkinointikanavat. Niiden tietojen perusteella, jotka komissiolla oli käytettävissään menettelyä aloittaessaan, ei voitu sulkea pois liikakapasiteetin mahdollisuutta mallasmarkkinoilla.

(16)

Holland Malt väitti tuottavansa ”premium-oluen” tuotantoon tarkoitettua korkealaatuista ”premium-mallasta” ja mainitsi, että tällaisen mallas- ja olutlaadun markkinat kasvoivat edelleen. Menettelyä aloitettaessa ei kuitenkaan ollut täysin selvää, olivatko ”premium-mallas” ja ”premium-olut” pelkkiä markkinointitermejä, joilla ei viitattu minkään erityisen tuotteen markkinoihin ilman liikakapasiteettia.

(17)

Komissio on saanut huomautuksia seuraavilta tahoilta:

(18)

Suomen kauppamallastamojen yhdistys vastustaa Alankomaiden aikomusta myöntää tukea Holland Malt BV:lle, koska sen mukaan mallastamoihin tarkoitettuihin investointeihin myönnettävä valtiontuki vaikuttaa häiritsevästi markkinoihin. Yhdistys mainitsee, että yhteisön mallasalalla on liikakapasiteettia noin yhden miljoonan tonnin verran ja että sen vuoksi kapasiteettia on tulevien vuosien aikana vähennettävä 10 prosenttia. Sen väitteen osalta, että Holland Malt tuottaa ”premium-oluen” tuotantoon tarkoitettua korkealaatuista ”premium-mallasta”, Suomen kauppamallastamojen yhdistys toteaa, että olemassa olevat yhteisön mallastamot pystyvät jo nyt toimittamaan markkinoille runsaasti erilaisia mallaslaatuja, joihin kuuluu myös korkealaatuinen ”premium-mallas”.

(19)

Ison-Britannian kauppamallastamojen yhdistys katsoo ehdottomasti, että mallastamoille myönnettävä valtiontuki olisi nimenomaisesti kiellettävä. Se viittaa Euroopan mallasteollisuutta edustavan Euromalt-yhdistyksen vuonna 2004 komissiolle osoittamaan kirjeeseen, jossa yhdistys toteaa, että sekä yhteisön että maailmanmarkkinoiden mallastuotannon liikakapasiteetin vuoksi alan uuteen kapasiteettiin ei saisi myöntää valtiontukea (6). Yhdistyksen mukaan jäsenvaltioiden maltaantuotantokapasiteetti on 8,8 miljoonaa tonnia ja kysyntä noin 5,9 miljoonaa tonnia. Näin yhteisön potentiaalinen vientiylijäämä olisi 2,9 miljoonaa tonnia maailmanmarkkinoilla, joiden vuotuisen kaupan määrä on 4,3 miljoonaa tonnia. Markkinointivuonna 2003/2004 yhteisön vientitodistuksia annettiin yhteensä 2,48 miljoonalle tonnille mallasta. Kesäkuussa 2005 päättyneen markkinointivuoden aikana määrä laski 2,22 miljoonaan tonniin, mikä oli osoitus vaikeasta markkinatilanteesta ja yhteisön mallastamojen myyntimahdollisuuksien kaventumisesta. Ison-Britannian kauppamallastamojen yhdistys arvioi yhteisön mallasylijäämäksi 500 000 tonnia ja uskoo sen kasvavan edelleen lähes miljoonaan tonniin uuden lisäkapasiteetin ja käytännöllisesti katsoen omavaraisuuden saavuttaneiden Venäjän ja Itä-Euroopan maiden kysynnän vähentymisen seurauksena. Yhdistyksen mukaan liikakapasiteetti on johtanut siihen, että maltaan nykyiset markkinahinnat ovat laskeneet tasolle, joka ei enää riitä kattamaan vaihtelevia kustannuksia. Lisäksi yhdistys kiistää väitteen, jonka mukaan Alankomaiden uusi kapasiteetti perustuisi ”premium-oluen” tuotantoon tarkoitettuun korkealaatuiseen ”premium-maltaaseen”. Panimoalalla on tapahtunut voimakasta yhdentymistä, ja useimmat mallastamojen asiakkaat haluavat ainoastaan korkealaatuista mallasta, joka täyttää niiden tiukat (ja usein yhteiset) vaatimukset ja elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvät edellytykset. Mallasmarkkinoiden jaotteleminen tuotannon laadun mukaan ei yhdistyksen mukaan vastaa todellisuutta.

(20)

Saksan kauppamallastamojen yhdistys on erittäin huolestunut Alankomaiden aikeesta myöntää investointitukea mallastamon rakentamiseen Groningenin läänin alueelle. Sen mukaan yhteisön vienti perinteisille markkina-alueille, kuten Mercosur-maihin, Venäjälle ja Ukrainaan, tulee selvästi vähenemään näiden maiden oman mallasteollisuuden kehityksen ja tuonninvastaisten suojatoimien myötä. Lisäksi Kanadan ja Australian kaltaisten merentakaisten kilpailijoiden asema on erittäin vahva, johtuen niiden sijainnista lähellä Kaukoidän ja Kaakkois-Aasian yhäti kasvavia olutmarkkinoita ja kyseisten maiden hallitusten liberaalista kauppapolitiikasta. Samanaikaisesti maltaan menekin kasvu sisämarkkinoilla on pysähtynyt, mikä johtaa yhteisössä noin miljoonan tonnin liikakapasiteettiin. Saksan kauppamallastamojen yhdistys katsoo, että paikallisen mallasohrantuotannon edistäminen ei ole kelvollinen peruste. Yhdistys huomauttaa, että mallasteollisuus ostaa jo nyt kaiken Alankomaissa tuotetun mallasohran ja että Groningenin uusi mallastamo tulee olemaan riippuvainen tuontiohrasta.

(21)

Ranskan kauppamallastamojen yhdistys vastustaa valtiontuen myöntämistä uusille mallastamoille yhteisössä. Se viittaa Ison-Britannian kauppamallastamojen yhdistyksen mainitsemaan Euromaltin kirjeeseen ja esittää maltaan osalta samat tuotanto-, tuonti- ja vientiluvut. Myös Ranskan kauppamallastamojen yhdistyksen mukaan mallaskaupassa sovelletaan nykyisin hintoja, joiden avulla on mahdotonta kattaa vaihtelevat kustannukset. Se katsoo, että Alankomaiden kyseiseen investointiin myöntämää valtiontukea ei voida perustella viittaamalla korkealaatuisen maltaan erillisiin markkinoihin, koska valtaosa panimoista haluaa joka tapauksessa korkealaatuista mallasta. Lopuksi yhdistys katsoo, että markkinointiedellytysten parantamiseksi yhteisön mallasteollisuuden olisi itse asiassa suljettava vanhanaikaisiksi käyneet mallastamot.

