31979L0830

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 11 päivänä syyskuuta 1979,

kuumavesimittareita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (79/830/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

sekä katsoo, että

jäsenvaltioissa kuumavesimittarien rakennetta sekä tarkastusmenetelmiä koskevat velvoittavat säännökset eroavat jäsenvaltioittain, mikä siten estää kuumavesimittareiden kauppaa, sen vuoksi on tarpeen lähentää näitä säännöksiä, ja

mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskeviin yleisiin säännöksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetussa neuvoston direktiivissä 71/316/ETY(3), sellaisena kuin se on muutettuna liittymisasiakirjalla(4), säädetään menettelyistä ETY-tyyppihyväksynnälle ja ETY-ensivakaukselle; kyseisen direktiivin mukaan kuumavesimittarien rakennetta ja toimintaa koskevat tekniset vaatimukset olisi vahvistettava; kyseiset vaatimukset on täytettävä ja tarkastukset suoritettava sekä asianmukaiset tunnukset ja merkit kiinnitettävä, ennen kuin näitä laitteita saadaan vapaasti tuoda maahan, pitää kaupan ja käyttää,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan kuumavesimittareihin, jotka on tarkoitettu niiden läpi kulkevan kuuman veden tilavuuden jatkuvaan määrittämiseen. Tällaisissa mittareissa on oltava näyttölaitteeseen kytketty mittauslaite. Tässä direktiivissä tarkoitetaan "kuumalla vedellä" vettä, jonka lämpötila on yli 30 °C, mutta ei yli 90 °C.

Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu lämpöenergian siirtoon tarkoitettuihin kiertojärjestelmiin liitettävät kuumavesimittarit.

2 artikla

Kuumavesimittarit, joihin voidaan kiinnittää ETY-merkit ja -tunnukset, kuvaillaan tämän direktiivin liitteessä. Niiltä vaaditaan ETY-tyyppihyväksyntä ja ETY-ensivakaus.

3 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä, kieltää tai rajoittaa ETY-tyyppihyväksyntätunnuksella ja ETY-ensivakausmerkillä varustettujen kuumavesimittarien saattamista markkinoille tai ottamista käyttöön niiden metrologisten ominaisuuksien perusteella.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1 päivään tammikuuta 1982 mennessä ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamat keskeiset kansalliset säännökset toimitetaan kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 11 päivänä syyskuuta 1979.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Ray Mac SHARRY

(1) EYVL N:o C 131, 5.6.1978, s. 85

(2) EYVL N:o C 269, 13.11.1978, s. 44

(3) EYVL N:o L 202, 6.9.1971, s. 1

(4) EYVL N:o L 73, 27.3.1972, s. 14

LIITE

I. SANASTOA JA MÄÄRITELMIÄ

1.0 Tämä liite koskee vain sellaisia kuumavesimittareita, jäljempänä "mittari", joiden toiminta on kokonaan mekaanista. Näissä mittareissa käytetään joko liikkuvin seinämin varustettuja mittauskammioita tai veden nopeuden aiheuttamaa vaikutusta siipipyörään (radiaali- tai aksiaaliturbiini jne).

Tämä liite ei koske elektronisilla laitteilla varustettuja kuumavesimittareita.

1.1 Tilavuusvirta

Tilavuusvirta on mittarin läpi virtaavan veden tilavuus aikayksikössä.

1.2 Toimitettu tilavuus

Toimitettu tilavuus on mittarin läpi virranneen veden kokonaistilavuus tiettynä aikana.

1.3 Suurin tilavuusvirta (Qmax)

Suurin tilavuusvirta, Qmax, on suurin tilavuusvirta, jolla mittarin on pystyttävä toimimaan vahingoittumatta rajoitetun ajan ilman, että suurimmat sallitut virheet ja suurin sallittu painehäviö ylittyvät.

1.4 Nimellistilavuusvirta (Qn)

Nimellistilavuusvirta, Qn, on puolet suurimmasta tilavuusvirrasta, Qmax. Se ilmaistaan kuutiometreinä tunnissa ja sitä käytetään mittarin kuvaamiseen.

