Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32004R0806

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 806/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kehitysyhteistyössä

    EUVL L 143, 30.4.2004, p. 40–45 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2006

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2004/806/oj

    32004R0806

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 806/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kehitysyhteistyössä

    Virallinen lehti nro L 143 , 30/04/2004 s. 0040 - 0045


    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 806/2004,

    annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004,

    sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kehitysyhteistyössä

    EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

    ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 179 artiklan,

    ottavat huomioon komission ehdotuksen,

    noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(1),

    sekä katsovat seuraavaa:

    (1) Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhattavoitteissa vaaditaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä asettaen koulutuksen alalle selkeät tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2015 mennessä.

    (2) Kaksi kolmasosaa koulua käymättömistä lapsista on tyttöjä, tyttöjä ilmoittautuu kouluun edelleen poikia vähemmän ja koulunkäynnin keskeyttämisaste on korkeampi tyttöjen keskuudessa.

    (3) Perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa määrätään, että toteuttaessaan mainitussa artiklassa tarkoitettua toimintaa, kehitysyhteistyöpolitiikka mukaan luettuna, yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

    (4) Suhteettoman suuri enemmistö maailman köyhistä on naisia. Siksi sukupuolten tasa-arvon edistäminen on tärkeää köyhyyden vähentämistä vuoteen 2015 mennessä koskevan yleistavoitteen kannalta.

    (5) Kaikenikäisten naisten ja miesten tasa-arvo on tunnustettu tärkeäksi tehokkaalle ja tuloksekkaalle toiminnalle köyhyyden torjumisessa. Sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen strategialla tätä strategiaa on täydennettävä kaikenikäisiä naisia hyödyttävillä erityistoimilla.

    (6) Naiset edistävät kehitystä huolimatta lukuisista esteistä, jotka vähentävät heidän työnsä tuloksia ja siitä heille itselleen ja koko yhteiskunnalle aiheutuvaa hyötyä. Kehitysmaiden naisten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöseikkoihin liittyvien roolien merkitys kaikissa elämänvaiheissa on lisännyt kansainvälistä tunnustusta sille, että naisten syrjimätön osallistuminen on välttämätöntä kestävälle ja tosiasialliselle kehitykselle.

    (7) Yhteisö ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat Pekingissä vuonna 1995 pidetyn neljännen naisasioita käsitelleen maailmankonferenssin julistuksen ja toimintaohjelman, joissa korostettiin tarvetta toimia maailmanlaajuisia sukupuolten tasa-arvon esteitä vastaan ja todettiin sukupuolinäkökohtien valtavirtaistaminen strategiaksi edistää sukupuolten tasa-arvoa.

    (8) Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa YK:n yleissopimuksessa katsotaan naisten syrjintä esteeksi kehitykselle, ja sopimuspuolet ovat sopineet tämän syrjinnän poistamisesta kaikkia soveltuvia keinoja käyttäen.

    (9) Sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten sisällyttämisestä kehitysyhteistyöhön 22 päivänä joulukuuta 1998 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2836/98(2) pyritään tukemaan sukupuolianalyysin valtavirtaistamista kaikilla kehitysyhteistyöpolitiikan aloilla sekä tukemaan ja helpottamaan suurimpiin sukupuolieroihin puuttuvia toimia. Sillä varmistetaan, että sukupuolten tasa-arvoa edistetään kansallisissa suunnitelmissa, joita on laadittu Pekingin toimintaohjelman pääkohtien täytäntöönpanoa varten. Asetuksen voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2003.

    (10) Neuvoston ja komission 10 päivänä marraskuuta 2000 antamassa julistuksessa Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta todetaan, että sukupuolten tasa-arvo on aihe, joka koskee kaikkia aloja.

    (11) Komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille 21 päivänä kesäkuuta 2001 antamassa tiedonannossa "Toimintaohjelma sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamiseksi EY:n kehitysyhteistyössä" asetetaan täytäntöönpanopuitteet sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiselle. Neuvosto vahvisti toimintaohjelman päätelmissään 8 päivältä marraskuuta 2001.

