31991L0663

KOMISSION DIREKTIIVI,

annettu 10 päivänä joulukuuta 1991,

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan neuvoston direktiivin 76/756/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen (91/663/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksynnästä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetun neuvoston direktiivin 70/156/ETY(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 25 päivänä kesäkuuta 1987 annetulla direktiivillä 87/403/ETY(2), ja erityisesti sen 11 artiklan,

ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimista ja merkkivalolaitteista 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/756/ETY(3), sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä marraskuuta 1979 annetulla direktiivillä 80/233/ETY(4), 17 päivänä maaliskuuta 1982 annetulla direktiivillä 82/244/ETY(5), 26 päivänä toukokuuta 1983 annetulla direktiivillä 83/276/ETY(6), 14 päivänä joulukuuta 1983 annetulla direktiivillä 84/8/ETY(7) ja 28 päivänä maaliskuuta 1989 annetulla direktiivillä 89/278/ETY(8),

sekä katsoo, että

selvyyden vuoksi on nyt tarpeen konsolidoida nämä direktiivit tällä direktiivillä,

teknisen kehityksen perusteella on nyt mahdollista säätää uusista muutoksista, nimittäin ajovalojen pakollisesta valkoisesta väristä, tiettyjen ajoneuvojen varustamisesta sivuvalaisimilla ja selvittää liikkuvien osien valaisimien asennusvaatimukset ja muut yksityiskohdat, ja

tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat moottoriajoneuvoalan kaupan teknisten esteiden poistamiseksi annettujen direktiivien mukauttamista tekniikan kehitykseen käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiiviä 76/756/ETY seuraavasti:

1 Korvataan artiklat seuraavilla tämän direktiivin artikloilla.

2 Korvataan liitteet tämän direktiivin liitteillä.

2 artikla

Tässä direktiivissä 'ajoneuvolla` tarkoitetaan kaikkia ajoneuvoja, joihin direktiiviä 70/156/ETY sovelletaan.

3 artikla

1 Jäsenvaltio ei saa 1 päivästä tammikuuta 1993 alkaen:

- evätä ajoneuvotyypiltä ETY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää tai kieltäytyä antamasta direktiivin 70/156/ETY 10 artiklan 1 kohdan viimeisessä luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa, taikka

- kieltää tällaisten ajoneuvojen ensimmäistä liikkeelle laskemista

tämän ajoneuvotyypin tai näiden ajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennukseen liittyvistä syistä, jos nämä laitteet on asennettu tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti.

2 Alkaen 1 päivästä lokakuuta 1993 jäsenvaltio:

- ei saa enää antaa direktiivin 70/156/ETY 10 artiklan 1 kohdan viimeisessä luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa, ja

- saa evätä kansallisen tyyppihyväksynnän

sellaisen ajoneuvotyypin osalta, jossa valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen.

3 Jäsenvaltio voi 1 päivästä lokakuuta 1994 alkaen kieltää sellaisten ajoneuvojen ensimmäisen liikkeelle laskemisen, joissa näiden laitteiden asennus ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen.

4 artikla

ETY-tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että se saa tiedon kaikista liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa tarkoitetuista osien tai ominaisuuksien muutoksista. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä, onko muutetulle ajoneuvotyypille tehtävä uusia testejä ja laadittava uusi seloste. Jos testit osoittavat, ettei muutos täytä tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, muutosta ei saa hyväksyä.

5 artikla

Tarvittavat muutokset liitteiden vaatimusten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annetaan direktiivin 70/156/ETY 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6 artikla

1 Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1993. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2 Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3 Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamat keskeiset kansalliset säännökset toimitetaan kirjallisina komissiolle.

7 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä joulukuuta 1991.

Komission puolesta

Martin BANGEMANN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1

(2) EYVL N:o L 220, 8.8.1987, s. 44

(3) EYVL N:o L 262, 27.9.1976, s. 1

(4) EYVL N:o L 51, 25.2.1980, s. 8

(5) EYVL N:o L 109, 22.4.1982, s. 31

(6) EYVL N:o L 151, 9.6.1983, s. 47

(7) EYVL N:o L 9, 12.1.1984, s. 24

(8) EYVL N:o L 109, 20.4.1989, s. 38

LIITE I

VALAISIMIEN JA MERKKIVALOLAITTEIDEN ASENNUS

1 MÄÄRITELMÄT

1.1 Ajoneuvotyyppi valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta

Ajoneuvotyypillä valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan olennaisesti 1.1.1 1.1.4 kohdassa mainittujen seikkojen osalta.

`Eri tyyppisinä ajoneuvoina` ei pidetä ajoneuvoja, jotka poikkeavat toisistaan 1.1.1 1.1.4 kohdassa mainittujen seikkojen osalta, mutta eivät sellaisella tavalla, että se johtaisi kyseiselle ajoneuvotyypille määrättyjen valaisimien lajin, lukumäärän, sijainnin ja geometrisen näkyvyyden ja lähivalaisimen kaltevuuden muuttumiseen, eikä ajoneuvoja, joihin vapaaehtoiset valaisimet on tai ei ole asennettu.

1.1.1 Ajoneuvon mitat ja ulkoinen muoto;

1.1.2 Laitteiden lukumäärä ja sijainti;

1.1.3 Ajovalaisimien suuntausjärjestelmä;

1.1.4 Pyöräntuentajärjestelmä.

1.2 Poikittainen taso

Poikittaisella tasolla tarkoitetaan pystysuoraa tasoa, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden.

1.3 Kuormittamaton ajoneuvo

Kuormittamattomalla ajoneuvolla tarkoitetaan ajokuntoista ajoneuvoa, kuten direktiivin 70/156/ETY liitteessä I olevassa 2.6 kohdan ilmoituslomakkeen mallissa määritellään, mutta ilman kuljettajaa.

1.4 Kuormitettu ajoneuvo

Kuormitetulla ajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on kuormitettu valmistajan ilmoittamalla suurimmalla teknisesti sallitulla massalla, tämän on myös määriteltävä kyseisen massan jakautuminen akseleille lisäyksessä 1 esitetyn menetelmän mukaisesti.

1.5 Laite

Laitteella tarkoitetaan yhden tai useamman tehtävän suorittamiseen tarkoitettua välinettä tai välineasennelmaa.

1.6 Valonlähde hehkulamppujen osalta

Valonlähteellä hehkulamppujen osalta tarkoitetaan itse hehkulankaa (jos valaisimessa on useita hehkulankoja, jokainen niistä muodostaa valonlähteen).

1.7 Valaisin

Valaisimella tarkoitetaan laitetta, joka on suunniteltu tien valaisimeen tai lähettämään merkkivaloa. Takarekisterikilven valaisimet ja heijastimet katsotaan myös valaisimiksi.

1.7.1 Vastaavat valaisimet

Vastaavilla valaisimilla tarkoitetaan valaisimia, joilla on sama tehtävä ja jotka on hyväksytty ajoneuvon rekisteröintimaassa; tällaisilla valaisimilla voi olla erilaiset ominaisuudet kuin ajoneuvoon asennetuilla valaisimilla kun se on hyväksytty edellyttäen, että ne täyttävät tämän liitteen vaatimukset.

1.7.2 Yksitoiminen valaisin

Yksitoimisella valaisimella tarkoitetaan laitteen osaa, joka toimii yksittäisenä valaisimena tai merkkivalona.

1.7.3 Erilliset valaisimet(1)

Erillisillä valaisimilla tarkoitetaan laitteita, joilla on erilliset valaisevat pinnat, erilliset valonlähteet ja erilliset valaisinrungot.

1.7.4 Ryhmitetyt valaisimet(2)

`Ryhmitetyillä valaisimilla` tarkoitetaan laitteita, joilla on erilliset valaisevat pinnat ja erilliset valonlähteet, mutta yhteinen valaisinrunko.

1.7.5 Yhdistetyt valaisimet(3)

`Yhdistetyillä valaisimilla` tarkoitetaan laitteita, joilla on erilliset valaisevat pinnat, mutta yhteinen valonlähde ja yhteinen valaisinrunko.

1.7.6 Rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet(4)

`Rakenteellisesti yhdistetyillä valaisimilla` tarkoitetaan laitteita, joilla on erilliset valonlähteet tai yksi valonlähde, joka toimii erilaisissa käyttötiloissa (esim. optiset, mekaaniset tai sähköiset erot), täysin tai osittain yhteiset valaisevat pinnat ja yhteinen valaisinrunko.

1.7.7 Kätkettävä valaisin

`Kätkettävällä valaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jonka voi osittain tai kokonaan piilottaa, kun sitä ei käytetä. Tämä voidaan saada aikaan liikuteltavan suojakuoren avulla, valaisinta siirtämällä tai millä tahansa muulla sopivalla tavalla. Ilmaisua "sisäänvedettävä" käytetään erityisesti kuvaamaan kätkettävän valaisimen siirtämistä tavalla, joka mahdollistaa sen työntämisen korirakenteen sisään.

1.7.8 Kaukovalaisin

`Kaukovalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ajoneuvon edessä olevan ajoradan valaisemiseen pitkälle eteenpäin.

1.7.9 Lähivalaisin

`Lähivalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ajoneuvon edessä olevan ajoradan valaisemiseen aiheuttamatta häiritsevää häikäisyä tai häiriötä vastaantulevalle liikenteelle ja muille tienkäyttäjille.

1.7.10 Etusumuvalaisin

`Etusumuvalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään parantamaan ajoradan valaisemista sumussa, lumisateella, rankkasateella ja pölyisellä säällä.

1.7.11 Peruutusvalaisin

`Peruutusvalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ajoneuvon takana olevan ajoradan valaisemiseen ja varoittamaan muita tienkäyttäjiä siitä, että ajoneuvo on peruuttamassa tai juuri lähdössä peruuttamaan.

1.7.12 Suuntavalaisin

`Suuntavalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään osoittamaan muille tienkäyttäjille, että kuljettaja aikoo muuttaa suuntaa oikealle tai vasemmalle.

1.7.13 Hätävilkkukytkentä

`Hätävilkkukytkennällä` tarkoitetaan ajoneuvon kaikkien suuntavalaisinten samanaikaista toimintaa, jolla osoitetaan ajoneuvon muodostavan tilapäisesti erityisen vaaran muille tienkäyttäjille.

1.7.14 Jarruvalaisin

`Jarruvalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmoittamaan muille ajoneuvon takana oleville tienkäyttäjille, että ajoneuvon kuljettaja käyttää käyttöjarrua.

1.7.15 Takarekisterikilven valaisin

`Takarekisterikilven valaisimella` tarkoitetaan laitetta, jota käytetään takarekisterikilvelle tarkoitetun alueen valaisemiseen; se voi koostua erilaisista optisista osista.

1.7.16 Etuvalaisin

`Etuvalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan ajoneuvon paikallaolo ja leveys edestä katsottaessa.

1.7.17 Takavalaisin

`Takavalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan ajoneuvon paikallaolo ja leveys takaa katsottaessa.

1.7.18 Takasumuvalaisin

`Takasumuvalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään saamaan ajoneuvo näkyvämmäksi takaapäin tiheässä sumussa.

1.7.19 Pysäköintivalaisin

`Pysäköintivalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan paikallaan oleva ajoneuvo taajama-alueella. Tällaisissa olosuhteissa se korvaa etu- ja takavalaisimet.

1.7.20 Äärivalaisin

`Äärivalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, joka on asennettu ajoneuvon uloimpaan reunaan mahdollisimman lähelle ajoneuvon yläreunaa ja joka on tarkoitettu ilmaisemaan selvästi ajoneuvon kokonaisleveys. Tietyissä ajoneuvoissa ja perävaunuissa tämä merkkivalo on tarkoitettu täydentämään ajoneuvon etu- ja takavalaisimia ja osoittamaan erityisesti ajoneuvon kokoa.

1.7.21 Sivuvalaisin

`Sivuvalaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan ajoneuvon paikallaanolo sivulta katsottaessa.

1.7.22 Heijastin

`Heijastimella` tarkoitetaan laitetta, joka ilmaisee ajoneuvon heijastamalla valoa, joka on peräisin ajoneuvoon kuulumattomasta valonlähteestä kun havaitsija on lähellä valonlähdettä.

Tässä direktiivissä heijastimina ei pidetä:

- heijastavia rekisterikilpiä;

- ADR:ssä (Eurooppalainen sopimus vaarallisten aineiden kansainvälisistä tiekuljetuksista) tarkoitettuja heijastavia merkkejä;

- muita heijastavia kilpiä ja merkkejä, joita on käytettävä jäsenvaltioiden tiettyjä ajoneuvoluokkia tai tiettyjä toimintatapoja koskevien erityisten vaatimusten noudattamiseksi.

