21998A0704(01)

LIITE II

Välimeren yleisestä kalastuskomission perustamisesta tehty SOPIMUS

JOHDANTO-OSA

Sopimuspuolet, jotka

ottavat huomioon asianomaiset määräykset 16 päivänä marraskuuta 1994 voimaan tulleessa Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, jäljempänä `Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus`, jossa edellytetään kansainvälisen yhteisön kaikkien jäsenten toimivan yhteistyössä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisessä ja hoidossa,

toteavat myös Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992 hyväksytyn Agenda 21:n 17 luvussa ja FAO:n yleiskokouksessa vuonna 1995 hyväksytyssä vastuullista kalataloutta koskevassa toimintaohjeessa ilmaistut tavoitteet ja päämäärät,

toteavat myös, että tiettyjen kalakantojen säilyttämisestä ja hoidosta on neuvoteltu muita kansainvälisiä asiakirjoja,

tuntevat yhteistä mielenkiintoa Välimeren ja Mustanmeren sekä niitä yhdistävien merialueiden, jäljempänä `alue`, elollisten luonnonvarojen kehittämistä ja asianmukaista käyttöä kohtaan ja jotka toivovat voivansa edistää tavoitteidensa saavuttamista kansainvälisen yhteistyön avulla, jota voitaisiin tehostaa Välimeren yleisen kalastuskomission perustamisella,

tunnustavat kalavarojen säilyttämisen ja hoidon sekä siihen liittyvän yhteistyön edistämisen tärkeyden alueella, ovat sopineet seuraavaa:

I artikla

Komissio

1. Sopimuspuolet perustavat Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n, jäljempänä `järjestö`, yhteyteen komission, jonka nimi on Välimeren yleinen kalastuskomissio, jäljempänä `komissio`, jäljempänä III artiklassa määriteltyjen tehtävien hoitamiseksi ja velvoitteiden selventämiseksi.

2. Komission jäsenten on oltava sellaisia järjestön jäseniä tai liitännäisjäseniä tai sellaisia järjestöön kuulumattomia valtioita, jotka ovat Yhdistyneiden Kansakuntien, jonkin sen erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) jäseniä, ja jotka ovat

i) alueella kokonaan tai osittain sijaitsevia rannikkovaltioita tai liitännäisjäseniä,

ii) valtioita tai liitännäisjäseniä, jonka alukset harjoittavat alueella tämän sopimuksen kohteena oleviin kalakantoihin kohdistuvaa kalastusta, tai

iii) alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöjä, jonka jäsenenä on jokin i) tai ii) alakohdassa tarkoitettu valtio ja jolle kyseinen valtio on siirtänyt tähän sopimukseen liittyvää toimivaltaa,

ja jotka hyväksyvät tämän sopimuksen jäljempänä olevan XI artiklan määräysten mukaisesti, jolloin nämä määräykset eivät vaikuta sellaisten valtioiden asemaan komission jäseninä, jotka eivät ole Yhdistyneiden Kansakuntien, jonkin sen erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön jäseniä ja joista on ennen 22 päivää toukokuuta 1963 voinut tulla tämän sopimuksen osapuolia. Liitännäisjäsenten osalta järjestön on jätettävä tämä sopimus järjestön peruskirjan XIV artiklan 5 kohdan ja sen yleisten sääntöjen XXI artiklan 3 kohdan mukaisesti kyseisen liitännäisjäsenen kansainvälisistä suhteista vastaavan viranomaisen päätettäväksi.

II artikla

Järjestö

1. Kutakin jäsentä edustaa komission istunnoissa yksi valtuutettu, jolla voi olla mukanaan varamies, asiantuntijoita ja neuvonantajia. Komission kokouksiin osallistuvilla varamiehillä, asiantuntijoilla ja neuvonantajilla ei ole äänioikeutta, paitsi silloin, kun varamies toimii poissaolevan valtuutetun sijaisena.

2. Kullakin jäsenellä on yksi ääni, jollei 3 kohdan määräyksistä muuta johdu. Komission päätökset tehdään enemmistöllä annetuista äänistä, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä. Komissio on päätösvaltainen jäsenten enemmistön ollessa paikalla.

3. Komission jäsenenä oleva alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö voi käyttää komission tai sen alaisena toimivan elimen kokouksissa yhtä monta ääntä kuin järjestössä on sellaisia jäsenvaltioita, joilla on äänioikeus näissä kokouksissa.

4. Komission jäsenenä oleva alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö käyttää toimivaltaansa kuuluvilla alueilla jäsenoikeuksiaan vuorotellen niiden jäsenvaltioidensa kanssa, jotka ovat komission jäseniä. Kun komission jäsenenä oleva alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö käyttää äänioikeuttaan, sen jäsenvaltiot eivät käytä omaa äänioikeuttaan ja päinvastoin.

5. Komission jäsen voi pyytää komission jäsenenä olevaa alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöä tai komission jäseninä olevia järjestön jäsenvaltioita ilmoittamaan kummalla niistä, jäsenenä olevalla järjestöllä vai jäsenvaltioilla, on toimivalta jossakin erityiskysymyksessä. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö tai jäsenvaltiot toimittavat nämä tiedot tällaisesta pyynnöstä.

6. Ennen komission tai sen alaisena toimivan elimen kokousta on komission jäsenenä olevan alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön tai komission jäseninä olevien järjestön jäsenvaltioiden eriteltävä kummalla niistä, alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöllä vai sen jäsenvaltioilla, on toimivalta kokouksessa käsiteltävässä jossakin erityiskysymyksessä ja kumpi niistä, alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö vai sen jäsenvaltiot, käyttää äänioikeuttaan kussakin esityslistan kohdassa. Tämän kohdan määräykset eivät estä komission jäsenenä olevan alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöä tai sen jäsenvaltioita, jotka ovat komission jäseniä, antamasta tämän kohdan mukaisesti sellaista yhteistä julistusta, joka on voimassa kaikissa myöhemmissä kokouksissa käsiteltävien kysymysten ja esityslistan kohtien osalta, jollei ennen yksittäistä kokousta ilmoitetuista poikkeuksista tai muutoksista muuta johdu.