(22)

Tanskan kauppamallastamojen yritys vastustaa kaavaillun tuen myöntämistä Holland Maltille. Yhdistyksen mukaan mallasteollisuus perustuu kaikkialla maailmassa vapaisiin markkinaedellytyksiin, ja sille on ominaista yksityisomistus ja alan yritysten yksityiset investoinnit kehittämistoimintaan. Määrältään 7,4 miljoonan euron tuki yhteensä 55 miljoonan euron investointiin vääristäisi kilpailua ja tarjoaisi tuensaajayritykselle aiheetonta etua kilpailijoihin nähden erityisesti tuen käyttöönottoa seuraavien ensimmäisten vuosien aikana. Tanskan kauppamallastamojen yhdistys ei myöskään hyväksy eron tekemistä ”premium-maltaan” ja ”tavallisen maltaan” välille. Mallas on yleinen nimitys tuotteelle, jonka ominaisuudet voivat hieman vaihdella mutta johon silti sovelletaan panimoalan vahvistamia laatuvaatimuksia. Lopuksi yhdistys toteaa, ettei se näe minkäänlaisia paikallisia tai alueellisia syitä tukea investointeja Eemsmondissa, koska kyseinen alue on sen mukaan tavanomaiselle kehitystasolle kuuluva Alankomaiden alue, jonka infrastruktuurit liittyvät läheisesti ohran ja maltaan tuotantoketjuun.

(23)

Asianomainen, joka mahdollisen vahingon perusteella on pyytänyt, että sen henkilöllisyyttä ei paljasteta, vastustaa tukea jäljempänä esitetyistä syistä. Sen mielestä ”premium-maltaan” ja tavallisen maltaan välinen ero on keinotekoinen, eikä se katso, että investointituelle olisi olemassa paikallisia tai alueellisia syitä. Lisäksi se katsoo, että tuki johtaisi kilpailun vääristymiseen mallasmarkkinoilla, joille on ominaista yksityisomistus ja yksityisten tekemät investoinnit.

(24)

Alankomaiden maatalous- ja puutarhaviljely-yhdistys (LTO Nederland) katsoo, että Holland Maltin mallastamon rakentaminen Eemshaveniin on erittäin tärkeää alueen maatalouden kannalta. Mallastamon sijainti satamassa ja korkealaatuisten mallas- ja olutmarkkinoiden tarpeisiin suunnattu tuotantoprosessi tarjoavat merkittäviä sosiaalis-taloudellisia tulevaisuudennäkymiä Alankomaiden koillisosan maataloudelle kannustamalla viljanviljelyä tuotantoprosessin käyttöön. Viljelijöiden tuottama ohra on osa täysin rekisteröityä ja varmennettua integroitua ketjua, jonka lopputuote on korkealaatuinen olut. Alueen tärkeimmät viljelykasvit ovat tärkkelysperuna ja sokerijuurikas. Tehokkuuden parantuminen ja yhteisön politiikan uudistus ovat kuitenkin johtaneet kyseisten lajien viljelyalan pienenemiseen. Mallasohran viljely on yksi harvoista kannattavista vaihtoehdoista edellä mainittujen lajien viljelylle. Näistä syistä viljelijät ovat lupautuneet osallistumaan Holland Maltin hankkeen rahoitukseen.

(25)

Agrifirm kannattaa täysin tuen myöntämistä Holland Maltille. Se toimii Bavaria-panimon kanssa Holland Malt -yhteisyrityksessä, jonka toiminta muodostaa integroidun ketjun mallasohran viljelyn, varastoinnin ja jalostamisen alalla. Agrifirmin mukaan Holland Maltin tuotanto- ja varastointilaitos tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia, ja mallasohran viljely takaa alueen viljelijöille paremmat tulevaisuudennäkymät. Keskittymällä premium-maltaan vaatimukset täyttävän mallasohran tuotantoon alueen viljelijät voivat hyödyntää premium-oluen markkinoiden myötä avautuvat kasvumahdollisuudet. Ottaen huomioon logistiset edut laitoksen rakentaminen Eemshaveniin merkitsee uudenlaisen teollisuustoiminnan syntymistä Pohjois-Alankomaihin. Alankomaiden hallituksen päätös tuen myöntämisestä auttaa ylläpitämään toiminnan kannattavuuden hankkeen ensimmäisten kriittisten vuosien aikana.

(26)

Holland Maltin mukaan on mahdollista väittää, että premium-oluella ja premium-maltaalla on olemassa erilliset markkinat. Holland Maltin HTST-maltaalle (”high temperature, short time”) löytyy helposti menekkiä premium-maltaan markkinoilla. HTST-mallas lisää maun, aromin ja vaahdon säilyvyyttä ja siten myös oluen varastointi-ikää. Holland Malt viittaa Münchenin Weihenstephan-yliopiston kirjeeseen, jossa vahvistetaan, että patentoidun teknologian avulla voidaan tuottaa mallasta, joka eroaa selkeästi tavallisesta maltaasta (7). Myös Holland Maltin kirjeen liitteenä olevassa lausunnossa eräs premium-olutta valmistava panimo ylistää HTST-maltaan ainutlaatuisia ominaisuuksia. Lisäksi HTST-mallas voidaan luokitella kuuluvaksi korkeampaan hintaluokkaan kuin muiden mallastamojen tuottama tavallinen mallas. Ainutkertaisten fysikaalisten ominaisuuksien, selkeästi havaittavissa olevan laadun ja korkeamman hintaluokan ansiosta on Holland Maltin mukaan mahdotonta tai erittäin epätodennäköistä, että HTST-mallas ja tavallinen mallas voisivat korvata toisensa. HTST-maltaalle odotetaan löytyvän kysyntää ja omat markkinat. Holland Maltin mukaan investointi ei sen vuoksi välttämättä johda kapasiteetin lisääntymiseen 55 000 tonnilla tavallisen maltaan markkinoilla.

(27)

Lisäksi Holland Malt huomauttaa, että huolimatta maltaan maailmanmarkkinoiden liikakapasiteetista Holland Maltin investointi ei välttämättä lisää kapasiteettia. Koska Holland Malt sijaitsee syväsatamassa, mallastamon tavanomaiset markkinointimahdollisuudet löytyvät vientiin tarkoitetun maltaan markkinoilta. Vaikka Euroopan sisämaa-alueiden mallasalan kasvunäkymät heikkenevätkin maltaan kysynnän vähetessä Länsi-Euroopassa, maltaan viennin kasvumahdollisuudet ovat huomattavat, mikä Holland Maltin mukaan vahvistetaan kolmessa vuonna 2005 laaditussa raportissa (8). Niistä ilmenee, että Aasian, Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Itä-Euroopan kasvavilla markkinoilla maltaalle asetetaan erittäin korkeat vaatimukset ja että Euroopan mallasteollisuudella on kilpailuetu sen tuottaman maltaan korkean laadun ansiosta. Holland Malt huomauttaa, että sillä ei ole ollut vaikeuksia löytää tuotannolleen tavanomaisia markkinointimahdollisuuksia, ja viittaa vuoden 2005 täyttyneeseen tilauskirjaan ja siihen, että jo toisena perättäisenä vuotena se olisi voinut myydä enemmän mallasta kuin mitä se pystyi tuottamaan. Holland Malt huomauttaa lisäksi, että sen Wageningenissa ja Lieshoutissa sulkema kapasiteetti oli suunnattu Länsi-Euroopan kutistuville markkinoille, kun taas Eemshavenin uusi kapasiteetti on tähdätty kasvaville vientimarkkinoille. Siten myös mallasmarkkinoiden kapasiteetin nettokasvu tulee olemaan 5 päivänä toukokuuta 2005 päivätyssä komission kirjeessä mainittua vähäisempää. Holland Malt väittää, että investointi Eemshaveniin rakennettavaan laitokseen vaikuttaa enemmän kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan kuin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska maltaan vienti muodostaa oman markkinasegmenttinsä, joka on täysin erillinen niihin markkinoihin nähden, joilla sisämaan maltaantuottajat toimivat. Holland Malt korostaa, että tilanne maltaan maailmanmarkkinoilla ei ole estänyt komissiota hyväksymästä mallastamolle Liettuassa myönnettyä investointitukea.

