30.9.2006

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/61

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 19 päivänä kesäkuuta 2006,

vuoden 1991 Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta vuoristoalueiden maatalouden alalla tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta

(2006/655/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Alppialueella on runsaat luonnonvarat, erityisesti vesivarat, maatalouden harjoittamismahdollisuudet, sillä on huomattava historiallinen ja kulttuurinen merkitys, ja se on arvokas elinympäristö ja taloudellisen toiminnan ja vapaa-ajan ympäristö sekä paikalliselle että muiden alueiden väestölle. Viljelijät joutuvat kuitenkin alppialueen pinnanmuotojen ja ilmaston vuoksi toimimaan epäsuotuisissa elin- ja tuotanto-olosuhteissa.

(2)

Alppien suojelua koskeva yleissopimus, jäljempänä ’Alppeja koskeva yleissopimus’, on allekirjoitettu yhteisön puolesta 7 päivänä marraskuuta 1991 ja hyväksytty 26 päivänä helmikuuta 1996 tehdyllä neuvoston päätöksellä 96/191/EY (2), ja se on tullut voimaan 4 päivänä huhtikuuta 1998. Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 2 ja 3 kappaleen mukaisesti konkreettisista toimenpiteistä sen tavoitteiden saavuttamiseksi määrätään sen pöytäkirjoissa, muun muassa vuoristoalueiden maataloutta koskevassa pöytäkirjassa.

(3)

Euroopan yhteisöjen komissio on osallistunut vuoristoalueiden maataloutta koskevasta pöytäkirjasta käytyihin neuvotteluihin, ja pöytäkirja on saanut paljon vaikutteita yhteisön politiikoista ja lainsäädännöstä. Euroopan yhteisö allekirjoitti vuoden 1991 Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta vuoristoalueiden maatalouden alalla tehdyn pöytäkirjan, jäljempänä ’vuoristoalueiden maatalouspöytäkirja’, Chambéryssä 20 päivänä joulukuuta 1994.

(4)

Vuoristoalueiden maatalouspöytäkirjan tarkoituksena on sen 1 artiklassa esitetyllä tavalla kestävän kehityksen yleistavoitteen mukaisesti säilyttää ja edistää paikallisiin oloihin sopivaa ja ympäristöystävällistä vuoristoalueiden maataloutta, jotta voidaan varmistaa sillä oleva olennaisen tärkeä vaikutus asutuksen ylläpitämiseen ja kestävien taloudellisten toimintojen säilyttämiseen, muun ohessa tyypillisten korkealaatuisten tuotteiden tuotannolla, luonnollisen elinympäristön säilyttämisellä, luonnon aiheuttamien vaarojen ehkäisemisellä sekä perinteisen maaseudun kauneuden ja arvon säilyttämisellä. Sopimuspuolten olisi pyrittävä optimoimaan vuoristoalueiden maatalouden moninaisuus.

(5)

Vuoristoalueiden maatalouspöytäkirjassa määrätyt tavoitteet ja toimenpiteet, kuten vuoristoalueiden maatalouden edistäminen ja elinolojen parantaminen, maankäyttö, ympäristöystävällinen maa- ja metsätalous, myynninedistäminen ja markkinointi tai metsäalan toimenpiteet, ovat yhteisön maatalouslainsäädännön ja -politiikan sekä erityisesti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (3) mukaiset.

(6)	Vuoristoalueiden maatalouspöytäkirja muodostaa kehyksen, jonka puitteissa voidaan toteuttaa rajat ylittävää strategiaa, joka sisältää yhteiset tavoitteet ja toimet Alppialueen erityisongelmien ratkaisemiseksi.

(7)	Alppeja koskeva yleissopimus ja vuoristoalueiden maatalouspöytäkirja koskettavat 13:a miljoonaa asukasta ja lähes 6 000:ta yhteisöä 19 miljoonan hehtaarin suuruisella alueella. Alpeilla on suuri merkitys myös muiden alueiden asukkaille.

