KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1974/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen, 32 artiklan 1 kohdan b alakohdan, 66 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan, 70 artiklan 1 kohdan ja 91 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

Soveltamisala

1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamiseksi seuraavilta osin: maaseudun kehittämistukia koskevat periaatteet ja yleiset säännöt, maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevat erityiset ja yhteiset säännökset sekä tukikelpoisuus ja hallintomenettelyt, lukuun ottamatta valvontasäännöksiä.

II   LUKU

Yleiset säännöt

1   Jakso

Täydentävyys, johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus

2 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 5 artiklassa tarkoitettu johdonmukaisuus varmistetaan:

2.   Jos asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaista tukea voidaan mainitun asetuksen 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti poikkeuksellisesti myöntää tämän asetuksen liitteessä I lueteltuihin tukijärjestelmiin kuuluviin toimenpiteisiin, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaaja voi saada tiettyyn toimeen tukea ainoastaan yhdestä järjestelmästä.

Jos jäsenvaltiot sisällyttävät maaseudun kehittämisohjelmiinsa tällaisia poikkeuksia sisältäviä toimenpiteitä, niiden on kuvattava näissä ohjelmissa perusteita ja hallinnollisia sääntöjä, joita ne soveltavat asianomaisiin tukijärjestelmiin.

3.   Jos yhteisessä markkinajärjestelyssä, myös suorassa tukijärjestelmässä, jota rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (EMOTR), rajoitetaan tuotantoa tai rajataan yhteisön tukea yksittäisten viljelijöiden, tilojen tai jalostuslaitosten tasolla, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 nojalla ei voida tukea investointeja, jotka kasvattaisivat tuotannon yli näiden rajoitusten tai rajoitteiden.

2   Jakso

Strategia ja ohjelmointi

3 artikla

1.   Kansallisia strategiasuunnitelmia voidaan päivittää ohjelmakaudella. Päivitys voidaan tehdä, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

2.   Kansallisten strategiasuunnitelmien päivityksiin sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 1698/2005 12 artiklan 1 kohtaa.

3.   Kansallisen strategiasuunnitelman viimeinen päivitys on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013, jotta maaseudun kehittämisohjelmien mukauttamiseen jää riittävästi aikaa.

4.   Kansalliset strategiasuunnitelmat on vahvistettava tai niitä on päivitettävä maaseudun kehittämisohjelmien hyväksymisen jälkeen erityisesti kyseisten ohjelmien ennakkoarvioinnista saatujen määrällisten tavoitteiden perusteella.

4 artikla

1.   Komissio hyväksyy jäsenvaltioiden esittämät maaseudun kehittämisohjelmat enintään kuuden kuukauden kuluessa päivämäärästä, jona komissio vastaanottaa ohjelman. Jos maaseudun kehittämisohjelmat on toimitettu ennen tämän asetuksen voimaantulopäivämäärää, kuuden kuukauden määräaika alkaa voimaantulopäivämäärästä.

Kun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 18 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty kuuden kuukauden ajanjakso alkaa päivämäärästä, jona tarkistettu ehdotettu ohjelma on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 18 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen.

2.   Päivämäärät tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjen ajanjaksojen määrittämiseksi vahvistetaan tapauksen mukaan 63 artiklan 6 ja 8 kohdan mukaisesti.

5 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklassa tarkoitettu maaseudun kehittämisohjelmien sisältö laaditaan tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

Kuhunkin maaseudun kehittämisohjelmaan on liitettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 85 artiklassa tarkoitettu ennakkoarviointi.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisten kehysten on sisällettävä tietoja, jotka ovat yhteisiä useille toimenpiteille. Näiden toimenpiteiden osalta alueelliset maaseudun kehittämisohjelmat voivat sisältää ainoastaan lisätietoja edellyttäen, että kansallisiin kehyksiin ja alueellisiin ohjelmiin yhteisesti sisältyvät tiedot ovat tämän asetuksen liitteen II vaatimusten mukaisia.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tapauksen mukaan maaseudun kehittämisohjelmansa ja kansalliset kehyksensä ja niiden päivitykset jokaisen muutoksen jälkeen sähköisessä muodossa, mukaan luettuina tämän asetuksen liitteessä II vahvistetut vakiotaulukot, jotka sisältävät asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklan d, e ja f alakohdassa edelletyt tiedot. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle pyynnöt tapauksen mukaan ohjelmien ja kansallisten kehysten muutoksista sähköisesti tämän asetuksen 63 artiklan mukaisesti.

3   Jakso

Maaseudun kehittämisohjelmien muutokset

6 artikla

1.   Maaseudun kehittämisohjelmiin tehtävät muutokset on ryhmiteltävä seuraavalla tavalla:

2.   Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja ohjelmamuutoksia voidaan ehdottaa vasta ohjelman täytäntöönpanon toisesta vuodesta alkaen.

3.   Maaseudun kehittämisohjelmien muutosehdotukset on perusteltava asianmukaisesti erityisesti seuraavien tietojen perusteella:

7 artikla

1.   Tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut ohjelmatarkistukset tehdään päätöksellä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 19 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti jäsenvaltion esittämästä pyynnöstä, jos:

Päätös tehdään kuuden kuukauden kuluessa päivämäärästä, jona komissio vastaanottaa jäsenvaltion pyynnön.

2.   Luonnonmullistuksista johtuvia kiireellisiä toimenpiteitä lukuun ottamatta kustakin ohjelmasta voi esittää 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja ohjelmatarkistuksia ainoastaan kerran kalenterivuodessa.

Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tarkistuspyynnöt kunakin vuonna viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

Kun kyseessä ovat 1 kohdassa tarkoitetut tarkistuspyynnöt, jäsenvaltioiden on toimitettava viimeiset tarkistuspyynnöt komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013.

8 artikla

1.   Alueellisia ohjelmia toteuttavat jäsenvaltiot voivat esittää 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ohjelmatarkistuksia Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) rahoitusosuuden siirtämiseksi alueellisesta ohjelmasta toiseen joinakin tiettyinä vuosina, jos:

2.   Asianomaisten ohjelmien rahoitustaulukoita on mukautettava 1 kohdassa tarkoitettujen siirtojen ottamiseksi huomioon.

Tarkistetut rahoitustaulukot on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta sinä kalenterivuonna, jona siirto toteutetaan. Viimeinen vuosi, jona tällaisia tarkistuksia voidaan esittää, on vuosi 2012.

Komissio tekee päätöksen uusien rahoitustaulukoiden hyväksymisestä kolmen kuukauden kuluessa jäsenvaltion pyynnön vastaanottamisesta. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei sovelleta.

3.   Edellä 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ohjelmatarkistuspyyntöjä saa esittää ainoastaan kerran kalenterivuodessa.

9 artikla

1.   Edellä 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden tekemät ohjelmamuutokset voivat olla rahoituksen jakautumisen toimenpidekohtaisia muutoksia jonkin toimintalinjan sisällä sekä muita kuin rahoitukseen liittyviä muutoksia, jotka koskevat uusien toimenpiteiden käyttöönottoa, nykyisten toimenpiteiden lakkauttamista, tai ohjelmaan sisältyviä nykyisiä toimenpiteitä koskevia tietoja tai kuvauksia.

2.   Jäsenvaltiot voivat myös tehdä 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja muutoksia siirtämällä tiettynä kalenterivuonna mistä tahansa toimintalinjasta tai mihin tahansa toimintalinjaan määrän, joka vastaa enintään yhtä prosenttia maaseuturahastosta ohjelmaan koko ohjelmakaudella myönnettävästä kokonaisrahoituksesta.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja ohjelmamuutoksia voidaan tehdä 31 päivään joulukuuta 2015 saakka edellyttäen, että jäsenvaltio ilmoittaa tällaisista muutoksista viimeistään 31 päivänä elokuuta 2015.

4.   Luonnonmullistuksista johtuvia kiireellisiä toimenpiteitä lukuun ottamatta kunkin ohjelman osalta voi ilmoittaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista muutoksista enintään kolme kertaa kalenterivuodessa edellyttäen, että 2 kohdassa tarkoitettua yhden prosentin enimmäismäärää ei ylitetä kalenterivuonna, jona kolme ilmoitusta tehdään.

5.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen muutosten on oltava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 17 artiklassa vahvistettujen tasojen mukaisia.

6.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut muutokset on annettava tiedoksi komissiolle. Komissio arvioi niitä seuraavien seikkojen perusteella:

Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle arvioinnin tuloksista neljän kuukauden kuluessa päivämäärästä, jona komissio vastaanotti ohjelmamuutosta koskevan pyynnön. Jos muutokset eivät noudata yhtä tai useampaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista arviointiparametreista, neljän kuukauden määräaika keskeytetään siihen saakka, kun komissio vastaanottaa vaatimusten mukaiset ohjelmamuutokset.

