32002L0039

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/39/EY,

annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002,

direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan 2 kohdan, 55 artiklan ja 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Neuvosto on yhteisön postipalvelujen kehittämisestä 7 päivänä helmikuuta 1994 antamassaan päätöslauselmassa(5) määritellyt yhteisön postialan politiikan yhdeksi päätavoitteeksi sovittaa yhteen postimarkkinoiden asteittaisen ja säännellyn vapauttamisen jatkaminen ja yleispalvelun tarjoamisen jatkuva varmistaminen.

(2) Yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 97/67/EY(6) säädettiin postialan yhteisön tasoisesta sääntelykehyksestä, johon sisältyy toimenpiteitä yleispalvelun takaamiseksi ja enimmäisrajojen asettaminen niille postipalveluille, jotka jäsenvaltiot voivat yleispalvelun ylläpitämiseksi varata yleispalvelun tarjoajalleen/tarjoajilleen, ja aikataulu markkinoiden kilpailulle avaamisen jatkamista koskevan päätöksen tekemiselle, minkä tarkoituksena on luoda postipalvelujen yhtenäismarkkinat.

(3) Perustamissopimuksen 16 artiklassa korostetaan yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tärkeää asemaa unionin yhteisten arvojen joukossa ja niiden merkitystä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä. Artiklassa todetaan lisäksi, että olisi huolehdittava siitä, että tällaiset palvelut toimivat sellaisin perustein ja edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä.

(4) Euroopan postipalveluista 14 päivänä tammikuuta 1999(7) ja 18 päivänä helmikuuta 2000(8) annetuissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa korostetaan postipalvelujen sosiaalista ja taloudellista merkitystä ja tarvetta säilyttää yleispalvelun korkea laatu.

(5) Toimenpiteet tällä alalla olisi muotoiltava niin, että myös perustamissopimuksen 2 artiklan mukainen yhteisön sosiaalisia tehtäviä koskeva tavoite eli työllisyyden ja sosiaalisen suojelemisen korkea taso toteutuu.

(6) Maaseudun postiverkostolla on muun muassa vuoristo- ja saaristoalueilla merkittävä tehtävä maaseudun yritysten liittämisessä kansantalouteen ja maailmantalouteen sekä sosiaalisen yhtenäisyyden ja työllisyyden ylläpitäjänä maaseudun vuoristo- ja saaristoalueilla. Vuoristo- ja saaristoalueilla maaseudun postitoimistot voivat lisäksi tarjota ratkaisevan tärkeän perusrakenneverkon, jonka avulla uusi viestintäteknologia voidaan saada kaikkien ulottuville.

(7) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä esitettiin kaksi postipalveluja koskevaa päätöstä, joissa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita pyydettiin kutakin toimimaan toimivaltansa puitteissa. Pyydetyt toimet ovat: ensinnäkin vuoden 2000 loppuun mennessä laaditaan strategia postipalvelujen esteiden poistamiseksi ja toiseksi nopeutetaan vapauttamista sellaisilla aloilla kuin postipalvelut; ilmoitettuna tavoitteena on saada aikaan täysin toimivat palvelujen markkinat.

(8) Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto piti myös tärkeänä, että yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja ja tällaisia palveluja tuottavia yrityksiä koskevat perussopimusten määräykset otetaan sisämarkkinoilla ja osaamiseen perustuvassa taloudessa täysimääräisesti huomioon.

(9) Komissio on tehnyt perusteellisen yhteisön postialaa koskevan selvityksen, johon sisältyi tutkimusten tilaaminen alan taloudellisesta, sosiaalisesta ja teknologisesta kehityksestä, ja on laajalti kuullut asianomaisia osapuolia.

(10) Yhteisön postiala tarvitsee uudenaikaisen sääntelykehyksen, jolla pyritään erityisesti tehostamaan postipalvelujen sisämarkkinoita. Kilpailukykyä lisäämällä olisi pystyttävä integroimaan postiala vaihtoehtoisiin viestintämenetelmiin sekä parantamaan yhä vaativammille käyttäjille tarjottavien palvelujen laatua.

(11) Perustavoite, joka on yleispalvelun pysyvän tarjonnan varmistaminen, voidaan turvata jäsenvaltioiden direktiivin 97/67/EY 3 artiklan mukaisesti määrittelemällä laatutasolla yhdenmukaisesti kaikkialla yhteisössä, jos tällä alalla säilytetään mahdollisuus palvelujen varaamiseen ja riittävä palvelujen tarjoamisen vapaus varmistaa samalla korkean tehokkuuden.