(8)	Alppeja koskeva yleissopimus ja sen soveltamista koskevat pöytäkirjat, joihin myös vuoristoalueiden maatalouspöytäkirja kuuluu, ovat ensimmäisiä vuoristoalueita koskevia kansainvälisiä sopimuksia, jotka toimivat malleina muille alueille.

(9)	Vuoristoalueiden maatalouspöytäkirjan ratifioiminen varmistaa Euroopan yhteisön sitoutumisen, on vahva poliittinen signaali ja edistää tämän Euroopalle arvokkaan alueen ekologista kehitystä.

(10)	Vuoristoalueiden maatalouspöytäkirja olisi siten hyväksyttävä yhteisön puolesta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta vuoden 1991 Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta vuoristoalueiden maatalouden alalla tehty pöytäkirja, ’vuoristoalueiden maatalouspöytäkirja’.

Pöytäkirjan ja siihen liittyvien julistusten teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet tallettaa hyväksymisasiakirja Euroopan yhteisön puolesta pöytäkirjan 24 artiklan mukaisesti sekä tallettaa liitteenä oleva julistus.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  Lausunto annettu 13. päivänä kesäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EYVL L 61, 12.3.1996, s. 31.

(3)  EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

---

EUROOPAN YHTEISÖN PUOLESTA ANNETUT JULISTUKSET

EUROOPAN YHTEISÖN JULISTUS VUORISTOALUEIDEN MAATALOUTTA KOSKEVAN PÖYTÄKIRJAN 8 JA 9 ARTIKLASTA

Euroopan yhteisö tunnustaa rinnakkaiselon periaatteen, jonka mukaan viljelijällä on mahdollisuus valita tavanomaisten, luonnonmukaisten ja muuntogeenisten viljelykasvien tuotantotapojen välillä noudattaen muuntogeenisten organismien merkintöjä ja/tai puhtautta koskevia lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Vuoristoalueiden maataloutta koskevan pöytäkirjan asianomaisia artikloja olisi tulkittava tässä valossa.

EUROOPAN YHTEISÖN JULISTUS VUORISTOALUEIDEN MAATALOUTTA KOSKEVAN PÖYTÄKIRJAN 7, 9, 10, 11, 13, 14 JA 16 ARTIKLASTA

Euroopan yhteisö katsoo, että yrityksille myönnettävien julkisten tukitoimenpiteiden on oltava EY:n perustamissopimuksen 36 ja 87–89 artiklan mukaisesti vahvistettujen kilpailusääntöjen mukaisia, eivätkä ne saa vääristää tai uhata vääristää kilpailua eivätkä vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.

---

30.9.2006

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/63

---

KÄÄNNÖS

PÖYTÄKIRJA

vuonna 1991 tehdyn Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta vuoristoalueiden maatalouden alalla

Pöytäkirja vuoristoalueiden maataloudesta

Johdanto-osa

ITALIAN TASAVALTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA,

MONACON RUHTINASKUNTA

RANSKAN TASAVALTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SVEITSIN VALALIITTO

ja

EUROOPAN YHTEISÖ,

jotka

NOUDATTAVAT 7 päivänä marraskuuta 1991 tehdystä Alppien suojelua koskevasta yleissopimuksesta (Alppeja koskeva yleissopimus) johtuvaa tehtäväänsä varmistaa alppialueen suojelua ja kestävää kehitystä koskevat yleiset toimintalinjat,

NOUDATTAVAT Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 2 ja 3 kohdasta johtuvia velvollisuuksiaan,

OVAT TIETOISIA, että niiden tehtävänä on yleisen edun mukaisesti turvata perinteisen kulttuurimaiseman hoito sekä paikallisiin oloihin sopivan ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavan maatalouden harjoittaminen sekä edistää niitä ottaen huomioon epäsuotuisat taloudelliset olosuhteet,