Jos komissio ei esitä jäsenvaltiolle asiasta ilmoitusta toisessa alakohdassa tarkoitetun neljän kuukauden määräajan kuluessa, muutokset katsotaan hyväksytyiksi ja ne tulevat voimaan kyseisen neljän kuukauden määräajan päätyttyä.

10 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltio kantaa vastuun menoista, joita aiheutuu siitä päivästä lähtien, jona komissio vastaanottaa jäsenvaltion pyynnön tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmatarkistuksista tai -muutoksista, siihen päivään, jona tehdään tämän asetuksen 7 ja 8 artiklan mukainen komission päätös tai saadaan päätökseen tämän asetuksen 9 artiklan mukainen arviointi muutosten vaatimustenmukaisuudesta.

2.   Jos kyseessä ovat luonnonmullistuksista johtuvat kiireelliset toimenpiteet, 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ohjelmamuutoksiin liittyvien menojen tukikelpoisuus voi alkaa ennen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua päivämäärää.

11 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisten kehysten muutokset kuuluvat tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamisalaan. Tällaisiin muutoksiin sovelletaan tämän asetuksen 9 artiklan 3 ja 6 kohtaa soveltuvin osin.

12 artikla

Kun yhteisön lainsäädäntöä annetaan tai muutetaan, maaseudun kehittämisohjelmia on tarvittaessa muutettava uuden tai muutetun lainsäädännön mukaisesti noudattaen 6 artiklan 1 kohtaa. Tällaisia muutoksia ei oteta huomioon laskettaessa 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen muutosten vuotuista määrää. Tällaisiin muutoksiin ei sovelleta 6 artiklan 2 kohtaa.

III   LUKU

Maaseudun kehittämistoimenpiteet

1   Jakso

Maaseudun kehittämistoimenpiteet toimintalinjoittain

1   alajakso

Toimintalinja 1

13 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklan 1 kohdassa säädetyn nuorten viljelijöiden aloitustuen edellytysten on täytyttävä, kun tukihakemus jätetään.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ammattitaitovaatimusten täyttämiseksi voidaan kuitenkin sallia tuen myöntämistä koskevan yksittäisen päätöksen päivämäärästä alkava enintään 36 kuukauden pituinen ajanjakso, jos nuori viljelijä tarvitsee mukautumisjakson, jonka kuluessa hän perustaa tilan tai uudistaa sen rakenteita, edellyttäen, että kyseisen kohdan c alakohdassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa todetaan tällainen tarve.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa on kuvattava vähintään seuraavia:

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava elinkeinosuunnitelman noudattamista viiden vuoden kuluessa tuen myöntämistä koskevan yksittäisen päätöksen päivämäärästä. Ottaen huomioon olosuhteet, joissa elinkeinosuunnitelmaa toteutetaan, jäsenvaltioiden on määriteltävä edellytykset jo maksetun tuen takaisin perimiselle, jos nuori viljelijä ei täytä elinkeinosuunnitelman ehtoja arviointihetkellä.

4.   Yksittäinen päätös nuoren viljelijän aloitustuen myöntämisestä on tehtävä 18 kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta, siten kuin tilanpidon aloittaminen määritellään jäsenvaltioiden voimassa olevassa lainsäädännössä. Jos tuki maksetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 liitteessä vahvistettuna yhtenäisenä palkkiona, jäsenvaltio voi jakaa maksatuksen viiteen erään tämän artiklan 3 kohdan soveltamiseksi.

5.   Jäsenvaltiot voivat päättää, että jos elinkeinosuunnitelmassa viitataan muiden asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 säädettyjen maaseudun kehittämistoimenpiteiden käyttämiseen, toimivaltaisen viranomaisen nuoren viljelijän hakemukselle antama hyväksyntä antaa viljelijälle myös mahdollisuuden hyödyntää kyseisiä muita toimenpiteitä. Tässä tapauksessa hakijan on esitettävä riittävän yksityiskohtaiset tiedot, joiden avulla on mahdollista hakea myös näiden muiden toimenpiteiden mukaista tukea.

6.   Jos nuori viljelijä ei toimi tilan ainoana vastaavana maatalousyrittäjänä, voidaan soveltaa erityisedellytyksiä. Näiden edellytysten on vastattava tilan ainoana tilanpidosta vastaavana maatalousyrittäjänä toimivalle nuorelle viljelijälle asetettuja edellytyksiä.

14 artikla

1.   Jos tila saadaan usealta luopujalta, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artiklan mukainen varhaiseläketuki rajoitetaan yhdelle luopujalle myönnettävään määrään.

2.   Luopujan jatkamaan muuhun kuin kaupalliseen maataloustoimintaan ei myönnetä yhteisen maatalouspolitiikan tukea.

3.   Vuokraviljelijä voi siirtää luovutetun maan sen omistajalle edellyttäen, että vuokrasopimus on päättynyt ja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artiklan 3 kohdassa säädetyt tilan jatkajaa koskevat vaatimukset täyttyvät.

4.   Jäsenvaltiot voivat lisäksi säätää luovutetun maan siirtämisestä sellaisen elimen haltuun, joka sitoutuu luovuttamaan sen myöhemmin asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttäville jatkajille.

15 artikla

1.   Viljelijöiden neuvontapalveluiden, joihin voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 24 artiklan mukaisesti tukea, on oltava neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (6) II osaston 3 luvun ja sen soveltamissäännösten mukaisia.

2.   Maatalouden neuvontapalveluiden tarjoajiksi valituilla viranomaisilla ja elimillä on oltava tarkoituksenmukaiset resurssit eli pätevää henkilöstöä, hallinnolliset ja tekniset tilat ja välineet sekä neuvontakokemusta, ja sen neuvontatoiminnan on oltava luotettavaa suhteessa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 24 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin vaatimuksiin.

16 artikla

Maaseudun kehittämisohjelmissa on määrättävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 25 artiklassa tarkoitetun tilanhoito-, lomitus- ja neuvontapalvelujen perustamiseen myönnettävän tuen alentamisesta yhtä suurina erinä ensimmäisestä tukivuodesta lähtien siten, että tuki päättyy kokonaisuudessaan viimeistään kuudentena vuonna kyseisten palvelujen perustamisesta.

17 artikla

1.   Kun kyseessä ovat maatilojen nykyaikaistamiseksi tehtävät investoinnit, joilla pyritään täyttämään yhteisössä hiljattain käyttöönotetut vaatimukset, kuten asetuksen (EY) N:o 1698/2005 26 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, asianomaisten vaatimusten on täytyttävä kyseisessä alakohdassa säädetyn lisäajan päättymisen jälkeen.

2.   Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklassa tarkoitettua tukea saavien nuorten viljelijöiden tekemät investoinnit, joilla pyritään täyttämään yhteisön voimassa olevat vaatimukset, asianomaisten vaatimusten on täytyttävä kyseisen asetuksen 26 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn lisäajan päättymisen jälkeen.

18 artikla

1.   Metsäalan koon ja käytön suhteen tarkoituksenmukaisten metsänhoitosuunnitelmien on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 27 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi perustuttava asiaa koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön ja olemassa oleviin maankäyttösuunnitelmiin, ja niiden on katettava metsävarat riittävällä tavalla.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 27 artiklassa tarkoitettujen toimien, jotka koskevat metsien taloudellisen arvon parantamista, on oltava metsätilalla toteutettavia investointeja, ja niihin voi sisältyä metsänkorjuuvälineisiin tehtäviä investointeja.

Päätehakkuun jälkeiseen metsänuudistukseen ei myönnetä tukea.

3.   Tämän asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut metsät eivät kuulu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 27 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen soveltamisalaan.

19 artikla

1.   Kun kyseessä ovat maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen tähtäävät investoinnit yhteisössä hiljattain käyttöönotettujen vaatimusten täyttämiseksi, kuten asetuksen (EY) N:o 1698/2005 28 artiklan 1 kohdan c alakohdan toisessa alakohdassa säädetään, asianomaisten vaatimusten on täytyttävä kyseisessä alakohdassa säädetyn lisäajan päättymisen jälkeen.

2.   Kun kyseessä ovat metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen tähtäävät investoinnit, puun käyttöön raaka-aineena liittyvät investoinnit rajoitetaan teollista jalostusta edeltäviin työvaiheisiin.

