31990L0128

KOMISSION DIREKTIIVI,

annettu 23 päivänä helmikuuta 1990,

elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvista muovisista tarvikkeista (90/128/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia tarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 89/109/ETY(1) ja erityisesti sen 3 artiklan,

sekä katsoo, että

direktiivin 89/109/ETY 2 artiklassa säädetään, että valmiista tuotteesta ei saa siirtyä ainesosia elintarvikkeeseen siten, että siitä saattaisi aiheutua vaaraa ihmisten terveydelle tai elintarvikkeiden koostumukseen muutoksia, joita ei voida hyväksyä,

tämän tavoitteen saavuttamiseksi muovisten tarvikkeiden osalta on direktiivin 89/109/ETY 3 artiklassa tarkoitettu erityisdirektiivi sopiva keino sen ohella, että sen yleisiä säännöksiä sovelletaan sanotussa tapauksessa,

tämän direktiivin soveltamisalan on oltava yhteneväinen neuvoston direktiivin 82/711/ETY(2) soveltamisalan kanssa,

koska tämän direktiivin säännöksiä ei voida soveltaa ioninvaihtohartseihin, näistä tarvikkeista annetaan myöhemmin erityisdirektiivi,

sallittujen aineiden luettelon laatiminen täydennettynä kokonaissiirtymän raja-arvolla ja tarvittaessa muilla erityisrajoituksilla on riittävä toimenpide direktiivin 89/109/ETY 2 artiklassa vahvistetun tavoitteen toteuttamiseksi,

yhteisön tasolla tehdyn työn tässä vaiheessa ei vielä ole mahdollisuutta säätää sallituista aineista täydellistä luetteloa, jota voitaisiin soveltaa kaikenlaisiin muovisiin tarvikkeisiin; siksi aineita, joita yleisesti käytetään vähintään yhdessä jäsenvaltiossa, voidaan edelleen käyttää, kunnes päätös niiden ottamisesta yhteisön luetteloon tehdään; tämä direktiivi ulotetaan lähiaikoina koskemaan aineita ja aloja, jotka on väliaikaisesti jätetty sen soveltamisalan ulkopuolelle,

raja-arvo siirtymien kokonaismäärälle on materiaalin inerttisyyden mitta, ja sillä estetään muutokset, joita ei voida hyväksyä elintarvikkeen koostumuksessa, sekä lisäksi vähennetään tarvetta antaa lukuisia erityisiä siirtymien raja-arvoja ja muita rajoituksia, ja sen avulla on mahdollista toteuttaa tehokas valvonta,

direktiivissä 82/711/ETY säädetään muovisista tarvikkeista siirtyvien ainesosien tarkastamiseen tarvittavat perussäännökset, ja neuvoston direktiivissä 85/572/ETY(3) vahvistetaan luettelo siirtymien todentamisessa käytettävistä simulanteista,

neuvoston direktiivissä 78/142/ETY(4) vahvistetaan raja-arvot vinyylikloridista valmistetuissa tarvikkeissa olevalle sekä niistä vapautuvalle vinyylikloridille, ja komission direktiiveissä 80/766/ETY(5) ja 81/432/ETY(6) säädetään raja-arvojen noudattamisen tarkastamista varten tarvittavista yhteisön analyysimenetelmistä,

komission direktiivissä 80/590/ETY(7) määritellään tunnus, joka voidaan liittää elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvaksi tarkoitettuun tarvikkeeseen,

mahdollisen vastuuvelvoitteen vuoksi on tarpeen säätää direktiivin 89/109/ETY 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta kirjallisesta vakuutuksesta niissä tapauksissa, joissa muovisia tarvikkeita käytetään ammattikäyttöön, ja kun tarvikkeet ovat sellaisia, ettei niitä ole nimenomaisesti tarkoitettu elintarvikekäyttöön,

direktiivin 89/109/ETY 3 artiklan mukaisesti elintarvikealan tiedekomiteaa on kuultu niiden säännösten osalta, jotka mahdollisesti vaikuttavat kansanterveyteen, ja

tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän elintarvikekomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1 Tämä direktiivi on direktiivin 89/109/ETY 3 artiklassa tarkoitettu erityisdirektiivi.