7. Jos esityslistan kohta liittyy sekä kysymyksiin, joiden osalta toimivalta on siirretty alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestölle, että kysymyksiin, jotka kuuluvat järjestön jäsenvaltioiden toimivaltaan, sekä alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö että sen jäsenvaltiot voivat osallistua asian käsittelyyn. Tällöin kokous ottaa päätöksenteossaan huomioon ainoastaan sen jäsenen puheenvuoron, jolla on äänioikeus.

8. Komission kokouksen päätösvaltaisuuden edellytyksenä olevan jäsenmäärän määrittämiseksi komission jäsenenä olevan alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön valtuuskuntaa ei oteta huomioon, ellei sillä ole äänioikeutta kokouksessa, jossa päätösvaltaisuutta tarvitaan.

9. Komissio valitsee puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.

10. Komission puheenjohtaja kutsuu koolle sääntömääräisen istunnon tavallisesti joka vuosi, jollei jäsenvaltioiden enemmistö toisin päätä. Komissio päättää kaikkien istuntojen ajasta ja paikasta kuultuaan järjestön pääjohtajaa.

11. Komission kotipaikka on järjestön kotipaikassa Roomassa tai muussa komission päättämässä paikassa.

12. Järjestö antaa komission käyttöön sihteeristön, ja pääjohtaja nimittää sen sihteerin, joka on hallinnollisesti järjestön alainen.

13. Komissio voi jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä hyväksyä oman työjärjestyksensä ja muuttaa sitä, edellyttäen, että työjärjestys tai siihen tehtävät muutokset eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen tai järjestön peruskirjan kanssa.

14. Komissio voi jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä hyväksyä omat varainhoitoa koskevat säännöksensä ja muuttaa niitä edellyttäen, että säännökset sopivat yhteen järjestön varainhoitoa koskevien säännösten periaatteiden kanssa. Säännöksistä ilmoitetaan järjestön varainhoitokomitealle, jolla on oikeus olla hyväksymättä varainhoitoa koskevia säännöksiä tai niiden muutoksia, jos ne ovat sen mielestä ristiriidassa järjestön varainhoitoa koskevien säännösten periaatteiden kanssa.

III artikla

Tehtävät

1. Komission tehtävänä on edistää meren elollisten luonnonvarojen kehittämistä, säilyttämistä, järkiperäistä hallintoa ja hyödyntämistä sekä vesiviljelyn kestävää kehitystä alueellaan, ja tätä varten se suorittaa seuraavia tehtäviä ja velvoitteita:

a) tarkkailee jatkuvasti kyseisiä varoja, niiden määrä ja hyödyntämisen aste sekä niihin perustuvan kalastuksen tilanne mukaan lukien;

b) valmistelee ja suosittaa V artiklan määräysten mukaisesti asianmukaisia toimenpiteitä:

i) meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi ja järkiperäisen hallinnon edistämiseksi, mukaan lukien seuraavat toimenpiteet:

- kalastustapoja ja pyydyksiä koskeva sääntely;

- tiettyjen lajien yksilöiden vähimmäiskoon määrittely;

- sallittujen ja kiellettyjen kalastuskausien ja alueiden vahvistaminen;

- kokonaissaaliin määrän ja pyyntiponnistusten sääntely sekä niiden jako jäsenten kesken;

ii) näiden suositusten täytäntöönpanemiseksi:

c) tarkastelee kalastusteollisuuden taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja suosittelee toimenpiteitä sen kehittämiseksi;

d) edistää, suosittaa ja sovittaa yhteen kaikkea kalastusalaan liittyvää koulutus- ja tiedonvälitystoimintaa sekä suorittaa sitä tarvittaessa;

e) edistää, suosittaa, sovittaa yhteen ja tarvittaessa suorittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, kalastusalan yhteistyöhankkeet ja meren elollisten luonnonvarojen suojelu mukaan lukien;

f) kokoaa, julkaisee ja levittää meren hyödynnettäviä elollisia luonnonvaroja ja näihin varoihin perustuvaa kalastusta koskevaa tietoa;

g) edistää merien ja murtovesien vesiviljelyohjelmia sekä rannikkokalastuksen tehostamiseen tarkoitettuja ohjelmia;

h) toteuttaa muuta sellaista toimintaa, joka saattaa olla tarpeen komission edellä mainitun tehtävän toteuttamiseksi.

2. Valmistellessaan 1 kohdan b alakohdan mukaisia toimenpiteitä ja antaessaan niitä koskevia suosituksia komissio soveltaa säilyttämistä ja hoitamista koskeviin päätöksiin ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja ottaa huomioon käytössä olevat tieteelliset tiedot sekä tarpeen edistää meren elollisten luonnonvarojen kehittämistä ja asianmukaista käyttöä.

IV artikla

Alue

Komissio suorittaa III artiklassa esitetyt tehtävät ja velvoitteet tämän sopimuksen johdanto-osassa määritellyllä alueella.

V artikla

Hallintotoimenpiteitä koskevat suositukset

1. Komissio hyväksyy III artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut suositukset paikalla olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Komission puheenjohtaja toimittaa näiden suositusten tekstin kullekin jäsenelle.

2. Ellei tämän artiklan määräyksistä muuta johdu, komission jäsenet sitoutuvat soveltamaan kaikkia III artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti hyväksyttyjä komission suosituksia komission määräämästä päivästä lukien, mitä ei saa asettaa tässä artiklassa vastustamista varten säädetyn määräajan päättymispäivää aiemmaksi.

3. Komission jäsen voi 120 päivän kuluessa suosituksen tiedoksiantamisesta vastustaa sitä eikä se ole tällöin velvollinen soveltamaan sitä. Jos vastustamisesta on ilmoitettu 120 päivän kuluessa, toinen jäsen voi vastaavasti ilmoittaa vastustamisesta milloin tahansa seuraavien 60 päivän kuluessa. Jäsen voi myös milloin tahansa peruuttaa suositusta koskevan vastustamisen ja soveltaa suositusta.