20 artikla

Maatalous- ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi tehtävästä yhteistyöstä aiheutuvien kustannusten, kuten asetuksen (EY) N:o 1698/2005 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetaan, on koskettava valmistelevia toimia, kuten suunnittelua, tuote-, prosessi- tai teknologiakehitystä ja testejä sekä yhteistyöhön liittyviä aineellisia ja/tai aineettomia investointeja, joita toteutetaan ennen kuin vasta kehitettyjä tuotteita, prosesseja ja teknologioita käytetään kaupallisiin tarkoituksiin.

21 artikla

1.   Jäsenvaltion on mukautettava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31 artiklassa tarkoitetun, yhteisön lainsäädännön vaatimusten noudattamiseen myönnettävän tuen tasoa vaatimuskohtaisesti ottaen huomioon, millainen velvoitteiden taso vaatimuksen soveltamisesta seuraa. Tuki on lakkautettava vähitellen kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen enintään viiden vuoden aikana.

2.   Määritettäessä vuotuista tukea, joka maksetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31 artiklassa tarkoitetusta yhteisön lainsäädäntöön perustuvien vaatimusten noudattamisesta, huomioon ei oteta investointikustannuksia.

22 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yhteisön laatujärjestelmät ovat seuraavien asetusten ja säännösten mukaiset järjestelmät:

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen, jäsenvaltioiden hyväksymien elintarvikkeiden laatujärjestelmien on täytettävä seuraavat tukikelpoisuusperusteet:

3.   Elintarvikkeiden laatujärjestelmiin osallistuville viljelijöille voidaan myöntää tukea ainoastaan, jos laatutuote tai -elintarvike on virallisesti tunnustettu 1 kohdassa lueteltujen asetusten tai säännösten nojalla tai jos kyseessä on 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltion hyväksymä elintarvikkeiden laatujärjestelmä.

Kun kyseessä ovat 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut elintarvikkeiden laatujärjestelmät, tukea voidaan myöntää ainoastaan yhteisön rekisteriin hyväksytyille tuotteille.

4.   Kun maaseudun kehittämisohjelmassa maksetaan tukea osallistumisesta asetuksen (ETY) N:o 2092/91 mukaiseen elintarvikkeiden laatuohjelmaan jonkin tietyn tuotteen osalta, kyseiseen laatuohjelmaan osallistumisesta aiheutuvia kiinteitä kustannuksia ei oteta huomioon laskettaessa maatalouden ympäristötoimenpiteestä saman tuotteen luonnonmukaiseen viljelyyn maksettavan tuen määrää.

5.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 32 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovellettaessa ’kiinteillä kustannuksilla’ tarkoitetaan kustannuksia, jotka aiheutuvat liittymisestä ja vuotuisesta osallistumisesta tuettuun elintarvikkeiden laatujärjestelmään, tarvittaessa myös kustannuksia, jotka aiheutuvat järjestelmän erityispiirteiden noudattamiseksi tehtävistä tarkastuksista.

23 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan c kohdan iii alakohtaa sovellettaessa ’tuottajaryhmällä’ tarkoitetaan kaikkia sellaisia järjestöjä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta, jotka tuovat yhteen mainitun asetuksen 32 artiklassa tarkoitettuun jonkin erityisen maataloustuotteen tai elintarvikkeen laatujärjestelmään aktiivisesti osallistuvia toimijoita. Yhtä tai useampaa alaa edustavat ammattialan ja/tai ammattialojen väliset järjestöt eivät täytä tuottajaryhmän määritelmää.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 33 artiklan mukaisesti tukea saavien tiedotus- ja menekinedistämistoimien on oltava toimia, joiden tarkoituksena on kannustaa kuluttajia ostamaan maataloustuotteita tai elintarvikkeita, jotka maaseudun kehittämisohjelmissa kuuluvat elintarvikkeiden laatujärjestelmiin kyseisen asetuksen 32 artiklan mukaisesti.

Näillä toimilla on pyrittävä korostamaan kyseisten tuotteiden erityispiirteitä tai etuja, erityisesti kyseiseen elintarvikkeiden laatuohjelmaan liittyvien laadun, erityisten tuotantotapojen, eläinten hyvinvointiin liittyvien korkeiden vaatimusten ja ympäristönsuojelun kannalta. Toimilla voidaan myös pyrkiä jakamaan kyseisiin tuotteisiin liittyvää teknistä ja tieteellistä tietoa. Niihin kuuluu erityisesti messujen ja näyttelyiden järjestämistä ja/tai niihin osallistumista, vastaavia PR-toimia ja mainontaa eri tiedotusvälineissä tai myyntipisteissä.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan c kohdan iii alakohdassa säädettyä tukea voidaan myöntää ainoastaan sisämarkkinoilla tapahtuviin tiedotus-, menekinedistämis- ja mainontatoimiin.

Näillä toimilla ei saa kannustaa ostamaan jotakin tuotetta sen erityisen alkuperän vuoksi, lukuun ottamatta asetuksella (EY) N:o 510/2006 perustettuun laatuohjelmaan ja asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 säädettyihin järjestelmiin kuuluvia tuotteita. Tuotteen alkuperä voidaan kuitenkin ilmoittaa, jos viittaukset alkuperään ovat toissijaisia pääviestiin verrattuna.

Tukea ei voida myöntää toimiin, jotka koskevat kaupallisten merkkien menekinedistämistoimia.

4.   Jos 2 kohdassa tarkoitetut toimet koskevat johonkin 22 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettuun elintarvikkeiden laatujärjestelmään kuuluvaa tuotetta, näissä järjestelmissä säädetyn yhteisön tunnuksen on oltava näkyvissä tiedotusta, menekinedistämistä ja/tai mainontaa koskevassa aineistossa.

5.   Asetuksen (EY) N:o 2826/2000 mukaista tukea saaville tiedotus- ja menekinedistämistoimille ei voida myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan c alakohdan iii alakohdan mukaista tukea.

6.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tukea saavaan toimeen kuuluvaan tiedotukseen, menekinedistämiseen tai mainontaan tarkoitetun materiaalin luonnokset ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia. Tuensaajien on toimitettava tätä varten jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle aineiston luonnokset.

24 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 34 artiklassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa on:

2.   Jos asetuksen (EY) N:o 1698/2005 34 artiklassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa viitataan muiden maaseudun kehittämistoimenpiteiden käyttöön, suunnitelman on oltava tarpeeksi yksityiskohtainen, jotta sillä voidaan tukea kyseisten muiden toimenpiteiden mukaisen tuen hakemista.

3.   Ottaen huomioon olosuhteet, joissa elinkeinosuunnitelmaa toteutetaan, jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 34 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi lopetettava tuen maksaminen, jos osittainen omavaraisviljelijä ei täytä elinkeinosuunnitelman ehtoja arviointihetkellä.

25 artikla

1.   Jotta voidaan vahvistaa vähimmäistuki tuotantoalalla, jolla kokonaistuotanto on hyvin pieni, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 liitteen mukaisesti kyseistä vähimmäistukea voidaan Maltassa myöntää ainoastaan tuottajaryhmille, joihin on liittynyt vähimmäisprosenttiosuus kyseisen alan tuottajia ja jotka edustavat vähimmäisprosenttiosuutta kyseisen alan tuotannosta.

Tuottajien ja tuotannon vähimmäisprosenttiosuudet ja asianomaiset alat on määriteltävä Maltan maaseudun kehittämisohjelmassa.

2.   Pienen tuottajaryhmän perustamiskustannuksina laskettu Maltan tuottajaryhmien tuen vähimmäismäärä vahvistetaan liitteessä III.

2   alajakso

Toimintalinja 2

26 artikla

Jos tukea maksetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 38 artiklan nojalla, neuvoston direktiivien 79/409/ETY (11) ja 92/43/ETY (12) täytäntöönpanoon ei voida maksaa tukea mainitun asetuksen 31 artiklan nojalla.

27 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 1–4 kohdan ja 40 artiklan soveltamiseksi sovelletaan tapauksen mukaan tämän artiklan 2–13 kohtaa.

2.   Kotieläintuotannon laajaperäistämiseen tai muunlaiseen kotieläinten hoitoon liittyvien sitoumusten on täytettävä vähintään seuraavat edellytykset:

3.   Sitoumukset, joilla rajoitetaan lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden tai muiden tuotantopanosten käyttöä, hyväksytään ainoastaan, jos tällaisia rajoituksia voidaan arvioida tavalla, joka antaa kohtuullisen varmuuden sitoumusten noudattamisesta.

4.   Tukeen voi kuulua seuraavanlaisia sitoumuksia:

Tukikelpoiset kotieläinlajit sekä kasvatuksesta luopumisen vuoksi uhanalaisten paikallisten rotujen kynnysmäärä määritellään liitteessä IV.

