Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32005R0422

    Komission asetus (EY) N:o 422/2005, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2005, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 94/2002 muuttamisesta

    EUVL L 68, 15.3.2005, p. 5–27 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 17/07/2005

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2005/422/oj

    15.3.2005   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 68/5


    KOMISSION ASETUS (EY) N:o 422/2005,

    annettu 14 päivänä maaliskuuta 2005,

    maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 94/2002 muuttamisesta

    EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

    ottaa huomioon maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla 19 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Asetuksen (EY) N:o 2826/2000 3 artiklassa säädetään perusteista niiden alojen ja tuotteiden määrittämiselle, joita koskevia tiedotus- ja/tai menekinedistämistoimia voidaan toteuttaa sisämarkkinoilla. Kyseiset aiheet ja tuotteet luetellaan komission asetuksen (EY) N:o 94/2002 (2) liitteessä I.

    (2)

    Asetuksen (EY) N:o 2826/2000 4 artiklassa säädetään, että komissio laatii joka toinen vuosi luettelon kyseisen asetuksen 3 artiklassa tarkoitetuista aiheista ja tuotteista.

    (3)

    Yhteisön alkuperää olevat siemenöljyt – erityisesti rypsiöljy – sekä hunaja ja mehiläishoitotuotteet ovat tuotteita, joiden markkinatasapainoa voitaisiin parantaa yleisluonteisilla tiedotus- ja/tai menekinedistämistoimilla varsinkin siten, että kuluttajille annetaan tarkoituksenmukaista ja tuoretta tietoa kyseisten tuotteiden laadusta, ravintoarvosta ja mausta sekä niihin sovellettavista vaatimuksista kuten myös niiden pakkausmerkinnöistä. Kyseiset tuotteet olisi sen vuoksi sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 94/2002 liitteeseen I.

    (4)

    Laadukkaiden lihatuotteiden kulutuksen lisäämiseksi on asianmukaista säätää, että kaikki yhteisön tai kansallisen laatujärjestelmän mukaisesti tuotetut laadukkaat lihatuotteet ovat tukikelpoisia menekinedistämistoimien yhteydessä. Kyseiset tuotteet olisi sen vuoksi sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 94/2002 liitteeseen I.

    (5)

    Selkeyden ja yksinkertaisuuden vuoksi on asianmukaista yhdistää asetuksen (EY) N:o 94/2002 liitteessä I a olevat aiheet ja liitteessä I b olevat tuotteet yhdeksi luetteloksi, joka kattaa sekä aiheet että tuotteet, sekä lisätä kunkin tuotteen ja aiheen osalta niihin liittyvät säännökset kyseisen asetuksen liitteessä III oleviin sisämarkkinoiden menekinedistämistä koskeviin suuntaviivoihin.

    (6)

    Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 14 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 (3) ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden erityisluonnetta koskevista todistuksista 14 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2082/92 (4) mukaiset suojatut alkuperänimitykset (SAN), suojatut maantieteelliset merkinnät (SMM) ja aidot perinteiset tuotteet (APT) sekä maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa 24 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 (5) mukaiset luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet ovat laatutuotteita, joiden tuotanto ja kulutus ovat yhteisessä maatalouspolitiikassa etusijalla. Kyseiset tuotteet olisi sen vuoksi sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 94/2002 liitteeseen I sen varmistamiseksi, että niihin sovelletaan kaikkia sisämarkkinoiden menekinedistämisjärjestelmään kuuluvia tiedotus- ja menekinedistämistoimia.

    (7)

    On tarpeen laatia uudet suuntaviivat, jotka koskevat liitteeseen sisällytettäviä tuotteita, jotta menekinedistämistoimista saataisiin odotettuja tuloksia, sekä tarkistaa nykyisiä suuntaviivoja markkinatilanteen ja yhteisen maatalouspolitiikan kehityksen sekä viimeisimpien tiedotus- ja menekinedistämistoimien arvioinnista saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi.

    (8)

    Asetus (EY) N:o 94/2002 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

    (9)

    Menekinedistämisohjelmille myönnettävää yhteisön tukea koskevien hakemusten jättämisen seuraava määräpäivä kyseisten toimenpiteiden hyväksymisen jälkeen on 31 päivä tammikuuta. Ehdotuksen tekevillä organisaatioilla ja jäsenvaltioilla on rajoitetusti aikaa mukauttaa tai laatia ehdotuksia ottaen huomioon hiljattain muutetun asetuksen säännöt. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan 31 päivän tammikuuta jälkeen.

    (10)

    Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maataloustuotteiden menekinedistämisen yhteisen hallintokomitean lausunnon mukaiset,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Muutetaan asetus (EY) N:o 94/2002 seuraavasti:

    1)

    Korvataan liite I tämän asetuksen liitteellä I.

    2)

    Korvataan liite III tämän asetuksen liitteellä II.

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Sitä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2005.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 14 päivänä maaliskuuta 2005.

    Komission puolesta

    Mariann FISCHER BOEL

    Komission jäsen


    (1)  EYVL L 328, 23.12.2000, s. 2. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2060/2004 (EUVL L 357, 2.12.2004, s. 3).

    (2)  EYVL L 17, 19.1.2002, s. 20. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1803/2004 (EUVL L 318, 19.10.2004, s. 4).

    (3)  EYVL L 208, 24.7.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1215/2004 (EUVL L 232, 1.7.2004, s. 21).

    (4)  EYVL L 208, 24.7.1992, s. 9. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

    (5)  EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2254/2004 (EUVL L 385, 29.12.2004, s. 20).


    LIITE I

    ”LIITE I

    LUETTELO TUOTTEISTA JA AIHEISTA

    Tuoreet hedelmät ja vihannekset,

    hedelmä- ja vihannesjalosteet,

    kuitupellava,

    elävät kasvit ja kukkaviljelytuotteet,

    oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit,

    siemenöljyt,

    maito ja maitotuotteet,

    yhteisön tai kansallisen laatujärjestelmän mukaisesti tuotettu tuore, jäähdytetty tai jäädytetty liha,

    ihmisravinnoksi tarkoitettujen munien merkitseminen,

    hunaja ja mehiläishoitotuotteet,

    tma-laatuviinit, maantieteellisellä merkinnällä varustetut pöytäviinit,

    maatalouslainsäädännössä säädetty syrjäisimpien alueiden graafinen symboli,

    neuvoston asetuksen (EY) N:o 2081/92 (1) tai (EY) N:o 2082/92 (2) mukaiset suojatut alkuperänimitykset (SAN), suojatut maantieteelliset merkinnät (SMM) ja aidot perinteiset tuotteet (APT) sekä kyseisissä järjestelmissä rekisteröidyt tuotteet,

    neuvoston asetuksen (EY) N:o 2092/91 (3) mukainen luonnonmukainen maatalous ja kyseisen asetuksen mukaisesti rekisteröidyt tuotteet.