Nimellistilavuusvirralla, Qn, vesimittarin täytyy voida toimia tavallisessa käytössä, esim. jatkuvassa ja epäjatkuvassa käytössä ilman, että suurimmat sallitut virheet ylitetään.

1.5 Pienin tilavuusvirta (Qmin)

Pienin tilavuusvirta, Qmin, on tilavuusvirta, jonka yläpuolella vesimittarin näyttämän virheet eivät saa ylittää suurimpia sallittuja virheitä ja se määräytyy Qn:n funktiona.

1.6 Tilavuusvirta-alue

Vesimittarin tilavuusvirta-alueen rajaavat suurin ja pienin tilavuusvirta, Qmax ja Qmin. Se on jaettu kahteen alueeseen, joita nimitetään yläalueeksi ja ala-alueeksi ja joilla on erilaiset suurimmat sallitut virheet.

1.7 Välirajan tilavuusvirta (Qt)

Välirajan tilavuusvirta, Qt, on tilavuusvirta, joka jakaa tilavuusvirta-alueen ylä- ja ala-alueeseen, ja jolla suurimmalla sallitulla virheellä on epäjatkuvuuskohta.

1.8 Suurin sallittu virhe

Suurin sallittu virhe on tässä direktiivissä mittarin ETY-tyyppihyväksynnässä ja ETY-ensivakauksessa sallittu virheraja.

1.9 Painehäviö

Painehäviö on se häviö, minkä mittari aiheuttaa putkistossa.

II. METROLOGISET OMINAISUUDET

2.1 Suurimmat sallitut virheet

Suurin sallittu virhe on ± 5 % ala-alueella, Qmin mukaan lukien, Qt pois lukien.

Suurin sallittu virhe on ± 3 % yläalueella, Qt, Qmax mukaan lukien.

2.2 Metrologiset luokat

Vesimittarit jaetaan neljään metrologiseen luokkaan edellä määriteltyjen arvojen Qmin ja Qt mukaan seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

III. TEKNOLOGISET OMINAISUUDET

3.1 Rakenne - Yleiset määräykset

Mittarien rakenteen on oltava sellainen, että:

- niiden käyttöikä on pitkä ja väärinkäyttö on estetty,

- ne täyttävät tämän direktiivin säännökset, tavallisissa käyttöolosuhteissa.

Koska mittareihin voi kohdistua odottamaton takaisinvirtaus, niiden on kestettävä se rikkoutumatta ja ilman haitallisia vaikutuksia niiden metrologisiin ominaisuuksiin sekä samalla kirjattava takaisinvirtaus.

3.2 Materiaali

Mittari on valmistettava käyttötarkoitukseen soveltuvista riittävän lujista ja kestävistä materiaaleista, jotka kestävät ulkoista ja tavallista sisäistä korroosiota ja jotka tarvittaessa on suojattu asianmukaisella pintakäsittelyllä. Veden lämpötilavaihtelut lämpötila-alueella 0-110 °C eivät saa heikentää mittarin rakenteessa käytettyjä materiaaleja.

3.3 Lujuus - paineenkestävyys ja lämpötilankestävyys

Mittarin on kestettävä rajattomasti - ilman toimintahäiriöitä, vuotoja, tihkumista seinämän läpi tai pysyvää muodonmuutosta - jatkuvaa 90 °C veden lämpötilaa ja jatkuvaa painetta, jolle se on suunniteltu ja jota kutsutaan suurimmaksi käyttöpaineeksi. Tämän paineen on oltava vähintään 10 baaria.

3.4 Painehäviö

Painehäviö määritetään ETY-tyyppihyväksyntätesteissä, eikä se saa olla suurempi kuin 0,25 bar nimellistilavuusvirralla ja 1 bar suurimmalla tilavuusvirralla.