4. Jos yli kolmannes komission jäsenistä vastustaa suositusta, muilla jäsenillä ei silloin ole velvollisuutta soveltaa sitä; kaikki nämä jäsenet tai jotkut niistä voivat kuitenkin sopia keskenään sen soveltamisesta.

5. Komission puheenjohtaja ilmoittaa ilmoitetuista vastustamisista ja niiden peruutuksista kaikille jäsenille heti ne saatuaan.

VI artikla

Kertomukset

Komissio toimittaa järjestön pääjohtajalle kunkin istunnon jälkeen lausuntonsa, suosituksensa ja päätöksensä käsittävän kertomuksen ja antaa hänelle muut kertomukset, jotka voivat olla tarpeellisia ja toivottavia. Tämän sopimuksen VII artiklassa määrättyjen komission komiteoiden ja työryhmien kertomukset toimitetaan järjestön pääjohtajalle komission toimesta.

VII artikla

Komiteat, työryhmät ja asiantuntijat

1. Komissio voi perustaa väliaikaisia komiteoita, erityiskomiteoita ja pysyviä komiteoita tutkimaan komission tehtäviin kuuluvia kysymyksiä ja antamaan niistä kertomuksia sekä työryhmiä teknisten erityisongelmien tarkastelua ja suositusten valmistelua varten.

2. Komission puheenjohtaja kutsuu koolle edellä 1 kohdassa tarkoitetut komiteat ja työryhmät ja päättää niiden kokousten ajankohdasta ja paikasta kuultuaan järjestön pääjohtajaa.

3. Komissio voi tehdä ehdotuksen järjestölle asiantuntijoiden palvelukseen ottamisesta tai osoittamisesta tutkimaan tiettyjä kysymyksiä tai ongelmia.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen komiteoiden ja työryhmien perustaminen ja edellä 3 kohdassa tarkoitettujen asiantuntijoiden palvelukseen ottaminen ja osoittaminen riippuu järjestön hyväksytyn talousarvion asiaankuuluvaan kohtaan merkittyjen tarvittavien määrärahojen olemassaolosta; järjestön pääjohtajan tehtävänä on päättää, ovatko nämä määrärahat käytettävissä. Ennen kuin komissio päättää kustannuksia aiheuttavasta komiteoiden ja työryhmien perustamisesta tai asiantuntijoiden palvelukseen ottamisesta ja osoittamisesta, sillä on oltava käytössään järjestön pääjohtajan selvitys päätöksen hallinnollisista ja taloudellisista vaikutuksista.

VIII artikla

Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa

Yhteistä etua koskevissa kysymyksissä komissio toimii läheisessä yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.

IX artikla

Kulut

1. Kukin jäsen määrittää ja suorittaa valtuutettujensa ja heidän varamiestensä, asiantuntijoiden ja neuvonantajien komission istuntoihin osallistumisesta aiheutuvat sekä tämän sopimuksen VII artiklan mukaisesti perustettuihin komiteoihin ja työryhmiin osallistuvien edustajien kulut.

2. Järjestö vahvistaa sihteeristön kulut, mukaan lukien julkaisuista ja tiedonannoista aiheutuvat kulut, sekä komission puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kulut, jotka aiheutuvat heidän hoitaessaan komission nimissä komission tehtäviä sen istuntojen väliaikoina, ja maksaa ne järjestön talousarvioon varattujen asiaankuuluvien määrärahojen rajoissa.

3. Komission jäsenten joko itsenäisesti tai komission suosituksesta suorittamien tutkimusten ja kehityshankkeiden kulut vahvistetaan ja ne suoritetaan kyseisten jäsenten toimesta.

4. Jäsenet vahvistavat edellä III artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti suoritettujen tutkimusta ja kehitystä koskevien yhteistyöhankkeiden kulut ja suorittavat ne sopimallaan tavalla ja suhteessa, ellei käytettävissä ole muuta rahoitusta. Yhteistyöhankkeet on annettava järjestön neuvoston hyväksyttäviksi ennen niiden täytäntöönpanoa. Yhteistyöhankkeita koskevat osuudet maksetaan järjestön perustamaan ja järjestön varainhoitoa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti hoidettavaan talletusrahastoon.

5. Pääjohtajan suostumuksella komission kokouksiin, komiteoihin tai työryhmiin yksityishenkilöinä kutsuttujen asiantuntijoiden kulut maksetaan järjestön toimesta.

6. Komissio voi hyväksyä yleisiä tai erityisiin komission hankkeisiin tai toimiin liittyviä vapaaehtoisia maksuja. Nämä maksut suoritetaan järjestön perustamaan talletusrahastoon. Vapaaehtoiset maksut hyväksytään ja rahastoa hallinnoidaan järjestön varainhoitoa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.

X artikla

Muutokset

1. Välimeren yleinen kalastuskomissio voi jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä muuttaa tätä sopimusta. Muutokset tulevat voimaan päivänä, jona järjestön komissio on ne hyväksynyt, jollei jäljempänä olevista 2 kohdan määräyksistä muuta johdu.

2. Muutokset, jotka aiheuttavat jäsenille uusia velvoitteita, tulevat voimaan sen jälkeen, kun kaksi kolmasosaa komission jäsenistä on hyväksynyt ne, ja kunkin jäsenen osalta vasta jäsenen hyväksyttyä ne. Uusia velvoitteita aiheuttavien muutosten hyväksymistä koskevat asiakirjat talletetaan järjestön pääjohtajan huostaan, joka ilmoittaa hyväksymisilmoitusten vastaanottamisesta ja näiden muutosten voimaantulosta kaikille Välimeren yleisen kalastuskomission jäsenille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteereille. Niiden Välimeren yleisen kalastuskomission jäsenten oikeuksia ja velvoitteita, jotka eivät ole hyväksyneet uusia velvoitteita aiheuttavaa muutosta, säänneellään edelleen ennen muutosta voimassa olleilla sopimusmääräyksillä.

