LIITE

EUROOPAN LAAJUISEN TAVANOMAISEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN

OSAJÄRJESTELMÄÄ ”KÄYTTÖTOIMINTA JA LIIKENTEEN HALLINTA” KOSKEVASTA YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNISESTÄ ERITELMÄSTÄ

1

JOHDANTO

1.1	Asiakirjan tekninen ala

1.2	Asiakirjan maantieteellinen ala

2	OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ/SOVELTAMISALA

2.1	Osajärjestelmä

2.2	Soveltamisala

2.2.1

Henkilökunta ja junat

2.2.2

Toimintaperiaatteet

2.2.3

Sovellettavuus nykyiseen liikkuvaan kalustoon sekä rataan ja sen laitteisiin

2.3	Tämän YTE:n ja direktiivin 2004/49/EY välinen yhteys

3	OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1	Olennaisten vaatimusten täyttäminen

3.2	Olennaiset vaatimukset — yleiskatsaus

3.3	Näihin vaatimuksiin liittyvät erityiset näkökohdat

3.3.1

Turvallisuus

3.3.2

Luotettavuus ja käyttökunto

3.3.3

Terveysnäkökohdat

3.3.4

Ympäristönsuojelu

3.3.5

Tekninen yhteensopivuus

3.4	Erityisesti käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään liittyviä piirteitä

3.4.1

Turvallisuus

3.4.2

Luotettavuus ja käyttökunto

3.4.3

Tekninen yhteensopivuus

4	OSAJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET

4.1

Johdanto

4.2	Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1

Henkilöstöön liittyvät eritelmät

4.2.1.1

Yleiset vaatimukset

4.2.1.2

Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.2.1

Sääntökirja

4.2.1.2.2

Käytettävien ratojen sekä asiaan liittyvien radanvarsilaitteiden kuvaus

4.2.1.2.2.1

Reittikirjan laatiminen

4.2.1.2.2.2

Muutetut elementit

4.2.1.2.2.3

Tiedottaminen kuljettajalle tosiaikaisesti

4.2.1.2.3

Aikataulut

4.2.1.2.4

Liikkuva kalusto

4.2.1.3

Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.4

Junan kulkulupia antavalle rataverkon haltijan henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.5

Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja junan kulkulupia antavan henkilöstön välillä

4.2.2

Juniin liittyvät eritelmät

4.2.2.1

Junan näkyvyys

4.2.2.1.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.1.2

Etupää

4.2.2.1.3

Peräpää

4.2.2.2

Junan kuuluvuus

4.2.2.2.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.2.2

Äänimerkin käyttö

4.2.2.3.

Liikkuvan kaluston tunnisteet

4.2.2.4

Tavaravaunun kuormaus

4.2.2.4.1

Painon jakautuminen

4.2.2.4.2

Akselipaino

4.2.2.4.3

Kuorman kiinnittäminen

4.2.2.4.4

Kinemaattinen ulottuma

4.2.2.4.5

Kuorman peittäminen

4.2.2.5

Junan kokoonpano

4.2.2.6

Junan jarrutus

4.2.2.6.1

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

4.2.2.6.2

Jarrutusteho

4.2.2.7

Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

4.2.2.7.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.7.2

Tarvittavat tiedot

4.2.3

Junien toimintaan liittyvät eritelmät

4.2.3.1

Junan kulun suunnittelu

4.2.3.2.

Junien tunnisteet

4.2.3.3

Junan lähtö

4.2.3.3.1

Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

4.2.3.3.2

Junan käyttötilan ilmoittaminen rataverkon haltijalle

4.2.3.4

Liikenteen hallinta

4.2.3.4.1

Yleiset vaatimukset

4.2.3.4.2

Junista ilmoittaminen

4.2.3.4.2.1

Junien sijainnin ilmoittamiseksi tarvittavat tiedot

4.2.3.4.2.2

Ennustettu luovutusaika

4.2.3.4.3

Vaaralliset aineet

4.2.3.4.4

Toiminnan laatu

4.2.3.5

Tietojen tallentaminen

4.2.3.5.1

Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

4.2.3.5.2

Valvontatietojen tallentaminen junassa

4.2.3.6

Häiriö- ja vajaatoimintatila

4.2.3.6.1

Ilmoittaminen toisille käyttäjille

4.2.3.6.2

Ilmoittaminen junan kuljettajille

4.2.3.6.3

Poikkeusjärjestelyt

4.2.3.7

Hätätilanteiden hallinta

4.2.3.8

Junan miehistön auttaminen häiriötilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

4.3	Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.3.1

Liitännät infrastruktuuri-YTE:ään

4.3.2

Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ään

4.3.2.1

Valvontatietojen tallennus

4.3.2.2

Junan turvalaite

4.3.2.3

ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-järjestelmien käyttösäännöt

4.3.2.4

Opastimien ja radanvarren merkkien näkyvyys

4.3.2.5

Junan jarrutus

4.3.2.6

Hiekan käyttö. Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junan kuljettamiseksi

4.3.2.7

Tietojen tallennus ja kuumakäynti-ilmaisin

4.3.3

Liitännät liikkuvan kaluston YTE:ään

4.3.3.1

Liikkuvan kaluston tunnisteet

4.3.3.2

Jarrutus

4.3.3.3

Matkustajavaunuja koskevat vaatimukset

4.3.3.4

Junan näkyvyys

4.3.3.4.1

Junan etupäässä

4.3.3.4.2

Peräpäässä

4.3.3.5

Junan kuuluvuus

4.3.3.6

Opastimien näkyvyys

4.3.3.7

Junan turvalaite

4.3.3.8

Junan kokoonpano ja liite B

4.3.3.9

Tavaravaunun kuormaus

4.3.3.10

Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen ja vaaralliset aineet

4.3.3.11

Junan kokoonpano, liitteet H ja L

4.3.3.12

Poikkeusjärjestelyt ja hätätilanteiden hallinta

4.3.3.13

Tietojen tallentaminen

4.3.4

Liitännät telemaattisia sovelluksia koskevaan YTE:ään

4.3.4.1

Junien tunnisteet

4.3.4.2

Junan kokoonpano

4.3.4.3

Junan lähtö

4.3.4.4

Junan kulku

4.3.4.5

Liikkuvan kaluston tunnisteet

4.4	Käyttöä koskevat säännöt

4.5	Kunnossapitoa koskevat säännöt

4.6	Ammatillinen pätevyys

4.6.1

Ammatillinen pätevyys

4.6.1.1

Ammatillinen tietämys

4.6.1.2

Kyky käyttää tätä tietämystä

4.6.2

Kielitaito

4.6.2.1

Periaatteet

4.6.2.2

Kielitaidon taso

4.6.3

Henkilöstön alku- ja jatkuva arviointi

4.6.3.1

Peruselementit

4.6.3.2

Koulutustarpeiden selvittäminen

4.6.3.2.1

Koulutustarpeiden selvittämisprosessin kehittäminen

4.6.3.2.2

Koulutustarpeiden selvityksen päivittäminen

4.6.3.2.3

Junan miehistöä ja apuhenkilöstöä koskevat erityiset elementit

4.6.3.2.3.1

Reittitieto

4.6.3.2.3.2

Tiedot liikkuvasta kalustosta

4.6.3.2.3.3

Apuhenkilöstö

4.7	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

4.7.1

Johdanto

4.7.2

Työterveyslääkärien ja lääketieteellisten elinten hyväksymisessä noudatettavat kriteerit

4.7.3

Psykologisissa arvioinneissa mukana olevien psykologien hyväksyntäkriteerit ja psykologisten arviointien vaatimukset

4.7.3.1

Psykologien valtuutus

4.7.3.2

Psykologisen arvioinnin sisältö ja tulkitseminen

4.7.3.3

Arviointivälineiden valinta

4.7.4

Lääkärintarkastukset ja psykologiset arvioinnit

4.7.4.1

Ennen työhön hyväksymistä:

4.7.4.1.1

Lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

4.7.4.1.2

Psykologinen arviointi

4.7.4.2.

Työhön hyväksymisen jälkeen:

4.7.4.2.1

Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

4.7.4.2.2

Määräaikaisen lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

4.7.4.2.3

Ylimääräiset lääkärintarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit

4.7.5

Terveydentilavaatimukset

4.7.5.1

Yleiset vaatimukset

4.7.5.2

Näkövaatimukset

4.7.5.3

Kuulovaatimukset:

4.7.5.4

Raskaus

4.7.6

Erityisesti junan kuljettamistehtävää koskevat vaatimukset

4.7.6.1

Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

4.7.6.2

Lääkärintarkastuksen lisäsisältö

4.7.6.3

Näköä koskevat lisävaatimukset

4.7.6.4

Kuuloa ja puhekykyä koskevat lisävaatimukset

4.7.6.5

Antropometria

4.7.6.6

Kriisiapu traumaattisten kokemusten jälkeen

4.8	Radan ja liikkuvan kaluston rekisterit

4.8.1

Rataverkko

4.8.2

Liikkuva kalusto

5	YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1	Määritelmä

5.2	Osatekijöiden luettelo

5.3	Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät

6	OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1	Yhteentoimivuuden osatekijät

6.2	Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

6.2.1

Periaatteet

6.2.2

Sääntöjen ja menettelyjen dokumentointi

6.2.3

Arviointimenettely

6.2.3.1

Toimivaltaisen viranomaisen päätös

6.2.3.2

Jos arviointi tarvitaan

6.2.4

Järjestelmän toiminta

7	TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1	Periaatteet

7.2	Täytäntöönpanon suuntaviivoja

7.3	Erityistapauksia

7.3.1

Johdanto

7.3.2

Erityistapausten luettelo

LIITE A1:

ERTMS/ETCS-KÄYTTÖSÄÄNNÖT

LIITE A2:

ERTMS/GSM-R-KÄYTTÖSÄÄNNÖT

LIITE B:

MUITA UUSIEN RAKENTEELLISTEN OSAJÄRJESTELMIEN YHDENMUKAISEN KÄYTÖN MAHDOLLISTAVIA SÄÄNTÖJÄ:

LIITE C:

TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄN VIESTINNÄN MENETELMÄT

LIITE D:

TIEDOT, JOIDEN ON OLTAVA RAUTATIEYRITYKSEN KÄYTETTÄVISSÄ NIIHIN REITTEIHIN LIITTYEN, JOILLA SEN ON TARKOITUS TOIMIA

LIITE E:

KIELITAITO JA VIESTINNÄN TASO

LIITE F:

OHJEITA KÄYTTÖTOIMINNAN JA LIIKENTEEN HALLINNAN OSAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTIIN

LIITE G:

TIEDOKSI ANNETTAVA, EI PAKOLLINEN LUETTELO KUNKIN PERUSPARAMETRIN OSALTA TARKASTETTAVISTA ELEMENTEISTÄ

LIITE H:

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JUNAN KULJETTAMISEKSI

LIITE I:

EI KÄYTÖSSÄ

LIITE J:

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JUNASSA MUKANA OLEVAN HENKILÖSTÖN OSALTA

LIITE K:

EI KÄYTÖSSÄ

LIITE L:

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JUNAN VALMISTELUSSA

LIITE M:

EI KÄYTÖSSÄ

LIITE N:

TÄYTÄNTÖÖNPANON SUUNTAVIIVOJA

LIITE O:

EI KÄYTÖSSÄ

LIITE P:

LIIKKUVAN KALUSTON TUNNISTEET

LIITE Q:

EI KÄYTÖSSÄ

LIITE R:

JUNAN TUNNISTETIEDOT

LIITE S:

JUNAN NÄKYVYYS — PERÄPÄÄ

LIITE T:

JARRUTUSTEHO

LIITE U:

AVOINTEN KYSYMYSTEN LUETTELO

LIITE V:

KULJETTAJIEN SÄÄNTÖDOKUMENTAATION LAATIMINEN JA PÄIVITTÄMINEN

SANASTO

YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ

KÄYTTÖTOIMINNAN JA LIIKENTEEN HALLINNAN OSAJÄRJESTELMÄ

1   JOHDANTO

1.1   ASIAKIRJAN TEKNINEN ALA

Tämä YTE koskee direktiivin 2001/16/EY liitteessä II olevan 1 kohdan luettelon mukaista käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaa osajärjestelmää.

Lisätietoja tästä osajärjestelmästä on luvussa 2.

1.2   ASIAKIRJAN MAANTIETEELLINEN ALA

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on direktiivin 2001/16/EY liitteessä I kuvattu Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä.

Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 2001/16/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

(a)	ilmoitetaan sen tarkoitettu soveltamisala käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa osajärjestelmässä — 2 luku

(b)	täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa oleville liitännöille — 3 luku

(c)

määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka kyseisen osajärjestelmän ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa olevien liitäntöjen on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan, esimerkiksi liitteessä I mainittujen rataluokkien, solmukohtien ja/tai liikkuvan kaluston mukaan — 4 luku

(d)	määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi — 5 luku

(e)

ilmoitetaan kussakin käsiteltävässä tapauksessa vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointia koskevat menettelyt. Tämä tarkoittaa erityisesti päätöksessä 93/465/ETY määriteltyjä moduuleja tai tarvittaessa erityismenettelyjä, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa sekä osajärjestelmien EY-tarkastuksessa. Tämän YTE:n toimeenpanossa avuksi olevat viiteasiakirjat on lueteltu — luku 6

(f)	ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia. Erityisesti täsmennetään välivaiheet ja sovellettavat elementit, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on yleistä — 7 luku

(g)	ilmoitetaan kyseisen henkilöstön osalta ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:n käyttöönotto edellyttävät — 4 luku.

Lisäksi voidaan 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrittää erityistapauksia kutakin YTE:ää varten. Nämä selostetaan 7 luvussa.

Tämän YTE:n 4 lukuun sisältyy myös edellä 1.1 ja 1.2 kohdassa mainittua soveltamisalaa koskevat käyttö- ja kunnossapitosäännöt.

2   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ/SOVELTAMISALA

2.1   OSAJÄRJESTELMÄ

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä määritellään direktiivin 2001/16/EY liitteessä II olevassa 2.4 kohdassa.

Se sisältää erityisesti seuraavat osat:

—	”Menettelyt ja niihin liittyvät laitteet, joiden avulla voidaan varmistaa erilaisten rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukainen käyttö sekä niiden tavanomaisen toiminnan että vajaatoiminnan aikana, mukaan lukien erityisesti junien ohjaus ja liikenteen suunnittelu ja hallinta.

—	Palvelujen rajan yli suorittamisen edellyttämä ammatillinen kelpoisuus kaikilta osiltaan.”

2.2   SOVELTAMISALA

Tätä YTE:ää sovelletaan tavanomaisen rautatieliikenteen Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ratoihin liittyvien rataverkon haltijoiden ja rautatieyritysten käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään.

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää koskevassa YTE:ssä esitettyjä eritelmiä voidaan käyttää junien käytön viiteasiakirjana, vaikka ne eivät kuuluisikaan tämän YTE:n soveltamisalaan.