    (1)  EYVL L 208, 24.7.1992, s. 1.

    (2)  EYVL L 208, 24.7.1992, s. 9.

    (3)  EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1.”


    LIITE II

    ”LIITE III

    SUUNTAVIIVAT MENEKINEDISTÄMISESTÄ SISÄMARKKINOILLA

    Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on antaa osviittoja viesteistä, kohderyhmistä ja kanavista, joihin eri tuoteryhmien menekinedistämis- ja tiedotusohjelmissa olisi keskityttävä.

    Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 2826/2000 6 artiklan 4 kohdassa esitettyjen periaatteiden soveltamista ohjelmaehdotukset olisi periaatteessa laadittava ottaen huomioon seuraavat periaatteet:

    Kun ohjelmaa ehdottaa useampi kuin yksi jäsenvaltio, niiden strategioiden, toimien ja viestien olisi oltava koordinoituja.

    Ohjelmien olisi mieluiten oltava monivuotisia, ja niiden soveltamisalan olisi oltava riittävä merkittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi kohdemarkkinoilla. Niitä olisi toteutettava mahdollisuuksien mukaan useamman kuin yhden jäsenvaltion markkinoilla.

    Ohjelmissa olisi annettava puolueetonta tietoa tuotteiden luontaisista ominaispiirteistä ja/tai ravintoarvosta osana tasapainoista ruokavaliota, sekä tuotteiden tuotantomenetelmistä ja ympäristöystävällisyydestä.

    Ohjelmissa tulisi olla keskeisiä viestejä, jotka kiinnostavat useiden jäsenvaltioiden kuluttajia, ammatinharjoittajia ja/tai kaupan porrasta.

    Tuoreet hedelmät ja vihannekset

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Vaikka yhteisön hedelmien ja vihannesten tuotanto on kasvussa, niiden kulutus ei kasva.

    Erityisesti on todettava, että alle 35-vuotiaat syrjivät kulutustottumuksissaan tämän alan tuotteita. Suuntaus on tätäkin selvempi kouluikäisten lasten ja nuorten osalta. Tasapainoinen ruokavalio kärsii.

    2.   TAVOITTEET

    Mielikuvaa näiden tuotteiden tuoreudesta ja luonnollisuudesta on parannettava ja nuoria kannustettava kuluttamaan näitä tuotteita.

    3.   PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

    Alle 35-vuotiaiden kotitaloudet,

    kouluikäiset lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa,

    työpaikka- ja kouluruokalat,

    lääkärit ja ravitsemusasiantuntijat.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Kehotus ’viisi per päivä’ (suositus, jonka mukaan päivässä tulisi syödä vähintään viisi annosta hedelmiä tai vihanneksia),

    tuotteiden luonnollisuus ja tuoreus,

    laatu (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, tuotantomenetelmät, ympäristönsuojelu, yhteys alkuperään),

    mielihyvä,

    tasapainoinen ruokavalio,

    tuoretuotteiden tarjonnan monipuolisuus ja kausiluonteisuus; tietoa niiden mausta ja käyttötavoista,

    jäljitettävyys,

    hankkimisen ja valmistuksen helppous: monia tuoreita hedelmiä ja vihanneksia ei tarvitse kypsentää.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Sähköiset välineet (Internet-sivut tarjonnan esittelemiseksi ja pelien tarjoamiseksi nuorille),

    puhelinneuvonta,

    yhteydet viestimiin ja mainostajiin (esim. erikoisalojen lehdet, naisten- ja nuortenlehdet),

    yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

    toimien kohdistaminen lapsiin ja nuoriin saamalla opettajat ja kouluruokalat mukaan kampanjaan,

    tiedotustoimet kuluttajille myyntipisteissä,

    muut välineet (tuotetietoa ja ruokareseptejä tarjoavat lehtiset ja esitteet, lapsille suunnatut pelit jne.),

    visuaaliset viestimet (elokuva, erikoistuneet tv-kanavat),

    radiomainokset,

    osallistuminen messuille.

    6.   OHJELMIEN KESTO

    Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    4 miljoonaa euroa.

    Hedelmä- ja vihannesjalosteet

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Ala joutuu kilpailemaan yhä enemmän lukuisten kolmansien maiden kanssa.

    Koska näiden tuotteiden kysyntä kasvaa asteittain erityisesti niiden helppokäyttöisyyden vuoksi, on tärkeää, että yhteisön tuotannonala pystyy hyödyntämään niiden potentiaalia. Sen vuoksi on perusteltua tukea tiedotus- ja menekinedistämistoimia.

    2.   TAVOITTEET

    Tuotteista syntyvää mielikuvaa on nykyaikaistettava, tarjontamuotoa nuorennettava ja tuotteista tiedotettava niiden kulutuksen kasvattamiseksi.

    3.   PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

    Kotitaloudet,

    työpaikka- ja kouluruokalat,

    lääkärit ja ravitsemusasiantuntijat.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Laatu (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, valmistusmenetelmät),

    käytön helppous,

    mielihyvä,

    tuotteiden tarjonnan monipuolisuus ja saatavuus läpi vuoden,

    tasapainoinen ruokavalio,

    jäljitettävyys.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Sähköiset välineet (Internet),

    puhelinneuvonta,

    viestimet ja mainostajat (esim. erikoisalojen lehdet, naisten-, ruoka- ja ammattilehdet),

    tuote-esittelyt myyntipisteissä,

    yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

    muut välineet (tuotteista kertovat ja ruokareseptejä tarjoavat lehtiset ja esitteet),

    visuaaliset välineet,

    osallistuminen messuille.

    6.   OHJELMIEN KESTO

    Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    2 miljoonaa euroa.

    Kuitupellava

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Yhteisön pellava-alan tarjonnalle on tekstiili- ja vaatetusalan kansainvälisen kaupan vapauduttua ominaista muuta alkuperää olevan huokean pellavan yhä suurempi kilpailu. Se joutuu kilpailemaan myös muiden tekstiilikuitujen kanssa. Lisäksi tekstiilinkulutus on seisahtanut.

    2.   TAVOITTEET

    Kehittää yhteisön pellavan kuvaa ja tunnettuutta sekä hyödyntää sen ominaislaatua,

    lisätä yhteisön pellavan kulutusta,

    tiedottaa markkinoilla olevien uusien tuotteiden ominaispiirteistä.

    3.   KOHDERYHMÄT

    Alalla toimivat johtavat ammatinharjoittajat (stylistit, muodinluojat, suunnittelijat, valmistajat, kustantajat),

    jakelijat,

    tekstiili-, muoti- ja sisustusalan koulutus (opettajat ja oppilaat),

    mielipidevaikuttajat,

    kuluttajat.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Tuotteen laadun takaavat raaka-aineen tuotanto-olot, sopeutuneet lajikkeet ja alan eri toimijoiden asiantuntemus,

    yhteisön tarjonnan moninaisuus ja runsaus niin tarjottujen tuotteiden (vaatteet, sisustus, liinavaatteet) kuin luovuuden ja innovaatioiden suhteen.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Sähköiset välineet (Internet),

    ammattilaismessut ja -näyttelyt,

    tiedotustoimet tuotantoketjun loppupäässä (muodinluojat, valmistajat, jakelijat ja kustantajat),

    tiedottaminen myyntipisteissä,

    suhteet erikoisalojen lehdistöön,

    didaktiset tiedotustoimet tekstiili- ja muotialan oppilaitoksissa jne.