3. Tämän sopimuksen muutokset toimitetaan järjestön neuvoston käsiteltäviksi, jolla on oikeus olla hyväksymättä niitä, jos se katsoo muutosten olevan ristiriidassa järjestön tehtävien ja tavoitteiden tai sen peruskirjan kanssa. Järjestön neuvosto voi halutessaan antaa muutoksen järjestön yleiskokouksen päätettäväksi, jolla on samat valtuudet.

XI artikla

Hyväksyminen

1. Järjestön jäsenet tai liitännäisjäsenet voivat hyväksyä tämän sopimuksen.

2. Komissio voi jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä hyväksyä jäseniksi sellaisia muita Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioiden, jonkin sen erityisjärjestön ja kansainvälisen atomienergiajärjestön jäseniä, jotka ovat esittäneet jäsenhakemuksen, johon on liitetty julistus, jossa ne ilmoittavat muodollisesti hyväksyvänsä tämän sopimuksen sellaisena kuin se on voimassa hyväksymishetkellä.

3. Komission jäsenet, jotka eivät ole järjestön jäseniä tai liitännäisjäseniä, voivat osallistua komission toimintaan, jos ne ottavat vastatakseen niille kuuluvan suhteellisen osuuden järjestön varainhoitoa koskevien asianmukaisten säännösten mukaan vahvistetuista sihteeristön kuluista.

4. Järjestön jäsenvaltio tai liitännäisjäsen hyväksyy sopimuksen tallettamalla hyväksymisasiakirjan järjestön pääjohtajalle, ja se tulee voimaan päivänä, jona pääjohtaja on vastaanottanut tämän asiakirjan.

5. Järjestöön kuulumattomat valtiot hyväksyvät tämän sopimuksen tallettamalla hyväksymisasiakirjan järjestön pääjohtajalle. Jäsenyys tulee voimaan päivänä, jona komissio hyväksyy sen tämän artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti.

6. Järjestön pääjohtaja ilmoittaa komission jäsenille, järjestön jäsenille ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille kaikista voimaan tulleista hyväksymisistä.

7. Tämän sopimuksen hyväksymisen yhteydessä voidaan tehdä varaumia, jotka tulevat voimaan ainoastaan, jos komission jäsenet hyväksyvät ne yksimielisesti. Komission jäsenten katsotaan hyväksyneen varauman, jos ne eivät ole antaneet vastaustaan ilmoituspäivää seuraavien kolmen kuukauden kuluessa. Jos hyväksyntää ei saada, varauman esittäneestä valtiosta tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöstä ei tule tämän sopimuksen osapuolta. Järjestön pääjohtaja ilmoittaa komission jäsenille viipymättä kaikista varaumista.

8. Tässä sopimuksessa olevat viittaukset vuonna 1982 tehtyyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen tai muihin kansainvälisiin sopimuksiin eivät vaikuta kantaan, joka jollain valtiolla on vuodelta 1982 olevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tai muiden sopimusten allekirjoittamisen, ratifioimisen tai niihin liittymisen suhteen.

XII artikla

Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona viides hyväksymisasiakirja on vastaanotettu.

XIII artikla

Alueellinen soveltaminen

Hyväksyessään tämän sopimuksen komission jäsenten on nimenomaisesti ilmoitettava, mitä alueita niiden osallistuminen koskee. Ellei tällaista julistusta ole annettu, sopimuksen katsotaan olevan voimassa kaikilla niillä alueilla, joiden kansainvälisten suhteiden hoidosta kyseinen valtio on vastuussa. Alueellista soveltamista voidaan muuttaa jälkikäteen tehtävällä julistuksella, jollei XIV artiklan määräyksistä muuta johdu.

XIV artikla

Eroaminen

1. Jäsen voi kahden vuoden kuluttua siitä, kun sopimus tuli voimaan kyseisen jäsenen osalta, irtisanoa sen kirjallisesti järjestön pääjohtajalle tehtävällä ilmoituksella, joka ilmoittaa siitä välittömästi komission jäsenille ja järjestön jäsenille. Irtisanominen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on saanut ilmoituksen.

2. Komission jäsen voi ilmoittaa sopimuksen irtisanomisesta yhden tai useamman sellaisen alueen osalta, joiden kansainvälisten suhteiden hoitamisesta se on vastuussa. Kun jäsen esittää omaa komissiosta eroamistaan koskevan ilmoituksen, sen on osoitettava se tai ne alueet, joita tämä eroaminen koskee. Jollei tällaista julistusta ole annettu, eroamisen katsotaan liitännäisjäseniä lukuun ottamatta koskevan kaikkia niitä alueita, joiden kansainvälisten suhteiden hoidosta jäsen on vastuussa.

3. Jäsenen, joka on ilmoittanut eroavansa järjestöstä, katsotaan samalla eroavan komissiosta ja eroamisen katsotaan koskevan kaikkia alueita, joiden kansainvälisten suhteiden hoidosta se on vastuussa, ei kuitenkaan liitännäisjäseniä.

XV artikla

Sopimuksen tulkinta ja riitojen ratkaiseminen

Jos komissio ei ole ratkaissut jotakin tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevaa riitaa, se on annettava kunkin riidan osapuolen nimeämistä jäsenistä ja jäsenten keskuudesta valitusta riippumattomasta puheenjohtajasta koostuvan komitean ratkaistavaksi. Vaikka komitean suosituksilla ei ole päätösten asemaa, ne ovat pohjana kyseisten osapuolten suorittamalle erimielisyyden aiheena olevan kysymyksen uudelleen tarkastelulle. Jos riita ei ratkea tämän menettelyn avulla, se on annettava Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi tuomioistuimen perussäännön mukaisesti tai alistettava välimiesmenettelyyn, jos kyseessä on komission jäsenenä oleva alueelliseen taloudelliseen yhdentymiseen pyrkivä järjestö, elleivät riidan osapuolet sovi jostain muusta ratkaisutavasta.

XVI artikla

Sopimuksen päättyminen

Tämän sopimuksen voimassaolo päättyy ilman eri toimenpiteitä, jos komission jäsenten määrä eroamisten vuoksi jää alle viiden, elleivät jäljellä olevat jäsenet yksimielisesti päätä toisin asiasta.