(12) Ennakoitu koko postialan kysynnän lisääntyminen keskipitkällä aikavälillä voisi auttaa korvaamaan sitä markkinaosuuden menetystä, jonka markkinoiden avaamisen jatkaminen saattaa yleispalvelun tarjoajilla aiheuttaa, ja kysynnän lisäys turvaisi siten edelleen yleispalvelun.

(13) Teknologinen kehitys ja markkinapaineet tehokkuuden lisäämiseksi ovat tärkeimpiä postialan työllisyyteen vaikuttavia muutostekijöitä; muiden muutostekijöiden joukossa on markkinoiden avautumisella vähäisempi osa. Markkinoiden avautuminen osaltaan suurentaa postimarkkinoiden kokoa ja mainituista toimenpiteistä (tai niiden ennakoinnista) mahdollisesti johtuvat yleispalvelun tarjoajien henkilöstösupistukset todennäköisesti korvautuvat avautumisen mukanaan tuomalla työllisyyden kasvulla yksityisten toimijoiden ja uusien markkinoille tulijoiden parissa.

(14) On tarkoituksenmukaista säätää yhteisön tasolla kirjemarkkinoiden asteittaisen ja säännellyn kilpailulle avaamisen aikataulusta, joka antaa kaikille yleispalvelun tarjoajille riittävästi aikaa toteuttaa edelleen sellaisia uudenaikaistamistoimenpiteitä ja uudelleenjärjestelyjä, joita tarvitaan niiden elinkelpoisuuden varmistamiseksi uusissa markkinaolosuhteissa pitkällä aikavälillä. Tarvitaan myös riittävän pitkä ajanjakso, jona jäsenvaltiot voivat mukauttaa sääntelyjärjestelmänsä avoimempaan ympäristöön. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista säätää markkinoiden avaamisesta edelleen asteittain siten, että se muodostuu markkinoita merkittävästi mutta hallitusti avaavista välivaiheista, joiden jälkeen tehdään selvitys ja annetaan ehdotus, jossa tarvittaessa vahvistetaan vuosi 2009 postipalvelujen sisämarkkinoiden toteutusajankohdaksi tai määritellään selvityksen tulosten perusteella asianmukainen vaihtoehtoinen välivaihe.

(15) On syytä varmistaa, että markkinoiden avaamisen seuraavat vaiheet ovat asiallisesti merkittäviä ja käytännössä jäsenvaltioiden toteutettavissa ja samalla takaavat myös yleispalvelun jatkumisen.

(16) Yleispalvelun tarjoajille varattavissa olevien palvelujen painorajojen yleinen pienentäminen 100 grammaan vuonna 2003 ja 50 grammaan vuonna 2006 yhdessä lähtevän ulkomaanpostin täydellisen kilpailulle avaamisen kanssa, mahdollisin yleispalvelujen varmistamisen edellyttämin poikkeuksin, ovat suhteellisen yksinkertaisia ja hallittuja, mutta kuitenkin merkittäviä seuraavia vaiheita.

(17) Tavalliset kirjelähetykset, joiden paino on 50-350 grammaa, edustavat yhteisössä keskimäärin noin 16:ta prosenttia yleispalvelun tarjoajien kokonaispostituloista, josta 9 prosenttia on tavallista 100-350 gramman kirjepostia, ja 50 gramman painorajan alle jäävä lähtevä ulkomaanposti edustaa puolestaan keskimäärin noin kolmea prosenttia yleispalvelun tarjoajien kokonaispostituloista.

(18) Varattavissa olevien palvelujen hintarajat eli alimpaan painoluokkaan kuuluvan, nopeimman vakioluokan kirjelähetyksen normaali hinta kolminkertaisena vuonna 2003 ja kaksi ja puolin-kertaisena vuonna 2006, ovat asianmukaiset yhdessä tarvittaessa sovellettavien 100 gramman ja 50 gramman painorajojen kanssa.

(19) Useimmissa jäsenvaltioissa suoramainontapostilla on jo nyt dynaamiset ja kasvavat markkinat merkittävine kasvunäkymineen, ja muissakin jäsenvaltioissa kasvumahdollisuudet ovat huomattavat. Suoramainonta on jo suurelta osin avointa kilpailulle kuudessa jäsenvaltiossa. Kilpailusta johtuva palvelun joustavuuden ja hinnoittelun tehostuminen parantaa suoramainonnan asemaa suhteessa vaihtoehtoisiin viestintävälineisiin, ja se puolestaan johtaa todennäköisesti uusiin postituotteisiin oheistuotteiden muodossa ja vahvistaa postialan asemaa kokonaisuudessaan. Kuitenkin siinä määrin kuin yleispalvelun tarjoamisen varmistamiseksi on tarpeen, suoramainontapostia voidaan varata, kun se ei ylitä mainittuja paino- ja hintarajoja.