Testaustulosten perusteella mittarit jaetaan neljään ryhmään sen mukaan, mitä seuraavista arvoista ei suurimman tilavuusvirran painehäviö ylitä: 1; 0,6; 0,3 ja 0,1 bar. Tämän ryhmäarvon on oltava merkittynä ETY-tyyppihyväksyntätodistukseen.

3.5 Näyttölaite

Näyttölaitteesta on pystyttävä havaitsemaan mitattu veden määrä kuutiometreissä luotettavasti, helposti ja selvästi lukemalla eri osien näyttämät peräkkäin.

Tilavuus näytetään:

a) yhden tai useamman pyöreällä asteikolla olevan osoittimen asennolla;

b) lukemalla yhdestä tai useammasta suoraan riviin asetetusta aukosta numerot;

c) näiden kahden järjestelmän yhdistelmällä.

Kuutiometri ja sen monikerrat ilmaistaan mustalla ja kuutiometrin desimaaliosa punaisella.

Numeroiden todellisen tai näkyvän korkeuden on oltava vähintään 4 mm.

Digitaalisissa näyttölaitteissa (tyypit b ja c) numeroiden näkyvän liikkeen on oltava pystysuoraan ylöspäin. Näyttävän osan yhden numeron siirtymisen on tapahduttava edellisen näyttävän osan muuttuessa 9:stä 0:an. Tyypissä c pienintä arvoa näyttävän rummun liike saa olla jatkuva. Kuutiometrejä näyttävän kokonaisluvun on oltava selvästi osoitettu.

Osoittimilla varustetuissa näyttölaitteissa (tyypit a ja c) osoittimen kiertosuunnan on oltava myötäpäivään. Jokaisen asteikon osoittama kuutiometrien määrä on ilmaistava muodossa 10n, missä n on positiivinen tai negatiivinen kokonaisluku tai nolla näiden muodostaessa täten peräkkäisten kymmenen kerrannaisten järjestelmän. Seuraavat tiedot on merkittävä jokaisen asteikon yhteyteen:

× 1000 - × 100 - × 10 - × 1 - × 0,1 - × 0,01 - × 0,001.

Molemmissa tapauksissa (ympyränmuotoinen asteikko ja digitaalinen näyttölaite):

- yksikön tunnuksen m³ on oltava merkitty joko ympyränmuotoiseen asteikkoon tai digitaalisen näyttölaitteen välittömään läheisyyteen;

- nopeimmin liikkuvan näkyvän asteikolla varustetun osan - "tarkistusosan" - liikkeen on oltava jatkuva. Sen askel tunnetaan "vakausaskeleena". Tämä tarkistusosa voi olla pysyvä tai se voidaan myös tilapäisesti asentaa irrotettavista osista, joilla ei saa olla mitään merkittävää vaikutusta mittarin metrologisiin ominaisuuksiin.

Vakausasteikon askelpituuden on oltava vähintään 1 mm ja enintään 5 mm. Asteikko koostuu:

- joko asteikkoviivoista, joiden leveys ei ylitä yhtä neljäsosaa askelpituudesta ja jotka eroavat toisistaan vain pituuden suhteen;

- erivärisistä kaistoista, joiden leveys on askelpituuden suuruinen.

3.6 Vakausasteikon numeroiden määrä ja niiden arvo

Näyttölaitteen on kyettävä kirjaamaan kuutiometreissä tilavuus, joka vastaa mittarin käyttöä nimellistilavuusvirralla vähintään 1999 tunnin ajan ilman paluuta nollaan.

Vakausasteikon askelen on oltava muotoa 1 7 10n, 2 7 10n tai 5 7 10n. Vakauksen aikana sen on oltava riittävän pieni siten, että mittausepätarkkuus on pienempi kuin 0,5 % (mahdollinen lukemavirhe on sallittu enintään puolet pienimmästä askeleesta) ja siten, ettei testausaika ylitä ½ tuntia pienimmällä tilavuusvirralla.

Mittauslaitteen liikkeen havaitsemiseksi ennen kuin se selvästi näkyy näyttölaitteesta voidaan käyttää lisälaitetta (tähti, tuntomerkillä varustettu levy jne.).