(28)

Holland Malt toteaa, että investointi vaikuttaa myönteisesti maaseudun kehittämiseen Pohjois-Alankomaiden ja Saksan alueella. Sen ansiosta monelle viljelijälle (noin 1 800) tarjoutuu vaihtoehtoinen viljelymahdollisuus. He tulevat tuottamaan kasvavien markkinoiden tarpeisiin korkealaatuista mallasohraa, joka ei rehuohran tavoin päädy yhteisön interventiojärjestelmään. Lisäksi mallasohran viljely on ympäristön kannalta vähemmän haitallista kuin rehuohran viljely. Holland Malt huomauttaa vielä, että maltaan tuotantoon ja ohran varastointiin tarkoitettu integroitu laitos parantaa osaltaan konkreettisella tavalla elintarvikkeiden turvallisuutta.

(29)

Groningenin lääni puoltaa valtiontukea Holland Maltin investoinnille. Se viittaa myönteisiin vaikutuksiin, joita hankkeella on alueen työllisyydelle. Lisäksi se korostaa hankkeeseen liittyvää innovatiivista teknologiaa ja sen antamaa nostetta Eemshavenin kehittämiselle muun muassa maatalouden yrityspuiston perustamisen myötä. Lääni mainitsee myös kannustavan vaikutuksen, joka investoinnilla on perinteisten paikallisesti viljeltyihin lajeihin — kuten tärkkelysperunaan — liittyvien vaikeuksien kanssa ponnisteleviin viljelijöihin. Siirtyminen mallasohran viljelyyn tarjoaa näille viljelijöille paremmat tulevaisuudennäkymät.

(30)

Alankomaat on reagoinut menettelyn aloittamiseen 10 päivänä kesäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä. Lokakuun 14 päivänä 2005 Alankomaat on vastannut kolmansien osapuolten huomautuksiin pyydettyään ensin lisäaikaa vastaamiselle.

(31)

Ensimmäisessä kirjeessään Alankomaiden viranomaiset toteavat, että samalla kun Euroopan sisämaa-alueiden mallasalan kasvunäkymät heikkenevätkin maltaan kysynnän vähetessä Länsi-Euroopassa, maltaan viennin kasvumahdollisuudet ovat huomattavat. Tähän saattaa vaikuttaa edullisesti Holland Maltin sijainti syväsatamassa. Tässä yhteydessä on aiheellista puhua mallasmarkkinoiden jakautumisesta. Holland Maltin investointi ei vaikuta sisämaassa sijaitsevien Länsi-Euroopan paikallisten mallastamojen jo nyt kutistuneisiin markkinoihin. Alankomaat täsmentää, että maltaan määrä, jolle yhteisössä annettiin vientitodistuksia markkinointivuonna 2004/2005, oli sama kuin markkinointivuonna 2003/2004, ja pyytää komissiota ottamaan huomioon tuoreimmat vientitodistuksia koskevat tiedot. Lisäksi Alankomaiden mukaan Holland Maltin tuottamalla korkealaatuisella maltaalla on oma erityinen markkinasegmenttinsä. Tältä osin Alankomaat viittaa Weihenstephanin yliopiston kirjeeseen, jossa vahvistetaan muista erottuvat erityisominaisuudet.

(32)

Vastauksena kolmansien osapuolten esittämiin huomautuksiin Alankomaat toteaa, että maltaan maailmanmarkkinat tulevat kasvamaan lähivuosina. Tältä osin viitataan 4 ja 5 päivänä lokakuuta 2005 järjestettyyn mallasohraa käsitelleeseen seminaariin, jonka yhteydessä Kansainvälinen viljaneuvosto (9) ennusti mallasalan kokonaiskapasiteetin kasvavan vuoteen 2010 mennessä 10 prosentilla. Samassa seminaarissa Rabobank ilmoitti oluen kokonaiskulutuksen kasvavan vuosittain kahdella prosentilla ennen kaikkea oluen kulutuksen lisääntyessä Etelä-Amerikan, Afrikan, Venäjän, Kaakkois-Aasian ja Kiinan kaltaisilla kasvavilla markkinoilla. Tästä kehityksestä voivat hyötyä syvänmerensatamissa sijaitsevat uudenaikaiset mallastamot, jotka pystyvät tuottamaan suuria eriä. Alankomaat viittaa elokuussa 2005 päivättyyn Euromaltin kirjeeseen (10), jossa todetaan, että kapasiteetiltaan pienet, vanhat ja epäasianmukaiset laitokset on suljettava. Samassa kirjeessä mainitaan, että yhteisön mallasalan liikakapasiteetti on vähintään 500 000–700 000 tonnia. Alankomaiden mukaan tämä luku perustuu kuitenkin 24 tunnin päivittäiseen tuotantoon 7 päivänä viikossa ja 365 päivänä vuodessa. Siinä ei ole otettu huomioon seisonta-aikoja, minkä vuoksi on epäselvää, onko todellakin kyse liikakapasiteetista. Lisäksi Alankomaat viittaa Frontier Economics –tutkimustoimiston raporttiin (11), joka käsittelee Holland Maltin maantieteellisiä markkinoita ja innovaationäkökohtia. Raportin päätelmissä todetaan, että mikään ei viittaa siihen, että Holland Maltille myönnettävä tuki johtaisi muiden Euroopan mallastamojen tuottaman maltaan menekin alenemiseen tavalla, joka ylittäisi väistämättä edessä olevan tason. Sen vuoksi ei ole syytä olettaa, että tuen hyväksyminen lisäisi liikakapasiteettia tavallisen maltaan tuottajien keskuudessa Euroopassa. Alankomaat pyytää komissiota ottamaan huomioon sen, että korkealaatuiselle, oluen säilyvyyttä parantavalle HTST-maltaalle on olemassa omat erilliset markkinat. Alankomaat viittaa myös 12 000 mallastonnia vastaavan kapasiteetin poistamiseen, mikä nostaa olemassa olevan poistetun kapasiteetin yhteensä 77 000 tonniin. Lisäkapasiteetti on ainoastaan 0,5 prosenttia yhteisön kokonaiskapasiteetista, minkä ei pitäisi häiritä yhteisön mallasmarkkinoiden toimintaa. Lopuksi Alankomaat huomauttaa, että tuki, jonka se aikoo myöntää, on tarkoitettu yksinomaan korvaamaan Eemshavenin epäsuotuisa sijainti ja tarjoamaan Holland Maltille tasavertaiset kilpailuedellytykset (ilman tukea vastaavanlainen investointi olisi toteutettu Terneuzenin syväsatamassa sijaitsevan mallastamon hyväksi).