5.   Ympäristötoimenpiteet, joita toteutetaan yhteisten markkinajärjestelyjen tai liitteessä I lueteltujen suorien tukijärjestelmien mukaisesti, eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät toimenpiteet tai muut maaseudun kehittämistoimenpiteet kuin maatalouden ympäristötoimenpiteet ja eläinten hyvinvointia edistävä tuki eivät sulje pois samasta tuotannosta maksettavaa maatalouden ympäristötukea ja/tai eläinten hyvinvointia edistävää tukea edellyttäen, että tällainen tuki on lisätukea ja asianomaisten toimenpiteiden mukaista.

Maatalouden ympäristötukeen ja/tai eläinten hyvinvointiin liittyviä erilaisia sitoumuksia voidaan yhdistää edellyttäen, että ne ovat täydentäviä ja yhteensopivia.

Kun ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä tai sitoumuksia yhdistetään, tuen tasossa on otettava huomioon yhdistämisen vuoksi aiheutuvat erityiset tulonmenetykset ja lisäkustannukset.

6.   Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 54 tai 107 artiklan mukaisesti kesannoidulla maalla toteutettaviin maaseudun ympäristötoimenpiteisiin maksetaan tukea ainoastaan, jos maatalouden ympäristösitoumukset ylittävät mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetyt pääasialliset vaatimukset.

Kun kyseessä on vuoristoalueille, muille luonnonhaitta-alueille, Natura 2000 -maatalousalueille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (13) mukaisille vesipiirin hoitosuunnitelmiin sisältyville maatalousalueille suunnattu tuki, maatalouden ympäristösitoumuksissa on tarpeen mukaan otettava huomioon kyseisille aluille myönnettävää tukea koskevat edellytykset.

7.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 40 artiklassa tarkoitetuissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä sitoumuksissa on määrättävä vaatimusten tiukentamisesta ainakin yhdellä seuraavista aloista:

8.   Annetuista sitoumuksista johtuvan tulonmenetyksen ja lisätulojen laskennassa käytetään viitetasona asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 3 kohdassa ja 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

9.   Jos sitoumukset tavanomaisesti ilmaistaan muina yksikköinä kuin asetuksen (EY) N:o 1698/2005 liitteessä käytettyinä yksikköinä, jäsenvaltiot voivat laskea maksut näiden muiden yksikköjen perusteella. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisessä liitteessä vahvistettuja yhteisön tuen vuotuisia enimmäismääriä noudatetaan. Tätä varten jäsenvaltio voi:

10.   Jäsenvaltioiden on päätettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 4 kohdassa ja 40 artiklan 3 kohdassa säädettyjen transaktiokustannusten korvaustarpeesta objektiivisin perustein.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 4 kohdassa ja 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla ’transaktiokustannuksilla’ tarkoitetaan kustannuksia, jotka liittyvät itse transaktion toteutumiseen eivätkä liity suoraan itse sitoumuksen toteuttamiseen.

Transaktiokustannukset lasketaan koko sitoumusajalta, eivätkä ne voi ylittää 20:tä prosenttia annetusta sitoumuksesta johtuvista tulonmenetyksistä ja lisäkustannuksista.

11.   Jäsenvaltiot voivat antaa luvan yhden sitoumuksen vaihtamiseen toiseksi kyseisen sitoumuksen voimassaoloaikana, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti voidaan hyväksyä maatalouden ympäristösitoumuksen vaihtaminen maatalousmaan ensimmäistä metsitystä koskevaan sitoumukseen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan mukaisesti. Maatalouden ympäristösitoumus päättyy ilman takaisinperintävaatimuksia.

12.   Jäsenvaltiot voivat sallia maatalouden ympäristösitoumusten tai eläinten hyvinvointiin liittyvien sitoumusten mukauttamisen sitoumusten voimassaoloaikana edellyttäen, että hyväksytty maaseudun kehittämisohjelma mahdollistaa tällaisen mukautuksen ja että mukautus on asianmukaisesti perusteltavissa sitoumuksen tavoitteilla.

Tällaiset mukautukset voidaan tehdä myös pidentämällä sitoumuksen voimassaoloaikaa.

13.   Muuntokertoimet eläinten muuntamiseksi eläinyksiköiksi vahvistetaan liitteessä V. Jäsenvaltiot voivat objektiivisin perustein eriyttää kertoimia kyseisessä liitteessä kunkin ryhmän osalta vahvistetuissa rajoissa.

28 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohdan mukainen tuki voi kattaa toimia, joita suorittavat muut tuensaajat kuin mainitun asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuensaajat.

2.   Tämän asetuksen 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin maatalouden ympäristösitoumuksiin kuuluviin toimintoihin ei voida myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohdan mukaista tukea.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohdan mukaista tukea ei voida myöntää toimiin, joille myönnetään tukea Euroopan yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta.

3.   Maatalouden geenivarojen säilyttämiseksi toteutettavien toimien, joihin voidaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohdan mukaisesti myöntää tukea, on sisällettävä seuraavat toimet:

4.   Tässä artiklassa tarkoitetaan:

29 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 41 ja 49 artiklassa tarkoitetuilla ’ei-tuotannollisilla investoinneilla’ tarkoitetaan investointeja, jotka eivät johda maa- tai metsätilan arvon tai tuotannon huomattavaan kasvuun.

30 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 42 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi käytetään tämän artiklan 2 ja 3 kohdan määritelmiä, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka on perusteltava asianmukaisesti maaseudun kehittämisohjelmissa.

2.   ’Metsällä’ tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin laajuista maa-aluetta, jolla puut ovat yli 5 metriä korkeita ja jolla latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia, tai puita, jotka yltävät näihin raja-arvoihin in situ. Metsäksi ei katsota pääosin maatalousmaana tai kaupunkialueiden käytössä olevaa maata.

Metsiin luetaan metsänuudistusalueet, jotka eivät ole vielä yltäneet mutta joiden odotetaan yltävän 10 prosentin latvuspeittävyyteen ja 5 metrin puunkorkeuteen, ja väliaikaisesti ihmisen toiminnan vuoksi tai luontaista syistä puuttomat alueet, joiden odotetaan uudistuvan.

Metsiin luetaan bambu- ja palmumetsät edellyttäen, että korkeuteen ja latvuspeittävyyteen liittyvät edellytykset täyttyvät.

Metsiin sisällytetään metsätiet, katkaisulinjat ja muut pienet aukiot; metsät kansallispuistoissa, luonnonsuojelualueilla ja muilla suojelluilla alueilla, kuten alueilla, joilla on erityistä tieteellistä, historiallista, kulttuurillista tai henkistä mielenkiintoa.

Metsiin sisällytetään tuulensuojaistutukset, suojavyöhykkeet ja puista muodostuvat käytävät, joiden ala on yli 0,5 hehtaaria ja leveys yli 20 metriä.

Metsiin luetaan myös lähinnä metsätalous- tai suojelutarkoituksissa tehdyt istutusmetsät, kuten kumipuuviljelykset ja korkkitammimetsiköt. Maatalouden tuotantojärjestelmissä kasvatettavaa puustoa, kuten hedelmäviljelmiä, ja peltometsätalousjärjestelmiä ei sisällytetä metsän määritelmään. Määritelmään ei myöskään sisällytetä kaupunkialueiden puistoissa ja puutarhoissa kasvavia puita.

3.   ’Metsäalueella’ tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin laajuista metsäksi luokittelematonta maa-aluetta, jolla puut ovat yli 5 metriä korkeita ja jolla latvuspeittävyys on 5–10 prosenttia, tai puita, jotka yltävät näihin raja-arvoihin in situ, tai jolla pensaikkojen, tiheikköjen ja puiden yhteinen latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia. Metsäalueeksi ei katsota pääosin maatalousmaana tai kaupunkialueiden käytössä olevaa maata.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 42 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen soveltamisalaan eivät kuulu seuraavat metsät ja metsäalueet:

31 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on määriteltävä maatalousmaa, jolle voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan mukaisesti tukea ensimmäiseen metsitykseen. Määritelmän on katettava säännöllisesti viljelty maa.

Direktiivien 79/409/ETY ja 92/43/ETY mukaisesti nimettyjen Natura 2000 -alueiden ensimmäisen metsityksen on oltava kyseisen alueen hoitotavoitteiden mukaista.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin ’perustamiskustannuksiin’ sisältyvät istutusmateriaalista ja istuttamisesta aiheutuvat kustannukset sekä istuttamiseen suoraan liittyvät ja istuttamisen tarpeelliseksi tekemät kustannukset.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi ’viljelijöillä’ tarkoitetaan henkilöitä, jotka käyttävät olennaisen osan työajastaan maatalouden harjoittamiseen ja saavat huomattavan osan tuloistaan jäsenvaltion määrittelemien perusteiden mukaisesti.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan 3 kohdan ja 44 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi ’nopeakasvuisten lajien lyhytkiertoviljelyllä’ tarkoitetaan sellaisten lajien viljelyä, joiden kiertoaika eli saman alan korjuuväli on alle 15 vuotta.