(20) Lähtevä ulkomaanposti edustaa keskimäärin kolmea prosenttia kokonaispostituloista. Markkinoiden tämän osan avaaminen kaikissa jäsenvaltioissa yleispalvelujen varmistamiseksi vaadittavin poikkeuksin antaa postin alan eri toimijoille mahdollisuuden kerätä, lajitella ja kuljettaa kaikkea lähtevää ulkomaanpostia.

(21) Saapuvan ulkomaanpostin avaaminen kilpailulle tekisi mahdolliseksi kiertää 100 gramman (vuonna 2003) ja 50 gramman (vuonna 2006) rajan sääntöä siirtämällä osa kotimaan massapostin postittamisesta muualle ennalta arvaamattomin vaikutuksin. Kirjelähetysten alkuperän tunnistaminen voisi lisäksi aiheuttaa toteuttamisvaikeuksia. Tavallisten saapuvien ulkomaanlähetysten ja suoramainonnan sekä tavallisten kotimaan lähetysten 100 gramman ja 50 gramman painorajat ovat käytännön sanelemia, koska niihin ei sisälly vaaraa säännön kiertämisestä joko edellä mainitulla tavalla tai lisäämällä yksittäisten kirjelähetysten painoa keinotekoisesti.

(22) Postipalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamisen seuraavaa vaihetta koskevan aikataulun laatiminen nyt on tärkeää sekä yleispalvelun pitkän aikavälin elinkelpoisuuden että uudenaikaisten ja tehokkaiden postien jatkuvan kehittymisen kannalta.

(23) Jäsenvaltiolle on syytä antaa mahdollisuus varata joitakin postipalveluja yleispalvelun tarjoajalleen/tarjoajilleen. Näillä järjestelyillä annetaan yleispalvelun tarjoajille mahdollisuus saattaa loppuun toimintojensa ja henkilöstönsä mukauttaminen tiukentuneeseen kilpailuun horjuttamatta niiden taloudellista tasapainoa ja näin vaarantamatta yleispalvelun turvaamista.

(24) On tarkoituksenmukaista määritellä uudet paino- ja hintarajat ja palvelut, joihin niitä voidaan soveltaa, ja säätää myöhemmästä selvityksestä ja päätöksestä, jolla tarvittaessa vahvistetaan postipalvelujen sisämarkkinoiden täydellisen toteutumisen ajankohdaksi vuosi 2009 tai määritellään selvityksen tulosten perusteella asianmukainen välivaihe.

(25) Jäsenvaltion päättämiin toimenpiteisiin, mukaan lukien korvausrahaston perustaminen tai sen toiminnan mahdollinen muuttaminen tai täytäntöönpano tai rahastosta maksaminen, voi kuulua Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan tarkoittamaa jäsenvaltion myöntämää taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnettyä tukea, josta on annettava etukäteen ilmoitus komissiolle perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(26) Toimilupien antamiseen yleispalvelualueen kilpailijoille voidaan yhdistää toimilupien haltijoita koskeva velvoite osallistua yleispalvelun tarjontaan.

(27) Direktiivissä 97/67/EY säädetään, että jäsenvaltioiden on nimettävä postialalle yksi tai useampi postialan toimijoista oikeudellisesti ja toiminnallisesti riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen. Euroopan postimarkkinoiden elinvoimaisuuden vuoksi olisi tärkeää tunnustaa kansallisten sääntelyviranomaisten merkittävä tehtävä ja sitä olisi edistettävä, erityisesti sille kuuluvaa tehtävää varmistaa, että varattuja palveluja koskevia sääntöjä noudatetaan, paitsi jäsenvaltioissa, joissa ei ole varattuja palveluja. Direktiivin 97/67/EY 9 artiklassa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus ylittää kyseisessä direktiivissä asetetut tavoitteet.

(28) Kansallisten sääntelyviranomaisten saattaa olla tarkoituksenmukaista liittää toimilupien käyttöönottoon vaatimus, että toimilupien haltijoiden palveluita käyttäviä kuluttajia varten on oltava olemassa avoimet, yksinkertaiset ja edulliset valitusmenettelyt riippumatta siitä, koskevatko valitukset yleispalvelun tarjoajan/tarjoajien palveluita vai valtuutettujen toimijoiden, mukaan lukien yksittäiset toimilupien haltijat, palveluita. Lisäksi saattaa olla tarkoituksenmukaista, että nämä menettelyt ovat kaikkien postipalveluiden käyttäjien käytettävissä riippumatta siitä, ovatko kyseiset palvelut yleispalveluita. Tällaisiin menettelyihin olisi kuuluttava menettelyt vastuun määrittelemiseksi tapauksissa, joissa postilähetys on kadonnut tai vahingoittunut.