OVAT TIETOISIA, että runsaiden luonnonvarojensa, vesivarojensa, maatalouden harjoittamismahdollisuuksiensa, historiallisen ja kulttuurisen merkityksensä ja aluetta halkovien liikennereittien ansiosta sekä arvokkaana eurooppalaisena elinympäristönä ja taloudellisen toiminnan ja vapaa-ajan ympäristönä alppialueella tulee jatkossakin olemaan olennainen merkitys ennen kaikkea paikalliselle mutta myös muiden alueiden väestölle,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että paikallisen väestön on voitava määrittää oma sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kehityssuunnitelmansa ja osallistua sen toteuttamiseen nykyisissä institutionaalisissa puitteissa,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että taloudelliset edut on sovitettava yhteen ympäristövaatimusten kanssa ottaen huomioon kunkin alueen erityispiirteet ja maatalouden keskeinen asema,

OTTAVAT HUOMIOON merkityksen, joka maataloudella on aina ollut alppialueella, ja sen olennaisen tärkeän vaikutuksen, joka tällä talouden sektorilla on nyt ja jatkossakin erityisesti vuoristoalueilla; maatalous on näillä alueilla keskeinen voimavara, joka ylläpitää riittävää väestötiheyttä, tarjoaa elintarvikkeita väestölle, tuottaa tyypillisiä korkealaatuisia tuotteita, säilyttää ja ylläpitää kulttuurimaisemaa etenkin matkailukäyttöä varten ja suojelee maaperää eroosiolta, lumivyöryiltä ja tulvilta,

OVAT TIETOISIA, että maataloudessa käytetyillä menetelmillä ja niiden tehokkuudella on määräävä vaikutus luontoon ja maisemaan ja että laajamittaisessa viljelykäytössä olevan maaseutuympäristön on toimittava myös Alppien kasviston ja eläimistön elinympäristönä,

TUNNUSTAVAT, että vuoristoalueiden pinnanmuotojen ja ilmaston vuoksi viljelijät joutuvat toimimaan epäsuotuisissa elin- ja tuotanto-olosuhteissa,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että tietyt ongelmat voidaan ratkaista vain rajat ylittävällä tasolla ja ne edellyttävät yhteisiä toimenpiteitä alppialueen valtioilta sekä että on erityisesti syytä toteuttaa kansallisella ja Euroopan tasolla taloudellisia ja sosiaalisia mukauttamis- ja liitännäistoimenpiteitä, jotta vuoristoalueiden viljelijöiden ja heidän tilojensa tulevaisuutta ei vaarannettaisi soveltamalla pelkästään taloudellisia parametreja,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tavoitteet

1.   Tässä pöytäkirjassa vahvistetaan kansainvälisen tason toimenpiteet paikallisiin oloihin sopivan ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavan vuoristoalueiden maatalouden säilyttämiseksi ja edistämiseksi; pöytäkirjan tarkoituksena on tunnustaa ja turvata jatkossakin vuoristoalueiden maataloudella oleva olennaisen tärkeä vaikutus asutuksen ylläpitämiseen ja kestävien taloudellisten toimintojen säilyttämiseen, erityisesti tuottamalla tyypillisiä korkealaatuisia tuotteita, sekä sen vaikutus luonnollisen elinympäristön säilyttämiseen, luonnon aiheuttamien vaarojen ehkäisemiseen sekä luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden ja virkistysarvon ja alppialueen elämäntavan säilyttämiseen.

2.   Sopimuspuolet pyrkivät tätä pöytäkirjaa täytäntöön pannessaan optimoimaan kaikki vuoristoalueiden maatalouden toiminnot.

2 artikla

Tavoitteiden huomioon ottaminen muiden alojen politiikassa

Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan huomioon tämän pöytäkirjan tavoitteet myös muiden alojen politiikassa.