3.7 Virityslaite

Mittarissa voi olla virityslaite, jolla viritetään todellisen tilavuuden ja näyttölaitteen osoittaman tilavuuden välistä suhdetta. Tällainen laite on pakollinen mittareissa, joissa veden nopeutta käytetään pyörittämään siipipyörää.

3.8 Kiihdytyslaite

Kiihdytyslaitteen käyttäminen lisäämään mittarin nopeutta Qmin:n alapuolella on kielletty.

3.9 Lisälaitteet

Mittariin voi liittyä pulssinantajalaite, jos sellainen laite ei olennaisesti vaikuta mittarin metrologisiin ominaisuuksiin.

ETY-tyyppihyväksyntätodistuksessa voidaan määrätä kiinteitä tai irrotettavia erikoislisälaitteita mittarin automaattista vakausta varten.

IV. MERKIT JA MERKINNÄT

4.1 Tunnistusmerkinnät

Kaikille mittareille on pakollista, että seuraavat tiedot on selvästi ja pysyvästi, yhdessä tai erikseen merkittävä mittarin runkoon, näyttölaitteeseen tai merkkikilpeen:

a) valmistajan nimi, toiminimi tai tavaramerkki;

b) metrologinen luokka ja nimellistilavuusvirta Qn kuutiometreinä tunnissa;

c) valmistusvuosi ja yksilöllinen valmistusnumero;

d) yksi tai kaksi nuolta osoittamaan virtaussuuntaa;

e) ETY-tyyppihyväksyntätunnus;

f) suurin käyttöpaine baareina, jos se voi ylittää 10 baaria;

g) suurin käyttölämpötila muodossa: 90 °C;

h) kirjain "V" tai "H", jos mittari voi toimia vain pysty- (V) tai vaaka-asennossa (H).

4.2 Vakausmerkkien sijoitus

ETY-vakausmerkille on varattava paikka jossakin pääosassa (tavallisesti mittarin runko), joka on näkyvissä ilman purkamista.

4.3 Sinetöinti

Mittari on varustettava sinetöitävillä suojalaitteilla, joilla taataan, ettei mittaria tai sen virityslaitetta voi purkaa tai muuttaa suojalaitteita vahingoittamatta ennen mittarin asennusta tai mittarin asennuksen jälkeen.

V. ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

5.1 Menettely

ETY-tyyppihyväksyntämenettely suoritetaan direktiivin 71/316/ETY mukaisesti.

5.2 Tyyppihyväksyntätestit

Kun hakemusasiakirjoista on todettu, että tyyppi vastaa tämän direktiivin vaatimuksia, toimivaltaisen laitoksen on suoritettava edellytysten mukaiset laboratoriotestit:

5.2.1 Testattavien mittarien lukumäärä

Taulukoiden määrä, jotka valmistajan on toimitettava, vahvistetaan seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

Testien edistymisen mukaan toimivaltainen laitos voi:

- päättää olla tekemättä testejä kaikilla toimitetuilla mittareilla tai

- vaatia lisää mittareita valmistajalta testien jatkamiseksi.

5.2.2 Paine

Jäljempänä 5.2.4 kohdan metrologisia testejä varten on paineen mittarin ulostulossa oltava riittävän suuri kavitaation estämiseksi.

5.2.3 Testauslaitteisto

Yleisesti ottaen mittarit on testattava yksilöllisesti ja kaikissa tapauksissa siten, että niiden yksilölliset ominaisuudet ilmenevät.

Jäsenvaltion metrologisen laitoksen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toimitetun veden tilavuuden mittauksen suhteellinen epätarkkuus ei ylitä 0,3 % mukaan lukien erilaiset virhelähteet asennuksessa.

Suurin sallittu epätarkkuus paineen mittauksessa on 5 % ja painehäviön mittauksessa 2,5 %.