32 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 44 artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on määritettävä, kuinka paljon taimia hehtaarille voidaan enintään istuttaa, ottaen huomioon paikalliset olosuhteet, puulajit ja tarve varmistaa maan maatalouskäytön jatkuminen.

33 artikla

1.   Kun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 48 artiklan mukainen tuki kattaa metsäpalojen katkaisulinjojen perustamisen, tukikelpoisiin kustannuksiin voidaan sisällyttää perustamiskustannusten lisäksi asianomaisen alueen myöhemmät hoitokustannukset.

Jos metsäpalojen katkaisulinjoja ylläpidetään maataloustoiminnalla, tähän ei myönnetä tukea maatalouden ympäristötukea saavilla aloilla.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 48 artiklassa tarkoitetut metsäpaloja ehkäisevät toimet voivat kattaa seuraavat toimet:

34 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 50 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut maatalousalueet, jotka on sisällytetty direktiivin 2000/60/EY mukaisiin vesipiirin hoitosuunnitelmiin, ovat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 38 artiklan mukaisesti tukikelpoisia, jos vesipiirin hoitosuunnitelma on laadittu ja sitä toteutetaan kyseisillä alueilla.

2.   Sellaisia ympäristösyitä, joiden vuoksi aluetta voidaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 50 artiklan 6 kohdan mukaisesti pitää metsitykseen soveltuvana, voivat olla eroosion ja/tai autioitumisen torjunta, biodiversiteetin lisääminen, vesivarojen suojelu, tulvien torjunta ja ilmastomuutoksen lieventäminen edellyttäen, ettei tulvien torjunta ja ilmastomuutoksen lieventäminen vahingoita biodiversiteettiä tai aiheuta muita ympäristötuhoja.

3   alajakso

Toimintalinja 3

35 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 53 artiklan soveltamiseksi ’maatilakotitalouden jäsenellä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai tällaisten henkilöiden muodostamaa ryhmää, maataloustyöntekijöitä lukuun ottamatta, siitä riippumatta, millaisen oikeudellisen aseman kansallinen lainsäädäntö ryhmälle ja sen jäsenille antaa. Jos maatilakotitalouden jäsen on oikeushenkilö tai tällaisten henkilöiden muodostama ryhmä, jäsenen on harjoitettava tilalla maataloutta tukihakemuksen esittämishetkellä.

36 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 59 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien, joille maksetaan tukea paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpanosta, on täytettävä seuraavat edellytykset:

4   alajakso

Toimintalinja 4

37 artikla

1.   Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 IV osaston I luvun 4 jaksossa tarkoitetun toimintalinjan 4 täytäntöönpano, jäsenvaltiot tai alueet voivat valita, katetaanko jäsenvaltio tai alue kokonaisuudessaan vai osittain, mukauttamalla vastaavasti perusteita, joiden mukaisesti paikalliset toimintaryhmät ja niiden edustamat alueet valitaan.

Paikallisten toimintaryhmien valintamenettelyjen on oltava avoimia asianomaisille maaseutualueille ja varmistettava kilpailu paikallisia kehittämisstrategioita esittävien paikallisten toimintaryhmien välillä.

2.   Ehdotuspyynnöt maaseutualueiden valitsemiseksi asetuksen (EY) N:o 1698/2005 62 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseen on järjestettävä kahden vuoden kuluessa ohjelmien hyväksymisestä. Jäsenvaltiot tai alueet voivat kuitenkin järjestää uusia ehdotuspyyntöjä erityisesti silloin, kun Leader on avoinna uusille alueille, jolloin saatetaan tarvita pidempiä määräaikoja.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 61 artiklan a alakohdassa ja 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen alueiden väestömäärän on yleisenä sääntönä oltava vähintään 5 000 ja enintään 150 000 asukasta.

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 5 000 ja 150 000 asukkaan rajoja voidaan kuitenkin alentaa tai korottaa.

4.   Yhteisön 30 päivänä huhtikuuta 2004 muodostaneiden jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan, että etusijalle asetetaan sellaisten paikallisten toimintaryhmien valitseminen, jotka ovat yhdentäneet paikallisiin kehittämisstrategioihinsa yhteistyötä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 62 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

38 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 63 artiklan c alakohdassa tarkoitettujen paikallisten toimintaryhmien toimintakustannuksiin voidaan maksaa yhteisön tukea enintään 20 prosenttia paikallisesta kehittämisstrategiasta aiheutuvista kaikista julkisista menoista.

39 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 65 artiklassa tarkoitetussa yhteistyössä on oltava mukana vähintään yksi Leader-toimintalinjassa valittu paikallinen toimintaryhmä. Yhteistyön täytäntöönpanosta vastaa koordinoiva paikallinen toimintaryhmä.

2.   Yhteistyöhön voivat osallistua asetuksen (EY) N:o 1698/2005 59 artiklan e alakohdassa tarkoitetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja muut maaseutualueet, joiden järjestäytyminen sisältää seuraavat piirteet:

3.   Yhteistyöhön on sisällyttävä yhteisen toimen toteuttaminen.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 65 artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan yhteisestä toimesta aiheutuviin menoihin, yhteisten rakenteiden ylläpitämiseen ja valmistelevaan tekniseen apuun.

Toiminnan edistämisestä aiheutuviin menoihin voidaan maksaa tukea kaikilla alueilla, joita yhteistyö koskee.

4.   Jos paikallisten toimintaryhmien toteuttamia hankkeita ei ole sisällytetty asetuksen (EY) N:o 1698/2005 62 artiklan 4 kohdan mukaisesti paikalliseen kehittämisstrategiaan, yhteistyöhankkeiden valinnasta vastaavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset. Tässä tapauksessa paikalliset toimintaryhmät voivat esittää yhteistyöhankkeet toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013.

5.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi hyväksytyt valtioiden väliset yhteistyöhankkeet.

5   alajakso

Tekninen apu

40 artikla

Jos maaseudun kehittämisohjelmat kattavat sekä lähentymistavoitealueita että muita alueita, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tekniseen apuun suunnattava maaseuturahaston rahoitusosuus voidaan määrittää sen perusteella, minkä tyyppisiä alueita ohjelmassa on eniten.

41 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklassa säädetyn kansallisen maaseutuverkoston hoitamiseen tarvittava rakenne voidaan perustaa joko toimivaltaiseen kansalliseen viranomaiseen tai tarjouskilpailumenettelyillä. Tämän rakenteen on pystyttävä hoitamaan kyseisen artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tehtävät.

2.   Jos yksi maaseudun kehittämisohjelma kattaa jäsenvaltion koko alueen, kansallinen maaseutuverkosto on osa ohjelman teknistä apua, ja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan soveltamisalaan kuuluviin tekijöihin liittyvät suunnitellut menot on eroteltava toisistaan. Kyseisen a alakohdan soveltamisalaan kuuluviin tekijöihin liittyvät menot eivät kuitenkaan voi ylittää 25:tä prosenttia kansalliseen maaseutuverkostoon varatusta määrästä.

3.   Jos jäsenvaltiot hyödyntävät asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä mahdollisuutta, kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan tarkoitettu erityisohjelma on hyväksyttävä kyseisen asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Tällaisten erityisohjelmien esittämiseen, hyväksymiseen ja muuttamiseen sovelletaan soveltuvin osin tämän asetuksen 4 artiklaa, 5 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 6 artiklaa.

Erityisohjelmassa ja sen rahoitustaulukoissa on eroteltava toisistaan tekijät, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan soveltamisalaan. Kyseisen a alakohdan soveltamisalaan kuuluviin tekijöihin liittyvät menot eivät kuitenkaan voi ylittää 25:tä prosenttia asianomaisen ohjelman kokonaismäärästä.

4.   Kansalliset maaseutuverkostot on perustettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008.

5.   Kansallisten maaseutuverkostojen perustamiseen ja järjestäytymiseen liittyvät yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä II.

2   Jakso

Useita toimenpiteitä koskevat yhteiset säännökset

42 artikla

Jos kyseessä ovat useampaan kuin yhteen toimintalinjaan ja/tai toimenpiteeseen kuuluvat yhdennetyt toimet, kuhunkin toimen osaan, jonka on selkeästi tunnistettu kuuluvan tietyn maaseudun kehittämistoimenpiteen soveltamisalaan, on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 7 kohdan soveltamiseksi sovellettava kyseiseen toimenpiteeseen liittyviä edellytyksiä.