    (12) Euroopan parlamentti painotti 25 päivänä huhtikuuta 2002 toimintaohjelmasta antamassaan päätöslauselmassa(3) sitoumustaan sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamiseen lähestymistapana edistää sukupuolten tasa-arvon tavoitetta ja parantaa kehitysmaiden naisten asemaa.

    (13) Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4) 33 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Kehitykseen liittyvän rahoituksen Euroopan yhteisössä olisi myös yleisesti edistettävä sukupuolten tasa-arvoa aiheena, joka koskee kaikkia aloja.

    (14) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(5) mukaisesti.

    (15) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitetta eli sukupuolten tasa-arvon edistämistä kehitysyhteistyössä vaan se voidaan kyseisen toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

    OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

    I LUKU

    SOVELTAMISALA

    1 artikla

    1. Tämän asetuksen tarkoitus on panna täytäntöön toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikoissa, -strategioissa ja -toimissa.

    Yhteisö antaa tätä tarkoitusta varten taloudellista tukea ja soveltuvaa asiantuntemusta, joilla pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvoa sen kaikissa kehitysyhteistyöpolitiikoissa ja -toimissa kehitysmaissa.

    2. Yhteisön tuella pyritään täydentämään ja lujittamaan kehitysmaiden politiikkoja ja valmiuksia sekä muista kehitysyhteistyövälineistä annettavaa apua.

    2 artikla

    Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

    a) "sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisella" poliittisten prosessien suunnittelua, (uudelleen)järjestämistä, parantamista ja arviointia niin, että näihin prosesseihin tavallisesti osallistuvat toimijat sisällyttävät sukupuolten tasa-arvonäkökulman kaikkiin kehityspolitiikkoihin, -strategioihin ja -toimiin kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa.

    b) Sukupuolesta johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai hyvittämiseksi voidaan jatkaa tai ottaa käyttöön erityisiä toimenpiteitä miesten ja naisten tasa-arvon varmistamiseksi käytännössä; näillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti parantamaan naisten asemaa tämän asetuksen soveltamisalalla.

    3 artikla

    Tämän asetuksen tavoitteina ovat Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhattavoitteissa yksilöityjen sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskevien tavoitteiden, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, Pekingin neljännessä naisten maailmankonferenssissa hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen aiheesta "Naiset 2000: tasa-arvo, kehitys ja rauha 2000-luvulla" pitämän erityisistunnon tulosten mukaisesti seuraavat:

    a) sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen tukeminen kaikilla kehitysyhteistyön aloilla yhdistettynä kaikenikäisiä naisia hyödyttäviin erityistoimiin tavoitteena sukupuolten tasa-arvon edistäminen tärkeänä osana köyhyyden vähentämistä;

    b) kehitysmaiden sellaisten omien julkisten ja yksityisten valmiuksien tukeminen, joita tarvitaan vastuun ottamiseksi sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja sitä koskevien aloitteiden tekemiseksi.

    4 artikla

    1. Rahoituskelpoisia sukupuolten tasa-arvon edistämiseen liittyviä toimia ovat erityisesti:

    a) sellaisten erityistoimenpiteiden tukeminen, jotka liittyvät resurssien ja palvelujen saatavuuteen ja hallintaan naisten kannalta erityisesti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, terveydenhuollon, taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan, työllisyyden ja infrastruktuurin aloilla ja heidän osallistumiseensa poliittiseen päätöksentekoon;

    b) sukupuolen ja iän mukaan eroteltujen tilastojen keräämisen, levittämisen, analysoinnin ja tilastoinnin parantamisen edistäminen sekä menetelmien, ohjeiden, sukupuolivaikutusten ennakko- ja jälkiarviointien, aihekohtaisten tutkimusten, laadun ja määrän mittareiden ja muiden toiminnallisten välineiden kehittäminen ja levittäminen;

    c) tiedotuksen ja asian puolesta kampanjoinnin tukeminen ja sidosryhmien verkostojen perustaminen sukupuolten tasa-arvon alalla;

    d) sellaisten toimien tukeminen, joilla pyritään lujittamaan kehitysprosessin keskeisten sidosryhmien institutionaalisia ja toiminnallisia valmiuksia yhteistyövaltioissa, kuten alan asiantuntijoiden asettaminen saataville sekä koulutuksen ja teknisen avun antaminen.