1.8 Valoa lähettävä pinta

`Valoa lähettävällä pinnalla` tarkoitetaan läpikuultavan materiaalin ulkopintaa tai osaa siitä, joka auttaa valoa saavuttamaan tämän valotekniset ja väritekniset ominaisuudet. Jos ainoastaan osa ulkopinnasta lähettää valoa, valoa lähettävän pinnan määrittelee epäselvissä tapauksissa toimivaltainen viranomainen neuvoteltuaan ajoneuvon tai osan valmistajan kanssa.

1.9 Valaisevat pinnat

1.9.1 Valaisinlaitteen valaiseva pinta (1.7.8 1.7.11 kohta)

`Valaisinlaitteen valaisevalla pinnalla` tarkoitetaan heijastimen täyden valoaukon kohtisuoraa projektiota poikittaisella tasolla. Jos valaisinlaitteessa ei ole heijastinta, sovelletaan 1.9.2 kohdan määritelmää. Jos valaisimen valoa lähettävästä pinnasta ulottuu ainoastaan osa heijastimen täyden valoaukon ylle, on ainoastaan tämän osan projektio otettava huomioon.

Lähivalaisimen osalta valaiseva pinta rajoitetaan käyttämällä linssien pinnalla olevaa valojen ääriviivaa. Jos heijastin ja linssit ovat säädettävissä suhteessa toisiinsa, on käytettävä säädön keskiasentoa.

1.9.2 Muun merkkivalaisimen kuin heijastimen valaiseva pinta (1.7.12 1.7.21 kohta)

`Muun merkkivalaisimen kuin heijastimen valaisevalla pinnalla` tarkoitetaan valaisimen kohtisuoraa projektiota tasolla, joka on kohtisuorassa sen vertailuakseliin nähden ja joka sivuaa valaisimen ulkoista valoa lähettävää pintaa ja tätä projektiota rajoittaa tällä tasolla sijaitsevien varjostimien reunat, joista jokainen päästää ohitse 98 % valaisimen vertailuakselin suuntaisesta kokonaisvalovoimasta.

Määritettäessä valaisevan pinnan ala-, ylä- ja sivurajoja, on käytettävä ainoastaan sellaisia varjostimia, joissa on vaaka- ja pystysuuntaisia reunoja.

1.9.3 Heijastimen valaiseva pinta (1.7.22 kohta)

`Heijastimen valaisevalla pinnalla` tarkoitetaan heijastimen valaisevaa pintaa tasolla, joka on kohtisuorassa vertailuakselia vastaan ja jota ympäröivät vertailuakselin suuntaiset valoa lähettävän pinnan reunoja sivuavat tasot. Valaisevan pinnan ala-, ylä- ja sivurajojen määrittämiseksi on käytettävä ainoastaan pysty- ja vaakasuoria tasoja.

1.10 Näkyvä pinta

`Näkyvällä pinnalla` tarkoitetaan tiettyyn havaintosuuntaan nähden tarkoitetaan valoa lähettävän pinnan kohtisuoraa projektiota tasolla, joka on kohtisuorassa havaintosuuntaa vastaan (ks. piirustus lisäyksessä 2) ja sivuaa linssin kaikkein ulointa kohtaa.

1.11 Vertailuakseli

`Vertailuakselilla` tarkoitetaan valmistajan määräämää merkkivalon ominaisakselia (H = 0°, V = 0°), jota käytetään havaintosuuntana näkökenttäkulmien määrittelyä varten valoteknisissä mittauksissa ja asennettaessa valaisinta ajoneuvoon.

1.12 Vertailukeskipiste

`Vertailukeskipisteellä` tarkoitetaan vertailuakselin ja valoa lähettävän pinnan leikkauspistettä. Vertailukeskipisteen määrittää valaisimen valmistaja.

1.13 Geometrisen näkyvyyden kulmat

`Geometrisen näkyvyyden kulmilla` tarkoitetaan kulmia, jotka määrittävät sen pienimmän avaruuskulman alueen, jossa valaisimen näkyvän pinnan on oltava näkyvissä. Kyseinen avaruuskulman alue määritellään pallon, jonka keskipiste on valaisimen vertailukeskipisteessä ja jonka ekvaattori on samansuuntainen maanpinnan kanssa, segmentteinä. Nämä segmentit määritellään vertailuakselin suhteen. Vaakasuorat kulmat ß vastaavat pituusasteita ja pystysuorat kulmat á leveysasteita.

Geometrisen näkyvyyden kulmien sisällä ei saa olla mitään estettä valaisimen näkyvästä pinnasta lähtevän valon etenemiselle havainnoituna äärettömyydestä.

Jos mittaukset tehdään lähempänä valaisinta, on havaintosuuntaa siirrettävä yhdensuuntaisesti, jotta saavutettaisiin sama tarkkuus.

Geometrisen näkyvyyden kulmien sisällä ei oteta huomioon esteitä, jos ne olivat olemassa jo silloin, kun valaisin tyyppihyväksyttiin.

Jos valaisimen ollessa asennettuna ajoneuvon osat peittävät valaisimen näkyvän pinnan osia, on todistettava, että se valaisimen osa, jota esteet eivät peitä, vastaa yhä optisena yksikkönä laitteen hyväksynnälle määrättyjä valoteknisiä arvoja (ks. kuva jäljempänä).

>VIITTAUS KAAVIOON>

1.14 Ulommainen ulkoreuna

`Ulommaisella ulkoreunalla` tarkoitetaan ajoneuvon kummallakin puolella tasoa, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa ja joka koskettaa sen sivureunan ulointa kohtaa, lukuun ottamatta:

1.14.1 renkaiden ulkoneman lähellä niiden kosketuspistettä maanpinnan kanssa ja rengaspaineliitäntöjen ulkonemaa;

1.14.2 pyöriin asennettujen liukuesteiden ulkonemaa;

1.14.3 taustapeilien ulkonemaa;

1.14.4 suuntavalaisimien, äärivalaisimien, etu- ja takavalaisimien, pysäköintivalaisimien, heijastimien ja sivuvalaisimien ulkonemaa;

1.14.5 ajoneuvoon kiinnitettyjen tullisinettien ja näitä sinettejä turvaavien ja suojaavien laitteiden ulkonemaa.

1.15 Kokonaisleveys

`Kokonaisleveydellä` tarkoitetaan 1.14 kohdassa vahvistetun kahden pystytason välistä etäisyyttä.

1.16 Yksittäinen valaisin

`Yksittäisellä valaisimella` tarkoitetaan laitetta tai laitteen osaa, jolla on yksi tehtävä ja yksi valaiseva pinta sekä yksi tai useampia valonlähteitä.

Ajoneuvoon asentamisen osalta 'yksittäisellä valaisimella` tarkoitetaan myös kaikkia kahden erillisen tai ryhmitetyn valaisimen asennelmaa, jotka ovat tai eivät ole samanlaisia ja joilla on sama tehtävä, jos ne on asennettu siten, että valaisimien valaisevien pintojen projektiot tietyllä poikittaisella tasolla peittävät vähintään 60 % edellä tarkoitettujen valaisevien pintojen projektioita ympäröivästä pienimmästä suorakulmiosta.

Tällaisessa tapauksessa kukin näistä valaisimesta, silloin kun osan hyväksyntää vaaditaan, on hyväksyttävä "D"-tyypin valaisimeksi.

Tätä mahdollista yhdistelmää ei sovelleta kaukovalaisimiin, lähivalaisimiin ja etusumuvalaisimiin.

1.17 Kaksi valaisinta tai parillinen määrä valaisimia

`Kahdella valaisimella tai parillisella määrällä valaisimia` tarkoitetaan nauhan muotoista yhtenäistä valoa lähettävää pintaa, jos se on sijoitettu symmetrisesti ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden ja ulottuu ajoneuvon molemmille puolille enintään 400 mm:n etäisyydelle ajoneuvon ulommaisimmasta ulkoreunasta ja on vähintään 800 mm:n pituinen. Tällaisen pinnan valaisevuus on saavutettava vähintään kahdella valonlähteellä, jotka on sijoitettu mahdollisimman lähelle sen reunoja. Valoa lähettävä pinta voidaan muodostaa lukuisista rinnan sijoitetuista osista, jos useat erilliset valoa lähettävät pinnat samalla poikittaisella tasolla peittävät vähintään 60 % edellä tarkoitettujen erillisten valoa lähettäviä pintoja ympäröivästä pienimmästä suorakulmiosta.

1.18 Kahden valaisimen välinen etäisyys

`Kahden valaisimen välisellä etäisyydellä` valaisimien osoittaessa samaan suuntaan tarkoitetaan valaisimien valaisevien pintojen reunojen projektioiden välistä lyhintä etäisyyttä tasolla, joka on kohtisuorassa vertailuakseleita vastaan, kuten esitetään 1.9 kohdassa tarkoitetun tapauksen mukaisesti. Kahden valaisimen välinen etäisyys voidaan kuitenkin mitata ilman, että valaisevien pintojen reunoja määritellään tarkasti, kun etäisyys selvästi ylittää direktiivin vähimmäisvaatimukset.

1.19 Vapaaehtoinen valaisin

`Vapaaehtoisella valaisimella` tarkoitetaan valaisinta, jonka mukanaolo on jätetty valmistajan harkintavaltaan.

1.20 Toimintaa osoittava ilmaisin

`Toimintaa osoittavalla ilmaisimella` tarkoitetaan valoa tai ääntä lähettävää laitetta, joka osoittaa, toimiiko käynnistetty laite oikein vai ei.

1.21 Suljetun piirin ilmaisin

`Suljetun piirin ilmaisimella` tarkoitetaan valoa lähettävää laitetta, joka palaessaan osoittaa, että jokin laite on toiminnassa, mutta ei osoita toimiiko se oikein vai ei.

1.22 Maanpinta

`Maanpinnalla` tarkoitetaan pintaa, jolla ajoneuvo on ja jonka pitäisi olla selvästi vaakasuora.

1.23 Liikuteltavat osat

`Liikuteltavilla osilla` tarkoitetaan niitä ajoneuvon korin seiniä tai muita ajoneuvon osia, joiden sijaintia voidaan muuttaa taittamalla, pyörittämällä tai liu'uttamalla ilman työkalujen käyttöä. Taitto-ohjaamojen ei katsota kuuluvan niihin.

1.24 Liikuteltavan osan tavanomainen käyttöasento

`Liikuteltavan osan tavanomaisella käyttöasennolla (tavanomaisilla käyttöasennoilla)` tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan ajoneuvon tavanomaisia käyttöolosuhteita sekä pysäköintiolosuhteita varten erittelemää liikuteltavan osan tai liikuteltavien osien asentoa tai asentoja.

1.25 Ajoneuvon tavanomaiset käyttöolosuhteet

`Ajoneuvon tavanomaisilla käyttöolosuhteilla` tarkoitetaan:

1.25.1 moottoriajoneuvon osalta sitä tilaa jossa ajoneuvo on valmis lähtemään liikkeelle käyttömoottori käynnissä ja liikuteltavat osat ovat tavanomaisessa asennossa tai tavanomaisissa asennoissa, kuten 1.24 kohdassa määritellään;

1.25.2 perävaunun osalta sitä tilaa jossa perävaunu on kytketty vetoautoon 1.25.1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa ja sen liikuteltavat osat ovat 1.24 kohdassa määritelly(i)ssä tavanomaisessa asennossa (tavanomaisissa asennoissa).

1.26 Ajoneuvon pysäköintiolosuhteet

`Ajoneuvon pysäköintiolosuhteilla` tarkoitetaan:

1.26.1 moottoriajoneuvon osalta sitä tilaa jossa ajoneuvo on paikallaan ja käyttömoottori ei ole käynnissä ja ajoneuvon liikuteltavat osat ovat tavanomaisessa asennossa tai tavanomaisissa asennoissa, kuten 1.24 kohdassa määritetään;

1.26.2 perävaunun osalta sitä tilaa kun perävaunu on kytketty vetoautoon 1.26.1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa ja sen liikuteltavat osat ovat 1.24 kohdassa määritelly(i)ssä tavanomaisessa asennossa (tavanomaisissa asennoissa).

2 ETY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

2.1 Ajoneuvon valmistajan tai tämän edustajan on haettava ETY-tyyppihyväksyntää valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta.

