20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/24

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 132/2001 (2), käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Ukrainasta peräisin olevan ammoniumnitraatin, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja välivaiheen tarkastelun jälkeen neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 658/2002 (3) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Venäjän federaatiosta, jäljempänä ’Venäjä’, peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

(2)

Komissio ilmoitti maaliskuussa 2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4) julkaistulla ilmoituksella Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta voimassa olevia toimenpiteitä, jäljempänä ’toimenpiteet’, koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta sen selvittämiseksi, pitäisikö toimenpiteitä muuttaa tiettyjen Euroopan unionin laajenemisesta käsittämään 25 jäsenvaltioita, jäljempänä ’laajentuminen’, johtuvien seurausten huomioon ottamiseksi.

(3)

Neuvosto totesi, että oli yhteisön edun mukaista säätää voimassa olevien toimenpiteiden väliaikaisesta mukauttamisesta niiden äkillisten ja kohtuuttoman kielteisten vaikutusten välttämiseksi, jotka kohdistuvat tuojiin ja käyttäjiin Euroopan unioniin liittyvissä kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa heti liittymisen jälkeen. Parhaana tapana tähän pidettiin yhteistyössä toimineiden osapuolten tarjoamien sitoumusten hyväksymistä vähimmäistuontihinnoin ja enimmäismäärien rajoissa.

(4)

Komissio hyväksyi siksi erityistoimenpiteenä asetuksella (EY) N:o 1001/2004 (5) lyhytkestoiset sitoumukset i) yhdeltä tarkasteltavana olevan tuotteen Ukrainassa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta (OJSC ”Azot”), ii) yhdeltä Venäjällä toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta (OJSC MCC Eurochem niiden tuotteiden osalta, jotka on tuotettu sen tuotantolaitoksessa JSC Nak Azot, Venäjä, ja jotka myy siihen etuyhteydessä oleva yritys Cumberland Sound Ltd, Brittiläiset Neitsytsaaret) sekä iii) kahdelta toisiinsa etuyhteydessä olevalta Venäjällä toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta yhdessä (JSC ”Acron” ja JSC ”Dorogobuzh”).

(5)

Asetus (EY) N:o 658/2002 ja asetus (EY) N:o 132/2001 muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 993/2004 sitoumusten hyväksymisen mahdollistamasta polkumyyntitulleja koskevasta poikkeuksesta säätämiseksi.

(6)

Asetuksessa (EY) N:o 1001/2004 säädetään, että sitoumusten hyväksyntä on voimassa kuusi kuukautta, jäljempänä ’alkuperäinen ajanjakso’, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteiden tavanomaista kestoa, ja niiden voimassaolo päättyy tämän jälkeen, jollei komissio pidä niiden voimassaolon jatkamista tarpeellisena.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1001/2004 johdanto-osan 15 kappaleen mukaan sitoumusten hyväksynnän jatkaminen riippuu kuuden kuukauden jakson päättyessä tehtävästä arvioinnista, jossa selvitetään, ovatko sitoumusten hyväksymiseen johtaneet kymmenen uuden jäsenvaltion loppukäyttäjiin vaikuttavat poikkeukselliset ja kielteiset olosuhteet edelleen olemassa. Kokonaisarvioinnin osana arvioitiin myös, ovatko asianomaiset yritykset noudattaneet sitoumuksiaan.

(8)

Yritysten tarjoamat voimassa olevat sitoumukset velvoittavat ne muun muassa noudattamaan kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa oleville asiakkaille suuntautuvassa viennissä perinteisiä kaupan rakenteitaan ja tiettyjä vähimmäistuontihintoja. Vähimmäistuontihinnat vähentävät huomattavasti alkuperäisessä tutkimuksessa havaittua vahingollista polkumyyntiä. Viennissä on lisäksi noudatettava määrällisiä rajoituksia, jotka vahvistetaan kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuneiden aiempien perinteisten vientivirtojen perusteella.

(9)

Sitoumusehdot velvoittavat ne allekirjoittaneet yritykset myös toimittamaan komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautunutta vientiä (tai etuyhteydessä olevien osapuolten jälleenmyyntiä yhteisössä) koskevassa kuukausittaisessa raportissa sekä hyväksymään komission tarkastuskäynnit. Jotta sitoumusten toimivuutta voidaan kunnolla seurata, viejien perinteisiltä asiakkailta kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa saatiin kirjallinen sitoumus, jonka mukaan ne hyväksyvät myös tiloihinsa tehtävät tarkastuskäynnit.