3 artikla

Perusvelvoitteet yleisissä taloudellisissa puitteissa

Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että maatalouspolitiikka on yleisen talouspolitiikan puitteissa mukautettava kaikilla tasoillaan kestävän ja tasapainoisen kehityksen vaatimuksiin, jotta annetuissa finanssipoliittisissa olosuhteissa voidaan:

a)	edistää erityisesti vuoristoalueilla ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaa maataloutta ja sen yleisen edun mukaisia toimintoja tämän pöytäkirjan 7 artiklan mukaisesti;

b)	toteuttaa merkityksellisiä toimia vuoristoalueiden autioitumisen ehkäisemiseksi takaamalla siellä riittävät elinolosuhteet sosiaali- ja rakennepoliittisilla toimenpiteillä, jotka liittyvät maatalous- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteiden kokonaisuuteen.

4 artikla

Viljelijöiden asema

Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että erityisesti vuoristoalueilla maatalous on vuosisatojen saatossa muovannut maisemaa ja antanut sille sen historiallisen luonteen ja kulttuurisen arvon. Siksi on syytä tunnustaa se keskeinen asema, joka viljelijöillä on luonnon- ja kulttuurimaiseman säilyttämisessä nyt ja tulevaisuudessa toteuttamiensa monipuolisten tehtävien kautta; tästä syystä viljelijöiden on voitava osallistua vuoristoalueita koskevaan päätöksentekoon ja toimenpiteisiin.

5 artikla

Alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen

1.   Jokainen sopimuspuoli määrittelee nykyisissä institutionaalisissa puitteissaan parhaan yhteensovittamis- ja yhteistyötason instituutioiden sekä niiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä, joita asia suoraan koskee, jotta voidaan edistää yhteisvastuullisuutta erityisesti synergian hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi vuoristoalueiden maataloutta koskevan politiikan soveltamisessa ja siitä johtuvien toimenpiteiden toteuttamisessa.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset, joita asia suoraan koskee, osallistuvat tämän politiikan ja näiden toimenpiteiden eri valmistelu- ja toteutusvaiheisiin toimivaltansa mukaisesti nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

6 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Sopimuspuolet sopivat:

a)	tekevänsä yhteisiä arviointeja maatalouspolitiikan kehittämisestä ja varmistavansa vastavuoroisen kuulemisen ennen kaikkien maatalouspolitiikkaan liittyvien merkittävien päätösten tekemistä tämän pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi;

b)	varmistavansa tässä pöytäkirjassa vahvistettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen rajat ylittävällä yhteistyöllä, johon osallistuvat kaikki toimivaltaiset viranomaiset ja erityisesti aluehallinnot ja paikallisviranomaiset;

c)	edistävänsä tietämyksen ja asiantuntemuksen vaihtoa ja yhteisiä aloitteita tutkimus- ja koulutuslaitosten, maatalous- ja ympäristöjärjestöjen sekä tiedotusvälineiden välisen kansainvälisen yhteistyön kautta.

II   LUKU

ERITYISTOIMENPITEET

7 artikla

Vuoristoalueiden maatalouden edistäminen

1.   Sopimuspuolet pyrkivät eriyttämään maatalouspolitiikan toimenpiteet niiden kaikilla tasoilla erilaisten paikallisten olosuhteiden mukaan ja edistämään vuoristoalueiden maataloutta ottaen huomioon paikalliset luonnonhaitat. Tukea on annettava erityisesti tiloille, jotka takaavat maataloustoiminnan vähimmäistason ylläpitämisen erittäin syrjäisillä seuduilla.

2.   Vuoristoalueiden maatalouden vaikutus luonnon- ja kulttuurimaisemien säilyttämiseen ja hoitoon sekä luonnon aiheuttamien vaarojen ehkäisemiseen yleisen edun mukaisesti on korvattava asianmukaisesti sellaisten määrättyihin hankkeisiin ja palveluihin liittyvien sopimusten puitteissa, joissa mennään yleisiä velvoitteita pidemmälle.

8 artikla

Yhdyskuntasuunnittelu ja kulttuurimaisema

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan huomioon vuoristoalueiden erityisolosuhteet luonnon- ja kulttuurimaisemaa kunnioittaen yhdyskuntasuunnittelussa, maankäytössä, maankäytön uudelleenjärjestelyissä ja maaperän parannuksessa.