2.2.1   HENKILÖKUNTA JA JUNAT

Jäljempänä olevat 4.6 ja 4.7 kohta koskevat henkilökuntaa, joka suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joita ovat junan kuljettaminen ja junassa mukana oleminen ylitettäessä valtioiden rajoja ja työskentely sellaisia paikkoja kauempana, joita rataverkon haltijan verkkoselostuksessa on nimitetty ”rajakohdiksi” ja jotka sisältyvät tämän turvallisuusvaltuutukseen.

Henkilökunnan jäsenen ei katsota ylittävän rajaa, jos toiminta käsittää vain työskentelyn edellä kuvattujen ”rajakohtien” sisällä.

Turvallisuuden kannalta kriittistä junanlähetystä ja junan kulkulupien antamista hoitaviin henkilöihin sovelletaan ammatillista pätevyyttä sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.

Niihin henkilöstön jäseniin, jotka hoitavat turvallisuuden kannalta kriittisiä junan valmistelutehtäviä juuri ennen kuin sen on tarkoitus ylittää raja ja toimia edellä kuvattuja ”rajakohtia” kauempana, sovelletaan 4.6 kohtaa sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä. Junan ei katsota toimivan rajan yli, jos kaikki junan valtion rajat ylittävät vaunut kulkevat vain edellä kuvattuun ”rajakohtaan” saakka.

Tästä voidaan yhteenvetona esittää seuraavat taulukot:

Sellaisten junien toiminnassa mukana oleva henkilöstö, jotka ylittävät valtion rajat ja jatkavat matkaansa rajakohdan jälkeen

Tehtävä	Ammatillinen pätevyys	Terveydentilavaatimukset
Junan kuljettaminen ja junassa mukana oleminen	4.6	4.7
Junan kulkulupien antaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen
Junan valmistelu	4.6	Vastavuoroinen tunnustaminen
Junan lähettäminen	Vastavuoroinen tunnustaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen

Sellaisissa junissa työskentelevä henkilöstö, jotka eivät ylitä valtion rajoja tai jatka rajakohtia pidemmälle

Tehtävä	Ammatillinen pätevyys	Terveydentilavaatimukset
Junan kuljettaminen ja junassa mukana oleminen	Vastavuoroinen tunnustaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen
Junan kulkulupien antaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen
Junan valmistelu	Vastavuoroinen tunnustaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen
Junan lähettäminen	Vastavuoroinen tunnustaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen

Näitä taulukoita luettaessa on huomattava, että 4.2.1 kohdassa kuvatut viestinnän periaatteita koskevat vaatimukset ovat pakollisia.

2.2.2   TOIMINTAPERIAATTEET

Euroopassa infrastruktuurin sijoittelun ja käsitteiden osalta vallitsevia eroja, jotka ainakin osittain ovat syynä säännöissä ja menettelyissä oleviin eroihin, voidaan usein vähentää vain valtavilla investoinneilla.

Tämän vuoksi tämän YTE:n nykyisen version, joka on ensimmäinen direktiivin 2001/16/EY voimaantulon jälkeen julkaistu, yleisenä tavoitteena ei ole luoda yhtenäistä eurooppalaista sääntökirjaa tavanomaisen rautatieliikenteen käyttötoimintaa ja hallintaa varten. Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä käytettäviksi tarkoitettujen uusien rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavien sääntöjen ja menettelyjen, erityisesti, jos ne liittyvät suoranaisesti uuden junien ohjaus- ja hallintajärjestelmän toimintaan, on kuitenkin oltava samanlaisia silloin, kun tilanteet ovat samanlaisia.

Alun perin tämä TSI käsitteli vain niitä käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän osia (kuten 4 luvussa on selostettu), joiden kohdalla periaatteessa on toiminnallisia liitäntöjä rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välillä tai jotka ovat erityisen hyödyllisiä yhteentoimivuuden kannalta. Näin tehtäessä otettiin asianmukaisella tavalla huomioon direktiivin 2004/49/EY (rautatien turvallisuusdirektiivi) vaatimukset.

Tämän vuoksi tarkoitus on, että Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS:n) yksityiskohtaiset toimintasäännöt määritellään tämän YTE:n liitteessä (A1 ERTMS/ETCS-järjestelmän osalta, A2 ERTMS/GSMR-järjestelmän osalta) sitten, kun ne ovat käytettävissä. Tällä hetkellä liite A1 on lisätty vain tiedoksi, eivätkä sen vaatimukset ole pakollisia, koska sääntöjä ei vielä ole lopullisesti sovittu.

2.2.3   SOVELLETTAVUUS NYKYISEEN LIIKKUVAAN KALUSTOON SEKÄ RATAAN JA SEN LAITTEISIIN

Vaikka suurin osa tämän YTE:n vaatimuksista liittyykin prosesseihin ja menettelyihin, osa niistä liittyy myös fyysisiin elementteihin eli toiminnan kannalta tärkeisiin juniin ja kulkuneuvoihin.

Näiden elementtien suunnittelukriteerit on esitetty muita osajärjestelmiä, kuten liikkuvaa kalustoa, koskevissa YTE:issä. Käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmää koskevan YTE:n yhteydessä huomioon otetaan niiden toiminnallinen rooli.

Näiden tapausten osalta on hyvin tiedossa, että nykyisen liikkuvan kaluston / radan muuttaminen tämän YTE:n vaatimusten mukaiseksi ei ehkä ole kustannustehokasta. Kyseisiä vaatimuksia on sen vuoksi sovellettava vain uusiin elementteihin tai tapauksiin, jossa elementtiä parannetaan tai uusitaan ja sen käyttöön ottaminen edellyttää uutta direktiivin 2001/16/EY 14.3 artiklan mukaista lupaa.

2.3   TÄMÄN YTE:N JA DIREKTIIVIN 2004/49/EY VÄLINEN YHTEYS

Vaikka tämä YTE onkin laadittu yhteentoimivuutta koskevan direktiivin 2001/16/EY nojalla, se käsittelee vaatimuksia, jotka läheisesti liittyvät niihin operatiivisiin menettelyihin ja prosesseihin, joita rataverkon haltijalta tai rautatieyritykseltä edellytetään niiden hakiessa turvallisuusdirektiivin 2004/49/EY mukaista turvallisuustodistusta.

3   OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1   OLENNAISTEN VAATIMUSTEN TÄYTTÄMINEN

Direktiivin 2001/16/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä direktiivin liitteessä III lyhyesti esitetyt olennaiset vaatimukset.

3.2   OLENNAISET VAATIMUKSET — YLEISKATSAUS

Olennaiset vaatimukset liittyvät seuraaviin asioihin:

—	turvallisuus

—	luotettavuus ja käytettävyys

—	terveysnäkökohdat

—	ympäristönsuojelu

—	tekninen yhteensopivuus.

Direktiivin 2001/16/EY mukaan olennaiset vaatimukset voivat koskea yleisesti koko Euroopan laajuista tavanomaista rautatiejärjestelmää tai erityisesti kutakin osajärjestelmää ja sen osatekijöitä.

3.3   NÄIHIN VAATIMUKSIIN LIITTYVÄT ERITYISET NÄKÖKOHDAT

Yleisten vaatimusten merkitys käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmän kannalta määritetään seuraavissa kohdissa.

3.3.1   TURVALLISUUS

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III mukaisesti käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmää koskevat seuraavat turvallisuuteen liittyvät olennaiset vaatimukset:

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.1.1 kohdan olennainen vaatimus:

”Turvallisuuden kannalta olennaisten komponenttien ja erityisesti junien liikkumiseen liittyvien laitteiden suunnittelun, rakentamisen tai valmistamisen sekä huollon ja valvonnan on taattava sellainen turvallisuustaso, joka vastaa verkolle vahvistettuja tavoitteita, myös määritellyissä vajaatoimintatilanteissa.”

Käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmän osalta tämä olennainen vaatimus on otettu huomioon alakohtien ”junan näkyvyys” (4.2.2.1 ja 4.3 alakohta) sekä ”junan kuuluvuus” (4.2.2.2 ja 4.3 alakohta) eritelmissä.

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.1.2 kohdan olennainen vaatimus:

”Pyörien ja kiskojen kosketuksessa vaikuttavien parametrien on oltava sellaisten kulun vakautta koskevien perusteiden mukaisia, että niillä taataan turvallinen liikenne sallitulla enimmäisnopeudella.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.1.3 kohdan olennainen vaatimus:

”Käytettävien laitteiden on kestettävä käyttöaikanaan niille määritetyt tavanomaiset tai poikkeukselliset rasitukset. Niiden satunnaisista vioista turvallisuudelle aiheutuvia seurauksia on rajoitettava asianmukaisilla keinoilla.”

Käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmän osalta tämä olennainen vaatimus on otettu huomioon alakohdan ”junan näkyvyys” (4.2.2.1 ja 4.3 alakohta) eritelmässä.

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.1.4 kohdan olennainen vaatimus:

”Kiinteät laitteistot ja liikkuva kalusto on suunniteltava ja käytettävät materiaalit valittava siten, että tulipalon sattuessa tulen ja savun syntymistä ja leviämistä sekä niiden vaikutuksia voidaan rajoittaa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.1.5 kohdan olennainen vaatimus:

”Käyttäjien käsiteltäviksi tarkoitetut laitteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna laitteiden turvallista käyttöä tai käyttäjien terveyttä ja turvallisuutta, jos niitä käytetään ennakoitavissa olevalla tavalla ohjeiden vastaisesti.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

3.3.2   LUOTETTAVUUS JA KÄYTTÖKUNTO

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.2 kohdan olennainen vaatimus:

”Junien liikkumiseen liittyvien kiinteiden tai liikkuvien osatekijöiden seuranta ja huolto on järjestettävä ja toteutettava sekä niiden laajuus määritettävä siten, että ne pysyvät toimintakuntoisina tarkoitetuissa olosuhteissa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

3.3.3   TERVEYSNÄKÖKOHDAT

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.3.1 kohdan olennainen vaatimus:

”Materiaaleja, jotka voivat käyttötavastaan johtuen vaarantaa niiden kanssa kosketuksiin joutuvien ihmisten terveyden, ei saa käyttää junissa eikä rautateiden infrastruktuureissa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.3.2 kohdan olennainen vaatimus:

”Materiaalit on valittava ja niitä on käytettävä siten, että voidaan rajoittaa haitallisten ja vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

3.3.4   YMPÄRISTÖNSUOJELU

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.4.1 kohdan olennainen vaatimus:

”Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän toteuttamisen ja käytön ympäristövaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon järjestelmää suunniteltaessa voimassaolevien yhteisön säännösten mukaisesti.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.4.2 kohdan olennainen vaatimus:

”Junissa ja infrastruktuurissa käytettyjen materiaalien on oltava sellaisia, että voidaan välttää ympäristölle haitallisten tai vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.4.3 kohdan olennainen vaatimus:

”Liikkuva kalusto ja sähkönottojärjestelmä on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne sopivat sähkömagneettisilta ominaisuuksiltaan yhteen sellaisten julkisten tai yksityisten laitteistojen, laitteiden ja verkkojen kanssa, joihin ne saattavat vaikuttaa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.4.4 kohdan olennainen vaatimus:

”Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän käytössä on noudatettava säädettyjä melutasoja.”

Vaikkakin tämä on olennainen vaatimus, joka on periaatteessa otettu huomioon melua koskevassa YTE:ssä, käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmän 4.2.2.2 ja 4.3 alakohdassa määritellään tiettyjä ”junan kuuluvuuteen” liittyviä elementtejä.

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.4.5 kohdan olennainen vaatimus:

”Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttö ei saa aiheuttaa maaperässä sen tasoista värähtelyä, että se tavanomaisessa kunnossa ollessaan häiritsee liikaa infrastruktuurin lähellä suoritettavia toimintoja ja radan ympäristöä.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

3.3.5   TEKNINEN YHTEENSOPIVUUS

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 1.5 kohdan olennainen vaatimus:

”Infrastruktuurien ja kiinteiden laitteistojen teknisten ominaisuuksien on sovittava yhteen keskenään sekä Euroopan laajuisessa tavanomaisessa rautatiejärjestelmässä liikkuvien junien ominaisuuksien kanssa.

Jos näiden ominaisuuksien noudattaminen osoittautuu vaikeaksi verkon tietyissä osissa, voidaan toteuttaa väliaikaisia ratkaisuja, joiden avulla taataan yhteensopivuus tulevaisuudessa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

3.4   ERITYISESTI KÄYTTÖTOIMINTA- JA LIIKENTEENHALLINTAOSAJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ

3.4.1   TURVALLISUUS

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 2.6.1 kohdan olennainen vaatimus:

”Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla ja junien ja valvontakeskusten henkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata turvallinen käyttö, ottaen huomioon rajat ylittävien ja sisäisten palvelujen erilaiset vaatimukset.

Huoltotoimien ja huoltovälin, huoltohenkilökunnan ja valvontakeskusten henkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien valvonta- ja huoltokeskuksissa käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean turvallisuustason.”

Tämä olennainen vaatimus on otettu huomioon seuraavissa tämän eritelmän alakohdissa:

—	Kulkuneuvon tunnistaminen (4.2.2.3 alakohta)

—	Junan jarrutus (4.2.2.6 alakohta)

—	Junan kokoonpano (4.2.2.5 alakohta)

—	Tavaravaunun kuormaus (4.2.2.4 alakohta)

—	Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen (4.2.2.7 alakohta)

—	Junan näkyvyys (4.2.2.1 ja 4.3 alakohta)

—	Junan kuuluvuus (4.2.2.2 ja 4.3 alakohta)

—	Junan lähtö (4.2.3.3 alakohta)

—	Liikenteen hallinta (4.2.3.4 alakohta)

—	Opasteiden näkyvyys ja ajoturvalaite (4.3 alakohta)

—	Turvallisuuteen liittyvä viestintä (4.2.1.5 ja 4.6 alakohta)

—	Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio (4.2.1.2 alakohta)

—	Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio (4.2.1.3 alakohta)

—	Junan kulkulupia antavalle rataverkon haltijan henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio (4.2.1.4 alakohta)

—	Häiriö- ja vajaatoiminta (4.2.3.6 alakohta)

—	Hätätilanteiden hallinta (4.2.3.7 alakohta)

—	ERMTS:n toimintaa koskevat säännöt (4.4. alakohta)

—	Ammatillinen pätevyys (4.6 alakohta)

—	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset (4.7 alakohta)

3.4.2   LUOTETTAVUUS JA KÄYTTÖKUNTO

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 2.6.2 kohdan olennainen vaatimus:

”Huoltotoimien ja huoltovälin, huoltohenkilökunnan ja valvontakeskusten henkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien valvonta- ja huoltokeskuksissa käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean luotettavuus- ja käyttötason.”

Tämä olennainen vaatimus on otettu huomioon seuraavissa tämän eritelmän alakohdissa:

—	Junan kokoonpano (4.2.2.5 alakohta)

—	Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen (4.2.2.7 alakohta)

—	Liikenteen hallinta (4.2.3.4 alakohta)

—	Turvallisuuteen liittyvä viestintä (4.2.1.5 alakohta)

—	Häiriö- ja vajaatoiminta (4.2.3.6 alakohta)

—	Hätätilanteiden hallinta (4.2.3.7 alakohta)

—	Ammatillinen pätevyys (4.6 alakohta)

—	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset (4.7 alakohta)

3.4.3   TEKNINEN YHTEENSOPIVUUS

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III 2.6.3 kohdan olennainen vaatimus:

”Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla, junahenkilökunnalla ja liikenteen hallinnasta vastaavalla henkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän tehokas käyttö, ottaen huomioon kotimaisten ja rajat ylittävien palvelujen erilaiset vaatimukset.”