XVII artikla

Alkuperäiseksi todistaminen ja rekisteröinti

Tämän sopimuksen teksti laadittiin alun perin Roomassa 24 päivänä syyskuuta vuonna tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentäyhdeksän ranskan kielellä. Komission puheenjohtaja ja järjestön pääjohtaja ovat todistaneet allekirjoituksellaan alkuperäisiksi tämän sopimuksen ja kaikki siihen tehdyt muutokset kahtena englannin-, ranskan- ja espanjankielisenä kappaleena. Toinen näistä kappaleista on talletettu järjestön arkistoon ja toinen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille rekisteröintiä varten. Lisäksi pääjohtaja todistaa oikeiksi tämän sopimuksen jäljennöksiä ja toimittaa yhden kappaleen niitä kullekin järjestön jäsenvaltiolle sekä järjestöön kuulumattomille valtioille, jotka ovat tai joista voi tulla tämän sopimuksen osapuolia.

LIITE III

VÄLIMEREN YLEISEN KALASTUSKOMISSION TYÖJÄRJESTYS

I artikla

Tässä työjärjestyksessä käsitteet määritellään seuraavasti:

Sopimus:

Välimeren yleisen kalastuskomission perustamisesta 24 päivänä syyskuuta 1949 Roomassa (Italia) tehty sopimus, sellaisena kuin se on muutettuna sopimuksen X artiklan määräysten mukaisesti.

Komissio:

Välimeren yleinen kalastuskomissio.

Puheenjohtaja:

Komission puheenjohtaja.

Varapuheenjohtaja:

Komission varapuheenjohtaja.

Valtuutettu:

Komission jäsenen edustaja sopimuksen II artiklan 1 kohdassa määritellyllä tavalla.

Valtuuskunta:

Valtuutettu ja hänen varamiehensä, asiantuntijat ja neuvonantajat.

Jäsen:

Järjestön jäsenet ja liitännäisjäsenet sekä järjestöön kuulumattomat valtiot, jotka ovat komission jäseniä.

Sihteeri:

Komission sihteeri.

Järjestö:

Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO)

Yleiskokous:

Järjestön yleiskokous

Valtio, liitännäisjäsen tai järjestö, jolla on tarkkailijan asema:

Valtio, joka ei ole järjestön eikä komission jäsen, tai kansainvälinen järjestö, joita on pyydetty osallistumaan komission istuntoon, taikka järjestön jäsen tai liitännäisjäsen, joka osallistuu komission istuntoon, vaikka ei ole komission jäsen.

Tarkkailija:

Sellaisen valtion tai järjestön edustaja, jolla on tarkkailijan asema.

II artikla

Komission istunnot

1. Sopimuksen II artiklan 10 kohdan mukaisesti komissio päättää kunkin sääntömääräisen istunnon yhteydessä ja pääjohtajaa kuultuaan seuraavan istunnon ajan ja paikan komission ohjelman mukaisten vaatimusten sekä seuraavan istunnon sijaintipaikkana olevan valtion kutsussa esittämien ehtojen mukaisesti. Puheenjohtaja ilmoittaa tämän mukaisesti istunnon koolle kutsumisesta.

2. Puheenjohtaja voi kutsua koolle komission ylimääräisen istunnon jäsenvaltioiden enemmistön pyynnöstä tai sen hyväksynnällä.

3. Sihteeri lähettää kutsut komission sääntömääräiseen istuntoon puheenjohtajan nimissä viimeistään 60 päivää ennen istunnon vahvistettua aloittamispäivää. Kutsut ylimääräisiin istuntoihin on lähetettävä viimeistään 40 päivää ennen istunnon vahvistettua aloittamispäivää.

4. Jotta ehdotusta komission tai sen elinten istuntojen järjestämisestä tietyssä valtiossa voitaisiin harkita, valtion on täytynyt (a) ratifioida ilman varaumaa Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjen erioikeuksia ja vapauksia koskeva yleissopimus tai (b) vakuuttaa, että kaikilla valtuutetuilla, edustajilla, asiantuntijoilla, tarkkailijoilla ja muilla henkilöillä, joilla on oikeus osallistua istuntoon sopimuksen tai tämän työjärjestyksen mukaisesti, on istuntoon liittyvien tehtäviensä itsenäisen suorittamisen kannalta tarpeelliset erioikeudet ja vapaudet.

III artikla

Valtakirjat

Valtuuskuntien ja tarkkailijoiden valtakirjat annetaan kussakin istunnossa sihteerille. Valtakirjojen on oltava sihteeristön vahvistaman mallin mukaisia. Valtakirjojen tarkastamisen jälkeen sihteeristö ilmoittaa siitä komissiolle tarvittavia toimenpiteitä varten.

IV artikla

Esityslista

1. Kunkin sääntömääräisen istunnon esityslistaan on sisällyttävä seuraavat asiat:

a) tarvittaessa puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan valitseminen sopimuksen II artiklan 9 kohdan mukaisesti;

b) esityslistan hyväksyminen;

c) sihteeristön kertomus komission taloudellisesta asemasta ja toiminnasta;

d) talousarvioehdotuksen tutkiminen;

e) komiteoiden kertomukset;

f) seuraavan istunnon ajan ja paikan harkitseminen;

g) sopimusta ja tätä työjärjestystä koskevat muutosehdotukset;

h) sopimuksen XI artiklan 2 kohdan määräysten mukaiset sellaisten valtioiden jäsenyyshakemukset, jotka eivät ole järjestön jäseniä, mutta ovat Yhdistyneiden Kansakuntien tai jonkin sen erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön jäseniä;

i) järjestön yleiskokouksen, neuvoston tai pääjohtajan Välimeren yleisen kalastuskomission käsiteltäväksi toimittamat asiat.

2. Esityslistaan on myös sisällyttävä seuraavat komission hyväksymät asiat:

a) edellisessä istunnossa hyväksytyt asiat;

b) jonkin jäsenen ehdottamat asiat.