2 Tätä direktiiviä sovelletaan muovisiin tarvikkeisiin ja niiden osiin, jotka:

a) koostuvat yksinomaan muovista, tai

b) käsittävät kaksi ainekerrosta tai useamman ainekerroksen, joista jokainen koostuu yksinomaan muovista ja jotka on kiinnitetty toisiinsa sideaineilla tai jollakin muulla tavalla,

ja jotka valmiina tuotteina ovat tarkoitetut joutumaan kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa tai ovat tarkoituksensa mukaisesti saatetut kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa.

3 Tässä direktiivissä muovilla tarkoitetaan orgaanista makromolekyyliyhdistettä, joka on saatu alemman molekyylipainon omaavista molekyyleistä polymerisaation, polykondensaation, polyaddition tai muun vastaavan prosessin avulla taikka muuttamalla kemiallisesti luontaisia makromolekyylejä. Silikonit ja muut vastaavat makromolekyyliyhdisteet on myös katsottava muoveiksi. Tällaisiin makromolekyyliyhdisteisiin voidaan lisätä muita aineita.

Muoveina ei kuitenkaan pidetä:

i) neuvoston direktiivissä 83/229/ETY(8), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 86/388/ETY(9), tarkoitettua pinnoitettua tai pinnoittamatonta regeneroitua selluloosakalvoa;

ii) elastomeereja sekä luonnonkumia ja synteettistä kumia;

iii) paperia ja kartonkia, riippumatta siitä, onko materiaalia muunnettu muovia lisäämällä;

iv) pinnoitteita, jotka on saatu:

- parafiinivahoista, mukaan lukien synteettiset vahat, tai mikrokiteisistä vahoista,

- ensimmäisessä luetelmakohdassa lueteltujen vahojen keskinäisistä seoksista tai seoksista muovien kanssa;

v) ioninvaihtohartseja.

4 Jollei komission myöhemmin tekemästä päätöksestä muuta johdu, tätä direktiiviä ei sovelleta tarvikkeisiin, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta kerroksesta, joista yksi tai useampi ei koostu yksinomaan muovista, vaikka elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvaksi tarkoitettu kerros koostuu yksinomaan muovista.

2 artikla

Muovisista tarvikkeista ei saa siirtyä niiden ainesosia elintarvikkeisiin niin, että määrä on enemmän kuin 10 milligrammaa neliödesimetriltä tarvikkeen pintaa (mg/dm²) (kokonaissiirtymän raja-arvo). Tämän rajan on kuitenkin oltava 60 milligrammaa siirtyneitä ainesosia kilogrammalta elintarviketta (mg/kg) seuraavissa tapauksissa:

a) tarvikkeet, jotka ovat astioita tai astioihin verrattavia tai jotka voidaan täyttää ja joiden tilavuus on vähintään 500 millilitraa (ml) ja enintään 10 litraa (l);

b) tarvikkeet, jotka voidaan täyttää ja joiden osalta on käytännössä mahdotonta arvioida elintarvikkeen kanssa kosketuksessa olevan pinnan alaa;

c) kannet, tiivisteet, tulpat ja vastaavat sulkemiseen tarkoitetut välineet.

3 artikla

1 Vain liitteessä II olevassa A ja B jaksossa lueteltuja monomeereja ja muita lähtöaineita voidaan käyttää muovisten tarvikkeiden valmistukseen liitteessä säädetyin rajoituksin.

2 Tämän direktiivin tiedoksiantopäivästä alkaen liitteessä II olevan A jakson luetteloa voidaan muuttaa:

- lisäämällä siihen aineita liitteessä II olevasta B jaksosta direktiivin 89/109/ETY liitteessä II säädettyjen edellytysten mukaisesti; tai

- sisällyttämällä siihen direktiivin 89/109/ETY 3 artiklan säännösten mukaisesti "uusia aineita", eli aineita, joita ei ole lueteltu liitteessä II olevassa A tai B jaksossa.