Tämä olennainen vaatimus on otettu huomioon seuraavissa tämän eritelmän alakohdissa:

—	Kulkuneuvon tunnistaminen (4.2.2.3 alakohta)

—	Junan jarrutus (4.2.2.6 alakohta)

—	Junan kokoonpano (4.2.2.5 alakohta)

—	Tavaravaunun kuormaus (4.2.2.4 alakohta)

—	Turvallisuuteen liittyvä viestintä (4.2.1.5 alakohta)

—	Häiriö- ja vajaatoiminta (4.2.3.6 alakohta)

—	Hätätilanteiden hallinta (4.2.3.7 alakohta)

4   OSAJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET

4.1   JOHDANTO

Direktiivin 2001/16/EY mukainen Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä, jonka osa käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmä on, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kun on kyse osajärjestelmän spesifikaatioista, sen liitännöissä järjestelmään, johon se on integroitu sekä käyttösäännöistä.

Kun otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät olennaiset vaatimukset, 2.2 alakohdassa kuvattu käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmä käsittää vain seuraavassa kohdassa eritellyt elementit.

Direktiivin 2001/14/EY mukaisesti rataverkon haltijalla on kokonaisvastuu siitä, että se esittää kaikki ne vaatimukset, joita sen rataverkossa kulkemaan oikeutettujen junien on täytettävä ottaen huomioon eri ratojen maantieteelliset erityispiirteet ja jäljempänä esitetyt toiminnalliset tai tekniset eritelmät.

4.2   OSAJÄRJESTELMÄN TOIMINNALLISET JA TEKNISET ERITELMÄT

Käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät sisältävät seuraavat osat:

—	henkilöstöön liittyvät eritelmät

—	juniin liittyvät eritelmät

—	junien toimintaan liittyvät eritelmät

4.2.1   HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT ERITELMÄT

4.2.1.1   Yleiset vaatimukset

Tämä kohta koskee henkilöstöä, joka suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joihin liittyy rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välinen suora liitäntä.

—	Rautatieyrityksen henkilöstö, joka — ajaa junia (ja johon tässä asiakirjassa viitataan sanalla ”kuljettaja”) ja kuuluu ”junan miehistöön”, — hoitaa junassa tehtäviä (muuta kuin sen ajamista) ja kuuluu ”junan miehistöön”, — hoitaa junan valmistelua.

—	Rataverkon haltijan henkilöstö, joka hoitaa kulkulupien antamista junille

Olennaiset vaatimukset koskevat:

—	dokumentaatiota

—	viestintää

sekä tämän YTE:n 2.2. kohdassa kuvatussa laajuudessa:

—	ammatillista pätevyyttä (ks. 4.6 alakohta ja liitteet H, J ja L)

—	terveyttä ja turvallisuutta koskevia ehtoja (ks. 4.7 alakohta)

4.2.1.2   Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Junan toiminnasta vastaavan rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki tämän tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemat tiedot.

Näissä tiedoissa on otettava huomioon elementit, jotka ovat tarpeen toimittaessa normaali-, häiriö- ja vajaatoiminta- ja hätätilanteissa kyseeseen tulevilla reiteillä ja niillä käytettävällä liikkuvalla kalustolla.

4.2.1.2.1   Sääntökirja

Kaikkien kuljettajaa koskevien menettelyjen tulee sisältyä ”Kuljettajan sääntökirja” -nimiseen asiakirjaan tai tietovälineeseen.

Kuljettajan sääntökirjassa on esitettävä ajettavia reittejä ja kyseisillä reiteillä käytettävää liikkuvaa kalustoa koskevat vaatimukset normaali-, häiriö- ja vajaatoiminta- ja hätätilanteita varten, joihin kuljettaja voi joutua.

Kuljettajan sääntökirjan on katettava kaksi erillistä aluetta:

—	toisessa kuvaillaan koko Euroopan laajuista rautatiejärjestelmää koskevat yhteiset säännöt ja menettelyt (liitteiden A, B ja C sisältö huomioon ottaen)

—	toisessa esitetään kutakin erillistä rataverkon haltijaa koskevat säännöt ja menettelyt

Siinä on oltava vähintään seuraavia asioita koskevat menettelyt:

—	Henkilöstön turvallisuus ja muut turvallisuusasiat

—	Ohjaus, hallinta ja merkinanto

—	Junan käyttö häiriö- ja vajaatoimintatila mukaan luettuna

—	Vetävä ja liikkuva kalusto

—	Onnettomuudet ja tapaturmat

Rautatieyritys vastaa tämän asiakirjan koostamisesta.

Rautatieyrityksen on julkaistava Kuljettajan sääntökirja samassa muodossa koko sen rataverkon alueella, jossa sen kuljettajat työskentelevät.

Siinä on oltava kaksi liitettä:

—	liite 1: Viestintämenettelyjen käsikirja

—	liite 2: Lomakekirja

Rautatieyrityksen on kirjoitettava Kuljettajan sääntökirja joko jonkin jäsenvaltion kielellä tai jonkin sellaisen rataverkon haltijan ”operointikielellä”, jota säännöt koskevat. Tämä ei koske niitä viestejä ja lomakkeita, joiden on edelleen oltava rataverkon haltijan ”operointikielellä” laadittuja.

Kuljettajan sääntökirjan laatimis- ja päivitysprosessiin tulee sisältyä seuraavat vaiheet:

—	rataverkon haltijan (tai toimintasääntöjen laatimisesta vastaavan organisaation) on annettava rautatieyritykselle asianmukaiset tiedot rataverkon haltijan ”operointikielellä”,

—	rautatieyrityksen tulee laatia alkuperäinen tai päivitetty asiakirja,

—	jos rautatieyrityksen Kuljettajan sääntökirjaa varten valitsema kieli ei ole sama kuin se, jolla asianmukaiset tiedot alun perin toimitettiin, rautatieyritys vastaa tarvittavan käännöksen järjestämisestä.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on oltava kelpuutusprosessi, jolla varmistetaan, että rautatieyrityksille toimitettu dokumentaatio on täydellinen ja asiatarkka.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on oltava kelpuutusprosessi, jolla varmistetaan, että Sääntökirja on täydellinen ja asiatarkka.

Liitteessä V esitetään tämä prosessi vuokaavion muodossa ja annetaan siitä yleiskuva.

4.2.1.2.2   Käytettävien ratojen sekä asiaan liittyvien radanvarsilaitteiden kuvaus

Kuljettajille on annettava ajotehtävän kannalta oleelliset tiedot radoista ja asiaan liittyvistä radanvarsilaitteista niiden ratojen osalta, joilla he toimivat. Nämä tiedot on lähetettävä yhdessä asiakirjassa nimeltään ”reittikirja” (joka voi olla joko tavanomainen tai tietokoneessa oleva asiakirja).

Seuraavassa on luettelo tiedoista, jotka vähintään on annettava:

—	yleiset käyttöä koskevat ominaispiirteet

—	ylä- ja alamäkien kaltevuudet

—	yksityiskohtainen ratapiirustus.

4.2.1.2.2.1   Reittikirjan laatiminen

Reittikirja tulee kirjoittaa joko jonkin rautatieyrityksen valitseman jäsenvaltion kielellä tai rataverkon haltijan käyttämällä ”operointikielellä”.

Siinä on oltava seuraavat tiedot (tämä luettelo ei välttämättä ole täydellinen):

—	yleiset käyttöä koskevat ominaispiirteet: — merkinantojärjestelmän ja vastaavan ajojärjestelmän tyyppi (kaksiraiteinen rata, kaksisuuntaisuus, vasemman- tai oikeanpuoleinen liikenne jne.) — virransyötön tyyppi — ohjauskeskuksen ja junan välisen radioliikennelaitteiston tyyppi.

—	ylä- ja alamäkien kaltevuudet: — jyrkkyyslukemat ja niiden tarkka sijainti

—

yksityiskohtainen ratapiirustus: — radan varren asemien nimet sekä tärkeimmät paikat ja niiden sijainti — tunnelit, niiden sijainti, nimi, pituus ja erityiset tiedot, kuten kulkutiet ja turvalliset poistumispaikat sekä sellaisten turvallisten paikkojen sijainti, joissa matkustajat voidaan evakuoida — olennaiset paikat, kuten erotusjaksot — kunkin radan nopeusrajoitukset, tarvittaessa mukaan luettuina erityyppisten junien nopeuserot — liikenteenhallinnan valvonnasta vastaavan organisaation nimi ja liikenteenhallinnan valvonta-alueiden nimet — liikenteenhallintapisteiden, kuten opastimien, nimet ja valvonta-alueet — käytettävien radiokanavien tunnisteet.

Reittikirja on laadittava samalla tavalla kaikille niille rataosille, joita yksittäisen rautatieyrityksen junat käyttävät.

Rautatieyritys vastaa reittikirjan laatimisesta rataverkon haltijoiden toimittamien tietojen perusteella.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on oltava kelpuutusprosessi, jolla varmistetaan, että rautatieyrityksille toimitettu dokumentaatio on täydellinen ja asiatarkka.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on oltava kelpuutusprosessi, jolla varmistetaan, että reittikirja on täydellinen ja asiatarkka.

4.2.1.2.2.2   Muutetut elementit

Rataverkon haltijan on kerrottava rautatieyritykselle kaikista pysyvästi tai tilapäisesti muutetuista elementeistä. Rautatieyrityksen on ryhmiteltävä nämä muutokset tätä tarkoitusta vasten laadittuun asiakirjaan tai tietokoneen tietovälineeseen, jonka on oltava samanmuotoinen kaikkien niiden rataosien osalta, joiden alueella yksittäisen rautatieyrityksen junat toimivat.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on oltava kelpuutusprosessi, jolla varmistetaan, että rautatieyrityksille toimitettu dokumentaatio on täydellinen ja asiatarkka.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on oltava kelpuutusprosessi, jolla varmistetaan, että muutettuja elementtejä koskeva asiakirja on täydellinen ja asiatarkka.

4.2.1.2.2.3   Tiedottaminen kuljettajalle tosiaikaisesti

Asianomaisten rataverkon haltijoiden tulee määrittää menettely, jota käytetään tiedotettaessa kuljettajille tosiaikaisesti kaikista reitin turvallisuusjärjestelyihin tehdyistä muutoksista (prosessin tulee olla ainutkertainen siellä, missä ERTMS/ETCS on käytössä).

4.2.1.2.3   Aikataulut

Aikataulutiedot mahdollistavat junien kulun ajallaan ja edistävät palvelun toimivuutta.

Rautatieyrityksen on annettava kuljettajille junien normaalin kulun edellyttämät tiedot, joihin on sisällytettävä vähintään

—	junan tunniste

—	junan kulussaolopäivät (tarpeen mukaan);

—	pysähdyspaikat ja niihin liittyvät toimet

—	muut aikapisteet

—	saapumis-/lähtö-/ohitusajat kussakin pisteessä.

Nämä junan kulkua koskevat tiedot, joiden tulee perustua rataverkon haltijan antamiin tietoihin, voidaan antaa joko elektronisesti tai paperilla.

Tiedot on annettava kuljettajalle samassa muodossa kaikilla niillä radoilla, joilla rautatieyritys toimii.

4.2.1.2.4   Liikkuva kalusto

Rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki liikkuvan kaluston häiriö- ja vajaatoimintatilassa tapahtuvan käytön (kuten avustamista tarvitsevien junien tapauksessa) kannalta olennaiset tiedot. Tässä dokumentaatiossa on myös kiinnitettävä huomiota nimenomaiseen liitäntään rataverkon haltijan henkilöstön kanssa näissä tapauksissa.

4.2.1.3   Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Rautatieyrityksen on annettava kaikille sellaisille työntekijöilleen (sekä junassa työskenteleville että muille), jotka hoitavat turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joihin liittyy suora liitäntä rataverkon haltijan henkilökuntaan, laitteisiin tai järjestelmiin, näiden tehtävien kannalta tarpeelliseksi katsomansa tiedot säännöistä, menettelyistä, liikkuvasta kalustosta ja reiteistä. Näiden tietojen on katettava sekä normaali toiminta että häiriö- ja vajaatoimintatila.

Junissa työskentelevälle henkilökunnalle annettavien tällaisten tietojen on rakenteensa, muotonsa, sisältönsä sekä laatimis- ja päivitysmenettelynsä osalta perustuttava tämän YTE:n 4.2.1.2 kohdassa esitettyyn eritelmään.

4.2.1.4   Junan kulkulupia antavalle rataverkon haltijan henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio

Kaikki junien kulkulupia antavan henkilöstön ja junien miehistön välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän kannalta tarpeelliset tiedot on esitettävä seuraavissa asiakirjoissa:

—	Viestinnän periaatteita kuvaavat asiakirjat (liite C);

—	Lomakekirja-niminen asiakirja.

Rataverkon haltijan on laadittava nämä asiakirjat omalla ”operointikielellään”.

4.2.1.5   Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja junan kulkulupia antavan henkilöstön välillä

Turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön (määritelty liitteessä L) ja junan kulkulupia antavan henkilöstön välillä on käytettävä rataverkon haltijan kyseisellä reitillä käyttämää ”operointikieltä” (ks. sanasto).

Junan miehistön ja junan kulkulupia antavan henkilöstön välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän periaatteet esitetään liitteessä C.

Direktiivin 2001/14/EY mukaisesti rataverkon haltijan on tiedotettava, mikä on sen henkilöstön päivittäisessä toiminnassa käyttämä ”operointikieli”.

Jos paikallinen käytäntö kuitenkin edellyttää, että on käytettävä myös toista kieltä, rataverkon haltijan on määriteltävä sen käytön maantieteelliset rajat.

4.2.2   JUNIIN LIITTYVÄT ERITELMÄT

4.2.2.1   Junan näkyvyys

4.2.2.1.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen varmistettava, että junat on varustettu niiden etu- ja peräpään osoittavilla merkeillä.

4.2.2.1.2   Etupää

Rautatieyrityksen on junan etupäähän asennettujen palavien valkoisten merkkivalojen avulla varmistettava, että lähestyvä juna näkyy selvästi ja on tunnistettavissa lähestyväksi junaksi. Tämän tarkoitus on erottaa lähestyvä juna lähistöllä olevista maantiekulkuneuvoista tai muista liikkuvista laitteista.

Yksityiskohtainen eritelmä on 4.3.3.4.1 alakohdassa.

4.2.2.1.3   Peräpää

Nämä vaatimukset esitetään liitteessä S.

4.2.2.2   Junan kuuluvuus

4.2.2.2.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junat on varustettu niiden lähestymisestä varoittavalla äänimerkinantolaitteella.

4.2.2.2.2   Äänimerkin käyttö

Äänimerkin antamisen on oltava mahdollista kaikissa ajoasennoissa.