    6.   OHJELMIEN KESTO

    Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    1 miljoona euroa.

    Elävät kasvit ja kukkaviljelytuotteet

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Yhteisön tuotanto joutuu kilpailemaan yhä enemmän kolmansien maiden tuotannon kanssa.

    Vuosina 1997–2000 toteutettujen myynninedistämiskampanjoiden arvioinnista kävi ilmi, että tuottajan ja jakelijan välisen ketjun organisaatiota olisi parannettava ja järkiperäistettävä ja kuluttajien tietoisuutta yhteisön tuotteiden ominaisuuksista ja kirjosta olisi lisättävä.

    2.   TAVOITTEET

    Lisätä yhteisöstä peräisin olevien kukkien ja muiden kasvien kysyntää,

    kannustaa ympäristöä säästäviä käytänteitä ja lisätä tietoisuutta ympäristöystävällisistä menetelmistä,

    vahvistaa jäsenvaltioiden ammatinharjoittajien välistä kumppanuutta, mikä mahdollistaa mm. alan uusimpien tietojen jakamisen, sekä parantaa kaikille alan eri toimijoille suunnattua tiedotusta.

    3.   PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

    Tuottajat, taimitarhat, jakelijat ja muut alan toimijat,

    opiskelijat ja koululaiset,

    mielipidevaikuttajat: toimittajat, opettajat,

    kuluttajat.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Yhteisön tuotteiden laatu ja kirjo,

    ympäristöä säästävät tuotantomenetelmät,

    tuotteiden kestävyyttä lisäävät tekniikat,

    kasvien ja kukkien lajikeyhdistelmien maksimointi,

    kasvien ja kukkien merkitys hyvinvoinnille ja elämänlaadulle.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Yhteydet viestimiin,

    messut ja näyttelyt: useiden jäsenvaltioiden tuotantoa esittelevät paviljongit,

    tuotannonalan ammatinharjoittajien, kuluttajien ja opiskelijoiden koulutus,

    tietojen vaihto tuotteiden eliniän pidentämiseksi,

    kuluttajille suunnattava tiedotus lehdistön kautta sekä esim. julkaisemalla luetteloita ja puutarhureiden kalentereita taikka ’kuukauden kasvi’ -tyyppisillä kampanjoilla,

    sähköisten tiedotusvälineiden (Internet, CD-ROM jne.) käytön lisääminen

    6.   OHJELMIEN KESTO

    Kesto on 12–36 kuukautta, ja etusijalle asetetaan monivuotiset ohjelmat, joissa esitetään kaikissa vaiheissa strategia ja asianmukaisesti perustellut tavoitteet.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    3 miljoonaa euroa.

    Oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Koska oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien tarjonta on kasvussa, yhteisön ja kansainväliset markkinat ovat tärkeitä yhteisön markkinoiden tasapainon suojaamiseksi. Näiden tuotteiden sisäisen kysynnän tilanne vaihtelee suuresti perinteisistä kuluttajamarkkinoista markkinoihin, joille oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit ovat tulleet melko äskettäin.

    Jäsenvaltioissa, joissa kulutus on perinteistä (Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali), kyseiset tuotteet ovat yleensä hyvin tunnettuja ja niiden kulutus on suuri. Näillä kypsillä markkinoilla kysynnän kokonaiskasvu on rajallinen, mutta ne ovat edelleen tärkeitä oliiviöljyn nykykulutuksen merkittävyyden vuoksi.

    Niissä jäsenvaltioissa, joissa oliiviöljy on uudempi ilmiö, sen kulutus on lisääntynyt henkeä kohden mutta on edelleen huomattavasti alhaisempi (yhteisössä sellaisena kuin se oli ennen 1. toukokuuta 2004) tai hyvin vähäinen (useimmat uudet jäsenvaltiot). Monet kuluttajat eivät tunne oliiviöljyjen ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien laatuominaisuuksia ja lukuisia käyttötapoja. Kyseessä ovat siis markkinat, joilla kysyntä voi kasvaa merkittävästi.

    2.   TAVOITTEET

    Ensisijaisesti: lisätä kulutusta jäsenvaltioissa, joissa kulutus on uutta, vahvistamalla kyseisten tuotteiden markkina-asemaa, monipuolistamalla niiden käyttöä ja antamalla lisätietoa,

    vakauttaa ns. perinteisten jäsenvaltioiden kulutus ja lisätä sitä parantamalla kuluttajille suunnattua tiedotusta vähemmän tunnetuista seikoista ja tekemällä nuoresta väestönosasta uskollisia kuluttajia.

    3.   KOHDERYHMÄT

    Ostoksista vastaavat henkilöt, joita ns. perinteisissä jäsenvaltioissa ovat pääasiassa 20–40-vuotiaat,

    mielipidevaikuttajat (kulinaristit, keittiömestarit, ravintola-ala, suurilevikkinen ja erikoistunut lehdistö (ruoka- ja naistenlehdet, erilaiset muotilehdet)),

    lääketieteellinen ja terveydenhoitoalan lehdistö,

    jakelijat (jäsenvaltioissa, joissa kulutus on uutta).

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Neitsytoliiviöljyn gastronomiset laatuominaisuudet ja aistinvaraiset ominaisuudet (aromi, väri, maku) vaihtelevat lajikkeiden, alueiden, satojen, suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen jne. mukaan. Moninaisuus tarjoaa erilaisia makuelämyksiä ja kulinaarisia mahdollisuuksia,

    oliiviöljyluokat,

    oliiviöljy on ravintoarvonsa puolesta tärkeä osa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota: siinä kulinaariset nautinnot yhdistyvät tasapainoiseen ja terveelliseen ruokavalioon,

    tiedottaminen oliiviöljyjen valvontaa, laadun varmentamista ja pakkausmerkintöjä koskevista säännöistä,

    tiedotus kaikista oliiviöljyistä ja syötäväksi tarkoitetuista oliiveista, joille on myönnetty yhteisössä SAN tai SMM,

    syötäväksi tarkoitetut oliivit ovat terveellinen luonnontuote, jota on helppo käyttää sellaisenaan ja joka myös soveltuu monien ruokalajien valmistukseen,

    syötäväksi tarkoitettujen oliivien eri lajikkeiden ominaisuudet.