Jokaisen testin aikana saa suhteellinen tilavuusvirtavaihtelu olla enintään välillä 2,5 % Qmin - Qt ja 5 % Qt - Qmax.

Suurin sallittu epätarkkuus lämpötilan mittauksessa on 1 °C.

Laitteiston on oltava jäsenvaltion metrologisen laitoksen hyväksymä riippumatta siitä, missä testit suoritetaan.

5.2.4 Testit

5.2.4.1 Testausmenettely

Nämä testit sisältävät seuraavat toimenpiteet, jotka suoritetaan esitetyssä järjestyksessä:

1. paineenkestävyystesti;

2. virhekäyrän määritys tilavuusvirran mukaan ottaen huomioon paineen ja lämpötilan vaikutus valmistajan mittarityypille määräämissä tavallisissa asennusolosuhteissa (suorat putkiosuudet ennen mittaria ja mittarin jälkeen, kuristukset, esteet jne.);

3. painehäviöiden määrittäminen;

4. nopeutettu kestotesti;

5. lämpöshokkitesti mittareille, joiden nimellistilavuusvirta Qn ei ole suurempi kuin 10 m³/h.

5.2.4.2 Testien kuvaus

Testit suoritetaan seuraavasti.

- Paineenkestävyyskoe on kaksiosainen lämpötilassa 85 (± 5) °C:

a) jokaisen mittarin on kestettävä 1,6 kertaa suurimman käyttöpaineen suuruinen paine 15 minuutin ajan vuotamatta tai ilman tihkumista seinämien läpi (ks. 4.1 f);

b) jokaisen mittarin on kestettävä kaksi kertaa suurimman käyttöpaineen suuruinen paine 1 minuutin ajan vuotamatta ja vahingoittumatta (ks. 4.1 f).

- virhekäyrän ja painehäviön tuloksissa on oltava riittävä määrä pisteitä, jotta käyrät voidaan luotettavasti piirtää koko alueella.

- Nopeutettu kestotesti suoritetaan seuraavan taulukon mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

Ennen ensimmäistä testiä ja jokaisen testisarjan jälkeen määritetään mittausvirhe samoissa olosuhteissa vähintään seuraavilla tilavuusvirroilla:

Qmin - Qt - 0,5 Qn - Qmax

Jokaisessa testissä mittarin läpi virranneen veden tilavuuden on oltava riittävä pyörittämään vakausasteikon osoitinta tai rullaa yhden tai useampia täysiä kierroksia ja poistamaan jaksollinen poikkeama;

- Lämpöshokkitesti käsittää 25 seuraavasti suoritettavaa jaksoa:

>TAULUKON PAIKKA>

5.2.5 ETY-tyyppihyväksynnän edellytykset

Mittarityyppi hyväksytään, jos:

a) se täyttää tämän direktiivin ja sen liitteen hallinnolliset, tekniset ja metrologiset vaatimukset;

b) edellä 5.2.4.1 kohdassa tarkoitetut testit 1, 2 ja 3 osoittavat, että se vastaa metrologisilta ja teknologisilta ominaisuuksiltaan tämän liitteen II ja III osaa;

c) yhdenkään nopeutetun kestotestin jälkeen ja lämpöshokkitestin jälkeen ei ole havaittu suurempaa poikkeamaa kuin 1,5 % Qt:n ja Qmax:n välillä tai suurempaa poikkeamaa kuin 3 % Qmin:n ja Qt:n välillä verrattuna alkuperäiseen käyrään.

5.3 ETY-tyyppihyväksyntätodistus

ETY-tyyppihyväksyntätodistuksessa voidaan antaa mahdollisuus suorittaa ensivakauksen tarkkuustesti kylmällä vedellä.

Tämä mahdollisuus annetaan vain, jos ETY-tyyppihyväksyntätarkastuksen aikana kuuma vesi/kylmä vesi vastaavuustutkimus on mahdollistanut tarkkuustestin tekemisen kylmällä vedellä ja on osoittanut, että mittari, joka läpäisee tämän testin täyttää myös 2.1 kohdan vaatimukset suurimpien sallittujen virheiden osalta.