(33)

Toimenpide liittyy ohran jalostustoimintaa harjoittavalle yritykselle myönnettävään tukeen. Viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (12) 23 artiklan mukaan perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa sovelletaan kyseisessä asetuksessa lueteltujen tuotteiden tuotantoon ja kauppaan. Sen vuoksi ala, jota tarkasteltavana oleva tukijärjestelmä koskee, kuuluu valtiontukea koskevien yhteisön säännösten soveltamisalaan.

(34)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(35)

Kyseessä oleva toimenpide on suoraa investointitukea. Se on valikoiva, koska se suosii yhtä ainoaa yritystä, Holland Maltia.

(36)

Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yrityksen kilpailuaseman parantaminen valtiontuen avulla merkitsee yleensä kilpailun vääristymistä sellaisiin muihin yrityksiin nähden, jotka eivät ole saaneet vastaavanlaista tukea (13).

(37)

Toimenpide vaikuttaa haitallisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos se vaikeuttaa tuontia muista jäsenvaltioista ja helpottaa vientiä muihin jäsenvaltioihin. Ratkaisevaa on se, kehittyykö tai onko yhteisön sisäinen kauppa vaarassa kehittyä erilaiseen suuntaan kyseisen tuen seurauksena.

(38)

Tuotteella, jota tarkasteltavana oleva tukitoimenpide koskee (mallas), käydään huomattavaa yhteisön sisäistä kauppaa. Vuonna 2004 yhteisön mallaskauppa oli määrällisesti noin 1,3 miljoonaa tonnia, mikä vastasi noin 15 prosenttia maltaan kokonaistuotannosta yhteisössä kyseisenä vuonna (14). Sen vuoksi alalla esiintyy kilpailua. Vaarana on, että toimenpiteen seurauksena yhteisön sisäinen kauppa kehittyy eri suuntaan.

(39)

Sen vuoksi tarkasteltavana oleva toimenpide on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(40)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään eräistä poikkeuksista 87 artiklan 1 kohdassa määrättyyn kieltoon.

(41)

Tukitoimenpiteen luonteen ja tavoitteiden vuoksi 87 artiklan 2 kohdassa määrättyjä poikkeuksia ei voida soveltaa. Alankomaat ei myöskään ole vedonnut 87 artiklan 2 kohtaan.

(42)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa muita tukimuotoja, joita voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina. Niiden vastaavuutta perustamissopimuksen määräysten kanssa on arvioitava koko yhteisön eikä ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion näkökulmasta. Yhteismarkkinoiden moitteettoman toimivuuden varmistamiseksi 87 artiklan 3 kohdassa määrättyjä poikkeuksia on tulkittava suppeasti.

(43)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan osalta on todettava, että tuensaaja ei ole sijoittautunut alueelle, jonka taloudellista kehitystä voidaan pitää erityisen epäsuotuisana alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen  (15) mukaisesti (bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden alle 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta). Sen vuoksi perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohtaa ei voida soveltaa perusteena perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvien tuotteiden tuotantoon, jalostamiseen tai kaupan pitämiseen myönnettävälle tuelle.

(44)

Perustamissopimuksen 87 artiklan3 kohdan b alakohdan osalta huomautetaan, että kyseisen toimenpiteen tarkoituksena ei ole Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistäminen tai jäsenvaltion taloudessa esiintyvän vakavan häiriön poistaminen.

(45)

Tukea ei ole myöskään tarkoitettu eikä se sovellu 87 artiklan 3 kohdan d alakohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen.

(46)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(47)

Koska Holland Malt ei ole komission määritelmän (16) mukainen pieni tai keskisuuri yritys, EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen 23 päivänä joulukuuta 2003 annettua asetusta (EY) N:o 1/2004 (17) ei voida soveltaa. Sen vuoksi maataloustuotteiden jalostamisen hyväksi myönnetyn investointituen yhteensopivuutta 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan määräysten kanssa on arvioitava suuntaviivojen 4.2 kohdan perusteella.

(48)

Suuntaviivojen 4.2.3 kohdan mukaisesti tukikelpoiset kustannukset voivat liittyä kiinteän omaisuuden rakentamiseen, hankintaan tai parantamiseen sekä uusien koneiden ja laitteiden hankintaan, tietokoneohjelmistot mukaan luettuina. Tuki saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista investoinneista tavoite 1 -alueilla ja 40 prosenttia muilla alueilla.

(49)

Nämä edellytykset täyttyvät, koska tukea on tarkoitus myöntää laitoksen rakentamiseen sekä rakennusmaan, kaluston ja laitteiden hankintaan. Lisäksi Alankomaat on rajoittanut ilmoittamansa tuen enimmäismäärän 13,5 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista.

(50)

Suuntaviivojen 4.2.3 kohdassa määrätään lisäksi, että investointitukea voidaan myöntää vain yrityksille, joiden voidaan yrityksen tulevaisuudennäkymistä tehtävän arvioinnin perusteella osoittaa olevan taloudellisesti elinkelpoisia. Yritysten on myös täytettävä ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevat yhteisön vähimmäisvaatimukset.

(51)

Nämä edellytykset täyttyvät. Alankomaat on antanut riittävät takeet sekä Bavaria NV:n että Agrifirmin, jotka yhdessä muodostavat Holland Maltin, taloudellisesta elinkelpoisuudesta. Lisäksi on osoitettu asianmukaisesti, että mallastamo täyttää Alankomaiden maaseudun kehittämisohjelmassa vahvistetut ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevat yhteisön vähimmäisvaatimukset.

(52)

Suuntaviivojen 4.2.5 kohdassa määrätään, että tukea ei saa myöntää sellaisiin tuotteisiin liittyviin investointeihin, joille ei ole olemassa tavanomaisia markkinointikanavia. Tämä on arvioitava ottaen huomioon riittävässä määrin kyseiset tuotteet, investointityypit sekä nykyiset ja ennakoidut toimintamahdollisuudet. Tällöin on otettava huomioon mahdolliset tuotantorajoitukset tai yhteisissä markkinajärjestelyissä yhteisön tuelle asetetut rajoitukset.

(53)

Komissio on aloittanut perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, koska se ei menettelyn aloittamisajankohtana käytettävissään olleiden tietojen perusteella voinut sulkea pois liikakapasiteetin mahdollisuutta mallasmarkkinoilla.

(54)

Alankomaiden ja Holland Maltin huomautukset menettelyn aloittamisen yhteydessä liittyvät erityisesti kolmeen seikkaan. Ensinnäkin kyseiset asianomaiset kiistävät liikakapasiteetin esiintymisen mallasmarkkinoilla (mutta ne eivät toisaalta kiistä hankkeen myötä mallasmarkkinoille syntyvää lisäkapasiteettia). Toiseksi ne toteavat, että investointi Eemshaveniin rakennettavaan laitokseen vaikuttaa enemmän kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan kuin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska maltaan vienti muodostaa oman markkinasegmentin erillään niistä markkinoista, joilla sisämaahan sijoittautuneet maltaantuottajat toimivat. Kolmanneksi ne katsovat, että on olemassa erilliset markkinat tavalliselle maltaalle ja premium-maltaalle.