    Erityisesti jäsenvaltioissa, joissa kulutus on uutta:

    oliiviöljy ja erityisesti ekstra-neitsytoliiviöljy on perinteinen, vanhaan taitotietoon perustuva luonnontuote, joka soveltuu makurikkaaseen moderniin keittiöön. Se liitetään helposti paitsi Välimeren alueen keittiöön myös nykyaikaiseen ruoanlaittoon,

    neuvot, jotka koskevat näiden tuotteiden käyttämistä ruoanlaitossa.

    Erityisesti jäsenvaltioissa, joissa kulutus on perinteistä:

    pakatun oliiviöljyn ostamisen edut (pakkausmerkinnöissä on kuluttajalle hyödyllistä tietoa),

    tuotteella on pitkä historia ja merkittävä kulttuurinen merkitys, mutta sen imagoa on syytä nykyaikaistaa.

    Rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ravintoarvoa koskevat tiedot on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla, ja niiden on oltava elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan direktiivin 2000/13/EY vaatimusten sekä tältä osin sovellettavien sääntöjen mukaiset (1).

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Internet ja muut sähköiset välineet (esim. CD-ROM, DVD),

    menekinedistäminen myyntipisteissä (maistajaiset, ruokaohjeet, tiedon jakaminen),

    suhteet lehdistöön ja PR-toiminta (tapahtumat, osallistuminen messuille jne.),

    mainokset (tai esittelytyyppinen mainonta) yleis-, naisten-, ruoka- ja elämäntapalehdissä,

    toimet yhteistyössä lääketieteellisten ja terveydenhoitoalan tahojen kanssa (PR-toiminta lääketieteen alalla),

    audiovisuaaliset välineet (televisio ja radio),

    osallistuminen messuille.

    6.   OHJELMIEN KESTO JA KOHDE

    Kesto on 12–36 kuukautta, ja etusijalle asetetaan monivuotiset ohjelmat, joissa esitetään kaikissa vaiheissa strategia ja asianmukaisesti perustellut tavoitteet.

    Etusijalle asetetaan ohjelmat, jotka toteutetaan vähintään kahdessa jäsenvaltiossa, joissa kulutus on uutta.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    4 miljoonaa euroa.

    Siemenöljyt

    Etusijalle asetetaan ohjelmat, jotka käsittelevät rypsiöljyä tai esittelevät eri siemenöljyjen ominaisuuksia.

    Siemenöljyalan ohjeellinen vuosibudjetti:

    2 miljoonaa euroa.

    A.   Rypsiöljy

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Rypsiöljyn tuotannolle ei uudessa maatalouspolitiikassa myönnetä erityistä tukea, minkä vuoksi sen markkinasuuntautuneisuutta on parannettava. Rypsiöljyn tuotantomahdollisuudet ovat hyvät, ja se voi toimia vaihtoehtona viljantuotannolle, jonka osalta esiintyy rakenteellista liikatuotantoa. Rypsiöljyn menekinedistämisellä tasapainotetaan peltokasvimarkkinoita ja eri kasviöljyjen kulutusta yhteisössä. Nykyään yhteisö on rypsiöljyn nettoviejä.

    Viime vuosikymmeninä on kehitetty ravintoarvoltaan hyviä rypsilajikkeita, mikä on parantanut öljyjen laatua. Markkinoille on tullut muun muassa kylmäpuristettuja rypsiöljyjä, joiden maussa on pähkinänvivahteita.

    Rypsiöljyn ravintoarvoa on tutkittu maailmanlaajuisesti, ja tulosten mukaan sen vaikutukset ruokavaliossa ovat suotuisat, kuten myös sen fysikaaliset ominaisuudet. Näistä uusimmista tutkimustuloksista olisi kerrottava yleislääkäreille, ravitsemusasiantuntijoille ja kuluttajille.

    2.   TAVOITTEET

    Parantaa tietämystä rypsiöljyn ominaisuuksista ja sen tuoreesta kehityksestä,

    lisätä kulutusta valistamalla kuluttajia sekä lääketieteen ja terveydenhoidon ammattilaisia rypsiöljyn käytöstä ja ravintoarvosta.

    3.   KOHDERYHMÄT

    Kotitaloudet ja erityisesti hankinnoista vastaavat henkilöt,

    mielipidevaikuttajat (toimittajat, kokit, lääketieteen ja ravitsemusalan ammattilaiset),

    jakelijat,

    lääketieteellinen ja terveydenhoitoalan lehdistö,

    elintarviketeollisuus.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Rypsiöljy on ravintoarvonsa puolesta tärkeä osa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota,

    rypsiöljyn hyvä rasvahappokoostumus,

    neuvot, jotka koskevat näiden tuotteiden käyttämistä ruoanlaitossa,

    tietoa tuotteen ja eri lajikkeiden kehityksestä.

    Rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista rypsiöljyn ravintoarvoa koskevat tiedot on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla, ja niiden on oltava elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan direktiivin 2000/13/EY vaatimusten sekä tältä osin sovellettavien sääntöjen mukaiset.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Menekinedistäminen myyntipisteissä (maistajaiset, ruokaohjeet, tiedon jakaminen),

    mainokset (tai esittelytyyppinen mainonta) yleisissä, kulinaarisissa, naisten- ja elämäntapalehdissä,

    PR-toiminta (tapahtumat, osallistuminen messuille),

    toimet yhteistyössä lääketieteellisten ja terveydenhoitoalan tahojen kanssa,

    yhteistoimet ravintoloiden, pitopalvelujen ja kokkien kanssa,

    Internet.

    6.   OHJELMIEN KESTO

    12–36 kuukautta.

    B.   Auringonkukkaöljy

    Auringonkukkaöljyä koskeville ohjelmille annetaan etusija vain, jos se on perusteltua markkinatilanteen vuoksi.

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Yhteisössä viljellään auringonkukkaa yli 2 000 000 hehtaarilla ja auringonkukansiementen tuotanto on vuosittain yli 3,5 miljoonaa tonnia. Yhteisössä kulutettavaa auringonkukkaöljyä on pääosin tuotettu yhteisössä kasvatetuista siemenistä. EU:n auringonkukkaöljyn tuotanto vähenee kuitenkin markkinointivuoden 2004/2005 aikana, koska siementen rouhimistoiminnot ovat vähentyneet. Yksistään auringonkukkaöljyä koskevia ohjelmia ei aseteta etusijalle, koska sen maailmanmarkkinahinta on nousussa ja tarjonnanpuutetta saattaa syntyä. Se voi kuitenkin olla osa eri yhteisön alkuperää olevia siemenöljyjä koskevia ohjelmia.

    Auringonkukkaöljy soveltuu erityisesti paistamiseen. Se myös sisältää paljon tyydyttymättömiä rasvoja ja E-vitamiinia. Kampanjoiden tarkoituksena on valistaa kuluttajia ja kauppiaita/jakelijoita auringonkukkaöljyn eri käyttötavoista, tyypeistä ja ominaisuuksista sekä sen laatua koskevasta yhteisön lainsäädännöstä. Kampanjoiden johtoajatuksena tulisi olla puolueettoman tiedon antaminen.