(29) Yleispalvelun tarjoajat tarjoavat tavallisesti esimerkiksi yritysasiakkaille, eri asiakkailta peräisin olevan postin kokoajille ja massapostittajille palveluja, jotka antavat niille mahdollisuuden päästä postivirtaan eri kohdissa ja eri edellytyksin kuin tavallisessa kirjepalvelussa. Yleispalvelun tarjoajien on noudatettava siinä avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä kaikkien kolmansien osapuolten välillä että kolmansien osapuolten ja vastaavia palveluja hoitavien yleispalvelun tarjoajien välillä. Jotta palvelujen tarjoamisessa noudatettaisiin syrjimättömyyden periaatetta, tällaisten palvelujen on oltava myös samoilla ehdoilla postia lähettävien yksityisasiakkaiden saatavilla.

(30) Komission olisi määräajoin annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän direktiivin soveltamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston pitämiseksi ajan tasalla postipalvelujen sisämarkkinoiden kehityksestä.

(31) On tarkoituksenmukaista lykätä direktiivin 97/67/EY voimassaolon päättyminen 31 päivään joulukuuta 2008. Tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden laatimiin direktiivin 97/67/EY mukaisiin lupamenettelyihin.

(32) Direktiiviä 97/67/EY olisi sen takia muutettava vastaavasti.

(33) Tämä direktiivi ei vaikuta perustamissopimuksen kilpailua ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien määräysten soveltamiseen, kuten todetaan erityisesti komission tiedonannossa kilpailusääntöjen soveltamisesta postialalla ja tiettyjen postipalveluja koskevien valtion toimenpiteiden täytäntöönpanemisesta(9),

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 97/67/EY seuraavasti:

1) Korvataan 7 artikla seuraavasti: " 7 artikla

1. Siinä määrin kuin yleispalvelun ylläpidon varmistamiseksi on tarpeen, jäsenvaltiot voivat jatkaa palvelujen varaamista yleispalvelun tarjoajalle/tarjoajille. Nämä palvelut on rajattu kotimaanpostin ja saapuvan ulkomaanpostin kirjelähetysten keräilyyn, lajitteluun, kuljetukseen ja jakeluun, lähetysten toimitusnopeudesta riippumatta, seuraavien paino- ja hintarajojen puitteissa. Painoraja on 100 grammaa 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen ja 50 grammaa 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen. Näitä painorajoja ei sovelleta 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen, jos hinta on vähintään kolme kertaa nopeimman lähetystavan alimman painoluokan kirjelähetyksen normaali hinta, eikä 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen, jos hinta on vähintään kaksi ja puoli kertaa kyseinen hinta.

Sokeille ja heikkonäköisille tarkoitetuissa maksuttomissa postipalveluissa voidaan poiketa paino- ja hintarajoista.

Siinä määrin kuin yleispalvelun tarjoamisen varmistamiseksi on tarpeen, suoramainontaposti voi samojen paino- ja hintarajojen puitteissa edelleen kuulua varattuihin palveluihin.

Siinä määrin kuin yleispalvelun tarjoamisen varmistamiseksi on tarpeen, esimerkiksi kun tietyt postin toiminnan osa-alueet on jo vapautettu tai jäsenvaltion postipalveluille ominaisten erityispiirteiden niin edellyttäessä, lähtevä ulkomaanposti voi samojen paino- ja hintarajojen puitteissa edelleen kuulua varattuihin palveluihin.

2. Asiakirjojen vaihto ei voi kuulua varattuihin palveluihin.

3. Komissio viimeistelee tutkimuksen, jossa arvioidaan kunkin jäsenmaan osalta vaikutuksia, joita postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräisellä toteuttamisella vuonna 2009 on yleispalveluun. Tutkimuksen tulosten pohjalta komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä liittää siihen asianmukaisen ehdotuksen, jossa vahvistetaan tarvittaessa postipalvelujen sisämarkkinoiden toteutuminen täysimääräisesti vuonna 2009 tai määritellään muu vaihe tutkimuksen päätelmien perusteella."