    2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yhteydessä rahoitettavia välineitä voivat olla:

    a) kaikkia ikäryhmiä koskevat sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisesta tehtävät menettelytapoihin ja organisointiin liittyvät tutkimukset;

    b) tekninen apu mukaan luettuna sukupuolivaikutusten arviointi, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, tietoyhteiskunta tai muut palvelut;

    c) tavaratoimitukset, tarkastukset, arviointi ja seuranta.

    3. Yhteisön rahoitus voi kattaa

    a) investointihankkeita kiinteän omaisuuden hankintoja lukuun ottamatta, ja

    b) edunsaajayhteisölle aiheutuneita toimintamenoja, joihin sisältyvät toistuvat hallintomenot ja ylläpitokustannukset, jotka eivät saisi ylittää arvioituja hallintomenoja.

    Toiminta-avustuksia myönnetään asteittain vähenevästi.

    5 artikla

    Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien valinnassa ja täytäntöönpanossa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin:

    a) toimien ja ohjelmien mahdollisuudet nopeuttaa ja tehostaa tuloksia sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista koskevan strategian tukemiseksi laajasti yhteisön toimissa;

    b) strategisten kumppanuuksien vahvistaminen ja maiden välisen yhteistyön aikaansaaminen, millä lujitetaan erityisesti alueellista yhteistyötä sukupuolten tasa-arvon alalla;

    c) kustannustehokkuuden tavoittelu ja kestävä vaikutus toimien suunnittelussa;

    d) tavoitteiden ja mittareiden selkeä määrittely ja seuranta;

    e) pyrkimys edistää yhteisvaikutusta sellaisten politiikkojen ja ohjelmien kanssa, jotka kohdistuvat lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen ja lisääntymiseen ja seksuaalisuuteen liittyviin oikeuksiin, köyhyyteen liittyviin sairauksiin, erityisesti HI-virusta/aidsia koskeviin ohjelmiin, väkivallan torjumiseen, tyttölapsia koskeviin aiheisiin, kaikenikäisten naisten yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, ikääntyvään väestöön, ympäristöasioihin, ihmisoikeuksiin, konfliktien ehkäisemiseen, demokratisoimiseen sekä naisten osallistumiseen poliittiseen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon;

    f) sukupuolinäkökohtien valtavirtaistaminen yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan kuudella painopistealueella;

    g) tarve kiinnittää erityishuomiota tyttöjen koulutukseen ja se, että tyttöjen yhtäläisten mahdollisuuksien puuttumiseen voitaisiin saada parannusta ottamalla palvelukseen ja kouluttamalla paikallisia naisopettajia.

    II LUKU

    AVUN TÄYTÄNTÖÖNPANO

    6 artikla

    1. Tämän asetuksen nojalla annettavaa taloudellista tukea annetaan avustuksina tai sopimuksina.

    2. Toimi voidaan rahoittaa kokonaan avustuksella vain siinä tapauksessa, että se osoittautuu toimen toteuttamisen kannalta välttämättömäksi lukuun ottamatta toimia, jotka johtuvat yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa tehtyjen rahoitussopimusten täytäntöönpanosta tai jotka ovat kansainvälisten järjestöjen hallinnoimia. Muussa tapauksessa osa rahoituksesta pyritään hankkimaan 7 artiklassa määritellyiltä edunsaajilta. Pyydetyn rahoituksen määrää vahvistettaessa otetaan huomioon asiaomaisten kumppaneiden maksukyky sekä kulloinkin kyseessä olevan toimen luonne.