43 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että investointitoimenpiteiden tuki kohdennetaan selkeästi määriteltyihin tavoitteisiin, jotka kuvastavat tunnistettuja rakenteellisia ja alueellisia tarpeita ja rakenteellisia haittoja.

44 artikla

1.   Jos tuensaaja siirtää koko maatilansa tai osan siitä toiselle henkilölle tuen myöntämisen edellytyksenä olevan sitoumuksensa aikana, tämä toinen henkilö voi jatkaa sitoumusta sen jäljellä olevan voimassaoloajan. Jos sitoumusta ei jatketa tällä tavalla, tuensaajan on maksettava takaisin myönnetty tuki.

2.   Jäsenvaltiot voivat olla vaatimatta 1 kohdassa tarkoitettua takaisinmaksua, kun:

3.   Tilaa koskevissa vähäisissä muutoksissa jäsenvaltiot voivat toteuttaa erityistoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että 1 kohdan soveltaminen ei johda tehdyn sitoumuksen kannalta epäasianmukaisiin tuloksiin.

45 artikla

1.   Jos tuensaaja lisää tilansa pinta-alaa tuen myöntämisen edellytyksenä olevan sitoumuksensa aikana, jäsenvaltiot voivat säätää sitoumuksen laajentamisesta koskemaan lisäalaa sitoumuksen jäljellä olevan voimassaoloajan 2 kohdan mukaisesti tai alkuperäisen sitoumuksen korvaamisesta uudella sitoumuksella 3 kohdan mukaisesti.

Kyseinen korvaaminen voidaan myös tehdä, jos sitoumuksen kattamaa alaa laajennetaan tilalla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu laajentaminen voidaan sallia ainoastaan, jos

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun uuden sitoumuksen on katettava koko kyseinen ala, ja sen ehtojen on oltava vähintään yhtä tiukat kuin alkuperäisen sitoumuksen.

4.   Jos tuensaaja ei voi jatkaa tekemiensä sitoumusten noudattamista tilan tilusjärjestelyjen taikka toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien julkisten uusjakotoimenpiteiden tai uusjakotoimenpiteidenvuoksi, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta sitoumukset voidaan mukauttaa maatilan uuteen tilanteeseen. Jos tällainen mukautus osoittautuu mahdottomaksi, sitoumus päättyy eikä takaisinmaksua edellytetä sitoumuksen tosiasiallisen keston osalta.

46 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39, 40 ja 47 artiklan mukaisesti tehtyjen sitoumusten osalta on säädettävä tarkistuslausekkeesta, jotta varmistetaan sitoumusten mukauttaminen, jos mainitun asetuksen 39 artiklan 3 kohdassa, 40 artiklan 2 kohdassa tai 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja, asetuksen (EY) N:o 1782/2003 4 ja 5 artiklan sekä liitteiden III ja IV nojalla vahvistettuja asiaa koskevia pakollisia vaatimuksia muutetaan tai jos lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevia vähimmäisvaatimuksia ja muita kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja asiaa koskevia pakollisia vaatimuksia muutetaan, ja sitoumukset ylittävät nämä kyseisissä artikloissa säädetyt vaatimukset.

Jos tuensaaja ei hyväksy tällaista mukautusta, sitoumus päättyy eikä takaisinmaksua edellytetä sitoumuksen tosiasiallisen keston osalta.

47 artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat hyväksyä erityisesti seuraavat ylivoimaiset esteet tai poikkeukselliset olosuhteet ja luopua vaatimasta tuensaajan saaman tuen takaisinmaksua kokonaan tai osittain:

2.   Tuensaajan tai hänen oikeudenhaltijansa on kirjallisesti ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista ja esitettävä viranomaista tyydyttävät asiaa koskevat todisteet kymmenen työpäivän kuluessa päivämäärästä, jona tuensaajan tai hänen oikeudenhaltijansa on mahdollista se tehdä.

IV   LUKU

Tukikelpoisuus ja hallinnolliset määräykset

1   Jakso

Toimenpiteiden todennettavuus ja valvottavuus sekä tukikelpoisuussäännöt

1   alajakso

Toimenpiteiden todennettavuus ja valvottavuus

48 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 74 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki maaseudun kehittämistoimenpiteet, joita ne aikovat toteuttaa, ovat todennettavissa ja valvottavissa. Tätä varten jäsenvaltioiden on määriteltävä valvontajärjestelyt, jotka antavat niille kohtuullisen varmuuden siitä, että tukikelpoisuusperusteita ja muita sitoumuksia noudatetaan.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31, 38, 39, 40 ja 43–47 artiklan mukaisten maksujen laskennan riittävyyden ja tarkkuuden osoittamiseksi ja vahvistamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että laskelmista vastaavat laitokset tai yksiköt saavat tarkoituksenmukaista asiantuntija-apua yksiköiltä tai laitoksilta, joista ne ovat toiminnallisesti riippumattomia. Tällaisen asiantuntija-avun tarjoaminen on näytettävä toteen maaseudun kehittämisohjelmassa.

2   alajakso

Korkotuet

49 artikla

Maaseuturahastosta voidaan yhteisrahoittaa lainojen korkotukia asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos jäsenvaltiot esittävät korkotukien maksamista, niiden on osoitettava ohjelmissaan korkotuen laskennassa käytettävä menetelmä.

Jäsenvaltiot voivat milloin tahansa laina-aikana ottaa käyttöön järjestelmän korkotuen jäljellä olevien vuotuisten maksuerien pääomittamiseksi. Viimeisen maksupäivän jälkeen mahdollisesti jäljellä olevat vuotuiset maksuerät on pääomitettava, ja ne on suoritettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015. Kun komissiolle esitetään maksuhakemuksia, diskontatun tuen maksavan, välittäjänä toimivan rahoituslaitoksen maksamia määriä pidetään tosiasiallisesti aiheutuneina menoina.

Toisen kohdan soveltamiseksi jäsenvaltion maksajaviraston on tehtävä sopimus diskontatun tuen maksavan, välittäjänä toimivan rahoituslaitoksen kanssa. Jäsenvaltioiden on esitettävä ohjelmassa laskentamenetelmä, oletukset tulevista arvoista, joita käytetään laskettaessa maksamatta olevan korkotuen pääomitettua arvoa, ja tuen siirtämistä tuensaajille jatkossakin koskevat järjestelyt.

Jäsenvaltiot vastaavat edelleen rahoituksenvälittäjälle maksetun diskontatun tuen tuenmaksun hallinnoinnista koko lainakauden ajan ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnästä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (14) 33 artiklan mukaisesti.

3   alajakso

Muut rahoitusjärjestelyt

50 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 5 kohdan mukaisesti maaseuturahastosta voidaan maaseudun kehittämisohjelmien osana yhteisrahoittaa sellaisesta toimesta aiheutuvia menoja, joka sisältää rahoitusosuuksia pääomarahastojen, takuurahastojen ja lainarahastojen, jäljempänä ’rahastot’, tukemiseksi tämän asetuksen 51 ja 52 artiklan mukaisesti.

51 artikla

1.   Rahaston rahoittajien tai sponsorien on esitettävä hallintoviranomaiselle toimintasuunnitelma, josta ilmenevät muun muassa kohdemarkkinat tai takaussalkku, arviointiperusteet, rahoitusehdot, rahaston toimintabudjetti, omistajat ja muut rahoittajat, rahastonhoitajien osaamiseen, pätevyyteen ja riippumattomuuteen liittyvät vaatimukset, rahaston säännöt, maaseuturahaston rahoitusosuuden käyttötarkoitus perusteluineen, tapaukset, joissa sijoituksesta luopuminen tulee kyseeseen, ja rahaston lakkauttamista koskevat säännöt mukaan luettuna maaseuturahaston rahoitusosuudeksi katsottavien varojen uudelleenkäyttö. Hallintoviranomaisen on arvioitava toimintasuunnitelma ja seurattava sen toteuttamista tai vastattava muiden suoritettavaksi uskomastaan arvioinnista ja toimintasuunnitelman toteuttamisen seurannasta.

2.   Rahaston on oltava itsenäinen oikeudellinen yksikkö, jota koskevat osakkaiden keskinäiset sopimukset, tai erillinen rahoitusyksikkö olemassa olevassa rahoituslaitoksessa. Jälkimmäisessä tapauksessa rahastolla on oltava omat toteuttamissääntönsä, jossa määrätään erityisesti sen erillisestä kirjanpidosta, jotta rahastoon sijoitetut uudet varat (maaseuturahaston rahoitusosuus mukaan luettuna) voidaan pitää erillään rahoituslaitoksen alkuperäisistä varoista. Komissio ei voi olla rahaston osakas.