3 Tämän direktiivin tiedoksiantopäivästä alkaen mikään jäsenvaltio ei saa sallia muiden kuin sellaisten uusien aineiden, jotka hyväksytään direktiivin 89/109/ETY 4 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, käyttöä alueellaan.

4 Ainoastaan liitteessä II olevassa A jaksossa lueteltuja monomeereja ja muita lähtöaineita saa 1 päivästä tammikuuta 1993 alkaen käyttää muovisten tarvikkeiden valmistukseen siinä säädetyin rajoituksin. Ennen 1 päivää tammikuuta 1992 voidaan kuitenkin päättää, että joissakin perustelluissa tapauksissa tiettyjen liitteessä II olevassa B jaksossa lueteltujen aineiden osalta tätä määräpäivää siirretään myöhemmäksi.

5 Liitteessä II olevan A ja B jakson luettelot eivät kuitenkaan vielä sisällä monomeereja ja muita lähtöaineita, joita käytetään yksinomaan seuraavien tarvikkeiden valmistukseen:

- nestemäiset, jauhemaiset tai dispersiomuodossa olevat pinnoitteet, jotka on saatu hartsimaisista tai polymeroiduista tuotteista, esimerkiksi lakat, maalit;

- silikonit;

- epoksihartsit;

- tuotteet, jotka on saatu bakteerikäymisen avulla;

- sideaineet ja sidospromoottorit;

- painomusteet.

4 artikla

Liitteessä II säädetyssä luettelossa ilmoitetut erityiset siirtymien raja-arvot on ilmaistu mg/kg:na. Nämä raja-arvot on kuitenkin ilmaistu mg/dm²:na seuraavissa tapauksissa:

a) jos kyse on tarvikkeista, jotka ovat astioita tai astioihin verrattavia tai jotka voidaan täyttää ja joiden tilavuus on pienempi kuin 500 ml tai suurempi kuin 10 l;

b) jos kyse on arkeista, kalvoista ja muista materiaaleista, joita ei voi täyttää tai joiden osalta on käytännössä mahdotonta arvioida suhdetta tarvikkeen pinta-alan ja sen kanssa kosketuksessa olevan elintarvikkeen määrän välillä.

Näissä tapauksissa liitteessä II asetetut raja-arvot, jotka on ilmaistu mg/kg:na, jaetaan tavanomaisella muuntokertoimella kuusi niiden muuttamiseksi mg/dm²:ksi.

5 artikla

1 Siirtymien raja-arvojen noudattamisen tarkastaminen on suoritettava direktiivien 82/711/ETY ja 85/572/ETY sekä liitteen I säännöksiä noudattaen.

2 Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen erityisten siirtymien raja-arvojen tarkastaminen ei ole pakollista, jos voidaan osoittaa, että 2 artiklassa säädetyn kokonaissiirtymien raja-arvojen noudattaminen merkitsee samalla, että erityisiä siirtymien raja-arvoja ei ole ylitetty.

6 artikla

1 Muissa kaupan vaiheissa kuin vähittäismyynnissä muovisiin tarvikkeisiin, jotka on tarkoitettu saatettaviksi kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa, on liitettävä direktiivin 89/109/ETY 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu kirjallinen vakuutus.

2 Mitä 1 kohdassa säädetään, ei koske muovisia tarvikkeita, jotka ovat sellaisia, että ne ovat nimenomaan tarkoitetut joutumaan kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa.

7 artikla

1 Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1990. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2 Jäsenvaltioiden on:

- sallittava tämän direktiivin mukaisten tarvikkeiden kauppa ja käyttö 1 päivään tammikuuta 1991 saakka;

- kiellettävä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuviksi tarkoitettujen sellaisten muovisten tarvikkeiden kauppa ja käyttö, jotka eivät ole tämän direktiivin mukaisia, 1 päivästä tammikuuta 1993 alkaen.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 23 päivänä helmikuuta 1990.