    2.   TAVOITTEET

    Valistaa kuluttajia ja kaupan porrasta:

    auringonkukkaöljyn eri käyttötavoista, ominaisuuksista ja ravintoarvosta,

    laatua koskevasta lainsäädännöstä ja vaatimuksista, merkintöjä koskevista säännöistä.

    3.   KOHDERYHMÄT

    Kotitaloudet ja erityisesti hankinnoista vastaavat henkilöt,

    mielipidevaikuttajat (toimittajat, kokit, lääketieteen ja ravitsemusalan ammattilaiset),

    jakelijat,

    elintarviketeollisuus.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Ohjelman pääasiallisissa viesteissä olisi annettava tietoa:

    auringonkukkaöljyn asianmukaisen käytön hyödyistä. Auringonkukkaöljyn E-vitamiinipitoisuus on esimerkiksi suurempi kuin muiden kasviöljyjen. Auringonkukkaöljy on tunnetusti kevyen makuista ja sen paisto-ominaisuudet ovat hyvät,

    auringonkukkaöljyn laatua koskevasta lainsäädännöstä ja vaatimuksista,

    auringonkukkaöljyn rasvahappokoostumuksesta ja ravintoarvosta,

    tieteellisten tutkimusten tuloksista sekä auringonkukkaöljyn ja muiden kasviöljyjen teknisestä kehittämisestä.

    Rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista auringonkukkaöljyn ravintoarvoa koskevat tiedot on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla, ja niiden on oltava elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan direktiivin 2000/13/EY vaatimusten sekä tältä osin sovellettavien sääntöjen mukaiset.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Tiedotteiden jakaminen myyntipisteissä (myyntipisteet ja kauppa),

    mainokset (tai esittelytyyppinen mainonta) yleis-, ruoka- ja ammattilehdissä,

    PR-toiminta (tapahtumat, osallistuminen messuille),

    Internet.

    6.   OHJELMIEN KESTO

    12–36 kuukautta.

    Maito- ja maitotuoteala

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Nestemäisen maidon kulutus on vähentynyt erityisesti suurissa kuluttajamaissa, mikä johtuu ensisijaisesti virvoitusjuomien suosion kasvusta nuorten keskuudessa. Nestemäisen maidon kulutus on asteittain syrjäytymässä erilaisten maidonkorvikkeiden tieltä. Sen sijaan maitotuotteiden kokonaiskulutus on kasvussa maitomääränä ilmaistuna.

    2.   TAVOITTEET

    Lisätä nestemäisen maidon kulutusta markkinoilla, joilla on kasvupotentiaalia, ja pitää kulutus nykytasolla kyllästetyillä markkinoilla,

    lisätä maitotuotteiden kulutusta yleensä,

    edistää kulutusta nuorten parissa, sillä he ovat tulevia aikuiskuluttajia.

    3.   PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

    Kuluttajat; pääkohde ovat:

    lapset ja nuoret, erityisesti 8–13-vuotiaat tytöt,

    eri-ikäiset naiset,

    iäkkäät henkilöt.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Maito ja maitotuotteet ovat terveellisiä luonnontuotteita, jotka vastaavat nykyajan elämän jokapäiväisiä tarpeita ja joita nauttii mielellään,

    maidolla ja maitotuotteilla on ravinnollista arvoa, joka on hyväksi erityisesti tietyille ikäryhmille,

    viestin on oltava sisällöltään myönteinen, ja siinä on otettava huomioon kulutuksen erityispiirteet eri markkinoilla,

    eri kuluttajille on eri kulutustilanteissa lukuisia maitotuotteita,

    maitoa ja maitotuotteita saa myös vähärasvaisina, ja ne voivat olla asianmukaisempia eräille kuluttajille,

    on ensiarvoisen tärkeää turvata pääasiallisten viestien esilläolo läpi koko ohjelmakauden, jotta kuluttajat vakuutettaisiin eduista, joita heille seuraa näiden tuotteiden säännöllisestä käytöstä.

    Rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista maidon ja maitotuotteiden ravintoarvoa koskevat tiedot on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla, ja niiden on oltava elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan direktiivin 2000/13/EY vaatimusten sekä tältä osin sovellettavien sääntöjen mukaiset.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Sähköiset välineet,

    puhelinneuvonta,

    yhteydet viestimiin ja mainostajiin (esim. erityisalojen lehdet, naisten- ja nuortenlehdet),

    yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

    yhteydet opettajiin ja kouluihin,

    muut välineet (lehtiset ja esitteet, lapsille tarkoitetut pelit jne.),

    tuote-esittelyt myyntipisteissä,

    visuaaliset viestimet (elokuva, erikoistuneet tv-kanavat),

    radiomainokset,

    osallistuminen näyttelyihin ja messuille.

    6.   OHJELMIEN KESTO JA KOHDE

    Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    4 miljoonaa euroa.

    Yhteisön tai kansallisen laatujärjestelmän mukaisesti tuotettu tuore, jäähdytetty tai jäädytetty liha

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Tärkeimpiä eläintuotteita koskeneet terveysongelmat ovat lisänneet tarvetta vahvistaa kuluttajien luottamusta yhteisön lihatuotteisiin.

    Tähän liittyen on tarpeen tiedottaa valvontaa ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä sekä antaa puolueetonta yleistietoa yhteisön ja kansallisista laatujärjestelmistä ja niihin sisältyvistä tarkastuksista. Lainsäädännön ja valvontatoimien ansiosta tuotteista pystytään antamaan lisätakeet, sillä niissä edellytetään tuotteita koskevia eritelmiä ja ylimääräisiä valvontarakenteita.

    2.   TAVOITTEET

    Tiedotuskampanjat koskevat ainoastaan eurooppalaisissa laatujärjestelmissä (SAN/SMM/APT ja luonnonmukainen tuotanto) ja jäsenvaltioiden hyväksymissä laatujärjestelmissä tuotettuja tuotteita, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1257/1999 24 b artiklan vaatimukset. Tämän asetuksen nojalla rahoitettaviin tiedotuskampanjoihin ei pitäisi myöntää rahoitusta myös asetuksen (EY) N:o 1257/1999 nojalla,

    tiedotuskampanjoiden tavoitteena on varmistaa, että lihatuotteita koskevista yhteisön ja kansallisista laatujärjestelmistä annetaan puolueetonta ja kattavaa tietoa. Niissä olisi annettava kuluttajille, mielipidevaikuttajille ja jakelijoille tietoa näihin laatujärjestelmiin sisältyvistä tuote-eritelmistä ja tehokkaista tarkastuksista.