3. Sihteeri lähettää jäsenille sekä valtioille ja järjestöille, joilla on tarkkailijan asema, viimeistään 60 päivää ennen istunnon alkamispäivää väliaikaisen esityslistan, samoin kuin istuntoa varten tarpeelliset kertomukset ja asiakirjat.

4. Ylimääräisen istunnon esityslista sisältää ainoastaan ne asiat, joiden vuoksi istunto on kutsuttu koolle.

V artikla

Sihteeristö

1. Sihteeristö koostuu sihteeristä ja sihteerin alaisena olevista henkilöstöön kuuluvista, jotka pääjohtaja mahdollisesti on nimennyt.

2. Sihteerin tehtävänä on ottaa vastaan ja kerätä komission istuntojen ja sen komiteoiden asiakirjat, kertomukset ja istunnoissa annetut päätöslauselmat ja jakaa ne, sekä valmistella istuntojen pöytäkirjat, hyväksyä kulut ja rahoitussitoumukset sekä suorittaa kaikki komission hänelle antamat tehtävät.

3. Kaikista komission käsittelemiin asioihin liittyvistä tiedonannoista on lähetettävä jäljennökset sihteerille tiedoksi ja arkistoinita varten.

VI artikla

Komission täysistunnot

Komission täysistunnot ovat julkisia, jollei komissio toisin päätä. Kun komissio päättää suljetun kokouksen järjestämisestä, se määrää samalla tämän päätöksen ulottamisesta tarkkailijoihin.

VII artikla

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valitseminen

1. Komissio valitsee kussakin sääntömääräisessä istunnossa kahden vuoden toimikaudeksi komission puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan, jotka ryhtyvät tehtävään välittömästi sen sääntömääräisen istunnon jälkeen, jossa heidät valittiin.

2. Heidät on valittava sääntömääräisessä istunnossa läsnä olevien valtuutettujen tai heidän varamiestensä keskuudesta. Heidät voidaan valita uudelleen toiseksi kahden vuoden toimikaudeksi.

VIII artikla

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tehtävät

1. Puheenjohtaja hoitaa hänelle tämän työjärjestyksen muissa artikloissa annetut tehtävät ja hänen on erityisesti:

a) avattava ja päätettävä kukin komission täysistunto;

b) johdettava keskustelua täysistunnoissa ja varmistettava, että tätä työjärjestystä noudatetaan, jakaa puheenvuorot, alistaa asiat äänestykseen ja julistaa päätökset;

c) päätettävä työjärjestystä koskevista ehdotuksista;

d) valvottava tarkasti istunnoissa käytäviä keskusteluja tämän työjärjestyksen säännösten mukaisesti;

e) nimettävä istunnon aikana kokoontuvien komiteoiden jäsenet komission ohjeiden mukaisesti.

2. Puheenjohtajan poissaollessa tai hänen pyynnöstään hänen tehtäviään hoitaa ensimmäinen varapuheenjohtaja tai tämän poissaollessa toinen varapuheenjohtaja.

3. Puheenjohtaja tai puheenjohtajana toimivat varapuheenjohtajat eivät saa äänestää ja heidän hallitustaan edustaa toinen valtuuskunnan jäsen.

4. Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ovat estyneitä hoitamasta tehtäviään, sihteeri hoitaa niitä tilapäisesti.

IX artikla

Äänestämistä koskevat säännökset ja menettelyt

1. Ellei tämän artiklan 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, äänestäminen täysistunnossa tapahtuu suullisesti tai kädennostoäänestyksellä; nimenhuutoäänestys on suoritettava, jos sopimuksessa tai tässä työjärjestyksessä vaaditaan erityistä enemmistöä tai jos joku valtuuskunta sitä vaatii.

2. Nimenhuutoäänestys suoritetaan valtioiden ranskankielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

3. Kunkin nimenhuutoäänestykseen osallistuneen valtuutetun antama ääni sekä äänestyksestä pidättymiset on merkittävä pöytäkirjaan.

4. Yksittäisiä henkilöitä koskevia ehdotuksia koskevat äänestykset suoritetaan suljetulla lippuäänestyksellä, lukuun ottamatta komission ja sen komiteoiden puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan valintaa.

5. Kun on kyse henkilön tehtävään valitsemisesta ja jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä äänestyskierroksella äänten enemmistöä, järjestetään toinen kierros kahden suurimman äänimäärän saaneen ehdokkaan välillä. Jos ehdokkaat saavat toisella kierroksella yhtä monta ääntä, puheenjohtaja päättää ehdokkaiden välillä arpomalla.

6. Jos äänet menevät komissiossa tasan äänestyksessä, joka koskee jotain muuta kysymystä kuin henkilövaalia, järjestetään toinen äänestys saman istunnon seuraavassa kokouksessa. Jos äänet menevät tällöinkin tasan, ehdotus katsotaan hylätyksi.

7. Niitä äänestystä ja muita siihen liittyviä kysymyksiä, joista sopimuksessa tai tässä työjärjestyksessä ei ole erikseen määräyksiä, säännellään soveltuvin osin järjestön yleisten sääntöjen määräyksillä.

X artikla

Komiteat

1. Perustetaan kaikille komission jäsenille avoin vesiviljelykomitea, jonka on:

a) valvottava alueen vesiviljelykäytäntöjen kehitystä ja suuntauksia;

b) valvottava vesiviljelyn kehityksen ja ympäristön vuorovaikutusta;

c) seurattava ja ohjattava neljän MEDRAP II:n toiminnan tuloksena luodun verkoston työtä ja erityisesti valvottava sen kehitystä, arvioitava eri verkostojen ohjelmaehdotuksia ja ohjattava SIPAM-verkoston työtä FAO:n sihteeristön kautta;

d) pyrittävä saamaan lisätukea täydentämään instituutioilta (CIHEAM, MAP-PAP/RAC ja FAO) verkostoille saatavaa tukea ja kehittämään näiden neljän verkoston työtä;

e) huolehdittava muista neuvoston/komission sille mahdollisesti antamista vesiviljelyn edistämiseen ja kehitykseen liittyvistä tehtävistä.