2.2 Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena ja seuraavat tiedot:

2.2.1 ajoneuvotyypin kuvaus 1.1 kohdan mukaisesti, sekä kuormitusta koskevat rajoitukset, erityisesti suurin sallittu kuorma tavaratilassa;

2.2.2 valmistajan tekemä laiteluettelo valaisin- ja merkkivalolaiteasennelman osalta. Luettelossa voi olla useita laitetyyppejä kutakin toimintaa varten. Jokainen tyyppi on yksilöitävä asianmukaisesti (osan tyyppihyväksyntämerkki, valmistajan nimi jne.);

2.2.3 piirustus valaisimista ja merkkivalolaitteista kokonaisuudessaan, jossa esitetään eri valaisimien sijainti ajoneuvossa;

2.2.4 tarvittaessa tämän direktiivin vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi piirustukset kaikista erillisistä valaisimista, jo(i)ssa esitetään 1.9.1, 1.9.2 ja 1.9.3 kohdassa esitetyt valaisevat pinnat, 1.8 kohdassa esitetty valoa lähettävä pinta, 1.11 kohdassa esitetty vertailuakseli ja 1.12 kohdassa esitetty vertailuakselin keskipiste. Näitä tietoja ei tarvita takarekisterikilven valaisimen osalta (1.7.15 kohta).

2.3 Edellä 2.2.2 kohdassa esitetyillä valaisimilla ja merkkivalolaitteilla varustettu kuormittamaton ajoneuvo, joka vastaa hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä, on toimitettava hyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle.

2.4 Liitteessä II tarkoitettu asiakirja on liitettävä tyyppihyväksyntäasiakirjaan.

3 YLEISET VAATIMUKSET

3.1 Ainoastaan 1.7.8 1.7.22 kohdassa esitettyjen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asentaminen on sallittu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen soveltamista.

Muiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asentaminen on tämän johdosta kiellettyä.

3.2 Valaisimet ja merkkivalolaitteet on asennettava siten, että 1.25, 1.25.1 ja 1.25.2 kohdassa esitetyissä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ja mahdollisesta tärinästä huolimatta ne säilyttävät tässä liitteessä vahvistetut ominaisuudet ja mahdollistavat, että ajoneuvo on tämän liitteen vaatimusten mukainen. Erityisesti valaisimien epähuomiossa tapahtuva säätäminen on estettävä.

3.3 Edellä 1.7.8, 1.7.9 ja 1.7.10 kohdassa esitetyt valaisevat valaisimet on asennettava siten, että niiden oikea suuntaus voidaan säätää helposti.

3.4 Kaikkien merkkivalolaitteiden osalta, mukaan lukien sivuseiniin asennetut, ajoneuvoon asennetun valaisimen vertailuakselin on oltava yhdensuuntainen tieliikenteessä olevan ajoneuvon alustatasoon nähden; lisäksi sen on oltava kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden sivuheijastimien ja sivuvalaisimien osalta, ja yhdensuuntainen tähän tasoon nähden kaikkien muiden merkkivalolaitteiden osalta. Joka suuntaan hyväksytään ± 3° toleranssi. Lisäksi on noudatettava valmistajan laatimia asennusta koskevia erityisohjeita.

3.5 Erityisten vaatimusten puuttuessa valaisimien korkeus ja suuntaus tarkastetaan tasaisella, vaakasuoralla pinnalla olevalla kuormittamattomalla ajoneuvolla 1.25, 1.25.1 ja 1.25.2 kohdassa esitetyissä olosuhteissa.

3.6 Erityisten vaatimusten puuttuessa on valaisimet, jotka muodostavat parin:

3.6.1 asennettava ajoneuvoon symmetrisesti suhteessa pituussuuntaiseen keskitasoon (tämä arvio perustuu valaisimen ulkoiseen geometriseen muotoon eikä sen 1.9.1, 1.9.2 ja 1.9.3 kohdassa tarkoitetun valaisevan pinnan reunaan);

3.6.2 oltava toisiinsa nähden symmetrisiä suhteessa pituussuuntaiseen keskitasoon; tämä vaatimus ei ole voimassa valaisimen sisärakenteen osalta;

3.6.3 täytettävä samat väritekniset ominaisuudet;

3.6.4 omattava likimain samanlaiset valotekniset ominaisuudet.

3.7 Sellaisen ajoneuvon osalta, jonka ulkoinen muoto on epäsymmetrinen, edellä tarkoitettujen vaatimusten on täytyttävä mahdollisimman täydellisesti.

3.8 Valaisimet, joilla on eri tehtävät, voivat olla erillisiä tai ryhmitettyjä, yhdistettyjä tai rakenteellisesti yhdistettyjä yhteen laitteeseen, jos kukin tällainen valaisin täyttää siihen sovellettavat vaatimukset.

3.9 Suurin korkeus maanpinnasta on mitattava valaisevan pinnan korkeimmasta kohdasta ja pienin korkeus valaisevan pinnan matalimmasta kohdasta.

Lähivalaisimien osalta pienin korkeus maanpintaan nähden mitataan heijastimen alimmasta reunasta.

3.9.1 Sijainti leveyden osalta on määritettävä ajoneuvon kauimpana pituussuuntaisesta keskitasosta olevasta valaisevan pinnan reunasta, kun tarkoitetaan kokonaisleveyttä ja valaisevan pinnan sisäreunoista, kun tarkoitetaan valaisimien välistä etäisyyttä.

3.10 Erityisten vaatimusten puuttuessa ainoastaan suuntavalaisimet ja hätävilkkukytkentä saavat lähettää vilkkuvaa valoa.

3.11 Edellä 1.7 kohdassa määritelty valaisin ei saa lähettää eteenpäin punaista valoa, joka voisi aiheuttaa sekaannusta ja mikään 1.7 kohdassa määritelty valaisin, lukuun ottamatta peruutusvalaisinta, ei saa lähettää taaksepäin valkoista valoa, joka voisi aiheuttaa sekaannusta. Ajoneuvon sisäpuolisia merkkivaloja ei oteta huomioon. Epäselvissä tapauksissa tämä vaatimus on tarkastettava seuraavasti:

3.11.1 punaisen valon näkyvyys eteenpäin: punaisen valaisimen valoa lähettävä pinta ei saa näkyä suoraan, jos sitä tarkastellaan 25 metriä ajoneuvon edessä olevasta poikittaisen tason sisällä sijaitsevasta alueesta 1 (ks. lisäyksen 3 kuva 1);

3.11.2 valkoisen valon näkyvyys taaksepäin: valkoisen valaisimen valoa lähettävä pinta ei saa näkyä suoraan, jos sitä tarkastellaan 25 metriä ajoneuvon takana olevasta poikittaisen tason sisällä sijaitsevasta alueesta 2 (ks. lisäyksen 3 kuva 2).

3.11.3 Tarkasteltavia alueita 1 ja 2 rajoittavat erikseen seuraavat tasot:

3.11.3.1 korkeuden osalta kaksi vaakasuoraa tasoa, jotka sijaitsevat 1 ja 2.2 metriä maanpinnan yläpuolella;

3.11.3.2 leveyden osalta kaksi pystysuoraa tasoa, joista toinen muodostaa 15° kulman eteenpäin ja toinen taaksepäin ja ajoneuvosta ulospäin ja jolla on yhteys ajoneuvon keskitasoon, joka lävistää ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa yhdensuuntaisten pystytasojen kosketuspisteen(-pisteet) ja joka rajoittuu ajoneuvon kokonaisleveyteen.

Jos kosketuspisteitä on useita, kaikkein etummaisin vastaa etutasoa ja takimmaisin vastaa takatasoa.

3.12 Sähköliitäntöjen on oltava sellaiset, että etu- ja takavalaisimet, mahdolliset äärivalaisimet, mahdolliset sivuvalaisimet ja takarekisterikilven valaisin voidaan kytkeä päälle ja pois ainoastaan samanaikaisesti.

Tätä vaatimusta ei sovelleta, kun käytetään etu- ja takavalaisimia sekä sivuvalaisimia, jotka on yhdistetty tai rakenteellisesti yhdistetty edellä tarkoitettuihin valaisimiin pysäköintivalaisimina.

3.13 Sähköliitäntöjen on oltava sellaiset, että kauko- ja lähivalaisimia ja etusumuvalaisimia ei voida kytkeä päälle, elleivät myös 3.12 kohdassa tarkoitetut valaisimet ole kytkettynä päälle. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta kauko- ja lähivalaisimiin, kun niillä voidaan antaa varoitusvalomerkki siten, että kaukovalaisin lähettää lyhyin välein välkkyvää valoa tai että lähivalaisin lähettää lyhyin välein välkkyvää valoa tai että kaukovalaisin ja lähivalaisin lähettävät vuorotellen lyhyin välein välkkyvää valoa.

3.14 Valaisimien lähettämän valon värit ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

3.15 Suljetun piirin ilmaisimien tehtäviin voidaan käyttää toimintaa osoittavia ilmaisia.

3.16 Kätkettävät valaisimet

3.16.1 Lukuun ottamatta kaukovalaisimia, lähivalaisimia ja etusumuvalaisimia, jotka voidaan kätkeä silloin kun ne eivät ole käytössä, valaisimien kätkeminen on kiellettyä.

3.16.2 Jos jokin vika vaikuttaa kätkemislaitteen (-laitteiden) toimintaan, valaisimien on pysyttävä käyttöasennossaan, jos ne ovat jo käytössä, tai ne on voitava siirtää käyttöasentoon työkaluja käyttämättä.

3.16.3 On oltava mahdollista siirtää valaisimet käyttöasentoon ja kytkeä ne päälle yhdellä hallintalaitteella, tämä ei kuitenkaan estä mahdollisuutta, että ne voidaan siirtää käyttöasentoon kytkemättä niitä päälle.

Kuitenkin ryhmitettyjen kaukovalaisimien ja lähivalaisimien osalta edellä tarkoitettua hallintalaitetta vaaditaan ainoastaan aktivoimaan lähivalaisimet.

3.16.4 Kuljettajan paikalta ei saa olla mahdollista tahallisesti pysäyttää päälle kytkeytyvien valaisimien liikettä, ennen kuin ne saavuttavat käyttöasentonsa. Jos valaisimien liike voi häikäistä muita tiellä liikkujia, ne saavat syttyä vasta kun ne ovat saavuttaneet käyttöasentonsa.

3.16.5 Lämpötilojen 30 °C ja + 50 °C välillä valaisimen on pystyttävä saavuttamaan käyttöasentonsa kolmen sekunnin kuluessa hallintalaitteen ensimmäisestä toiminnasta.

3.17 Valaisimien lukumäärä

Ajoneuvoon kiinnitettyjen valaisimien lukumäärän on oltava sama kuin 4.1 4.18 kohdan 2 alakohdassa esitetty (esitetyt) lukumäärä(t).

3.18 Lukuun ottamatta 3.19, 3.20 ja 3.22 kohdan vaatimuksia, valaisimia saa asentaa liikuteltaviin osiin.

3.19 Takavalaisimia, takasuuntavalaisimia ja takaheijastimia, sekä kolmion muotoisia että muun kuin kolmion muotoisia, ei saa asentaa liikuteltaviin osiin. Jos edellä tarkoitetut tehtävät saavutetaan kahden "D"-tyyppisen valaisimen yhdistelmällä (ks. 1.16 kohta), ainoastaan toisen näistä valaisimista tarvitsee olla kiinnitetty ajoneuvon liikkumattomaan osaan.

3.20 Mitään sellaista liikuteltavaa osaa ei saa olla, riippumatta siitä onko siihen asennettu merkkivalo tai ei, joka jossain kiinteässä asennossa peittää enemmän kuin 50 % etu- ja takavalaisimien, etu- ja takasuuntavalaisimien ja heijastimien näkyvästä pinnasta, kun näitä katsotaan yhdensuuntaisesti ajoneuvon pituussuuntaisen akseliin nähden.

Jos tämä ei ole mahdollista:

3.20.1 liitteen II asiakirjan 16 kohdassa on oltava huomautus muille viranomaisille, että liikuteltavat osat voivat peittää enemmän kuin 50 % näkyvästä pinnasta.

3.20.2 Edellä 3.20.1 kohdan tapauksessa ajoneuvon on kiinnitettävä ilmoitus käyttäjän tiedoksi, että liikuteltavien osien tiety(i)ssä asenno(i)ssa muita tiellä liikkujia on varoitettava ajoneuvosta tiellä varoituskolmiolla tai muilla kansallisten vaatimusten mukaisilla laitteilla.

3.21 Kun liikuteltavat osat ovat muussa kuin 1.24 kohdassa määritellyssä 'tavanomaisessa asennossa`, niihin asennetut laitteet eivät saa häiritä tiellä liikkujia.