    3.   PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

    Kuluttajat ja kuluttajajärjestöt,

    kotitalouksien hankinnoista vastaavat henkilöt,

    ravintolat, sairaalat, koulut jne.,

    jakelijat ja jakelijoiden järjestöt,

    lehdistö ja mielipidevaikuttajat.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Laatujärjestelmät takaavat, että tuote on tuotettu erityisellä tavalla ja että tarkastukset ovat tiukemmat kuin lainsäädännössä edellytetään,

    laadukkailla lihatuotteilla on erityisominaisuuksia tai niiden laatu on tavanomaisia kaupallisia standardeja korkeampi,

    yhteisön ja kansalliset laatujärjestelmät ovat avoimet ja takaavat tuotteiden täydellisen jäljitettävyyden,

    kun liha merkitään, kuluttaja voi tunnistaa laatutuotteet sekä niiden alkuperän ja ominaisuudet.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Internet,

    PR-toiminta viestimien ja mainostajien kanssa (tiedealan ja erikoisalojen lehdet, naisten- ja ruokalehdet),

    yhteydet kuluttajajärjestöihin,

    audiovisuaaliset välineet,

    painotuotteet (lehtiset, esitteet jne.),

    myyntipisteissä tiedottaminen.

    6.   OHJELMIEN KESTO JA KOHDE

    Ohjelmien olisi katettava vähintään yksi jäsenvaltio kokonaan tai useita jäsenvaltioita.

    Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    4 miljoonaa euroa.

    Ihmisravinnoksi tarkoitettujen munien merkitseminen

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Syötäväksi tarkoitettujen munien kuoreen on 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen leimattava tuottajan tunnusnumeron ja kanojen tuotantotavan ilmaiseva koodi. Tämä koodi muodostuu tuotantotavan ilmaisevasta numerosta (0 = luomu, 1 = ulkoilma, 2 = lattia, 3 = häkki), ISO-koodista, jolla yksilöidään jäsenvaltio, jossa tuotantolaitos sijaitsee, sekä toimivaltaisen viranomaisen tuotantolaitokselle antamasta numerosta.

    2.   TAVOITTEET

    Tiedottaa kuluttajille munien merkintöjä koskevista uusista vaatimuksista ja selittää perusteellisesti munaan painetun koodin merkitys,

    tiedottaa munaan painetun koodin ilmaisemista tuotantojärjestelmistä,

    tiedottaa olemassa olevista jäljitettävyysjärjestelmistä.

    3.   KOHDERYHMÄT

    Kuluttajat ja jakelijat,

    mielipidevaikuttajat.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Tehdä tunnetuksi ja selittää direktiivin 2002/4/EY (2) mukaisesti muniin painettavia uusia koodeja sekä näiden koodien tarkoittamien eri munaluokkien ominaisuuksia,

    viesteissä ei pidä suosia tiettyä tuotantomenetelmää eikä niissä pidä olla munien ravintoarvoa ja munien kulutuksen terveysvaikutuksia koskevia väitteitä. Eri jäsenvaltioista peräisin olevia munia ei pidä kohdella eri tavoin.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Sähköiset välineet (Internet jne.),

    tiedostusaineisto (esim. tiedotuslehtiset ja esitteet),

    tiedottaminen myyntipisteissä,

    mainokset lehdissä, esimerkiksi erikoislehdissä kuten ruoka- ja naistenlehdet jne.,

    suhteet tiedotusvälineisiin.

    6.   OHJELMAN KESTO

    12–24 kuukautta.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    2 miljoonaa euroa.

    Hunaja ja mehiläishoitotuotteet

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Yhteisön laatuhunajan ja mehiläishoitotuotteiden ala saa vain vähän yhteisön tukea, ja se joutuu vastaamaan yhä lisääntyvään kansainväliseen kilpailuun. Tuotantokustannukset ovat yhteisössä korkeat, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään.

    Alaan on vuodesta 2001 alkaen sovellettu hunajasta 20 päivänä joulukuuta 2001 annettua neuvoston direktiiviä 2001/110/EY (3), jossa säädetään tuotteiden laadun niiden alkuperään liittävistä pakollisista merkinnöistä. Tuetuissa ohjelmissa on keskityttävä yhteisön hunaja- ja mehiläishoitotuotteisiin, joista annetaan seudulliseen, alueelliseen tai topografiseen alkuperään liittyviä täydentäviä tietoja tai joilla on yhteisön (SAN/SMM/APT tai luonnonmukaisesti tuotettu) tai jäsenvaltion varmistama laatumerkintä.

    2.   TAVOITTEET

    Valistaa kuluttajia yhteisön mehiläishoitotuotteiden kirjosta, aistinvaraisista ominaisuuksista ja tuotanto-olosuhteista,

    valistaa kuluttajia suodattamattoman ja pastöroimattoman yhteisön hunajan laatuominaisuuksista,

    auttaa kuluttajia ymmärtämään yhteisön hunajamerkintöjä ja kannustaa tuottajia kehittämään merkintöjensä selkeyttä,

    ohjata hunajankulutusta laatutuotteisiin korostamalla niiden jäljitettävyyttä.

    3.   KOHDERYHMÄT

    Kuluttajat, erityisesti 20–40-vuotiaat,

    vanhemmat ihmiset ja lapset,

    mielipidevaikuttajat.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Tietoa tuotteiden turvallisuutta, tuotantohygieniaa, laadun varmentamista ja merkitsemistä koskevasta yhteisön lainsäädännöstä,

    hunaja on perinteinen ja vanhaan taitotietoon perustuva luonnontuote, jota voidaan käyttää modernissa keittiössä monin tavoin,

    hunajien kirjo on suuri sen mukaan, mikä on niiden maantieteellinen ja kukka- tai kasvialkuperä ja/tai tuotantokausi,

    käyttöä ja ravintoarvoa koskeva neuvonta,

    pölyttymisen suojaaminen on yksi luonnon monimuotoisuuden säilymisen edellytyksiä.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Mainokset yleis- ja erikoislehdissä (ruokalehdet, elämäntapalehdet),

    Internet, elokuvat ja muut audiovisuaaliset välineet (televisio, radio),

    myyntipaikat,

    osallistuminen näyttelyihin ja messuille,

    suurelle yleisölle suunnattu PR-toiminta, tapahtumien järjestäminen tavoitteena toimet ravintoloissa ja pitopalveluyrityksissä,

    tiedotus kouluissa (ohjeita opettajille sekä hotelli- ja ravintola-alan opiskelijoille).

    6.   OHJELMIEN KESTO JA KOHDE

    Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalle asetetaan ohjelmat, joissa esitetään kaikissa vaiheissa strategia ja asianmukaisesti perustellut tavoitteet.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    1 miljoona euroa.

    TMA-laatuviinit, maantieteellisellä merkinnällä varustetut pöytäviinit

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Tuotanto on alalla runsasta, mutta kulutus ei ole kasvanut vaan päinvastoin laskenut joiltain osin. Myös kolmansista maista tuleva tarjonta on kasvussa.