4.2.2.3   Liikkuvan kaluston tunnisteet

Jokaisella kulkuneuvolla on oltava numero, joka yksiselitteisesti erottaa sen kaikista muista kulkuneuvoista. Tämä numero on selvästi merkittävä ainakin kulkuneuvon molemmille sivuille.

Kulkuneuvoa koskevien käytön rajoitusten on myös oltava tunnistettavissa.

Lisävaatimukset esitetään liitteessä P.

4.2.2.4   Tavaravaunun kuormaus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että vaunut kuormataan turvallisesti ja kunnollisesti ja että lasti pysyy matkan ajan turvallisesti ja kunnollisesti kuormattuna, ottaen huomioon seuraavat seikat:

4.2.2.4.1   Painon jakautuminen

Vaunut on kuormattava niin, että paino jakautuu tasaisesti kaikille akseleille. Jos tämä ei tietyn kuorman koon tai muodon takia ole mahdollista, rautatieyrityksen on asetettava erityisehdot kuorman koko matkalle.

4.2.2.4.2   Akselipaino

Rautatieyrityksen on varmistettava, että vaunuja ei kuormata niin, että niiden suurin sallittu akselipaino ylittyy. Niiden on myös varmistettava, että vaunuja ei kuormata niin, että niiden suurin sallittu akselipaino ylittyy jollain suunnitellun reitin osalla (paitsi jos rataverkon haltijat ovat antaneet luvan tällaisen junan kuljettamiseen).

4.2.2.4.3   Kuorman kiinnittäminen

Rautatieyrityksen on varmistettava, että kuormat sekä vaunujen päällä tai sisällä olevat käyttämättömät kuormankiinnityslaitteet on kiinnitetty turvallisesti, jotta ne eivät matkan aikana pääse tarpeettomasti liikkumaan.

4.2.2.4.4   Kinemaattinen ulottuma

Junan jokaisen kulkuneuvon kinemaattisen ulottuman (kuorma mukaan luettuna) on oltava reittiosuudelle sallittujen rajojen sisällä.

4.2.2.4.5   Kuorman peittäminen

Rautatieyritysten on varmistettava, että kaikki vaunun kuorman peittämiseen käytetyt tarvikkeet on turvallisesti kiinnitytty joko vaunuun tai kuormaan. Nämä peitteet on valmistettava materiaaleista, jotka soveltuvat kyseisen kuorman peittämiseen ottaen huomioon matkan aikana odotettavissa olevat voimat.

4.2.2.5   Junan kokoonpano

Rautatieyrityksen on määriteltävä sen henkilöstön noudattamat säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan, että juna on aiotun reitin vaatimusten mukainen.

Junan kokoonpanoa koskevissa säännöissä on myös otettava huomioon seuraavat tekijät:

—

liikkuva kalusto — junan koko liikkuvan kaluston on oltava kaikkien niillä reiteillä sovellettavien määräysten mukaiset, joilla junan on tarkoitus kulkea — junan koko liikkuvan kaluston on sovelluttava kulkemaan sillä enimmäisnopeudella, jolla junan on tarkoitus kulkea — junan koko liikkuvan kaluston on käytön aikana oltava sille määrättyjen määräaikaishuoltoaikojen välillä koko matkan ajan (sekä ajan että kuljetun matkan perusteella mitaten).

—

juna — junan muodostavan liikkuvan kaluston yhdistelmän on oltava kyseistä reittiä koskevien teknisten rajoitusten mukainen, eikä sen pituus saa ylittää väli- ja pääteasemille määriteltyjä suurimpia sallittuja pituuksia. — rautatieyrityksen on varmistettava, että juna on teknisesti aiotun matkan edellyttämässä kunnossa ja pysyy sellaisena koko matkan ajan

—	paino ja akselipaino — junan painon on oltava niissä rajoissa, jotka voidaan sallia reittiosuus, kytkinten kestokyky, veturin vetokyky ja junan muut olennaiset ominaisuudet huomioon ottaen. Akselipainorajoituksia on noudatettava.

—	junan enimmäisnopeus — junan suurimman ajonopeuden kohdalla on myös otettava huomioon kaikki kyseisillä reiteillä olevat rajoitukset, jarrutusteho, akselipaino ja kulkuneuvon tyyppi.

—	kinemaattinen ulottuma — junan koko liikkuvan kaluston kinemaattisen ulottuman (kuorma mukaan luettuna) on oltava reittiosuudelle sallittujen rajojen sisällä.

Lisärajoituksia saatetaan tarvita tai esittää yksittäisen junan jarrujen tai vetokaluston tyypin mukaan.

Junan kokoonpano on kuvattava yhdenmukaistetussa junan kokoonpanoasiakirjassa (ks. liite U)

4.2.2.6   Junan jarrutus

4.2.2.6.1   Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

Junan koko liikkuvan kaluston on oltava kytkettynä liikkuvan kaluston YTE:ssä määriteltyyn läpikytkettävään automaattiseen jarrujärjestelmään.

Jokaisen junan ensimmäisessä ja viimeisessä liikkuvan kaluston yksikössä (vetoyksiköt mukaan luettuina) on oltava automaattijarru käytössä.

Jos juna jostain syystä hajoaa kahteen osaan, molempien osien on automaattisesti pysähdyttävä suurimmalla jarruteholla tehtävän jarrutuksen seurauksena.

4.2.2.6.2   Jarrutusteho

Rataverkon haltijan on valintansa mukaan

—	annettava rautatieyritykselle tarvittavat tiedot kyseisillä reiteillä tarvittavan jarrutustehon laskemiseen, mukaan luettuina tiedot hyväksyttävistä jarrujärjestelmistä, niiden käyttöehdoista jne. tai

—	vaihtoehtoisesti ilmoitettava tarvittava jarrutusteho.

Rautatieyrityksen on varmistettava junan riittävä jarrutusteho antamalla henkilöstölleen noudatettavaksi jarrutussääntöjä.

Tiedoissa, joita rautatieyritys tarvitsee junien pysähtymisen ja paikallaan pysymisen mahdollistavan jarrutustehon laskemisessa, on otettava huomioon kaikkien kyseeseen tulevien reittien maastonmuodot, junalle annettu reitti ja ERTMS/ETCS-järjestelmän kehitys.

Lisävaatimukset esitetään liitteessä T.

4.2.2.7   Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

4.2.2.7.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jolla varmistetaan, että junan kaikki turvallisuuteen liittyvät laitteet ovat täysin toimintakunnossa ja että juna voi kulkea turvallisesti.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junan toimintaan vaikuttavista ominaisuuksien muutoksista tai kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa mahdollisuuksiin sovittaa juna sille annetulle reitille.

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on määriteltävä junan vajaakäyttötilassa kuljettamista koskevat ehdot ja menettelyt ja pidettävä ne ajan tasalla.

4.2.2.7.2   Tarvittavat tiedot

Turvallista ja tehokasta toimintaa varten tarvittavien tietojen ja sen prosessin, jolla niitä on lähetettävä, on sisällettävä seuraavat tiedot:

—	junan tunniste

—	junasta vastaavan rautatieyrityksen yksilöivät tiedot

—	junan todellinen pituus

—	kuljettaako juna matkustajia tai eläimiä, vaikka sen ei ole tarkoitus tehdä niin

—	kaikki käyttörajoitukset ja tiedot siitä, mitä liikkuvan kaluston osia ne koskevat (ulottuma, nopeusrajoitukset jne.)

—	rataverkon haltijan vaarallisten aineiden kuljetusta varten tarvitsemat tiedot.

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jolla varmistetaan, että rataverkon haltijoilla on nämä tiedot käytettävissään ennen junan lähtöä.

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jolla rataverkon haltijoille ilmoitetaan siitä, että juna ei käytä sille annettua reittiä tai että juna on peruutettu.

4.2.3   JUNIEN TOIMINTAAN LIITTYVÄT ERITELMÄT

4.2.3.1   Junan kulun suunnittelu

Rataverkon haltijan on ilmoitettava, mitä tietoja tarvitaan reittiä pyydettäessä. Muut tähän elementtiin liittyvät seikat esitetään direktiivissä 2001/14/EY.

4.2.3.2   Junien tunnisteet

Kaikilla junilla on oltava selvä tunniste.

Nämä vaatimukset esitetään liitteessä R.

4.2.3.3   Junan lähtö

4.2.3.3.1   Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

Rautatieyrityksen on tämän YTE:n 4.1 alakohdan kolmannessa kappaleessa esitettyjen vaatimusten mukaisesti määriteltävä ne (erityisesti jarruihin liittyvät) testit ja tarkastukset, jotka on tehtävä ennen junan lähtöä.

4.2.3.3.2   Junan käyttötilan ilmoittaminen rataverkon haltijalle

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junaan tai sen toimintaan vaikuttavista epäkohdista, jotka mahdollisesti vaikuttavat junan kulkuun ennen sen lähtöä tai matkan aikana.

4.2.3.4   Liikenteen hallinta

4.2.3.4.1   Yleiset vaatimukset

Liikenteen hallinnalla on varmistettava rautateiden turvallinen, tehokas ja täsmällinen toiminta, mukaan luettuna tehokas toipuminen liikennehäiriöstä.

Rataverkon haltijan on määritettävä menettelyt ja keinot seuraaviin tarkoituksiin:

—	junien tosiaikainen hallinta

—	toimintatavat, joilla ylläpidetään infrastruktuurin mahdollisimman tehokasta toimintaa todellisten tai ennakoitujen viivästysten tai onnettomuuksien tapauksessa sekä

—	rautatieyrityksille tiedottaminen näissä tapauksissa.

Kaikki muut rautatieyrityksen tarvitsemat ja rataverkon haltijoiden kanssa oleviin liitäntöihin vaikuttavat prosessit voidaan ottaa käyttöön sitten, kun niistä on sovittu rataverkon haltijan kanssa.

4.2.3.4.2   Junista ilmoittaminen

4.2.3.4.2.1   Junien sijainnin ilmoittamiseksi tarvittavat tiedot

Rataverkon haltijoiden tulee

—	tarjota mahdollisuus merkitä tosiajassa muistiin ne ajat, joina junat lähtevät rautatieverkoissaan olevista edeltä määritellyistä ilmoittautumispisteistä, saapuvat niihin tai ohittavat ne, sekä poikkeamat aikataulusta

—

antaa junan sijainnin ilmoittamiseen liittyvät tietyt välttämättömät tiedot. Näihin tietoihin on sisällyttävä: — junan tunnistetiedot — ilmoittautumispisteen tunnistetiedot — rata, jolla juna kulkee — aikataulun mukainen aika ilmoittautumispisteessä — todellinen aika ilmoittautumispisteessä (ja tieto siitä, onko kyseessä lähtö-, saapumis- vai ohiajoaika — sellaisille ilmoittautumispisteille, joissa juna pysähtyy, on annettava erikseen saapumis- ja lähtöaika) — tieto siitä, montako minuuttia juna oli edellä aikataulua tai myöhässä ilmoittautumispisteessä — alustava selitys kaikille myöhästymisille, jotka ylittävät 10 minuuttia tai muun toimintaa valvovan ohjelman asettaman rajan — tieto siitä, että junaa koskeva ilmoitus on myöhässä sekä siitä, montako minuuttia se on myöhässä — junan aiemmat tunnisteet, jos niitä on — tieto siitä, että junan matka on kokonaan tai osittain peruttu.

4.2.3.4.2.2   Ennustettu luovutusaika

Rataverkon haltijalla on oltava prosessi, jonka avulla voidaan ilmoittaa, kuinka monta minuuttia junan rataverkon haltijalta toiselle luovuttamisen ajankohta arviolta poikkeaa aikataulusta.

Tähän tulee sisältyä tiedot liikennehäiriöstä (ongelman kuvaus ja tapahtumapaikka).

4.2.3.4.3   Vaaralliset aineet

Rautatieyrityksen on määriteltävä menettelyt vaarallisten aineiden kuljetuksen valvomiseksi.

Näihin menettelyihin on sisällyttävä seuraavat:

—	EY-direktiivissä 96/49 määritellyt eurooppalaiset standardit vaarallisten aineiden merkitsemisestä junissa

—	kuljettajalle annettava ilmoitus junassa olevista vaarallisista aineista ja niiden sijainnista

—	rataverkon haltijan vaarallisten aineiden kuljetusta varten tarvitsemat tiedot

—	viestintäkanavien määrittely ja erityistoimien suunnittelu vaarallisiin aineisiin liittyvien hätätilanteiden varalta yhteistyössä rataverkon haltijan kanssa.

4.2.3.4.4   Toiminnan laatu

Rataverkon haltijalla ja rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla valvotaan kaikkien kyseeseen tulevien palvelujen tehokkuutta.

Valvontaprosessit on suunniteltava analysoimaan tietoja ja löytämään taustalla olevat tekijät sekä inhimillisten että järjestelmän virheiden osalta. Tämän analyysin tulosten perusteella on toteutettava korjaavia toimia, joiden tarkoituksena on eliminoida sellaiset tekijät, jotka saattavat estää Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän tehokkaan toiminnan, tai lievittää näiden tekijöiden vaikutusta.

Jos tällaisilla toimilla olisi saavutettavissa koko rautatiejärjestelmän laajuisia etuja myös muille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille, niistä on liikesalaisuuden sallimissa rajoissa tiedotettava.

Rataverkon haltijan on mahdollisimman pian analysoitava tapahtumat, jotka ovat merkittävästi häirinneet toimintaa. Rataverkon haltijan on tarvittaessa ja erityisesti silloin, kuin asia koskee niiden palveluksessa olevia henkilöitä, otettava kyseiseen tapahtumaan liittyvät rautatieyritykset mukaan analysointityöhön. Jos tällaisen analyysin tulokset johtavat rautatieverkon parannusehdotuksiin, joiden tarkoituksena on eliminoida tapaturmien/onnettomuuksien syitä tai vähentää niiden vaikutuksia, niistä on kerrottava kaikille asianomaisille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille.

Nämä prosessit on dokumentoitava ja alistettava sisäisille tarkastuksille.

4.2.3.5   Tietojen tallentaminen

Junien kulkuun liittyvät tiedot on tallennettava ja säilytettävä seuraavia tarkoituksia varten:

—	turvallisuuden järjestelmällisen valvonnan tukeminen tapaturmien ja onnettomuuksien estämiskeinona

—

tietojen kerääminen kuljettajan, junan ja radan ja sen laitteiden toiminnasta ennen onnettomuutta tai tapaturmaa ja (tarvittaessa) välittömästi sen jälkeen, jotta saadaan selville kuljettamiseen tai junalaitteisiin liittyvät tapauksen syyt sekä tuetaan uusien keinojen löytämistä tai entisten kehittämistä tarkoituksena estää tapauksen uusiintuminen.

—	veturin/vetoyksikön ja kuljettajan toimintaan liittyvien tietojen tallentaminen, työaika mukaan luettuna.

Tallennetut tiedot on voitava yhdistää seuraaviin tietoihin:

—	tallennuspäivä ja -aika

—	tallennetun tapahtuman tarkka maantieteellinen paikka (etäisyys kilometreinä jostain tunnetusta paikasta)

—	junan tunniste

—	kuljettajan henkilöllisyys.