2.   Jotta vuoristoalueiden maatalous voi täyttää moninaiset tehtävänsä, sen käytössä on ensinnäkin oltava riittävästi maata paikallisiin oloihin sopivan ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavan maataloustoiminnan harjoittamiseen.

3.   Tässä yhteydessä on tarpeellista varmistaa kulttuurimaiseman perinteisten elementtien (metsät, metsäkaistaleet, pensasaidat, pensaikot, kosteat, kuivat ja karut niityt sekä vuoristoniityt) säilyttäminen tai palauttaminen sekä käyttö.

4.   Erityisiä toimenpiteitä on toteutettava maaseudun perinteisten rakennusten ja arkkitehtonisten rakenteiden säilyttämiseksi sekä kullekin seudulle ominaisten rakennusmenetelmien ja materiaalien käytön ylläpitämiseksi.

9 artikla

Ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavat viljelymenetelmät. Tyypilliset tuotteet

Sopimuspuolet sitoutuvat hyväksymään kaikki yhteisten vaatimusten soveltamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotta vuoristoalueilla voidaan edistää laajaperäisten, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien ja alueelle luonteenomaisten viljelymenetelmien käyttöä ja levittämistä sekä suojella ja edistää tyypillisiä maataloustuotteita, joille ovat ominaisia maatieteellisesti rajatut, ainutlaatuiset ja ympäristöä vähän kuormittavat tuotantotavat.

10 artikla

Paikallisiin olosuhteisiin mukautettu karjankasvatus ja geeniperimän moninaisuus

1.   Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että paikallisiin olosuhteisiin ja käytössä olevaan pinta-alaan mukautettu karjankasvatus on vuoristoalueiden maatalouden olennainen osa sekä tulonlähteenä että maaseudun identiteetin ja kulttuurin määräävänä tekijänä. Tästä syystä on pidettävä yllä karjataloutta, perinteisten kotieläinten kasvatus mukaan luettuna, sekä vuoristoalueille ominaista rotujen kirjoa ja tyypillisiä tuotteita; tällainen karjankasvatus on mukautettava paikallisiin olosuhteisiin ja käytettävissä olevaan pinta-alaan ja sen on kuormitettava ympäristöä mahdollisimman vähän.

2.   Tätä varten on säilytettävä tarvittavat maatalousrakenteet sekä laidun- ja metsäalueet, jotta paikallisiin olosuhteisiin mukautettu tasapaino laidunten ja karjan välillä voidaan säilyttää osana mukautettua laajaperäistä laiduntaloutta.

3.   Lisäksi on hyväksyttävä tarvittavat toimenpiteet karjaeläinten ja viljelykasvien geeniperimän monimuotoisuuden säilyttämiseksi; näitä toimenpiteitä on toteutettava erityisesti maataloustutkimuksen ja -neuvonnan aloilla.

11 artikla

Kaupan edistäminen

1.   Sopimuspuolet pyrkivät luomaan suotuisat olosuhteet vuoristoalueiden maataloustuotteiden kaupan pitämiselle niiden myynnin lisäämiseksi paikan päällä ja niiden kilpailukyvyn parantamiseksi kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

2.   Myynnin edistäminen tapahtuu muun muassa sellaisten alkuperämerkintöjen ja laatutakuiden avulla, jotka mahdollistavat sekä tuottajien että kuluttajien etujen puolustamisen.

12 artikla

Tuotannon rajoittaminen

Jos maataloustuotantoa rajoitetaan, sopimuspuolet pyrkivät ottamaan huomioon vuoristoalueiden erityisvaatimukset, jotka koskevat tuotannon mukauttamista paikallisiin olosuhteisiin ja mahdollisimman vähäisen kuormituksen aiheuttamista ympäristölle.