    2.   TAVOITTEET

    Yhteisön viinien kulutuksen lisääminen,

    tiedotetaan kuluttajille lajikkeista, laadusta, yhteisön viinien tuotantoedellytyksistä ja tieteellisten tutkimusten tuloksista.

    3.   PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

    Jakelijat,

    kuluttajat, lukuun ottamatta neuvoston 5 päivänä kesäkuuta 2001 antamassa suosituksessa 2001/458/EY (4) tarkoitettuja lapsia ja nuoria,

    mielipidevaikuttajat: toimittajat, kulinaristit,

    hotelli- ja ravintola-alan oppilaitokset.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Yhteisön lainsäädännössä vahvistetaan tuotantoa, laatumerkintöjä, päällysmerkintöjä ja kaupan pitämistä koskevat tiukat säännökset, joilla kuluttajille taataan tarjotun tuotteen laatu ja jäljitettävyys,

    mahdollisuus valita hyvin monista eri alkuperää olevista yhteisön tuotteista,

    tietoa yhteisön viinien viljelystä ja sen yhteyksistä alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin, kulttuureihin ja makuihin.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Tiedotus- ja PR-toiminta:

    jakelu- ja ravintola-alalle suunnatut koulutustoimet,

    yhteydet erikoisalojen lehdistöön,

    muut välineet (Internet, lehtiset ja esitteet) valintojen ohjaamiseksi ja ideoiden kehittämiseksi viinin nauttimiseksi perhepiirissä ja juhlatilaisuuksissa,

    messut ja näyttelyt: näyttelyosastoihin kerätään tuotteita useista jäsenvaltioista.

    6.   OHJELMIEN KESTO

    Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    3 miljoonaa euroa.

    Tuotteet, joilla on suojattu alkuperänimitys (SAN), suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) tai taattu perinteinen erityisluonne (APT)

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Asetuksissa (EY) N:o 2081/92 ja (EY) N:o 2082/92 säädetyt yhteisön järjestelmät tuotenimien suojaamiseksi ovat etusijalla pyrittäessä yhteisen maatalouspolitiikan laatutavoitteisiin. Sen vuoksi on tarpeen jatkaa sellaisten kampanjoiden toteuttamista, joilla suojattuja nimityksiä ja suojatulla nimellä varustettuja tuotteita tehdään tunnetuiksi kaikille toimijoille, jotka osallistuvat näiden tuotteiden tuotantoon, valmistukseen, markkinointiin ja kulutukseen.

    2.   TAVOITTEET

    Menekinedistämis- ja tiedotuskampanjat eivät saa koskea yhtä tai vain muutamaa nimitystä, vaan joko tiettyjen tuoteryhmien nimitysten ryhmiä tai yhden tai useamman jäsenvaltion yhdellä tai useammalla alueella tuotettujen tuotteiden nimitysten ryhmiä.

    Kampanjoilla olisi pyrittävä:

    antamaan laajasti tietoa järjestelmien sisällöstä, toiminnasta ja yhteisöulottuvuudesta ja erityisesti niiden vaikutuksista kyseisten tuotteiden kaupalliseen arvoon, jotka ovat rekisteröinnin jälkeen suojattuja näissä järjestelmissä,

    lisäämään kuluttajien, jakelijoiden ja ruoanlaiton ammattilaisten tietämystä yhteisön SAN-, SMM- ja APT-tunnuksista,

    saamaan tuottaja-/jalostajaryhmittymät hyödyntämään järjestelmää rekisteröimällä nimitykset tuotteille, jotka täyttävät rekisteröintivaatimukset,

    saamaan asianomaisten alueiden tuottaja-/jalostajaryhmittymät osallistumaan rekisteröidyllä nimityksellä varustettujen tuotteiden tuotantoon noudattamalla eri suojattujen nimitysten osalta hyväksyttyjä eritelmiä ja tarkastusvaatimuksia,

    lisäämään asianomaisten tuotteiden kysyntää tiedottamalla kuluttajille ja jakelijoille näistä järjestelmistä ja niiden merkityksestä ja eduista sekä tunnuksista ja nimitysten myöntämisehdoista, asiaa koskevista tarkastuksista ja jäljittämisjärjestelmästä.

    3.   PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

    Tuottajat ja jalostajat,

    jakelijat (suuret kauppaketjut, tukkukauppiaat, vähittäiskauppiaat, pitopalvelut, ruokalat, ravintolat),

    kuluttajat ja kuluttajajärjestöt,

    mielipidevaikuttajat.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Suojatuilla nimityksillä varustetuilla tuotteilla on erityisiä, niiden maantieteelliseen alkuperään liittyviä ominaisuuksia. SAN-tuotteiden laatu tai ominaisuudet liittyvät olennaisesti tai yksinomaisesti tiettyyn maantieteelliseen ympäristöön (joka käsittää sen luonnon ja inhimilliset tekijät). SMM-tuotteilla on maantieteelliseen alkuperään liittyvä laatu tai maine, ja maantieteelliseen alkuperään on oltava yhteys ainakin jossakin tuotannon, jalostuksen tai käsittelyn vaiheessa,

    APT-tuotteilla on erityisiä ominaisuuksia, jotka liittyvät perinteiseen tuotantotapaan tai perinteisten raaka-aineiden käyttöön,

    yhteisön SAN-, SMM- ja ATP-tunnukset ovat koko yhteisössä ymmärrettyjä symboleja: ne kuvaavat tuotteita, jotka ovat tiettyjen maantieteelliseen alkuperään tai perinteeseen liittyvien tuotantovaatimusten mukaisia ja joihin sovelletaan valvontaa,

    muut asianomaisten tuotteiden laatunäkökohdat (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, jäljitettävyys),

    joidenkin SAN-, SMM- ja APT-tuotteiden esitteleminen esimerkkeinä sellaisten tuotteiden, joiden nimitykset on rekisteröity suojaamisjärjestelmässä, arvostuksen onnistuneesta lisäämisestä,

    suojaamisjärjestelmillä tuetaan yhteisön kulttuuriperintöä ja maataloustuotannon monipuolisuutta sekä maaseutuympäristön säilyttämistä.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Sähköiset välineet (Internet),

    PR-suhteet viestimiin (erikoisalojen lehdet, naistenlehdet, ruokalehdet),

    yhteydet kuluttajajärjestöihin,

    tiedotus- ja esittelytoimet myyntipisteissä,

    audiovisuaaliset välineet (esim. televisiomainokset),

    painotuotteet (lehtiset, esitteet jne.),

    osallistuminen messuille ja näyttelyihin,

    tiedotus- ja koulutustapahtumat, jotka käsittelevät yhteisön SAN-, SMM- ja APT-järjestelmiä.

    6.   OHJELMIEN KESTO

    12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet ja strategiat on määritelty selkeästi.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    3 miljoonaa euroa.