    3. Edunsaajien kanssa tehtävät sopimukset voivat kattaa niiden toimintamenot 4 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

    4. Tämän asetuksen mukaiseen taloudelliseen apuun saattaa kuulua yhteisrahoitus muiden avunantajien, erityisesti jäsenvaltioiden, Yhdistyneiden Kansakuntien sekä kansainvälisten tai alueellisten kehityspankkien tai rahoituslaitosten kanssa.

    7 artikla

    1. Tämän asetuksen mukaista taloudellista apua voivat saada seuraavat tahot:

    a) hallintoviranomaiset ja -elimet keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasolla;

    b) paikallisyhteisöt, valtioista riippumattomat järjestöt, etenkin sukupuolten tasa-arvon alalla toimivat järjestöt, naisten järjestöt, yhteisölliset järjestöt, ammattijärjestöt sekä muut voittoa tavoittelemattomat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt;

    c) paikallinen yksityinen sektori;

    d) alueelliset järjestöt;

    e) kansainväliset järjestöt, kuten Yhdistyneet Kansakunnat ja sen alajärjestöt, rahastot ja ohjelmat sekä kehityspankit, rahoituslaitokset, maailmanlaajuiset aloitteet ja kansainväliset yksityisen/julkisen sektorin kumppanuudet; ja

    f) kehitysasioihin keskittyvät tutkimuslaitokset sekä korkeakoulut.

    2. Avustuksina myönnettävää yhteisön taloudellista apua voidaan myöntää kumppaneille, joiden päätoimipaikka sijaitsee jossakin jäsenvaltiossa tai sellaisessa yhteisön ulkopuolisessa maassa, joka tämän asetuksen nojalla saa tai voi saada yhteisön apua, edellyttäen, että toimintaa tosiasiallisesti johdetaan kyseisestä toimipaikasta käsin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan e alakohdan soveltamista. Vain poikkeustapauksessa päätoimipaikka voi sijaita jossain muussa yhteisön ulkopuolisessa maassa. Etusija annetaan maiden omille rakenteille, jotka voivat auttaa paikallisten sukupuolinäkökohtiin liittyvien valmiuksien kehittämistä.

    8 artikla

    1. Jos toimista tehdään yhteisön ja edunsaajamaan rahoitussopimus, siinä määrätään, että yhteisö ei rahoita veroja, tulleja eikä muita maksuja.

    2. Kaikissa tämän asetuksen nojalla tehdyissä rahoitussopimuksissa tai avustussopimuksissa määrätään, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin voivat suorittaa toimen toteuttamispaikalla tarkastuksia noudattaen komission vahvistamia tavanomaisia menettelyjä, jotka ovat voimassa olevien määräysten, erityisesti yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen(6) säännösten mukaisia.

    3. Toteutetaan tarvittavat toimenpiteet, jotta tämän asetuksen nojalla annettavasta tuesta ilmenisi sen olevan yhteisön antamaa tukea.

    9 artikla

    1. Osallistuminen tarjouskilpailuihin ja hankintasopimuksiin on yhtäläisin ehdoin avoin kaikille jäsenvaltioiden, assimiloituneiden valtioiden ja kaikkien kehitysmaiden luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Se on avoin muille yhteisön ulkopuolisille maille edellyttäen vastavuoroisuutta. Osallistumismahdollisuus voidaan poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa laajentaa koskemaan muita yhteisön ulkopuolisia maita.

    2. Hankintojen on oltava peräisin jäsenvaltioista, edunsaajavaltiosta tai muista kehitysmaista. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hankinnat voivat olla peräisin muista yhteisön ulkopuolisista maista.

    10 artikla

    1. Perustamissopimuksessa mainitun johdonmukaisuuden ja täydentävyyden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä toimien mahdollisimman suuren tehokkuuden varmistamiseksi komissio voi toteuttaa tarvittavat koordinointitoimet mukaan luettuina erityisesti:

    a) järjestelmällisen tiedonvaihto- ja -analysointijärjestelmän luominen toimista, jotka on jo rahoitettu tai joiden rahoittamista yhteisö ja jäsenvaltiot suunnittelevat;

    b) toimien toteuttamispaikalla tapahtuva koordinointi järjestämällä säännöllisiä kokouksia ja tiedonvaihtoa edunsaajamaassa olevien komission ja jäsenvaltioiden edustajien, paikallisviranomaisten ja muiden hajautettujen elinten kesken.