2. a) Perustetaan neuvoa-antava tiedekomitea neuvoston/komission kalavarojen hoitoa käsittelevän komitean työtä koskevien tieteellisten, sosiaalisten ja taloudellisten tietojen ja lausuntojen antamista varten.

b) Komitea on avoin kaikille komission jäsenille. Kukin komission jäsen voi nimetä yhden komitean jäsenen.

c) Komitea voi perustaa työryhmiä yhteisten ja hajallaan olevien kalavarojen tilaa koskevien tietojen analysoimiseksi ja komitean neuvomiseksi.

d) Komitea antaa riippumattomia neuvoja niiden päätösten teknisestä ja tieteellisestä perustasta, jotka tehdään kalavarojen säilyttämisestä ja hoidosta, mukaan lukien biologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat, ja erityisesti sen on:

1) arvioitava jäsenten ja asianomaisten kalastusjärjestöjen toimittamia tai ohjelmista saatuja tietoja saaliista ja kalastusponnistuksista sekä muita kalavarojen säilyttämiseen ja hoitoon liittyviä tietoja;

2) annettava komissiolle lausuntoja kalavarojen säilyttämisestä ja hoidosta;

3) etsittävä tutkimusalan yhteistyöohjelmia ja sovitettava yhteen niiden toteuttamista;

4) huolehdittava muista komission sille mahdollisesti antamista tehtävistä tai velvollisuuksista.

e) Jäsenten on toimitettava saaliita koskevia ja muita komitean toimintaan liittyviä tietoja siten, että komitea voi täyttää 3 kohdan mukaiset velvollisuutensa.

3. Komissio voi perustaa komiteoita ja työryhmiä, jotka se katsoo tarpeellisiksi.

4. Tämän artiklan nojalla tapahtuvassa komiteoiden ja työryhmien perustamisessa on noudatettava sopimuksen VII artiklan 4 kohdan määräyksiä.

5. Komission työjärjestys sääntelee soveltuvin osin komiteoiden ja työryhmien toiminnassa noudatettavia menettelytapoja.

XI artikla

Talousarvio ja rahoitus

1. Jollei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä, komissioon sovelletaan järjestön varainhoitosäännöstöä, sellaisena kuin se on täydennettynä hallintoa koskevalla ohjeistolla ja muistioilla sekä niihin perustuvilla menettelyillä.

2. Komissio valmistelee kullekin varainhoitovuodelle talousarvioehdotuksen, joka sisältää arvioidut sihteeristön kulut, mukaan lukien julkaisuista ja tiedonannoista aiheutuvat, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan matkakulut heidän osallistuessaan komission tehtävien hoitoon istuntojen välillä sekä mahdolliset komiteoiden kulut, ja joka sen jälkeen kun komissio on sen hyväksynyt, annetaan pääjohtajan käsiteltäväksi ja huomioon otettavaksi järjestön yleisen talousarvion valmistelussa.

3. Kun komission talousarvio on hyväksytty yleiskokouksessa osana järjestön yleistä talousarviota, se muodostaa rajat, joissa varoja voidaan käyttää yleiskokouksen hyväksymiin tarkoituksiin.

4. Kaikki yhteistyöhankkeet on esitettävä järjestön neuvoston tai yleiskokouksen käsiteltäviksi ennen niiden täytäntöönpanoa.

XII artikla

Tarkkailijoiden osallistuminen

1. Kansainvälisten järjestöjen osallistumista komission työskentelyyn sekä komission ja kyseisten järjestöjen välisiä suhteita säännellään järjestön peruskirjan ja yleisten sääntöjen asiaan liittyvillä määräyksillä sekä järjestön yleiskokouksen tai sen neuvoston hyväksymillä periaatteilla, jotka koskevat suhteita kansainvälisiin järjestöihin.

2. Ne järjestön jäsenet ja liitännäisjäsenet, jotka eivät ole komission jäseniä, voivat halutessaan lähettää tarkkailijan komission ja sen alaisina toimivien elinten istuntoihin.

3. Valtiot, jotka eivät ole komission eivätkä järjestön jäseniä tai liitännäisjäseniä, mutta jotka ovat Yhdistyneiden Kansakuntien taikka sen jonkun erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön jäseniä, voivat halutessaan ja järjestön neuvoston sekä Välimeren yleisen kalastuskomission suostumuksella osallistua viimeksi mainitun komission ja sen alaisina toimivien elinten istuntoihin tarkkailjoina yleiskokouksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti, jotka koskevat tarkkailija-aseman myöntämistä valtioille.

4. Jollei komissio nimenomaan päätä toisin, tarkkailijat saavat osallistua komission täysistuntoihin sekä kaikkiin keskusteluihin teknisen komitean istunnoissa, joihin heitä voidaan pyytää osallistumaan. Heillä ei missään tapauksessa ole äänioikeutta.

XIII artikla

Yhteistyöhankkeet

Sopimuksen III artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen yhteistyöhankkeiden sekä sopimuksen johdanto-osassa määritellyn alueen ulkopuolella suoritettavien tutkimusten toteuttamiseksi voidaan tehdä järjestelyjä hallitusten kanssa, jotka eivät ole komission jäseniä. Järjestön pääjohtaja tekee kaikki tällaiset järjestelyt.

XIV artikla

Pöytäkirjat, kertomukset ja suositukset

1. Kustakin komission täysistunnosta sekä komitean kokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka jaetaan osallistujille mahdollisimman pian.

2. Kussakin komission istunnossa käydystä keskustelusta julkaistaan yhteenveto yhdessä komiteoiden kertomusten, teknisten selvitysten ja muiden asiakirjojen kanssa, joiden julkaisemista komissio pitää tarpeellisena.

3. Komissio hyväksyy kussakin istunnossa kertomuksen, jossa esitetään sen lausunnot, suositukset, päätöslauselmat ja päätökset sekä pyydettäessä vähemmistön kanta.

4. Jollei sopimuksen V artiklan määräyksistä muuta johdu, komission päätelmät ja suositukset toimitetaan kunkin istunnon päätyttyä järjestön pääjohtajalle, joka jakaa ne komission jäsenille sekä valtioille ja kansainvälisille järjestöille, jotka olivat edustettuina istunnossa, ja hän toimittaa ne järjestön muiden jäsenvaltioiden ja liitännäisjäsenten tietoon.