    Syrjäisimpien alueiden graafisen symbolin käytöstä tiedottaminen

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Tämä osio koskee yhteisön syrjäisimpiä alueita, sellaisina kuin ne on määritelty EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa. Ulkoinen arviointikertomus on osoittanut, että vuosina 1998 ja 1999 toteutettu, syrjäisimpien alueiden graafista symbolia (tunnusta) koskeva yhteisön tiedotuskampanja on herättänyt todellista kiinnostusta toimijoiden keskuudessa.

    Jotkut tuottajat ja jalostajat ovatkin hakeneet laatutuotteidensa hyväksyntää tämän tunnuksen käyttämiseksi.

    Kun otetaan huomioon ensimmäisen kampanjan rajoittunut kesto, vaikuttaa aiheelliselta jatkaa tämän tunnuksen tunnetuksi tekemistä eri kohderyhmien keskuudessa tiedottamalla edelleen tunnuksen merkityksestä ja eduista.

    2.   TAVOITTEET

    Tunnuksesta, sen merkityksestä ja mukanaan tuomista eduista kertominen,

    eri alueiden tuottajien ja jalostajien kannustaminen tunnuksen käyttöön,

    tunnuksen tunnettavuuden parantaminen jakelijoiden ja kuluttajien keskuudessa.

    3.   PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

    Paikalliset tuottajat ja jalostajat,

    jakelijat ja kuluttajat,

    mielipidevaikuttajat.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Tyypilliset ominaisuudet, luonnollisuus,

    tuotteet ovat peräisin yhteisön eri alueilta,

    laatu (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, tuotantomenetelmä, yhteys alkuperään),

    eksoottisuus,

    tarjonnan moninaisuus myös sesongin ulkopuolella,

    jäljitettävyys.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Sähköiset välineet (Internet jne.),

    puhelinneuvonta,

    viestimet (esim. erikoisalojen lehdet, naisten- ja ruokalehdet),

    tuote-esittelyt myyntipisteissä, messuilla, näyttelyissä jne.,

    yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

    muut välineet (lehtiset, esitteet, ruokareseptit jne.),

    audiovisuaaliset välineet,

    mainokset erityisalojen lehdissä ja paikallislehdissä.

    6.   OHJELMIEN KESTO

    12–36 kuukautta.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    1 miljoona euroa.

    Luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet

    1.   YLEISKATSAUS TILANTEESTA

    Luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita kulutetaan erityisesti kaupungeissa, mutta tällaisten tuotteiden markkinaosuus on kuitenkin vielä melko pieni.

    Kuluttajien ja muiden luonnonmukaisen tuotantomenetelmän erityispiirteistä kiinnostuneiden tahojen tietämys lisääntyy mutta on vielä melko vähäistä.

    Luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevassa eurooppalaisessa toimintasuunnitelmassa tiedotus- ja menekinedistämistoimia pidetään avainasemassa luonnonmukaisten elintarvikkeiden kysynnän lisäämisen kannalta.

    2.   TAVOITTEET

    Menekinedistämis- ja tiedotuskampanjat eivät saa koskea yhtä tai vain muutamaa tuotetta, vaan joko tiettyjä tuoteryhmiä tai luonnonmukaisen maatalouden järjestelmää sellaisena kuin sitä sovelletaan yhden tai useamman jäsenvaltion yhdellä tai useammalla alueella.

    Kampanjoilla olisi pyrittävä:

    kannustamaan luonnonmukaisten elintarvikkeiden kuluttamista,

    lisäämään kuluttajien tietämystä pakkausmerkinnöistä, joihin kuuluu myös yhteisön luomutuotteiden tunnus,

    antamaan perusteellista tietoa ja lisäämään tietoisuutta siitä, miten luonnonmukainen maatalous hyödyttää erityisesti ympäristönsuojelua, eläinten hyvinvointia, maaseutuympäristön säilyttämistä ja maaseudun kehittämistä,

    antamaan perusteellista tietoa yhteisön luomujärjestelmän sisällöstä ja toiminnasta,

    saamaan tuottajia, jalostajia ja tuottaja-/jalostaja-/vähittäismyyjäryhmiä siirtymään luomutuotantoon ja saamaan vähittäismyyjiä, vähittäismyyjäryhmiä ja ravintoloita myymään luomutuotteita.

    3.   PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

    Kuluttajat yleensä, kuluttajajärjestöt ja erityiset kuluttajaryhmät,

    mielipidevaikuttajat,

    jakelijat (suuret kauppaketjut, tukkukauppiaat, erikoistuneet vähittäiskauppiaat, pitopalvelut, ruokalat, ravintolat), elintarvikkeiden jalostajat,

    opettajat ja koulut.

    4.   PÄÄASIALLISET VIESTIT

    Luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet ovat luonnollisia ja jokapäiväiseen nykyaikaiseen elämään mukautettuja tuotteita, joita nauttii mielellään. Luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet on saatu ympäristöä ja eläinten hyvinvointia erityisesti kunnioittavia tuotantomenetelmiä käyttämällä. Luonnonmukainen maatalous tukee maataloustuotannon monipuolisuutta sekä maaseutuympäristön säilyttämistä,

    tuotteisiin sovelletaan tiukkoja tuotanto- ja valvontasääntöjä, ja niiden jäljitettävyys takaa, että tuotteet ovat peräisin luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään kuuluvilta tiloilta,

    ilmaisun ’luonnonmukainen’ sekä sen erikielisten vastineiden käyttö elintarvikkeiden yhteydessä on suojattu lailla,

    yhteisön tunnus on luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden symboli, joka ymmärretään kaikkialla yhteisössä ja joka osoittaa, että tuotteet noudattavat yhteisön tiukkoja tuotantovaatimuksia ja että niitä on valvottu tarkoin. Yhteisön tunnusta koskevaa tiedotusta voidaan täydentää jäsenvaltioiden tunnuksia koskevalla tiedotuksella,

    muita asianomaisten tuotteiden laatunäkökohtia (turvallisuus, ravintoarvo, maku) voidaan korostaa.

    5.   TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

    Sähköiset välineet (Internet),

    puhelinneuvonta,

    viestimet (esim. erikoisalojen lehdet, naisten- ja ruokalehdet, elintarviketeollisuuden lehdet),

    yhteydet kuluttajajärjestöihin,

    myyntipisteissä tiedottaminen,

    toimet kouluissa,

    audiovisuaaliset välineet (esim. televisiomainokset),

    painotuotteet (lehtiset, esitteet jne.),

    osallistuminen messuille ja näyttelyihin,

    tiedotus- ja koulutustapahtumat, jotka käsittelevät yhteisön luonnonmukaisten elintarvikkeiden ja luonnonmukaisen maatalouden järjestelmiä.

    6.   OHJELMIEN KESTO

    12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet ja strategiat on määritelty selkeästi.

    7.   ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

    3 miljoonaa euroa.”


    (1)  EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29.

    (2)  EYVL L 30, 31.1.2002, s. 44.

    (3)  EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47.

    (4)  EYVL L 161, 16.6.2001, s. 38.


    Top