3.   Rahastot sijoittavat yrityksiin tai antavat niille takuita niiden perustamis-, varhais- tai laajentumisvaiheissa ainoastaan sellaisiin toimintoihin, joita rahastonhoitajat pitävät kannattavina. Taloudellisen kannattavuuden arviossa on otettava huomioon kaikki kyseisten yritysten tulolähteet. Rahastot eivät saa investoida vaikeuksissa oleviin yrityksiin tai antaa niille takuita, sellaisina kuin nämä yritykset määritellään yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja niiden rakenteiden uudistamiseksi (15).

4.   Hallintoviranomaisten ja rahastojen on estettävä mahdollisimman tarkkaan pääoma- ja lainamarkkinoiden kilpailun vääristyminen. Erityisesti pääomasijoitusten ja lainojen tuotot (hoitokulujen osuus pois luettuna) voidaan osoittaa ensisijaisesti yksityisen sektorin osakkaille näiden keskinäisessä sopimuksessa sovittuun korvaukseen saakka ja sen jälkeen jakaa omistusosuuksien mukaisessa suhteessa kaikkien osakkaiden ja maaseuturahaston kesken.

5.   Rahastojen hoitokulut eivät saa ylittää ohjelma-aikana kolmea prosenttia keskimääräisestä vuosittain maksetusta pääomasta tai takuurahastojen osalta kahta prosenttia, ellei tarjouskilpailun jälkeen päädytä korkeampaan osuuteen.

6.   Rahastoille maaseudun kehittämisohjelmista myönnettävän rahoituksen ehdot, mukaan lukien suoritteita, investointistrategiaa ja -suunnittelua, seurantaa, tapauksia, joissa sijoituksesta luopuminen tulee kyseeseen, ja rahaston lakkauttamista koskevat säännöt, on vahvistettava rahaston ja jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen välisessä rahoitussopimuksessa.

7.   Maaseuturahaston ja muiden julkisen vallan lähteiden tukemiin rahastoihin samoin kuin rahaston yksittäisiin yrityksiin tekemiin sijoituksiin tai tällaisille yrityksille antamiin takuisiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 säännöksiä tai valtiontukea koskevia yhteisön sääntöjä.

52 artikla

1.   Kun kyseessä ovat tämän asetuksen 51 artiklassa tarkoitetut rahoitusjärjestelyt, asetuksen (EY) N:o 1290/2005 26 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti komissiolle ilmoitettavat menot ovat tällaisten rahastojen perustamisesta tai niihin osallistumisesta aiheutuvat kokonaismenot.

Kun kyseessä kuitenkin on maaseudun kehittämisohjelman loppumaksun suorittaminen ja ohjelman päättäminen asetuksen (EY) N:o 1290/2005 28 artiklan mukaisesti, tukikelpoiset menot ovat seuraavien yhteissumma:

Rahoitusjärjestelyjen mukaisesti tosiasiallisesti maksetun maaseuturahaston rahoitusosuuden ja toisen alakohdan a tai b alakohdan mukaisten tukikelpoisten menojen välinen erotus on ilmoitettava viimeisen ohjelmavuoden tilinpäätöksessä.

2.   Maaseudun kehittämisohjelmista rahastoihin maksetuista maksuista saadut korkotulot on käytettävä yksittäisten yritysten rahoitusjärjestelyjen rahoittamiseen.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä yksittäisten yritysten hyväksi varat, jotka palautetaan toimeen rahastojen tekemistä investoinneista tai jotka jäävät yli kaikkien vakuuksien täyttämisen jälkeen.

4   alajakso

Tulonmenetysten ja luontoissuoritusten vakiokustannukset ja oletusarvot

53 artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31, 37–41 ja 43–49 artiklassa säädetyn tuen tason tulonmenetyksen vakiokustannusten ja -oletusten perusteella.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 kohdassa tarkoitettujen laskelmien ja vastaavan tuen osalta seuraavat seikat:

54 artikla

1.   Jos toimenpiteisiin sisältyy luontoissuorituksia, julkisten tai yksityisten tuensaajien osuudet, erityisesti tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen ilman laskun tai vastaavien asiakirjojen avulla todistettua käteismaksua, voidaan katsoa tukikelpoisiksi menoiksi edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

Riippumattoman ja pätevän asiantuntijan tai asianmukaisesti valtuutetun virallisen elimen on määriteltävä maan tai kiinteistön arvo.

Palkattoman vapaaehtoistyön arvo määritellään käytetyn ajan ja vastaavasta työstä yleisesti maksettavan tunti- tai päiväpalkan mukaan ja tapauksen mukaan ennalta määriteltyjen vakiokustannusten perusteella edellyttäen, että valvontajärjestelmä antaa kohtuullisen varmuuden siitä, että työ on tosiasiallisesti tehty.

2.   Maaseuturahastosta yhteisrahoitetut julkiset menot, jotka koskevat luontoissuorituksia sisältäviä toimia, eivät saa ylittää tukikelpoisten menojen kokonaismäärää toimen päättyessä, luontoissuoritukset pois luettuina.

5   alajakso

Investoinnit

55 artikla

1.   Investoinneissa tukikelpoiset menot rajoitetaan seuraaviin:

Poiketen siitä, mitä säädetään ensimmäisen alakohdan b alakohdassa ja ainoastaan komission suosituksessa 2003/361/EY (16) tarkoitettujen mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten osalta, jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vahvistaa edellytykset, joiden mukaan käytettyjen välineiden ja laitteiden hankinta voidaan katsoa tukikelpoiseksi menoksi.

2.   Kun kyseessä ovat maatalousinvestoinnit, investointitukea ei voida myöntää maatalouden tuotanto-oikeuksien, eläinten tai yksivuotisten kasvien hankintaan tai yksivuotisten kasvien istutukseen.

Eläinten hankintaan liittyvät menot voivat kuitenkin olla tukikelpoisia, kun kyseessä on luonnonmullistusten vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan b kohdan vi alakohdan mukaisesti.

Yksinkertaiset korvausinvestoinnit eivät ole tukikelpoisia.

6   alajakso

Investointituen ennakkojen maksaminen

56 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä säädetään komission asetuksen (EY) N:o 1975/2006 (17) 26 artiklan 5 kohdassa, investointituen tuensaajat voivat pyytää toimivaltaisilta maksajavirastoilta ennakon maksamista, jos tällainen mahdollisuus sisältyy maaseudun kehittämisohjelmaan. Julkisista tuensaajista tällainen ennakko voidaan maksaa ainoastaan kunnille ja kuntayhtymille sekä julkisoikeudellisille elimille.

2.   Ennakon määrä saa olla enintään 20 prosenttia investointiin liittyvästä julkisesta tuesta, ja ennakon maksamisen edellytyksenä on 110 prosenttia ennakon määrästä olevan pankkitakuun tai vastaavan takuun antaminen.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen julkisten tuensaajien osalta maksajavirasto voi kuitenkin hyväksyä jäsenvaltioiden voimassa olevien säännösten mukaisesti viranomaisen kirjallisen, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta vastaavan vakuuden edellyttäen, että kyseinen viranomainen sitoutuu maksamaan vakuutta vastaavan määrän, jos oikeutta maksettuun ennakkoon ei vahvisteta.

3.   Vakuus vapautetaan, kun toimivaltainen maksajavirasto vahvistaa, että investoinnista aiheutuvat todelliset menot ylittävät ennakon määrän.

2   Jakso

Valtiontuki

57 artikla

1.   Maaseudun kehittämisohjelmat voivat sisältää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 89 artiklan mukaista kansallisen lisärahoituksen antamiseksi myönnettävää valtiontukea perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin tai toimiin ainoastaan, jos valtiontuki on yksilöity tämän asetuksen liitteessä II olevan 9.A kohdan mukaisesti.

2.   Maaseudun kehittämisohjelmat voivat sisältää valtiontukea, jolla jäsenvaltiot myöntävät rahoitusosuuksia yhteisön tuen täydennykseksi asetuksen (EY) N:o 1698/2005 88 artiklan mukaisesti mainitun asetuksen 25 ja 52 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin ja mainitun asetuksen 28 ja 29 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin kuuluviin toimiin tai jolla jäsenvaltiot myöntävät mainitun asetuksen 89 artiklan mukaista kansallista lisärahoitusta mainitun asetuksen 25, 27 ja 52 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin ja mainitun asetuksen 28 ja 29 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin kuuluviin toimiin, ja toimenpiteet ja toimet eivät kuulu perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalaan, ainoastaan, jos valtiontuki on yksilöity tämän asetuksen liitteessä II olevan 9.B kohdan mukaisesti.