(55)

Komissio on tarkastellut tilannetta maltaan tuotannon ja kaupan osalta sekä koko maailman että yhteisön tasolla. Koska Eurostatin tilastot ovat maltaan osalta epätäydelliset (eräiden maiden tuotantoa ja vientiä koskevat tiedot puuttuvat tai ne ovat luottamuksellisia), komissio on käyttänyt Euromaltilta, Kansainväliseltä viljaneuvostolta ja H.M. Gaugerin mallasohraa käsittelevästä raportista saamiaan tietoja.

(56)

Maailmanmarkkinatilanteen osalta Euromaltin tiedoista ilmenee, että koko maailman mallastamojen nykyinen toimituskapasiteetti ylittää huomattavasti kysynnän ja että sama tilanne tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Elokuussa 2005 päivätyn Euromaltin kirjeen (18) mukana on seuraava taulukko maailman mallaskapasiteetista.

Maailman mallaskapasiteetti

(57)

Kuten taulukosta ilmenee, koko maailman maltaantuotantokapasiteetti ylitti vuonna 2004 kysynnän noin puolella miljoonalla tonnilla. Vuotta 2006 koskevat arviot osoittavat liikakapasiteetin kasvavan noin kahteen miljoonaan tonniin.

(58)

Euromaltin kirjeessä mainitaan, että maailman oluttuotannon odotetaan edelleen kasvavan keskimäärin vähintään yhdestä kahteen prosenttia vuodessa. Tämä keskimääräinen kasvu johtuu kaksinumeroisista kasvuluvuista eräillä ”uusilla” olutalueilla (Etelä-Amerikka, Afrikka, Venäjä, Kaakkois-Aasia ja Kiina) ja kulutuksen alenemisesta perinteisillä alueilla (Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka). Panimoalan uusien investointien tehokkuus kasvualueilla ja suuntaus kohti kevyempiä oluita johtavat kuitenkin olutlitraa kohti käytettävän maltaan määrän voimakkaaseen laskuun. Päätelmissään Euromalt toteaa myös, että oluen kysynnän lisääntyminen ei lähivuosina kulje rinnan maltaan kysynnän maailmanlaajuisen kasvun kanssa. Oluen kysynnän kasvusuuntaus ja sen odotettu jatkuminen ovat kannustaneet lisäämään liikaa maailman maltaantuotantokapasiteettia, jonka tarjonta ylittää tällä hetkellä huomattavasti kysynnän, ja sama tilanne tulee jatkumaan vielä usean vuoden ajan. Euromaltin mukaan mallastamoihin on edelleen investoitava, mutta Euroopassa ei tarvita uutta lisäkapasiteettia taantuvien vientimarkkinoiden vuoksi.

(59)

Myös mallaskaupan myyntilukujen aleneminen on osoitus maailmanlaajuisesta liikakapasiteetista. Kansainvälinen viljaneuvosto vahvisti asian Brysselissä 4 ja 5 päivänä lokakuuta 2005 järjestetyssä mallasohraa käsitelleessä seminaarissa (19). Kansainvälisen viljaneuvoston mukaan maltaan maailmankauppa on kahdessa vuodessa laskenut 5 621 000 tonnista markkinointivuonna 2002/2003 (arviolta)5 275 000 tonniin markkinointivuonna 2004/2005. Markkinointivuonna 2005/2006 Kansainvälinen viljaneuvosto ennustaa mallaskaupan määrän laskevan edelleen. Aleneva suuntaus näkyy myös maltaanviejille annettuihin vientitodistuksiin merkittyjen määrien vähenemisessä markkinointivuonna 2004/2005 (2 219 661 tonnia) verrattuna markkinointivuoteen 2003/2004 (2 477 849 tonnia), ja markkinointivuotta 2005/2006 koskevan ennusteen mukaan määrä tulee vielä hieman vähenemään markkinointivuoden 2004/2005 luvuista (20). Myös RM Internationalin mallasmarkkinoita käsittelevä raportti (21) antaa viitteitä maailmanlaajuisesta liikakapasiteetista: koska uusien mallastamojen vakiokapasiteetti on suurempi ja koska maailman oluttuotannon kasvu on viime vuosina ollut hitaampaa, kysyntä ei riitä kovinkaan nopeasti kattamaan mallastuotannon uutta lisäkapasiteettia.

(60)

Alankomaat toteaa 14 päivänä lokakuuta 2005 päivätyssä kirjeessä, että maltaan kysynnän odotetaan maailmanlaajuisesti kasvavan vuoteen 2010 mennessä 10 prosentilla. Se viittaa Kansainvälisen viljaneuvoston Brysselissä 4 ja 5 päivänä lokakuuta 2005 järjestetyssä mallasohraa käsitelleessä seminaarissa esittämiin tietoihin, joiden mukaan vuoden 2010 ennusteet osoittavat maailman maltaantuotantokapasiteetin kasvavan 10 prosentilla. Ei kuitenkaan vaikuta asianmukaiselta käyttää maailman maltaantuotantokapasiteettia kysyntää kuvaavana indikaattorina, kuten Alankomaat ilmeisestikin tekee.

(61)

Vaikuttaa siltä, että tulevina vuosina maltaan maailmanmarkkinoita säätelee kaksi tärkeää tekijää. Ensimmäinen niistä on oluenkulutuksen lisääntyminen uusilla olutalueilla. Jää kuitenkin nähtäväksi, missä määrin yhteisön mallasala pystyy hyödyntämään tätä kasvua.

(62)

Oluentuotannon kasvu Kiinassa ei ole johtanut maltaantuonnin merkittävään lisääntymiseen. Rabobankin maailman mallasalan tilannetta käsittelevän katsauksen (22) mukaan tuontimäärät eivät ole kasvaneet siitäkään huolimatta, että tuontimaksuja alennettiin huomattavasti vuonna 2002, koska Kiinan valtava jalostusteollisuus asettaa etusijalle mallasohran tuonnin.

(63)

Oluen tuotannon ja kulutuksen kasvu Kaakkois-Aasiassa on suurelta osin ollut mahdollista Australiasta tuodun maltaan ansiosta. Australian etuna on läheinen sijainti ja Kaakkois-Aasian maiden kanssa tehdyt vapaakauppasopimukset.

(64)

Syvänmerensatamissa sijaitsevat yhteisön mallastamot, kuten Holland Malt, vaikuttavat olevan hyvissä asemissa siltä osin kuin on kyse maltaan kysynnän kasvusta Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Etelä-Amerikan osalta Argentiinan parhaillaan toteuttamalla uudella tuotantokapasiteetilla voidaan kuitenkin täyttää osa lisääntyneestä maltaan kysynnästä. Lisäksi Venezuelan ja mahdollisesti myös muiden Etelä-Amerikan maiden liittyminen Mercosuriin saattaa johtaa mallaskaupan lisääntymiseen Etelä-Amerikassa.