13 artikla

Maa- ja metsätalouden toisiaan täydentävä luonne

Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että maa- ja metsätalouden keskinäinen täydentävyys ja osittainen keskinäinen riippuvuus vuoristoalueilla edellyttää niiden yhdennettyä suunnittelua. Tästä syystä ne edistävät:

a)	ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaa metsätaloutta sekä tilojen täydentävänä tulonlähteenä että maataloustyöntekijöiden sivutoimena;

b)	sellaista metsien suojaavien, tuotannollisten ja virkistyskäyttöön liittyvien tehtävien sekä ekologisten ja biogeneettisten toimintojen huomioon ottamista suhteessa maatalousmaahan, jossa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja joka on sopusoinnussa maiseman kanssa;

c)	laiduntalouden ja riistakannan sääntelyä siten, että ehkäistään kestämättömät vahingot metsille ja viljelylle.

14 artikla

Täydentävät tulonlähteet

Sopimuspuolet tunnustavat perhetilojen perinteisesti tärkeän merkityksen vuoristoalueiden maataloudessa, ja tukeakseen tällaisia tiloja taloudellisena toimintana – joko pääasiallisena, täydentävänä tai sivutoimena – ne edistävät täydentävien tulonlähteiden luomista ja kehittämistä vuoristoalueilla, erityisesti paikallisväestön aloitteesta ja sen hyödyksi ja etenkin maatalouteen sidoksissa olevilla aloilla kuten metsätaloudessa, matkailussa ja käsiteollisuudessa sopusoinnussa luonnon- ja kulttuurimaiseman säilyttämisen kanssa.

15 artikla

Elin- ja työolojen parantaminen

Sopimuspuolet edistävät sellaisten palvelujen vahvistamista ja laadun parantamista, jotka ovat välttämättömiä vuoristoalueiden maa- ja metsätaloustyöntekijöiden epäsuotuisien olosuhteiden parantamiseksi, jotta heidän elin- ja työolojensa parantaminen voidaan sitoa muilla aloilla ja alppialueen muissa osissa tapahtuvaan taloudellisen ja sosiaaliseen kehitykseen. Tässä yhteydessä tehtävät päätökset eivät saa perustua pelkästään taloudellisiin näkökohtiin. Tämä koskee pääasiassa yhteyksiä, asuin- ja maatalousrakennusten rakentamista ja uudistamista sekä teknisten laitteiden ja välineiden ostoa ja huoltoa.

16 artikla

Täydentävät toimenpiteet

Sopimuspuolet voivat toteuttaa tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja toimenpiteitä täydentäviä toimenpiteitä vuoristoalueiden maatalouden alalla.

III   LUKU

TUTKIMUS, KOULUTUS JA TIEDOTUS

17 artikla

Tutkimus ja seuranta

1.   Sopimuspuolet edistävät ja yhdenmukaistavat tiiviissä yhteistyössä kaikkea sellaista tutkimusta ja järjestelmällistä seurantaa, joka vaikuttaa hyödylliseltä tämän pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Sopimuspuolet edistävät erityisesti vuoristoalueiden maatalouteen keskittyvää maataloustutkimusta, jota on kehitettävä siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin konkreettisia paikallisia olosuhteista. Tämä tutkimus on liitettävä maatalouspolitiikan toimenpiteiden määrittely- ja varmentamisprosessiin, ja siitä saatuja tuloksia on sovellettava maatalouteen liittyvään koulutukseen ja teknisiin tukitoimiin.

3.   Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että tutkimustoiminnasta ja järjestelmällisestä seurannasta kansallisella tasolla saadut tulokset yhdistetään yhteiseen jatkuvan seurannan ja tiedotuksen järjestelmään ja että ne annetaan yleiseen käyttöön nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

4.   Sopimuspuolet laativat vertailun vuoristoalueiden maatalouden taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta eri vuoristoalueilla ottaen huomioon tässä pöytäkirjassa vahvistetut tavoitteet ja toimenpiteet.