3.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä ja toimista aiheutuvat menot ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos perustana oleva tuki ei tuen myöntämishetkellä ole neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (18) 1 artiklan f alakohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista tukea.

Jäsenvaltion hallintoviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että jos tukea on tarkoitus myöntää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin kuuluviin toimiin asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan b ja d alakohdassa tarkoitettujen voimassa olevien tukijärjestelmien perusteella, mainitun asetuksen 1 artiklan e alakohdan vaatimusta ilmoittaa yksittäisistä tuista noudatetaan, ja että tällaiset toimet valitaan vasta sen jälkeen, kun perusteena olevasta tuesta on ilmoitettu komissiolle ja komissio on sen hyväksynyt perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla.

3   Jakso

Tiedotus ja julkistaminen

58 artikla

1.   Maaseudun kehittämisohjelmiin on sisällytettävä viestintäsuunnitelma, jossa vahvistetaan:

2.   Tiedotukseen ja julkistamiseen myönnetty määrä voi olla osa maaseudun kehittämisohjelman teknistä apua.

3.   Tiedotusta ja julkistamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä VI.

59 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 77 artiklan mukaisesti perustetun seurantakomitean kokouksissa puheenjohtajan on tiedotettava tiedotus- ja julkistamistoimenpiteiden edistymisestä ja esitettävä komitean jäsenille esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä.

4   Jakso

Seuranta ja arviointi

60 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklassa säädetyn vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen rakenne ja osatekijät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VII.

61 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 86 artiklan 4 kohdan mukainen väliarviointi on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 ja 86 artiklan 5 kohdan mukainen jälkiarviointi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

Jos jäsenvaltiot eivät toimita väli- ja jälkiarviointikertomuksia tämän artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa määräajoissa, komissio voi soveltaa asetuksen (EY) N:o 1290/2005 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä välimaksujen keskeyttämiseksi siihen saakka, kun se saa kyseiset arviointikertomukset.

62 artikla

1.   Maaseudun kehittämisohjelmien yhteiset perus-, tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattorit luetellaan tämän asetuksen liitteessä VIII. Kyseinen indikaattoriluettelo muodostaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 80 artiklassa tarkoitetut yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt.

Tarvittaessa indikaattorit on eriteltävä tuensaajien iän ja sukupuolen mukaan sekä sen mukaan, toteutetaanko toimenpiteitä epäsuotuisilla alueilla vai lähentymistavoitealueilla.

2.   Tuotos- ja tulosindikaattorien kehittyminen on osa vuotuista täytäntöönpanokertomusta. Kyseisen kertomuksen on sisällettävä yhteisiä ja lisäindikaattoreita.

Sen mittaamiseksi, kuinka maaseudun kehittämisohjelmien tavoitteiden täyttämisessä edistytään, tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreille on vahvistettava ohjeelliset tavoitteet ohjelman täytäntöönpanon ajaksi, mukaan luettuna asetuksen (EY) N:o 1698/2005 89 artiklassa tarkoitettu kansallinen lisärahoitus.

3.   Komissio laatii yhteisiä seuranta- ja arviointisääntöjä koskevat ohjeet soveltamalla yhteistä lähestymistapaa jäsenvaltioiden kanssa. Ohjeet kattavat ainakin seuraavat tekijät:

5   Jakso

Tietojen ja asiakirjojen sähköinen toimittaminen

63 artikla

1.   Komissio perustaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tietojärjestelmän, jäljempänä ’tietojärjestelmä’, joka mahdollistaa turvallisen tietojenvaihdon komission ja kunkin jäsenvaltion välillä yhteisen edun mukaisista asioista. Kyseiset tiedot sisältävät hallinnolliset, toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat, joista viimeksi mainitut kuuluvat komission asetuksen (EY) N:o 883/2006 (19) 18 artiklan soveltamisalaan.

Komissio perustaa tietojärjestelmän ja päivittää sitä soveltamalla yhteistä lähestymistapaa jäsenvaltioiden kanssa.

2.   Tietojärjestelmässä mahdollistetaan hallinnon ja toiminnan seuranta sisällyttämällä siihen yhteisen edun mukaiset asiakirjat, erityisesti seuraavat: kansalliset strategiasuunnitelmat ja niiden päivitykset, tiivistelmäkertomukset, ohjelmat ja niiden muutokset, komission päätökset, vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, mukaan luettuna toimenpiteiden luokittelu liitteessä II olevassa 7 kohdassa esitetyn taulukon mukaisesti, sekä liitteessä VIII olevat seuranta- ja arviointi-indikaattorit.

3.   Hallintoviranomainen ja komissio syöttävät tietojärjestelmään vastuullaan olevat asiakirjat vaaditussa muodossa ja pitävät ne ajan tasalla.

4.   Tietojärjestelmä on jäsenvaltioiden ja komission käytössä joko suoraan tai automaattisen synkronoinnin ja tietojen syöttämisen kansallisten ja alueellisten tietojärjestelmien kanssa mahdollistavan rajapinnan kautta.

Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle pyynnöt tietojärjestelmän käyttöoikeuksista keskitetysti.

5.   Tietojenvaihto allekirjoitetaan sähköisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY (20) 5 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot ja komissio hyväksyvät tietojärjestelmässä käytettyjen allekirjoitusten oikeudelliset vaikutukset ja hyväksyttävyyden todisteena oikeudenkäyntimenettelyissä.

6.   Päivämääränä, jona asiakirjat on toimitettu komissiolle, pidetään päivämäärää, jona jäsenvaltio välittää asiakirjat syötettyään ne tietojärjestelmään.

Asiakirja katsotaan lähetetyksi komissiolle, kun jäsenvaltio ei enää voi muuttaa sitä ja poistaa sitä tietojärjestelmässä.

7.   Tietojärjestelmän yhteisten osien kehittäminen ja päivittäminen rahoitetaan yhteisön talousarviosta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Kansallisten ja paikallisten järjestelmien ja tietojärjestelmän välisistä yhteyksistä aiheutuvat kustannukset sekä kansallisten ja paikallisten järjestelmien mukauttamisesta aiheutuvat kustannukset voivat olla mainitun asetuksen 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti tukikelpoisia.

8.   Jos kyseessä on ylivoimainen este tai poikkeuksellinen tilanne, ja erityisesti tietojärjestelmän toiminnan häiriintyessä tai pysyvän yhteyden puuttuessa jäsenvaltio voi toimittaa asiakirjat komissiolle kirjallisina. Asiakirjoja ei voida toimittaa kirjallisina ennen kuin asiasta on sovittu komission kanssa ennakolta.

Kun tietojärjestelmän käytön estävä ylivoimainen este tai poikkeuksellinen tilanne päättyy, jäsenvaltion on syötettävä vastaavat asiakirjat tietojärjestelmään. Tässä tapauksessa lähetyspäivänä pidetään kirjallisten asiakirjojen lähetyspäivämäärää.

V   LUKU

Loppusäännökset

64 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 817/2004 1 päivästä tammikuuta 2007.

Asetusta sovelletaan edelleen ennen 1 päivää tammikuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 1257/1999 nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin.

Asetuksen (EY) N:o 817/2004 11 artiklaa ja liitteessä II olevan 9.3.V.A kohdan 1 alakohtaa, 9.3.V.B kohdan 1, 2 ja 3 alakohtaa ja 9.3.V.B kohdan toista luetelmakohtaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2009 asti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 94 artiklan kolmannen kohdan nojalla.

65 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaa ohjelmakautta koskevaan yhteisön tukeen.

(1)  EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1463/2006 (EUVL L 277, 9.10.2006, s. 1).

(2)  http://www.mcpfe.org/mcpfe/resolutions/lisbon/resolution_l2a2.pdf

(3)  EYVL L 328, 23.12.2000, s. 2. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2060/2004 (EUVL L 357, 2.12.2004, s. 3).

(4)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1698/2005.

(5)  EUVL L 153, 30.4.2004, s. 30; oikaisu (EUVL L 231, 30.6.2004, s. 24). Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1360/2005 (EUVL L 214, 19.8.2005, s. 55).

(6)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1.

(7)  EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1.

(8)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 1.

(9)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(10)  EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1.

(11)  EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1.

(12)  EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

(13)  EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

(14)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(15)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(16)  EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(17)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 74.

(18)  EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(19)  EUVL L 171, 23.6.2006, s. 1.

(20)  EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.