3.22 Kun valaisin on asennettu liikuteltavaan osaan ja liikuteltava osa on tavanomaisessa käyttöasennossa (ks. 1.24 kohta), valaisimen on aina palattava valmistajan erittelemään asentoon(asentoihin) tämän liitteen mukaisesti. Lähivalaisimien ja etusumuvalaisimien osalta tämä vaatimus katsotaan täyttyneeksi, jos silloin, kun liikuteltavia osia on siirretty ja palautettu tavanomaiseen asentoon 10 kertaa, mikään näiden valaisimien kallistuskulmista suhteessa valaisimen alustaan ei eroa enemmän kuin 0,15 % 10 mitatun arvon keskiarvosta, kun tämä mitataan kunkin liikuteltavan osan toiminnan jälkeen.

3.23 Valaisimet voivat olla ryhmiteltyjä, yhdistettyjä tai rakenteellisesti yhdistettyjä toisiinsa, jos kunkin valaisimen osalta väriä, sijoitusta, suuntausta, geometrista näkyvyyttä, sähköliitäntöjä koskevat vaatimukset ja mahdolliset muut vaatimukset täyttyvät.

3.24 Heijastimia lukuun ottamatta valaisimen, jota ei voi saada toimimaan pelkällä hehkulampun asennuksella ei katsota olevan asennettuna, vaikka valaisimessa olisikin hyväksyntämerkki.

4 ERITYISET VAATIMUKSET

4.1 Kaukovalaisimet

4.1.1 Asennus

Pakollinen moottoriajoneuvojen osalta.

Kielletty perävaunujen osalta.

4.1.2 Lukumäärä

Kaksi tai neljä.

Jos ajoneuvoon on asennettu neljä kätkettävää kaukovalaisinta, kahden lisäkaukovalaisimen asennus on sallittua ainoastaan merkkivalon (kuten 3.13 kohdassa määritetään) lähettämiseksi päivänvalossa.

4.1.3 Järjestely

Ei vaatimuksia.

4.1.4 Sijainti

4.1.4.1 Leveys:

valaisevan pinnan ulkoreunat eivät saa olla asennettuna lähemmäksi ajoneuvon äärimmäistä ulkoreunaa kuin lähivalaisimien valaisevan pinnan ulkoreunat.

4.1.4.2 Korkeus:

ei vaatimuksia.

4.1.4.3 Pituus:

ajoneuvon edessä ja siten asennettuina, että lähetetty valo ei häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti taustapeilien ja ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

4.1.5 Geometrinen näkyvyys

Valaisevan pinnan näkyvyys, mukaan lukien sen ne alueet, jotka eivät näy valaistuina havaintosuunnassa, on varmistettava avauskulmassa, jonka määrittävät valaisevan pinnan kehältä lähtevät suorat, jotka muodostavat vähintään 5° kulman ajovalaisimen vertailuakselin kanssa. Geometrisen näkyvyyden kulmien alkupisteet ovat valaisevan pinnan projektion kehä poikittaisella tasolla, joka sivuaa ajovalaisimen linssin etummaisinta osaa.

4.1.6 Suuntaus

Eteenpäin.

Lukuun ottamatta oikean säädön ylläpitoon käytettäviä laitteita ja tilannetta, kun ajovalaisimia on kaksi paria, ainoastaan yksi pari, joka koostuu kaukovalaisimina toimivista ajovaloista saa ainoastaan kääntyä, ohjauslaitteen lukituskulman mukaisesti, lähes pystysuoran akselin ympäri.

4.1.7 Sähköliitännät

4.1.7.1 Kaukovalaisimet voidaan kytkeä päälle joko yhtäaikaisesti tai pareittain. Vaihdettaessa lähivaloilta kaukovaloille on ainakin yhden kaukovalaisinparin kytkeydyttävä päälle. Vaihdettaessa kaukovaloilta lähivaloille on kaikkien kaukovalaisimien sammuttava yhtäaikaisesti.

4.1.7.2 Lähivalot voivat jäädä päälle samanaikaisesti kuin kaukovalot.

4.1.7.3 Kun ajoneuvoon on asennettu neljä kätkettävää kaukovalaisinta, niiden yläasennon on estettävä mahdollisten muiden lisäkaukovalaisimien yhtäaikainen toiminta, jos nämä on tarkoitettu merkkivalon (kuten 3.13 kohdassa määritetään) lähettämiseen päivänvalossa.

4.1.8 Suljetun piirin ilmaisin

Pakollinen.

4.1.9 Muut vaatimukset

4.1.9.1 Ajovalaisimien, jotka voidaan kytkeä päälle samanaikaisesti, suurin yhteinen kytkettävissä oleva voimakkuus saa olla enintään 225 000 cd.

4.1.9.2 Tämä suurin voimakkuus määritetään laskemalla yhteen osan tyyppihyväksynnän yhteydessä mitatut ja näiden tyyppihyväksyntätodistuksissa esitetyt eri valaisimien suurimmat voimakkuudet.

4.2 Lähivalaisimet

4.2.1 Asennus

Pakollinen moottoriajoneuvojen osalta.

Kielletty perävaunujen osalta.

4.2.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.2.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.2.4 Sijainti

4.2.4.1 Leveys:

kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta sijaitseva heijastavan pinnan reuna saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon ulommaisimmasta ulkoreunasta.

Valaisevien pintojen sisäreunojen välinen etäisyys on oltava vähintään 600 mm.

Tämä välimatka voidaan pienentää 400 mm:iin, kun ajoneuvon kokonaisleveys on enintään 1 300 mm.

4.2.4.2 Korkeus:

maanpinnan yläpuolella: vähintään 500 mm ja enintään 1 200 mm.

4.2.4.3 Pituus:

ajoneuvon edessä; tämä vaatimus katsotaan täyttyneeksi, jos lähetetty valo ei häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti taustapeilien ja ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

4.2.5 Geometrinen näkyvyys

Määritetään kulmien á ja â avulla 1.13 kohdan mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

Koska lähivalaisimilta vaadittavat valotekniset arvot eivät kata koko geometrista näkökenttää, vaaditaan jäljelle jäävässä tilassa 1 cd:n vähimmäisarvo tyyppihyväksyntää varten. Seinät tai muut varusteosat valon lähellä eivät saa aiheuttaa sellaisia ilmiöitä, jotka häiritsevät muita tienkäyttäjiä.

4.2.6 Suuntaus

4.2.6.1 Alkukaltevuuden säätämisen jälkeen mitataan lähivalon pystykaltevuus, ilmaistuna prosentteina, staattisissa olosuhteissa kaikissa lisäyksessä 1 määritellyissä kuormitustiloissa.

Lähivalon katkeamisen alkukaltevuuden alaspäin 0,1 %:n tarkkuudella kuormittamattoman ajoneuvon osalta, kun yksi henkilö istuu kuljettajan paikalla määrittää ajoneuvon valmistaja ja tämä arvo on merkittävä kaikkiin ajoneuvoihin joko toisen ajovalaisimen tai valmistajan kilven läheisyyteen helposti luettavalla ja pysyvällä, lisäyksessä 6 esitetyllä merkillä.

Tämä kaltevuus alaspäin määritetään 4.2.6.1.1 kohdassa.

4.2.6.1.1 Lähivalaisimen valaisevan pinnan alemman reunan metreinä, ilmaistuna asennuskorkeuden (h) mukaan kuormittamattoman ajoneuvon osalta, lähivalon katkeamisen pystykaltevuuden on kaikissa lisäyksissä 1 esitetyissä staattisissa olosuhteissa pysyttävä jäljempänä esitetyissä arvoissa, ja alkutavoitteella on oltava seuraavat arvot:

>TAULUKON PAIKKA>

tai, ajoneuvon valmistajan harkinnan mukaan

>TAULUKON PAIKKA>

ajoneuvon ETY-tyyppihyväksynnän hakemuksessa on tässä tapauksessa oltava tieto siitä kumpaa kahdesta vaihtoehdosta käytetään;

>TAULUKON PAIKKA>

Edellä tarkoitetuista raja-arvoista ja alkusäädön arvoista esitetään yhteenveto jäljempänä esitetyssä kaaviossa.

>VIITTAUS KAAVIOON>

4.2.6.2 Edellä esitetty edellytys voidaan täyttää ajovalaisimen ja ajoneuvon suhteelliseen asentoon vaikuttavalla laitteella. Tämän laitteen vaurioiduttua valonsäde ei saa palata asentoon, joka on kallistunut vähemmän alaspäin kuin sen sijainti vian tapahtumahetkellä.

4.2.6.2.1 Edellä 4.2.6.2 kohdassa tarkoitetun laitteen on oltava automaattinen.

4.2.6.2.2 Käsin säädettävät laitteet, jotka voivat olla portaittaisia tai portaattomia, voidaan hyväksyä jos niissä on pysäytyspiste, jossa valaisimet voidaan suunnata 4.2.6.1 kohdassa määriteltyyn alkukaltevuuteen tavallisten säätöruuvien avulla. Näitä käsin säädettäviä laitteita on voitava käyttää kuljettajan istuimelta. Portaattomasti säädettävissä laitteissa on oltava vertailumerkit, jotka ilmoittavat lähivalon säätöä vaativat kuormitustilat.

Asentojen lukumäärän portaittain säädettävissä laitteissa on oltava sellainen, että 4.2.6.1.1 kohdassa esitetyt arvot saavutetaan kaikissa lisäyksessä 1 esitetyissä kuormitustiloissa.

Näiden laitteiden osalta lisäyksessä 1 esitetyt kuormitustilat, jotka vaativat lähivalon säätämistä on merkittävä selvästi laitteen hallintalaitteen läheisyyteen (ks. lisäys 7).

4.2.6.2.3 Lähivalon kaltevuuden vaihtelun mittaus kuormituksen funktiona on tehtävä lisäyksessä 5 vahvistetun testausmenettelyn mukaisesti.

4.2.7 Sähköliitännät

Hallintalaitteen, jolla vaihdetaan lähivalaisimet päälle, on kytkettävä pois kaikki kaukovalaisimet samanaikaisesti.

Lähivalaisimet voivat pysyä kytkettyinä samaan aikaan kuin kaukovalaisimet.

4.2.8 Suljetun piirin ilmaisin

Vapaaehtoinen.

4.2.9 Muut vaatimukset

Edellä 3.6.2 kohdan vaatimuksia ei sovelleta lähivalaisimiin.

Lähivalaisimet eivät saa kääntyä ohjauslaitteen lukkiutumiskulman mukaisesti.

4.3 Etusumuvalaisimet

4.3.1 Asennus

Vapaaehtoinen moottoriajoneuvojen osalta.

Kielletty perävaunujen osalta.

4.3.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.3.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.3.4 Sijainti

4.3.4.1 Leveys:

kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta sijaitseva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon äärimmäisestä ulkoreunasta.

4.3.4.2 Korkeus:

vähintään 250 mm maanpinnan yläpuolella.

Mikään valaisevan pinnan piste ei saa olla korkeammalla kuin lähivalaisimen valaisevan pinnan korkein piste.

4.3.4.3 Pituus:

ajoneuvon edessä: tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos lähetetty valo ei häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti taustapeilien tai ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

4.3.5 Geometrinen näkyvyys

Määritetään kulmien á ja â avulla 1.13 kohdan mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

4.3.6 Suuntaus

Etusumuvalaisinten suuntaus ei saa vaihdella ohjauslaitteen lukituskulman mukaisesti.

Ne on suunnattava eteenpäin siten, etteivät ne häikäise tai häiritse vastaantulijoita tai muita tien käyttäjiä.

4.3.7 Sähköiset liitännät

On oltava mahdollista kytkeä etusumuvalaisimet päälle ja pois päältä kaukovalaisimista, lähivalaisimista tai mistään kauko- ja lähivalaisimen yhdistelmästä riippumatta.

4.3.8 Suljetun piirin ilmaisin

Vapaaehtoinen.

4.4 Peruutusvalaisimet

4.4.1 Asennus

Pakollinen moottoriajoneuvojen osalta.

Vapaaehtoinen perävaunujen osalta.

4.4.2 Lukumäärä

Yksi tai kaksi.

4.4.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.4.4 Sijainti

4.4.4.1 Leveys:

ei erityisiä vaatimuksia.

4.4.4.2 Korkeus:

vähintään 250 mm ja enintään 1 200 mm maanpinnan yläpuolella.

4.4.4.3 Pituus:

ajoneuvon takana.

4.4.5 Geometrinen näkyvyys

Määritellään kulmien á ja â avulla 1.13 kohdan mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

4.4.6 Suuntaus

Taaksepäin.

4.4.7 Sähköliitännät

Peruutusvalaisin saa syttyä ainoastaan, jos peruutusvaihde on päällä ja jos moottorin käynnistys- ja pysäytyslaite on sellaisessa asennossa, että moottorin toiminta on mahdollista.

Ne eivät saa syttyä tai pysyä sytytettyinä jos toinen edellä mainituista edellytyksistä ei täyty.