Näiden tietojen tallentamista, säännöllistä arviointia ja käyttömahdollisuuksia koskevat vaatimukset esitetään seuraavien jäsenvaltioiden asiaa koskevissa kansallisissa laeissa:

—	se jäsenvaltio, jossa rautatieyrityksellä on toimilupa (junassa tallennetun tiedon osalta) tai

—	se jäsenvaltio, jossa infrastruktuuri sijaitsee (junan ulkopuolella tallennettujen tietojen osalta).

4.2.3.5.1   Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

Rataverkon haltijan on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:

—	junan kulkuun liittyvien radanvarsilaitteiden (opastimien, vaihteiden jne.) toimintahäiriöt

—	ylikuumentuneen laakeripesän havaitseminen

—	junan kuljettajan ja kulkulupia antavan rataverkon haltijan henkilöstön välinen viestintä.

4.2.3.5.2   Valvontatietojen tallentaminen junassa

Rautatieyrityksen on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:

—	vaaraa osoittavan opastimen tai ajoluvan rajan ohittaminen ilman lupaa

—	hätäjarrutus

—	junan ajonopeus

—	junan ohjausjärjestelmien (merkinantojärjestelmien) irti kytkeminen tai ohittaminen

—	äänimerkin käyttö

—	oven hallintalaitteiden (avaus, sulkeminen) käyttö

—	junaan mahdollisesti asennettujen kuumakäynti-ilmaisimien hälytykset

—	sen ohjaamon tiedot, jota varten tarkastettavia tietoja kerätään

—	työajan seuraamisessa tarvittavat tiedot.

4.2.3.6   Häiriö- ja vajaatoimintatila

4.2.3.6.1   Ilmoittaminen toisille käyttäjille

Rataverkon haltijan on yhdessä rautatieyritysten kanssa määriteltävä prosessi, jonka avulla ne välittömästi ilmoittavat toisilleen kaikista rautatieverkon tai liikkuvan kaluston turvallisuutta, suorituskykyä ja/tai käyttökuntoa huonontavista tilanteista.

4.2.3.6.2   Ilmoittaminen junan kuljettajille

Kaikissa rataverkon haltijan vastuualueeseen kuuluvissa häiriö- ja vajaatoimintatiloissa rataverkon haltijan on annettava kuljettajille viralliset ohjeet niistä toimista, joihin näiden tulee ryhtyä, jotta häiriö- ja vajaatoimintatilasta selvitään turvallisesti.

4.2.3.6.3   Poikkeusjärjestelyt

Rataverkon haltijan on yhdessä kaikkien sen rataverkolla toimivien rautatieyritysten ja tarvittaessa viereisten rataverkon haltijoiden kanssa määriteltävä, julkaistava ja annettava käytettäväksi asianmukaiset poikkeusjärjestelyt ja jaettava vastuut, jotka perustuvat tarpeeseen vähentää kaikkia häiriö- ja vajaatoimintatilan kielteisiä vaikutuksia.

Näitä tapauksia koskevat suunnitteluvaatimukset ja toimet on suhteutettava häiriö- ja vajaatoimintatilan mahdolliseen vakavuuteen.

Näillä toimilla, joiden on vähintään sisällettävä suunnitelmat verkon palauttamiseksi normaalitilaan, voidaan myös hoitaa seuraavia asioita:

—	liikkuvan kaluston viat (esim. sellaiset, jotka voivat aiheuttaa merkittävän häiriön liikenteelle, sekä menettelyt rikkoutuneiden junien pois siirtämiseksi)

—	radan ja sen laitteiden viat (esim. kun virransyöttö on katkennut tai tilanteet, joissa junia joudutaan poikkeuttamaan suunnitellulta reitiltä)

—	äärimmäiset sääolot.

Rataverkon haltijan on kerättävä ja pidettävä ajan tasalla luetteloa niiden rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen avainhenkilöiden yhteystiedoista, joihin voidaan ottaa yhteyttä häiriö- ja vajaatoimintatilaan johtavan toimintahäiriön sattuessa. Näihin tietoihin on sisällyttävä yhteystiedot sekä työaikana että sen ulkopuolella.

Rautatieyrityksen on annettava nämä tiedot rataverkon haltijalle ja ilmoitettava tälle kaikki näiden yhteystietojen muutokset.

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyrityksille kaikki omien yhteystietojensa muutokset.

4.2.3.7   Hätätilanteiden hallinta

Rataverkon haltijan on, neuvoteltuaan seuraavien elinten kanssa:

—	kaikki tämän rataverkon alueella toimivat rautatieyritykset tai

—	kaikkien tämän rataverkon alueella toimivien rautatieyritysten kyseeseen tulevat edustuselimet ja

—	kyseeseen tulevat viereiset rataverkon haltijat sekä

—	paikalliset viranomaiset ja

—	paikallisten ja kansallisten hätäpalvelujen, palokuntien ja pelastuspalvelujen mukaan luettuina, kyseeseen tulevat edustuselimet

sekä direktiivin 2004/49/EY mukaisesti määriteltävä, julkistettava ja annettava käyttöön tarvittavat keinot, joilla hätätilanteita hallitaan ja radan normaali toiminta palautetaan.

Näiden keinojen on yleensä katettava seuraavat tilanteet:

—	törmäykset

—	tulipalot junassa

—	junien evakuointi

—	onnettomuudet tunneleissa

—	tapaukset, joissa on mukana vaarallisia aineita

—	raiteelta suistumiset.

Rautatieyrityksen on annettava rataverkon haltijalle kaikki näitä tapauksia koskevat tarkat tiedot, erityisesti junien pois hinauksen tai takaisin raiteille nostamisen osalta. (Ks. myös Tavanomaisten rautateiden tavaravaunuja koskevan YTE:n 4.2.7.1 kohta Hätätoimenpiteet).

Lisäksi rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla matkustajille kerrotaan junien hätä- ja turvamenettelyistä.

4.2.3.8   Junan miehistön auttaminen häiriötilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

Rautatieyrityksen on määriteltävä asianmukaiset menettelyt, joilla junan miehistöä autetaan häiriö- ja vajaatoimintatilanteissa ja vältetään liikkuvan kaluston teknisistä ja muista vioista johtuvat viivästykset tai vähennetään niitä (esim. viestintäkanavat, junaa evakuoitaessa tehtävät toimet).

4.3   LIITÄNTÖJEN TOIMINNALLISET JA TEKNISET ERITELMÄT

Kun otetaan huomioon 3 luvussa luetellut olennaiset vaatimukset, liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät ovat seuraavat:

4.3.1   LIITÄNNÄT INFRASTRUKTUURI-YTE:ÄÄN

VARATTU

4.3.2   LIITÄNNÄT OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTO -YTE:ÄÄN

4.3.2.1   Valvontatietojen tallennus

Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa osajärjestelmässä määritetään ne valvontatietojen tallennusta koskevat toiminnalliset vaatimukset (ks. tämän YTE:n 4.2.3.5 alakohta), jotka ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän (ks. tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.15 kohta) on täytettävä.

4.3.2.2   Junan turvalaite

Väline, jolla seurataan kuljettajan reaktioita, puututaan asiaan ja pysäytetään juna, jos kuljettaja ei reagoi määrätyssä ajassa, ja ilmoitetaan tästä automaattisesti junien kauko-ohjauskeskukseen, mikäli rata ja sen laitteet tukevat tällaista toimintoa. Tämän toiminnallisen vaatimuksen ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n ERTMS-järjestelmään liittyvän 4.2.2 alakohdan välillä on liitäntä.

4.3.2.3   ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-järjestelmien käyttösäännöt

Tämän YTE:n liite A (A1 ja A2) on liitäntä tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:ssä selostettuihin ERTMS/ETCS- FRS- ja SRS-, ERTMS/GSM-R- FRS- ja SRS-järjestelmiin. Liitäntä on olemassa myös ETCS DMI:itä (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään) (tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.13 kohta) ja EIRENE DMI:itä (kuljettajan käyttöliittymä EIRENE:een) koskeviin eritelmiin (tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.14 kohta). Tämän YTE:n liitteen A1 ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.2 alakohdan välillä on liitäntä, joka koskee junaan asennettujen ETCS-toimintojen eristämistä.

4.3.2.4   Opastimien ja radanvarren merkkien näkyvyys

Kuljettajan on kyettävä havaitsemaan opastimet ja radanvarren merkit normaalissa ajoasennossa ollessaan. Sama koskee muunkin tyyppisiä radanvarren opastimia, jos ne liittyvät turvallisuuteen.

Radanvarren merkit, opastimet ja ilmoitustaulut on suunniteltava riittävän yhdenmukaisiksi, jotta tämä varmistetaan. Mm. seuraavat seikat on otettava huomioon:

—	sijoittelun on oltava sellainen, että kuljettaja näkee lukea tiedot junan ajovalojen valossa

—	jos merkit on erikseen valaistava, valaistuksen on oltava tyypiltään ja voimakkuudeltaan sopiva

—	heijastavia merkkejä käytettäessä on heijastavien materiaalien ominaisuuksien oltava asiaa koskevien eritelmien mukaisia ja merkit on rakennettava sellaisiksi, että kuljettaja helposti kykenee lukemaan niitä junan ajovalojen valossa.

Tällä on liitäntä tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.16 alakohdan kanssa, joka koskee kuljettajan näkökenttää ulos ohjaamosta. Ohjaus- ja hallinta-YTE:n liitteen A tulevaan versioon lisätään myös uusi kohta, joka koskee radanvarren merkkejä ETCS-järjestelmällä varustetuilla radoilla.

4.3.2.5.   Junan jarrutus

Tämän YTE:n 4.2.2.6.2 alakohdan ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.3.1.5 alakohdan (Jarrujen varmistettu toimintataso ja ominaisuudet) välillä on liitäntä.

4.3.2.6   Hiekan käyttö. Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junan kuljettamiseksi

Tämän YTE:n liitteen H (ja liitteen B(C1)) sekä tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.11 alakohdan (Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa) ja liitteen A lisäyksessä 1 olevan 4.1 kohdan (siten, kun sitä on lainattu 4.3.1.10 alakohdassa) välillä on liitäntä, joka koskee hiekoitusta.

4.3.2.7   Tietojen tallennus ja kuumakäynti-ilmaisin

Tämän YTE:n 4.2.3.5 alakohdan sekä tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.2 alakohdan (Junan ETCS-toiminnot), liitteen A luetelmakohtien 5, 7 ja 55 ja 4.2.10 alakohdan (Kuumakäynti-ilmaisin) välillä on liitäntä. Myöhemmin tällä tulee olemaan liitäntä myös käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n liitteen B kanssa, kun tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän avoimesta kohdasta on päätetty.

4.3.3   LIITÄNNÄT LIIKKUVAN KALUSTON YTE:ÄÄN

4.3.3.1   Liikkuvan kaluston tunnisteet

Tämän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.2.3 alakohdan ja tavaravaunuja koskevan liikkuvan kaluston YTE:n liitteen B välillä on liitäntä.

Tällainen liitäntä tulee olemaan myös muiden tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevien YTE:ien kanssa, kun ne laaditaan.

4.3.3.2   Jarrutus

Tämän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.2.6.1 alakohdan ja tavaravaunuja koskevan liikkuvan kaluston YTE:n liitteen B välillä on liitäntä.

Tällainen liitäntä tulee olemaan myös muiden tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevien YTE:ien kanssa, kun ne laaditaan.

4.3.3.3   Matkustajavaunuja koskevat vaatimukset

On huomattava, että seuraavilla tulee olemaan liitäntä myös muiden tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevien YTE:ien kanssa, kun ne laaditaan.

—	Matkustajavaunujen ja aikataulun mukaisilla pysähdysasemilla olevien laiturien on oltava riittävän yhteensopivat, jotta junaan ja junasta nouseminen on turvallista.

—	Matkustajat eivät saa kyetä avaamaan heidän käyttöönsä tarkoitettuja vaunun sivussa olevia ovia, ennen kuin juna on pysähtynyt ja junan miehistön jäsen on avannut ovien lukituksen.

—	Ovien lukituksen avaamisen täytyy tapahtua erikseen junan kummallekin puolelle. Ovien turvallisen kiinni olon ja lukituksen on näyttävä jatkuvasti.

—	Oven lukituksen avaamisen on estettävä vetoyksikön vedon kytkeminen.

—	Kaikissa matkustajia kuljettavissa kulkuneuvoissa on oltava hätäuloskäynti.

—	Matkustajien käyttöön tarkoitetuissa kulkuneuvoissa on oltava joko matkustajien käyttämä hälytin tai hätäjarru. Jos niitä käytetään, kuljettajan on saatava siitä tieto välittömästi, mutta hänen on voitava pitää juna hallinnassaan.

4.3.3.4   Junan näkyvyys

Käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmässä määrätään, että liikkuvan kaluston osajärjestelmässä määriteltävät junan näkyvyyttä koskevat perusvaatimukset ovat seuraavien kohtien mukaiset.

4.3.3.4.1   Junan etupäässä

Junan kulkusuunnassa ensimmäisessä vaunussa on oltava kolme kuvitellun tasakylkisen kolmion kärjissä olevaa valoa seuraavan kuvan mukaisesti. Näiden valojen on oltava päällä aina, kun junaa ajetaan tästä päästä.

Etuvalojen on tehtävä junasta mahdollisimman helposti havaittava (esim. ratatyöläisille ja ylikäytävien käyttäjille), antaa junan kuljettajalle riittävä näkyvyys (edessä olevan radan, radanvarren merkkien/kylttien jne. valaisu) yöllä ja hämärässä, mutta ne eivät saa häikäistä vastaantulevien junien kuljettajia.

Valojen väli, korkeus kiskon yläpinnasta, halkaisija ja valovoima sekä syntyvän valokeilan mitat ja muoto sekä päivä- että yökäytössä on standardoitava.

Tällä kohdalla tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tuleviin versioihin, kun niissä käsitellään ohjaamoja ja tämän YTE:n 4.2.2.1.2 alakohtaa.

4.3.3.4.2   Peräpäässä

Tämän YTE:n 4.2.2.1.3 alakohdan ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunut) liitteen BB välillä tulee olemaan liitäntä, jos tämän YTE:n liitteen S avoin kohta ratkaistaan vaatimalla perävalo, joka tarvitsee pidikkeen.

4.3.3.5   Junan kuuluvuus

Käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmässä määrätään, että junan kuuluvuutta koskeva perusvaatimus, joka liikkuvan kaluston on täytettävä, on se, että junan on kyettävä ilmoittamaan itsestään äänimerkillä.

Äänimerkinantolaitteen äänet sekä niiden taajuus ja voimakkuus ja tapa, jolla kuljettaja voi antaa äänimerkkejä, on standardoitava.

Tällä kohdalla tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tuleviin versioihin, kun niissä käsitellään ohjaamoja ja tämän YTE:n 4.2.2.2 alakohtaa.

4.3.3.6   Opastimien näkyvyys

Kuljettajan on kyettävä havaitsemaan opastimet, ja opastimien on näyttävä kuljettajalle. Sama koskee radanvarren merkkejä, jos ne liittyvät turvallisuuteen.

Ohjaamot on suunniteltava riittävän yhdenmukaisiksi niin, että kuljettaja helposti näkee hänelle tarkoitetut tiedot tavanomaisessa ajoasennossa ollessaan.