Tässä tapauksessa ETY-tyyppihyväksyntätodistuksessa on oltava tämän testin kuvaus ja siihen liittyvät vaatimukset, etenkin sallittujen virheiden ja testin tilavuusvirtojen osalta.

VI. ETY-ENSIVAKAUS

ETY-ensivakausmenettely suoritetaan neuvoston direktiivin 71/316/ETY mukaisesti.

6.1 Vakausmenetelmät

ETY-ensivakaus on suoritettava jäsenvaltion metrologisen tarkastuslaitoksen hyväksymässä paikassa.

Tilan ja testauslaitteiston sijoituksen on oltava sellainen, että vakaus voidaan suorittaa turvallisissa ja luotettavissa olosuhteissa ilman testistä vastaavan henkilön ajanhukkaa. Edellä 5.2.3 kohdan vaatimukset on täytettävä, lukuun ottamatta lämpötiloja, jos testit suoritetaan kylmällä vedellä sen mahdollistavan ETY-tyyppihyväksyntätodistuksen mukaisesti. Testauskeskus voi suorittaa järjestelyjä, jotka sallivat mittarien testauksen sarjassa. Kaikkien mittarien ulostulopaineen on aina oltava riittävä estämään kavitaatio ja voidaan vaatia erikoismittoja estämään mittarien vaikutus toisiinsa.

Täydelliseen yksikköön voi kuulua automaattilaitteita, ohitusventtiileitä, virtauksenrajoittimia jne. edellyttäen, että jokainen vaattavien mittareiden ja tarkistusastioiden välinen järjestelmä on määritelty selvästi ja että järjestelmän sisäisen paineenkestävyyden tarkistaminen on koska tahansa mahdollista.

Voidaan käyttää mitä tahansa vedensyöttöjärjestelmää, mutta jos useampia testausjärjestelmiä käytetään rinnakkain, ei saa esiintyä vuorovaikutuksia, jotka ovat vastoin 5.2.3 kohdan vaatimuksia.

Jos tarkistusastia on jaettu useampiin kammioihin, erottavien seinämien on oltava riittävän jäykkiä, jotta kammion tilavuus ei vaihtele enempää kuin 0,2 % siitä riippuen, ovatko viereiset kammiot täysiä vai tyhjiä.

6.2 Toimintatavat testauksessa

Mittarien on vastattava hyväksyttyä tyyppiä.

ETY-ensivakaus käsittää paineenkestävyystestin ja tarkkuustestin.

6.2.1 Paineenkestävyystesti

Paineenkestävyystesti voidaan suorittaa kylmällä vedellä. Se on suoritettava 1,6 kertaa suurimmassa käyttöpaineessa yhden minuutin ajan. Testin aikana ei saa olla vuotoa tai tihkumista mittarin seinämien läpi.

6.2.2 Tarkkuustesti

6.2.2.1 Tarkkuustesti kuumalla vedellä

Tarkkuustesti suoritetaan tavallisesti kuumalla vedellä, jonka lämpötila on 50 (± 5) °C ja vähintään kolmella tilavuusvirralla:

a) 0,9 Qmax:n ja Qmax:n välillä;

b) Qt:n ja 1,1 Qt:n välillä;

c) Qmin:n ja 1,1 Qmin:n välillä.

Tämän testin aikana mittarin on täytettävä 2.1 kohdassa annetut suurimmat sallitut virheet.

Jos kaikki virheet ovat samansuuntaisia, mittari on viritettävä siten, että kaikki virheet eivät ole suurempia kuin puolet suurimmasta sallitusta virheestä.

6.2.2.2 Tarkkuustesti kylmällä vedellä

Jos ETY-tyyppihyväksyntätodistuksessa niin määrätään, tarkkuustesti voidaan suorittaa kylmällä vedellä. Tässä tapauksessa testi suoritetaan todistuksessa vahvistetun menettelytavan mukaisesti.