4.4.8 Suljetun piirin ilmaisin

Vapaaehtoinen.

4.5 Suuntavalaisimet

4.5.1 Asennus (ks. lisäys 4)

Pakollinen. Suuntavalaisimien tyypit jaetaan luokkiin (1, 1 a, 1 b, 2 a, 2 b ja 5), joiden asennelma yhdessä ajoneuvossa muodostaa järjestelyn (A ja B).

Järjestelyä A sovelletaan kaikkiin moottoriajoneuvoihin.

Järjestelyä B sovelletaan ainoastaan perävaunuihin.

4.5.2 Lukumäärä

Laitteiden lukumäärän on oltava sellainen, että ne voivat lähettää signaaleja, jotka vastaavat yhtä 4.5.3 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä.

4.5.3 Järjestely

A: kaksi seuraaviin luokkiin kuuluvaa etusuuntavalaisinta:

- 1 tai 1 a tai 1 b,

jos tämän valaisimen valaisevan pinnan ja lähivalaisimen ja/tai mahdollisen etusumuvalaisimen valaisevan pinnan reunan välinen etäisyys on vähintään 40 mm,

- 1 a tai 1 b,

jos tämän valaisimen valaisevan pinnan ja lähivalaisimen ja/tai mahdollisen etusumuvalaisimen valaisevan pinnan reunan välinen etäisyys on vähintään 20 mm ja enintään 40 mm,

- 1 b,

jos tämän valaisimen valaisevan pinnan ja lähivalaisimen ja/tai mahdollisen etusumuvalaisimen valaisevan pinnan reunan välinen etäisyys on enintään 20 mm;

kaksi takasuuntavalaisinta (luokka 2 a tai 2 b);

kaksi sivusuuntavalaisinta (luokka 5).

Jos etusuuntavalaisimen (luokka 1, 1 a ja 1 b) ja sivusuuntavalaisimen (luokka 5) yhdistävä laite, on asennettu ajoneuvoon, voidaan asentaa kaksi lisäsivusuuntavalaisinta (luokka 5), jotta 4.5.5 kohdassa esitetyt näkyvyysvaatimukset täyttyvät.

B: kaksi takasuuntavalaisinta (luokka 2 a tai 2 b).

4.5.4 Sijainti

4.5.4.1 Leveys:

kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta sijaitseva valaisevan pinnan reuna saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon ulommaisimmasta ulkoreunasta.

Kahden valaisevan pinnan sisäreunan välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm.

Tämä etäisyys voidaan vähentää 400 mm:iin, kun ajoneuvon kokonaisleveys on enintään 1 300 mm.

4.5.4.2 Korkeus maanpinnan yläpuolella:

4.5.4.2.1 Sivusuuntavalaisimen (luokka 5) valoa lähettävän pinnan korkeuden on oltava vähintään 500 mm, kun tämä mitataan alimmasta pisteestä, tai yli 1 500 mm, kun tämä mitataan korkeimmasta pisteestä.

4.5.4.2.2 Luokan 1, 1 a, 1 b, 2 a ja 2 b suuntavalaisimen korkeus, kun tämä mitataan 3.8 kohdan mukaisesti, ei saa olla vähemmän kuin 350 mm tai enemmän kuin 1 500 mm.

4.5.4.2.3 Jos ajoneuvon rakenne estää edellä tarkoitetulla tavalla mitattujen enimmäisraja-arvojen ylärajojen noudattamisen, ne voidaan suurentaa 2 300 mm:iin luokan 5 sivusuuntavalaisimien osalta ja 2 100 mm:iin luokan 1, 1 a, 1 b, 2 a ja 2 b suuntavalaisimen osalta.

4.5.4.3 Pituus:

sivusuuntavalaisimen (luokka 5) valoa lähettävän pinnan ja ajoneuvon kokonaispituuden eturajan ilmaisevan poikittaisen tason välinen etäisyys saa olla enintään 1 800 mm.

Jos ajoneuvon rakenne estää pienimpien näkyvyyskulmien noudattamisen, etäisyyttä voidaan suurentaa 2 500 mm:iin.

4.5.5 Geometrinen näkyvyys

>TAULUKON PAIKKA>

4.5.6 Suuntaus

Jos valmistaja on vahvistanut erityiset vaatimukset asennuksesta, niitä on noudatettava.

4.5.7 Sähköliitännät

Suuntavalaisimen on kytkeydyttävä päälle muista valaisimista riippumatta. Kaikkien ajoneuvon samalla puolella sijaitsevien suuntavalaisimien on kytkeydyttävä päälle ja pois päältä hallintalaitteen avulla ja niiden on vilkuttava vaiheittain.

4.5.8 Toimintaa osoittava ilmaisin

Pakollinen etu- ja takasuuntavalaisimien osalta. Se voi olla optinen tai akustinen tai näiden yhdistelmä.

Jos se on optinen, sen on oltava vilkkuva valo, joka ainakin etu- tai takasuuntavalaisimen vioittuessa joko sammuu tai pysyy sytytettynä, mutta ei vilku, tai muuttaa toistumistiheyttään.

Jos se on kokonaisuudessaan akustinen, sen on oltava selvästi kuuluva ja sen toimintatiheyden on muututtava ainakin jonkun etu- tai takasuuntavalaisimen vioittuessa.

Jos moottoriajoneuvo on varustettu perävaunun vetoa varten, se on varustettava erityisellä optisella toimintaa osoittavalla ilmaisimella perävaunun suuntavalaisimia varten, ellei vetoauton ilmaisimella ole mahdollista havaita näin muodostuneen ajoneuvoyhdistelmän suuntavalaisimen vioittumista.

4.5.9 Muut vaatimukset

Valon on oltava vilkkuva valo, joka vilkkuu 90 ± 30 kertaa minuutissa.

Merkkivalon hallintalaitteen toimintaa on seurattava enintään yhden sekunnin kuluttua valon syttyminen ja enintään puolentoista sekunnin kuluttua sen ensimmäinen sammuminen. Jos moottoriajoneuvo on varustettu perävaunun vetoa varten vetoauton suuntavalaisimien hallintalaitteella on voitava käyttää myös perävaunun suuntavalaisimia.

Muun vian kuin oikosulun ilmaantuessa yhteen suuntavalaisimeen, muiden valaisimien on jatkettava vilkkumista, mutta toimintatiheys voi tällöin olla erilainen kuin suuntavalaisimille on vahvistettu.

4.6 Hätävilkkukytkentä

>TAULUKON PAIKKA>

4.6.8 Suljetun piirin ilmaisin

Pakollinen. Vilkkuva varoitusvalo, joka voi toimia yhdessä 4.5.8 kohdassa esitetyn(esitettyjen) ilmaisim(i)en kanssa.

4.6.9 Muut vaatimukset

Kuten 4.5.9 kohdassa määrätään. Jos moottoriajoneuvo on varustettu perävaunun, hätävilkkukytkennän hallintalaitteella on voitava saada myös perävaunun suuntavalaisimet toimimaan. Hätävilkkukytkennän on voitava toimia, vaikka moottorin käynnistys- ja sammuttamislaite on asennossa, joka estää moottorin käynnistämisen.

4.7 Jarruvalaisimet

4.7.1 Asennus

Pakollinen.

4.7.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.7.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.7.4 Sijainti

4.7.4.1 Leveys:

Vähintään 600 mm erillään. Tämä etäisyys voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on enintään 1 300 mm.

4.7.4.2 Korkeus:

Maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm, enintään 1 500 mm tai enintään 2 100 mm, jos korin muoto estää 1 500 mm:n noudattamisen.

4.7.4.3 Pituus:

Ajoneuvon takana.

4.7.5 Geometrinen näkyvyys

>TAULUKON PAIKKA>

4.7.6 Suuntaus

Kohti ajoneuvon takaosaa.

4.7.7 Sähköliitännät

Jarruvalaisimien on sytyttävä, kun käyttöjarrua käytetään. Niiden ei tarvitse toimia, jos moottorin käynnistys- tai muuttamislaite on asennossa, joka estää moottorin toiminnan.

4.7.8 Toimintaa osoittava ilmaisin

Vapaaehtoinen. Jos sellainen on asennettu, tämän ilmaisimen on oltava toimintaa osoittava ilmaisin, joka koostuu vilkkumattomasta varoitusvalosta, joka syttyy jarruvalaisimien vioittuessa.

4.8 Takarekisterikilven valaisin

4.8.1 Asennus

Pakollinen.

>TAULUKON PAIKKA>

4.8.7 Sähköliitännät

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.8.8 Suljetun piirin ilmaisin

Vapaaehtoinen. Jos sellainen on, sen toimintaa on ohjattava etu- ja takavalaisimelle vaaditulla ilmaisimella.

4.8.9 Muut vaatimukset

Kun takarekisterikilven valaisin on yhdistetty takavalaisimeen, joka on rakenteellisesti yhdistetty jarruvalaisimeen tai takasumuvalaisimeen, takarekisterikilven valaisimen valoteknisiä ominaisuuksia voidaan muuttaa jarruvalaisimen tai takasumuvalaisimen toiminnan aikana.

4.9 Etuvalaisimet

4.9.1 Asennus

Pakollinen kaikkien moottoriajoneuvojen osalta.

Pakollinen sellaisten perävaunujen osalta, joiden leveys on enemmän kuin 1 600 mm.

Vapaaehtoinen perävaunujen osalta, joiden leveys on enintään 1 600 mm.

4.9.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.9.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.9.4 Sijainti

4.9.4.1 Leveys:

kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta sijaitseva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon ulommaisimmasta ulkoreunasta.

Perävaunun osalta kauimpana pituussuuntaisesta keskitasosta sijaitseva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 150 mm:n etäisyydellä ajoneuvon ulommaisimmasta ulkoreunasta. Kahden valaisevan pinnan sisäreunojen välinen vapaa väli on oltava vähintään kuin 600 mm.

Tämä etäisyys voidaan pienentää 400 mm:iin, kun ajoneuvon kokonaisleveys on enintään 1 300 mm.

4.9.4.2 Korkeus:

maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm, enintään 1 500 mm tai enintään 2 100 mm, jos korin muoto estää 1 500 mm:n noudattamisen.

4.9.4.3 Pituus:

ei erityisiä vaatimuksia.

4.9.4.4 Kun etuvalaisin on rakenteellisesti yhdistetty muuhun valaisimeen, toisen valaisimen valaisevaa pintaa on käytettävä sijaintivaatimuksien (4.9.4.1 4.9.4.3 kohta) täyttymisen tarkastamiseksi.

4.9.5 Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma kahden etuvalaisimen osalta:

45° sisäänpäin ja 80° ulospäin.

Perävaunujen osalta kulmaa sisäänpäin voidaan vähentää 5°:een.

Pystykulma:

15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella oleva pystykulma voidaan pienentää 5°: een sellaisten valaisimien osalta, jotka ovat enintään 750 mm maanpinnan yläpuolella.

4.9.6 Suuntaus

Eteenpäin.

4.9.7 Sähköliitännät

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.9.8 Suljetun piirin ilmaisin

Pakollinen. Tämän ilmaisimen on oltava vilkkumaton ja sitä ei vaadita, jos kojetaulun valaistus voidaan kytkeä päälle ainoastaan samanaikaisesti kuin etuvalaisimet.

4.10 Takavalaisimet

4.10.1 Asennus

Pakollinen.

4.10.2 Lukumäärä

Kaksi.

4.10.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.10.4 Sijainti

4.10.4.1 Leveys:

kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm ajoneuvon ulommaisimmasta ulkopinnasta.

Kahden valaisevan pinnan sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, kun ajoneuvon kokonaisleveys on enintään 1 300 mm.

4.10.4.2 Korkeus:

maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm, enintään 1 500 mm tai enintään 2 100 mm, jos korin muoto estää 1 500 mm:n noudattamisen.

4.10.4.3 Pituus:

ajoneuvon takaosassa.

4.10.5 Geometrinen näkyvyys

>TAULUKON PAIKKA>

4.10.6 Suuntaus

Taaksepäin.

4.10.7 Sähköliitännät

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.10.8 Suljetun piirin ilmaisin

Pakollinen. Sen on oltava yhdistetty etuvalaisimien ilmaisimeen.

4.11 Takasumuvalaisin

4.11.1 Asennus

Pakollinen.

4.11.2 Lukumäärä

Yksi, toinen on vapaaehtoinen.

4.11.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.11.4 Sijainti

4.11.4.1 Leveys:

jos on asennettu ainoastaan yksi takasumuvalaisin, sen on sijaittava ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason vastakkaisella puolella rekisteröintimaan liikenteen suuntaisesti; vertailukeskipiste voi sijata myös ajoneuvon pituussuuntaisella keskitasolla.