(65)

Toinen maailmanmarkkinoiden kannalta merkittävä tekijä on Venäjän tilanteen kehitys. Venäjän kokonaiskapasiteetti on miljoona mallastonnia ja rakenteilla oleva kapasiteetti 450 000 tonnia. Kun kapasiteetin kasvuun vielä yhdistyy hyvälaatuisen mallasohran saatavuus, Venäjästä tulee maltaan suhteen omavarainen ja todennäköisesti myös kyseisen tuotteen viejä.

(66)

Edellä sanotun perusteella komissiolla ei ole minkäänlaisia todisteita siitä, että maltaan maailmanmarkkinoilla nykyisin vallitseva liikakapasiteetti poistuisi lähivuosina. Kansainvälisen viljaneuvoston arvio maailmankaupan kehityksestä vuoteen 2010 mennessä vaikuttaa määrällisesti suhteellisen vakaalta, koska ”kasvu Etelä-Amerikassa korvaa Venäjällä tapahtuvan laskun”, kuten lokakuussa 2005 järjestetyssä mallasohraseminaarissa todettiin.

(67)

Yhteisön tuotantokapasiteetin ja mallaskaupan tilanteen osalta on pidettävä mielessä, että Holland Maltin mallastamo Eemshavenissa valmistui huhtikuussa 2005. Elokuussa 2005 päivätyssä Euromaltin kirjeessä todetaan, että huolimatta useamman heikosti kannattavan mallastamon sulkemisesta yhteisön liikakapasiteetti on yhä vähintään 500 000–700 000 tonnia (yhteisön kokonaiskapasiteetti on 8 800 000 tonnia, kulutus 5 900 000 tonnia ja vienti 2 250 000 tonnia).

(68)

Euromaltin mukaan yhteisön mallassektorin kannattavuus tulee olemaan alhaisimmillaan markkinointivuonna 2005/2006 johtuen monista tappiota tuottavista yrityksistä, jotka pystyvät kattamaan vain osan kustannuksistaan. Todennäköisesti juuri alhainen kannattavuus oli syynä Saksan suurimman maltaantuottajan, Andernachissa sijaitsevan Weissheimerin keväällä 2006 jättämään konkurssihakemukseen. Sen jälkeen on suljettu pysyvästi muitakin tuotantolaitoksia, muun muassa neljä tehdasta Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kaksi Saksassa ja yksi Ranskassa. Kyse on suuryritysten vanhemmista tuotantoyksiköistä. Eräät muut tuottajat ovat päättäneet sulkea tilapäisesti osan kapasiteetistaan, ja joissakin tapauksissa vanha tuotantokapasiteetti on korvattu uudella. H.M. Gauger arvioi tämän perusteella yhteisön kokonaiskapasiteetiksi 8 800 000 mallastonnia heinäkuussa 2006 (23); yhteisön kulutusta ja vientiä koskevat arviot puolestaan vastaavat elokuussa 2005 päivätyssä Euromaltin kirjeessä esitettyjä lukuja. Tämä merkitsee edelleen noin 600 000 tonnin liikakapasiteettia.

(69)

Lokakuussa 2005 päivätyssä kirjeessään Alankomaat väittää, että Euromaltin mainitsema yhteisön mallassektorin 500 000–700 000 tonnin liikakapasiteetti perustuu niin sanottuun nimelliskapasiteettiin, toisin sanoen 24 tunnin päivittäiseen tuotantoon 7 päivänä viikossa ja 365 päivänä vuodessa. Siinä ei ole otettu huomioon huoltotoimenpiteistä, teknisistä häiriöistä ja säätötöistä johtuvia laitosten seisonta-aikoja, minkä vuoksi on epävarmaa, onko kyse todellisesta liikakapasiteetista.

(70)

Komissio on käyttänyt perusteena yhteisön mallassektorin tosiasiallisia kapasiteetti- ja tuotantolukuja viime vuosilta. Seuraava taulukko on peräisin H.M. Gaugerin markkinointivuotta 2004/2005 koskevasta tilastollisesta katsauksesta, jonka lähteinä ovat jäsenvaltioiden, Euromaltin ja Eurostatin tilastot.

Yhteisön mallassektorin kokonaiskapasiteetti ja -tuotanto

(71)

Taulukon luvut osoittavat, että kokonaiskapasiteetista on vuosina 2002–2004 käytetty vähintään 98 prosenttia. Vastaavanlainen käyttöaste mainitaan myös Frontier Economics’in raportissa (24). Vuonna 2005 käyttöaste oli alhaisempi yhteisön mallastuotannon ollessa 8,4 miljoonaa tonnia ja kapasiteetin 8,8 miljoonaa tonnia. Markkinointivuonna 2006/2007 kokonaistuotannon odotetaan olevan 8,0 miljoonaa tonnia ja kapasiteetin 8,8 miljoonaa tonnia (25). Alhaisempi käyttöaste heijastanee pikemminkin mallastamojen reaktiota kannattavuuden alenemiseen, toisin sanoen ne ovat päättäneet vähentää mallastuotantoaan ja sulkea tilapäisesti tuotantokapasiteettiaan. Markkinointivuoden 2006/2007 osalta tilannetta selittää osittain mallasohran huono sato. Vuosien 2002–2004 luvut osoittavat, että on teknisesti mahdollista käyttää vähintään 98 prosenttia kokonaistuotantokapasiteetista. Näin korkea kokonaiskapasiteetin tosiasiallinen käyttöaste ei näyttäisi antavan aihetta epäillä liikakapasiteetin esiintymistä yhteisön mallassektorilla.

(72)

Elokuussa 2005 päivätyssä Euromaltin kirjeessä mainitaan, että vastaisuudessa on poistettava pieni, vanhanaikainen ja epäasianmukainen kapasiteetti. Se tulee olemaan hidas prosessi, ottaen huomioon alan rakenne tietyissä jäsenvaltioissa. Vaikuttaa siltä, että se on nopeutunut vuoden 2006 aikana. Vuoden 2006 puolivälissä yhteisön mallastuotanto näyttäisi asettuvan tasapainoon tosiasiallisen kysynnän kanssa, koska mallastamot ovat oppineet rajoittamaan tuotantonsa määrällisiin myyntimahdollisuuksiin (26). Silti myös edellä mainitun vanhojen tuotantolaitosten lopullisen sulkemisen jälkeen yhteisön mallassektorin kokonaistuotantokapasiteetti ylittää yhä tosiasiallisen kysynnän noin 600 000 tonnilla. Kysynnän ei myöskään odoteta kasvavan yhteisössä, koska oluen kulutus pysyy ennallaan samalla kun vienti yhteisöstä tapahtuu olosuhteissa, joissa maailmankaupan tilanteen ennustetaan pysyvän lähivuosina suhteellisen vakaana. Sen vuoksi komissiolla ei ole selvää näyttöä siitä, että nykyinen liikakapasiteettitilanne muuttuisi nopeasti.