5.   Vertailu on saatettava säännöllisesti ajan tasalle ja siinä on käsiteltävä erityisiä ongelmia aiheuttavia aiheita ja alueita, toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Siinä on ensisijaisesti käsiteltävä tietoja, jotka liittyvät väestönkehitykseen ja sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Näiden yhteydessä on käsiteltävä eri alueiden maantieteellisiä, taloudellisia ja infrastruktuureihin liittyviä indikaattoreita sekä Alppeja koskevassa yleissopimuksessa ja tässä pöytäkirjassa tarkoitettua kestävää ja tasapainoista kehitystä vastaavien arviointiperusteiden määrittelyä.

6.   Ensisijaisina on pidettävä myös liitteessä lueteltuja aiheita.

18 artikla

Koulutus ja tiedotus

1.   Sopimuspuolet edistävät perus- ja jatkokoulutusta sekä tämän pöytäkirjan tavoitteita, siihen liittyviä toimenpiteitä ja niiden toteuttamista koskevaa tiedottamista yleisölle.

2.   Sopimuspuolet edistävät erityisesti:

a)

perus- ja jatkokoulutuksen, maatalousalan teknisen tuen sekä liikkeenjohtoon ja taloushallintoon liittyvän avunannon tehokkaampaa kehittämistä unohtamatta luonnon- ja ympäristönsuojelua. Yleinen koulutustarjonta on jäsennettävä siten, että sillä edistetään suuntautumista ja valmistautumista muihin vaihtoehtoisiin tai täydentäviin ammatteihin maatalouteen liittyvillä aloilla;

b)

laajaa ja objektiivista tiedottamista, joka ei rajoitu ainoastaan niihin henkilöihin ja hallintoihin, joita asia suoraan koskee, vaan joka saavuttaa – etenkin tiedotusvälineiden kautta – laajimman mahdollisen yleisön alppialueella ja sen ulkopuolella tietoisuuden lisäämiseksi vuoristoalueiden maatalouden toiminnoista ja niitä koskevan mielenkiinnon herättämiseksi.

3.   Ensisijaisina on pidettävä myös liitteessä lueteltuja aiheita.

IV   LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO, VALVONTA JA ARVIOINTI

19 artikla

Täytäntöönpano

Sopimuspuolet sitoutuvat huolehtimaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanosta toteuttamalla asianmukaiset toimenpiteet nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

20 artikla

Velvoitteiden noudattamisen valvonta

1.   Sopimuspuolet antavat pysyvälle komitealle säännöllisesti kertomuksia tämän pöytäkirjan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Kertomuksissa käsitellään myös toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Sopimuspuolten konferenssissa määritetään, kuinka usein kertomuksia laaditaan.

2.   Pysyvä komitea tarkastelee kertomuksia varmistuakseen siitä, että sopimuspuolet ovat täyttäneet tästä pöytäkirjasta johtuvat velvoitteensa. Pysyvä komitea voi myös pyytää asianomaisilta sopimuspuolilta täydentäviä tietoja tai käyttää muita tietolähteitä.

3.   Pysyvä komitea laatii sopimuspuolten konferenssille kertomuksen siitä, kuinka sopimuspuolet ovat noudattaneet tästä pöytäkirjasta johtuvia velvoitteitaan.

4.   Sopimuspuolten konferenssi ottaa tämän kertomuksen huomioon. Jos se toteaa, että velvoitteita on laiminlyöty, se voi antaa suosituksia.

21 artikla

Määräysten toimivuuden arviointi

1.   Sopimuspuolet tarkastelevat ja arvioivat säännöllisesti tämän pöytäkirjan määräysten toimivuutta. Jos se on tarpeen tavoitteiden toteuttamiseksi, ne tekevät tähän pöytäkirjaan asianmukaiset muutokset.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat tähän arviointiin nykyisissä institutionaalisissa puitteissa. Myös tällä alalla toimivia valtioista riippumattomia järjestöjä voidaan kuulla.

V   LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

22 artikla

Alppeja koskevan yleissopimuksen ja pöytäkirjan välinen suhde

1.   Tämä pöytäkirja on Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklassa ja muissa asian kannalta merkityksellisissä yleissopimuksen artikloissa tarkoitettu yleissopimuksen pöytäkirja.