4.11.4.2 Korkeus:

250 - 1 000 mm maanpinnan yläpuolella.

4.11.4.3 Pituus:

ajoneuvon takana:

4.11.5 Geometrinen näkyvyys

>TAULUKON PAIKKA>

4.11.6 Suuntaus

Taaksepäin.

4.11.7 Sähköliitännät

Näiden on oltava sellaisia, että takasumuvalaisin voi toimia ainoastaan silloin, kun lähivalaisimet tai kaukovalaisimet tai etusumuvalaisimet tai näiden yhdistelmä on kytketty päälle. Niiden on oltava sellaisia, että kun takasumuvalaisin on kytketty päälle, se voi toimia yhdessä kaukovalaisimien, lähivalaisimien ja etusumuvalaisimien kanssa.

Kun takasumuvalaisin on kytketty päälle, vaihtaminen kaukovaloilta lähivaloille ja toisinpäin ei saa sammuttaa takasumuvalaisinta.

Jos ajoneuvoon on asennettu etusumuvalaisimet, takasumuvalaisimen sammuttamisen on oltava mahdollista riippumatta etusumuvalaisimien sammumisesta.

4.11.8 Suljetun piirin ilmaisin

Pakollinen. Erillinen, vilkkumaton varoitusvalo.

4.11.9 Muita vaatimuksia

Joka tapauksessa takasumuvalaisimen ja jokaisen jarruvalaisimen välisen etäisyyden on oltava enemmän kuin 100 mm.

4.12 Pysäköintivalaisin

4.12.1 Asennus

Moottoriajoneuvojen osalta, joiden pituus on enintään 6 m ja leveys on enintään 2 m: vapaaehtoinen;

Kaikkien muiden ajoneuvojen osalta: kielletty.

4.12.2 Lukumäärä

Riippuu järjestelystä.

4.12.3 Järjestely

- joko kaksi etuvalaisinta ja kaksi takavalaisinta,

- tai yksi valaisin molemmilla puolilla.

4.12.4 Sijainti

4.12.4.1 Leveys:

kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon ulommaisimmasta ulkoreunasta.

Lisäksi valaisinparien osalta valaisimien on oltava ajoneuvon sivuilla.

4.12.4.2 Korkeus:

>TAULUKON PAIKKA>

4.12.4.3 Pituus:

ei erityisiä vaatimuksia.

4.12.5 Geometrinen näkyvyys

>TAULUKON PAIKKA>

4.12.6 Suuntaus

Sellainen, että valaisimet täyttävät näkyvyyttä eteenpäin ja taaksepäin koskevat vaatimukset.

4.12.7 Sähköliitännät

Liitännän on mahdollistettava, että samalla ajoneuvon sivulla sijaitseva(t) pysäköintivalaisin (-valaisimet) syttyvät muista valaisimista riippumatta.

Pysäköintivalaisim(i)en on voitava toimia, vaikka moottorin käynnistys- tai sammuttamislaite on sellaisessa asennossa, joka estää moottorin toiminnan.

4.12.8 Suljetun piirin ilmaisin

Vapaaehtoinen. Jos sellainen on asennettu, sitä ei saa voida sekoittaa etu- ja takavalaisimien ilmaisimeen.

4.12.9 Muut vaatimukset

Tämän valaisimen toiminta voidaan saada aikaan myös kytkemällä samalla ajoneuvon sivulla sijaitsevat etu- ja takavalaisimet samanaikaisesti päälle.

4.13 Äärivalaisin

4.13.1 Asennus

Pakollinen sellaisten ajoneuvojen osalta, joiden leveys on enemmän kuin 2,10 m.

Vapaaehtoinen sellaisten ajoneuvojen osalta, joiden leveys on 1,80 2,10 m.

Takaäärivalaisin on vapaaehtoinen alustaohjaamoiden osalta.

4.13.2 Lukumäärä

Kaksi eteenpäin näkyvää ja kaksi taaksepäin näkyvää.

4.13.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.13.4 Sijainti

4.13.4.1 Leveys:

>TAULUKON PAIKKA>

4.13.4.2 Korkeus:

>TAULUKON PAIKKA>

4.13.4.3 Pituus:

ei erityisiä vaatimuksia.

4.13.5 Geometrinen näkyvyys:

>TAULUKON PAIKKA>

4.13.6 Suuntaus

Sellainen, että valaisimet täyttävät näkyvyyttä eteen- ja taaksepäin koskevat vaatimukset.

4.13.7 Sähköliitännät

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.13.8 Suljetun piirin ilmaisin

Vapaaehtoinen. Jos sellainen on, sen tehtävän toteuttaa etu- ja takavalaisimille vaadittu ilmaisin.

4.13.9 Muut vaatimukset

Jolleivat muut täytettävät vaatimukset edellytä muuta, edestäpäin näkyvä valaisin ja takaapäin näkyvä valaisin, jotka sijaitsevat samalla ajoneuvon sivulla, voidaan yhdistää yhdeksi laitteeksi.

Äärivalaisimen sijainnin suhteessa vastaavaan etu- tai takavalaisimeen on oltava sellainen, että kahden kyseessä olevan valaisimen välisten valaisevia pintoja lähinnä olevien pisteiden projektioiden etäisyys poikittaisella pystytasolla on vähintään 200 mm.

4.14 Takaheijastin, muu kuin kolmionmuotoinen

4.14.1 Asennus

Pakollinen moottoriajoneuvojen osalta.

Vapaaehtoinen perävaunujen osalta, jos se on ryhmitelty yhdessä muiden takaosan merkkivalolaitteiden kanssa.

4.14.2 Lukumäärä

Kaksi.

Lisäheijastimet ja -materiaalit sallitaan, jos ne eivät heikennä pakollisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden tehokkuutta.

4.14.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.14.4 Sijainti

4.14.4.1 Leveys:

kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon ulommaisimmasta ulkoreunasta.

Heijastimien sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on enintään 1 300 mm.

4.14.4.2 Korkeus:

maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm ja enintään 900 mm.

4.14.4.3 Pituus:

Ajoneuvon takana.

4.14.5 Geometrinen näkyvyys

>TAULUKON PAIKKA>

4.14.6 Suuntaus

Taaksepäin.

4.14.7 Muut vaatimukset

Heijastimen valaisevalla pinnalla saa olla yhteisiä osia kaikkien muiden takavalaisimien valaisevien pintojen kanssa.

4.15 Takaheijastin, kolmionmuotoinen

4.15.1 Asennus

Pakollinen perävaunujen osalta.

Kielletty moottoriajoneuvojen osalta.

4.15.2 Lukumäärä

Kaksi.

Lisäheijastinlaitteet ja -materiaalit sallitaan, jos ne eivät heikennä pakollisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden tehokkuutta.

4.15.3 Järjestely

Kolmion kärjen on oltava ylimpänä.

4.15.4 Sijainti

4.15.4.1 Leveys:

kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm ajoneuvon ulommaisimmasta ulkoreunasta.

Heijastimien sisäreunojen välisen etäisyyden tulee olla vähintään 600 mm. Tätä etäisyyttä voidaan vähentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on enintään 1 300 mm.

4.15.4.2 Korkeus:

maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm ja enintään 900 mm.

4.15.4.3 Pituus:

ajoneuvon takana.

4.15.5 Geometrinen näkyvyys:

>TAULUKON PAIKKA>

4.15.6 Suuntaus

Taaksepäin.

4.15.7 Muut vaatimukset

Kolmion sisään ei saa asentaa valaisinta.

4.16 Etuheijastin, muu kuin kolmionmuotoinen

4.16.1 Asennus

Pakollinen perävaunujen osalta.

Vapaaehtoinen moottoriajoneuvojen osalta.

4.16.2 Lukumäärä

Kaksi.

Lisäheijastinlaitteet ja -materiaalit sallitaan, jos ne eivät heikennä pakollisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden tehokkuutta.

4.16.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.16.4 Sijainti

4.16.4.1 Leveys:

kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon ulommaisimmasta ulkoreunasta.

Perävaunun osalta kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 150 mm:n etäisyydellä ajoneuvon ulommaisimmasta ulkoreunasta.

Heijastimien sisäreunojen välisen etäisyyden tulee olla vähintään 600 mm. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on enintään 1 300 mm.

4.16.4.2 Korkeus:

maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm ja enintään 900 mm, tai 1 500 mm, jos ajoneuvon rakenne estää 900 mm:n noudattamisen.

4.16.4.3 Pituus:

ajoneuvon takana.

4.16.5 Geometrinen näkyvyys:

>TAULUKON PAIKKA>

4.16.6 Suuntaus

Eteenpäin.

4.16.7 Muut vaatimukset

Heijastimen valaisevalla pinnalla saa olla yhteisiä osia etuvalaisimen valaisevan pinnan kanssa.

4.17 Sivuheijastin, muu kuin kolmionmuotoinen

4.17.1 Asennus

Pakollinen:

- kaikkien moottoriajoneuvojen osalta, joiden pituus on yli 6 m,

- kaikkien perävaunujen osalta;

Vapaaehtoinen:

- moottoriajoneuvoissa, joiden pituus on enintään 6 m.

4.17.2 Pienin lukumäärä sivua kohden

Sellainen, että pituussuuntaista sijoitusta koskevia sääntöjä noudatetaan.

Lisäheijastinlaitteet ja -materiaalit hyväksytään, jos ne eivät häiritse pakollisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden toimintaa.

4.17.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.17.4 Sijainti

4.17.4.1 Leveys:

ei erityisiä vaatimuksia.

4.17.4.2 Korkeus:

maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm ja enintään 900 mm. Jos ajoneuvon rakenne estää suurimman korkeuden noudattamisen, tätä raja-arvoa voidaan suurentaa 1 500 mm:iin.

4.17.4.3 Pituus:

ainakin yksi sivuheijastin on asennettava ajoneuvon keskikolmannekseen, etummaisin sivuheijastin ei saa olla enemmän kuin 3 m:n etäisyydellä ajoneuvon edestä; perävaunujen osalta on otettava huomioon vetoaisan pituus etäisyyttä mitattaessa.

Kahden vierekkäisen sivuheijastimen välinen etäisyys ei saa olla enemmän kuin 3 m.

Jos ajoneuvon rakenne estää tällaisen vaatimuksen noudattamisen, tätä etäisyyttä voidaan suurentaa 4 m:iin. Takimmaisen sivuheijastimen ja ajoneuvon perän välinen etäisyys ei saa olla enemmän kuin 1 m.

Kuitenkin sellaisten moottoriajoneuvojen osalta, joiden pituus ei ole enemmän kuin 6 m, riittää, jos yksi sivuheijastin on asennettu ajoneuvon pituuden ensimmäiseen tai viimeiseen kolmannekseen.

4.17.5 Geometrinen näkyvyys

>TAULUKON PAIKKA>

4.17.6 Suuntaus

Heijastimen vertailuakselin on oltava vaakasuora ja kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden ja sen on oltava suunnattu ulospäin.

4.17.7 Muut vaatimukset

Sivuheijastimen valaisevalla pinnalla voi olla yhteisiä osia kaikkien muiden sivuvalaisimien valaisevien pintojen kanssa.

4.18 Sivuvalaisin

4.18.1 Asennus

Pakollinen:

- kaikkien sellaisten ajoneuvojen osalta, joiden pituus on enemmän kuin 6 m, lukuun ottamatta alustaohjaamoja;

Vapaaehtoinen:

- sellaisten ajoneuvojen osalta, joiden pituus on enintään 6 m.

Kun perävaunujen pituutta lasketaan, on mukaan laskettava myös vetotanko.

4.18.2 Pienin lukumäärä sivua kohden

Sellainen, että pituussuuntaista sijoitusta koskevia sääntöjä noudatetaan.

4.18.3 Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.18.4 Sijainti

4.18.4.1 Leveys:

ei erityisiä vaatimuksia.

4.18.4.2 Korkeus:

maanpinnan yläpuolella: vähintään 350 mm ja enintään 1 500 mm. Jos ajoneuvon rakenne estää suurimman korkeuden noudattamisen, tätä raja-arvoa voidaan suurentaa 2 100 mm:iin.

4.18.4.3 Pituus:

ainakin yksi sivuvalaisin on asennettava ajoneuvon keskikolmannekseen ja etummaisin sivuvalaisin ei saa olla enemmän kuin 3 m ajoneuvon edestä; perävaunujen osalta on otettava huomioon vetoaisan pituus tätä etäisyyttä mitattaessa.

Kahden vierekkäisen sivuvalaisimen välinen etäisyys saa olla enintään 3 m.