(73)

Alankomaat ja Holland Malt katsovat, että investointi Eemshavenin mallastamoon vaikuttaa enemmän kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan kuin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska maltaan vienti muodostaa oman markkinasegmenttinsä erillään markkinoista, joilla sisämaahan sijoittautuneet mallastamot toimivat.

(74)

Komissio myöntää, että osa yhteisön mallassektorin kapasiteetista muodostuu sisämaahan sijoittautuneista pienistä yksityis- tai perheyrityksistä, jotka tuottavat mallasta pääasiassa kotimaan markkinoille. Osa niiden tuotannosta voi kuitenkin olla tarkoitettu vientiin, missä tapauksessa niiden on kilpailtava muiden, Holland Maltin kaltaisten pääasiassa vientiin suuntautuneiden yhteisön mallastamojen kanssa.

(75)

Yhteisön mallassektorilla toimii lisäksi suuria ryhmittymiä, jotka myyvät tuottamaansa mallasta sekä yhteisöön että sen ulkopuolelle. Holland Malt kuuluu tähän kategoriaan, koska se sijaitsee syväsatamassa, josta se voi hoitaa toimitukset sekä yhteisön että kolmansien maiden markkinoille. Sen vuoksi ensisijaisesti vientiin suuntautuneet yhteisön mallastamot voivat joutua kilpailemaan Holland Maltin kanssa. Sama koskee myös ensisijaisesti sisämarkkinoille myyviä yhteisön mallastamoja, koska Holland Malt aikoo edelleen myydä huomattavan määrän mallasta Euroopan maihin. Elokuussa 2003 laaditussa yrityssuunnitelmassaan Holland Malt ilmoittaa, että se aikoo vuonna 2005 myydä Euroopan markkinoille 71 540 tonnia (verrattuna 28 100 tonniin Aasian, 40 600 tonniin Latinalaisen Amerikan ja 29 000 tonniin Venäjän markkinoille suunnitellun viennin osalta).

(76)

Saattaa käydä niinkin, että pääasiassa yhteisön ulkopuolisiin maihin suuntautuvaan vientiin keskittyneet mallastamot (kuten Holland Malt) eivät onnistu löytämään ostajia kyseisiin määräpaikkoihin tarkoitetulle tuotannolleen, jolloin niiden on mahdollisesti yritettävä myydä kyseinen tuotanto yhteisössä. Myös päinvastainen tilanne on mahdollinen. Sen vuoksi komissio katsoo, että yhteisön sisäiset ja ulkopuoliset markkinat eivät ole toisistaan täysin erillisiä segmenttejä. Niiden välillä voi olla yhteys, ja tilanne yhteisön ulkopuolella voi vaikuttaa tilanteen kehittymiseen yhteisön sisällä ja päivänvastoin.

(77)

Edellä sanotun perusteella komissio ei jaa Frontier Economics’ in raportin päätelmiä, joiden mukaan mikään ei viittaa siihen, että Holland Maltille myönnetty tuki johtaisi tavanomaista suuremmassa määrin muiden Euroopan mallastuottajien myynnin muutoksiin. Komissio ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että yhteisön muiden mallastuottajien myynnissä yhteisön sisällä ja ulkopuolella tapahtuu muutoksia.

(78)

Komissio on ottanut huomioon Alankomaiden ja Holland Maltin toimittamat tiedot (mukaan luettuina kolmansien osapuolten kirjeet) HTST-maltaan markkinoiden kehityksestä (27). Alankomaat, Holland Malt ja asianomaiset kertovat HTST-maltaan olevan mallaslaatu, jonka ominaisuudet poikkeavat tavallisen maltaan ominaisuuksista ja joka parantaa oluen makua, aromia, vaahtoavuutta ja säilyvyyttä.

(79)

Alankomaiden ja Holland Maltin mukaan HTST-mallasta voidaan pitää premium-maltaana. Niiden mukaan on myös erittäin todennäköistä, että ainutlaatuisten fysikaalisten ominaisuuksiensa, selkeästi erottuvan laatunsa ja korkeamman hintaluokkansa perusteella HTST-mallasta ei käytännöllisesti katsoen voida sekoittaa tavalliseen maltaaseen. HTST-maltaan odotetaan luovan itselleen kysyntää ja omat markkinat.

(80)

Komissio tunnustaa HTST-maltaan mahdolliset erityisominaisuudet ja korkean laadun. On kuitenkin selvitettävä, onko premium-maltaalle (jonka valmistukseen HTST-mallas on tarkoitettu) olemassa erilliset markkinat tavallisen maltaan markkinoiden rinnalla. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut, että markkinoita voidaan pitää täysin erillisinä ainoastaan seuraavin edellytyksin:

”…palvelun tai tuotteen on erotuttava sellaisten erityisominaisuuksien vuoksi, jotka erottavat sen muista palveluista tai tuotteista sillä tavoin, että sitä ei voi kunnolla korvata niillä ja että se ei juurikaan joudu kilpailemaan niiden kanssa. Tältä osin tuotteiden korvaavuuden astetta on arvioitava niiden objektiivisten ominaisuuksien perusteella sekä markkinoiden kysynnän ja tarjonnan rakenteen sekä kilpailuolosuhteiden perusteella.” (28)

(81)

Markkinoiden kysynnän ja tarjonnan rakenteen sekä kilpailuolosuhteiden osalta komissio on saanut huomautuksia useilta asianomaisilta (erityisesti jäsenvaltioiden kauppamallastamojen yhdistyksiltä), jotka ilmoittavat, että tavallisen maltaan ja premium-maltaan välille ei voida tehdä selvää eroa. Näiden huomautusten mukaan mallas on nimenomaan yleistuote, jonka ominaisuudet ja panimoteollisuuden vahvistamat laatuvaatimukset vaihtelevat vain hyvin vähän. Vaikuttaa siltä, että useimmat mallastamojen asiakkaat haluavat ainoastaan ostaa korkealaatuista mallasta, joka täyttää niiden omat laatuvaatimukset ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat edellytykset.

(82)

Sen vuoksi eri mallastamojen tuottamat eri mallaslaadut voidaankin helposti korvata toisillaan, koska asiakkaiden kysynnän tyydyttämiseksi kaikkien on tuotettava korkealaatuista mallasta.

(83)

Tähän näyttäisi viittaavan myös se, ettei premium-oluen tuotantoon välttämättä käytetä eri mallaslaatua kuin tavallisen oluen valmistukseen. Alankomaiden mukaan Holland Malt tuottaa HTST-mallasta ensisijaisesti olutmarkkinoiden premium-segmentin tarpeisiin. Alankomaat mainitsee, että premium-oluen valmistukseen tarvitaan korkealaatuisia raaka-aineita, joiden ominaisuudet parantavat oluen makua. Holland Malt viittaa kirjeessään ”Just Drinks.com 2004 -raporttiin (29)”, jossa sen mukaan johtavat panimot toteavat, että premium-olut on luonnostaan parempaa ja maultaan täyteläisempää ja muista erottuvaa.