2) Lisätään 12 artiklaan luetelmakohdat seuraavasti: "- jos yleispalvelun tarjoajat soveltavat erityishintoja, esimerkiksi yrityksille, joukkolähetysten postittajille tai eri asiakkailta saadun postin kokoajille, niiden on noudatettava avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä hintojen että niihin liittyvien edellytysten osalta. Hinnoissa on otettava huomioon vältetyt kustannukset verrattuna peruspalveluun kattaen kaikki ominaisuudet, joita tarjotaan yksittäisten postilähetysten keräilyn, lajittelun, kuljetuksen ja jakelun osalta, ja hintoja ja niihin liittyviä ehtoja on sovellettava samalla tavalla sekä kolmansien osapuolten välillä että kolmansien osapuolten ja yleispalvelun tarjoajien välillä, jotka tarjoavat vastaavanlaisia palveluja. Kaikkien tällaisten hintojen on oltava tarjolla myös yksityisasiakkaille, jotka lähettävät postia samoilla edellytyksillä,

- varattujen palvelujen alaan kuulumattomien yleispalvelujen tukeminen varattujen palvelujen alasta saaduilla tuloilla on kiellettyä paitsi siltä osin kuin voidaan osoittaa sen olevan ehdottoman tarpeellista erityisten yleispalveluvelvoitteiden täyttämiseksi kilpailulle avoimella alueella; niitä jäsenvaltioita lukuun ottamatta, joissa ei ole varattuja palveluja, kansallisten sääntelyviranomaisten on annettava tätä koskevat säännöt ja ilmoitettava tällaisista toimenpiteistä komissiolle."

3) Korvataan 19 artiklan ensimmäinen ja toinen kohta seuraavasti: "Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluiden käyttäjien valitusten käsittelylle vahvistetaan avoimet, yksinkertaiset ja kustannuksiltaan kohtuulliset menettelyt, joita noudatetaan erityisesti lähetysten katoamis-, varastamis-, vahingoittumis- tai palvelujen laatustandardien noudattamatta jättämisen tapauksissa (mukaan lukien menettelyt vastuun määrittelemiseksi tapauksissa, joissa toimijoita on useampia kuin yksi).

Jäsenvaltiot voivat säätää, että tätä periaatetta sovelletaan myös sellaisten palvelujen käyttäjiin, jotka:

- eivät kuulu 3 artiklassa määritellyn yleispalvelun piiriin, tai

- kuuluvat 3 artiklassa määritellyn yleispalvelun piiriin, mutta joita yleispalvelun tarjoaja ei tarjoa.

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että riitaisuudet voidaan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen menettelyiden avulla ratkaista oikeudenmukaisesti ja joutuisasti, ja menettelyjen on tarvittaessa käsitettävä korvaus- ja/tai hyvitysjärjestelmä."

4) Korvataan 22 artiklan kolmas kohta seuraavasti: "Kansallisilla sääntelyviranomaisilla on erityisesti tehtävänään varmistaa tästä direktiivistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen, ja niiden on tarvittaessa otettava käyttöön tarkastuksia ja erityismenettelyjä varmistaakseen, että varattuja palveluita koskevia säännöksiä noudatetaan. Niiden tehtävänä voi myös olla kilpailusääntöjen noudattamisen varmistaminen postialalla."

5) Korvataan 23 artikla seuraavasti: " 23 artikla

Kahden vuoden välein ja ensimmäisen kerran viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004 komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin soveltamista koskevan kertomuksen, johon sisältyy asianmukaiset tiedot alan kehityksestä, erityisesti taloudellisista, yhteiskunnallisista sekä työllisyyttä ja teknologiaa koskevista näkökohdista ja palvelun laadusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan soveltamista. Kertomukseen liitetään mahdolliset ehdotukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle."

6) Korvataan 27 artikla seuraavasti: " 27 artikla

Tämän direktiivin säännösten, 26 artiklaa lukuun ottamatta, voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2008, jollei 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti toisin päätetä. Tämä päivämäärä ei vaikuta 9 artiklassa kuvattuihin valtuutusmenettelyihin."

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 10 päivänä kesäkuuta 2002.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

P. Cox

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. Piqué I Camps

(1) EYVL C 337 E, 28.11.2000, s. 220 ja

EYVL C 180 E, 26.6.2001, s. 291.

(2) EYVL C 116, 20.4.2001, s. 99.

(3) EYVL C 144, 16.5.2001, s. 20.

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 14. joulukuuta 2000 (EYVL C 232, 17.8.2001, s. 287), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 6. joulukuuta 2001 (EYVL C 110 E, 7.5.2002, s. 37), ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 13. maaliskuuta 2002 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 7. toukokuuta 2002.

(5) EYVL C 48, 16.2.1994, s. 3.

(6) EYVL L 15, 21.1.1998, s. 14.

(7) EYVL C 104, 14.4.1999, s. 134.

(8) EYVL C 339, 29.11.2000, s. 297.

(9) EYVL C 39, 6.2.1998, s. 2.