Jos ajoneuvon rakenne estää tämän vaatimuksen noudattamisen, tätä etäisyyttä voidaan suurentaa 4 m:iin. Takimmaisen sivuvalaisimen ja ajoneuvon takaosan välinen etäisyys ei saa olla enemmän kuin 1 m. Kuitenkin sellaisten ajoneuvojen osalta, joiden pituus on enintään 6 m sekä alustaohjaamojen osalta, riittää, jos yksi sivuvalaisin on asennettu ajoneuvon pituuden ensimmäiseen tai viimeiseen kolmannekseen.

4.18.5 Geometrinen näkyvyys

>TAULUKON PAIKKA>

4.18.6 Suuntaus

Sivullepäin.

4.18.7 Sähköiset liitännät

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.18.8 Suljetun piirin ilmaisin

Vapaaehtoinen. Jos sellainen on, sen tehtävän toteuttaa etu- ja takavalaisimelle vaadittava ilmaisin.

4.18.9 Muut vaatimukset

Kun takimmaisin sivuvalaisin on yhdistetty takavalaisimeen, rakenteellisesti yhdistetty takasumuvalaisimeen tai rakenteellisesti yhdistetty tähän valaisimeen, sivuvalaisimen valotekniset ominaisuudet saavat muuttua takasumuvalaisimen toiminnan aikana.

5 TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

5.1 Jokaisen sarjatuotetun ajoneuvon on oltava valaisimen ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta tyyppihyväksytyn ajoneuvotyypin sekä tässä direktiivissä vahvistettujen ominaisuuksien mukainen.

Lisäys 1 EDELLÄ 4.2.6.1 KOHDASSA TARKOITETUT AJONEUVON KUORMITUSTILAT

1 Seuraavissa testeissä matkustajien massaksi lasketaan 75 kg henkilöä kohti.

2 Erilaisten ajoneuvojen kuormitustilat

2.1 M1-luokan ajoneuvot

2.1.1 Lähivalaisimien valonsädekimpun kulma määritetään seuraavissa kuormitustiloissa:

2.1.1.1 yksi henkilö kuljettajan istuimella;

2.1.1.2 kuljettaja sekä yksi matkustaja kauimpana kuljettajasta olevalla etuistuimella;

2.1.1.3 kuljettaja, sekä yksi matkustaja kauimpana kuljettajasta olevalla etuistuimella, kaikissa takimmaisissa istuimissa on matkustaja;

2.1.1.4 yksi matkustaja jokaisella istuimella;

2.1.1.5 yksi matkustaja jokaisella istuimella sekä tasaisesti jakautunut kuorma tavaratilassa siten, että taka-akseliin tai etuakseliin, jos tavaratila sijaitsee edessä, kohdistuu sallittu kuormitus. Jos ajoneuvossa on tavaratila sekä edessä että takana, kuormaa on lisättävä sopivasti jaettuna sallittujen akseliin kohdistuvien kuormitusten aikaansaamiseksi. Jos suurin sallittu kuormitettu massa kuitenkin saavutetaan ennen sallittua yhteen akseliin kohdistuvaa kuormitusta, tavaratilan (-tilojen) kuormaa on rajoitettava arvoon, jolla tämä massa saavutetaan;

2.1.1.6 kuljettaja, sekä tasaisesti jakautunut kuorma tavaratilassa siten, että vastaavaan akseliin kohdistuu sallittu kuormitus.

Jos suurin sallittu kuormitettu massa saavutetaan ennen sallittua akseliin kohdistuvaa kuormitusta, tavaratilan (-tilojen) kuormaa on rajoitettava arvoon, jolla tämä massa saavutetaan.

2.1.2 Edellä tarkoitettuja kuormitustiloja määritettäessä on otettava huomioon valmistajan mahdollisesti ilmoittamat kuormitusrajoitukset.2.2 M2- ja M3-luokan ajoneuvot

Lähivalaisimien valonsädekimpun kulma määritetään seuraavissa kuormitustiloissa:

2.2.1 ajoneuvo kuormaamaton ja yksi henkilö kuljettajan istuimella;

2.2.2 ajoneuvo kuormattu siten, että jokaiseen akseliin kohdistuu suurin teknisesti sallittu kuormitus tai kunnes ajoneuvon suurin sallittu massa saavutetaan kuormittamalla etu- ja taka-akseleita oikeassa suhteessa niiden suurimpiin teknisesti sallittuihin kuormituksiin, ensin saavutettavan ollessa määräävä.

2.3 N-luokan ajoneuvot, joissa on kuormalava

2.3.1 Lähivalaisimien valonsädekimpun kulma määritetään seuraavissa kuormitustiloissa:

2.3.1.1 ajoneuvo kuormaamaton ja yksi henkilö kuljettajan istuimella;

2.3.1.2 kuormalavan ollessa takana: kuljettaja sekä kuorma siten jaettuna, että suurin teknisesti sallittu taka-akseliin tai taka-akseleihin kohdistuva kuormitus tai ajoneuvon suurin sallittu massa saavutetaan, ensin saavutettavan ollessa määräävä, ylittämättä etuakselin kuormitusta, joka lasketaan kuormittamattoman ajoneuvon etuakselin kuormituksen sekä etuakseliin kohdistuvan suurimman sallitun hyötykuorman summana. Samaa menettelyä käytetään soveltuvin osin, jos kuormalava sijaitsee edessä.

2.4 N-luokan ajoneuvot, joissa ei ole kuormalavaa

2.4.1 Puoliperävaunujen vetoautot:

2.4.1.1 kuormaamaton ajoneuvo vetokytkintä kuormittamatta ja yksi henkilö kuljettajan paikalla;

2.4.1.2 yksi henkilö kuljettajan paikalla; teknisesti sallittu kuormitus kohdistuu vetokytkimeen, joka on taka-akselin korkeinta kuormitusta vastaavassa asennossa.

2.4.2 Perävaunujen vetoautot:

2.4.2.1 ajoneuvo kuormaamaton ja yksi henkilö kuljettajan paikalla;

2.4.2.2 yksi henkilö kuljettajan paikalla, yksi henkilö kaikilla muilla ohjaamon istuimilla.

Lisäys 2

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 3

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 4

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 5 LÄHIVALAISIMEN KALTEVUUDEN MUUTTUMISEN MITTAAMINEN KUORMITUKSEN FUNKTIONA

1 SOVELTAMISALA

Tässä lisäyksessä määritetään menetelmä lähivalaisimen kaltevuuden muutoksien mittaamiseksi suhteessa sen alkuperäiseen kaltevuuteen, kun muutos aiheutuu kuormituksesta johtuvasta moottoriajoneuvon asennon muutoksesta.

2 MÄÄRITELMÄT

2.1 Alkuperäinen kaltevuus

2.1.1 Ilmoitettu alkuperäinen kaltevuus

ajoneuvon valmistajan erittelemä alkuperäisen lähivalaisimen kaltevuuden arvo, joka toimii vertailuarvona sallittujen vaihteluiden laskemiseksi.

2.1.2 Mitattu alkuperäinen kaltevuus

lähivalaisimen kaltevuuden tai ajoneuvon kulman keskiarvo, kun se mitataan ajoneuvon ollessa kyseiselle testattavalle ajoneuvoluokalle lisäyksessä 1 esitetyssä tilassa N:o 1. Se toimii vertailuarvona arvioitaessa lähivalaisimen kaltevuuden muutoksia kuormituksen vaihdellessa.

2.2 Lähivalaisimen kaltevuus

Se voidaan määritellä seuraavasti:

- joko milliradiaaneina ilmoitettuna kulmana ajovalaisimien vaakatason ominaispistettä kohti menevän valokeilan suunnan leikkauksen ja vaakatason välillä,

- tai tämän kulman tangenttina, prosentuaalisena kaltevuutena ilmoitettuna, koska kulmat ovat pieniä (näiden pienien kulmien osalta 1 % vastaa 10 mrad:a).

Jos suuntaus ilmoitetaan prosentuaalisena kulmana, se voidaan laskea seuraavan kaavan avulla:

>NUM>h1 - h2/>DEN>l × 100

jossa:

h1 on edellä tarkoitetun ominaispisteen korkeus maanpinnasta, millimetreinä ilmoitettuna, mitattuna ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa kohtisuorassa olevassa pystysuuntaisella valkokankaalla, joka on asetettu vaakasuoran etäisyyden I päähän;

h2 on vertailukeskipisteen (jota pidetään h1:ssä valitun ominaispisteen nimellisorigona); korkeus maanpinnasta;

l on valkokankaan ja vertailukeskipisteen välinen etäisyys millimetreinä.

Negatiiviset arvot merkitsevät kulmaa alaspäin (ks. kuva 1).

Positiiviset arvot merkitsevät kulmaa ylöspäin.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Huomautuksia:

1 Tämä piirustus esittää M1-luokan ajoneuvoa, mutta esitetty periaate soveltuu myös muiden luokkien ajoneuvoihin.

2 Jos ajoneuvossa ei ole ajovalaisimien suuntauslaitteistoa, on ajovalaisimien kaltevuuden vaihtelu täysin samanlainen itse ajoneuvon kulman vaihtelujen kanssa.

3 MITTAUSOLOSUHTEET

3.1 Jos lähivalaisinkeilan valkokankaalla oleva muoto tarkastetaan silmämääräisesti tai valoteknisellä menetelmällä, mittaus on tehtävä pimeässä ympäristössä (esim. pimeässä huoneessa), joka on riittävän suuri, jotta ajoneuvo ja valkokangas saadaan sijoitettua kuvassa 1 esitetyllä tavalla. Ajovalaisimien vertailukeskipisteiden on oltava etäisyydellä I vähintään 10 metriä valkokankaasta.

3.2 Alustan, jolla mittaukset tehdään, on oltava mahdollisimman tasainen ja vaakasuora, jotta lähivalaisimien kaltevuuden mittauksien toistettavuus voidaan varmistaa ± 0,5 mrad tarkkuudella (± 0,05 % kaltevuus).

3.3 Jos käytetään valkokangasta, on sen merkinnän, sijainnin ja paikan suhteessa alustaan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon oltava sellainen, että toistettavuus voidaan varmistaa ± 0,5 mrad tarkkuudella (± 0,05 % kaltevuus).

3.4 Mittauksien aikana ympäröivän lämpötilan on oltava 10 °C 30 °C.

4 AJONEUVON VALMISTELU

4.1 Mittaukset tehdään ajoneuvolla, jolla on ajettu 1 000 10 000 km, mieluiten 5 000 km.

4.2 Renkaat on paineistettava täyden kuormituksen paineelle, siten kuin valmistaja on eritellyt. Ajoneuvon on oltava täyteen tankattuna (polttoaine, vesi, öljy) ja varustettuna kaikilla valmistajan erittelemillä lisälaitteilla ja työkaluilla. Täysi polttoaineen tankkaus tarkoittaa, että polttonestesäiliön on oltava täytettynä vähintään 90 %:sti direktiivin 70/156/ETY liitteessä I esitetyn mallin mukaisessa ajoneuvon tiedot sisältävässä asiakirjassa ilmoitetusta tilavuudestaan.

4.3 Ajoneuvon seisontajarrun on oltava vapautettuna ja vaihteen on oltava vapaalla.

4.4 Ajoneuvoa on vakautettava vähintään 8 tunnin ajan 3.4 kohdassa eritellyssä lämpötilassa.

4.5 Jos käytetään valoteknistä tai silmämääräistä menetelmää, olisi selvästi merkityn lähivalaisimien katkaisimen oltava etukäteen asennettuna testattavaan ajoneuvoon mittauksien helpottamiseksi.

Muita menetelmiä saadaan käyttää tarkempien lukemien saavuttamiseksi (esim. ajovalaisimien linssien irrottaminen).

5 TESTAUSMENETTELY

5.1 Yleistä

Lähivalaisimen tai ajoneuvon kulman muutoksien vaihtelut valitun menetelmän mukaisesti on mitattava erikseen ajoneuvon kummallakin puolella. Vasemman- ja oikeanpuoleisista ajovalaisimista lisäyksessä 1 eritellyissä kuormitustiloissa saatujen tulosten on oltava 5.5 kohdassa vahvistetuissa raja-arvoissa. Kuormitusta on lisättävä asteittain altistamatta ajoneuvoa kohtuuttomille iskuille.

5.2 Mitatun alkukaltevuuden määrittäminen

Ajoneuvo on valmistettava siten kuin 4 kohdassa eritellään ja kuormitettava siten kuin lisäyksessä 1 eritellään (vastaavan ajoneuvoluokan ensimmäinen kuormitustila).

Ennen jokaista mittausta on ajoneuvoa keinutettava 5.4 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Mittaukset tehdään kolme kertaa.