(10)

Tarkastuskäynneillä vientiä harjoittavien tuottajien luo todettiin, että asianomaiset yritykset olivat noudattaneet vähimmäismyyntihintoja, eikä kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuneen viennin määrä ylittänyt sitoumuksissa vahvistettuja määrällisiä rajoituksia. Tämän lisäksi todettiin, että yritykset noudattivat yleisesti perinteisiä kaupan rakenteitaan kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa olevien yksittäisten asiakkaittensa kanssa. Käytettävissä olevien tietojen mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia, joka vapautettiin poikkeuksellisesti polkumyyntitulleista sitoumusten perusteella, ei ole myöskään siirtynyt kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta 15 vanhaan jäsenvaltioon.

(11)

Asianomaisten komissiolle toimittamien kuukausittaisten myyntiraporttien tarkastelusta ja käytettävissä olevista tilastotiedoista käy ilmi, että hinnat ovat jonkin verran lähentyneet, mutta tarkasteltavana olevan tuotteen hinnoissa kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa ja 15 vanhassa jäsenvaltiossa on silti edelleen selkeä ero. Lisäksi pantiin merkille, että Venäjältä ja Ukrainasta kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvan tuonnin määrät olivat laajentumisen jälkeen vähentyneet, mutta olivat edelleen merkittäviä ottaen huomioon, että tarkastelukausi kuuluu tarkasteltavana olevan tuotteen vähäisen kysynnän kausiin. Lisäksi, kuten asetuksen (EY) N:o 993/2004 johdanto-osan 28 kappaleessa todetaan, kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvan vientimäärän havaittiin kasvaneen epätavallisen paljon vuoden 2003 viimeisinä kuukausina ja vuoden 2004 ensimmäisinä kuukausina. Tämän voidaan ajatella vaikuttavan kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvien tuontimäärien vähenemiseen laajentumisen jälkeen.

(12)

Koska ennen laajentumista vallinneet, sitoumusten hyväksymiseen johtaneet poikkeukselliset ja kielteiset olosuhteet ovat edelleen olemassa ja asianomaiset yritykset ovat noudattaneet sitoumusehtoja niiden alkuperäisen voimassaolojakson aikana, asianomaisten yritysten tarjoamien sitoumusten hyväksynnän jatkamista pidetään perusteltuna.

(13)

Jatkokauden pituuden osalta pitempää kuin kuuden kuukauden soveltamiskautta pidetään sitoumusten väliaikaisen luonteen vastaisina, joten ne hyväksytään ainoastaan 21 päivästä marraskuuta 200420 päivään toukokuuta 2005, jäljempänä ’loppujakso’.

(14)

Loppujaksona sovellettavan määrällisten rajoitusten tason osalta on otettava huomioon, että se lasketaan samalla tavalla kuin alkuperäisen ajanjakson määrällisiä rajoituksia vahvistettaessa (poiketen alkuperäisestä ajanjaksosta, jolloin perinteisiä määriä vähennettiin laajentumista edeltäneiden epätavallisten tuontimäärien huomioon ottamiseksi, tällaisia mukautuksia ei tehdä määritettäessä määrällisiä rajoituksia loppujaksoa varten). Koska kyseisen tuotteen kulutus kuitenkin on kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa ollut lisääntymässä, loppujakson määrällisten rajoitusten vahvistamisessa on otettu huomioon kasvutekijä kunkin sitoumusta hyödyntävän vientiä harjoittavan tuottajan osalta.

(15)

Sitoumukset velvoittavat asetuksen (EY) N:o 993/2004 mukaisesti kunkin vientiä harjoittavan tuottajan noudattamaan vähimmäistuontihintoja tuonnin enimmäismäärien rajoissa, ja jotta sitoumuksia voidaan valvoa, asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat myös sitoutuneet yleisesti noudattamaan perinteisiä myynnin rakenteitaan kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa oleville yksittäisille asiakkaille suuntautuvassa myynnissään. Vientiä harjoittavat tuottajat ovat myös tietoisia siitä, että jos näiden kaupan perinteisten rakenteiden todetaan muuttuneen merkittävästi tai jos ilmenee, että sitoumusten valvonta on jostain syystä vaikeutunut tai käynyt mahdottomaksi, komissiolla on oikeus peruuttaa yrityksen esittämää sitoumusta koskeva hyväksyntä ja ottaa sen sijaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit tai komissio voi mukauttaa enimmäismäärää taikka toteuttaa muita korjaavia toimenpiteitä.