Tämän YTE:n 4.3.2.4 alakohdalla tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tulevaan versioon, kun siinä käsitellään ohjaamoja.

4.3.3.7   Junan turvalaite

Väline, jolla seurataan kuljettajan reaktioita, puututaan asiaan ja pysäytetään juna, jos kuljettaja ei reagoi määrätyssä ajassa, ja ilmoitetaan tästä automaattisesti junien kauko-ohjauskeskukseen, mikäli radan ja sen laitteet tukevat tällaista toimintoa.

Tällä kohdalla tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tuleviin versioihin, kun niissä käsitellään ohjaamoja.

4.3.3.8   Junan kokoonpano ja liite B

Tämän YTE:n 4.2.2.5 alakohdan ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.2.1.2.2 alakohdan (Vetolaitteet) välillä on liitäntä, joka koskee junaan suurinta sallittua painoa. Tämän YTE:n liitteen B ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.2.1.2.1 alakohdan (Puskimet) välillä saattaa tulevaisuudessa olla liitäntä, joka koskee nopeutta vaihtoliikkeessä.

4.3.3.9   Tavaravaunun kuormaus

Tämän YTE:n 4.2.2.4 alakohdan sekä tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.2.3.5 alakohdan (Lastin kiinnittäminen) ja liitteen YY välillä on liitäntä.

4.3.3.10   Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen ja vaaralliset aineet

Tämän YTE:n 4.2.2.4 alakohdan sekä tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.2.3.5 alakohdan (Lastin kiinnittäminen) ja liitteen YY välillä on liitäntä.

4.3.3.11   Junan kokoonpano, liitteet H ja L

Tämän YTE:n 4.2.2.5 alakohdan ja liitteiden H ja L sekä tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.3.5 alakohdan (Pitkittäissuuntaiset puristusvoimat) välillä on liitäntä, joka koskee junien ajamista, junien käsittelyä ja junan liikkuvan kaluston sijoittelua.

Tällä kohdalla tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tuleviin versioihin, kun niissä käsitellään vetoyksikköjä ja matkustajavaunuja.

4.3.3.12   Poikkeusjärjestelyt ja hätätilanteiden hallinta

Tämän YTE:n 4.2.3.6.3 alakohdan ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.6.1.2 alakohdan (Ympäristöoloja koskevat toiminnalliset ja tekniset eritelmät) välillä on liitäntä, joka koskee poikkeuksellisia sääoloja.

Tämän YTE:n 4.2.3.6 ja 4.2.3.7 alakohdan sekä tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.7.1 alakohdan (Hätätoimenpiteet) ja 4.2.7.2 alakohdan (Paloturvallisuus) välillä on myös liitäntä.

Tällä kohdalla tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tuleviin versioihin, kun niissä käsitellään vetoyksikköjä ja matkustajavaunuja.

4.3.3.13   Tietojen tallentaminen

Tämän YTE:n 4.2.3.5.2 alakohdalla (Valvontatietojen tallentaminen junassa) tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tulevaan versioon, kun siinä käsitellään vetoyksikköjä ja ohjaamoilla varustettuja vaunuja.

Tämän YTE:n 4.2.3.5.1 alakohdan (Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella) ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunut) 4.2.3.3.2 alakohdan (kuumakäynti-ilmaisimet) välillä on liitäntä. Tämän YTE:n mainitulla alakohdalla tulee myös olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tuleviin versioihin, kun niissä käsitellään vetoyksikköjen ja vaunujen kuumina käyvien laakeripesien havaitsemista radanvarsilaitteilla.

4.3.4   LIITÄNNÄT TELEMAATTISIA SOVELLUKSIA KOSKEVAAN YTE:ÄÄN

4.3.4.1   Junien tunnisteet

Kaikkien Euroopan laajuisessa rautatieverkossa toimivien junien yksiselitteinen tunniste on vielä määrittelemättä (ks. 4.2.3.2 alakohta ja liite R). Tällä YTE:llä on tätä asiaa koskeva liitäntä tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n 4.2.2 alakohdan kanssa. Tulevaisuudessa syntyy myös liitäntä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kanssa, kun se laaditaan.

4.3.4.2   Junan kokoonpano

Tämän YTE:n 4.2.2.5 ja 4.2.2.7.2 alakohdalla on junan muodostamista koskeva liitäntä tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n 4.2.3.2 alakohdan kanssa. Tulevaisuudessa syntyy myös liitäntä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kanssa, kun se laaditaan.

4.3.4.3   Junan lähtö

Tämän YTE:n 4.2.3.3 alakohdalla on junan lähtöä koskeva liitäntä tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n 4.2.3 alakohdan kanssa. Tulevaisuudessa syntyy myös liitäntä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kanssa, kun se laaditaan.

4.3.4.4   Junan kulku

Tämän YTE:n 4.2.3.4 alakohdalla on junan kulkua koskeva liitäntä tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n 4.2.4, 4.2.5 ja 4.2.6 alakohdan kanssa. Tulevaisuudessa syntyy myös liitäntä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kanssa, kun se laaditaan.

4.3.4.5   Liikkuvan kaluston tunnisteet

Tämän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.2.3 alakohdan ja tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n 4.2.11.3 alakohdan (Liikkuvan kaluston viitetietokannat) ja liitteen A 1 luetelmakohdan (Tietojen määritelyt ja viestit) kohdan 1.18 (Peruselementti: WagonIdent) välillä on liitäntä. Tulevaisuudessa syntyy myös liitäntä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kanssa, kun se laaditaan.

4.4   KÄYTTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä käytettäviksi tarkoitettujen uusien ja erilaisten rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavien sääntöjen ja menettelyjen, erityisesti jos ne liittyvät suoranaisesti uuden junien ohjaus- ja hallintajärjestelmän toimintaan, on oltava samanlaisia silloin, kun tilanteet ovat samanlaisia.

Tämän vuoksi liitteessä A1 esitetään eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS:n/ETCS:n) käyttöä koskevat säännöt on esitetty liitteessä A1. ERTMS/GSM-R-radiojärjestelmän käyttöä koskevat säännöt.

Muita käyttöä koskevia sääntöjä, joita voidaan standardoida koko Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän kattaviksi, esitetään liitteessä B.

Koska näitä sääntöjä on tarkoitus soveltaa koko Euroopan laajuiseen rautatiejärjestelmään, ehdoton yhdenmukaisuus on tärkeää. Ainoa organisaatio, joka voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin, on tämän YTE:n liitteiden A, B ja C ylläpidosta vastaava elin.

4.5   KUNNOSSAPITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Ei sovelleta

4.6   AMMATILLINEN PÄTEVYYS

Tämän YTE:n 2.2.1 alakohdan mukaisesti tämä kohta käsittelee ammatillista pätevyyttä ja kielitaitoa sekä tarvittavaa arviointiprosessia, jolla varmistetaan, että henkilöstöllä on nämä taidot.

4.6.1   AMMATILLINEN PÄTEVYYS

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan henkilöstöllä (alihankkijat mukaan luettuina) on oltava asianmukainen ammatillinen pätevyys, jotta se kykenee hoitamaan kaikki turvallisuuteen liittyvät tehtävänsä normaaleissa oloissa, häiriö- ja vajaatoimintatiloissa ja hätätilanteissa. Tämä pätevyys koostuu ammatillisesta tietämyksestä ja kyvystä käyttää sitä käytännössä.

Tietoja eri tehtävissä edellytettävästä ammatillisesta vähimmäispätevyydestä on liitteissä H, J ja L.

4.6.1.1   Ammatillinen tietämys

Nämä liitteet huomioon ottaen ja kunkin henkilöstön jäsenen tehtävien mukaan vaadittava tietämys käsittää seuraavat alueet:

—

rautateiden yleinen toiminta, erityisesti turvallisuuden kannalta kriittiset toimet: — kyseisen organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimintaperiaatteet — tärkeimpien yhteentoimivissa toiminnoissa mukana olevien henkilöiden roolit ja vastuualueet — vaarojen tunnistaminen, erityisesti jos ne liittyvät rautateiden toimintaan ja ajovirtaan.

—	asianmukaiset tiedot turvallisuuteen liittyvistä tehtävistä seuraavia kokonaisuuksia koskevien liitäntöjen ja menettelyjen osalta: — radat ja ratalaitteet — liikkuva kalusto — ympäristö.

4.6.1.2   Kyky käyttää tätä tietämystä

Kyky soveltaa tätä tietämystä normaali-, häiriö- ja vajaatoiminta- ja hätätilanteissa edellyttää, että henkilöstö tuntee täysin seuraavat asiat:

—	näiden sääntöjen ja menettelyjen soveltamisen menetelmät ja periaatteet

—	ratalaitteiden ja liikkuvan kaluston sekä kaikkien turvallisuuteen liittyvien laitteiden käyttöön liittyvät prosessit

—	turvallisuusjohtamisjärjestelmän periaatteet, joiden avulla vältetään ihmisille ja toiminnalle aiheutuvat tarpeettomat vaarat

sekä yleiset valmiudet mukautua niihin erilaisiin oloihin, joihin henkilö voi joutua.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on luotava osaamisen hallintajärjestelmä, jolla varmistetaan, että henkilöstön jäsenten pätevyyttä arvioidaan ja ylläpidetään. Lisäksi henkilöstöä on tarpeen mukaan koulutettava sen varmistamiseksi, että tietämys ja taidot pysyvät ajan tasalla, keskittyen erityisesti järjestelmän tai yksittäisten työntekijöiden mahdollisiin heikkouksiin tai puutteisiin.

4.6.2   KIELITAITO

4.6.2.1   Periaatteet

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on varmistettava, että niiden näitä tehtäviä hoitava henkilöstö hallitsee tässä YTE:ssä esitetyt viestintäprotokollat ja -periaatteet.

Jos rataverkon haltijan ”operointikieli” on muu kuin se, jota rautatieyrityksen henkilöstö tavallisesti käyttää, tämän tilanteen edellyttämän kieliopetuksen on oltava olennainen osa rautatieyrityksen osaamisen hallintajärjestelmää.

Niillä rautatieyrityksen työntekijöillä, joiden tehtäviin kuuluu viestintä rataverkon haltijan henkilöstön kanssa turvallisuuden kannalta tärkeissä asioissa niin rutiini-, häiriö- ja vajaatoiminta- kuin hätätilanteissakin, on riittävästi hallittava rataverkon haltijan ”operointikieltä”.

4.6.2.2   Kielitaidon taso

Kielitaidon tason rataverkon haltijan käyttämässä kielessä on oltava turvallisuuden kannalta riittävä:

—	Vähimmäisvaatimuksena on, että kuljettaja kykenee — lähettämään ja ymmärtämään kaikki tämän YTE:n liitteessä C määritellyt viestit. — tehokkaasti viestimään rutiini- häiriö- ja vajaatoiminta- ja hätätilanteissa — täyttämään lomakekirjan käyttöön liittyvät lomakkeet.

—	Muiden junan miehistön jäsenten, joiden tehtävät edellyttävät viestintää rataverkon haltijan kanssa turvallisuuden kannalta kriittisissä asioissa, on vähintään kyettävä lähettämään ja ymmärtämään junan ja sen toiminnan tilaa kuvaavia tietoja.

Ohjeita asianmukaisesta kielitaidon tasosta on liitteessä E. Kuljettajien kielitaidon on oltava vähintään tasolla 3. Muun junassa mukana olevan henkilöstön kielitaidon on oltava vähintään tasolla 2.

4.6.3   HENKILÖSTÖN ALKU- JA JATKUVA ARVIOINTI

4.6.3.1   Peruselementit

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on määriteltävä prosessi henkilöstönsä arviointia varten.

Suositus on, että siinä otetaan huomioon seuraavat asiat:

A.	Henkilökunnan valinta — kokemuksen ja pätevyyden arviointi — vieraiden kielten taito tai valmiudet oppia niitä.

B.	Ammatillinen alkukoulutus — koulutustarpeiden selvittäminen — koulutusresurssit — kouluttajien kouluttaminen

C.	Alkuarviointi — perusasiat (kuljettajien alin vaadittava ikä jne.) — arviointiohjelma, jossa mukana käytännön taitokoe — kouluttajien pätevyys — pätevyystodistuksen antaminen.

D.	Pätevyyden ylläpitäminen — pätevyyden ylläpitämisen periaatteet — erityisesti junia ajavan henkilöstön pätevyys on arvioitava uudelleen vuosittain — käytettävät menetelmät — pätevyyden ylläpitoprosessin virallistaminen — arviointiprosessi.

E.	Kertauskoulutus — jatkuvan koulutuksen periaatteet (kieliopinnot mukaan luettuina).

4.6.3.2   Koulutustarpeiden selvittäminen

4.6.3.2.1   Koulutustarpeiden selvittämisprosessin kehittäminen

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on selvitettävä henkilöstönsä koulutustarpeet.

Tässä analyysissa on selvitettävä sekä koulutuksen sisältö että sen taso ja otettava huomioon junien toimintaan Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä liittyvät riskit ja erityisesti riskit, jotka liittyvät inhimillisiin kykyihin ja rajoituksiin (inhimillisiin tekijöihin) ja jotka saattavat syntyä seuraavien tekijöiden seurauksena:

—	erot eri rataverkon haltijoiden toimintakäytännöissä ja niiden välillä siirtymiseen liittyvät riskit

—	erot tehtävissä, toimintatavoissa ja viestintäprotokollissa

—	rataverkon haltijoiden henkilöstön käyttämät eri ”operointikielet”

—	paikalliset toimintaohjeet, joihin saattaa sisältyä eräissä tapauksissa, esim. tunnelissa, käytettävät erityiset menettelyt tai laitteet.

Ohjeita huomioon otettavista elementeistä on edellä 4.6.1 alakohdassa mainituissa liitteissä. Käyttöön on tarpeen mukaan otettava henkilöstön koulutuselementit, joissa nämä tekijät on otettu huomioon.

On mahdollista, että rautatieyrityksen toiminnan tyypin tai rataverkon haltijan hoitaman rataverkon luonteen takia jotkut näissä liitteissä mainitut elementit eivät tule kysymykseen. Koulutustarpeita selvittävässä analyysissä on mainittava ne elementit, jotka eivät tule kyseeseen, sekä syyt siihen.

4.6.3.2.2   Koulutustarpeiden selvityksen päivittäminen

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on määriteltävä prosessi, jolla niiden omia koulutustarpeita tarkastellaan ja päivitetään ottaen huomioon eri tekijät, kuten aiemmat tarkastukset, järjestelmästä saatu palaute ja tiedossa olevat muutokset säännöissä, menettelyissä, radassa ja sen laitteissa ja tekniikassa.

4.6.3.2.3   Junan miehistöä ja apuhenkilöstöä koskevat erityiset elementit

4.6.3.2.3.1   Reittitieto

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jonka avulla junan henkilöstön ajettavien reittien tuntemus hankitaan ja ylläpidetään. Tämän prosessin on

—	perustuttava rataverkon haltijan antamiin reittitietoihin ja

—	oltava tämän YTE:n 4.2.1 alakohdassa kuvatun prosessin mukainen.