Komission puolesta

Martin BANGEMANN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL N:o L 40, 11.2.1989, s. 38

(2) EYVL N:o L 297, 23.10.1982, s. 26

(3) EYVL N:o L 372, 31.12.1985, s. 14

(4) EYVL N:o L 44, 15.2.1978, s. 15

(5) EYVL N:o L 213, 16.8.1980, s. 42

(6) EYVL N:o L 167, 24.6.1981, s. 6

(7) EYVL N:o L 151, 19.6.1980, s. 21

(8) EYVL N:o L 123, 11.5.1983, s. 31

(9) EYVL N:o L 228, 14.8.1986, s. 32

LIITE I

SIIRTYMIEN RAJA-ARVOJEN NOUDATTAMISEN TARKASTAMISESSA SOVELLETTAVIA LISÄSÄÄNNÖKSIÄ

Yleiset säännökset

1 Verrattaessa direktiivin 82/711/ETY liitteessä määriteltyjen siirtymätestien tuloksia tulisi tavallisesti kaikkien simulanttien ominaispainon olettaa olevan 1. Milligramma siirtynyttä ainetta per litra simulanttia (mg/l) vastaa näin numeerisesti milligrammaa siirtynyttä ainetta per kilogramma simulanttia ja ottaen huomioon direktiivin 85/572/ETY säännökset milligrammaa siirtynyttä ainetta per kilogramma elintarviketta.

2 Jos siirtymätestit suoritetaan tarvikkeesta otetuilla näytteillä tai näytteillä, jotka on valmistettu tätä tarkoitusta varten, ja näytteen kanssa kosketukseen saatettu elintarvikkeen tai simulantin määrä poikkeaa siitä määrästä, joka todellisissa olosuhteissa joutuu kosketukseen tarviketta käytettäessä, saadut tulokset tulisi korjata käyttämällä seuraavaa kaavaa:

M = >NUM>m 7 a2/

>DEN>a1 7 q

7 1 000

jossa:

>TAULUKON PAIKKA>

3 Siirtymä määritetään tarvikkeesta, taikka jos tämä on käytännössä mahdotonta, tarvikkeesta otetuista näytteistä, tai silloin kuin se on tarkoituksenmukaista, kyseessä olevaa tarviketta edustavista näytteistä.

Näyte tulee asettaa elintarvikkeen tai simulantin kanssa kosketukseen tavalla, joka edustaa kosketusolosuhteita todellisessa käytössä. Tässä tarkoituksessa testi tulee suorittaa siten, että pelkästään näytteen ne osat, jotka todellisessa käytössä ovat tarkoitetut tulemaan elintarvikkeen kanssa kosketukseen, ovat kosketuksessa elintarvikkeen tai simulantin kanssa. Tämä edellytys on erityisen tärkeä sellaisten esimerkiksi sulkemiseen tarkoitettujen tarvikkeiden osalta, joissa on useampia kerroksia.

Sulkemiseen tarkoitettujen kansien, tiivisteiden, tulppien ja vastaavien välineiden siirtymätestit tulee suorittaa siten, että mainitut tarvikkeet sijoitetaan astioihin, joihin ne on tarkoitettu, tavalla, joka vastaa sulkemisolosuhteita tavanomaisessa tai ennalta arvattavassa käytössä.

Kaikissa tapauksissa tulee olla mahdollista osoittaa ankarampaa testiä käyttäen, että tarvike noudattaa siirtymien raja-arvoja.

4 Tämän direktiivin 5 artiklan säännösten mukaisesti tarvikenäyte asetetaan elintarvikkeen tai sopivan simulantin kanssa kosketukseen tietyksi ajaksi tietyssä lämpötilassa, niin että aika ja lämpötila on valittu simuloiden kosketusolosuhteita todellisessa käytössä ja noudattaen direktiivien 82/711/ETY ja 85/572/ETY säännöksiä. Kun edellä tarkoitettu aika on kulunut, näytteestä siirtyneiden aineiden kokonaismäärän (kokonaissiirtymä) ja/tai yhden tai useamman aineen erityisen määrän (erityinen siirtymä) analyyttinen määrittäminen suoritetaan elintarvikkeesta tai simulantista.