(16)

Sitoumusten ehtona on myös, että jos niitä jollakin tavalla rikotaan, komissio voi peruuttaa hyväksyntänsä ja ottaa sen sijaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit.

(17)

Yritykset toimittavat lisäksi komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja yhteisöön suuntautuvasta viennistään, joten komissio voi valvoa tehokkaasti sitoumusten noudattamista.

(18)

Jotta komissio voisi valvoa tehokkaasti asianomaisten yritysten antamien sitoumusten noudattamista, sitoumukseen perustuvaa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaa ilmoitusta tulliviranomaiselle esitettäessä vapautus polkumyyntitullista on mahdollista saada ainoastaan esittämällä kauppalasku, johon sisältyvät ainakin asetuksen (EY) N:o 993/2004 liitteessä mainitut tiedot. Edellä tarkoitetut tiedot ovat välttämättömiä myös siksi, että tulliviranomaiset voisivat riittävällä tarkkuudella varmistua siitä, että lähetys vastaa kaupallisia asiakirjoja. Jos tällaista laskua ei esitetä tai jos se ei vastaa tullille esitettyä tuotetta, on sovellettava asianmukaista polkumyyntitullia.

(19)

Asetuksen (EY) N:o 1001/2004 johdanto-osan 15 kappaleen mukaisesti jäsenvaltioita kuultiin sitoumusten jatkamista koskevasta ehdotuksesta. Joidenkin jäsenvaltioiden mielestä vähimmäistuontihintojen tasoa olisi nostettava. On kuitenkin muistettava, etteivät sitoumukset vastaa polkumyyntitullia, sillä vahvistetut vähimmäismyyntihinnat ovat tavanomaista alemmalla tasolla. Ne toimivat paremminkin ”turvaverkkona”, jonka alle hintojen ei pitäisi laskea kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa. Tämän sekä sitoumusten lyhytkestoisuuden ja niiden hyväksymiseen liittyvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vähimmäistuontihintojen tasojen tarkistusta ei tässä vaiheessa pidetty tarpeellisena.

(20)

Kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat ilmoittautuneet aiemmin, ilmoitettiin sitoumusten hyväksymisaikeesta. Yhteisön tuotannonalan tuottajajärjestö ilmoitti, ettei se vastusta hyväksynnän jatkokautta edellyttäen, ettei se vaikuta kielteisesti sen tilanteeseen. Puolan kansallinen tuottajajärjestö oli kuitenkin samaa mieltä joidenkin jäsenvaltioiden kanssa siitä, että vähimmäistuontihintojen tasoa olisi nostettava, sillä sen tuottajat eivät pystyneet kattamaan kulujaan vahvistetuilla hintatasoilla. Edellisessä kappaleessa esitetyistä syistä vähimmäistuontihintojen tarkistusta ei kuitenkaan pidetty tässä vaiheessa tarpeellisena.

(21)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja Venäjältä ilmoitti komissiolle, että se aikoi harjoittaa vientiä yhteisöön sen Sveitsiin vasta perustetun etuyhteydessä olevan markkinointiyrityksen kautta.

(22)

Komissiolle ei esitetty muita huomioita, jotka olisivat saaneet sen muuttamaan kantaansa tässä asiassa.

(23)

Asetuksessa (EY) N:o 1001/2004 tulliviranomaiset velvoitettiin kirjaamaan tarkasteltavana olevan tuotteen Ukrainasta ja Venäjältä yhteisöön suuntautuva tuonti, kun viejinä ovat hyväksyttävän sitoumuksen tarjonneet yritykset ja kun kyseisessä tuonnissa haetaan vapautusta asetuksilla (EY) N:o 132/2001 ja (EY) N:o 658/2002, sellaisina kuin ne ovat muutettuina asetuksella (EY) N:o 993/2004, käyttöön otetuista polkumyyntitulleista.

(24)

Koska sitoumusten hyväksynnän alkuperäinen ajanjakso alkoi 21 päivänä toukokuuta 2004 ja loppujakso alkaa välittömästi alkuperäisen ajanjakson päätyttyä, näitä kahta kautta pidetään yhtenä yhtäjaksoisena kautena. Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti kirjaamisvelvoitteen enimmäisaika on kuitenkin yhdeksän kuukautta, joten tulliviranomaisten olisi kirjattava tällainen tuonti 20 päivään helmikuuta 2005 asti,