Kuljettajien on opittava nämä reitit sekä teoreettisten että käytännön elementtien kautta.

4.6.3.2.3.2   Tiedot liikkuvasta kalustosta

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jonka avulla sen junamiehistöt saavat ja ylläpitävät veto- ja liikkuvaa kalustoa koskevia tietoja.

4.6.3.2.3.3   Apuhenkilöstö

Rautatieyrityksen on varmistettava, että apuhenkilöstö (kuten tarjoilu- ja siivoushenkilöstö), joka ei kuulu varsinaiseen ”junan miehistöön” koulutetaan peruskoulutuksensa lisäksi toimimaan ”junan miehistön” täysin koulutettujen jäsenten ohjeiden mukaisesti.

4.7   TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

4.7.1   JOHDANTO

Henkilöstön, joka 4.2.1 alakohdan mukaan hoitaa tämän YTE:n 2.2 alakohdan mukaisia turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, on oltava riittävän hyväkuntoista, jotta toiminnan ja turvallisuuden tasoa koskevat vaatimukset voidaan täyttää.

Direktiivin 2004/49/EY mukaisesti rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on luotava ja dokumentoitava prosessi, jonka ne ottavat käyttöön täyttääkseen turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä henkilöstölle asettamat lääketieteelliset, psykologiset ja terveyttä koskevat vaatimukset.

Valtuutetun työterveyslääkärin on tehtävä 4.7.4 alakohdassa määritellyt lääkärintarkastukset ja niihin liittyvät yksittäisten työntekijöiden työkykyä koskevat päätökset.

Työntekijät eivät saa hoitaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jos heidän tarkkaavaisuutensa on alkoholin, huumeiden, psykotrooppisen lääkityksen tai vastaavien aineiden vaikutuksesta heikentynyt. Siksi rautatieyrityksellä ja rataverkon haltijalla on oltava käytössä menettelyt, joilla torjutaan vaaraa, että henkilöstö on töissä tällaisten aineiden vaikutuksen alaisena tai että he käyttävät tällaisia aineita töissä ollessaan.

Edellä mainittujen aineiden kohdalla sovelletaan rajoja, jotka on määritelty sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa juna toimii.

4.7.2   TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIEN JA LÄÄKETIETEELLISTEN ELINTEN HYVÄKSYMISESSÄ NOUDATETTAVAT KRITEERIT (1)

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on valittava työterveyslääkärit ja lääkärintarkastuksissa mukana olevat organisaatiot sen maan kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, jossa rautatieyrityksellä tai rataverkon haltijalla on toimilupa tai jossa se on rekisteröity.

4.7.4 alakohdan mukaisia lääkärintarkastuksia tekevillä työterveyslääkäreillä on oltava

—	asiantuntemusta työterveydenhoidossa

—	tietämystä kyseiseen työhön ja rautatieympäristöön liittyvistä vaaroista

—	käsitys siitä, kuinka huono terveydentila saattaa vaikuttaa näiden riskien eliminoimiseen tai vähentämiseen tähtääviin toimiin.

Nämä ehdot täyttävä työterveyslääkäri voi hakea ulkopuoliselta lääkäriltä tai ensihoitajalta, kuten silmätautien erikoislääkäriltä, tukea lääkärinlausunnolleen ja arviolleen.

4.7.3   PSYKOLOGISISSA ARVIOINNEISSA MUKANA OLEVIEN PSYKOLOGIEN HYVÄKSYNTÄKRITEERIT JA PSYKOLOGISTEN ARVIOINTIEN VAATIMUKSET

4.7.3.1   Psykologien valtuutus

Psykologilla on oltava asianmukaisen yliopistotutkinto, ja hänen on oltava valtuutettu ja hyväksytty sen maan kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, jossa rautatieyrityksellä tai rataverkon haltijalla on toimilupa tai jossa se on rekisteröity.

4.7.3.2   Psykologisen arvioinnin sisältö ja tulkitseminen

Edellä olevan 4.7.3.1 alakohdan mukaisesti valtuutetun henkilön on määritettävä psykologisen arvioinnin sisältö ja tulkitsemismenettely ottaen huomioon rautatietyö ja -ympäristö.

4.7.3.3   Arviointivälineiden valinta

Arvioinnissa saa käyttää vain välineitä, joilla on psykologis-tieteellinen perusta.

4.7.4   LÄÄKÄRINTARKASTUKSET JA PSYKOLOGISET ARVIOINNIT

4.7.4.1   Ennen työhön hyväksymistä:

4.7.4.1.1   Lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

Lääkärintarkastukset on tehtävä seuraavassa laajuudessa:

—	yleinen lääkärintarkastus

—	aistien toiminnan tarkastus (näkö, kuulo, värien erottaminen)

—	virtsa- tai verikoe sokeritaudin ja muiden kliinisessä tutkimuksessa esille tulleiden tilojen toteamiseksi

—	huumetesti.

4.7.4.1.2   Psykologinen arviointi

Psykologisen arvioinnin tarkoitus on auttaa rautatieyritystä palkkaamaan ja johtamaan henkilöstöä, joilla on tehtäviensä turvallisessa suorittamisessa vaadittavat kognitiiviset ja psykomotoriset ominaisuudet, käytös ja persoonallisuus.

Psykologisen arvioinnin sisällöstä päättäessään psykologin on otettava huomioon ainakin seuraavat kaikkien turvatoimien kannalta olennaiset kriteerit:

—	Kognitiiviset: — huomio- ja keskittymiskyky — muisti — käsityskyky — päättelykyky — viestintäkyky.

—	Psykomotoriset: — reaktionopeus — liikekoordinaatio.

—	Käyttäytyminen ja persoonallisuus: — itsehillintä — käytöksen johdonmukaisuus — kyky itsenäiseen toimintaan — tunnontarkkuus.

Jos psykologi jättää tutkimatta jonkin edellä mainituista ominaisuuksista, päätös on perusteltava ja dokumentoitava.

4.7.4.2   Työhön hyväksymisen jälkeen:

4.7.4.2.1   Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

Järjestelmällinen lääkärintarkastus on tehtävä vähintään seuraavin väliajoin:

—	joka viides vuosi työntekijöille, joiden ikä on enintään 40 vuotta

—	joka kolmas vuosi työntekijöille, joiden ikä on 41–62 vuotta

—	joka vuosi työntekijöille, joiden ikä on yli 62 vuotta

Työterveyslääkärin on tihennettävä määräaikaistarkastuksia, jos työntekijän terveydentila sitä edellyttää.

4.7.4.2.2   Määräaikaisen lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

Jos työntekijä täytti terveydentilaa koskevat vaatimukset ennen työhön ottamista tehdyssä tarkastuksessa, määräaikaistarkastuksilla on oltava seuraava vähimmäissisältö:

—	yleinen lääkärintarkastus

—	aistien toiminnan tarkastus (näkö, kuulo, värien erottaminen)

—	virtsa- tai verikoe sokeritaudin ja muiden kliinisessä tutkimuksessa esille tulleiden tilojen toteamiseksi

—	huumetesti, jos kliinisen tutkimuksen tulos sitä edellyttää.

4.7.4.2.3   Ylimääräiset lääkärintarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit

Määräajoin tehtävän lääkärintarkastuksen lisäksi on tehtävä ylimääräinen lääkärintarkastus ja/tai psykologinen arviointi, jos on perusteltua syytä epäillä työntekijän fyysistä tai henkistä soveltuvuutta tai epäillä huumeiden käyttöä tai alkoholin väärinkäyttöä. Tämä tulee erityisesti kyseeseen silloin, kun kyseinen henkilö on inhimillisellä erehdyksellä aiheuttanut onnettomuuden tai tapaturman.

Työnantajan on aina vaadittava lääkärintarkastusta 30 vuorokautta pidempään kestäneen sairausloman jälkeen. Soveltuvissa tapauksissa tällainen lääkärintarkastus voi rajoittua työterveyslääkärin tekemään, käytettävissä oleviin lääketieteellisiin tietoihin perustuvaan arvioon siitä, ettei sairaudella ole ollut vaikutusta työntekijän työkykyyn.

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on otettava käyttöön järjestelmä, jolla varmistetaan, että tällaiset ylimääräiset tarkastukset ja arvioinnit tehdään, kun ne ovat paikallaan.

4.7.5   TERVEYDENTILAVAATIMUKSET

4.7.5.1   Yleiset vaatimukset

Henkilöstö ei saa kärsiä sairauksista tai käyttää lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa seuraavia oireita:

—	äkillinen tajuttomuus

—	tietoisuuden tai keskittymiskyvyn huononeminen

—	äkillinen toimintakyvyttömyys

—	tasapainon tai koordinaatiokyvyn huononeminen

—	merkittävä liikuntarajoitteisuus.

Työntekijöiden on täytettävä seuraavat näkökykyä ja kuuloa koskevat vaatimukset:

4.7.5.2   Näkövaatimukset

—	Näkö kauas silmälaseilla tai ilman: 0,8 (oikea silmä + vasen silmä — mitattuna erikseen); vähintään 0,3 huonommalla silmällä.

—	Vahvimmat sallitut korjauslinssit: kaukotaitteisuus + 5 / likitaitteisuus — 8. Hyväksytty työterveyslääkäri (ks. määritelmä 4.2.7 alakohdassa) voi poikkeustapauksissa, silmätautien erikoislääkärin mielipidettä kysyttyään sallia nämä rajat ylittävät arvot.

—	Keskialueen näkö ja lähinäkö: riittävä joko silmälaseilla tai ilman.

—	Piilolasien käyttö on sallittu.

—	Normaali värinäkö: käytetään jotain tunnettua koetta, kuten Ishihara-koetta, ja täydennetään tarvittaessa jollain muulla tunnetulla kokeella.

—	Näkökenttä: normaali (ei mitään kyseisen työntekijän tehtäviä haittaavia poikkeamia normaalista)

—	Kummankin silmän näkökyky: vaaditaan

—	Syvyysnäkö: vaaditaan

—	Herkkyys kontrasteille: hyvä

—	Eteneviä silmäsairauksia ei saa olla

—	Linssi-istute, keratotomia ja keratektomia sallitaan vain sillä ehdolla, että ne tarkastetaan vuosittain tai työterveyslääkärin määräämin väliajoin.

4.7.5.3   Kuulovaatimukset:

Audiogrammin vahvistama riittävä kuulo eli

—	riittävän hyvä kuulo, jotta on mahdollista keskustella puhelimessa ja samalla kuulla hälytysäänet ja radioviestit

—	seuraavat arvot on annettu ohjeellisiksi:

—	kuulon heikkeneminen ei saa taajuuksilla 500 ja 1 000 Hz olla suurempi kuin 40 dB

—	kuulon heikkeneminen ei saa taajuudella 2 000 Hz olla suurempi kuin 45 dB korvassa, jossa äänen kulkeutuminen ilmaa myöten on heikompaa.

4.7.5.4   Raskaus

Raskautta on pidettävä tilapäisenä työhön soveltumattomuuden syynä, mikäli kyseisellä henkilöllä on heikko sietokyky tai terveydentila. Työnantajan on varmistettava, että raskaana olevien työntekijöiden suojelua koskevia lainkohtia noudatetaan.

4.7.6   ERITYISESTI JUNAN KULJETTAMISTEHTÄVÄÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

4.7.6.1   Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

Junien kuljettamistehtävää hoitavien työntekijöiden osalta tämän YTE:n 4.7.4.2.1 alakohtaa muutetaan seuraavasti:

Järjestelmällinen lääkärintarkastus on tehtävä vähintään seuraavin väliajoin:

—	joka kolmas vuosi työntekijöille, joiden ikä on enintään 60 vuotta

—	joka vuosi työntekijöille, joiden ikä on yli 60 vuotta.

4.7.6.2   Lääkärintarkastuksen lisäsisältö

Junan kuljettamista hoitavien työntekijöiden osalta lääkärintarkastuksen ennen työhönottoa sekä jokaisen vähintään 40 vuotta täyttäneille tehtävän määräaikaisen lääkärintarkastuksen on lisäksi sisällettävä levossa tehty EKG-tutkimus.

4.7.6.3   Näköä koskevat lisävaatimukset

—	näkö kauas silmälasien kanssa tai ilman 1,0 (kahdella silmällä); vähintään 0,5 huonommalla silmällä

—	värillisiä piilolaseja ja fotokromaattisia linssejä ei sallita, ultraviolettisäteitä suodattavat linssit ovat sallittuja

4.7.6.4   Kuuloa ja puhekykyä koskevat lisävaatimukset

—	tasapainoelimissä ei saa olla vikoja

—	kroonista puhehäiriötä ei sallita (koska kuljettajan on voitava viestiä kovalla ja selvällä äänellä).

—	4.7.5.3 alakohdassa esitetyt kuuloa koskevat vaatimukset on täytettävä ilman kuulokojetta. Kuulokojeen käyttö sallitaan erikoistapauksissa lääkärin suosituksesta.

4.7.6.5   Antropometria

Työntekijöiden on fyysisiltä mitoiltaan sovelluttava käyttämään liikkuvaa kalustoa turvallisesti. Kuljettajia ei saa määrätä kuljettamaan eikä heidän pidä antaa kuljettaa tietyntyyppistä liikkuvaa kalustoa, jos he pituutensa, painonsa tai muiden fyysisten ominaisuuksiensa takia eivät voi tehdä sitä turvallisesti.

4.7.6.6   Kriisiapu traumaattisten kokemusten jälkeen

Työnantajan on asianmukaisella tavalla pidettävä huolta työntekijöistä, jotka junaa kuljettaessaan joutuvat todistamaan ihmishengen menetykseen tai vakavaan tapaturmaan johtanutta traumatisoivaa onnettomuutta.

4.8   RADAN JA LIIKKUVAN KALUSTON REKISTERIT

Direktiivin 2001/16/EY 24 artiklan 1 kohdan mukaan ”jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevat luettelot julkaistaan ja saatetaan ajan tasalle vuosittain. Näissä luetteloissa esitetään kullekin osajärjestelmälle tai sen osalle tärkeimmät ominaisuudet ja niiden yhteensopivuus sovellettavien YTE:ssä esitettyjen ominaisuuksien kanssa. Tätä varten kussakin YTE:ssä ilmoitetaan täsmällisesti, mitkä tiedot infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevissa luetteloissa on oltava.”

Koska näitä rekisterejä päivitetään ja julkaistaan vuosittain, ne eivät sovellu käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n erityistarpeisiin. Tämän vuoksi tässä YTE:ssä ei määritellä mitään näiden rekisterien osalta.

On kuitenkin operatiivisia syitä, joiden vuoksi tiettyjen rataverkkoa koskevien tietojen on oltava rautatieyrityksen käytettävissä ja vastaavasti tiettyjen liikkuvaa kalustoa koskevien tietojen on oltava rataverkon haltijan käytettävissä. Molemmissa tapauksissa kyseisten tietojen on oltava täydellisiä ja paikkansapitäviä.

4.8.1   RATAVERKKO

Ne tavanomaisen rautatiejärjestelmän rataverkkoa koskevat käyttötoimintaan ja liikenteen hallintaan liittyvät tiedot, joiden on oltava rautatieyritysten käytettävissä, eritellään liitteessä D. Rataverkon haltija on vastuussa tietojen paikkansapitävyydestä.