    2. Komission olisi otettava sukupuolikysymys esiin esityslistan pysyvänä kohtana komission, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden edustajien kesken pidettävissä kokouksissa lisätäkseen tietämystä sukupuolinäkökohdista kehitysyhteistyön uusilla aloilla.

    3. Komissio perustaa toimensa jäsenvaltioiden, muiden avunantajien ja yhteistyövaltioiden kokemuksiin sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskevilla aloilla.

    4. Komissio voi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tehdä tarvittavia aloitteita sen varmistamiseksi, että koordinointi muiden, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvien avunantajien kanssa toimii moitteettomasti.

    III LUKU

    VARAINHOITOSÄÄNNÖKSET JA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYT

    11 artikla

    1. Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi kaudeksi 2004-2006 ovat yhdeksän miljoonaa euroa.

    2. Budjettivallan käyttäjä myöntää määrärahat vuosittain rahoitusnäkymien sallimissa rajoissa.

    12 artikla

    1. Komissio vastaa ohjelmasuunnittelun strategisten suuntaviivojen laatimisesta ja määrittelee yhteisön yhteistyön asettamalla mitattavissa olevat tavoitteet, painopisteet, määrättyjen toiminta-alojen määräajat, oletukset ja toivotut tulokset. Ohjelmasuunnittelu on monivuotista ja ohjeellista.

    2. Komission edustajan antaman selostuksen pohjalta käydään 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen komiteoiden yhteiskokouksessa kerran vuodessa keskustelu toteutettavien toimien yleisistä suuntaviivoista.

    13 artikla

    1. Komissio vastaa tässä asetuksessa tarkoitettuihin toimiin liittyvästä ennakkoarvioinnista, päätöksenteosta ja hallinnoinnista voimassa olevia talousarviota koskevia ja muita menettelyjä ja erityisesti varainhoitoasetuksessa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

    2. Työohjelma laaditaan 14 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    14 artikla

    1. Komissiota avustaa maantieteellinen komitea, jonka toimivaltaan kehitysyhteistyö kuuluu.

    2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

    Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan 45 päiväksi.

    3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

    IV LUKU

    KERTOMUKSET

    15 artikla

    1. Kunkin varainhoitovuoden jälkeen komissio toimittaa EY:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevassa vuosikertomuksessaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedot kyseisen vuoden aikana rahoitetuista toimista sekä komission päätelmät tämän asetuksen täytäntöönpanosta päättyneenä varainhoitovuotena.

    Vuosikertomuksen yhteenvedossa on erityisesti kerrottava toimien vahvuuksista, heikkouksista ja tuloksista, tahoista, joiden kanssa on tehty sopimukset, sekä yksittäisistä toimista mahdollisesti tehtyjen riippumattomien arviointien tulokset.

    2. Vuosi ennen tämän asetuksen voimassaolon päättymistä komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle riippumaton arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta sen arvioimiseksi, onko asetuksen tavoitteet saavutettu, sekä tulevien toimien tehostamista koskevien suuntaviivojen antamiseksi. Arviointikertomuksen perusteella komissio voi tehdä ehdotuksia, jotka koskevat tämän asetuksen jatkoa ja tarvittaessa sen muuttamista.

    16 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2006.

    Tehty Strasbourgissa 21 päivänä huhtikuuta 2004.

    Euroopan parlamentin puolesta

    Puheenjohtaja

    P. Cox

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    D. Roche

    (1) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 18. joulukuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 19. helmikuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 30. maaliskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

    (2) EYVL L 354, 30.12.1998, s. 5, asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

    (3) EUVL C 131 E, 5.6.2003, s. 153

    (4) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2003/429/EY (EUVL L 147, 14.6.2003, s. 25).

    (5) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

    (6) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).

    Top