5 Jos tarvike on tarkoitettu joutumaan toistuvasti elintarvikkeen kanssa kosketukseen, yksittäiselle näytteelle tulee suorittaa siirtymätesti(t) kolme kertaa direktiivissä 82/711/ETY säädetyissä olosuhteissa käyttämällä jokaisella kerralla uutta elintarvike- tai simulanttinäytettä. Vaatimustenmukaisuus arvioidaan kolmannessa testissä todetun siirtymätason perusteella. Jos kuitenkin on perusteltua näyttöä siitä, että siirtymätaso ei nouse toisessa ja kolmannessa testissä ja jos siirtymien raja-arvoja ei ylitetä ensimmäisessä testissä, jatkotestit eivät ole tarpeen.

Kokonaissiirtymää koskevat erityissäännökset

6 Käytettäessä direktiiveissä 82/711/ETY ja 85/572/ETY määriteltyjä vettä sisältäviä simulantteja näytteestä siirtyneiden aineiden kokonaismäärän analyyttinen määrittäminen voidaan suorittaa haihduttamalla simulantti ja punnitsemalla haihdutusjäännös.

Jos käytetään puhdistettua oliiviöljyä tai sitä korvaavia rasvoja, voidaan noudattaa jäljempänä esitettyä menettelyä.

Tarvikenäyte punnitaan ennen sen joutumista kosketukseen simulantin kanssa ja sen jälkeen. Näytteen absorboima simulantti uutetaan ja määritetään kvantitatiivisesti. Todettu simulantin määrä vähennetään simulantin kanssa kosketuksessa olleen näytteen painosta. Ero alkuperäisen ja korjatun loppupainon välillä edustaa tutkitun näytteen kokonaissiirtymää.

Jos tarvike on tarkoitettu joutumaan toistuvasti kosketukseen elintarvikkeen kanssa ja on teknisesti mahdotonta suorittaa 5 kohdassa kuvattua testiä, muutokset tähän testiin ovat hyväksyttäviä, jos ne mahdollistavat kolmannen testin aikana tapahtuvan siirtymän tason määrittämisen. Yksi mahdollinen muunnos on kuvattu jäljempänä.

Testi suoritetaan käyttämällä kolmea identtistä tarvikenäytettä. Yhdelle näistä suoritetaan asiaankuuluva testi, ja kokonaissiirtymä määritetään (M1). Toinen ja kolmas näyte tutkitaan samoissa lämpötilaolosuhteissa, mutta kosketusajan tulee olla vastaavasti kaksi ja kolme kertaa normaalia pidempi, ja kokonaissiirtymä määritetään kummassakin tapauksessa (M2 ja M3).

Tarviketta pidetään määräysten mukaisena, jos ei M1 eikä erotus M3 - M2 ylitä kokonaissiirtymän raja-arvoa.

7 Jos tarvike ei ylitä kokonaissiirtymän raja-arvoa enemmällä kuin jäljempänä mainitun analyysipoikkeaman määrällä, tarvike on katsottava tämän direktiivin säännösten mukaiseksi.

Seuraavat analyysipoikkeamat sallitaan:

- 20 mg/kg tai 3 mg/dm² siirtymätesteissä, joissa käytetään oliiviöljyä tai sen substituentteja,

- 6 mg/kg tai 1 mg/dm² siirtymätesteissä, joissa käytetään direktiiveissä 82/711/ETY ja 85/572/ETY tarkoitettuja muita simulantteja.

8 Sen estämättä, mitä direktiivin 82/711/ETY 3 artiklan 2 kohdassa säädetään, siirtymätestejä, joissa käytetään puhdistettua oliiviöljyä tai sen substituentteja, ei tule suorittaa kokonaissiirtymän raja-arvon noudattamisen tarkastamiseksi, jos on perusteltua aihetta olettaa, että edellä tarkoitettu analyysimenetelmä on teknisesti käyttötarkoitukseensa sopimaton.