5.2.1 Jos yksikään näistä kolmesta mittauksesta ei poikkea enempää kuin 2 mrad (0,2 % kaltevuus) tulosten aritmeettisesta keskiarvosta, muodostaa tämä keskiarvo lopullisen tuloksen.

5.2.2 Jos yksikin näistä kolmesta mittauksesta poikkeaa enemmän kuin 2 mrad (0,2 % kaltevuus) tulosten aritmeettisesta keskiarvosta, on tehtävä 10 mittauksen lisäsarja, joiden aritmeettinen keskiarvo muodostaa lopullisen tuloksen.

5.3 Mittausmenetelmät

Mitä tahansa menetelmää saadaan käyttää kulman vaihteluiden mittaamiseen, jos lukemien tarkkuus on ± 0,2 mrad (0,02 % kaltevuus).

5.4 Ajoneuvon käsittely jokaisessa kuormitustilassa

Ajoneuvon pyöräntuenta ja kaikki muut osat, jotka todennäköisesti vaikuttavat lähivalaisimen kaltevuuteen, on aktivoitava jäljempänä määritellyn menetelmän mukaisesti.

Tutkimuslaitokset ja valmistajat saavat kuitenkin yhdessä esittää muita menetelmiä (joko kokeellisia tai laskelmiin perustuvia), erityisesti jos testi aiheuttaa erityisiä ongelmia ja jos sellaiset laskelmat ovat selvästi päteviä.

5.4.1 M1-luokan ajoneuvot, joissa on tavanomainen pyöräntuenta

Ajoneuvon seistessä mittauspaikalla ja tarvittaessa pyörien levätessä liikkuvilla korokkeilla (joita on käytettävä, jos niiden pois jättäminen johtaisi jousitusliikkeen rajoittumiseen, joka on todennäköisesti vaikuttaisi mittaustuloksiin), heilutetaan ajoneuvoa yhtäjaksoisesti vähintään kolme täydellistä sykliä; jokaisessa syklissä ensin ajoneuvon etuosa ja sitten takaosa painetaan alas. Heilutusjakson on päätyttävä syklin loppuun. Ennen mittauksia on ajoneuvon lopetettava heilahtelunsa itsestään.

Liikkuvien korokkeiden sijasta sama tulos voidaan saavuttaa liikuttamalla ajoneuvoa taakse- ja eteenpäin vähintään yhden täyden pyörän kierroksen verran.

5.4.2 M2-, M3- ja N-luokan ajoneuvot, joissa on tavanomainen pyöräntuenta

5.4.2.1 Jos M1-luokan ajoneuvoille tarkoitettu 5.4.1 kohdassa tarkoitettu käsittelymenetelmä ei ole mahdollinen, voidaan käyttää 5.4.2.2 tai 5.4.2.3 kohdassa tarkoitettua menetelmää.

5.4.2.2 Ajoneuvon seistessä mittauspaikalla ja pyörien ollessa alustalla, heilutetaan runkoa vaihtelemalla kuormitusta tilapäisesti.

5.4.2.3 Ajoneuvon seistessä mittauspaikalla ja pyörien ollessa alustalla, aktivoidaan ajoneuvon pyöräntuenta ja kaikki muut osat, jotka voivat vaikuttaa lähivalaisimen kaltevuuteen, käyttämällä värähtelijää. Tämä voi olla tärisevä lava, jonka päällä pyörät on.

5.4.3 Ajoneuvot, joissa ei ole tavanomaista pyöräntuentaa ja joiden moottoreiden on oltava käynnissä

Ennen mittausten tekemistä odotetaan, että ajoneuvo saavuttaa lopullisen asentonsa moottorin käydessä.

5.5 Mittaukset

Lähivalaisimen kaltevuuden vaihtelu on arvioitava kaikkien eri kuormitustilojen osalta suhteessa alkuperäiseen kaltevuuteen, joka määritellään 5.2 kohdan mukaisesti.

Jos ajoneuvo on varustettu käsikäyttöisellä ajovalaisimien suuntauslaitteistolla, on tämä säädettävä ajoneuvon valmistajan kyseiselle kuormitustilalle erittelemään asentoon (lisäyksen 1 mukaisesti).

5.5.1 Aloittaessa on tehtävä yksittäinen mittaus jokaisessa kuormitustilassa. Vaatimukset ovat täyttyneet, jos kaikissa kuormitustiloissa kulman vaihtelu on lasketuissa raja-arvoissa (esim. alkutilan kulman ja hyväksymisen edellytyksenä olevien pienimmän ja suurimman raja-arvon välillä) toleranssilla 4 mrad (0,4 % kaltevuus).

5.5.2 Jos mi(t)kään mittauks(i)en tulos (tulokset) ei(vät) pysy 5.5.1 kohdassa ilmoitetussa varmuusvarassa, tai jos se ylittää (ne ylittävät) raja-arvot, on tehtävä kolme lisämittausta kuormitustiloissa, jotka vastaavat näitä tuloksia, sellaisina kuin ne eritellään 5.5.3 kohdassa.

5.5.3 Jokaisen edellä tarkoitetun kuormitustilan osalta:

5.5.3.1 jos yksikään kolmesta mittauksesta ei poikkea enempää kuin 2 mrad (0,2 % kaltevuus) tulosten aritmeettisesta keskiarvosta, tämä keskiarvo muodostaa lopullisen tuloksen.

5.5.3.2 jos yksikin kolmesta mittauksesta poikkeaa enemmän kuin 2 mrad (0,2 % kaltevuus) tulosten aritmeettisesta keskiarvosta, on tehtävä 10 mittauksen lisäsarja, joiden aritmeettinen keskiarvo muodostaa lopullisen tuloksen.

5.5.3.3 jos ajoneuvossa on automaattinen ajovalaisimien suuntausjärjestelmä, jossa on hystereesisilmukka, on keskimääräisiä tuloksia hystereesisilmukan huipusta ja alaosasta pidettävä merkitsevinä arvoina.

Kaikki nämä mittaukset on tehtävä 5.5.3.1 ja 5.5.3.2 kohdan mukaisesti.

5.5.4 Vaatimukset ovat täyttyneet, jos kaikissa kuormitustiloissa 5.2 kohdan mukaisesti määritellyn mitatun alakulman ja jokaisen kuormitustilan aikana mitatun kulman vaihtelu on pienempää kuin 5.5.1 kohdassa lasketut arvot (ilman varmuusvaraa).

5.5.5 Jos ainoastaan yksi laskettu suurimman ja pienimmän vaihtelun raja-arvo ylittyy, valmistajan on voitava valita erilainen arvo alkukaltevuuden kulmalle, hyväksynnälle määrätyissä raja-arvoissa.

Lisäys 6 LIITTEESSÄ I OLEVASSA 4.2.6.1 ALAKOHDASSA TARKOITETUN ILMOITETUN ALKUSÄÄDÖN MERKITSEMINEN

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 7 LIITTEESSÄ I OLEVASSA 4.2.6.2.2 ALAKOHDASSA TARKOITETTUJEN AJOVALAISIMIEN SUUNTAUSLAITTEIDEN HALLINTALAITTEET

1 VAATIMUKSET

1.1 Lähivalaisimen kaltevuus alaspäin on kaikissa tapauksissa toteutettava jollakin seuraavista tavoista:

a) liikuttamalla hallintalaitetta alaspäin tai vasemmalle;

b) kiertämällä hallintalaitetta vastapäivään;

c) painamalla hallintalaitetta (paino-veto -järjestelmä)

Jos valokeilan säätämiseen käytetään useita painikkeita, on sen painikkeen, joka aiheuttaa suurimman kaltevuuden alaspäin, sijaittava muiden lähivalaisinasentopainikkeen (-painikkeiden) vasemmalla puolella tai alapuolella.

Kiertyvän hallintalaitteen, joka on asennettu reuna edellä, tai siten, että ainoastaan reuna on näkyvissä, on noudatettava a- tai c-tyyppisten hallintalaitteiden toimintaperiaatteita.

1.1.1 Tässä hallintalaitteessa on oltava tunnukset, jotka osoittavat selvästi lähivalaisimen kaltevuutta ylös- ja alaspäin tarkoittavat liikkeet.

1.2 "0"-asento vastaa alkukaltevuutta liitteessä I olevan 4.2.6.1 kohdan mukaisesti.

1.3 "0"-asennon, jonka liitteessä I olevan 4.2.6.2.2 kohdan mukaisesti on oltava "seis-asento", ei välttämättä tarvitse olla säätöalueen lopussa.

1.4 Hallintalaitteessa käytetyt merkit on selitettävä käyttäjän käsikirjassa.

1.5 Ainoastaan seuraavia tunnuksia saadaan käyttää hallintalaitteiden tunnistamiseen:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Voidaan käyttää myös tunnuksia, joissa on neljä viivaa viiden sijasta.

2 ESIMERKIT

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

(1) Korvataan takarekisterikilven ja suuntavalaisimien (luokka 5) valaisinlaitteiden osalta ilmaisu "valaisevat pinnat" ilmaisulla "valoa lähettävät pinnat", kun valaisevaa pintaa ei ole

(2) Korvataan takarekisterikilven ja suuntavalaisimien (luokka 5) valaisinlaitteiden osalta ilmaisu "valaisevat pinnat" ilmaisulla "valoa lähettävät pinnat", kun valaisevaa pintaa ei ole.

LIITE II

MALLI

Viranomaisen nimi

>KAAVION ALKU>

VALAISIMIEN JA MERKKIVALOLAITTEIDEN ASENNUSTA KOSKEVA LIITE AJONEUVON ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUKSEEN

(Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetun neuvoston direktiivin 70/156/ETY 4 artiklan 2 kohta ja 10 artikla)

ETY-tyyppihyväksyntänumero

1Merkki (toiminimi)

2Ajoneuvon tyyppi ja myyntinimitys

3Valmistajan nimi ja osoite

4Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite

5Hyväksyttäväksi toimitettuun ajoneuvoon asennetut valaisinlaitteet(1)

5.1Kaukovalaisimet: kyllä/ei(*)

5.2Lähivalaisimet: kyllä/ei(*)

5.2.1Ajovalaisimien suuntauslaitteet: kyllä/ei(*)

5.3Etusumuvalaisimet: kyllä/ei(*)

5.4Peruutusvalaisimet: kyllä/ei(*)

5.5Etusuuntavalaisimet: kyllä/ei(*)

5.6Takasuuntavalaisimet: kyllä/ei(*)

5.7Sivusuuntavalaisimet: kyllä/ei(*)

5.8Hätävilkkukytkentä: kyllä/ei(*)

5.9Jarruvalaisimet: kyllä/ei(*)

5.10Takarekisterikilven valaisin: kyllä/ei(*)

5.11Etuvalaisimet: kyllä/ei(*)

5.12Takavalaisimet: kyllä/ei(*)

5.13Takasumuvalaisimet: kyllä/ei(*)

5.14Pysäköintivalaisimet: kyllä/ei(*)

5.15Äärivalaisimet: kyllä/ei(*)

5.16Takaheijastimet, muun kuin kolmion muotoiset: kyllä/ei(*)

5.17Takaheijastimet, kolmion muotoiset: kyllä/ei(*)

5.18Etuheijastimet, muun kuin kolmion muotoiset: kyllä/ei(*)

5.19Sivuheijastimet, muun kuin kolmion muotoiset: kyllä/ei(*)

(1) Liitetään mukaan ajoneuvon pohjapiirustukset, kuten liitteessä I olevassa 2.2.3 kohdassa tarkoitetaan.

(*) Tarpeeton viivataan yli.

5.20Sivuvalaisin: kyllä/ei(*)

5.21Kuormitusta koskevat rajoitukset

6Vastaavat valaisimet: kyllä/ei(*) (ks. 15 kohta)

7Päivä, jona ajoneuvo toimitettu hyväksyttäväksi

8ETY-tyyppihyväksyntätesteistä vastaava tutkimuslaitos

9Testausselosteen päiväys

10Testausselosteen numero

11ETY-tyyppihyväksyntä valaisimien ja merkkivalolaitteiden osalta annettu/evätty(*)

12Paikka

13Päiväys

14Allekirjoitus

15Seuraavat asiakirjat, joissa on edellä tarkoitettu tyyppihyväksyntänumero, ovat tämän tyyppihyväksyntätodistuksen liitteinä:

Luettelo(ita) valmistajan valaisimiin ja merkkivalolaitteisiin esittelemistä laitteista; jokaisen laitteen osalta on ilmoitettava valmistajan merkki ja osan tyyppihyväksyntämerkki.

Nämä asiakirjat on toimitettava erityisesti pyydettäessä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

16Mahdolliset huomautukset

(*) Tarpeeton viivataan yli.>KAAVION LOOPU>