5. Pääjohtaja toimittaa järjestön politiikkaan, ohjelmiin tai rahoitukseen vaikuttavat suositukset järjestön neuvoston välityksellä sen yleiskokoukselle päätöksiä varten.

6. Jollei edellisen kohdan määräyksistä muuta johdu, puheenjohtaja voi kehottaa komission jäseniä toimittamaan komissiolle tai pääjohtajalle tietoja toimenpiteistä, jotka on toteutettu komission antamien suositusten johdosta.

XV artikla

Jäsenille annetut suositukset

1. Komissio voi antaa jäsenille suosituksia mistä tahansa sopimuksen III artiklassa mainittuihin tehtäviin liittyvistä kysymyksistä.

2. Sihteeri vastaanottaa komission puolesta jäsenten tällaisia suosituksia koskevat vastaukset ja valmistelee niistä yhteenvedon ja selvityksen seuraavassa istunnossa tapahtuvaa esittelyä varten.

XVI artikla

Sopimuksen muutokset

1. Jäsenet voivat tehdä sopimuksen X artiklan mukaisesti sopimusta koskevia muutosehdotuksia sihteerille osoitetulla tiedonannolla. Sihteeri toimittaa kaikille jäsenille ja pääjohtajalle jäljennöksen näistä ehdotuksista viipymättä niiden vastaanottamisen jälkeen.

2. Komissio tekee sopimuksen muutosta koskevan ehdotuksen johdosta istunnossa päätöksen vain, jos se on otettu istunnon väliaikaiselle esityslistalle.

XVII artikla

Työjärjestyksen tilapäinen soveltamatta jättäminen ja sen muuttaminen

1. Jollei sopimuksen määräyksistä muuta johdu, kaikkia edellä olevia työjärjestyksen artikloja, lukuun ottamatta IV artiklaa, V artiklaa, X artiklan 3 ja 4 kohtaa, XI artiklaa, XII artiklaa, XIV artiklan 4 kohtaa ja XVI artiklaa, voidaan jonkin valtuuskunnan pyynnöstä jättää tilapäisesti soveltamatta komission täysistunnossa annettujen äänten enemmistöllä, jos komission jossain toisessa täysistunnossa on tästä ilmoitettu ja tilapäistä soveltamatta jättämistä koskevasta ehdotuksesta on jaettu jäljennökset valtuuskunnille viimeistään 48 tuntia ennen kokousta, jossa asiasta on tarkoitus päättää.

2. Työjärjestystä koskevat muutokset tai lisäykset voidaan hyväksyä jonkin valtuuskunnan esityksestä komission jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä komission täysistunnossa, jos jossain toisessa täysistunnossa on tästä ilmoitettu ja valtuuskunnille on jaettu muutoksia tai lisäyksiä koskevat jäljennökset viimeistään 24 tuntia ennen kokousta, jossa asiasta on tarkoitus päättää.

3. Ne XVI artiklaa koskevat muutokset, jotka voidaan hyväksyä mainitun artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti, tulevat voimaan vasta komission seuraavassa istunnossa.

XVIII artikla

Viralliset kielet

1. Komission virallisina kielinä ovat komission päättämät järjestön viralliset kielet. Valtuuskunnat saavat käyttää istunnoissa sekä kertomuksissaan ja tiedonannoissaan mitä tahansa näistä kielistä. Valtuuskunnan, joka käyttää muuta kuin virallista kieltä, on järjestettävä tulkkaus jollekin virallisista kielistä.

2. Kokousten aikana sihteeristö järjestää tulkkauksen yhdelle tai useammalle virallisista kielistä, jos joku läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää.

3. Kertomukset ja tiedonannot julkaistaan sillä kielellä, jolla ne on esitetty, ja komission pyynnöstä niistä voidaan julkaista käännöksinä tiivistelmä.

Lisäys

GFCM-sopimuksen II artiklan 6 kohdan toisen virkkeen mukainen toimivaltaa ja äänioikeuden käyttöä koskeva Euroopan yhteisön yhteinen julistus

Tässä julistuksessa eritellään Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden toimivalta asioiden osalta, joita GFCM-sopimus koskee.

1. EUROOPAN YHTEISÖN YKSINOMAINEN TOIMIVALTA

Euroopan yhteisöllä on yksinomainen toimivalta ja äänivalta niiden esityslistalla olevien asioiden osalta, jotka koskevat merten elollisten luonnonvarojen hallintoa ja säilyttämistä.

2. JÄSENVALTIOIDEN TOIMIVALTA

Euroopan yhteisön jäsenvaltioilla on toimivalta ja äänivalta esityslistalla olevien organisatoristen asioiden osalta (oikeudelliset sekä talousarviota ja menettelytapaa koskevat kysymykset).

3. JAETTU TOIMIVALTA

a) Euroopan yhteisöllä ja sen jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta niiden esityslistalla olevien asioiden osalta, jotka koskevat tilastoja ja vesiviljelyä, ja äänivalta on Euroopan yhteisöllä.

b) Euroopan yhteisöllä ja sen jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta niiden esityslistalla olevien asioiden osalta, jotka koskevat tutkimusta ja kehitysapua, ja äänivalta on jäsenvaltioilla.

c) Euroopan yhteisöllä ja sen jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta niiden esityslistalla olevien asioiden osalta, jotka koskevat annettujen kertomusten tarkastelua sekä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa yllä mainittujen toimivallan jakoa koskevien periaatteiden mukaisesti.

Tätä toimivaltaa ja äänioikeuden käyttöä koskevaa julistusta sovelletaan kaikissa GFCM:n kokouksissa, ellei Euroopan yhteisö tee tiettyä kokousta tai esityslistalla olevaa asiaa koskevaa erityistä ilmoitusta.

Tätä julistusta täydennetään tai muutetaan, jos Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisessä jaetussa toimivallassa tapahtuu muutoksia.