(84)

Komission mukaan edellä oleva viittaus heijastaa pikemminkin kuluttajien mielikuvaa premium-oluesta kuin suurten panimojen kantaa. Raportin sivulla 59 todetaan, että kuluttaja mieltää Scottish & Newcastlen kaltaisen premium-tuotemerkin laadukkaammaksi ja arvostetummaksi. Avainsanat ovat: ajatus korkeammasta laadusta — premium-olut on luonnostaan parempaa ja maultaan täyteläisempää ja muista erottuvaa.

(85)

Holland Maltin toimittaman raportin yhteenvedossa todetaan, että ”just-drinks.com -sivustolla olevien maailman panimoalan merkittävimpien toimijoiden haastattelujen mukaan premium-olut on oikeastaan markkinointikäsite”. Myöhemmin raportissa todetaan, että tietyllä alueella tai tietyssä maassa perusoluena pidetystä oluesta voi jollakin muulla alueella tulla premium-olutta ja että suurimmat kansainväliset panimot mukauttavat markkinointistrategiansa markkinoiden mukaan. Tietyillä alueilla premium-oluena pidettyjä olutlaatuja ei välttämättä pidetä sellaisina joillakin muilla alueilla. Lisäksi raportissa mainitaan ”lukijan olevan varmasti tietoinen siitä, että tarkasteltaessa premium-oluen kysyntää eri vuosina ja useampivuotisten suuntausten perusteella se vaihtelee kuluttajien muuttuneiden mielikuvien mukaan ilman että tuotantoeritelmä muuttuu. Kuten Interbrew toteaa, kuluttaja ratkaisee sen, mikä on premium-olutta, eikä suinkaan panimoteollisuus.”

(86)

Se että tuotantoeritelmä ei ole merkittävä tekijä luokiteltaessa tietyt oluet premium-oluiksi, viittaa siihen, että mikäli eri mallaslaadut täyttävät panimoalan vahvistamat (vähimmäis)laatuvaatimukset, ne ovat helposti keskenään vaihdeltavissa. Samaan viitataan myös fuusioasiassa Hugh Baird / Scottish and Newcastle (30). Kyseisen tuotteen markkinoiden osalta fuusioilmoituksen tehneet osapuolet (Hugh Baird ja Scottish and Newcastle) toteavat, että ne ovat vähintään yhtä laajat kuin mallasmarkkinat. Päätöksessä mainitaan, että vaikka mallasmarkkinoiden voidaankin katsoa jakautuvan panimo- ja tislausteollisuuden markkinoihin, osapuolet eivät pidä sitä mitenkään merkittävänä tekijänä tarjonnan suuren keskinäisen korvattavuuden vuoksi.

(87)

Tutkittuaan mallastuotantotilastoja komissio ei myöskään ole havainnut, että premium-maltaalle olisi olemassa omat erilliset markkinat. Päinvastoin, kaikkien komission lähteiden (Eurostat, Euromalt, Kansainvälinen viljaneuvosto) tiedot koskevat yleisiä mallasmarkkinoita. Myöskään Alankomaat tai Holland Malt ei ole antanut minkäänlaisia tietoja premium-maltaan tuotantokapasiteetista tai tuotantoluvuista. Liikakapasiteetin osalta ne ovat viitanneet yksinkertaisesti maltaan tuotantolukuihin tekemättä eroa tavallisen maltaan ja premium-maltaan välille.

(88)

Sen vuoksi komissio katsoo, että näiden kahden luokan (tavallinen mallas ja premium-mallas) välille ei voida vetää selvää rajaa. Laatueroja saattaa olla olemassa, mutta ne eivät ilmeisestikään ole sellaisia, että ne rajoittaisivat tuntuvassa määrin eri mallaslaatujen keskinäistä vaihdettavuutta tai mallastamojen keskinäistä kilpailua.

(89)

Edellä olevien mallasmarkkinoiden liikakapasiteettia, tarkasteltavana olevan tukitoimenpiteen mahdollista vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja selkeästi erillisiä premium-maltaan markkinoita koskevien päätelmien perusteella komissio katsoo, että tukitoimenpide ei ole suuntaviivojen 4.2.5 kohdan mukainen, koska tukea ei saa myöntää sellaisiin tuotteisiin liittyviin investointeihin, joille ei ole olemassa tavanomaisia markkinointikanavia.

(90)

Holland Malt huomauttaa, että maltaan maailmanmarkkinatilanne ei ole estänyt komissiota hyväksymästä Liettuaan rakennettavalle mallastamolle myönnettyä investointitukea.

(91)

Komissio haluaa korostaa, että se ei ole hyväksynyt mitään valtiontukea investointeihin mallastamon rakentamiseksi Liettuaan maan liityttyä yhteisöön 1 päivänä toukokuuta 2004. Ennen kyseistä ajankohtaa Liettuassa ei ollut olemassa maataloustuotteiden valtiontukea koskevia sääntöjä. Joka tapauksessa se, että muut jäsenvaltiot eivät onnistu täyttämään perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklasta johtuvia velvoitteitaan, ei ole merkityksellistä arvioitaessa, onko jäsenvaltio, jonka osalta on aloitettu perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, myöntänyt (sääntöjenvastaista) tukea (31).

(92)

Komissio haluaa tässä yhteydessä myös todeta, että se on aloittanut perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn sen jälkeen, kun Espanja oli ilmoittanut aikovansa myöntää tukea Maltacarrión S.A. -nimiselle mallastamolle (32). Menettely on aloitettu samoista syistä kuin käsiteltävänä olevassa tapauksessa, toisin sanoen siksi, että ei ole voitu sulkea pois liikakapasiteetin mahdollisuutta mallasmarkkinoilla. Menettelyn aloittamisen jälkeen Espanja on vetänyt takaisin kyseistä tukea koskevan ilmoituksensa.

(93)

Komissio tunnustaa Alankomaiden ja eräiden muiden asianomaisten korostaman aluekehityksen merkityksen Holland Maltille myönnettävän tuen yhteydessä eikä aio kiistää sitä. Tältä osin hanke soveltuu hyvin IPR-ohjelmaan.

(94)

Hankkeen on kuitenkin täytettävä kaikki suuntaviivoissa maataloustuotteiden jalostamiseen ja kaupan pitämiseen myönnettävälle investointituelle vahvistetut edellytykset. Koska tuki ei täytä yhtäkään tärkeimmistä edellytyksistä, komissio ei voi hyväksyä hankkeelle myönnettävää valtiontukea huolimatta aluekehitykseen liittyvistä positiivisista näkökohdista.

(95)

Edellä mainituista syistä komissio katsoo, että Holland Maltille myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan vastainen. Tukitoimenpide ei ole suuntaviivojen 4.2.5 kohdan määräysten mukainen, koska kyseisessä kohdassa määrätään, että tukea ei saa myöntää sellaisiin tuotteisiin liittyviin investointeihin, joille ei ole olemassa tavanomaisia markkinointikanavia.

(96)

Alankomaat on ilmoittanut 17 päivänä joulukuuta 2004 päivätyssä kirjeessään, että tuen myöntämisen edellytyksenä oli komission hyväksyntä. Jos tukea on siitä huolimatta jo maksettu, se on perittävä takaisin,