Aineille, joille ei liitteessä II anneta erityisiä siirtymien raja-arvoja tai muita rajoituksia, sovelletaan yleistä erityisen siirtymän raja-arvoa 60 mg/kg tai 10 mg/dm² tapauskohtaisesti. Määritettyjen erityisten siirtymien summa ei saa kuitenkaan ylittää kokonaissiirtymien raja-arvoa.

LIITE II

LUETTELO MONOMEEREISTA JA MUISTA LÄHTÖAINEISTA, JOITA VOIDAAN KÄYTTÄÄ MUOVISTEN TARVIKKEIDEN VALMISTUKSESSA

Yleisjohdanto

1 Tämä liite sisältää luettelon monomeereista ja muista lähtöaineista. Luettelo sisältää:

- aineet, joita polymerisoidaan, mukaan lukien polykondensaatio, polyadditio tai muu vastaava prosessi, makromolekyylien valmistamiseksi;

- luontaiset tai synteettiset makromolekyyliyhdisteet, joita käytetään muunnettujen makromolekyylien valmistukseen, jollei niiden syntetisoimiseksi tarvittavia monomeereja tai muita lähtöaineita ole mainittu luettelossa;

- aineet, joita käytetään olemassa olevien luontaisten tai synteettisten makromolekyyliyhdisteiden muuntamiseen.

2 Luettelo ei sisällä hyväksyttyjen happojen, fenolien tai alkoholien aluminium-, ammonium-, kalsium-, rauta-, magnesium-, kalium-, natrium- ja sinkkisuoloja (mukaan lukien kaksoissuolat ja happamet suolat), jotka ovat myös sallittuja. Kuitenkin nimiä, jotka sisältävät sanan "happo, hapot, suola, suolat" esiintyy luettelossa, jos vastaavaa vapaata happoa (happoja) ei ole mainittu. Tällaisessa tapauksessa ilmaisu "suolat" merkitsee aluminium-, ammonium-, kalsium-, rauta-, magnesium-, kalium-, natrium- ja sinkkisuoloja.

3 Luettelo ei myöskään sisällä seuraavia aineita, vaikka niitä saattaa olla mukana:

a) aineet, joita saattaa olla valmiissa tuotteessa:

- epäpuhtaudet käytetyissä aineissa,

- reaktion välituotteet,

- hajoamistuotteet;

b) oligomeerit ja luontaiset tai synteettiset makromolekyyliyhdisteet ja niiden seokset, jos niiden syntetisoimiseksi tarvittavat monomeerit tai lähtöaineet ovat luettelossa;

c) sallittujen aineiden seokset.

Tarvikkeiden, jotka sisältävät a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja aineita, tulee täyttää direktiivin 89/109/ETY 2 artiklan vaatimukset.

4 Aineiden tulee olla hyvää teknistä laatua.

5 Luettelo sisältää seuraavat tiedot:

- 1 sarake (PM/VIITE-n:o): ETY:n pakkausmateriaalin viitenumero luettelossa olevalle aineelle;

- 2 sarake (CAS-n:o): CAS (Chemical Abstracts Service) -rekisterinumero;

- 3 sarake (Nimi): kemiallinen nimi;

- 4 sarake (Rajoitukset): nämä saattavat sisältää:

- erityisen siirtymän raja-arvon (SML),

- aineen jäämän sallitun enimmäismäärän tarvikkeessa (QM),

- muun erikseen mainitun rajoituksen.

6 Jos luettelossa yksittäisenä yhdisteenä esiintyvä aine sisältyy myös yleiseen termiin, aineen osalta sovelletaan samoja rajoituksia kuin mainitun yksittäisen yhdisteen osalta.

7 Jos CAS-numero ja kemiallinen nimi eivät vastaa toisiaan, sovelletaan kemiallista nimeä. Jos EINECS:issä raportoitu CAS-numero ja CAS-rekisterissä ilmoitettu CAS-numero eivät vastaa toisiaan, noudatetaan CAS-rekisterissä ilmoitettua CAS-numeroa.

8 Taulukon 4 sarakkeessa käytetyt lyhenteet ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

A JAKSO

>TAULUKON PAIKKA>

B JAKSO

>TAULUKON PAIKKA>