4.8.2   LIIKKUVA KALUSTO

Seuraavien liikkuvaan kalustoon liittyvien tietojen on oltava rataverkon haltijoiden käytettävissä. Liikkuvan kaluston haltija (omistaja) vastaa seuraavien tietojen paikkansapitävyydestä:

—	onko liikkuva kalusto valmistettu käyttäen materiaaleja, jotka voivat aiheuttaa vaaraa onnettomuuden tai tulipalon sattuessa (esim. asbesti)

—	pituus puskimineen.

5   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1   MÄÄRITELMÄ

Direktiivin 2001/16/EY 2 artiklan d alakohdan mukaan:

yhteentoimivuuden osatekijät ovat ”sellaisessa osajärjestelmässä olevia tai siihen tarkoitettuja perusosia, perusosien ryhmiä, osakokonaisuuksia tai kokonaisuuksia, josta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatieverkon yhteentoimivuus on suoraan tai epäsuorasti riippuvainen. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet kuten tietokoneohjelmat”.

Yhteentoimivuuden osatekijä on

—	tuote, joka voidaan tuoda markkinoille ennen osajärjestelmään integroimista ja siinä käyttämistä; tässä suhteessa on voitava tarkastaa sen vaatimustenmukaisuus riippumatta osajärjestelmästä, johon se aiotaan sisällyttää

—	tai aineeton hyödyke, kuten ohjelmisto, prosessi, organisaatio, menettely tms., jolla on tietty tehtävä osajärjestelmässä ja jonka osalta on voitava tarkastaa, että olennaiset vaatimukset täyttyvät.

5.2   OSATEKIJÖIDEN LUETTELO

Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat niihin liittyvät direktiivin 2001/16/EY määräykset. Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää koskevia yhteentoimivuuden osatekijöitä ei tällä hetkellä ole.

5.3   OSATEKIJÖIDEN SUORITUSTASOT JA ERITELMÄT

Kun ratkaisu junan peräpään merkitsemisestä on tehty, on mahdollista, että siitä tulee yhteentoimivuuden osatekijä. Tällöin ehkä tarvitaan lisäksi liite, jossa määritellään valovoimakkuus, heijastavuus, ja kiinnitysjärjestelyt. Tulevassa versiossa saattaa myös olla lisäliitäntöjä liikkuvan kaluston YTE:ien kanssa.

6   OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

Koska tässä YTE:ssä ei toistaiseksi määritellä mitään yhteentoimivuuden osatekijöitä, ei tässä käsitellä mitään arviointijärjestelyjä.

Jos yhteentoimivuuden osatekijöitä kuitenkin myöhemmin määritellään ja niitä voidaan siksi antaa ilmoitetun laitoksen arvioitaviksi, tämän YTE:n tarkistettuun versioon voidaan sitten lisätä asiaa koskevat arviointimenettelyt.

6.2   KÄYTTÖTOIMINNAN JA LIIKENTEEN HALLINNAN OSAJÄRJESTELMÄ

6.2.1   PERIAATTEET

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä on direktiivin 2001/16/EY liitteen II mukaan rakenteellinen osajärjestelmä.

Yksittäiset elementit liittyvät kuitenkin läheisesti niihin operatiivisiin menettelyihin ja prosesseihin, joita rataverkon haltijalta tai rautatieyritykseltä edellytetään direktiivin 2004/49/EY mukaisen turvallisuusluvan/-todistuksen saamiseksi. Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on osoitettava, että tämän YTE:n vaatimuksia noudatetaan. Ne voivat tehdä sen käyttäen direktiivissä 2004/49/EY kuvattua turvallisuusjohtamisjärjestelmää. On huomattava, että tällä hetkellä mikään tässä YTE:ssä mukana oleva elementti ei tarvitse ilmoitetun laitoksen tekemää erillistä arviointia.

Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava kaikki uudet ja muutetut operatiiviset menettelyt ja prosessit ennen kuin se myöntää uuden tai tarkistetun turvallisuusluvan/-todistuksen. Tämän arvioinnin on oltava osa turvallisuusluvan/-todistuksen myöntämisprosessia. Jos tällä turvajohtamisjärjestelmällä on vaikutusta toiseen jäsenvaltioon, on varmistuttava arviointia koskevasta yhteistyöstä kyseisen kanssa.

Kun jäljempänä kuvattu arviointiprosessi on päättynyt hyväksyttävään tulokseen, toimivaltaisen viranomaisen on valtuutettava rataverkon haltija tai rautatieyritys ottamaan käyttöön käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan osajärjestelmän elementit direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklan edellyttämän turvallisuusluvan tai turvallisuustodistuksen myöntämisen yhteydessä.

Aina, kun rataverkon haltija tai rautatieyritys ottavat käyttöön uusia/parannettuja/uudistettuja operatiivisia prosesseja (tai oleellisesti muuttaa vanhoja), joita tämän YTE:n vaatimukset koskevat, niiden on laadittava sitoumus, josta ilmenee, että tällaiset prosessit ovat käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n mukaisia (tai siirtymäaikana sen osan mukaisia — ks. 7 luku).

6.2.2   SÄÄNTÖJEN JA MENETTELYJEN DOKUMENTOINTI

Tämän YTE:n 4.2.1 alakohdassa kuvatun dokumentaation arvioinnin yhteydessä toimivaltaisen viranomaisen on varmistuttava siitä, että sekä rataverkon haltijan että rautatieyrityksen dokumentaation laadinnassa käyttämä prosessi on riittävän täydellinen ja tarkka.

6.2.3   ARVIOINTIMENETTELY

6.2.3.1   Toimivaltaisen viranomaisen päätös

Liitteeseen G liittyen rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on esitettävä kuvaus kaikista uusista tai ehdotetuista operatiivisista prosesseista.

Ne asiakirjat, jotka kuuluvat direktiivissä 2004/49/EY määritellyn turvallisuusluvan/-todistuksen A osaan, on esitettävä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon yhtiö on sijoittautunut.

Ne asiakirjat, jotka kuuluvat direktiivissä 2004/49/EY määritellyn turvallisuusluvan/-todistuksen B osaan, on esitettävä jokaisen kyseeseen tulevan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Niiden on oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää, tarvitaanko virallinen arviointi.

6.2.3.2   Jos arviointi tarvitaan

Jos toimivaltaiset viranomaiset päättävät, että tällainen arviointi tarvitaan, se, on tehtävä osana direktiivin 2004/49/EY mukaisen turvallisuustodistuksen/-luvan myöntämiseen/uusimiseen johtavaa arviointia.

Arviointimenettelyjen on oltava direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklan edellyttämien turvallisuusjohtamisjärjestelmien arviointia ja turvallisuustodistuksen/-luvan myöntämistä varten laadittavan yhteisen turvallisuusmenetelmän mukaisia.

Liitteessä F on ohjeita tämän arvioinnin järjestämisestä.

6.2.4   JÄRJESTELMÄN TOIMINTA

Direktiivin 2001/16/EY 14 artiklan 2 kohdassa olevan vaatimuksen mukaan jäsenvaltioiden on tarkistettava säännöllisesti, että näitä osajärjestelmiä käytetään ja ylläpidetään niitä koskevien olennaisten vaatimusten mukaisesti. Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän osalta nämä tarkistukset tehdään direktiivin 2004/49/EY mukaisesti.

7   TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1   PERIAATTEET

Tämän YTE:n täytäntöönpano ja siinä olevien vaatimusten mukaisuus on määritettävä niiden täytäntöönpanosuunnitelmien mukaisesti, jotka jokaisen jäsenvaltion on laadittava radoille, joista ne ovat vastuussa.

Tässä suunnitelmassa on otettava huomioon seuraavat asiat:

—	kunkin radan käyttöön liittyvät inhimilliset tekijät

—	kunkin radan käyttöön ja turvallisuuteen liittyvät tekijät

—	se, koskeeko kyseisten elementtien täytäntöönpano — kaikkia rataa käyttäviä junia — ainoastaan tiettyjä ratoja — kaikkia Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ratoja — kaikkia Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän radoilla kulkevia junia.

—	täytäntöönpanon suhde muihin osajärjestelmiin (ohjaus ja hallinta, liikkuva kalusto, tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset jne.)

Tässä vaiheessa kaikki mahdollisesti kyseeseen tulevat poikkeukset on otettava huomioon ja dokumentoitava osana suunnitelmaa.

Täytäntöönpanosuunnitelmassa on otettava huomioon täytäntöönpanon mahdolliset eri tasot seuraavissa tapauksissa:

—	rautatieyritys tai rataverkon haltija aloittaa toimintansa

—	rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan vanhoja toimintajärjestelmiä uudistetaan tai parannetaan

—	käyttöön otetaan uusia tai parannettuja infrastruktuuri-, energia-, liikkuvan kaluston tai ohjaus- ja hallintaosajärjestelmiä, jotka tarvitsevat vastaavat toimintaohjeet.

Jos vanhojen toimintajärjestelmien parannuksilla on vaikutusta sekä rataverkon haltijoihin että rautatieyrityksiin, jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että tällaiset hankkeet arvioidaan ja otetaan käyttöön samanaikaisesti.

On yleisesti tiedossa, että kaikkia tämän YTE:n elementtejä ei voida täysin panna täytäntöön ennen kuin käytettävät laitteet (rata, ohjaus- ja hallintalaitteet jne.) on yhdenmukaistettu. Tämän takia tässä luvussa esitetyt suuntaviivat on nähtävä vain välivaiheena, jolla tuetaan siirtymistä tavoitteena olevaan järjestelmään.

Direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklan mukaisesti todistukset/luvat on uusittava viiden vuoden välein. Tämän YTE:n voimaantulon jälkeen ja osana tähän todistuksen/luvan uusimiseen johtavaa katselmusprosessia rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on kyettävä osoittamaan, että ne ovat ottaneet tämän YTE:n sisällön huomioon ja esitettävä perustelut niissä tapauksissa, joissa ne eivät vielä täytä jonkin sen elementin vaatimuksia.

Vaikka täysi yhdenmukaisuus tässä YTE:ssä kuvatun tavoitejärjestelmän kanssa tietenkin on lopputilanne, siirtyminen voi tapahtua vaiheittain kansallisten tai kansainvälisten kahden- tai monenkeskisten sopimusten kehittämisen kautta. Näihin sopimuksiin, joita voidaan laatia ja solmia kahden rataverkon haltijan, kahden rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välillä, on aina otettava mukaan asiaan liittyvien turvallisuusviranomaisten panos.

Jos vanhoissa sopimuksissa on käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevia vaatimuksia, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle seuraavista sopimuksista komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tämän YTE:n voimaan tulosta:

(a)	kansalliset, kahdenkeskiset tai monenkeskiset jäsenvaltioiden ja rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden väliset sopimukset, jotka ovat voimassa joko pysyvästi tai tilapäisesti ja jotka ovat välttämättömiä aiotun junaliikenteen erityisluonteen vuoksi

(b)	kahdenkeskiset tai monenkeskiset rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden tai jäsenvaltioiden väliset sopimukset, joiden avulla merkittävästi parannetaan paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta

(c)

kansainväliset, yhden tai useamman jäsenvaltion ja vähintään yhden EU:n ulkopuolisen maan välillä tehdyt tai jäsenvaltioiden rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden ja vähintään yhden EU:n ulkopuolisen maan rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan välillä tehdyt sopimukset, joiden avulla merkittävästi parannetaan paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta.

Näiden sopimusten yhteensopivuutta EU:n lainsäädännön kanssa, myös niiden syrjimättömyyttä ja erityisesti yhteensopivuutta tämän YTE:n kanssa, arvioidaan, ja komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin, joita voivat olla tämän YTE:n tarkistukset, joilla siihen sisällytetään mahdollisia erikoistapauksia tai siirtymäajan toimia.

RIV-, RIC- ja PPW-sopimuksesta tai COTIF-asiakirjoista ei ilmoiteta, sillä ne ovat jo tiedossa.

Tällaisten sopimusten uusimisen on oltava mahdollista, mutta vain, kun tarkoituksena on jatkaa toimivia järjestelyjä ja muita vaihtoehtoja ei ole. Kaikissa vanhojen sopimusten muutoksissa tai tulevissa sopimuksissa on otettava huomioon EU:n lainsäädäntö ja erityisesti tämä YTE. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista sopimusten muutoksista tai uusista sopimuksista. Sen jälkeen sovelletaan edellä esitettyä menettelyä.

7.2   TÄYTÄNTÖÖNPANON SUUNTAVIIVOJA

Liitteessä N oleva taulukko, joka on esitetty vain tiedoksi eikä ole pakollinen, on laadittu antamaan jäsenvaltioille ohjeita siitä, mitkä tapahtumat mahdollisesti käynnistävät kunkin 4 luvussa esitetyn elementin täytäntöönpanon.

Täytäntöönpanossa on kolme erillistä vaihetta:

—	vahvistus siitä, että vanhat järjestelmät ja prosessit ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia

—	vanhojen järjestelmien ja prosessien mukauttaminen tämän YTE:n vaatimusten mukaisiksi

—

uudet järjestelmät ja prosessit, jotka ovat seurausta toisten osajärjestelmien täytäntöönpanosta — uudet/parannetut tavanomaisen rautatiejärjestelmän radat (infrastruktuuri-/energia-osajärjestelmä) — uudet tai parannetut ETCS-merkinantolaitteistot, GSM-R-radiolaitteistot, kuumakäynti-ilmaisimet (ohjaus- ja hallinta-osajärjestelmä) — uusi liikkuva kalusto (liikkuvan kaluston osajärjestelmä) — liikenteen hallinnan telemaattiset sovellukset (tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset -osajärjestelmä)

7.3   ERITYISTAPAUKSIA

7.3.1   JOHDANTO

Seuraavat erityismääräykset koskevat jäljempänä esitettyjä erityistapauksia.

Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään:

—	tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”), ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”).

—

Tilapäisesti voimassa olevien määräysten osalta on suositeltavaa, että asianomaiset jäsenvaltiot saattaisivat kyseisen osajärjestelmän vaatimusten mukaiseksi joko vuoteen 2010 mennessä (tapaus ”T1”) yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23. heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1692/96/EY mukaisesti, taikka vuoteen 2020 mennessä (tapaus ”T2”).

7.3.2   ERITYISTAPAUSTEN LUETTELO

Irlantia koskeva tilapäinen erityistapaus (T2)

Tämän YTE:n liitteen P täytäntöön panemiseksi Irlannin tasavallassa todetaan, että pelkästään kotimaan liikenteessä käytettäviä kulkuneuvoja ei tarvitse merkitä 12-numeroisella standarditunnuksella. Tätä voidaan soveltaa myös Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin rajan ylittävässä liikenteessä.

Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva tilapäinen erityistapaus (T2)

Tämän YTE:n liitteen P täytäntöön panemiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa todetaan, että pelkästään kotimaan liikenteessä käytettäviä matkustajavaunuja ja vetureita ei tarvitse merkitä 12-numeroisella standarditunnuksella. Tätä voidaan soveltaa myös Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin rajan ylittävässä liikenteessä.

---

(1)  4.7.2 kohta on suositus