2.   Tämän pöytäkirjan sopimuspuolia voivat olla ainoastaan Alppeja koskevan yleissopimuksen sopimuspuolet. Irtisanoutuminen Alppeja koskevasta yleissopimuksesta merkitsee myös irtisanoutumista tästä pöytäkirjasta.

3.   Kun sopimuspuolten konferenssi käsittelee tähän pöytäkirjaan liittyviä kysymyksiä, vain tämän pöytäkirjan sopimuspuolet voivat osallistua äänestykseen.

23 artikla

Allekirjoittaminen ja ratifiointi

1.   Tämä pöytäkirja avataan Alppeja koskevan yleissopimuksen allekirjoittajavaltioiden ja Euroopan yhteisön allekirjoitettavaksi 20 päivänä joulukuuta 1994 ja se on avoinna allekirjoitettavaksi 15 päivästä tammikuuta 1995 alkaen tallettajavaltiossa Itävallan tasavallassa.

2.   Tämä pöytäkirja tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat ilmaisseet suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kolme valtiota on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa.

3.   Sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka ilmaisevat myöhemmin suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta. Sen jälkeen kun pöytäkirjaan tehty muutos tulee voimaan, kyseisen pöytäkirjan uusista sopimuspuolista tulee sopimuspuolia pöytäkirjaan sellaisena kuin se on muutettuna.

24 artikla

Ilmoitukset

Tallettaja ilmoittaa jokaiselle johdanto-osassa tarkoitetulle valtiolle ja Euroopan yhteisölle tämän pöytäkirjan:

a)	allekirjoittamisen;

b)	ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisen;

c)	voimaantulopäivän;

d)	sopimuspuolen tai allekirjoittajan antaman julistuksen;

e)	sopimuspuolen esittämän irtisanomisilmoituksen ja sen voimaantulopäivän.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

---

17 JA 18 ARTIKLASSA TARKOITETUT TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN ENSISIJAISET AIHEALUEET

Tutkimus

Vuoristoalueiden määrittely ja luokittelu niiden korkeuden ja eri seutujen ilmastollisten, geomorfologisten, taloudellisten ja infrastruktuuriolosuhteiden pohjalta.

Erilaisilla poliittisen päätöksenteon tasoilla (EU / yhteinen maatalouspolitiikka, valtiot, alueet, paikallisviranomaiset) hyväksyttyjen vuoristoalueiden maataloutta koskevien toimenpiteiden vaikutusten sekä ekologisten toimintojen (yhteensopivuus sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien kanssa) todentaminen.

Maa- ja metsätalouden taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen toimintojen ja niiden kehitysmahdollisuuksien arviointi suhteessa eri vuoristoalueiden erityisiin paikallisiin olosuhteisiin.

Vuoristoalueiden maataloustuotteiden tuotanto- ja valmistusmenetelmät sekä niiden parantamisen ja laadun arviointiperusteet.

Geenitutkimus ja tekninen tuki karjaeläinrotujen ja viljelykasvilajien monimuotoisuuden säilyttämiseksi paikallisiin oloihin sopivalla ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla.

Koulutus

Maatiloille ja niiden tuotteita jalostaville elintarvikeyrityksille annettava tekninen, tieteellinen ja sosioekonominen tuki ja koulutus.

Tekninen ja taloudellinen liikkeenjohto, jonka tavoitteena on erityisesti tuotteiden tarjonnan monipuolistaminen sekä vaihtoehtoisten tuotantomahdollisuuksien ja tulolähteiden löytäminen maataloudesta ja muilta aloilta.

Luonnonmukaisten ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien viljely- ja tuotantomenetelmien soveltamisen tekniset ja taloudelliset olosuhteet ja vaikutukset.

Tiedotusvälineet ja tiedon esittäminen ja levittäminen julkisen mielipiteen, politiikan ja talouden suuntausten mukaan alppialueella ja sen ulkopuolella.